TILINPÄÄTÖS JA TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA 2016 Hallituksen esitys valtuustolle 13.6.2017 SISÄLLYSLUETTELO Sivu 1. TOIMINTAKERTOMUS 1 Sairaanhoitopiirin johtajan katsaus 1 Terveyden ja sairaanhoidon kehitys 3 Kehittäminen, tutkimus, opetus ja tietohallinto 4 Yleinen taloudellinen kehitys 5 Kuntayhtymän hallinto ja siinä tapahtuneet muutokset 6 Kuntayhtymän henkilöstö 7 Arvio merkittävimmistä riskeistä, epävarmuustekijöistä ja muista toiminnan kehittymiseen vaikuttavista seikoista 20 Talouden vakauttamisohjelman toteutumisen seuranta 22 Sisäisen valvonnan toimivuuden arviointi 23 Ympäristötekijät 24 Tilikauden tuloksen muodostuminen 26 Tilikauden tuloksen käsittely ja talouden tasapainoittamista koskevat toimenpiteet 27 Rahoitusasema ja sen muutokset 27 Konsernin toiminta ja talous 29 Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin luottamuselimet 2016 33 2. TALOUSARVION TOTEUTUMISVERTAILU 36 Toiminnallisten tavoitteiden toteutuminen 37 Suoritetavoitteiden toteutuminen 49 Taloudellisten tavoitteiden toteutuminen 50 Tilivelvollisten luettelo 53 Talousarvion toteutumisvertailulaskelmat 54 Kuntayhtymä yhteensä 54 Turun yliopistollinen keskussairaala 58 Psykiatrian tulosalue 59 Tekniset ja huoltopalvelut 60 Hallintokeskuksen tulosalue 61 Liikelaitosten toimintakertomukset ja tilinpäätökset 62 Ensihoidon ja päivystyksen liikelaitos 62 Turunmaan sairaalan liikelaitos 72 Tyks-Sapa-liiikelaitos 79 Investointimenojen hankekohtainen talousarvion toteutumisvertailu 2016 90 Talousarvion sitovuustasojen toteutuminen vuonna 2016 92 Jäsenkuntien palvelusuunnitelmien toteutuminen 93 Suoritetavoitteiden toteutuminen 96 Lähetteet, palvelua saaneet eri henkilöt 98 3. KUNTAYHTYMÄN TULOSLASKELMA, TASE JA RAHOITUSLASKELMA 100 4. TILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT 106 5. TASE-ERITTELYT 124 6. KONSERNITILINPÄÄTÖS 130
133
Embed
TILINPÄÄTÖS JA TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA 2016...Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin uusi strategia esiteltiin keväällä 2016 ja ... jota valmisteltiin koko vuosi Turun kaupungin
This document is posted to help you gain knowledge. Please leave a comment to let me know what you think about it! Share it to your friends and learn new things together.
Transcript
TILINPÄÄTÖS JA TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA 2016 Hallituksen esitys valtuustolle 13.6.2017
SISÄLLYSLUETTELO Sivu
1. TOIMINTAKERTOMUS 1 Sairaanhoitopiirin johtajan katsaus 1 Terveyden ja sairaanhoidon kehitys 3 Kehittäminen, tutkimus, opetus ja tietohallinto 4 Yleinen taloudellinen kehitys 5 Kuntayhtymän hallinto ja siinä tapahtuneet muutokset 6 Kuntayhtymän henkilöstö 7 Arvio merkittävimmistä riskeistä, epävarmuustekijöistä ja muista toiminnan kehittymiseen vaikuttavista seikoista 20 Talouden vakauttamisohjelman toteutumisen seuranta 22 Sisäisen valvonnan toimivuuden arviointi 23 Ympäristötekijät 24 Tilikauden tuloksen muodostuminen 26 Tilikauden tuloksen käsittely ja talouden tasapainoittamista koskevat toimenpiteet 27 Rahoitusasema ja sen muutokset 27 Konsernin toiminta ja talous 29 Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin luottamuselimet 2016 33
2. TALOUSARVION TOTEUTUMISVERTAILU 36 Toiminnallisten tavoitteiden toteutuminen 37 Suoritetavoitteiden toteutuminen 49 Taloudellisten tavoitteiden toteutuminen 50 Tilivelvollisten luettelo 53 Talousarvion toteutumisvertailulaskelmat 54 Kuntayhtymä yhteensä 54 Turun yliopistollinen keskussairaala 58 Psykiatrian tulosalue 59 Tekniset ja huoltopalvelut 60 Hallintokeskuksen tulosalue 61 Liikelaitosten toimintakertomukset ja tilinpäätökset 62 Ensihoidon ja päivystyksen liikelaitos 62 Turunmaan sairaalan liikelaitos 72 Tyks-Sapa-liiikelaitos 79 Investointimenojen hankekohtainen talousarvion toteutumisvertailu 2016 90 Talousarvion sitovuustasojen toteutuminen vuonna 2016 92 Jäsenkuntien palvelusuunnitelmien toteutuminen 93 Suoritetavoitteiden toteutuminen 96 Lähetteet, palvelua saaneet eri henkilöt 98
3. KUNTAYHTYMÄN TULOSLASKELMA, TASE JA RAHOITUSLASKELMA 100
4. TILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT 106
5. TASE-ERITTELYT 124
6. KONSERNITILINPÄÄTÖS 130
1
TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA 2016
SAIRAANHOITOPIIRIN JOHTAJAN KATSAUS
Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin uusi strategia esiteltiin keväällä 2016 ja hyväksyttiin kesävaltuustossa. Sen painopistealueet ovat potilaslähtöisyys, yhdenvertaisuus, hyvinvoiva henkilöstö ja jatkuva parantaminen ja uudistuminen. Uusi strategia jatkaa sujuvasti edellisen strategian jalanjäljillä ja tavoittelee myös sote-uudistuksessa tarpeellisiksi tunnistettuja parannuksia terveydenhuoltojärjestelmään. Yhdenvertaisuuden rakentaminen koko maakunnan kattavaksi on edellyttänyt Yksi sairaala – mallin kehittämistä edelleen. Vuoden aikana selvisi, että lainsäädännön muutokset tulevat muuttamaan lähisairaaloiden toimintaa, josta syystä ryhdyimme suunnittelemaan leikkaustoiminnan ja ympärivuorokautisen päivystystoiminnan keskittämistä Uudestakaupungista ja Loimaalta Turkuun ja Saloon. Tämä aiheutti huolta niin Vakka-Suomen ja Loimaan alueen väestössä, henkilökunnassa kuin päättäjienkin piirissä. Lähisairaaloiden palveluja on muilta osin kuitenkin pystytty laajentamaan ja monipuolistamaan, tuoden myös kustannussäästöjä näille paikkakunnille. Samaa tasavertaisuuden, päällekkäisyyksien purun ja yhteisen resurssikäytön henkeä edustaa psykiatrian erikoissairaanhoidon fuusio, jota valmisteltiin koko vuosi Turun kaupungin kanssa. Palvelujen kysyntä kasvoi edelleen, lähetemäärät 2,9 % ja hoidettujen potilaiden määrä 2,3 %. Vaikka avohoito lisääntyi suhteellisesti enemmän, myös vuodeosastohoidon tarve kasvoi psykiatrian puolella. Leikkaustoimenpiteiden määrä kasvoi 2,1 %, mutta päiväkirurgian suhteellinen osuus pieneni. Osa päiväkirurgiasta voidaan toteuttaa polikliinisinä toimenpiteinä; tälle annettiin nimi POKI-toiminta. Toimenpide on poliklinikalla tehtynä potilaalle entistä kevyempi ja siihen käytetään myös vähemmän henkilöresurssia. Talouskehitys pysyi hyvin vakauttamisohjelman mukaisilla raiteilla. Sairaanhoitopiirin toimintatuotot kasvoivat 2,2 % mutta toimintakulut vain 0,5 %. Kilpailukykysopimus pienensi henkilöstömenoja 3,5 miljoona euroa, mutta henkilöstökulut pienenivät myös muista syistä. Työpanos oli 0,5 % edellisvuotta pienempi. Aiempaa pienemmän potilasvakuutusmaksun ja muiden suunnittelemattomien erien ansiosta tilikauden tulokseksi muodostui 13,28 miljoonan euron ylijäämä. Sen avulla saatiin vanhat alijäämät katettua ja kumulatiivinen ylijäämä oli vuoden 2016 lopussa 4,4 miljoonaa euroa. Jäsenkuntien maksurasitus kasvoi edellisestä vuodesta kaiken kaikkiaan 0,8 % ja jäi 2 miljoonaa euroa talousarviota pienemmäksi. Myynti jäsenkuntien ulkopuolelle kasvoi 2,5 %. Vakavaraisuutemme parani 33,3 %:iin ja lainamäärä pieneni 179,8 miljoonaan euroon. Strategian toimeenpano perustuu valtuuston asettamiin sitoviin tavoitteisiin ja niiden toteuttamiseen määritellyin toimenpitein ja henkilövastuin. Strategian painopisteet ohjaavat myös toimi- ja tulosalueiden sekä liikelaitosten kehittämistä. Yhteinen vuosisuunnittelu ja tavoiteasetanta ovat nyt vakiintuneet osaksi piirin johtamisjärjestelmää. Kehittämistyössä hyödyllistä lean-osaamista hankittiin henkilöstölle koulutuksen kautta. Sairaalan toiminnan kehittämisessä on ajan hengen mukaisesti yhtenä fokuksena asiakaskokemus. Asiakasraadin
2 toiminnan lisäksi on kehitetty kokemusasiantuntijatoimintaa ja kerätty asiakaspalautetta myös sähköisin välinein. Ruotsin kielen asemaa sairaalan palveluissa nähtiin tarpeelliseksi tukea, ja Tässä henkilökunta on osoittanut erinomaista aktiivisuutta osallistuen runsain määrin kielikursseille. Henkilöstö ja sen osaaminen on toiminnan laadun kulmakivi. Suurten ikäluokkien eläköityessäkin olemme voineet välttyä työntekijäpulalta eräitä lääketieteen erikoisaloja lukuun ottamatta. Panostus työhyvinvointiin näkyy siinä, että ennenaikaisesta eläköitymisestä johtuvat varhe-maksut ovat edelleen valtakunnallista tasoa pienemmät. Hieno uutinen oli, että työtapaturmien määrä on laskenut merkittävästi kolmen vuoden aikana. Länsirannikon työterveys Oy vahvisti omia palvelujaan ja teki positiivisen tuloksen. Samoin Medbit Oy laajensi uudelleen organisoituna palvelujaan Vaasaan ja Turun kaupungille ja kasvatti samalla liikevaihtoaan 3,4 %. Turun kaupungin varasto- ja logistiikkapalvelujen liikkeenluovutus sairaanhoitopiirille toteutettiin keväällä 2016. Tyks-Sapa-liikelaitoksen palvelujen uudelleen organisoinnin selvitys päätettiin käynnistää tiiviimmän toiminnallisen integraation luomiseksi Tyksin ja Sapan välille. Liikelaitos pystyi edistämään diagnostisten palvelujen kotiuttamista lääkäripulasta huolimatta. Apteekkirakennuksen kosteusvauriot johtivat sen tyhjentämiseen, mikä hankaloittaa pitkäaikaisesti lääkehuollon palveluja ja lisää sen kustannuksia. Rakennuksen korjaamisen käyttökuntoon arvioidaan kestävän vuoteen 2018 saakka. Lääketieteen ja terveysalan moniammatilliseksi koulutuskeskittymäksi suunnitellun Medisiina D-rakennuksen työt etenivät suunnitellusti. Sen sijaan T3 -sairaalahankkeen rakennustyöt kokivat ikävän takaiskun betoniperustuksissa todetun lujuusongelman takia. Radan varren ahtaissa oloissa sijaitsevat tukirakenteet nähtiin joulukuussa 2016 välttämättömiksi purkaa, mistä on odotettavissa paitsi 10 kuukauden pituinen viive rakennuksen valmistumiseen, myös alueen liikennettä haittaavien järjestelyjen pitkittyminen. Sote-uudistuksen valmistelu Varsinais-Suomessa käynnistyi syksyllä edeten loppuvuodesta alkaneeseen työryhmätyöskentelyyn, joka maakuntaliiton johdolla suunnittelee lakiluonnosten linjaamaa rakennemuutosta. Sosiaali- ja terveyspalvelujen sisällön osalta kuntien ja sairaanhoitopiirin yhteistyölle suunniteltiin linjat loppuvuonna päivitetyssä järjestämissuunnitelmassa. Sairaanhoitopiirin luotettuna johtajana vuodesta 2010 toiminut Olli-Pekka Lehtonen siirtyi keväällä 2016 Ahvenanmaan maakuntalääkäriksi. Kiitämme hänen panoksestaan sairaanhoitopiirin kehittämisessä. Muita mainittavia muutoksia vuoden 2016 aikana oli hallintojohtajan vaihtuminen Lauri Tannerin siirryttyä Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin palvelukseen. Meillä oli onni saada tehtävään tuttu henkilö, konsernilakimies Jari-Pekka Tuominen.
