ASEMAPIIRROS, KOULUN TONTTI JA URHEILUPUISTO 1:1000 Näkymä kohti koulun sisäänkäyntiä Alangon koulukeskus on suunniteltu kasvavan Lapuan tarpeisiin yhdistämään Liuhtarin, Ritamäen ja Hautasen koulut sekä mahdollisesti myös Lapuan lukio yhteisen katon alle. Alangon uudesta koulukeskuksesta tulee eri-ikäisten koululaisten ja asukkaiden yhteinen kohtaamispaikka. Koulu ja siihen liittyvä liikuntapuisto luovat uutta kaupunkitilaa entiselle teollisuus- ja peltoalueelle ja yhdistävät ympäröiviä kaupunginosia. Alangon uusi koulukeskus ja urheilupuisto yhdistävät lapualaisia oppimisen, urheilun ja kulttuurin äärelle. TONTIN JÄSENTELY Uusi koulurakennus on sijoitettu kaupunkinäkymän päätteeksi saavuttaessa Lapuan keskustasta Kustaa Tiitun tien suunnasta. Se on ympäristönsä maamerkki, näyttävä ja kutsuva julkinen rakennus. Rakennus myötäilee kevyen liikenteen väylää ja on helposti hahmotettavissa ja saavutettavissa myös pohjoisesta urheilupuiston suunnasta. Kaikki ajoneuvoliikenne on täydellisesti erotettu kevyen liikenteen väylistä ja piha-alueista. Koulun ja päiväkodin saattoliikenne sekä pääosa koulun pysäköinnistä on sijoitettu saapumissuuntaan Yrittäjäntien liikenneympyrän yhteyteen. Kaikilla oppilailla on turvalliset yhteydet saattopaikoilta piha-alueille. Yrittäjäntien bussisaattopaikka on hidaskadun kohdalla kaavaluonnoksen mukaisesti, ja siitä on luonteva ja turvallinen yhteys koulurakennukselle. Huoltoliikenneliittymä, huoltopiha ja pieni osa pysäköinnistä ovat tontin kaakkoisnurkassa omana kokonaisuutenaan häiritsemättä jalankulkualueilta. Kaakkoinen pysäköinti toimii koulun iltakäytön ja henkilökunnan pysäköintipaikkana. Huoltopihalle on keskitetty kaikki ajoneuvohuoltoa vaativat toiminnot kuten keittiö, lämmönjakohuone, sähköpääkeskus, teknisen työn varasto ja purunpoisto sekä siivouskeskus. Polkupyöräpysäköintiä on tarjottu 450 paikkaa, jotka sijoittuvat luontevasti saapumissuuntiin Yrittäjänkadun äärelle sekä koulun sisäänkäyntien yhteyteen. Suurimmasta pyöräkatoksesta voidaan luoda hauska ja kaunis tilanrajaaja Yrittäjänkadun suuntaan. Koulun piha on suunniteltu aktiiviseen oppimiseen; se toimii koululaisten laajennettuna oppimisympäristönä. Piha on jaettu toiminnallisesti eri-ikäisten koululaisten välituntien ja leikin tarpeisiin, mutta oppilasryhmät voivat sen lisäksi käyttää pihaa itsenäiseen tai ohjattuun opiskeluun. Koulun ulkoalueet muodostavat jatkuvan, helposti valvottavan ja esteettömän pihasarjan: päiväkodin aidattu piha, koululaisten leikkipiha, sisäänkäyntiaukio, luontopiha, liikuntapiha ja urheilukentät. Oppilaiden piha-alueet avautuvat aurinkoisiin ilmansuuntiin. Päiväkodin turvallinen kotipiha on sijoitettu koulukeskuksen eteläpuolelle siten, että saattoliikenteen on helppo tulla päiväkodin portille asti. Päiväkodin pihaan kuuluu leikkivälineitä sekä innostavaa maastoa, jota tutkia. Koululaisten piha on laaja, ja se on jäsennelty leikkialueeseen, sisäänkäyntiaukioon sekä tontin luoteisreunaa rajaavaan luontopihaan. Luontopiha on monipuolista luonnonympäristöä, jossa oppilaat voivat tutkia luonnonilmiöitä kuten huleveden liikeitä, erilaisia kasvillisuustyyppejä, ja viljellä itse kasveja. Pihalle voidaan tuoda myös taidetta ja opetusta palvelevia teoksia, kuten havainnekuvassa esiintyvä aurinkokunnan pienoismalli. Koulun pohjoispuolelle sopii loistavasti liikuntapiha, jossa oppilaat voivat harrastaa monipuolisesti kokeilevia lajeja kuten katukorista, parkouria tai kiipeilyä. Nuoremmat oppilaat voivat käyttää liikuntapihaa ohjatusti, lukiolaiset itsenäisesti. Alangon urheilupuisto liittyy luontevasti koulun piha-alueeseen. Puiston ja sen urheilukenttien sijainti on loistava ajatellen koulun tarpeita, ja koulu puolestaan tarjoaa urheilupuiston käyttäjille mahdollisuuden sisäliikuntatilojen käyttöön. Koulun pukuhuoneisiin ja liikuntasaliin on käynti suoraan kenttien puolelta, ja koulutontin kaakkoisosan pysäköintialue palvelee myös liikuntasalin ja urheilupuiston iltakäyttäjiä. Koulukeskuksen pihat voivat olla avoimessa käytössä myös iltaisin, jolloin ne tarjoavat virikkeitä asukkaille yhdessä urheilupuiston kanssa. Näin Alangon koulun ympäristöstä muodostuu aktiivinen virkistäytymisen ja liikunnan paikka kaikille lapualaisille. ALANGON UUSI KOULU AKTIIVINEN OPPIMISPIHA JA URHEILUPUISTO Planssi 1/6: Koulun sijoittuminen Alangon kaupunkiympäristöön ALANGON KOULUN IDEALUONNOSSUUNNITELMA ”SYLI” SISÄÄNKÄYNTIPIHA LEIKKI JA PELI ALANGON URHEILUPUISTO AKTIIVNEN JA AVOIN VIRKISTYSALUE PÄIVÄKODIN PIHA LEIKKI JA LUONTO LUONTOPIHA TUTKIVA OPPIMINEN OPPILAIDEN VILJELYPALSTAT URHEILUKENTTÄ 1 SIIRRETTÄVÄ KATSOMO SIIRRETTÄVÄ KATSOMO URHEILUKENTTÄ 2 KENTTIEN YMPÄRILLÄ HIEKKA-ALUETTA TAPAHTUMIIN JA HUOLTOON URHEILUTAPAHTUMIEN INFOTELTTA KAIKENIKÄISTEN ULKO- KUNTOSALI HULEVESILAMMET PYÖRÄPARKKI, 250 pp PYÖRÄT 80 pp ULKOILUVÄLINEET PYÖRÄT 120 pp PYSÄKÖINTI, 112 ap MAATILAN HEVOSLAIDUN LÄHIMETSIKKÖ TUTKIVA OPPIMINEN PÄIVÄKODIN SAATTO ISORINTALANTIE YRITTÄJÄNTIEN HIDASKATU YRITTÄJÄNTIE YHTEYS RITAMÄKEEN YHTEYS RITAKALLIOON BUSSIT BUSSIT KOULUN SAATTO PYSÄKÖINTI 28 ap PYSÄKÖINTIVARAUS 28 ap LIIKUNTASALIN LAAJNNUSVARAUS PÄÄSISÄÄNKÄYNTI Päiväkoti TAIDELUOKKIEN ILTAKÄYTTÖ LIIKUNTASALIN ILTAKÄYTTÖ Luokat 1-3 Keittiö, huolto ja henkilökunta Tekn.työ Lukio Luokat 4-6 Erityisopetus Terveydenhoito Yhteinen aula Liikuntasali Taideluokat HUOLTO LIIKUNTAPIHA ERIKOISLAJIT, MM. KATUKORIS
Welcome message from author
This document is posted to help you gain knowledge. Please leave a comment to let me know what you think about it! Share it to your friends and learn new things together.
