TONTTIOPASTONTTIOPASTONT TIOPAS...Hallinnanjakosopimus Tontin käytön voi jakaa myös hallinnanjakosopimuksella. Hallinnanjakosopimusta käy-tetään esimerkiksi, kun vanhat rakennukset

O P A S T O N T T I O P A S T O N T

TI

OP

AS

TO

NT

TI

OP

AST O N T T I O P A S T O N T T I O P A S

TO

NT

TI

OP

AS

TO

NT

TI

m y y j ä l l e j a o s t a j a l l e

LT-Konsultit Oy · Minna Fontell ja Kimmo Rönkä

Graafinen suunnittelu · Lagarto / Jaana Jäntti

Valokuvat · Antero Aaltonen, Elina Regårdh, Kimmo Rönkäsekä Suomen Omakotiliitto ry

Kartat © Helsingin kaupunkimittausosasto / Kiinteistövirasto

Paino · Kirjapaino Libris Oy, Helsinki 2000

O mistatko tonttimaata?

Etsitkö perheellesi tonttia pientalon rakenta-

mista varten? Tonttiopas on tarkoitettu erityi-

sesti maanomistajille, jotka harkitsevat maan-

myyntiä. Opas auttaa myös tontin ostajaa ton-

tin hankkimiseen liittyvissä kysymyksissä.

Suomessa on paljon kaavoitet-

tua ja vajaasti rakennettua tonttimaata. Kun-

nalle ja jokaiselle kuntalaiselle tämä on käyttä-

mätön investointi. Tyhjien tonttien rakentami-

nen on tärkeää, sillä näin esimerkiksi palve-

luille ja vesi- ja viemäriverkolle saadaan lisää

käyttäjiä. Rakentaminen tuo alueelle myös

uusia asukkaita ja uutta toimintaa. Valmis asun-

toalue on viimeistelty ja viihtyisä. Oppaan

tavoitteena onkin edistää tyhjien, kunnallistek-

niikan piirissä olevien rakentamattomien tont-

tien rakentamista.

Tontt ioppaassa käsi tel lään

kaavoitukseen, tontin jakamiseen, kauppaan ja

verotukseen liittyviä kysymyksiä. Oppaaseen

on koottu muistilistoja ja yhteystietoja. On kui-

tenkin muistettava, että asiantuntijoiden puo-

leen kannattaa aina tarvittaessa kääntyä.

4 TONTIN MYYNNIN MAHDOLLISUUS?Mitä omistan? · Hyödynkö rakentamisesta? · Omistanko raken-nusoikeutta? · Kiinnostaako myös pieni tontti? · Miten arviointontin hintaa? · Kiinteistöjen kauppahintatilasto

7 ONKO TONTTI RAKENTAMISKELPOINEN?Rakentamista ohjaa kaavoitus · Tonttijako ja rekisteritontinmuodostaminen · Tonttijaon laatiminen · Tonttijaon muutoksensuunnittelu · Hallinnanjakosopimus · Asemakaavan muut-taminen

10 TONTIN RAKENTAMINENTontin tekniset liittymät · Rakennusluvan hakeminen · Raken-nusjärjestys · Tontilla sijaitsevan rakennuksen purkaminen

11 TONTTIMAAN ERITYISKYSYMYKSIÄTontinosan lunastaminen · Rakentamiskehotus · Etuosto-oikeus· Saastuneet maat

12 KIINTEISTÖN KAUPPAKiinteistön keskeiset asiakirjat · Esisopimus · Kauppakirja ·Kaupanvahvistaja · Kiinteistön käyttäminen lainan vakuutena· Lainhuudon hakeminen

16 VEROTUSKYSYMYKSIÄKiinteistövero · Kiinteistön luovutuksesta suoritettava varain-siirtovero · Luovutusvoiton verotus

18 TONTTIPOLKU

19 PIENI SANASTO

T O N T T I O P A S

S I S Ä LT Ö

Mitä omistan?

Tärkeitä käsitteitäkaava-alueen maan-omistajalle ovat kiin-teistö ja tontti. Kiin-teistöllä tarkoitetaanitsenäistä maa-alu-etta, joka on merkittykiinteistörekisteriin.Kiinteistö käsittäämaa-alueen tai maa-alueen ja sillä olevatrakennukset, jos rakennukset ovat samalla omis-tajalla. Tontti muodostuu kiinteistöksi, kun semerkitään tonttina kiinteistörekisteriin.Omakotitaloja on perinteisesti rakennettu omilletonteille. Pientalo voi olla myös osa asunto-osa-keyhtiötä. Kiinteistön kauppa ja osakekauppa onerotettava toisistaan, sillä kauppatyyppeihinsovelletaan eri lainsäädäntöä. Opas keskit-tyy kiinteistöjä koskeviinsäännöksiin.

Hyödynkö

rakentamisesta?

Vajaasti rakennetuilla alu-eilla tonttien rakentami-nen johtaa asuinalueenvalmistumiseen: kadut jajalkakäytävät päällyste-tään sekä puistot kunnos-tetaan. Asukkaiden tyyty-väisyys nostaa asuinalu-een arvostusta ja vaikut-taa näin myös asuinalu-een arvoon.

TONTIN MYYNNINMAHDOLLISUUS?

Hyvälle rakennusmaalle – tontille tai tontinosalle on kysyntää. Tontit kiinnostavat niinyksityisiä pientalorakentajia kuin yrityksiä.

Myyntiin on erilaisia syitä. Lisärakenta-mista voi rahoittaa myymällä itselleen tarpeet-toman osan tontista. Vanhoilla asunto-alueillaon isoja tontteja, joiden hoito on työlästä jakiinteistöverokin tuntuva. Mielekkäämpää voiolla luopua tästä tonttimaasta.

Kunta ohjaa kaa-voituksella alueel-laan tapahtuvaarakentamista. Kun-nat kaavoittavatsekä omia mai-taan että yksityis-ten maita. Monissakunnissa rakenta-mismahdollisuuk-

sia on runsaasti yksityisten mailla. Kunnankannalta kaavoitus ja kunnallistekniikan raken-taminen ovat suuria investointeja. Valmiiksikaavoitetut alueet ovat rakentamattomina kun-nille kalliita.

Kaupunkiseuduilla rakennettujen tonttienvälissä on usein asuntorakentamiseen suun-niteltuja vielä rakentamattomia alueita. Ton-

tit voivat olla tyhjiä tainiillä voi sijaita vanhojahylättyjä rakennuksia.On myös paljon alueita,jotka on rakennettu en-nen nykyistä kaavaa.Rakennuspaikat voivatolla suuria ja niillä voiolla merkittävä määrärakennusoikeutta käyt-tämättä. Rakennusoi-keus on keskeisillä alu-eilla arvokasta ja senmäärän selvittäminenon tontin omistajan kan-nalta vaivan arvoista.