Aloittaessani työt sairaanhoitopiirissä syyskuussa 2016 pystyin ulkopuolisen silmin arvioimaan hieman sen ilmapiiriä, jossa esille nousivat vahvasti kyky ja halu uudistua sekä tehdä monipuolista yhteistyötä. Nämä ovat välttämättömiä tekijöitä rakentaessamme kansallinen asemaamme yhtenä viidestä yliopistosairaalasta. Akateemista statustamme vahvistaa niin perinteinen tutkimus- ja koulutustyömme kuin uusi huippuosaamisstrategiamme ja Health Campus Turku-hankkeessa toteutuva yhteistyö alueen korkeakoulujen kanssa. Perustehtävämme on ihmisten terveyden hoitaminen. Siitä seuraa huomattava yhteiskuntavastuu ja toisaalta myös suuri merkitys alueen elinvoimalle. Kiitän kaikkia sairaanhoitopiirin toimintaan osallistuneita, niin henkilökuntaa kuin luottamushenkilöitäkin; yhdessä olemme saaneet paljon hyvää aikaan, myös vuonna 2016. Leena Setälä
3 TERVEYDEN JA SAIRAANHOIDON KEHITYS
Vuosi 2016 oli sairaanhoitopiirissä toiminnan vakiinnuttamista uuden, vuonna 2015 toteutetun Yksi sairaala – toimintamallin ja organisaation mukaiseksi. Maakunnallisen, useammassa toimipisteessä toimiva yliopistollisen sairaalan kokonaisuus osoitti toimivuutensa: samalla kun lähetteiden määrä kasvoi 2,9 % ja hoitoa saaneiden eri henkilöiden määrä 2,3 % nähtiin kuluissa 0,8 % vähenemä reaalikuluihin verrattuna. Hoito muuttui jälleen avohoito-painotteisemmaksi: somaattiset vuodeosastopäivät vähenivät samalla kun leikkaukset ja avohoitokäynnit lisääntyivät. Vuonna 2016 valmisteltiin tulevan sote-uudistuksen tavoitteiden mukaisia rakenneuudistuksia, joiden toteutuminen siirtyi vuodelle 2017. Psykiatrian osalta sairaanhoitopiirin valtuusto hyväksyi Turun kaupungin ja sairaanhoitopiirin psykiatrian yksiköiden yhdistämisen uudeksi, maakunnalliseksi psykiatrian tulosalueeksi. Sairaanhoidollisten palveluiden osalta valmisteltiin niiden tiiviimpi integrointi Tyksin organisaatioon. Ensihoidon ja päivystyksen liikelaitoksen osalta valmisteltiin Tyks Loimaan ja Vakka-Suomen sairaaloiden päivystystoiminnan lopettaminen, kun STM ei myöntänyt poikkeuslupaa perusterveydenhuollon tasoisen päivystyksen jatkamiselle. Toisaalta sairaanhoitopiirissä toteutettiin huomattava määrä hoidon laatua ja saatavuutta parantavia hankkeita ja uudistuksia. Työnjakoa eri toimipisteiden välillä on kehitetty ja selkeytetty. Kuntayhteistyötä on lisätty mm. jalkautuvan erikoissaanhoidon avulla ja osallistumalla maakunnallisiin kehittämis-hankkeisiin. Erva -alueen työnjako on edennyt usealla toimialueella. Prosesseja on kehitetty mm erilaisten Lean – hankkeiden avulla. Syöpäpotilaiden hoitoa on kehitetty kehittämällä länsirannikon syöpäkeskusta. Sairauskohtaisia laaturekistereitä on otettu käyttöön muiden yliopistosairaaloiden kanssa synkronoidusti.
Ennuste tulevasta kehityksestä
Lähtökohtaisesti sote-uudistuksen lainsäädäntö on tarkoitus hyväksyä vuonna 2017. Mikäli tämä tapahtuu, se tarkoittanee sairaanhoitopiirin kehittämis- ja hallintotoiminnan painopisteen siirtymistä sote-uudistuksen suuntaan. Tämä heikentää mahdollisuuksia kehittää terveyden ja sairaanhoitoa. Riskinä on suunniteltujen uudistusten jääminen toteutumatta ja sitä kautta tehostamiskehityksen hidastuminen. Kuntouttavien lähisairaaloiden leikkaustoiminnan keskittäminen Tyks Turun sairaaloihin toteutetaan vuoden 2017 aikana. Keskussairaaloiden työnjaosta odotetaan asetustasoisia säädöksiä vuonna 2017. Ne voivat selkeyttää erva-alueen työnjakoa ja lisätä vaativien hoitojen keskittämistä Tyksiin. Toisaalta Tyksin ja muiden yliopistosairaaloiden väliseen työnjakoon voi tulla muutoksia. Nettovaikutuksen oletetaan olevan positiivinen Tyksin suuntaan. Nykylainsäädännön mukaiseen valinnanvapauteen liittyvän potilasliikenteen odotetaan lisääntyvän entisestään vuonna 2017. Vaikka sairaanhoitopiirin kohdistuva nettovaikutus ei muuttuisi, voivat vaikutukset yksittäisille toimialueille olla merkittäviä. Mikäli sote-uudistukseen liittyvä valinnanvapaus toteutetaan nopeassa aikataulussa, voivat myös valinnanvapautta ennakoivat muutokset kilpailutilanteessa vaikuttaa lääkäreiden rekrytointi-mahdollisuuksiin.
4 KEHITTÄMINEN, TUTKIMUS, OPETUS JA TIETOHALLINTO
Sairaanhoitopiirin konsernitasolle keskitettyä kehittämistoimintaa toteutetaan kehittämispalveluissa, tutkimuspalveluissa ja tietohallinnossa. Kehittämis-palveluiden toiminta on jaettu neljään kehittämisalueeseen jotka kattavat seuraavat teemat: 1) Potilasasiakkuus ja palvelukulttuuri, 2) tiedonhallinta ja digitaaliset palvelut 3) sote-yhteistyö, hoitoketjut ja potilasohjaus sekä 4) prosessien kehittäminen, laadunhallinta, potilasturvallisuus. Potilasasiakkuus- ja palvelukulttuuriprosessissa on vahvistettu asiakkaiden osallistumista toiminnan kehittämiseen. Asiakasraadin työskentelyä on tuettu ja kokemusasiantuntijakoulutus on käynnistynyt Turun AMK:n yhteistyönä syyskuussa 2016. Eri kanavista koottavia potilaspalautteita on integroitu johtamisen tueksi. Tämän toteuttamiseksi on toteutettu asiakas-tutkimusarkkitehtuuri-projekti ja kokonaissuunnitelma asiakaspalaute-prosessin kehittämiseksi on laadittu. Tiedonhallinta ja digitaaliset palvelut ovat tukeneet digitaalisten toimintamallien käyttöönottoa. Mobiilikirjaus on otettu käyttöön vuoden 2016 aikana sairaanhoitopiirin eri yksiköissä. E-kirjeen ja puheentunnistuksen laajamittaista käyttöönottoa valmisteltiin, mutta toteuttaminen siirtyi alkuvuoteen 2017. Länsirannikon sairaanhoitopiireille valmisteltu hoito-ohjeet.fi sivusto otettiin käyttöön. Kansalliseen sote-ict-valmisteluun on osallistuttu aktiivisesti. Sote-yhteistyöprosessista on tuettu Vsshp:n ja kuntien yhteistyötä sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämissuunnitelman asiantuntija- työryhmän linjausten mukaisesti. Keskeisiä tuettuja hankkeita ovat olleet lasten- ja nuorten syrjäytymisen ehkäisy – projekti, STM:n kärkihankkeen (LAPE) valmistelu, saattohoitotyöryhmä, ikääntyvien kuntoutus-, hoito- ja hoivapalvelut – työryhmä sekä maakunnallisen terveyden ja hyvinvointisuunnitelman laatiminen. Sisäisten prosessien kehittämisen osalta on tuettu Lean -toimintamallien jalkauttamista ja annettu koulutusta: johdolle ja esimiehille suunnattiin neliosainen PDCA –koulutus, yhteistyössä yliopiston MediMerc -koulutuksen kanssa toteutettiin syvällinen lean- ja laatukehittäjäkoulutus. Koko henkilöstölle on suunniteltu lean -verkkokoulutus yhteistyössä Turun AMK:n ja muiden sairaanhoitopiirien kanssa. Laatuneuvosto on kokoontunut säännöllisesti. Menetelmien arviointia on tehostettu sairaanhoitopiirissä. Vuoden aikana on valmistunut yksi Halo-katsaus ja viisi pika-arviota. Medisiina D:n hankintaesityksiä on tuettu laaditun investointien arviointimallin avulla.
Tietohallinto Keskeiset tapahtumat tietohallinnon alueella liittyivät strategisten tavoitteiden toteuttamiseen: alueellinen potilasjärjestelmien ja sähköisen asioinnin kehittäminen. Alueellisissa hankkeissa edistettiin diabeteksen palvelupolku-hanketta ja käynnistettiin alueellisen koodistopalvelimen toteutus. Laajassa valtakunnallisessa yhteistyössä oltiin mukana UNA-hankkeessa, jossa kehitetään asiakas- ja potilasjärjestelmien seuraavaa sukupolvea. Sairaanhoitopiiri liittyi kahteen valtioneuvoston kärkihankkeeseen: ODA (Omahoito ja Digitaalinen Asiointi) ja Virtuaalisairaala 2.0, joissa kehitetään sähköisiä asiointipalveluita. Usealla toimialueella otettiin käyttöön potilasryhmäkohtaisia laaturekistereitä, joiden avulla tavoitellaan hoidon vaikuttavuuden kehittämistä. Vuodeosastoilla otettiin käyttöön laajasti mobiililaitteella toimiva havaintoarvojen ja mittaustulosten kirjaaminen, jolla vapautetaan hoitohenkilöstön työaikaa hoitotyöhön.
5 Opetus ja tutkimustoiminta
Opetusta sairaanhoitopiirissä on annettu entiseen tapaan sekä perus- että erikoistumiskoulutuksissa monipuolisesti eri terveydenhuollon osaajille. Lääkäri- ja hammaslääkäriperuskoulutuksen ja erikoislääkäri/erikoishammas-lääkärikoulutuksen erityisvaltionosuusrahoituksen (EVO) perusteena olevat koulutuspisteet nousivat (253,1 vs 245,2, eli valmistuneiden määrä kasvoi) mutta valtion koulutuskorvaus väheni silti lähes 200 000 euroa. Tutkimustoiminnan kannalta vuosi 2016 oli hyvä: uusia tutkimuslupia myönnettiin 333 (59 % enemmän kuin 2015). Julkaisupisteitä uusista tieteellisistä artikkeleista kertyi 1080 (93 % viime vuotisesta). Tutkimusilmapiiri kartoitettiin kolmantena vuotena peräkkäin ja havaittiin henkilökunnan aiempaa positiivisempi suhtautuminen tutkimustyöhön yleisesti ja osana omaa toimenkuvaa. Vsshp:n järjestämät asiantuntijaluennot olivat erittäin suosittuja: 22 luentoa houkutteli 1500 kuulijaa. Tutkimuspalvelut on osallistunut ja koordinoinut monia alueen tutkimus- ja opetustoiminnan kannalta keskeisen tärkeitä hankkeita, kuten kliinisen tietopalvelun kehittäminen. Huippuosaamisstrategian mukaisten, kilpailukykyämme turvaavien huippuosaamisyksiköiden haku käynnistyi joulukuussa ja päätökset ensimmäisistä huippuosaamisyksiköistä tehdään alkukeväästä 2017. Terveyskampus Turku toiminta on ollut aktiivista ja kampukselle on luotu oma visuaalinen ilme ja brändi.
YLEINEN TALOUDELLINEN KEHITYS
Suomen kansantalous kääntyi kolmen taantumavuoden jälkeen vihdoin pieneen, 0,4 % kasvuun vuonna 2015. Vuonna 2016 talouden odotetaan kasvaneen 1,6 % ja kasvun odotetaan jatkuvan 1,2 % suuruisena vuonna 2017. Kasvu nojaa kotimaiseen kysyntään ja erityisesti rakennusalan investointeihin. Viennin odotetaan kääntyvän kasvuun vuonna 2017 vaikka sen kasvulle asettaa haasteita reaalisen kilpailukyvyn uhkatekijät. Suomen talouden kasvun odotetaan säilyvän edelleen lähellä nollaa. Julkisen talouden kestävyysvajetta on pyritty pienentämään mm. eläkeuudistuksella, kilpailukykysopimuksella ja sote -uudistuksella mutta velkaantumisen ennakoidaan kasvavan ainakin vuoteen 2021 saakka. Suomen julkisen velan määrä vuonna 2016 oli n. 64 % bruttokansantuotteesta mutta yleisesti odotetaan, että sen määrä saadaan tulevina vuosina vakiinnutettua alle 70 % tasolle. Työllisyystilanne parani hiukan vuoden kuluessa. Vuonna 2016 työttömyysaste oli 8,8 %, kun se edellisenä vuonna oli 9,4 %. Pitkäaikaistyöttömyys on kuitenkin ollut edelleen kasvussa. Kuntatalous kehittyi myönteisesti vuonna 2016. Alustavien tilinpäätöstietojen mukaan kuntien ja kuntayhtymien toimintakulujen kasvu oli keskimäärin 1,3 % -yksikköä. Toimintatuottojen kasvu oli maltillisempaa, 0,3 % mutta verorahoitus sen sijaan kasvoi lähes 3 %. Tilikauden tulos oli negatiivinen 111 kunnassa (kuntia 297). Kuntien lainakannan kasvu hidastui selvästi edellisestä vuodesta mutta silti kasvua oli yli 3 %. Tilinpäätösarvioiden perusteella asukaskohtainen lainamäärä lähentelee 3 000 euron tasoa ollen 2 930 euroa/asukas. Varsinais-Suomessa oli 27 kuntaa vuonna 2016. Alueen kuntien verorahoitus kasvoi hieman koko maan tasoa vähemmän, 2,2 % edellisestä vuodesta. Alueen kuntien lainakanta on kuitenkin selvästi koko maan tasoa alhaisempi, 2 696 euroa/asukas. Vuosikate oli kahdessa alueen kunnassa negatiivinen. Alueen yritysten suhdannenäkymät ovat kääntyneet myönteiseksi ja yritysten liikevaihdon ennakoidaan kääntyvän nousuun. Suhdannenäkymät ovat kuitenkin edelleen hyvin alueellisesti jakautuneet. Salon seutu kärsii yhä
6 teknologiateollisuuden romahtamisesta, kun taas Turun seudulla telakka ja Uudessakaupungissa autotehdas vetävät teollisuuden kehittymistä.