Transcript
ASEM
APIIR
ROS,
KO
ULU
N T
ON
TTI J
A U
RHEI
LUPU
ISTO
1:1
000
Näk
ymä
koht
i kou
lun
sisä
änkä
yntiä
Alan
gon
koul
ukes
kus
on s
uunn
iteltu
kas
vava
n La
puan
ta
rpei
siin
yhd
istä
mää
n Li
uhta
rin, R
itam
äen
ja H
auta
sen
koul
ut s
ekä
mah
dolli
sest
i myö
s La
puan
luki
o yh
teis
en k
aton
al
le. A
lang
on u
udes
ta k
oulu
kesk
ukse
sta
tule
e er
i-ikä
iste
n ko
ulul
aist
en ja
asu
kkai
den
yhte
inen
koh
taam
ispa
ikka
. Kou
lu
ja s
iihen
liitt
yvä
liiku
ntap
uist
o lu
ovat
uut
ta k
aupu
nkiti
laa
entis
elle
teol
lisuu
s- ja
pel
toal
ueel
le ja
yhd
istä
vät y
mpä
röiv
iä
kaup
ungi
nosi
a. A
lang
on u
usi k
oulu
kesk
us ja
urh
eilu
puis
to
yhdi
stäv
ät la
pual
aisi
a op
pim
isen
, urh
eilu
n ja
kul
ttuur
in
ääre
lle.
TON
TIN
JÄS
ENTE
LYU
usi k
oulu
rake
nnus
on
sijo
itettu
kau
punk
inäk
ymän
pä
ätte
eksi
saa
vutta
essa
Lap
uan
kesk
usta
sta
Kust
aa
Tiitu
n tie
n su
unna
sta.
Se
on y
mpä
ristö
nsä
maa
mer
kki,
näyt
tävä
ja k
utsu
va ju
lkin
en ra
kenn
us. R
aken
nus
myö
täile
e ke
vyen
liik
ente
en v
äylä
ä ja
on
help
osti
hahm
otet
tavi
ssa
ja s
aavu
tetta
viss
a m
yös
pohj
oise
sta
urhe
ilupu
isto
n su
unna
sta.
Kaik
ki a
jone
uvol
iiken
ne o
n tä
ydel
lises
ti er
otet
tu k
evye
n lii
kent
een
väyl
istä
ja p
iha-
alue
ista
. Kou
lun
ja p
äivä
kodi
n sa
atto
liike
nne
sekä
pää
osa
koul
un p
ysäk
öinn
istä
on
sijo
itettu
saa
pum
issu
unta
an Y
rittä
jänt
ien
liike
nney
mpy
rän
yhte
ytee
n. K
aiki
lla o
ppila
illa
on tu
rval
liset
yht
eyde
t sa
atto
paik
oilta
pih
a-al
ueill
e. Y
rittä
jänt
ien
buss
isaa
ttopa
ikka
on
hid
aska
dun
kohd
alla
kaa
valu
onno
ksen
muk
aise
sti,
ja
siitä
on
luon
teva
ja tu
rval
linen
yht
eys
koul
urak
ennu
ksel
le.
Huo
ltolii
kenn
eliit
tym
ä, h
uolto
piha
ja p
ieni
osa
pys
äköi
nnis
tä
ovat
tont
in k
aakk
oisn
urka
ssa
oman
a ko
kona
isuu
tena
an
häiri
tsem
ättä
jala
nkul
kual
ueilt
a. K
aakk
oine
n py
säkö
inti
toim
ii ko
ulun
ilta
käyt
ön ja
hen
kilö
kunn
an
pysä
köin
tipai
kkan
a. H
uolto
piha
lle o
n ke
skite
tty k
aikk
i aj
oneu
vohu
olto
a va
ativ
at to
imin
not k
uten
kei
ttiö,
lä
mm
önja
kohu
one,
säh
köpä
äkes
kus,
tekn
isen
työn
var
asto
ja
pur
unpo
isto
sek
ä si
ivou
skes
kus.
Pol
kupy
öräp
ysäk
öint
iä
on ta
rjottu
450
pai
kkaa
, jot
ka s
ijoitt
uvat
luon
teva
sti
saap
umis
suun
tiin
Yritt
äjän
kadu
n ää
relle
sek
ä ko
ulun
si
sään
käyn
tien
yhte
ytee
n. S
uurim
mas
ta p
yörä
kato
kses
ta
void
aan
luod
a ha
uska
ja k
auni
s til
anra
jaaj
a Yr
ittäj
änka
dun
suun
taan
.