Tontinmyyntituloja voi käyttää oman asunnonkunnostamiseen tai laatutason nostoon.

Omistanko raken-

nusoikeutta?

4

Kiinnostaako myös

pieni tontti?

Suomalaisten toivetalo onselvitysten mukaan pien-talo ja ihanneasuinaluepientalovaltainen alue.Nykyinen ympäristömmeon useimmiten rakennettusodanjälkeisenä aikana.Talot rakennettiin isoilletonteille muun muassasiksi, että sodan jälkeenelintarvikkeet oli viljeltäväitse. KaupungistuvassaSuomessa myös pienettontit ovat kysyttyjä. Kau-punkimaisen omakotita-lon tontin kooksi riittää jopa 400 neliön maa-ala.

Miten arvioin

tontin hintaa?

Kaavoitetun maan hin-taan vaikuttavat monet te-kijät. Asemakaavoitus,tontin käyttötarkoitus jarakennusoikeus, vaikutta-vat hintaan merkittävästi.Valmis rakennuspaikkaon aina hinnaltaan arvok-kaampi kuin maa-ala,joka vaatii toimenpiteitärakentamiskuntoon saa-miseksi. Tontin tai senosan käyvän hinnan mää-ritykseen kannattaa käyt-tää kauppahintatilastoja

ja markkina-analyysiä. Etenkin arvokkaidentonttien arvioinnissa on hyvä kääntyä asiantun-

Laadukkaalla rakentamisella alueenympäristö muodostuu viihtyisämmäksi.

Kaupunkipientalot eivät ole uusi ilmiö. Varsin tiivis puukaupunki pieninetontteineen oli tyypillistä kaupunkikuvaa 1800-luvulle tultaessa.

Asemakaava-alueellakortteli jaetaan tontteihin.

5

Kiinteistöjen kauppahintatilastoa ylläpitää Maanmittauslaitos,

jolta voi tilata maanhintatietoja

haluamaltaan alueelta.

tijan, esimerkiksi alueellatoimivan kiinteistönvälittäjäntai auktorisoidun kiinteistö-arvioijan puoleen.

Kiinteistöjen

kauppahintatilasto

Kiinteistöjen kauppahintatilasto kertoo pienta-lojen ja pientalotonttien kaupan olleen vilkasta1990-luvun lopulla. Vuonna 1999 myytiin kaava-alueilla yli 5400 pientalotonttia. Hinnat ovatnousseet kaikilla kasvualueilla. Vuonna 1999keskimääräinen tonttineliömetri asemakaava-alueella maksoi 154 mk ja haja-asutusalueella11 mk. Pääkaupunkiseudulla pientalotontitmaksoivat tuolloin keskimäärin 300 mk/m2 jarakennusoikeuden mukaan laskettu kerrosne-liö maksoi keskimäärin 1520 mk. Eri alueiden

YKSITYISTEN MYYMÄT PIENTALOTONTITASEMAKAAVA-ALUEELLA 1999

KUNTA KERROSNELIÖHINTA NELIÖHINTAkeskiarvo, mk/k-m2 keskiarvo, mk/m2

Helsinki 2 380 540Espoo 1 730 350Vantaa 1 210 240Tampere 1 080 250Turku 900 210Järvenpää 890 190Oulu 810 190Vaasa 710 160Jyväskylä 690 150Hämeenlinna 590 130Lahti 480 110Joensuu 390 100Kuopio 390 130Pori 350 90Lappeenranta 280 80Kotka 250 60

hintatasojen erot ovat kun-nan sisälläkin merkittäviä jahintaero rakennusmaaksikaavoitetun alueen ja kaa-voittamattoman alueenvälillä on aina suuri.

LISÄTIETOA

· Maanmittauslaitos:Kiinteistöjen kauppahintatilasto

(ilmestyy puolivuosittain)

· Maanmittauslaitos: www.nls.fi

· Kaupunkien www-sivut

6

■■■■■ tonttimaan kysyntä ja tarjonta■■■■■ paikkakunnan hintataso■■■■■ tontin sijainti■■■■■ kaavatontin käyttötarkoitus■■■■■ rakennusoikeus■■■■■ tontin kiinteistötekninen valmius■■■■■ rakennettavuus■■■■■ tontin koko ja muoto■■■■■ ympäristötekijät ja -häiriöt

RAKENNUSTONTIN HINTAANVAIKUTTAVIA TEKIJÖITÄ

ONKO TONTTIRAKENTAMISKELPOINEN?

Tontit voivat olla kiinteistöteknisiltä valmiuksiltaan hyvin erilaisia.Olennaista on tietää kuinka tontti muodostuu, sillä sitovan tontti-jaon alueella rekisteritontti on rakennusluvan saannin edellytys.Tontin rakentamiskuntoon saaminen saattaa edellyttää erilaisiatoimenpiteitä.Tontin voi myydä valmiina tai niin, että ostaja hoitaa tontin raken-tamiskelpoiseksi. Joka tapauksessa on hyvä tietää, mitä on myymässäja ymmärtää, mitkä tekijät vaikuttavat tontin hintaan.

AP= asuinpientalojen korttelialue45678= korttelin numero9= tontin numeroII=rakennus saa olla enintäänkaksikerroksinenTonttitehokkuus e=0,2Jos tontin pinta-ala on 1000 m2,rakennusoikeutta on 0,2 x 1000 m2 =200 kerrosneliömetriä.

Tontin raja

Rakentamisalueen raja

45678 9APII

e=0,2

TONTTIIN LIITTYVIÄKAAVAMERKINTÖJÄ

Rakentamista ohjaa kaavoitus

Kunnat laativat alueiden käytön järjestämi-seksi ja ohjaamiseksi yleis-kaavoja ja asemakaavoja.Yleiskaavassa osoitetaanalueiden käytön pitkänaikavälin pääpiirteet kun-nassa. Asemakaavalla oh-jataan yksityiskohtaisem-min rakentamista. Maan-käyttö- ja rakennuslain mu-kaan kuntien on huolehdit-tava alueidensa kaavoituk-sesta kunnan kehitys jamaankäytön ohjaustarpeethuomioiden.

Tontin rakentamista sää-televät ja ohjaavat kaava-määräykset. Asemakaa-vassa esitetään rakennus-korttelien rajat ja osoitetaanrakentamisen määrä. Ton-tin rakennusoikeus kertoo,kuinka paljon tontille saa

rakentaa. Se ilmoitetaan kerrosalana tai tehok-kuuslukuna. Suurin sallittu kerroslukumäärä on

kaavassa merkitty rooma-laisella numerolla.