KUNTAYHTYMÄN HALLINTO JA SIINÄ TAPAHTUNEET MUUTOKSET
Kuntayhtymän toimielimien toiminta
Toimielin Kokouksia
Käsiteltyjä
asioita
Uusia jäseniä /
varajäseniä
Valtuusto 2 39 5/5
Hallitus 13 173 -/2
Hallintojaosto 9 100 -/1
Kiinteistöjaosto 14 147 -/1
Lähipalvelulautakunta 5 29 -/-
Tyks-Sapa -liikelaitoksen johtokunta 13 161 -/1
Ensihoidon ja päivystyksen liikelaitoksen johtokunta 12 93 1/-
Turunmaan sairaalan liikelaitoksen johtokunta 8 85 -/1
Psykiatrian tulosalueen johtokunta 7 92 -/-
Tarkastuslautakunta 11 129 -/-
Vuoden aikana tapahtunut merkittävin organisaatiota koskeva muutos oli valtuuston kesäkuussa tekemä periaatepäätös, jolla valtuusto osaltaan hyväksyi Turun kaupungin hyvinvointitoimialan psykiatrisen erikoissairaanhoidon yksiköiden ja Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin psykiatristen yksiköiden yhdistämisen samaan kokonaisuuteen. Yhdistymisessä Turun kaupunki luovuttaa liikkeenluovutuksena kaupungin psykiatrisen erikoissairaanhoidon yksikköjen toiminnan sairaanhoitopiirille. Päätöksen toimeenpano tapahtuu kaupungin toimintojen osalta kevään 2017 aikana osapuolten hyväksyttyä siirtoon liittyvät sopimukset. Turunmaan sairaalan liikelaitoksen osalta yhdistyminen Vsshp:n psykiatrian tulosalueeseen toteutettiin sen sijaan jo 1.1.2017 lukien. Kesävaltuusto hyväksyi sairaanhoitopiirille myös uuden strategian vuosille 2017 - 2018 sekä valitsi sairaanhoitopiirin uudeksi johtajaksi LT Leena Setälän, joka aloitti virassaan 1.9.2016. Keväällä 2016 toteutettiin myös Turun kaupungin konsernihallinnon ja hyvinvointitoimialan varastointi- ja logistiikkatoimintojen siirtäminen liikkeenluovutuksella Vsshp:n hoidettavaksi hallituksen maaliskuun päätöksen mukaisesti. Loppuvuoden aikana käynnistettiin lisäksi hallituksen lokakuun päätöksen mukaisesti valmistelu Tyks-Sapa-liikelaitoksen toimintojen integroimiseksi osaksi yliopistosairaalaa osana valtuuston sitovan tavoitteen ”Selvitetään sairaanhoitopiirin liikelaitosten ja psykiatrian tulosalueen hallintomallien yhteensopivuus sairaanhoitopiirin Yksi sairaala -rakenteeseen ja sen tavoitteisiin ja tehdään selvitystyöhön pohjalta päätökset” toimeenpanoa. Edelleen hallitus päätti marraskuun kokouksessa edellyttää, että Tyks Loimaan ja Tyks Vakka-Suomen sairaaloiden yöpäivystykset lopetetaan viimeistään 30.4.2017 mennessä, koska sosiaali- ja terveysministeriö ei päätöksellään 27.10.2016 myöntänyt Vsshp:lle poikkeuslupaa järjestää perusterveydenhuollon erillispäivystystä mainituissa sairaaloissa. Lisäksi hallitus päätti kyseisessä kokouksessa, että sille valmistellaan päätettäväksi esitys Tyks Loimaan ja Tyks Vakka-Suomen sairaaloiden leikkaustoiminnan keskittämisestä, mikäli terveydenhuoltolain leikkaustoiminnan keskittämistä koskevat muutosesitykset tulevat hyväksytyksi hallituksen esityksen mukaisena.
7 KUNTAYHTYMÄN HENKILÖSTÖ
Keskeiset saavutukset Visiomme tulevaisuuden työpaikasta on ’Osaamisen iloa arvokkaassa
työssämme’. Henkilöstöprosessien ja -käytäntöjen kehittämistoiminnan painopisteet pohjautuivat Henkilöstöohjelmaan ja Vsshp:n strategiaan. Muun muassa seuraavat asiat toteutettiin vuonna 2016:
Uuden henkilöstöohjelman viestintä
Sähköisten henkilöstölomakkeiden käyttöönotto jatkui (kaikki virka- ja työvapaudet, työ- ja virkasopimukset, henkilötietojen muutokset, erilaiset palkkiot, Eves-korvaukset)
Sähköinen arkisto kaikille työ- ja virkasuhteeseen liittyville dokumenteille otettiin käyttöön
Kannustimiin lisättiin kehitysprojektipalkkiot ja Nopeaan palkitsemiseen vapaapäivä uutena palkkiomuotona
Täyttölupamenettelyä ja vakanssimuutoksia leanattiin
Määräaikaisten työsopimusten hallintaan tehtiin prosessi ja ohje
Virka- ja työvapaaohje päivitettiin
Julkaistiin matkapuhelinpolitiikka
Kilpailukykysopimuksen muutoksista viestittiin
Työaikapankin ja sähköisen työajanseurannan pilotteja lisättiin
Työkierron laajentamiseksi avattiin Vaihtopörssi Kuntarekryn yhteyteen
Psykososiaalisen kuormituksen eli työstressin hallintaan liittyvä ohje otettiin käyttöön
Veritapaturmien käsittelyprosessi uudistettiin yhteistyössä Hygienia-yksikön kanssa
SYMPA-osaamisen hallinnan järjestelmään lisättiin mm. koulutuskalenteri, ilmoittautumiset ja osaajahaku
Ruotsin kieliryhmien määrä kaksinkertaistettiin
Järjestettiin 28 HR-tärppiä, eli koulutustilaisuuksia esimiehille eri asioista Henkilöstövoimavarat
Vuonna 2016 perustettiin yhteensä 25 uutta vakinaista virkaa ja tointa hallituksen ja johtokuntien asettamien aikataulujen mukaisesti. Osa perustamispäätöksistä tehtiin vuoden 2015 puolella.
hallitus perusti Hallintokeskukseen 20 uutta vakanssia Turun kaupungin varastointi- ja logistiikkatoimintojen Vsshp:lle siirtymisen vuoksi sekä Hallintokeskuksen kehittämispalvelut yksikköön ylihoitajan 20 % sivuviran
Tyks-Sapa johtokunta perusti ylilääkärin viran Vastasyntyneiden aineenvaihduntasairauksien seulontakeskukseen (Saske), erikoistuvan lääkärin viran kliiniselle neurofysiologialle, laboratoriohoitajan toimen Tykslabille ja röntgenhoitajan toimen V-S Kuvantamiskeskukseen.
Lisäksi vakanssipankista annettiin 10 vakanssipohjaa, joilla on perustettu seuraavat vakanssit:
Tyks-Sapan Tykslabille perustettiin toimistosihteerin, sairaalakemistin, laboratoriohoitajan toimet ja erikoislääkärin virka, lisäksi Kuvantamiskeskukseen perustettiin 2 perushoitajan vakanssia
8
Tyksin Operatiivisen toiminnan ja syöpätautien toimialueelle perustettiin kaksi erikoislääkärin virkaa sekä Vatsaelinkirurgian ja urologian toimialueelle perustettiin yksi sairaanhoitajan vakanssi
Hallintokeskuksen kehittämispalveluissa perustettiin suunnittelijan vakanssi
Virkojen ja toimien muutokset 2016
Uudet
vakituiset
vakanssit
Uudet
määräaikaiset ja
tilapäiset
vakanssit
Nimike-
muutokset
Lakkautetut
virat ja toimet
Tyks 4
28 86
Turunmaan sairaala
5 1
Psykiatrian tulosalue
5
Tekniikan ja huollon tulosalue
4
Hallintokeskus 21
8 2
EPLL
1 1
Tyks-Sapa 10 5 13
VSSHP yhteensä 35 6 64 89
Nimikemuutoksia tehtiin yhteensä 64 kappaletta. Lääkäreiden
tehtävänimikkeitä tarkistettiin 15 virassa ja hoitohenkilöstön 30 virassa tai toimessa. Loput 19 nimikemuutosta tehtiin akateemisissa ja hallinto- ja huoltohenkilökunnan vakansseissa.
Vakanssipankissa oli 14 vakanssia vuoden lopussa. Vuonna 2016 lakkautettiin 79 tyhjää vakanssia Loimaan sairaalan ja Vakka-
Suomen sairaalan vuodeosastotoimintojen uudelleenjärjestelyjen johdosta. Lisäksi lakkautettiin 10 muuta vakanssia, joista 7 Tyksissä, 1 Turunmaan sairaalassa ja 2 hallintokeskuksessa.
Kaavio Vsshp virat ja toimet kuvaa yhden päivän tilannetta Prima-ohjelmasta
saatujen tietojen perusteella.
i
Koko vuoden aikana Vsshp:llä työskenteli yhteensä 9988, eli lähes 10 000 henkilöä
9
Yllä olevassa kuviossa ovat mukana eri syistä virka- tai työvapaalla olevat henkilöt ja henkilöt ja heidän sijaisensa.
10
Henkilöstön määrä ja rakenne 2014 - 2016
Palvelussuhde 2014 2015 2016
henkilöstön määrä 7 577 7 661 7688
toistaiseksi voimassa oleva 77 % 77 % 77 %
määräaikainen 23 % 23 % 23 %
määräaikaisista avoimen toimen hoitajia 35 % 35 % 35 %
kokoaikainen 92 % 92 % 93 %
osa-aikainen 7 % 7 % 6 %
sivuvirkasuhde (yo) 1 % 1 % 1 %
Osa-aikatyö
kaikki osa-aikatyön muodot 13 % 13 % 14 %
Sukupuolijakauma
naisia 83 % 83 % 83 %
miehiä 17 % 17 % 17 %
Henkilöstön ikä- ja koulutusrakenne
Vsshp:ssä koko henkilöstön keski-ikä oli vuoden 2016 lopussa 43 vuotta.
Vaihtuvuus on varsin alhainen ja vastaa 124 henkilön irtisanoutumista vuonna 2016. Luvut eivät sisällä eläkkeelle jääneitä. Ennuste henkilöstön eläköitymisestä on tehty olettaen, että henkilö jää eläkkeelle 64-vuotiaana. Kevan tilaston mukaan vuonna 2014 vanhuuseläkkeelle siirtyneiden keski-ikä Vsshp:ssä oli 63,7 vuotta. Vuoden 2016 luvuissa ovat mukana henkilöt, jotka ovat 64 vuotta tai yli. Työntekijöitä eläköityy ennusteen mukaisesti seuraavan kahden vuoden aikana vajaa 300 henkilöä ja tämän jälkeen määrän voidaan olettaa kasvavan.
Eläkkeelle siirtyneet 2011 - 2016 (Kevan tilastot)
Työntekijän siirtyessä työkyvyttömyyseläkkeelle tai kuntoutustuelle tulee työnantajalle maksettavaksi varhaiseläkemenoperusteinen eli varhe-maksu. Kevan valtuuskunta päättää maksun määrän jokaiselle vuodelle erikseen,
2014 2015 2016
Lääkärit 2 % 4 % 2 %
Akateeminen tutkimus- ja
hoitohenkilöstö 3 % 3 % 5 %
Hoitohenkilöstö 2 % 2 % 2 %
Hallinto- ja huoltohenkilöstö 2 % 2 % 2 %
Yhteensä 2 % 2 % 2 %
2011 2012 2013 2014 2015 2016
Vanhuuseläke 120 101 136 118 128 133
Työkyvyttömyyseläke 12 8 5 8 6 9
Kuntoutustuki 19 17 16 16 16 12
Osatyökyvyttömyyseläke 38 35 36 39 31 36
Osa-aikaeläke 17 12 18 12 12 24
Yhteensä (pl. osa-aikael.)
189 161 193 181 181 190
12 mikä vaikuttaa osaltaan työnantajalta perittävän maksun suuruuteen. Suuret työnantajat kuten Vsshp maksavat varhe-maksua eläkemenoperusteisesti. Sitä maksetaan 36 kalenterikuukauden ajan eläkkeen alkamisesta, joten maksut jakautuvat kolmelle tai neljälle vuodelle. Alla oleva kaavio kuvaa Vsshp:n varhaiseläkemenoperusteisten maksujen suuruutta suhteessa muihin kunnallisiin työnantajiin (=valtakunnalliseen keskiarvoon). Vsshp:n varhe-maksut ovat olleet koko seuranta-ajan pienemmät kuin kunnallisilla työnantajilla keskimäärin. Vuonna 2016 varhe-maksut ovat kääntyneet nousuun samassa suhteessa valtakunnallisen kehityksen kanssa jääden kuitenkin 0,1 % alle valtakunnallisen tason. Vahva panostus työhyvinvointiin yhteistyössä työterveyshuollon ja työsuojelun kanssa on mahdollistanut varhe-maksujen suotuisan kehityksen.
0,5 %
1,0 %
1,5 %
Varhemaksujen kehitys
Valtakunnallinen
varhemaksu %
(keskiarvo)Varhe-maksu %
Työpanos Työpanostilastolla pyritään kertomaan toimintaan käytetyn työpanoksen
suuruutta. Työpanos saadaan vähentämällä palvelujaksopäivistä kaikki poissaolopäivät.
Työpanos oli kuntayhtymän tasolla 0,5 % pienempi, kuin vuonna 2015. Työpanos laskennallisina virkoina 2012–2016
Henkilötyövuosi puolestaan perustuu tehtyyn työaikaan sisältäen myös ylityöt. Yksi HTV vastaa laskennallisesti yhden henkilön n. 10,5 kk työskentelyä. HTV vuonna 2016 oli yhteensä 6 292 (luku ei sisällä amanuensseja eikä projektitutkijoita). Vuoden 2015 luku ajettiin takautuvasti helmikuussa 2016 ja HTV oli tuolloin 6 439. HTV-luvun laskentaan vaikuttavat erilliskorvaukset sekä niiden maksuaikataulu. Näistä syistä kaikki joulukuun tiedot eivät ole vielä tiedossa tämän raportin julkaisuajankohtana. Vuoden 2016 HTV tulee siis todennäköisesti olemaan suurempi kuin tällä hetkellä tiedossa oleva 6 292.
2012 2013 2014 2015 2016
5 369 5 362 5 302 5478 5 450
13 Poissalot
Sairauspäivät / henkilö 2011 – 2016
Omailmoituspoissaolojen määrä nousi 6 % vuoteen 2015 verrattuna.