Koul
un p
iha
on s
uunn
iteltu
akt
iivis
een
oppi
mis
een;
se
toim
ii ko
ulul
aist
en la
ajen
nettu
na o
ppim
isym
päris
tönä
. Pih
a on
jaet
tu
toim
inna
llise
sti e
ri-ik
äist
en k
oulu
lais
ten
välit
untie
n ja
leik
in
tarp
eisi
in, m
utta
opp
ilasr
yhm
ät v
oiva
t sen
lisä
ksi k
äyttä
ä pi
haa
itsen
äise
en ta
i ohj
attu
un o
pisk
eluu
n.
Koul
un u
lkoa
luee
t muo
dost
avat
jatk
uvan
, hel
post
i val
votta
van
ja e
stee
ttöm
än p
ihas
arja
n: p
äivä
kodi
n ai
dattu
pih
a, k
oulu
lais
ten
leik
kipi
ha, s
isää
nkäy
ntia
ukio
, luo
ntop
iha,
liik
unta
piha
ja
urhe
iluke
ntät
. Opp
ilaid
en p
iha-
alue
et a
vaut
uvat
aur
inko
isiin
ilm
ansu
untii
n. P
äivä
kodi
n tu
rval
linen
kot
ipih
a on
sijo
itettu
ko
uluk
esku
ksen
ete
läpu
olel
le s
iten,
että
saa
ttolii
kent
een
on h
elpp
o tu
lla p
äivä
kodi
n po
rtill
e as
ti. P
äivä
kodi
n pi
haan
ku
uluu
leik
kivä
linei
tä s
ekä
inno
stav
aa m
aast
oa, j
ota
tutk
ia.
Koul
ulai
sten
pih
a on
laaj
a, ja
se
on jä
senn
elty
leik
kial
uees
een,
si
sään
käyn
tiauk
ioon
sek
ä to
ntin
luot
eisr
euna
a ra
jaav
aan
luon
topi
haan
. Luo
ntop
iha
on m
onip
uolis
ta lu
onno
nym
päris
töä,
jo
ssa
oppi
laat
voi
vat t
utki
a lu
onno
nilm
iöitä
kut
en h
ulev
eden
lii
keitä
, eril
aisi
a ka
svill
isuu
styy
ppej
ä, ja
vilj
ellä
itse
kas
veja
. Pi
halle
voi
daan
tuod
a m
yös
taid
etta
ja o
petu
sta
palv
elev
ia
teok
sia,
kut
en h
avai
nnek
uvas
sa e
siin
tyvä
aur
inko
kunn
an
pien
oism
alli.
Kou
lun
pohj
oisp
uole
lle s
opii
lois
tava
sti
liiku
ntap
iha,
joss
a op
pila
at v
oiva
t har
rast
aa m
onip
uolis
esti
koke
ilevi
a la
jeja
kut
en k
atuk
oris
ta, p
arko
uria
tai k
iipei
lyä.
N
uore
mm
at o
ppila
at v
oiva
t käy
ttää
liiku
ntap
ihaa
ohj
atus
ti,
luki
olai
set i
tsen
äise
sti.
Alan
gon
urhe
ilupu
isto
liitt
yy lu
onte
vast
i kou
lun
piha
-alu
eese
en.
Puis
ton
ja s
en u
rhei
luke
nttie
n si
jain
ti on
lois
tava
aja
telle
n ko
ulun
tarp
eita
, ja
koul
u pu
oles
taan
tarjo
aa u
rhei
lupu
isto
n kä
yttä
jille
mah
dolli
suud
en s
isäl
iikun
tatil
ojen
käy
ttöön
. Kou
lun
puku
huon
eisi
in ja
liik
unta
salii
n on
käy
nti s
uora
an k
entti
en
puol
elta
, ja
koul
uton
tin k
aakk
oiso
san
pysä
köin
tialu
e pa
lvel
ee
myö
s lii
kunt
asal
in ja
urh
eilu
puis
ton
iltak
äyttä
jiä.
Koul
ukes
kuks
en p
ihat
voi
vat o
lla a
voim
essa
käy
töss
ä m
yös
iltai
sin,
jollo
in n
e ta
rjoav
at v
irikk
eitä
asu
kkai
lle y
hdes
sä
urhe
ilupu
isto
n ka
nssa
. Näi
n Al
ango
n ko
ulun
ym
päris
töst
ä m
uodo
stuu
akt
iivin
en v
irkis
täyt
ymis
en ja
liik
unna
n pa
ikka
ka
ikill
e la
pual
aisi
lle.
ALAN
GON
UU
SI K
OU
LUAK
TIIV
INEN
OPP
IMIS
PIH
A JA
URH
EILU
PUIS
TO
Plan
ssi 1
/6: K
oulu
n si
joitt
umin
en A
lang
on k
aupu
nkiy
mpä
ristö
önAL
ANG
ON
KO
ULU
N ID
EALU
ON
NO
SSU
UN
NIT
ELM
A ”S
YLI”
SISÄ
ÄN
KÄ
YN
TIP
IHA
LEIK
KI JA
PEL
I
ALA
NG
ON
UR
HEI
LUPU
ISTO
AKT
IIVN
EN JA
AVO
INV
IRKI
STY
SALU
E
PÄIV
ÄKO
DIN
PIH
ALE
IKKI
JA L
UO
NTO
LUO
NTO
PIH
ATU
TKIV
A O
PPIM
INEN
OPP
ILA
IDEN
VIL
JELY
PALS
TAT
URH
EILU
KEN
TTÄ
1
SIIR
RETT
ÄVÄ
KAT
SOM
O
SIIRRETTÄVÄ KATSO
MO
URH
EILU
KEN
TTÄ
2
KEN
TTIE
N Y
MPÄ
RILL
Ä
HIE
KKA
-ALU
ETTA
TAPA
HTU
MIIN
JA
HU
OLT
OO
N
URH
EILU
TAPA
HTU
MIE
N
INFO
TELT
TA
KAIK
ENIK
ÄIS
TEN
ULK
O-
KUN
TOSA
LI
HU
LEVE
SILA
MM
ET
PYÖ
RÄPA
RKKI
, 250
pp
PYÖ
RÄT
80 p
p
ULKO
ILUVÄ
LINEE
T
PYÖ
RÄT
120
pp
PYSÄ
KÖIN
TI, 1
12 a
p
MA
ATIL
AN
HEV
OSL
AID
UN
LÄH
IMET
SIK
KÖ
TUTK
IVA
OPP
IMIN
EN
PÄIV
ÄKO
DIN
SAA
TTO
ISORIN
TALA
NTIE