Tontin täydennysraken-tamista rajoittavat tontillamahdollisesti jo olevatrakennukset, sillä tällöinosa rakennusoikeudesta onjo käytetty. Kunnan raken-nusvalvonnasta selviää ton-tin käytetty sekä käyttämä-tön rakennusoikeus. Mikälialueelle vasta laaditaankaavaa tai kaavamuutos onsuunnitteilla, kannattaasuunnitteluun tutustua jaosallistua.

Tonttijako ja rekisteri-

tontin muodostaminen

Tonttijako on suunnitelmasiitä, miten rakennuskorttelijaetaan tonteiksi. Tonttijako

7

Vuonna 2000 voimaan tulleen maankäyttö- ja raken-nuslain tavoitteena on hyvä ja käyttäjien tarpeitapalveleva, terveellinen ja turvallinen elinympäristö.

MAANKÄYTTÖ- JA RAKENNUSLAKI,11.LUKU TONTTIJAKO

81§ Tonttijaon oikeusvaikutukset

· Rakennusta ei saa rakentaa vastoinsitovaa tonttijakoa.

· Rakennuslupaa ei saa myöntää:1) rakennuskortteliin tai sen osaan,johon asemakaavassa on edellytettylaadittavaksisitova tonttijako,ennen tonttijaon hyväksymistä;2) sitovan tonttijaon mukaiselletontille ennen sen merkitsemistäkiinteistörekisteriin; eikä3) kortteliin, jolla erillisen tonttijaonlaatiminen tai muuttaminenon tarpeen.

· Rakennuslupaa ei saa myöskäänmyöntää, jollei rakennusluvanhakija hallitse koko rakennuspaikkaatai jos rakennusluvan myöntäminenvaikeuttaa korttelin muun osankäyttöä kaavan osoittamaantarkoitukseen.

voi olla sitova tai ohjeellinen. Tonttijako laadi-taan sitovana, kun alueen keskeinen sijainti,korttelin rakennustehokkuus tai kiinteistöjärjes-telmän selkeys sitä edellyttää. Sitovaa tontti-jakoa käytetään pääasiassa kaupungeissa.

Sitovan ja ohjeellisen tonttijaon ero tuleeesiin rakennuslupaa haettaessa. Ohjeellisentonttijaon alueella rakennusluvan myöntämi-sen edellytys on, että rakennusluvan hakijaosoittaa lupaa hakiessaan hallitsevansa kokorakennuspaikkaa. Sitovan tonttijaon alueellarakentamisen edellytyksenä on myös se, ettärakennuspaikka on rekisteritontti.

Sitovan tonttijaon mukainen kaavatonttierotetaan itsenäiseksi kiinteistöksi tontin loh-komistoimituksessa. Kaavatontista tulee kiin-teistö ja rekisteritontti, kun se on merkitty kiin-teistörekisteriin.

Tonttijaon laatiminen

Tonttijaon laatimisen perusperiaate on, ettätontti rajoittuu katualueeseen. Erityisestäsyystä tontti voi kuitenkin rajoittua muuhunkinyleiseen alueeseen, jonka kautta tontille on jär-jestettävissä ajokelpoinen yhteys. Tontin ajo-kelpoinen yhteys ja tekninen huolto voidaanjärjestää tonttijaossa osoitettavana rasitteena.

· Kannattaako muodostaa uusirakennuspaikka?

· Onko rakennusoikeutta jäljelläriittävästi?

· Onko tulevan rakennuspaikankoko ja muoto toimivaja toteuttamiskelpoinen?

· Millainen on maaperän laatu jamaaston muoto?

· Tontin ja rakennuksen perustustenkuivatusmahdollisuudet?

· Onko rakennusluvan saannilleesteitä?

· Saadaanko tontille sähköä javettä, entä onnistuukoviemäröinnin järjestäminen?

· Miten uusi tuleva rakennusvaikuttaa vanhan rakennuksenja sen tontin arvoon?

· Onko nykyisellä tontilla rasitteita,jotka rajoittavat tontin käyttöä?

· Onnistuuko tontin kulkuyhteydenjärjestäminen?

MYYNNIN HARKINTALISTA

8

Tonttijakoluonnos, jossaajoyhteys on järjestetty

rasitteena.

Tonttijakoluonnos,jossa takatontti muodostaa niin

sanotun ”kirveenvarren”.

Tonttijakoluonnosnurkkatontilla.

1

2

3

Rasitetieyhteys voidaan perus-taa enintään kahta tonttia var-ten. Tontit on muodostettavasen muotoisiksi ja suuruisiksi,kuin rakentamisen, tonttienkäytön ja niiden teknisen huol-lon kannalta on tarkoituksen-mukaista.

Tonttijaon laatii ja hyväksyykunta. Valmisteltaessa erillistätonttijakoa on kuultava tonttija-koalueen ja siihen rajoittuvienkiinteistöjen omistajia ja halti-joita sekä tietyissä tapauksissavastapäisen kiinteistön omista-jaa ja haltijaa.

Tonttijaon muutoksen

suunnittelu

Tontin tai sen osan omistajallaon oikeus tehdä kunnalle esi-tys tonttijaon muuttamisesta.Tonttijakomuutosta suunnitelta-essa on hyvä olla heti yhtey-dessä kuntaan ja keskustellaavoimesti suunnitelmista sekäselvittää, onko kunnalla tontti-jaon koelaskentapalvelua. Koe-laskennoilla voidaan osoittaaeri vaihtoehtoja tontin jakami-seen. Tärkeää on selvittää,sijaitseeko tontilla laitteistoja,jotka toteutettavassa rakennus-projektissa jouduttaisiin siirtä-mään. Siirrot voivat olla kalliitaja niiden kustannus on hyväselvittää etukäteen. Kunnastakannattaa myös kysyä, mitenrakennusluvan haku ja tontti-

jaon muutos tulisi ajoittaa.Tontin jakamiseen vaikutta-

via tekijöitä ovat erityisesti ase-makaavamääräykset, käytettyrakennusoikeus ja rakennustensijainti tontilla sekä ajoyhtey-den järjestäminen.