14000
17000
20000
2013 2014 2015 2016
Omailmoituspoissaolot kalenteripäivää
Omailmoituspoissaolojen osuus kaikista sairauslomista oli 13 %. Omailmoituksella oltiin pois töistä keskimäärin 2,5 päivää/henkilö. Kelan osasairauspäivärahan turvin palasi pitkältä sairauspoissaololta omaan työhönsä osa-aikaisesti yhteensä 115, osasairauspäivärahan käyttö työhön paluun tukena on kasvanut 42 % edellisestä vuodesta. 36 % kaikista vuonna 2016 Vsshp:ssä työskennelleistä henkilöistä ei ollut päivääkään poissa töistä oman sairauden vuoksi. Luku on 3 prosenttiyksikköä pienempi edellisvuoteen verrattuna. Vakituisella henkilöstöllä vastaava prosentti on 26 %, eli 2 prosenttiyksikköä pienempi kuin vuonna 2015.
2011 2012 2013 2014 2015 2016
16,1 15 14,4 14,4 14,3 14,4
14
Palkkaus ja palkitseminen
Tilinpäätöksen mukaiset palkat ja palkkiot sivukuluineen olivat 382 miljoonaa euroa. Palkkakustannukset olivat vuoteen 2015 verrattuna 1,1 % matalammat.
Ylitöitä maksettiin vuonna 2016 keskimäärin per henkilö: - lääkärit 4 työpäivää, sisältäen TAL-ylityöt, EVES-tunnit sekä ylityötunnit - hoitohenkilöstö 2 työpäivää - hallinto- ja huoltohenkilöstö 1 työpäivää - akateemiset 1 työpäivää
Ylitöitä maksettiin kaiken kaikkiaan 9 % vähemmän kuin edellisenä vuonna. Erityisesti vähennys näkyy lääkäreiden luvuissa, sillä heille maksettiin ylitöitä keskimäärin 7 työpäivän verran vuonna 2015. Kaikilla toimialueilla ylitöiden vähentämiseksi on tehty osastoilla pitkäjänteistä työtä. Lisäksi lääkäreiden ylitöiden tarkastelua on muutettu vuoden ja vuosikolmanneksen tasolla tehtäväksi aikaisemman 3 viikon jakson sijaan.
15 Kannustaminen
Liikkuvuuskannustimet Vsshp:ssä on lähipalvelusopimukset kattavasti lääkäreille, hoitohenkilö-kunnalle ja tekniikan työntekijöille. Sopimusta voidaan soveltaa työntekijöihin, joiden tehtäviin kuuluu työskentely toistuvasti ja säännöllisesti useammassa kuin yhdessä Vsshp:n toimipaikassa, kun näiden toimipaikkojen välillä on vähintään 50 km. Tätä lähipalvelulisää maksettiin vuonna 2016 noin 80 henkilölle. Erva-alueen sisäiseen erityisosaajien liikkumisen kannustamista on harjoiteltu yksittäistapauksissa. Kokonaisarvio liikkumisesta on, että tällä hetkellä henkilökunnan joustava käyttö on parantunut ja hoitohenkilöstö liikkuu melko ketterästi oman toimialueen sisällä, mutta koettu osaamisvaje muiden toimialueiden erikoispuolelle on ehkä osittain esteenä liikkumiseen. Myös lääkäreiden liikkuvuus on selvästi lisääntynyt; lähisairaaloiden poliklinikoilla käydään melko runsaastikin ja lisäksi on perustettu virkoja, joissa on sovittu useita työn tekemisen paikkoja. Nopea palkitseminen Nopea palkitseminen malli eli Nopsa on ollut osa Vsshp:n kannustusjärjestelmää vuodesta 2015 alkaen. Se on tarkoitettu lähiesimiehille työkaluksi, jolla he voivat kiittää joko rahapalkkiolla tai liikunta- ja kulttuuriseteillä yksittäistä tai useampaa työntekijää. Nopeaan palkitsemiseen budjetoitiin vuonna 2016 297 700 €, josta käytettiin 253 233 € eli 85 %. Palaute Nopsan käytöstä on ollut pääosin myönteistä; kyselyn perusteella 40 % vastaajista oli saanut Nopsan ja 47 % arvioi mahdollisuuden Nopsaan parantavan työsuoritustaan. Nopeaa palkitsemista päätettiin jatkaa myös vuonna 2017 ja palkintovalikoimaan lisättiin vapaapäivä.
Kehitysprojektipalkkiot 2016 lopussa hyväksyttiin pilotoitavaksi kehitysprojektipalkkiot, joiden tarkoituksena on kannustaa henkilöstöä kehittämään organisaation toimintaa strategialähtöisesti. Tällaisen strategisen kehitysprojektin tavoitteena pitää olla merkityksellinen muutos tai hyöty, joka poikkeaa normaalista työhön liittyvästä kehittämis-toiminnasta. Projektiryhmän tulee olla moniammatillinen ja/ tai poikkitieteellinen. Projektin lopputulos pitää olla selkeästi osoitettavissa kaikilla seuraavilla 4 osa-alueella: asiakas, talous, henkilöstö ja prosessit. Palkkion suuruus per henkilö vastaa maksimissaan henkilön kuukausipalkkaa. Palkkioihin oikeuttavien projektien nimeäminen on meneillään.
Vuoden Menestyjät Vuoden Menestyjät - kannustepalkintoja jaettiin jälleen 32 500 € arvosta. Hakukriteeriksi oli valittu henkilöstöohjelman mukaisesti ”vaikutamme yhdessä työhyvinvointiin”. Kannustepalkintoa tavoitteli 45 ryhmää, joista palkinto myönnettiin 17 ryhmälle. Palkituissa ryhmissä työskentelee yhteensä 275 työntekijää. Nämä ryhmät olivat kehittäneet työyhteisönsä työhyvinvointia tai jaksamista haastavissakin muutos- tai työtilanteissa. Osa palkituista, kuten HKN ja sovittelijat, oli rakentanut hyvinvointia koko Vsshp:n tasolla. Joitakin palkittuja aktiviteetteja, esim. yksikön sisäistä mentorointia, voidaan ottaa laajemminkin käyttöön Vsshp:ssä. Aloitepalkkiot
Työntekijät käyttivät jälleen ahkerasti sähköistä aloitejärjestelmää. Aloitteita tehtiin yhteensä 124 kpl, joista palkittiin 13 aloitetta. Suurimman palkkion saivat aloitteet, jotka koskivat sädehoitoa ja kuulokojeiden korjauksia. Aloitetoiminnan tarkoituksena on edistää omatoimista työn ja työympäristön kehittämistä. Toteuttamiskelpoisesta aloitteista voi saada enimmillään 500 euron suuruisen palkkion.
16 Osaava ja riittävä henkilöstö
Täydennyskoulutus Koulutusbudjetti oli 1,2 % palkkamäärärahasta eli 3,6 milj. euroa ja siitä käytettiin 80 % vuoden aikana. Pääosa budjetista käytettiin toimi-, tulos- ja palvelualueilla kliinisen erityisosaamisen kehittämiseen. Täydennyskoulutuksella varmistetaan paitsi kliininen erityisosaaminen myös henkilöstön kliininen perusosaaminen, turvallisuusosaaminen, johtamisosaaminen ja muu ammatillinen yleisosaaminen (mm. ruotsin kielikoulutus). Avainlukuja osaamisen kehittämisessä
2015 2016
Osallistujien määrä
Päiviä/ osallistuja
Osallistujien määrä
Päiviä/ osallistuja
Ammatillinen henkilöstökoulutus 4 941 5 5 703 5
Esimies-/johtamiskoulutus 241 7 438 3
Opintovapaalla oleva henkilöstö 167 119 187 126
Vuoden 2016 aikana ruotsin kielikoulutuksen määrää lisättiin reilusti. Kielikoulutus järjestettiin tiettyyn erikoissanastoon ja -tilanteisiin keskittyvinä pienryhminä, joissa harjoiteltiin erityisesti suullista kielitaitoa. Kurssien tavoitteena on aktivoida osallistujien kielitaito, lisätä oman erikoisalan sanastoa ja luoda rohkeutta ruotsin kielen käyttöön potilashoidossa. Ruotsin kielikoulutuksen määrä (yhteinen koulutusbudjetti)
Opintoryhmiä Oppitunteja Kursseille osallistujia
yhteensä
2014 10 120 86
2015 11 132 88
2016 21 252 186
Alla olevassa taulukossa ovat johtamisopinnoissa aloittaneiden ja valmistuneiden määrät vuosina 2008–2016. Keskeneräisiin MediMerc-opintoihin on kiinnitetty erityistä huomiota. Opintojen loppuunsaattamiselle on asetettu määräajat ja henkilöitä on kehotettu aktivoitumaan keskeneräisten opintojen päättämisessä. Edelleen Medimercin aloittaneista valmistuu kuitenkin vain alle 70 %.
Aloitus-
vuosi
MBA (3 v) Medimerc (2 v) JEAT (2 v) TEAT (2 v)/LAT (2 v) ESIM II (½ v)
Aloittaneet Aloittaneet Valmis-
tuneet Aloittaneet
Valmis-
tuneet Aloittaneet
Valmis-
tuneet Aloittaneet
Valmis-
tuneet
2008
20 14 11 7
2009
20 8 13 9
2010
20 15 18 16
2011
20 16 20 13 13 11
2012
20 12 13 12
2013
20 14 9 8
2014
20 3 8
25 25
2015 3 15
25 24
2016 1 0
5
47 47
17
Rekrytointi
96 % hakuun laitetuista työpaikoista saatiin täytettyä. Rekrytointihaasteet koskivat pääsääntöisesti lääkärin pätevyyttä edellyttäviä tehtäviä ja eniten rekrytointihaasteita oli psykiatrian tulosalueella. Seuraavista kaavioista käy ilmi rekrytoinnit ja hakemukset vakituisiin tehtäviin.
0
200
400
600
800
2006 2008 2010 2012 2014 2016
Rekrytoinnit
0
2 000
4 000
6 000
8 000
2006 2008 2010 2012 2014 2016
Hakijamäärät
Sos/th = sosiaali-/
terveydenhuolto
i
18 Hakijamäärät per vakituinen työpaikka 2016
Ammattiryhmä Työpaikat Hakijat Hakijat/
työpaikka
Terveydenhuoltoala yht 313 4945 16
Kuntoutus ja terapia 14 224 16
Laboratoriohoitaja ja röntgenhoitajat 49 478 10
Välinehuoltajat 5 126 25
Lähi- ja perushoitajat 13 425 33
Lääkärit 53 128 2
Psykologit 2 43 22
Sairaanhoitajat, kätilöt 131 2851 22
Suun terveydenhuolto 2 35 18
Osastonsihteerit 3 193 64
Terveydenhuollon muut tehtävät 20 238 12
Ylihoitajat ja osastonhoitajat, apulaisoh:t 21 204 10
Hallinto ja toimistotyö 17 1337 79
Sosiaaliala 3 9 3
Tekninen ala 47 968 21
Kehityskeskustelut
Kehityskeskustelu on työntekijän ja esimiehen välinen luottamuksellinen keskustelu, jossa sovitaan tulevan kauden tavoitteet ja kehittymistarpeet, annetaan palautetta menneestä kaudesta molemmin puolin sekä keskustellaan työhyvinvoinnista ja työyhteisön toimivuudesta ja siihen vaikuttamisen mahdollisuuksista. Sairaanhoitopiirin ohjeiden mukaan tavoite- ja kehityskeskustelu tulisi pitää kerran vuodessa jokaisen vakituisen ja vähintään puoli vuotta määräaikaisena työskentelevän kanssa. Kuitenkin vain alle puolet työntekijöistämme pääsee kehityskeskustelun vuosittain.
Työhyvinvointi
Vuonna 2016 nostettiin erityisesti esille epäasiallisen käyttäytymisen nollatoleranssia. Vuoden aikana järjestettiin kolme koko henkilöstölle suunnattua luentotilaisuutta ammatillisesta työkäyttäytymisestä sekä
19 ristiriitojen hallinnasta. Lisäksi esimiehille järjestettiin vuorovaikutustaidoista esimiesvalmennusta. Vuoden 2016 aikana valmennukseen osallistui 200 esimiestä. Ristiriitatilanteita soviteltiin erityisen sovittelumenettelyn avulla yhteensä 6 kertaa, edellisenä vuonna sovitteluja järjestettiin yhteensä 14. Lisäksi työterveyshuolto selvitti 3 ristiriitatilannetta vuoden 2016 aikana. Työterveyshuollon kustannukset kasvoivat edelleen johtuen aikaisemmilta vuosilta siirtyneistä työpaikkaselvityksistä ja lakisääteisistä terveystarkastuksista. Kela 1 ja kela 2 korvausluokkien välinen ero tasoittui entisestään vuonna 2016, mutta Kela 1 korvausluokkaan kuuluvat ennaltaehkäisevän toiminnan kulut ylittävät edelleen Kelan korvauskaton.
Tapaturmataajuus kuvaa ilmoitettujen tapaturmien määrää suhteessa miljoonaan tehtyyn työtuntiin. Työmatkatapaturmat, veritapaturmat ja muut työtapaturmat kuvaavat kaikkien työtapaturmien kokonaismäärään.
Tapaturmien määrä laski edelleen merkittävästi edellisestä vuodesta.
20 ARVIO MERKITTÄVIMMISTÄ RISKEISTÄ, EPÄVARMUUSTEKIJÖISTÄ JA MUISTA TOIMINNAN KEHITTYMISEEN VAIKUTTAVISTA SEIKOISTA
Toimintaympäristön muutokset Terveydenhuollon toimintaympäristö on useita vuosia ollut merkittävien
muutosvalmistelujen kohteena. Keskeiset muutokset liittyvät lainsäädän-nöllisiin muutoksiin sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamiseksi. Sairaaloiden välinen työnjako on muuttumassa mm. päivystysvalmiutta ja leikkaustoimintaa koskevien vaatimusten seurauksena. Sairaanhoitopiiri on varautunut muutoksiin mm. muuttamalla ja olemalla valmis muuttamaan toimintansa sisältöä piirin eri yksiköissä. Valmisteilla on myös sosiaali- ja terveydenhuollon mittava kokonaisuudistus, jossa on tarkoitus siirtää sosiaali- ja terveydenhuollon järjestäminen maakuntien vastuulle 1.1.2019 alkaen. Uudistukseen liittyen on valmisteilla myös muutoksia julkisen sektorin ja markkinaehtoisesti järjestettävien palvelujen kesken. Uudistuksella tavoitellaan ihmisille enemmän mahdollisuuksia valita hoitopaikkansa ja toisaalta sosiaali- ja terveydenhuollon kustannuskehitystä halutaan hillitä. Osa nykyisestä terveydenhuollosta olisi yhtiöitettävä ja toimintaa tulisi harjoittaa markkinaperusteisesti. Uudistusta koskevien lakiluonnosten perusteella muutospaineet sairaanhoitopiirin järjestämän erikoissairaanhoidon osalta eivät ole uudistuksen kaikkein suurimmat, sillä ko. toiminta olisi ainakin pääosin jatkumassa maakunnan liikelaitoksen toimintana. Sen sijaan monen tukipalvelujen osalta tilanne on monimuotoisempi ja uudistuksessa niihin kohdistuu muutostarpeita.