YRITTÄJÄNTIEN HIDASKATU
YRITTÄJÄNTIE
YHTEYS RITA
MÄKEEN
YH
TEY
S RI
TAKA
LLIO
ON
BUSSIT
BUSSIT
KOULU
N S
AATT
O
PYSÄ
KÖIN
TI 28 a
p
PYSÄ
KÖIN
TIVARAUS
28 ap
LIIKUNTA
SALIN
LAAJN
NUSVARAUS
PÄÄSIS
ÄÄNKÄYNTI
Päivä
koti
TAID
ELUOKK
IEN
ILTAKÄ
YTTÖ
LIIKUNTA
SALIN
ILTAKÄ
YTTÖ
Luok
at 1-3
Keitti
ö, hu
olto j
a
henk
ilöku
nta
Tekn
.työ
Lukio
Luok
at 4-6
Erityi
sope
tus
Terve
yden
hoito
Yhteine
n aula
Liikun
tasali
Taide
luokat
HUOLTOLIIK
UN
TAPI
HA
ERIK
OIS
LAJIT
,M
M. K
ATU
KORI
S
PÄIV
ÄK
OD
INLE
IKK
IPIH
A
saat
tolii
kenn
e
YLE
ISU
RH
EIL
UK
EN
TTÄ
400
m ju
oksu
rata
(6-r
atai
nen)
nurm
iken
ttä (1
05 x
68
m)
SOR
AK
ENTT
Ä40
x 6
0 m
puku
huon
eet
SOR
AK
ENTT
Ä40
x 6
0 m
kats
omo
Urh
eilu
puis
ton
p-al
ueva
raus
keitt
iön
huol
to
huol
to pp
pum
p tr
ack
93 a
p
LÄH
IMET
SÄ
30 a
p
pp
ALA
KO
ULU
N L
EIK
KIP
IHA
SISÄ
ÄN
TULO
-A
UK
IO
taid
e
istu
skel
u
pulk
kam
äki
leik
kivä
linee
t
leik
kivä
linee
t
pelit
istu
skel
u
saat
tolii
kenn
e
hule
vesi
lam
pi
asf
nurm
i
luon
non-
sora
nurm
i nurm
i
nurm
i
ALA
KO
ULU
PÄIV
ÄK
OTI
, LU
KIO
KEI
TTIÖ
LIIK
UN
TASA
LI J
AIL
TAK
ÄYT
TÖTI
LAT
sora
nurm
i
luon
non-
sora
kive
ys
asf
jäte
leik
kivä
linee
t
pp
nurm
i
luon
non-
sora
nurm
i
asf
kive
ys
luon
nont
ilain
enm
etsä
liiku
ntas
alin
laaj
ennu
svar
a
ylei
surh
eilu
ylei
surh
eilu
luon
nont
ilain
enni
itty
huol
to-
yhte
ys
buss
i
+34.
000
+35.
800
+35.
800
+35.
300
+37.
000
+36.
500
+34.
000
+35.
500
+34.
000
pp
asem
apiir
ros
1:10
00
ilmak
uva
länn
estä
ilmak
uva
etel
ästä
ilmak
uva
idäs
tä
ylei
srat
kaisu
Alan
gon
koul
u- ja
päi
väko
tikes
kuks
en to
ntti
sija
itsee
avo
imel
la p
elto
au-
keal
la. K
oulu
kesk
ukse
n ym
päris
töön
sijo
ittuu
tule
vais
uude
ssa
kaup
allis
ta
rake
ntam
ista
ja p
ient
eolli
suut
ta, m
ikä
nost
aa k
oulu
rake
nnuk
sen
alue
en
kesk
eise
ksi j
ulki
seks
i rak
ennu
ksek
si. K
ilpai
lueh
dotu
kses
sa k
oulu
kesk
us
koho
aa m
onol
iittim
aise
na m
assa
na p
elto
auke
an k
eske
llä ja
van
gits
ee
kats
een
alue
elle
saa
vutt
aess
a.
Koul
un k
okon
aisu
us m
uodo
stuu
kol
mes
ta lo
hkar
emai
sest
a ra
kenn
us-
mas
sast
a, jo
tka
ryhm
ittyv
ät k
orke
an k
esku
saul
an y
mpä
rille
. Jok
aise
sta
lohk
aree
sta
muo
dost
uu o
ma
toim
inna
lline
n ko
kona
isuu
tens
a, jo
ita
torim
aine
n ke
skus
aula
yhd
istä
ä. K
oulu
kesk
ukse
ssa
joka
isel
la o
ppila
alla
ja
aik
uise
lla o
n om
a ko
tipai
kkan
sa, m
utta
hän
on
lisäk
si ti
ivis
osa
kok
o ko
ulun
laaj
empa
a yh
teis
öä. T
oim
inno
t jak
autu
vat l
ohka
reis
iin n
iin, e
ttä
ensi
mm
äise
ssä
sija
itsev
at li
ikun
tasa
li, a
inee
nope
tusl
uoka
t ja
halli
ntot
ilat,
tois
essa
ala
koul
un 1
-6 lu
okat
ja k
olm
anne
ssa
päiv
äkot
i, lu
kio
ja k
esku
s-ke
ittiö
.
Pääs
isää
nkäy
nti s
ijaits
ee k
esku
sauk
iolla
, jok
a on
hel
post
i saa
vute
ttav
issa
po
hjoi
sest
a ja
ete
läst
ä sa
avut
taes
sa. E
ri lu
okka
-ast
eide
n ja
päi
väko
din
sisä
änkä
ynni
t ova
t väl
itunt
ipih
ojen
yht
eyde
ssä.
liiken
neAj
oneu
volii
kenn
e ko
uluk
esku
ksel
le ta
paht
uu K
uort
anee
ntie
n su
unna
s-ta
uud
en k
atuy
htey
den
ja li
iken
neym
pyrä
n ka
utta
. Pää
pysä
köin
tialu
e si
joitt
uu to
ntin
luot
eisk
ulm
aan
sisä
äntu
loau
kion
lähe
ttyv
ille.
Kou
lun
huol
topi
ha ja
hen
kilö
kunn
an p
ysäk
öint
ialu
e si
joitt
uu k
oulu
rake
nnuk
sen
taak
se to
ntin
kaa
kkoi
sreu
naan
.
Päiv
äkod
in s
aatt
oliik
enne
on
suun
nite
ltu p
äivä
kodi
n pi
han
ja s
is-
äänk
äynt
ien
lähe
ttyv
ille
tont
in k
aakk
oisk
ulm
aan.