Hallinnanjakosopimus

Tontin käytön voi jakaa myöshallinnanjakosopimuksella.Hallinnanjakosopimusta käy-tetään esimerkiksi, kun vanhatrakennukset on sijoitettu tontilleniin, että jakaminen kahdeksierilliseksi tontiksi ei onnistu.Hallinnanjakosopimuksessakiinteistön yhteisomistajat voi-vat määritellä hallitsemansarakennukset ja maa-alueenrajat ja sopia alueen ja raken-nusten kunnossapidosta. Sopi-mus kiinteistön hallinnan jaka-misesta kirjataan käräjäoikeu-dessa. Laadinnassa kannattaakäyttää asiantuntijan apua.

Asemakaavan muuttaminen

Kaavamerkintöjen ja -määrä-ysten muuttaminen on tietyis-sä tapauksissa mahdollista.Hankkeesta voi keskustellakunnan kaavoittajan kanssa.Mikäli alueen kaava on kovinvanha, voivat määräykset ollanykyrakentamisen kannaltavanhentuneita. Kysymykseentulevat yleensä pienet muutok-set.

9

ESIMERKKEJÄTONTTIJAKOLUONNOKSISTA

Perusprosessin aikatarve asemakaavan valmistumisesta rakentamisen alkuun.Ajat vaihtelevat tapauksittain ja kunnittain hyvin paljon.

Toimenpiteet ovat yleensä maksullisia ja suuruuden voi selvittää kunnasta.

2 kk 3 kk 4 kk 5 kk 6 kkAIKA (kk)

RAKENNUSLUPATONTIN

LOHKOMINENTONTTIJAKO

(sitova)

VALMIS

ASEMAKAAVA

KaavatonttiVALMIS

REKISTERITONTTI

Tontin tekniset

liittymät

Vesijohto- ja viemäri-liittymien sekä sähkö-ja kaukolämpöliitty-mien liittymismah-dollisuudet ja niidensijainti vaikuttavatrakentamiseen. Alu-een kunnallisteknii-kan tila ja liittymä-kohtien sijainti tulee-kin selvittää kunnastaennen rakennuspro-jektin käynnistämistä.Li i t tymismaksujensuuruudet selviävätkunnasta.

Rakennusluvan

hakeminen

Rakennuksen rakentaminenedellyttää aina rakennuslu-paa. Rakennuslupahakemus-lomakkeita sekä ohjeita saakunnasta. Huomattavaa on,että rakennusta ei saa raken-taa vastoin kaavaa ja sitovaatonttijakoa. Uudisrakentami-sen kielto poistuu, kun tonttirekisteröidään.

Jos maankäyttö- ja raken-nuslaissa säädetyistä taisen nojalla annetuista raken-tamista tai muuta toimen-pidettä koskevista rajoituk-sista poiketaan on siihenaina hankittava erillinenlupa. Poikkeamispäätöksenkäsittelee yleensä kunta.

TONTIN RAKENTAMINEN

Ennen rakentamisen aloittamista onselvitettävä liittyminen tekniseen

verkostoon.

Vähäinen poikkeami-nen voidaan yleensäkäsitellä rakennus-luvan yhteydessä.Ohjeita sekä lomak-keita poikkeamispää-töksen hakemiseensaa kunnan raken-nusvalvonnasta.

Rakennusjärjestys

Tontin rakentamistasuunnittelevan on hyö-dyllistä tutustua kun-nan rakennusjärjes-tykseen ja mahdolli-siin aluetta koskeviinrakentamistapaohjei-siin. Rakennusjärjes-

tyksen määräykset ovat osa kunnan rakenta-misen ohjausta. Määräykset ovat koko kuntaa

tai sen osa-aluetta koskevia.

Tontilla sijaitsevan

rakennuksen

purkaminen

Rakennuksen purkamiseentarvitaan asemakaava-alu-eella maankäyttö- ja raken-nuslain mukaan lupa. Elleipurkaminen edellytä lupaa,on viranomaisille kuitenkintehtävä purkamisilmoitus30 päivää ennen purkamis-työhön ryhtymistä. Purku-asioissa tulee kääntyä kun-nan rakennusvalvonnan puo-leen. Lupa-asia voidaan hoi-taa rakennusluvan yhtey-dessä.

Rakennusjärjestyksenmääräykset voivat koskea

esimerkiksi rakennuksen kokoa,sen sijoittumista tontilla

tai aitoja.

· Kunnan rakennusvalvonnasta · Kuntaliitto: www.kuntaliitto.fi· Rakennusteollisuuden Keskusliitto: www.rtk.fi

10

LISÄTIETOARAKENTAMISESTA

Tontinosan lunastaminen

Jos kaavatontin omistaa kaksi tai useampiomistaja on kaavatontin osan omistajalla kiin-teistönmuodostamislain perusteella oikeuslunastaa toiselle kuuluva kaavatonttiin sisäl-tyvä alue. Mikäli useat tontin omistajat tahto-vat lunastaa tontin toiselle kuuluvaa aluetta, onetuoikeus arvokkaimman osan omistajalla.Jollei kukaan sitovan tonttijaon mukaisen ton-tin osaomistaja käytä lunastusoikeuttaanvuoden kuluessa tonttijaon voimaantulosta,kunta voi lunastaa koko tontin alueen. Tontin-osan lunastus voidaan suorittaa tontin lohko-misen yhteydessä. Tavoitteena tontinosanlunastamisessa on siis se, että tontista saadaanmuodostettua rakennuspaikka.

Rakentamiskehotus

Maankäyttö- ja rakennuslain mukaan kuntavoi antaa rakentamiskehotuksen vajaastirakennetun sitovan tonttijaon mukaisen ton-tin omistajalle ja haltijalle. Rakentamiskeho-tus voidaan antaa silloin, kun tontin sallitustakerrosalasta on käytetty alle puolet tai asema-kaavan mukaista tonttia ei ole rakennettu pää-asiallisesti asemakaavan mukaisesti. Keho-tusta ei voi antaa, jos tontille saa rakentaa vainkaksi asuntoa ja tontilla on jo yksi käytössäoleva asuinrakennus. Tontti tulee rakentaa kol-men vuoden kuluessa

rakentamiskehotuksesta. Jos kehotusta einoudateta, on kunnalla oikeus lunastaa tontti.Rakentamiskehotuksen käyttö on ollut harvi-naista.

Etuosto-oikeus

Kunnalla on oikeus tietyissä tapauksissa hank-kia maata etuosto-oikeudella. Etuosto-oikeusei koske pienten maa-alueiden kauppoja. Kau-pan kohteen on oltava Helsingin, Espoon, Kau-niaisten ja Vantaan kaupungissa enemmänkuin 3000 neliömetriä ja muualla maassa yli5000 neliömetriä, jotta kunta voi käyttää etu-osto-oikeuttaan. Etuosto-oikeutta käyttäessäänkunta tulee kaupantekohetkellä kauppakir-jassa ilmoitetun ostajan sijaan kaupassa sovi-tuilla ehdoilla.