Sairaanhoitopiiri on varautunut toimintaympäristön epävarmuustekijöihin myös
tarkastelemalla strategiaansa säännöllisesti. Kesällä 2016 valtuusto vahvisti strategian ”Vaikuttava muutos” vuosille 2017 – 2018. Strategia vahvistettiin edellisen kaksivuotiskauden strategian ”Terveempänä kotiin” jatkoksi. Linjauksilla varmistetaan yhteensopivuus tulevien lainsäädännöllisten ratkaisujen kanssa.
Varsinais-Suomen maakunnan alueella on käynnistynyt syksyllä 2016 sote- ja
maakuntauudistuksen valmistelu. Eteneminen on ollut kuitenkin hyvin hidasta muihin maakuntiin verrattuna, joissa monia muutoksia on lähdetty toteuttamaan vapaaehtoiselta pohjalta kuntien yhteistyönä. Varsinais-Suomen uudistustyöhön on kohdennettu edelleen varsin niukasti valmisteluresursseja, mikä kasvattaa merkittävästi uudistuksen toimeenpanon onnistumisen riskiä. Tilinpäätöksen valmistelun aikaan lakiluonnosten sisällössä on lähdetty siitä, että maakuntien väliaikaishallinto aloittaa 1.7.2017 ja mikäli muutoksen etukäteisvalmistelu ei ole edennyt merkittävästi kevään 2017 aikana, jää toteutusaikaa ainoastaan 1,5 vuotta. Pelkästään yhtiöittämisvelvollisuuden toteuttaminen ja tukipalvelujen organisointi lakiuudistusten edellyttämällä tavalla on vaativa tehtävä toteuttaa mainitussa ajassa.
Taloudelliset haasteet Sairaanhoitopiiri on toteuttanut vuodesta 2012 talouden vakauttamisohjelmaa.
Ohjelma laadittiin tilanteessa, jossa sairaanhoitopiirin talouden rakenteet kaipasivat voimakasta uudistamista ja kestävämpää pohjaa. Lähtötilanteessa toimintakulut kasvoivat maan keskiarvoa voimakkaammin, velkamäärän kehitys uhkasi talouden rakenteita ja toiminta tuotti lisäksi alijäämää. Kustannuskehityksen hillitsemiseksi ja taloudellisen aseman parantamiseksi on toteutettu mm useita organisaatiorakennemuutoksia, uudistettu johtamis- ja tavoiteasetanta- ja seurantajärjestelmää, läpikäyty palveluverkkoa ja investointisuunnittelua. Tilinpäätös 2016 osoittaa, että osin kivuliaastikin toteutetut uudistukset ovat merkittävästi parantaneet sairaanhoitopiirin taloudellista tilannetta. Taseessa ei ole tilinpäätöksen jälkeen kumulatiivista alijäämää jäljellä ja vuosittain kasvaneiden palvelujen määrä on pystytty tuottamaan jäsenkunnille siten, että 10 vuoden tavoitearvo jäsenkuntien
21 kustannuksista saavutetaan jo vuonna 2017. Myös velkaantumisen hillitsemistä koskeva tavoite on saavutettu. Kustannuspaine kuitenkin säilyy myös tulevaisuudessa, kun palvelujen kysyntä on viime vuosina ollut suurempaa, kuin väestöennusteiden perusteella on arvioitu. Myös uudet hoitomuodot kasvattavat kustannuksia. Sote- ja maakuntauudistuksen myötä Varsinais-Suomen sosiaali- ja terveyspalvelujen rahoituksen arvioidaan vähenevän tulevina vuosina nykytasosta, mikä osaltaan pakottaa jatkamaan toiminnan uudistamista pitkäjänteisesti.
Toiminnalliset riskit Toimintaan liittyy myös operatiivisia riskejä. Potilas- ja henkilöturvallisuus on
merkittävässä roolissa terveydenhuollossa. Sairaanhoitopiirissä on käytössä vapaaehtoinen vaaratapahtumien raportointi, joka toteutetaan HaiPro-järjestelmällä. Raportointi on olennainen osa potilasturvallisuuden seurantaa, arviointia, kehittämistä sekä avoimen turvallisuuskulttuurin ylläpitämistä. Näihin huomiota kiinnittämällä voidaan ennaltaehkäistä potilas- ja henkilöturvallisuuteen liittyviä riskejä. Järjestelmä on ollut käytössä jo pitempään ja henkilöstön tietous ja valmius tarkastella turvallisuustekijöitä on kasvanut sen myötä. Työturvallisuutta ja -tapaturmiin johtaneita tekijöitä analysoidaan myös muutoin ja henkilöstöä koulutetaan turvallisuusasioissa. Myös potilaspalautetta kerätään enenevässä määrin. Sairaanhoitopiiri on laatinut useamman vuoden ajan potilashoidon vuosikertomuksen, jonka tiedoissa seurataan mm. laadun ja turvallisuuden kehittymistä. Seurantatietojen perusteella taso on varsin hyvä, jonka ylläpitämistä systemaattinen raportointi osaltaan tukee. Sairaanhoitopiirissä on käytössä myös valmiussuunnitelma, jolla varaudutaan erilaisiin poikkeusoloihin.
Asiantuntijaorganisaatiossa henkilöriskit ovat merkittäviä. Osaava henkilöstö,
oikea henkilöstörakenne, onnistuneet rekrytoinnit, tiivis yhteistyö työterveyshuollon kanssa, työhyvinvoinnin kehittäminen, hyvä johtaminen jne. ovat käytössä olevia keinoja hallita henkilöriskejä. Erilaisiin hr-prosesseihin panostamalla on käynnistetty mm. seuraajasuunnittelu. Lähitulevaisuudessa juuri eläköitymisien merkittävä määrä edellyttää seuraajasuunnittelua ja onnistuneita rekrytointeja. University Health Campus -yhteistyöllä eri korkeakoulujen kanssa pyritään vaikuttamaan mm. ammattitaitoisen henkilöstön saatavuuteen.
Sairaanhoitopiirillä on omistuksessaan suuri määrä kiinteistöjä. Toiminnan
uudistuessa, tarpeettomista tiloista ja kiinteistöistä on pyritty pääsemään eroon. Osaan toimintaa varten jatkossakin tarvittavista kiinteistöistä kohdistuu merkittäviä korjaustarpeita. Tilasuunnittelu on erityisen haasteellista toimintaympäristön ollessa muutosten valmistelun alaisena. Kiinteistö-investoinnit ovat pitkäkestoisia ja suunnittelussa joudutaan tasapainoilemaan toiminnan muutosten ja kiinteistöjen teknisten korjaustarpeiden ajoittumisien kanssa. Kiinteistöjen hallintaan on valmisteilla salkutus, jota työstetään sairaanhoitopiirin strategisessa kiinteistöryhmässä. Sote-uudistuksen lakiluonnosten mukaan sairaanhoitopiirin kiinteistöt ylläpitohenkilöstöineen siirtyvät 1.1.2019 ensin maakunnalle ja sieltä valtakunnallisen kiinteistöyhtiölle.
Henkilöstöön, kiinteään ja irtaimeen omaisuuteen sekä toimintaan liittyvät
riskit on siirretty vakuuttamalla vakuutusyhtiölle. Vakuutusturvan kattavuutta arvioidaan säännöllisesti ja vapaaehtoiseen suojautumiseen perustuvat vahinkoriskit torjutaan aina, kun se on taloudellisesti järkevää tai muuten perusteltua. Kuntayhtymän vakuuttamisaste on nykyisellään hyvin korkea eikä näköpiirissä ole tarvetta ottaa riskiä sairaanhoitopiirin kannettavaksi ellei vakuutusmarkkinassa tapahdu merkittäviä muutoksia, jotka vaikuttaisivat vakuuttamisen kannattavuuteen.
22 TALOUDEN VAKAUTTAMISOHJELMAN TOTEUTUMISEN SEURANTA Sairaanhoitopiiri on aloittanut vuonna 2012 toteuttamaan talouden
suunnittelussa ja ohjaamisessa 10-vuotista vakauttamisohjelmaa. Vakauttamisohjelmassa määriteltiin seuraavat tavoitteet: Jäsenkuntien maksuosuuksien keskimääräinen vuosimuutos ohjelmakaudella voi olla enintään 3,8 %, pitkäaikaisen vieraan pääoman määrä voi olla enintään 200 miljoonaa euroa ja taseeseen kertyneet kumulatiiviset alijäämät tulee kattaa em. reunaehtojen puitteissa ilman lisäkantoa jäsenkunnilta. Viitearvojen määrittelemisen jälkeen, on jäsenkunnilta siirretty sairaanhoitopiirin toiminnaksi ensihoitopalvelu ja valtaosa alueen kuntien terveyskeskus-päivystyksestä. Näistä merkittävistä toimintojen siirroista huolimatta, sairaanhoitopiiri on sitoutunut toteuttamaan talouden vakauttamisohjelman viitearvoja.
Tilivuosi 2016 oli talouden vakauttamisohjelman 5. vuosi. Jäsenkuntien
maksuosuuksien keskimääräinen muutos vuosina 2012 – 2016 on ollut 3,9 %. Talousarvion 2017 toteutumisen jälkeen se laskee 3,4 % tasolle.
Velkaantumista koskevan tavoitteen osalta on tarkoituksenmukaista
tarkastella korollisen vieraan pääoman kokonaismäärää eli lainakannan kehitystä. Tilivuoden 2016 jälkeen lainakanta on laskenut alun 270 miljoonasta eurosta tavoitteen mukaiselle 200 milj. euron tasolle. Talousarvion ja suunnitelman 2017 - 2018 mukaan lainakanta on edelleen laskeva.
Sairaanhoitopiirin alijäämien kattamissuunnitelman lähtökohtana on ollut
kattaa alijäämät tasaisesti talouden vakauttamisohjelmakauden aikana. Sote-uudistusta koskevien lakiesitysten mukaan sairaanhoitopiirien tulisi kuitenkin kattaa alijäämänsä vuoden 2018 loppuun mennessä. Sairaanhoitopiiri oli varautunut taloussuunnitelmassa 2018 asiaan. Tilinpäätöksen 2016 tavoitetta parempi tilikauden tulos johtaa kuitenkin siihen, että alijäämät tulevat
23 katetuiksi ja kumulatiivinen ylijäämä on 4,4 milj. euroa. Talousarvio 2017 perustuu nollatulokseen.
SISÄISEN VALVONNAN TOIMIVUUDEN ARVIOINTI
Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan toimivuutta on arvioitu tammikuussa 2017 toteutetulla johdon edustajille suunnatulla kyselyllä. Kyselyyn vastaajat valittiin otannan perusteella ja sen sai noin puolet toimi- ja palvelualuejohdon edustajista. Kyselyn vastausprosentti oli 83. Arvioinnin tulokset on esitetty alla olevassa taulukossa.
0,00
0,50
1,00
1,50
2,00
2,50
3,00
3,50
4,00
4,50
5,00
Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan arviointi
2015 2016
24 Arviointi on tehty asteikolla 1-5 (1 = heikosti, 5 = hyvin ja järjestelmällisesti). Koko arvioinnin keskiarvoksi tuli 3,69, joten yleisarvosana oli kohtuullisen hyvä. Vuonna 2015 vastaava luku oli 3,77, joten kokonaisuutena tulos oli hieman alhaisempi. Erityisen hyviä arvioita annettiin päämäärä ja tehtävä -sekä toiminnan suunnittelu -osioissa, joissa otettiin kantaa tavoiteasetantaan. Näiltä osin tulokset olivat hyvät myös viime vuonna. Näyttäisi siis siltä, että määrätietoinen työ tavoiteasetannan edistämiseksi on kantamassa hedelmää. Toimintakulttuuria ja organisaatiorakennetta koskevat arviot olivat hyvällä tasolla ja kokonaisuutena hieman paremmat kuin viime vuonna. Tosin on pantava erityisesti merkille, että arvioiden mukaan Yksi sairaala –muutoksen toteutuksessa on edelleen joitakin avoimia asioita. Esimerkiksi lähisairaaloiden ja kantasairaalan väliseen tiedonkulkuun toivottiin kiinnitettävän huomioita. Resurssien arvioinnissa tulokset olivat pitkälti samankaltaiset kuin viime vuonna eli erityisesti tietyissä yksiköissä on jonkin verran ongelmia saada henkilöresurssi vastaamaan tarvetta. Henkilöstön riittävyydelle ovat asettaneet haasteita mm. uusien toimitilojen suunnittelun vaateet sekä Yksi sairaala –hankkeen aikaansaamat muutokset. Johdon näkemyksenä on, että kokonaisuudessaan resursseja on käytettävissä riittävästi ja tavoitteena on kohdentaa sitä toiminnanjärjestelyin paremmin kunkin yksikön tarpeita vastaavaksi. Kuten viime vuonna, toimintaan liittyvä poikkeamaseuranta (mm. HaiPro-ilmoitukset, reklamaatiot jne.) on hyvällä tasolla. Johto saa niistä säännöllisesti tiedot ja niitä hyödynnetään toiminnan kehittämisessä. Toiminnan seurannan arviot ovat hieman paremmat kuin viime vuonna. Seurantatietoa saadaan kyllä runsaasti ja ajantasaisesti, mutta sitä tulisi arvioiden mukaan hyödyntää paremmin esimerkiksi siten, että tarkastelun tasoina voisi olla vastuualuetason lisäksi myös muita kohteita, esimerkiksi erityiset potilasryhmät. Tätä varten voisi olla paikallaan piiritasoisesti määritellä yhteneväisiä mittareita ja tavoitteita. Tietovarastoa tulisi hyödyntää tässä tarkoituksessa mahdollisimman perusteellisesti. Yleisestikin tietovaraston laajamittaista käyttöä tulisi edistää kattavasti koko organisaatiossa. Riskienhallinnassa on arvioinnin mukaan selkeästi kehitettävää, kuten todettiin jo viime vuoden arviossakin. Potilasturvallisuuteen liittyvät riskien osalta on käytössä toimivat menettelytavat, mutta strategisen tason sekä tiettyjen operatiivisen tason riskien kohdalla tulee luoda toimintatavat, joilla arvioidaan, raportoidaan ja hallitaan näitä riskejä. Valmisteilla olevan riskienhallinnan politiikan tulisi luoda edellytykset näille toimille.