Har
jaan
tum
isko
ulun
op
pila
iden
saa
ttol
iiken
neyh
teys
sijo
ittuu
sis
äänk
äynt
iauk
ion
yhte
ytee
n.
Koul
ukes
kuks
en to
ntin
hal
ki k
ulke
e po
hjoi
s-et
eläs
uunt
aine
n ke
vyen
lii
kent
een
yhte
ys, j
onka
var
relle
tärk
eim
mät
pih
atoi
min
not s
ijoitt
uvat
. Py
örie
n sä
ilyty
spai
kat s
ijoitt
uvat
väy
län
varr
elle
pih
a- ja
urh
eilu
alue
iden
lä
hett
yvill
e.
koul
urak
ennu
sKo
ulur
aken
nuks
en p
ääas
ialli
nen
julk
isiv
umat
eria
ali o
n tii
li. K
oulu
n ko
lme
erill
istä
osa
a er
ottu
vat t
oisi
staa
n er
ivär
isill
ä tii
limuu
reill
a, jo
ita jä
sent
ävät
vä
rikkä
ät s
einä
- ja
lasi
pinn
at. K
oulu
rake
nnuk
sen
kesk
iosa
koh
oaa
kol-
men
ker
roks
en k
orke
udel
le, j
osta
kat
topi
nnat
lask
evat
siip
iosi
en p
ääty
jä
koht
i. Ko
uluk
esku
ksen
kan
tava
t pys
tyra
kent
eet m
uodo
stuv
at k
anta
vist
a ul
kose
inis
tä ja
rung
on s
isäo
siin
sijo
ittuv
ista
pila
reis
ta.
Koul
ukok
onai
suud
en s
uunn
ittel
ussa
on
pyrit
ty ti
loje
n m
uunn
elta
vuu-
teen
ja m
onip
uolis
een
yhte
iskä
yttö
ön. S
uunn
ittel
ussa
on
etsi
tty
eri
toim
into
jen
syne
rgia
a ja
ote
ttu
liike
nnet
ilat t
ehok
kaas
een
käyt
töön
. M
uunn
elta
vuus
ja m
onip
uolis
uus
tote
utuv
at a
voim
essa
opp
imis
- ja
ty
öym
päris
töss
ä.
ener
giat
ehok
kuus
ja e
linka
aren
aika
iset
ympä
ristö
vaiku
tuks
etKo
ulun
kom
pakt
i rak
ennu
smas
sa o
n en
ergi
ateh
okas
. Jul
kisi
vuje
n m
äärä
on
min
imoi
tu, j
a es
imer
kiks
i suu
ri lii
kunt
asal
i on
sijo
itett
u ra
kenn
usm
as-
san
kesk
elle
. Ope
tust
ilat o
n su
unna
ttu
läm
pim
iin ja
val
oisi
in il
man
su-
untii
n ni
in, e
ttä
aurin
gon
pass
iivin
en lä
mpö
ener
gia
saad
aan
käyt
töön
. Jo
usta
va ra
kenn
erat
kais
u m
ahdo
llist
aa s
isät
iloje
n m
uunt
elun
kou
lun
tarp
eide
n m
uutt
uess
a, m
ikä
lisää
rake
nnuk
sen
käyt
töik
ää ja
min
imoi
ra
skai
den
korja
ustö
iden
tarp
een.
Rak
enta
mis
essa
käy
tetä
än e
kolo
gisi
a ja
kes
tävi
ä m
ater
iaal
eja,
kut
en ti
iltä
ja s
isät
ilois
sa p
uuta
.
Piha
-alu
e on
suu
nnite
ltu h
elpp
ohoi
tois
eksi
ja o
sia
siitä
on
jäte
tty
luon
-no
ntila
isek
si. H
allit
tu h
oita
mat
tom
uus
teke
e pi
ha-a
luee
sta
mon
ipu-
olis
en o
ppim
isym
päris
tön,
joss
a vi
ihty
y er
ilais
ia lu
onno
llisi
a ka
svila
jeja
. H
ulev
edet
viiv
ytet
ään
tont
illa
enne
n jo
htam
ista
hul
eves
iver
kost
oon.
asem
apiir
ros
Koul
urak
ennu
s on
sijo
itett
u to
ntin
taka
osaa
n ni
in, e
ttä
rake
nnuk
sen
etel
än p
uole
lle jä
ä m
ahdo
llisi
mm
an s
uuri
piha
-alu
e. P
äivä
kodi
n le
ikki
piha
raja
utuu
siip
iosi
en v
äliin
ja a
lako
ulun
le
ikki
piha
laaj
emm
aksi
kok
onai
suud
eksi
tont
in e
telä
osaa
n. S
isää
ntul
oauk
io m
uodo
staa
rake
nnuk
sen
etee
n ju
lkis
en ti
lan,
joka
liitt
yy h
ulev
esila
mm
en y
mpä
ristö
n vi
hera
luee
seen
. Kou
lun
pohj
oisp
uole
lle s
ijoitt
uu u
rhei
lual
ue, j
oka
muo
dost
uu y
leis
urhe
iluke
ntäs
tä ja
kah
dest
a is
osta
sor
aken
täst
ä. U
rhei
lual
ueen
yht
eyde
ssä
on p
ump
trac
k, jo
ka o
n he
lpos
ti to
teut
etta
va
asfa
lttira
ta p
yörä
ilyyn
, pot
kula
utai
luun
ja s
keitt
aam
isee
n.
Alak
oulu
n ja
päi
väko
din
leik
kipi
hat o
n ja
ettu
asf
altt
ipin
tais
illa
kulk
uväy
lillä
sor
a- ja
nur
mia
luei
siin
. Ala
koul
un p
ihal
le s
ijoitt
uu li
säks
i pie
ni m
etsä
. Pih
ojen
eri
lohk
oihi
n si
joitt
uu le
ikki
välin
eitä
, pe
liken
ttiä
ja is
tusk
elua
luei
ta. P
ihal
la o
n lis
äksi
pui
stom
aisi
a al
ueita
, jot
ka k
annu
stav
at lu
ovaa
n ja
vap
aase
en le
ikki
mis
een.
Päi
väko
din
leik
kial
ueel
le s
ijoite
taan
ain
akin
nel
jä k
einu
a,
liuku
mäk
ikok
onai
suus
, tas
apai
noal
ue ja
use
ita h
iekk
alaa
tikoi
ta. P
äivä
kodi
n pi
halla
on
pien
i kum
pi k
esä-
ja ta
lvile
ikke
ihin
. Ala
koul
un m
olem
mill
e le
ikki
alue
ille
sijo
iteta
an a
inak
in k
uusi
ke
inua
, liu
kum
äkiä
, kiip
eily
telin
eitä
ja k
arus
elli.