Saastuneet maat

Maassamme arvioidaan olevan noin 20–30 000saastunutta maa-aluetta. Saastuneita alueitaon erityisesti vanhoilla teollisuuspaikkakun-nilla Etelä- ja Länsi-Suomessa. Huoltoase-mien aiheuttamia saastuneita maita on ympärimaata. Maata ostaessa on syytä selvittääalueen aikaisempi käyttö ja tarvittaessa teet-tää ammattilaisella tutkimus maaperästä.Myyjällä on velvollisuus kertoa maan saastu-

neisuudesta.

TONTTIMAAN ERITYISKYSYMYKSIÄ

Selvitä ennen kauppaa tarvitaankohävitettäväksi aiotun rakennuksen

purkamiseen lupa.

11

KAUPPAAN

VALMISTAUTUMINEN

Kauppaan liittyvät selvitykset on tehtävähuolella. Myyjän ja ostajan on neuvoteltava jasovittava monista asioistaennen kauppakirjan allekir-joittamista.

Myyjän on ennen kaupantekemistä ilmoitettava osta-jalle kaikki ne tiedot, joidenvoidaan olettaa vaikuttavankauppaan. Ostajan taas ontarkastettava kiinteistö ennenkaupan tekemistä. Ostaja eivoi esittää vaatimuksia sellai-sen vian perusteella, jonkahän olisi voinut huolellisessatarkastuksessa havaita.

Kiinteistön voi myydä itsetai myynnissä voi käyttää kiin-teistönvälittäjää. Jos kiinteis-tönvälittäjää käytetään on

välittäjän rooli kaupanteossa varsin keskeinenja häntä velvoittavat laissa säädetyt velvolli-suudet. Kiinteistön omistajan tulee antaa kiin-teistönvälittäjälle kaikki kiinteistöä koskevat

tiedot, joilla voi olla merkitystäostajalle.

Kiinteistön

keskeiset asiakirjat

Valmistauduttaessa kaup-paan on sekä myyjän että os-tajan syytä tutustua kiinteistöäkoskeviin keskeisimpiin asia-kirjoihin.· LainhuutoLainhuutorekisteriä pitääkäräjäoikeus ja rekisteristänäkyy, kuka on merkitty rekis-teriin kiinteistön omistajaksi.Elleivät myyjä ja lainhuuto-todistukseen merkitty kiinteis-tön omistaja ole sama, joudu-

Kiinteistön kaupassa on myytävänä maa- tai vesialue.Alue voi olla tila tai tontti, jolla on jo rakennus, tai sevoi olla rakentamaton. Rakentamista varten ostetaanusein alue kiinteistöstä, jolloin kyseessä on määräala.Määräalan kauppa tehdään samalla tavalla kuin kiin-teistön kauppa.

Kiinteistön kaupasta on säädetty laissa maakaa-ressa. Kauppa on sitova vain, jos muotovaatimusta onnoudatettu. Kiinteistön kaupassa kannattaa aina ollatarkkana, vaikka tavallisimmat tilanteet ovatkinselkeitä.

KIINTEISTÖN KAUPPA

Tontin oikean hinnanmäärittäminen on osa

valmistautumista kiinteistönkauppaan. Mahdollisimman

oikea hintapyyntö johtaayleensä myyjän kannalta

parhaaseen lopputulokseen.

12

· Kiinteistörekisterinote

Kiinteistörekisterinote onasiakirja, josta ilmenevätkiinteistön perustiedot,kuten kiinteistön pinta-alasekä kiinteistön muodostu-minen ja rasitteet. Otteestailmenee myös, mitä oikeuk-sia kiinteistöön mahdolli-sesti kuuluu ja kohdistuukokiinteistöön rasitteita elionko jollain toisella kiin-teistöllä tähän kiinteistöönkohdistuvia oikeuksia.· Kiinteistörekisteri-

karttaKiinteistörekisterikarttaanon merkitty kiinteistön ra-jat, rajapyykit ja kiinteistö-tunnus. Lisäksi merkitäänrasitteet sekä käyttöoikeu-det ja -rajoitukset.

Viralliset asiakirjat ovat maksullisia ja niitä voi ostaa kunnista tai yllä esitetyistä virastoista .

MUISTILISTAENNEN KAUPPAA

TARKISTETTAVISTA ASIOISTA

· Tontin rakentamiskelpoi-suus: Onko tontti rakentamiskelpoinen?

· Lainhuuto: Onko myyjänomistusoikeus kirjattulainhuutorekisteriin?

· Rasitustodistus: Onkokiinteistö kiinnitetty?

· Kiinteistörekisterin ote:Mikä on kiinteistön pinta-ala sekä kuuluuko kiinteis-töön oikeuksia ja kohdis-tuuko siihen rasitteita?

· Kiinteistörekisterikartta:Mikä on kiinteistön todel-linen raja maastossa?

· Kaava: Mikä on kaavoitus-tilanne? Onko rakennus-kieltoja?

· Myyjän puolison suostu-muksen tarve:Onko kiinteistö tarkoitettukäytettäväksi puolisoidenyhteisenä kotina?

· Varainsiirtovero:Onko edellisistä siirroistamaksettu varainsiirtovero?

· Kiinteistövero: Onkokuluvan vuoden kiinteistö-vero jo maksettu?

· Purettavat rakennukset:Onko purkamislupa mahdollista saada?

· Rakennuslupa-asiat: Onkolupa mahdollista saada?

· Rakennusjärjestys: Onkoalueella rakennusjärjestys?

· Liittymät: Onko alueellakunnallistekniset verkostot?

· Kunnan etuosto-oikeus:Onko kunnalla etuosto-oikeus?

taan tekemään lisäselvityksiä. Ostajan on var-mistettava, että myyjällä on omistusoikeus kiin-teistöön. Mikäli myyjällä ei ole lainhuutoa jamahdollisesti välissä on muitakin huudattamat-tomia saantoja, joutuu ostaja esittämään nii-den osalta lainhuudon saamiseksi tarvittavatselvitykset ja maksamaan mahdollisesti mak-samatta olevat leima- tai varainsiirtoverotennen kuin hän voi saada lainhuudon itselleen.· Rasitustodistus

Rasitustodistukseen merkitään tiedot mm. kiin-nityksistä. Siihen merkitään myös ns. erityisetoikeudet, omaisuuden ulosmittaus, takavarikkosekä omistajan konkurssi.