YMPÄRISTÖTEKIJÄT
Ympäristötavoitteet Uusi ympäristöryhmä aloitti toimintansa syksyllä 2015. Ryhmänä tehtävänä on
ympäristöasioiden kehittäminen ja seuranta. Johtoryhmä hyväksyi sairaanhoitopiirille ympäristöohjelman vuosille 2012 – 2018 30.11.2011 (§ 41). Ympäristöohjelman kolmena keskeisenä tavoitteena ovat: Järjestäytynyt ympäristöosaaminen, henkilöstön jatkuva informointi ja koulutus, erilaisten ympäristöasioiden kehityskohteiden selvittäminen.
25 Keskeisimmät ympäristöteot 2016
Jätehuolto-ohjeita on tarkennettu ja piirin henkilökuntaa on koulutettu uusiin
ohjeisiin. Uuden T-3 sairaalan ja Medisiina D:n jätehuoltoratkaisut on saatu valmiiksi. Lain edellyttämä muovin keräys on aloitettu ja biojätteen keräystä tehostettu. Kiinteistöjen korjaus on parantanut energiatehokkuutta. Muutamille jätejakeille on löydetty halvempi ja ekologisempi loppusijoitusmenetelmä.
Ympäristötilinpäätös Ympäristökulu aiheutuu toiminnasta, jonka tarkoituksena on tuottaa
ympäristöhyötyjä tai ennaltaehkäistä, vähentää taikka korjata ympäristö-haittoja, parantaa tulevaa ympäristönsuojelun tasoa ja edistää luonnonvarojen kestävää käyttöä.
Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin kuntayhtymän
ympäristökulut vuonna 2016 €
Tili Tilin nimi 2015 2016 Muutos %
4360 Sähkö 4 741 174 4 389 587 -7,4
4361 Lämmitys 5 419 134 5 882 194 8,5
4362 Vesi 385 966 408 748 5,9
42203 Jätehuoltopalvelut 1 405 760 1 544 137 9,8
42209 Muut puhtaanapito- ja pesupalvelut 41 260 24 464 -40,7
4366 Rakennusten kunnosspitotarvikkeet 782 907 802 256 2,5
4367 Alueiden kunnossapitotarvikkeet 16 721 37 195 122,4
42201 Rakennusten kunnosspitopalvelut, 15 % 741 305 757 683 2,2
42202 Alueiden kunnossapitopalvelut, 15 % 50 349 51 092 1,5
Kulut yhteensä 13 584 576 13 897 356 2,3
Monet toiminnot sisältävät ympäristökuluja, yllä olevaan laskelmaan on pyritty
kokoamaan niistä oleellisimmat. Ympäristöasioiden taloudellinen merkitys on todennäköisesti jonkin verran suurempi kuin tähän kerätyt ympäristökulut osoittavat. Tehdyn ympäristötilinpäätöksen tuloslaskelman luokittelu perustuu yleiseurooppalaiseen ympäristönsuojelu-toimenpiteiden tilastoluokitukseen.
Ympäristötilinpäätös kattaa pääosan sairaanhoitopiirin toimintayksiköitä koskevista ympäristötuotoista ja -kuluista. Rakennusten ja alueiden kunnossapidon kuluista on arvioitu 15 % liittyvän ympäristökuluihin. Oman henkilökunnan ympäristötyöhön käytettyä työaikaa ei ole arvioitu vuosille 2015–2016.
Tärkeimmät seurantaluvut
Sähkön, lämmön ja veden kulutus vuosina 2015 - 2016
Sähkö MWh Lämpö MWh/a Vesi m3
TYKS 2015 2016 Muutos % 2015 2016 Muutos % 2015 2016 Muutos %
26 Jätteitä kerätään noin 1.800 tonnia vuosittain. Lukuun ei sisälly vaarallinen jäte. Noin 130 erilaista jätejaetta kerätään. Jätejakeiden jatkokäsittelystä n. 12,6 % on kierrätystä ja uudelleenkäyttöä, 10,9 % muuta hyödyntämistä 7,9 % loppukäsittelyä ja 68,7 % polttoa jätevoimalassa. Ekokemiin viedään vaarallisia jätteitä n. 77 tonnia vuosittain. Määrä on vähentynyt 25 % vuodesta 2013.
Ympäristövastuut Ympäristövastuu on ympäristöön liittyvä olemassa oleva velvoite, jolla on
todennäköisesti tulevaisuudessa menoja lisäävä vaikutus. Tällainen ympäristövastuuseen liittyvä vastainen meno merkitään taseeseen joko pakollisena varauksena tai siirtovelkana. Sairaanhoitopiirillä ei ole näitä vastuita merkittävässä mittakaavassa.
Ehdollinen ympäristövelka on velvoite, joka syntyy aikaisempien tapahtumien
seurauksena, mutta jonka olemassaolo varmistuu vasta, kun yksi tai useampi epävarma tapahtuma, joka ei ole kokonaan kunnan määräysvallassa, toteutuu tai jää toteutumatta. Sairaanhoitopiirillä ei ole näitä vastuita merkittävässä mittakaavassa.
TILIKAUDEN TULOKSEN MUODOSTUMINEN
Kuntayhtymän tasolla tilikauden ylijäämäksi vuodelta 2016 muodostui 13.284.484,81 euroa. Talousarviossa tilikauden tavoitetulokseksi oli asetettu 3,3 milj. euron ylijäämä.
Kertaluonteisena eränä tilinpäätökseen kirjattiin Svenska Handelsbankenin
korkojen palautuksina, viivästyskorkotuloina ja oikeudenkäyntikulujen korvauksina 3,3 milj. euroa. Potilasvakuutusvarauksen muutos vähensi vuoden 2016 kuluja 1,2 milj. euroa (vuonna 2015 kulukirjaus oli 6,2 milj. euroa). Raision sairaalan rakennusten kertapoistona kirjattiin kuluksi vuodelle 2016 2,9 milj. euroa.
Kilpailukykysopimuksen mukaiset lomarahojen leikkaukset vähensivät vuoden 2016 henkilöstömenoja n. 3,5 milj. euroa.
TULOSLASKELMA 1.1. - 31.12.2016 (Milj. euroa)
Muutos
2016 2015 %
Toimintatuotot
Myyntituotot 686,08 674,94
Maksutuotot 26,09 24,03
Tuet ja avustukset 3,90 3,53
Muut toimintatuotot 17,13 733,20 15,06 717,56 2,2
Toimintakulut
Henkilöstökulut 382,25 384,19
Palvelujen ostot 131,81 129,67
Aineet, tarvikkeet ja tavarat 144,10 138,57
Muut toimintakulut 17,92 676,08 20,39 672,82 0,5
Toimintakate 57,12 44,74 27,7
Rahoitustuotot ja -kulut: -1,27 -4,57 -72,3
Vuosikate 55,85 40,16 39,1
Poistot ja arvonalentumiset -42,57 -39,05 9,0
Tilikauden ylijäämä (alijäämä) 13,28 1,11
TULOSLASKELMAN TUNNUSLUVUT
Toimintatuotot prosenttia toimintakuluista 108,4 106,6
Vuosikate prosenttia poistoista 131,2 102,9
27 TILIKAUDEN TULOKSEN KÄSITTELY JA TALOUDEN TASAPAINOITTAMISTA KOSKEVAT TOIMENPITEET
Hallitus esittää valtuustolle, että tilikauden 2016 ylijäämä kirjataan taseen yli- ja alijäämätilille. Ylijäämään sisältyy Ensihoidon ja päivystyksen liikelaitoksen ylijäämää 945.393,11 euroa, Tyks-Sapa-liikelaitoksen ylijäämää 231.999,63 euroa ja Turunmaan sairaalan liikelaitoksen alijäämää 197.033,54 euroa. Kuntayhtymän taseessa 31.12.2016 on vuoden 2016 ylijäämää koskevan kirjauksen jälkeen ylijäämäkertymää 4.374.052,47 euroa, mikä on 0,8 % vuotuisista myyntituotoista jäsen- ja ulkokunnilta. Ylijäämä-/alijäämäkertymä Tase Tilikauden 2016 Tase
Kuntayhtymän talousarvioon ja suunnitelmaan 2017 - 2019 sisältyy suunnitelma vuoden 2017 talousarvion laadintavaiheessa vuoden 2016 loppuun mennessä kertyväksi arvioidun 5,6 milj. euron alijäämän kattamisesta ylijäämäisellä talousarviolla vuonna 2018. Vuoden 2016 tuloksen johdosta muuttunut tilanne tulee otettavaksi huomioon vuoden 2018 talousarviota laadittaessa.
RAHOITUSASEMA JA SEN MUUTOKSET
Rahoituslaskelma osoittaa, kuinka paljon kuntayhtymän toiminnan ja investointien rahavirta oli ylijäämäinen tai alijäämäinen sekä miten alijäämäinen rahavirta on katettu tai ylijäämäinen rahavirta käytetty rahoitusaseman muuttamiseen.
Tulorahoituksella voitiin vuonna 2016 rahoittaa käyttötalous ja investoinnit kokonaan. Rahoitusylijäämää jäi 39,0 milj. euroa. Kun pitkäaikaisten lainojen lyhennykset olivat 31,3 milj. euroa ja muut maksuvalmiuden muutokset -9,9 milj. euroa, muodostui kassavarojen muutokseksi -2,3 milj. euroa. Kassavarojen määrä 31.12.2016 oli 15,3 milj. euroa (17,6 milj. euroa 31.12.2015). Talousarviossa varattuun 12,1 milj. euron lainan nostoon ei ollut tarvetta.
Pitkäaikaisten lainojen määrä oli 31.12.2016 200,6 milj. euroa (231,9 milj.
euroa 31.12.2015). Lainamäärän vähentäminen toteutui talouden vakauttamisohjelman tavoitteen mukaisesti ja 12,1 milj. euroa rahoitussuunnitelmaa suurempana. Omavaraisuusaste koheni sen myötä hieman ollen 33,3 % (31.12.2015 29,9 %).
rahavirran kertymä 5 vuodelta (milj. euroa) -86,1 -85,1
Lainanhoitokate 1,7 1,4
Kassan riittävyys (pv) 7,7 8,9
Myyntisaamisten kiertoaika (pv) 13,8 13,0
Ostovelkojen kiertoaika (pv) 39,3 35,5
Taseen loppusumma 31.12.2016 oli 532,1 milj. euroa, mikä on 16,7 milj. euroa vähemmän, kuin 31.12.2015. Pysyvien vastaavien tasearvo supistui 27,0 milj. euroa. Nettoinvestoinnit lisäsivät tasearvoa 15,5 milj. euroa, poistot vähensivät 42,5 milj. euroa. Oma pääoma kasvoi tilikauden ylijäämän verran (13,3 milj. euroa). Vieraan pääoman määrä supistui pääosin lainojen takaisinmaksun ansiosta 28,8 milj. euroa.
29 TASE 31.12.2016 (Milj. euroa)
VASTAAVAA 31.12.2016 31.12.2015 VASTATTAVAA 31.12.2016 31.12.2015
PYSYVÄT VASTAAVAT 447,8 474,8 OMA PÄÄOMA 176,8 163,5
Lyhytaikaiset saamiset 48,6 45,7 Quick ratio 0,4 0,4
Myyntisaamiset 27,7 25,6 Current Ratio 0,5 0,5
Muut saamiset 11,1 10,0 Lainakanta 31.12. (milj. euroa) 200,6 231,9
Siirtosaamiset 9,8 10,1 Lainakanta 31.12. asukasta kohti (euroa) 420 487
Yli-/alijäämäkertymä myyntituotoista % 0,8 -1,6
Rahat ja pankkisaamiset 15,3 17,6
Vaihtuvat vastaavat yhteensä 83,2 73,3
532,1 548,8
KONSERNIN TOIMINTA JA TALOUS
Konserniyhteisöt Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin kuntayhtymä ja sen määräysvallassa
olevat tytäryhteisöt sekä osakkuusyhteisöt muodostavat Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin konsernin. Kuntayhtymällä on valtuuston vuonna 2008 hyväksymä ja vuonna 2015 päivittämä konserniohje, jolla on luotu puitteet ensisijaisesti konserniin kuuluvien tytäryhteisöjen omistajaohjaukselle. Ohjetta noudatetaan soveltavin osin myös osakkuusyhteisöissä. Konsernitilinpäätökseen on yhdistelty seuraavat tytär- ja osakkuusyhteisöt:
Koti- Omistus- Toiminta- Taseen
paikka osuus % tuotot loppusumma
milj. euroa milj. euroa
Tytäryhteisöt
Medbit Oy Turku 60,0 49,050 12,295
Länsirannikon Työterveys Oy Turku 90,9 6,219 1,328
TYKSin koulutus- ja tutkimussäätiö Turku 100,0 0,333 2,892
TYKSin koulutus- ja vapaa-ajan
viettokeskuksen säätiö Turku 100,0 0,012 0,042
Kiinteistö Oy Hirviluhta Salo 65,7 0,132 0,124
Osakkuusyhteisöt
Lännen tekstiilihuolto Oy Turku 25,4 14,511 8,300
Asunto Oy Alhaistentorni Salo 30,7 0,098 0,323
Kiinteistö Oy Kuskinkuja Kaarina 31,6 0,112 1,716
FinnHEMS Oy Vantaa 20,0 30,308 11,999
30 Tytäryhteisöjen toiminta ja talous vuonna 2016
Medbit Oy Medbit Oy on Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin kuntayhtymän vuonna 2008 perustama ICT-palveluyritys, jonka toimialana on erikoissairaanhoidon, perusterveydenhuollon ja sosiaalitoimen tietotekniikan kehittämis- ja käyttöpalvelut Tyksin erityisvastuualueella. Vsshp:n omistusosuus yhtiöstä 31.12.2016 oli 64,8 %, Satakunnan sairaanhoitopiirin 23,1 %, Porin kaupungin 7,8 %. Vaasan sairaanhoitopiiri tuli yhtiön osakkaaksi vuoden 2017 alussa.. Vaasan sairaanhoitopiirin ICT-toiminta siirtyi liikkeenluovutuksella osaksi Medbit Oy:n toimintaa 1.1.2017 alkaen. Yhtiön hallituksen puheenjohtajana toimii Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin talousjohtaja Arja Pesonen. Toimitusjohtajana toimi vuonna 2016 Jukka Markkanen 31.5. saakka ja 15.8.2016 alkaen Jari Nevalainen. Medbitin organisaatio uudistettiin 1.1.2016 alkaen tavoitteena mm. asiakaslähtöisyyden lisääminen ja toiminnan sujuvoittaminen, johon liittyen vuoden alussa otettiin käyttöön liiketoimintayksiköihin pohjautunut organisaatiomalli. Medbit Oy:n palveluksessa oli vuoden 2016 lopussa 220 henkilöä (vuonna 2015 208). Medbitin liikevaihto vuonna 2016 oli 49,0 milj. euroa, jossa kasvua 3,4 %. Tilikauden voitto oli 28.326,22 euroa (15.379 euroa vuonna 2015). Kuntayhtymän yhtiölle asettamana tavoitteena oli nollatulos vuonna 2016 sekä laadukkaat ja kustannustehokkaat palvelut. Tilikauden tulos oli tavoitteen mukainen. Työasemasopimusten hintoja yhtiö alensi 0,5 %. Asiakas-tyytyväisyys oli vuonna 2016 edellisvuosien tasolla 3,6 (asteikolla 1 - 5). Yhtiö osallistui aktiivisesti sote-uudistuksen edellyttämään tietojärjestelmien alueelliseen kehittämiseen. Myös sote-tietojärjestelmien palvelutuotannon ja kehittämistoiminnan keskittäminen yhtiöön eteni vuoden aikana.