Toi
nen
leik
kial
ueis
ta v
oida
an s
uunn
itella
isom
mill
e op
pila
ille
ja to
inen
pie
nem
mill
e. A
lako
ulun
pih
alla
on
lisäk
si m
aaku
mpu
ja s
orap
inta
inen
pe
liken
ttä.
ALA
KO
ULUU
PÄIV
ÄVÄK
OTI
, LU
KIO
KEI
TEI
TTIÖ
LIIK
UN
TASAAA
LI J
ALILI
ILTA
KÄ
YTTÖ
TILA
TLA
TLA
T
ALAN
GO
N U
USI P
ÄIVÄ
KOTI
- JA
KO
ULUK
ESKU
S
“K
OLO
ME
KOM
IAA”
1/5
AS
EM
AP
IIRR
OS
MK
1:1
000
"pedag
ogi
ikka edell
ä"Alango
n p
äiväkoti
-koulu
n i
deak
ilpailu
Lap
ua 2014
Pie
ce
of
Ca
ke
1/5
alu
e,
selo
stu
s, a
kso
no
me
tria
Ala
ngon
uud
en p
äivä
koti-
koul
ukes
kuks
enid
ealu
onno
s 14
.11.
2014
164
AP
20 A
P
ME
TS
Ä
PU
US
TO
A +
AID
AT
TU
SE
IKK
AIL
UP
UIS
TO
KE
NT
TÄ
90
X 5
5
KE
NT
TÄ
100
X 6
5
SK
EIT
TI +
PA
RK
OU
R
MO
NIT
OIM
IKE
NT
TÄ
50
X 5
0
KIIP
EIL
Y
KA
TU
KO
RIS
MIN
I-A
RE
EN
A
KA
TU
-K
OR
ISM
INI-
AR
EE
NA
BK
BK
NIIT
TY
HU
LEV
ES
I-A
LTA
AT
+K
OS
TE
IKK
O-
KA
SV
ILLI
SU
US
SILT
A
PÄ
IVÄ
KO
TI-
PIH
A
AITA
saattoliikenne
LINJA-AUTOT
HU
OLT
O henkilökunta
LEIK
KIP
UIS
TO
PU
US
TO
A
PU
US
TO
A
75 P
P
150
PP
150
PP
AS
F.
NU
RM
I
NU
RM
IB
K
16 A
P
mopoautot
KE
INU
T
BK
VA
R.
LIIK
UN
TAS
ALI
NLA
AJE
NN
US
VA
RA
PÄ
IVÄ
KO
TI
KO
ULU
LUK
IO
LIIK
UN
TA-
HA
LLI
KO
ULU
YRITTÄJÄNKATU
ISO
RIN
TALA
NTI
E
kevyen liikenteenyhteys Simpsiöntielle
II
II
II
II
I PÄ
IVÄ
KO
TI
I
II (+ u
llakk
o IV
KH
:t)
NIIT
TY
NIIT
TY
75 P
P
lumenkasaus
lumenkasaus
lumenkasaus
lumenkasaus
lumenk.
lumenk.
lumenk.
lumenk.
lumenk.
lumenk.
lumenk
.
lumenk.
lumenk.
NU
RM
I
lumenk.
lumenk.
lumenk.
KATS
OM
O
ALU
E, T
ON
TTI J
A R
AK
EN
NU
KSE
N S
IJO
ITU
S
Kou
lun
tont
ti ja
sen
yht
eyd
essä
ole
va la
ajem
pi v
irkis
tys-
ja p
uist
oalu
e to
imiv
at s
uunn
itelm
assa
yht
enä
koko
nais
uute
na. L
iiken
nejä
rjest
elyi
ssä
ja k
oulu
n si
joitt
amis
essa
on
tälle
alu
eelle
pyr
itty
luom
aan
mah
dol
lisim
man
suur
i ja
yhte
näin
en k
evye
n lii
kent
een
vyöh
yke,
joss
a on
pal
jon
tilaa
ja v
irikk
eitä
var
sink
in la
psi
lle ja
nuo
rille
. Kou
lun
poh
jois
puo
len
pui
stoa
lue
tarjo
aa k
oulu
lle ja
päi
väko
dill
e to
imin
tam
ahd
ollis
uuks
ia ja
kok
o al
ueen
läp
i kul
keva
ake
vyen
liik
ente
en v
äylä
ä re
unus
taa
koko
mat
kalta
an e
rilai
sia
liiku
nnal
lisia
toi
min
ta-a
luei
ta.
Aut
o- ja
mop
o(au
to)li
iken
ne k
oulu
n to
ntill
e ta
pah
tuu
liike
nney
mp
yrän
kau
tta
ja p
ääp
ysäk
öint
ialu
e si
joitt
uulii
kera
kenn
ukse
n to
nttia
vas
ten.
Näi
n p
ysäk
öint
ialu
e p
alve
lee
myö
s ke
nttie
n ja
mui
den
kes
kust
apal
velu
iden
käyt
täjiä
kou
lun
käyt
töai
koje
n ul
kop
uole
lla. S
aatt
oliik
enne
on
erot
ettu
muu
sta
liike
ntee
stä
ja t
apah
tuu
pie
nem
män
tont
tiliit
tym
än k
autt
a. S
e on
vie
ty lä
hem
mäs
kou
lun
ja p
äivä
kod
in s
isää
nkäy
ntej
ä, jo
tta
pie
nem
pie
n la
psi
ensa
atta
min
en o
lisi s
ujuv
amp
aa. H
uolto
liike
nne
ja h
enki
löku
nnan
pys
äköi
nti o
vat
rake
nnuk
sen
taka
na t
ontin
koill
isku
lmas
sa. L
inja
-aut
oliik
enne
on
koko
naan
sijo
itett
u ka
dun
vars
ipys
äkei
lle. K
aike
ssa
liikk
umis
essa
etu
sija
on
kevy
ellä
liik
ente
ellä
: esi
m. t
ontin
alu
eella
kev
yen
liike
ntee
n vä
ylät
jatk
uvat
aut
otei
den
yli
koro
tett
uina
niin
, ett
äau
totie
n p
äälly
ste
selk
eäst
i kat
keaa
kev
yen
liike
ntee
n vä
ylän
koh
dal
la. P
ysäk
öint
ialu
eelta
var
ataa
n m
opoa
utoi
lleom
a lo
hkon
sa, j
oka
on lä
hellä
pol
kup
yörie
n p
aiko
itusa
luet
ta.