Kiinteistökauppaa tehtäessä on rasitustodis-tuksen oltava mahdollisimman tuore. Huolelli-sesti toimittaessa otetaan kaupantekopäivänäuusi rasitustodistus. Jos rasitustodistuksestailmenee esimerkiksi, että kiinteistö on merkittyulosmitatuksi, kannattaa kääntyä asiantuntijanpuoleen ja selvittää asia huolellisesti ennenkaupan tekoa.

Yleisimpiä tontinmarkkinointitapojaovat lehti-ilmoitus,myynti-ilmoitus tontillaja järjestetty tontti-esittely. Kunta voi myöstarjota maanomistajilleesimerkiksi ilmoitus-taulun tai www-sivut,jossa yksityiset voivatmarkkinoida omiatonttejaan.

➞

➞

➞

KIINTEISTÖN ASIAKIRJAT

· kiinteistörekisterin ote· kiinteistörekisterikartta

· lainhuutotodistus· rasitustodistus

· jäljennös alueen kaavoista· rakennuksen piirustukset

ja rakennuslupa

kunnan kiinteistövirasto tai maanmittaustoimisto

kunnan kiinteistövirasto tai rakennustarkastaja

kunnan kiinteistövirasto, käräjäoikeus,kihlakunnanvirasto tai maanmittaustoimisto

13

Esisopimus

Kiinteistökaupanesisopimus voi-daan laatia ennenlopullista kaup-paa esimerkiksisilloin, kun jokinkauppaan vaikuttava asia halutaan vielä var-mistaa. Esisopimus on sitova, kun se tehdäänkiinteistön kaupan muotovaatimuksia noudat-taen. Kaupanvahvistajan todistamalla esi-sopimuksella sitoutuvat myyjä myymään jaostaja ostamaan kiinteistön, mikäli esisopimuk-sessa sovitut ehdot täyttyvät.

Esisopimuksessa mainitaan ehdot, joidentäyttyessä kauppa on tehtävä. Selkeä kauppa-hinnan laskuperuste on sopimuksessa esitet-tävä, mutta kiinteää kauppahintaa ei tarvit-

se määrätä. Sopi-muksen voimas-saoloaika kannat-taa mainita. Jolleiaikaa mainita, onesisopimus voi-massa viisi vuotta

sopimuksen tekohetkestä.

KAUPAN TEKEMINEN

Kauppakirja

Kiinteistön kauppa on tehtävä kirjallisesti. Myy-jän ja ostajan tai valtakirjalla heidän asiamie-hensä on allekirjoitettava kauppakirja julkisenkaupanvahvistajan läsnäollessa. Jos myyjä myyomistamansa kiinteistön, joka on tarkoitettu käy-tettäväksi aviopuolisoiden asuinkiinteistönä,edellyttää sen myynti aina puolison suostumusta.

Kauppakirjan muotoon määritetty maakaaressa.

MAAKAARI, 2.LUKU. KIINTEISTÖN KAUPPA

1§ Kauppakirjan muoto. Kiinteistön kauppa on tehtävä kirjallisesti. Myy-jän ja ostajan tai heidän asiamiehensä on allekirjoitettava kauppa-kirja. Kaupanvahvistajan on vahvistettava kauppa kaikkien kauppa-kirjan allekirjoittajien läsnäollessa.

KAUPPAKIRJASSA ON KÄYTÄVÄ ILMI:

1) luovutustarkoitus; 2) luovutettava kiinteistö; 3) myyjä ja ostaja; sekä 4) kauppahinta ja muu vastike.

Kauppa ei ole sitova, ellei sitä ole tehty tässä pykälässä säädetyllätavalla. Jos myyjä ja ostaja ovat sopineet kauppakirjaan merkittyä suu-remmasta kauppahinnasta tai muusta vastikkeesta, myyjällä ei oleoikeutta saada perityksi enempää kuin mikä kauppakirjaan on merkitty.

Tonttikauppa lähtee yleensä liikkeelle ostajan myyjälletekemästä ostotarjouksesta. Tarjouksessa ilmoitetaan

ehdot, joilla ostaja on halukas kaupan tekemään.Jos kaupasta sovitaan ja toinen osapuoli myöhemmin

kieltäytyy kaupasta, on hän yleensä velvollinenkohtuullisiin korvauksiin toiselle osapuolelle.

14

Kaupanvahvistaja

Kaupanvahvistajan tehtävänä on tarkistaa kau-pan muodollinen pätevyys, toimia kaupantodistajana sekä samalla tarkistaa osapuoltenhenkilöllisyydet. Ilman kaupanvahvistajaa eisitovaa kauppaa voi tehdä. Tietoja kaupan-vahvistajista antavat kuntien kiinteistövirastot,käräjäoikeudet, kihlakunnanvirastot, maan-mittaustoimistot ja kaupanvahvistajarekisteri.Kaupanvahvistaja perii palvelustaan palkkion.

Kiinteistön käyttäminen

lainan vakuutena

Kiinteistön omistaja voi käyttää kiinteis-töä esimerkiksi pankkilainan vakuutenakiinnittämällä kiinteistön käräjäoikeu-dessa. Käräjäoikeus vahvistaa kiinni-tyksen hakemuksessa ilmoitetun raha-määrän suuruisena ja antaa sen perus-teella panttikirjan. Kiinteistö pantataan,kun kiinteistön omistaja luovuttaa pant-tikirjan luotonantajalle. Käytäntöä voiverrata asunto-osakkeen osakekirjanantamiseen pankin haltuun lainanvakuudeksi.

Panttaussitoumuksessa sovitaan,minkä velkojen vakuudeksi pantti anne-taan. Mikäli vakuus annetaan vainasuntovelkaa varten, on panttaussitou-mus selvästi rajoitettava koskemaanvain tätä velkaa.

Kaikki kiinteistöön kohdistuvat pant-tikirjat kuuluvat kiinteistön omistajalleja näin ne on luovutettava ostajalle tai huoleh-dittava siitä, että ne kuoletetaan. Ostajan onsyytä varmistaa jo ennen kauppaa, että hänsaa kaupassa kaikki panttikirjat haltuunsa.Panttikirjat on aina syytä säilyttää huolellisesti,sillä ne ovat voimassa, kunnes ne kuoletetaan.