Länsirannikon Työterveys Oy Länsirannikon Työterveys Oy on Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin kuntayhtymän perustama 1.5.2013 toimintansa aloittanut työterveydenhuollon palveluita tuottava yhtiö. Vsshp:n omistusosuus yhtiöstä on 90,9 % ja Satakunnan sairaanhoitopiirin 9,1 %. Henkilökuntaa yhtiöllä oli vuonna 2016 48 henkilöä samoin, kuin vuonna 2015. Yhtiön hallituksen puheenjohtajana toimii kuntayhtymän hallituksen jäsen Simo Paassilta sekä toimitusjohtajana ja johtavana työterveyslääkärinä Petri Nieminen. Yhtiön liikevaihto oli vuonna 2016 6,2 milj. euroa (5,5 milj. euroa vuonna 2015). Palvelujen myynti Vsshp:lle oli 3,9 milj. euroa (3,8 milj. euroa vuonna 2015). Yhtiön toiminta ja talous kehittyivät myönteisesti tilikauden aikana. Satakunnan yksikön toimintaa vakiinnutettiin rekrytoimalla sinne uusi vastaava lääkäri ja kaksi työterveyslääkäriä. Satakunnan sairaanhoitopiirin palvelujen kysynnän vähentymiseen varauduttiin fysioterapeutti-, työterveyshoitaja- ja sihteerityövoiman vähentämisellä loppuvuonna 2016. Ulkopuolisia palveluita kotiutettiin. Terveystalon käyttö laskutuksella mitattuna väheni 58 %. Tilikauden voitto oli 390.021,55 euroa (145.116 euroa vuonna 2015). Yhtiön taseessa on kertyneitä voittovaroja 31.12.2016 130.564 euroa, mikä mahdollistaa kuntayhtymän yhtiölle myöntämän pääomalainan (300.000 euroa) takaisinmaksun aloittamisen erillisen suunnitelman mukaan.
31 Tyks koulutus ja tutkimussäätiö Tyksin koulutus- ja tutkimussäätiön tehtävänä on tukea kliinisen lääketieteen sekä muun korkeakoulutasoisen terveystieteen tutkimustoimintaa ja ylläpitoa Turun yliopistollisessa keskussairaalassa ja Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin alueella. Säätiö pyrkii lisäämään tietoutta toiminnastaan ja vakaaseen omaisuuden kasvuun. Varsinaisen toiminnan tuotot olivat yhteensä 329 960 euroa, josta huoneistovuokrat muodostivat 290 095 euroa. Lahjoituksia saatiin 550 euroa. Tutkimusapurahoja säätiö jakoi 63 467 euroa. Vuonna 2015 apurahojen määrä oli 68 000 euroa. Tilikauden ylijäämä oli 11 451,94 euroa (vuonna 2015 310 870 euroa). Säätiön taseessa oli kertyneitä ylijäämävaroja 31.12.2016 2,8 milj. euroa. Säätiön osittain omistaman (omistusosuus 25 %) As Oy Kiinamyllyn rakennuttama yhteensä 145 asuntoa ja toimisto- ja ravintolatilaa käsittävä, hankintamenoltaan 26,3 milj. euron uudisrakennushanke valmistui helmikuussa 2016. Rakennuksen kaikki tilat saatiin vuokrattua valmistumispäivästä lukien. Säätiö sijoitti kassavarojaan 970.000 euroa rahoitusarvopapereihin vuoden 2016 aikana. Sijoitusten realisoimaton tuotto 31.12.2016 oli 56.600 euroa. Vuokratuottojen täysimääräinen kertyminen ja muut sijoitustoiminnan tuotot mahdollistavat tulevaisuudessa apurahojen määrän nostamisen 80 000 – 100 000 euroon vuodessa. Tyks koulutus ja vapaa-ajanviettokeskuksen säätiö Säätiö järjestää sairaanhoitopiirin henkilöstön koulutus- ja virkistyskäyttöön tiloja Naantalin Luonnonmaalla sijaitsevassa Metsä-Jukolassa sekä Saariselällä sijaitsevassa Tunturi-Jukolassa. Vuonna 2016 Metsä-Jukolan käyttökertoja oli 331 (vuonna 2015 336, vuonna 2014 409). Tiloja käytettiin koulutustarkoituksissa 25 % ja virkistystarkoituksissa 75 %. Tunturi-Jukolan käyttökertoja oli 89 (vuonna 2015 86, vuonna 2014 86).
Konsernivalvonnan toimivuuden arviointi
Konserniohjauksen ja -valvonnan vastuita täsmennettiin hallituksen 16.12.2014 hyväksymällä toimintasäännön muutoksella ja valtuuston 9.6.2015 hyväksymällä päivitetyllä konserniohjeella. Niiden mukaan hallintojaoston tehtävänä on vuoden 2015 alusta lukien ollut huolehtia hallituksen puolesta konserniohjaukseen ja -valvontaan liittyvistä tehtävistä, seurata kunta-konserniin kuuluvien tytär- ja osakkuusyhteisöjen toimintaa ja raportoida tarvittaessa havainnoistaan kuntayhtymän hallitukselle. Konserniohjauksen ja -valvonnan toimeenpano on vastuutettu sairaanhoitopiirin johtajan ohjauksessa toimivalle sisäiselle tarkastajalle ja hänen tuekseen perustetulle konserniohjaustiimille, joka on kokoontunut pääsääntöisesti kuukausittain. Konserniohjaustiimin keskeisenä tehtävänä on parantaa hallituksen ja sairaanhoitopiirin johtajan edellytyksiä johtaa konsernia ja tarjota konsernijohtamiseen riittävän laaja osaaminen ja riittävät resurssit. Tiimi raportoi sairaanhoitopiirin johtajalle. Konserniohjaustiimi on valmistellut hallintojaostolle tytäryhteisöjen seurantaraportit sekä osavuosijaksoilta että tilinpäätöksen osalta. Seuranta-raportteihin sisältyvät sekä toiminnallisten että taloudellisten tavoitteiden toteutumisen arviointi. Vuoden 2017 toiminnallisten tavoitteiden valmistelussa konserniohjaustiimi on avustanut sairaanhoitopiirin johtajaa tytäryhteisöjen tavoitteiden yhteensovittamisessa konsernin yhteisten tavoitteiden kanssa. Lisäksi konserniohjaustiimi on valvonut tytäryhtiöiden toimintaa ja taloutta
32 muun muassa yhtiöiden hallitusten tekemiä päätöksiä säännöllisesti seuraamalla. Keskitettyjen konsernipalvelujen osalta tehtiin täsmennyksiä hallintojaostossa 13.6.2016. Lisäksi valmisteltiin toimeenpano liikelaitosten eräiden tukitoimintojen toteuttamiseksi konsernipalveluna vuoden 2017 alusta alkaen. Sitovien tavoitteiden toteutumista kuvaavassa taulukossa on arvioitu myös tytäryhteisöille asetettujen tavoitteiden toteutumista.
Konsernin talous Konsernitilinpäätöksessä tytäryhteisöjen vuoden 2016 tuloslaskelmat, taseet ja rahoituslaskelmat on yhdistelty vastaaviin kuntayhtymän laskelmiin. Osakkuusyhteisöjen tilikauden 2016 voitosta tai tappiosta sekä oman pääoman muutoksesta on konsernitilinpäätökseen yhdistelty kuntayhtymän omistusosuutta vastaava osuus. Konsernitilinpäätöksessä kuntayhtymäkonsernin tulos sekä taloudellinen asema on esitetty siten, kuin kuntayhtymä ja sen tytäryhteisöt olisivat yksi kirjanpitovelvollinen.
Konsernin toimintatuotot olivat 755,1 milj. euroa (kuntayhtymä 733,2 milj.
euroa) ja toimintakulut 696,4 milj. euroa (kuntayhtymä 676,1 milj. euroa). Konsernin ylijäämä vuodelta 2016 oli 13,6 milj. euroa (kuntayhtymä 13,3 milj. euroa).
Konsernin tuloslaskelma, tase ja rahoituslaskelma tunnuslukuineen on esitetty
Strategiasuunnitelman pohjalta vuodelle 2016 asetettujen valtuustoon nähden sitovien toiminnallisten tavoitteiden toteutuminen on esitetty seuraavissa taulukoissa.
Arviot tavoitteiden saavuttamisesta perustuvat taulukoissa mainittujen
henkilöiden, jotka useimmissa tapauksissa ovat myös olleet tavoitteiden vastuuhenkilöitä, arviointiin. Tavoitteiden saavuttamista on osaltaan arvioitu myös sairaanhoitopiirin johtoryhmässä ja muissa johtoryhmissä.
Sanallisten tavoitteiden toteutumista koskevien selvitysten lisäksi toteutumista
on kuvattu väreillä: vihreä = tavoite on saavutettu, keltainen = tavoite saavutettu osittain ja punainen = tavoitetta ei saavutettu.
Laatijat: Sirpa Rantanen, Petri Virolainen, Päivi Nygren, Ritva Kosklin, Lauri Tanner, Samuli Saarni ja Jari-Pekka TuominenSitova
tavoiteTOIMENPIDEOHJELMAN TAVOITE TOTEUTTAMISAIKATAULU TAVOITETASO 2016 MITTARI VASTUUHENKILÖT TOTEUTUMINEN 2016
1.3
Aluesairaaloiden yhteispäivystykset liitetään
ensihoidon ja päivystyksen liikelaitokseen alueellisen
ensihoidon hyötyjen saamiseksi.
2015: T1/2015 Aluesairaaloiden ja T-sairaalan yhteispäivystyksen
välille laaditaan tarkoituksenmukainen potilasohje
T3/2015 Jäsenkuntien kanssa laaditaan erikseen ensihoito-
päivystyspalveluiden palvelusopimus, jossa otetaan huomioon
kuntien tarpeet liikelaitokselle.
2016: Keskitetään maakunnan päivystrys Tyks kantasairaalaan ja
Tyks Salon sairaalaan, mikäli STM ei myönnä poikkeuslupaa
perusterveydenhuollon tasoiselle päivystykselle.
Sirpa Rantanen
STM antoi kielteisen päätöksen poikkeuslupa-anomukseen.
Sairaanhoitopiirin hallituksen ohjeistuksen (8.11.2016 145 §)
mukaisesti EPLL:n johtokunta teki päätöksen (24.11.2016 75 §),
että ympärivuorokautinen päivystys loppuu Loimaan ja Vakka-
mukaisiksi yhteistyössä asiakkaiden kanssa vuoden 2016 aikana
- Synergiaedun hyödyntäminen kaikkien ammattiryhmien - Yhteinen itra otettiin käyttöön Turun ja Porin yksiköiden välillä
tasolla Turun ja Porin yksiköiden välillä - Puhelinajanvarauksessa on siirretty toiminnallista pääpainoa
- Työterveyspalveluiden tasapainottaminen ennaltaehkäisevän hoidon tarpeen arviointipuheluihin asiakkaiden ohjaamiseksi
ja sairaanhoidon välillä oikeaan aikaan oikeille resursseille.
Prosessien tarkastelu ja raportoitava hyöty:
- Mm. perustyöpaikkaselvitysprosessi päivitettiin ja perus-
työpaikkaselvitykset dokumentoitiin erilliseen koko Vsshp:n
kattavaan suunnitelmaan
- Sisäilmaprosessin kehittämisen myötä sisäilmaongelmaan
liittyvät suunnatut terveystarkastukset vähentyivät vuonna
2016 261 => 94 kpl. Kustannussäästö arviolta työterveyshuollon
palveluissa terveystarkstusten vähenemisen osalta n. 10.000 €.
- Työterveyshuollon oman tehdyn työn Kela jakauma kehittyi
toivottuun suuntaan. Vuonna 2015 Kela I 62 % vs. 2016 51 %
ja Kela II 2015 33 % vs. 2016 45 %.