RA
KE
NN
UK
SEN
MU
OTO
JA
JÄ
RJE
STY
S
Kai
kki t
ilat
on s
ijoite
ttu
rake
nnuk
seen
yhd
en k
aton
alle
niin
, ett
ä si
sään
käyn
nit,
sis
äise
t ku
lkur
eitit
, eri
toim
inno
t ja
luon
nonv
alon
saa
nti m
uod
osta
vat
ehjä
n ko
kona
isuu
den
. Tila
ohje
lman
muk
aise
t p
ääto
imin
not
ovat
sijo
itett
uina
omiin
siip
iinsä
, jol
loin
ne
on m
ahd
ollis
ta e
rott
aa m
yös
toim
inna
llise
sti t
oisi
staa
n. K
eske
lle jä
ä ko
rkea
yht
eist
ila,
joss
a on
ruo
kala
ja jo
sta
on s
uora
yht
eys
liiku
nta-
/juh
lasa
liin
sekä
kai
kkiin
eril
lisiin
rak
ennu
ksen
toi
min
ta-a
luei
siin
.
Päiv
äkod
in ja
kou
lun
tilat
sijo
ittuv
at t
ontin
ete
läp
uole
lle, j
otta
niil
le s
aad
aan
mah
dol
lisim
man
val
oisa
t p
ihat
ja jo
tta
niill
e vo
idaa
n tu
oda
suju
va s
aatt
oliik
enne
yhte
ys. M
olem
mis
sa o
n om
at s
isää
nkäy
nnit,
päi
väko
ti on
kok
onaa
nm
aant
asok
erro
kses
sa.
Luki
o si
jaits
ee lä
him
pän
ä ke
skus
tan
toim
into
ja ja
pys
äköi
ntia
luet
ta, m
ikä
mah
dol
lista
a lu
kiol
aist
en v
apaa
mm
anlii
kkum
isen
häi
ritse
mät
tä m
uuta
toi
min
taa
koul
un a
ukio
lon
aika
na. L
ukio
muo
dos
taa
tärk
eän
julk
isiv
un, m
utta
koko
nais
uus
pys
yy e
heän
ä, v
aikk
a lu
kios
iipeä
ei r
aken
nett
aisi
.
Liik
unta
sali
on s
ijoite
ttu
tont
in p
ohjo
isp
uole
lle, m
istä
on
suor
a yh
teys
ulk
oken
tille
ja p
ysäk
öint
ialu
eelle
. Liik
unta
sali
on h
elp
poa
ero
ttaa
om
aksi
osa
ksee
n es
im. i
ltakä
ytön
aik
ana.
Kei
ttiö
sija
itsee
liik
unta
salin
alla
maa
ntas
ossa
.Li
ikun
tasa
lin la
ajen
nuks
elle
on
vara
ttu
tilaa
kou
lun
tont
in p
ohjo
isre
unal
ta.
TILA
T
Tilo
jen
suun
nitt
elus
sa o
n hu
omio
itu m
uunn
elta
vuus
: por
rash
uone
et, k
anta
vat
rake
ntee
t, m
ärkä
tilat
ja p
ysty
kuilu
t,jo
tka
ovat
vai
keas
ti jä
lkee
npäi
n s
iirre
ttäv
issä
, on
kesk
itett
y ni
in, e
ttä
muu
nnel
tava
t til
avyö
hykk
eet
ovat
mah
dol
lisim
man
yht
enäi
set
ja la
ajat
.
Kes
kusa
ula
on r
aken
nuks
en s
ydän
ja s
en y
mp
ärill
ä on
julk
isia
ja p
uolij
ulki
sia
opp
imis
tiloj
a. L
ukio
n ja
ala
-ast
een
siiv
et m
uod
osta
vat
omat
op
pim
isal
ueet
mol
emp
iiin
kerr
oksi
in, j
oiss
a on
yks
ityis
iä s
ekä
puo
liyks
ityis
iä o
pp
imis
tiloj
a.A
la-a
stee
n op
pim
isal
ueen
kes
kust
ilaan
voi
daa
n ra
jata
kiin
to-
ja ir
toka
lust
ein
tiloj
a 3
- 12
lap
sen
ryhm
ille.
Jot
take
skus
alue
olis
i toi
miv
a on
se
suun
nite
lmas
sa m
itoite
ttu
riitt
ävän
väl
jäks
i ja
tarv
ittae
ssa
kesk
usal
ueel
le v
oike
rään
tyä
koko
op
pim
isal
ueen
op
pila
at. L
uokk
atilo
jen
irtok
alus
teet
ova
t he
lpos
ti si
iirre
ltävi
ä, jo
lloin
niil
lä v
oid
aan
muo
dos
taa
kuhu
nkin
tila
ntee
seen
sop
iva
järje
stys
. Luo
kkah
uone
issa
on
myö
s ra
uhal
lisia
vyö
hykk
eitä
yks
inop
iske
lua
ja k
eski
ttym
istä
vaa
tivaa
työ
tä v
arte
n.
Op
pim
isal
ueid
en a
kust
iikka
an k
iinni
tetä
än e
rityi
stä
huom
iota
. Sei
niss
ä ja
kat
top
inno
issa
käy
tetä
än ä
äntä
vaim
enta
via
mat
eria
alej
a ja
op
pim
isal
ueid
en la
ttia
pin
nois
sa k
äyte
tään
tek
stiil
imat
toa,
joka
ehk
äise
e m
elun
syn
tyä.
Mui
ssa
tiloi
ssa
void
aan
käyt
tää
kovi
a la
ttia
pin
toja
, mut
ta s
eini
en ja
kat
top
into
jen
akus
toin
tiin
kiin
nite
tään
kai
kkia
llaer
ityis
huom
iota
.
EN
ER
GIA
TEH
OK
KU
US
JA E
LIN
KA
AR
EN
HA
LLIN
TA
Ener
gia
teho
kkuu
den
kan
nalta
tär
keim
mät
suu
nnitt
eluv
alin
nat
kosk
evat
mas
san
muo
toa
ja t
iloje
n si
joitt
elua
.U
lkov
aip
an r
aken
teis
sa t
ulee
pyr
kiä
mah
dol
lisim
man
hyv
ään
U-a
rvoo
n ja
ilm
avuo
tolu
kuun
. Kai
kki t
ilat
ovat
yhd
enul
kova
ipan
sis
ällä
ja v
aip
an m
uoto
on
mah
dol
lisim
man
yks
inke
rtai
nen.