KAUPAN JÄLKEEN

Lainhuudon hakeminen

Ostajan on haettava lainhuutoa kuuden kuu-kauden kuluessa siitä, kun kauppa on tehty.Ostajan edun mukaista on hakea lainhuuto hetikaupan jälkeen. Lainhuudatuksessa käräjäoi-keus tutkii kaupan muotovaatimuksen ja mer-kitsee uuden omistajan rekisteriin. Ohjeita lain-huutohakemuksen tekoon saa käräjäoikeu-

Kaupan jälkeen myyjän on huolehdittava luovutusvoiton verosta jaostajan varainsiirtoverosta. Ostajan on myös haettava lainhuutoa.

desta. Hakemukseen liitetään muun muassaalkuperäinen kauppakirja ja sen jäljennös.Kirjaamisen jälkeen käräjäoikeus palauttaaalkuperäisen kauppakirjan. Huomattavaa on,että lainhuutoa ei saa, ellei ostaja ole suoritta-nut kiinteistön kaupasta perittävää varainsiir-toveroa. Veron maksaminen osoitetaan maksu-kuitilla. Jollei lainhuutoa haeta määräajassa(6 kk), veroa korotetaan. Myös määräalan osta-jan on haettava lainhuutoa. Hakemus on jätet-

tävä määräajassa, vaikka omistusoikeus ei olisivielä siirtynyt. Tässä tapauksessa käräjäoikeusjättää hakemuksen lepäämään. Määräalanlohkominen tulee vireille automaattisesti, kunlainhuuto on myönnetty.

LISÄTIETOA KIINTEISTÖN KAUPASTA

· Kuluttajavirasto: www.kuluttajavirasto.fi

· Kuntien www-sivuilta voi löytäätietoa kiinteistön kaupasta.

· Linkki kuntien kotisivuihin Kuntaliitonkautta: www.kuntaliitto.fi

15

Kiinteistövero

Kiinteistövero onkiinteistön arvonperusteella kiin-teistön sijaintikun-nalle vuosittainsuoritettava vero.Kiinteistövero mää-rätään sille, jokaomisti kiinteistön verovuoden ensimmäisenäpäivänä. Kun kiinteistö myydään, myös uusiomistaja vastaa kiinteistöverolain mukaanmahdollisesti maksamatta olevasta verostamyyntivuodelta. Vero voidaan siis periä osta-jalta, jos myyjä ei ole sitä maksanut.

Kauppakirjassa on hyvä sopia vastuutveroista ja muista maksuista. Yleensä sovitaan,että kaupan osapuolet vastaavat veroista jamaksuista omistusajoiltaan. Kiinteistövero ontavallisesti tullut maksuun vasta syyskuussaja alkuvuodesta tehdyissä kaupoissa on hyväselventää, kumpi maksaa kiinteistöveron.Tavallisessa omakotitalon tontin kaupassa eikiinteistöverolla yleensä ole kovin suurta mer-kitystä. Kuluvan vuoden kiinteistöveron maksuja yleensäkin kiinteistö-veron suuruus kannattaakuitenkin aina selvittääennen kauppaa.

Kiinteistövero on kun-nanvaltuuston vahvista-man prosentin mukainenmäärä kiinteistön edel-lisen vuoden verotus-arvosta. Maa-alueista

vero määrätäänpääsääntöisestiyleisen veropro-sentin mukaan,jonka kunta mää-rää seuraavissarajoissa: 0,5–1,0 %(v. 2000).

Vuoden 2001verotuksesta alkaen kunnanvaltuusto voi mää-rätä erikseen rakentamattoman rakennuspai-kan veroprosentin, joka on vähintään 1,0 % jaenintään 3,0 %.

Kiinteistölle määrätään verotusarvo erik-seen tontin ja rakennuksen osalta. Koko kiin-teistön verotusarvo saadaan laskemalla yhteennämä arvot. Kiinteistön verotusarvoksi katso-taan kuitenkin enintään käypä arvo.

Kiinteistön luovutuksesta

suoritettava varainsiirtovero

Kiinteistön luovutuksesta maksetaan varain-siirtovero. Tontin tai tontin osan kaupasta veroon 4 % kauppahinnasta tai muun vastikkeenarvosta. Veron maksaa ostaja ja se on suoritet-

tava oma-aloitteisestiennen lainhuudon taikirjaamisen hakemista.Varainsiirtovero makse-taan verohallituksenvahvistamalla varainsiir-toveron tilisiirtolomak-keella ostajan kotikun-nan veroviraston pankki-tilille.

Kiinteistöveron maksaa tontin omistaja vuosit-tain. Varainsiirtovero ja luovutusvoiton veroliittyvät kiinteistön kauppaan. Tonttikauppaanliittyvään verotukseen kannattaa tutustua joennen tonttikaupasta päättämistä.

VEROTUSKYSYMYKSIÄ

16

Varainsiirtovero korvasi vuoden 1997 alusta kiinteistön jaarvopaperin omistusoikeuden siirrosta maksetun leimaveron.

Velvollisuus hakealainhuutoa ja maksaavarainsiirtovero ei ole si-dottu omistusoikeudensiirtymiseen, vaan luovu-tussopimuksen tekemi-sen ajankohtaan. Jos kiin-teistön kauppa puretaanpurkavan ehdon perus-teella, ostaja voi hakeamaksamansa varainsiir-toveron takaisin.

Luovutusvoiton

verotus

Kiinteistöjen myynnistätai vaihtamisesta syntyväluovutusvoitto on veron-alaista pääomatuloa.Vero on vuodesta 2000alkaen 29 %.

Oman asunnon luovu-tuksesta saatu voitto onverovapaata tuloa, josmyydään rakennus, jokaon omistettu vähintäänkaksi vuotta. Verovapau-den edellytyksenä on,että omistaja on käyttänytrakennusta omistusaika-naan ennen luovutustayhtäjaksoisesti vähintäänkahden vuoden ajanomana tai perheen vaki-tuisena asuntona. Myösluovutetun rakennuksenrakennuspaikasta saatuvoitto on verovapaata.Kaavoitetulla alueellatämä koskee kaavanmukaista tonttia tai ra-kennuspaikkaa ja muu-alla rakennuspaikkaa10 000 m2:n asti.

Kiinteistön myynnistäsaatu voitto on siis vero-

vapaata, kun myyjä myytontin rakennuksineen jaedellä mainitut ehdottäyttyvät.

Verotettava luovutus-voitto lasketaan siten, ettäkiinteistön myyntihinnas-ta vähennetään omaisuu-den hankintahinta ja voi-ton hankkimisesta aiheu-tuneet menot. Myyntiku-luina voi vähentää lehti-ilmoituskulut ja kiinteis-tönvälittäjän palkkion.

Todellisen hankinta-menon ja voiton hankki-misesta johtuneiden me-nojen sijasta luonnollinenhenkilö ja kuolinpesä saakuitenkin vähentää ns.hankintameno-olettaman,joka on vuodesta 1999alkaen aina vähintään20 % luovutushinnasta taijos luovutettu omaisuuson ollut luovuttajalla vä-hintään 10 vuotta, vähen-nys on aina vähintään50 % luovutushinnasta.

Perintönä tai lahjanasaadun omaisuuden luo-vutushinnasta vähenne-tään perintö- tai lahjave-rotuksessa käytetty vero-tusarvo ja voiton hankki-misesta johtuneet menot.Vaihtoehtoisesti vähenne-tään hankintameno-olet-tama. Perintönä saadunomaisuuden omistusaikalasketaan perittävän kuo-linpäivästä.

Verotoimisto antaapyydettäessä ennakko-ratkaisun luovutusvoitonverotuksesta.

Tontin myyntihinta on 100 000 mk ja han-

kintahinta on ollut 40 000 mk. Hankinta-

kustannuksina on aikanaan tontin han-

kinnasta mennyt varainsiirtovero 4%

40 000 mk:sta eli 1600 mk. Myyntikuluja

syntyi välittäjän käytöstä 10 000 mk.

Voitto: 100 000 - 40 000 - 1600 - 10 000 =

48 400 mk. Vähennyskelpoiset kustan-

nukset ovat yli puolet myyntihinnasta eli

hankintameno-olettamaa ei kannata

käyttää.

Vero on 48 400 mk:n voitosta 29 %, eli

14 036 mk.

LISÄTIETOAKIINTEISTÖJEN VEROTUKSESTA

· Verotoimistot

· Verohallinto: www.vero.fi

ESIMERKKILUOVUTUSVOITON LASKEMISESTA

17

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

1. TAVOITTEENA TONTIN TAI TONTINOSAN MYYNTI

· RAKENTAMISKELPOISUUDEN SELVITTÄMINEN

· alueen kaavoitustilanne

· tontin rakennusoikeus

· rakennuspaikan toimivuus

· rakentamiseen tarvittavat luvat

· maaperän rakennettavuus

· tekniset liittymät ja niiden sijainti

· kiinteistötekninen valmius

· ASIAKIRJAT JA SELVITYKSET

· kiinteistön asiakirjat

· verotusasiat

· MYYNTITAVAN VALINTA

· myynkö kiinteistöteknisesti valmiin tontin

vai hoitaako ostaja tontin rakentamiskelpoiseksi

· myynkö itse vai käytänkö välittäjää

· KAUPPAHINNAN MÄÄRITTÄMINEN

· arvioinko itse vai käytänkö asiantuntijaa

2.

· MYYJÄN JA OSTAJAN NEUVOTTELUTSEKÄ KAUPAN EHDOISTA PÄÄTTÄMINEN

· KAUPPAKIRJAN MÄÄRÄMUOTO

· KAUPANVAHVISTAJA

3.

· VEROTUS

· LAINHUUTO

4.

TONTTIPOLKU

KAUPPAAN VALMISTAUTUMINEN

KAUPPA

KAUPAN JÄLKEEN

Haltijavelkakirja Velkakirja, jonka allekirjoittaja si-toutuu maksamaan velkakirjassa mainitun summan velkakir-jan haltijalle. Haltijavelkakirjat ovat poistumassa käytöstä, sillävuoden 1997 alusta panttikirjat ovat alkaneet korvata kiinnitet-tyjä haltijavelkakirjoja.

Kiinnitys Kiinteistön omistaja voi hakea kiin-teistöönsä kiinnityksen käräjäoikeudesta. Kiinnitys vahvistetaanhakemuksessa ilmoitetun rahamäärän suuruisena ja sen perus-teella annetaan panttikirja. Kiinnitys liittyy siis panttioikeudenperustamiseen kiinteistöihin.

Kiinteistö Kiinteistörekisteriin merkitty, itse-näinen maa-alue mahdollisine rakennuksineen. Kiinteistökäsittää siihen kuuluvat alueet, osuudet yhteisiin alueisiin taierityisiin etuuksiin sekä rasiteoikeudet.

Käypä hinta Hinta, joka kohteesta paikkakun-nalla todennäköisesti maksettaisiin. Kohteen käypä hinta sel-vitetään vastaavista kohteista maksettujen kauppahintojenperusteella.

Lohkominen Kiinteistötoimitus, jossa määräalamuodostetaan itsenäiseksi kiinteistöksi. Lohkominen tuleeautomaattisesti vireille, kun lainhuuto on myönnetty.

Määräala Rajoiltaan määritetty osa kiinteis-töstä. Määräala muodostetaan kiinteistöksi lohkomistoimituk-sessa.

Panttikirja Käräjäoikeuden kiinteistön omis-tajalle antama todistus kiinteistöön kirjatusta kiinteistökiinni-tyksestä.

Rasite Kiinteistön hyväksi toisen kiinteis-tön alueelle perustettu pysyvä käyttöoikeus. Rasitteet peruste-taan omistajan hakemuksesta rasitetoimituksessa tai tontin loh-komistoimituksen yhteydessä. Rasitteet ovat yleensä kulkuyh-teys- eli tierasitteita ja erilaisia johtorasitteita.

Tontin lohkominen Tontin lohkomisessa sitovan tont-tijaon mukainen tontti muodostetaan rekisteritontiksi. Asema-kaava-alueen rakennuspaikat syntyvät tontin lohkomisella.Tontin lohkomisen suorittaa joko maanmittauslaitoksen toimi-tusinsinööri tai kunnan kiinteistöinsinööri.

19

PIENI SANASTO

TONTTIOPAS on suunni-teltu opastamaan ja auttamaan yksi-tyisiä maanomistajia tontteihin liitty-vissä asioissa. Opas keskittyy erityisestikaava-alueella olevien tyhjien tai vajaastirakennettujen asuntotonttien myyntiin.Se antaa vastauksia yleisimpiin esiinnouseviin kysymyksiin. Tietoa on kaavoi-tuksesta, tontin jakamisesta, kiinteistönkaupasta ja tonttien verotuksesta. Tontti-oppaan lähtökohtana on edistää erityi-sesti tyhjien, kunnallistekniikan piirissäolevien rakentamattomien tonttien raken-tamista.

Ympäristöministeriöwww.vyh.fi

YTV Pääkaupunkiseudun yhteistyövaltuuskuntawww.ytv.fi

Suomen Kuntaliittowww.kuntaliitto.fi

Rakennusteollisuuden Keskusliitto rywww.rtk.fi

Suomen Kiinteistöliitto rywww.kliitto.fi

LKV Kauko Koskinen Oywww.lkvkaukokoskinen.fi

Suomen Kiinteistönvälittäjäliitto – Finlands Fastighetsmäklareförbund ry

www.asuntoverkko.com

Vesi- ja viemärilaitosyhdistyswww.vvy.fi