Rak
ente
ellis
en v
arjo
stuk
sen
ja jä
ähd
ytyk
sen
tarv
etta
on
välte
tty
suur
imp
ien
ikku
nap
into
jen
optim
aalis
ella
suu
ntaa
mis
ella
. Pää
käyt
töta
rkoi
tuks
en m
ukai
set
tilat
suun
taut
uvat
val
oisi
in il
man
suun
tiin,
ja p
ääau
lan
ymp
ärill
ä on
kor
keita
lasi
sein
iä, m
ikä
vähe
ntää
val
aist
ukse
nta
rvet
ta. R
aken
nuks
en k
atto
on
laaj
a ja
kal
listu
skul
mat
mah
dol
lista
vat
aurin
kop
anel
eid
en/-
kerä
inte
n si
joitt
amis
en.
Kat
tom
uoto
sal
lii t
iiviin
ja h
yvin
eris
tety
n yl
äpoh
jan.
Ilman
vaih
toko
nehu
onee
t si
jaits
evat
kes
keis
esti
kesk
itila
n yl
äpuo
lella
ja r
aken
nuks
en e
rillis
et s
iivet
ova
tm
uod
oilta
an s
uoria
, mik
ä m
ahd
ollis
taa
teho
kkaa
t ka
nava
linja
ukse
t. R
aken
nuks
en s
iivet
toi
miv
at e
rillis
inä
ilman
vaih
tovy
öhyk
kein
ä, jo
lloin
suu
ren
rake
nnuk
sen
sisä
ilmav
irtau
ksia
voi
daa
n ha
llita
. Kai
kki k
anav
at v
ied
ään
ilman
sulu
n si
säp
uole
lla, i
lman
vaih
tovy
öhyk
keid
en v
älis
ten
rake
ntei
den
ilm
atiiv
iys
mak
sim
oid
aan
viem
ällä
kai
kki
horm
iläp
ivie
nnit
kesk
itety
sti.
Näi
llä k
eino
illa
on lu
otu
edel
lyty
kset
ene
rgia
teho
kkaa
seen
ilm
anva
ihto
on.
Pohj
oisp
uole
n p
elto
alue
en h
yöd
ynne
ttäv
yys
maa
läm
mön
ker
uup
utki
ston
sijo
ittam
isek
si o
n sy
ytä
selv
ittää
, ete
nkin
mah
dol
liste
n ke
nttie
n al
ueel
la, s
amoi
n m
ahd
ollis
uud
et e
nerg
iap
aalu
jen
käyt
töön
, mik
äli p
erus
tuso
losu
htee
ted
elly
ttäv
ät p
aalu
tust
a. M
yös
hake
-/p
elle
ttilä
mm
itys
on t
oteu
tett
avis
sa, k
oska
ton
tin k
oilli
spuo
lelle
on
mah
dol
lista
järje
stää
hak
keen
ed
elly
ttäm
ät v
aras
toin
ti- ja
kul
jetu
smah
dol
lisuu
det
. Maa
läm
pöä
ja p
uulä
mm
ityst
ä kä
yttä
en s
ekä
aurin
koen
erg
iaa
hyöd
yntä
en o
n m
ahd
ollis
ta p
ääst
ä er
ittäi
n ko
rkea
an u
usiu
tuvi
en e
nerg
ioid
en k
äytt
öast
eese
en.
Rake
nnuk
sen
muo
to ja
hyv
in t
oteu
tett
u va
ipp
a m
ahd
ollis
tava
t er
ittäi
n p
iene
n en
erg
iank
ulut
ukse
n. N
äino
llen
ehd
otus
on
tote
utet
tavi
ssa
lähe
s no
llaen
erg
iaha
nkke
ena.
Elin
kaar
en h
allin
nass
a tä
rkei
ntä
on t
iloje
n m
uunn
elta
vuud
en o
hella
mat
eria
aliv
alin
nat.
Mat
eria
aliv
alin
nois
sako
rost
etaa
n m
ater
iaal
ien
hiili
jala
njäl
keä,
uud
elle
en-
tai u
uskä
ytet
tävy
yttä
sek
ä el
inka
arik
usta
nnuk
sia.
Run
gon
suun
nitt
elus
sa v
erta
ilum
ater
iaal
eina
pys
ty-
ja v
aaka
runk
orak
ente
issa
voi
daa
n tu
tkia
puu
ta ja
bet
onia
.Ju
lkis
ivum
ater
iaal
ina
käyt
etää
n ra
pat
tua
tiiltä
ja s
iipie
n p
ääd
yiss
ä te
rvat
tua
puu
ta. E
riste
issä
suo
sita
an p
uup
ohja
isia
eris
tem
ater
iaal
eja.
Sis
äpin
tam
ater
iaal
ien
valin
nois
sa k
iinni
tetä
än k
ierr
ätet
tävy
yden
lisä
ksi e
rityi
shuo
mio
ta s
isäi
lman
puh
taut
een
ja a
kust
iikka
an.
Rake
nnuk
sen
elin
kaar
en a
ikai
set
ymp
äris
töva
ikut
ukse
t on
huo
mio
tu r
aken
nuks
en e
nerg
iate
hokk
uud
en li
säks
i pih
anhu
olto
tarp
eid
en m
inim
oim
isel
la. N
urm
ikon
leik
kuut
a on
väh
enne
tty
käyt
täm
ällä
niit
tyjä
nur
mie
n si
jaan
jalu
men
vara
stoi
nnill
e on
var
attu
suu
rten
aur
atta
vien
alu
eid
en y
htey
des
tä m
ahd
ollis
imm
an p
aljo
n til
aa. L
umen
ajon
vähe
ntäm
inen
ja lu
men
aura
ukse
n te
host
amin
en p
aran
tava
t ki
inte
istö
nhoi
don
teh
okku
utta
ja v
ähen
tävä
tra
kenn
ukse
n ym
pär
istö
vaik
utuk
sia
suor
aan
sekä
väl
illis
esti.
1:10
00B
RU
TTO
ALA
:
12 1
36 m
2
KE
RR
OSA
LA:
10
504
m2
Related Documents