Resurssien mitoittaminen:
- Tyks Loimaalle järjestettiin työterveyslääkäriresurssi ja Tyks
Saloon lisättiin työterveyslääkäriresurssia omana toimintana
- Porin yksiköstä siirtyi vapaaehtoisesti Satakunnan shp:n
palvelukseen takaisin yksi työfysioterapeutti ja yksi
työterveyshoitaja
- Työterveyspsykologiresurssi järjestettiin Porin yksikköön
omana toimintana
- Ammatinharjoittaja yleis- ja erikoislääkäriresursseja lisättiin
Turun yksikköön "omana" toimintana => Terveystalon käyttö
euromääräisesti laski 58 % vuodesta 2015
Yhtiön toiminta laajentuu Tyksin erityisvastuualueella Vuonna 2016 on osallistuttu kilpailutukseen erityishuoltopiirin
palveluiden järjestämiseksi Loimaalla. Kilpailun voitti Attendo
Oy laajemman palvelutarjonnan ansiosta.
Voitollinen tulos kilpailukykyisin hinnoin Yhtiön tulos vuodelta 2016 oli voitollinen 390.021,55 euroa
- Hintavertailussa (Mehiläinen 2016) LRTT Oy:n henkilötyön
tuntihinnat olivat 15 - 25 % edeullisemmat. Laboratorio- ja
kuvantamistutkimuksissa käytetään Vsshp:n palveluita
läpilaskutettavin hinnoin
- Sekä Porin että Turun yksiköissä voitiin omalla toiminnalla
kattaa toiminnasta aiheutuneet kustannukset ja yhtiö saavutti
voitollisen liiketuloksen, mikä mahdollistaa pääomalainojen
(300.000 euroa) takaisinmaksun erillisen suunnitelman mukaan.
49 SUORITETAVOITTEIDEN TOTEUTUMINEN
Lähetteet ja palvelujen kysyntä
Lähetteitä kertyi tammi-joulukuussa 2016 piirin sairaaloihin yhteensä 166.482, mikä on 2,9 % vuotta 2015 enemmän. Lähetteiden määrän kehitys piirin eri sairaaloissa ja Ensihoidon ja päivystyksen liikelaitoksessa ilmenee alla olevasta taulukosta. Palveluja saaneiden eri henkilöiden lukumäärä oli 2,3 % suurempi, kuin vuonna 2015.
Psykiatrinen hoito Psykiatrisen erikoissairaanhoidon suoritteet toteutuivat tavoitteisiin ja vuoteen
2015 verrattuna seuraavasti:
PSYKIATRINEN HOITO
Toteutunut Talousarvio Tot. Toteutunut Muutos
2016 2016 % 2015 16/15 %
Vuodeosastohoito
Hoitojaksot 2 060 1 901 108,4 1 959 5,2
Hoitopäivät 41 747 40 179 103,9 41 666 0,2
Keskimääräinen hoitoaika 20,3 21,1 95,9 21,3 -4,7
Avohoito
Avohoitokäynnit 140 453 135 345 103,8 137 182 2,4
Hoidon saatavuus Yli 6 kuukautta odottaneiden potilaiden lukumäärä joulukuun lopussa 2016 oli 110 potilasta (1,0 %). Elokuun lopussa 2016 yli 6 kuukautta odottaneita oli 101 ja vuoden 2015 lopussa 51 potilasta.
50 Hoidon tarpeen arviointia yli 90 vrk odottaneita oli 56 (2,5 %). Elokuun
lopussa heitä oli 111 ja vuoden 2015 lopussa 66. Lähetteen käsittely 21 vrk:n sisällä ei toteutunut 548 lähetteen osalta, mikä vastaa 0,6 % lähetteistä. Elokuussa yli 21 vrk käsittelyajan vaatineita oli 330 ja vuoden 2015 lopussa 707.
Toimialuekohtaiset tiedot suoritetavoitteiden toteutumisesta ovat sivulla 97.
TALOUDELLISTEN TAVOITTEIDEN TOTEUTUMINEN
Vuoden 2016 talousarvion toteutuminen ja tuloksen muodostuminen
Kuntayhtymän toimintakuluiksi muodostui 676,1 milj. euroa, mikä tarkoittaa
reaalista 0,8 % vähennystä edellisen vuoden toimintakuluihin. Nimellisesti toimintakulut kasvoivat 0,5 % edellisestä vuodesta. Toimintakulut olivat talousarvion mukaiset - toteutumisprosentin ollessa 100,0 % - määrärahat ylittyivät 213.000 euroa. Toiminnan volyymit ylittivät selvästi talousarvion. Hoitojaksojen osalta ylitys oli 1,1 % ja avohoidon osalta 3,4 %. Hoidettujen eri potilaiden määrä kasvoi 2,3 %.
Tuotot jäsenkunnilta alittivat 2,0 milj. euroa (0,4 %) talousarvion. Edellisestä
vuodesta kasvu oli 0,8 %. Jäsenkuntien palvelujen käyttö oli suoritteilla mitattuna suunniteltua suurempaa. Jäsenkunnille kertyi hoitojaksoja 0,6 % ja avohoitokäyntejä 3,2 % talousarviossa arvioitua enemmän. Volyymin kasvun seurauksena hallitus päätti tilikauden aikana alentaa kuntalaskutushintoja (hallitus 13.12.2016 § 162).
Jäsenkuntien palvelusuunnitelmien toteutumatiedot on esitetty sivulla 93. Toimintatuotot ylittivät talousarvion 8,6 milj. euroa (1,2 %). Ylitys syntyi
kokonaan muiden, kuin jäsenkuntatuottojen talousarvioylityksistä ja kasvusta. Myyntituotot ulkokunnilta ja muilta ylitti arvion 3,0 milj. euroa, muut myyntituotot 3,2 milj. euroa, maksutuotot 2,5 milj. euroa ja muut tuotot 2,2 milj. euroa. Muut kuin jäsenkuntatuotot kasvoivat 6,6 %. Valinnanvapauden perusteella hoitoon hakeutuneiden potilaiden hoidosta saadut tuotot kasvoivat lähes 1,2 milj. euroa. Hoitoa tuotettiin yli 3 500 potilaalle. Varsinais-suomalaiset hakeutuivat muualle hoitoon selvästi harvemmin, alle kolmanneksen verrattuna tänne hakeutuneiden potilaiden määrään.
Vuoden 2016 tuloslaskelmaan kirjattiin Svenska Handelsbankenin korkojen
palautuksina, viivästyskorkoina ja oikeudenkäyntikulujen korvauksina yhteensä 3,252 milj. euroa. Raision sairaalan rakennusten kertapoistona kirjattiin kuluksi 2,9 milj. euroa. Molemmat edellä mainitut oli talousarviossa otettu huomioon.
Sitovat nettokulut alittivat talousarvion kuntayhtymän tasolla 11,5 milj. euroa
(2,1 %). Tilikauden ylijäämäksi muodostui 13,3 milj. euroa, kun tavoitetuloksena oli 3,3 milj. euron ylijäämä.
Toimintakulujen talousarvion toteutuminen
Toimintakulujen talousarviopoikkeamaksi muodostui edellä mainittu 213.000
euroa. Henkilöstökulut olivat 382,3 milj. euroa, mikä on 5,1 milj. euroa (1,3 %)
talousarviota vähemmän. Henkilöstökulut supistuivat nimellisesti 0,5 % vuoteen 2015 verrattuna. Kilpailukykysopimus vähensi kustannuksia 3,5 milj.
51 euroa. Myös kuntayhtymän työpanos toteutui 0,5 % edellisvuotta pienempänä.
Palvelujen ostomenot olivat 131,8 milj. euroa, mikä on 99,9 % talousarviosta.
Menot kasvoivat 1,6 % vuoteen 2015 verrattuna. Materiaalin ostomenot ylittivät määrärahat yhteensä 6,7 milj. euroa (4,9 %).
Apteekkitarvikemenot toteutuivat lähes talousarvion mukaisesti. Hoitotarvikemenojen määrärahaylitykset olivat 4,3 milj. euroa (9,2 %). Materiaalin ostojen talousarvioylitykseen ja menojen kasvuun vaikutti Turun kaupungin logistiikkatoimintojen yhdistäminen kuntayhtymän logistiikkaan (1.4.2016 lukien), mikä lisäsi tarvikemenoja 2,5 milj. euroa.
Käyttötalouden sitovuustasot
Valtuustoon nähden sitovat nettokulut toteutuivat tulosalueittain seuraavasti:
2016 Yli arvion + Muutos Ylitys- Erotus
Ennuste € Talousarvio Tot. % Alle arvion- 16/15 % oikeudet
(4,2 %), mutta valtuuston 29.11.2016 (§ 24) myöntämä 6,4 milj. euron ylitysoikeus riitti kattamaan ylityksen. Kuntayhtymä ilman liikelaitoksia (hallituksen alaiset tulosalueet) samoin Ensihoidon ja päivystyksen liikelaitos ja Turunmaan sairaalan liikelaitos pysyivät sitovissa nettokuluissaan.
Talousarvion toteutuminen meno- ja tulolajeittain
Seuraavassa on esitetty talousarvion toteutuminen tuloslaskelman muodossa meno- ja tulolajeittain. TALOUSARVION TOTEUTUMISVERTAILU 1.1. - 31.12.2016
Toiminnan kokonaisuutta kuvaava tuloslaskelma
Kuntayhtymä yhteensä Tilinpäätös Talousarvio Tot. Tilinpäätös Tot. Muutos
Sitovat nettokulut 539 819 875 551 341 500 97,9 547 148 338 101,0 -1,3 Investointimenot Investointimenot olivat vuonna 2016 koko kuntayhtymässä 16,2 milj. euroa
(19,6 milj. euroa vuonna 2015), mikä on investointeihin varatusta 27,2 milj. euron määrärahasta 59,4 %. Talousarvio alittui yhteensä 11,0 milj. euroa.
Rakennusinvestointeihin varatusta määrärahasta jäi käyttämättä 8,7 milj.
euroa hankkeiden siirtymisten ja viivästymisten johdosta. Laitehankintojen määrärahasta jäi käyttämättä 2,4 milj. euroa, kun Isotooppi- ja PET-yksikön kahden merkittävän laitteen hankinnat (3,4 milj. euroa) siirtyivät vuodelle 2017 ja toisaalta Tyks-Sapa-liikelaitos ylitti määrärahansa 0,7 milj. eurolla johtuen vuodelta 2015 siirtyneistä T-sairaalan MRI-laitteen maksueristä. Tyks-Sapa-liikelaitokselle valtuusto myönsi ylitysoikeutta 1.054.500 euroa (valtuusto 29.11.2016 § 24). Investointimenojen hankekohtainen talousarvion toteutumisvertailu on esitetty sivulla 90.
Käyttötalouden ja investointien rahoitus vuonna 2016
Tulorahoituksella voitiin vuonna 2016 rahoittaa käyttötalous ja investoinnit
kokonaan. Rahoitusylijäämää jäi 39,0 milj. euroa. Kun pitkäaikaisten lainojen lyhennykset olivat 31,3 milj. euroa ja muut maksuvalmiuden muutokset -9,9 milj. euroa, muodostui kassavarojen muutokseksi -2,3 milj. euroa. Kassavarojen määrä 31.12.2016 oli 15,3 milj. euroa (17,6 milj. euroa 31.12.2015). Talousarviossa varattuun 12,1 milj. euron lainan nostoon ei ollut tarvetta.
Pitkäaikaisten lainojen määrä oli 31.12.2016 200,6 milj. euroa (231,9 milj.
euroa 31.12.2015). Lainamäärän vähentäminen toteutui talouden vakauttamisohjelman tavoitteen mukaisesti ja 12,1 milj. euroa rahoitussuunnitelmaa suurempana. Omavaraisuusaste koheni sen myötä hieman ollen nyt 33,3 %. Kuntayhtymän rahoituslaskelma on sivulla 104.
Liikelaitosten tulokset ja niiden käsittelyä koskevat johtokuntien esitykset
Ensihoidon ja päivystyksen liikelaitoksen tulos vuodelta 2016 on ylijäämäinen
945.393,11 euroa (tavoitetulos +400.000 euroa). Liikelaitoksen johtokunta on kokouksessaan 2.3.2017 päättänyt esittää hallitukselle ja edelleen valtuustolle, että ylijäämä siirretään taseen yli- ja alijäämätilille.
Turunmaan sairaalan liikelaitoksen tulos vuodelta 2016 muodostui
alijäämäiseksi 197.033,54 euroa (tavoitetulos -200.000 euroa). Liikelaitoksen johtokunta on 23.2.2017 pitämässään kokouksessa päättänyt esittää hallitukselle ja edelleen valtuustolle, että tilikauden alijäämä jätetään taseen ylijäämä-/alijäämätilille.
Tyks-Sapa-liikelaitoksen tulos vuodelta 2016 on 231.999,63 euroa
ylijäämäinen (tavoitetulos 0 euroa). Liikelaitoksen johtokunta on 23.2.2017 pitämässään kokouksessa päättänyt esittää hallitukselle ja edelleen valtuustolle, että tilikauden ylijäämä jätetään taseen yli- ja alijäämätilille.
53 Talouden kehitys tunnusluvuilla mitattuna
Kuntayhtymän talous on kehittynyt tunnusluvuilla mitattuna vuosina 2011 -
2016 seuraavasti:
Talouden tunnusluvut2011 2012 2013 2014 2015 2016
Tuloslaskelman tunnusluvut
Toimintatuotot prosenttia toimintakuluista 104,8 101,8 106,3 107,8 106,6 108,4
Vuosikate prosenttia poistoista 70,7 5,4 89,2 107,3 102,9 131,2
Tuotot jäsenkunnilta asukasta kohti (euroa) 953 982 1 062 1 100 1 153 1 159
62 VARSINAIS-SUOMEN SAIRAAN- TOIMINTAKERTOMUS HOITOPIIRIN KUNTAYHTYMÄ VUODELTA 2016
Ensihoidon ja päivystyksen liikelaitos
Toimitusjohtajan katsaus
Ensihoidon ja päivystyksen liikelaitoksen historia on muutoksia täynnä. Meillä ei ole ollut vertailun kunnolla mahdollistavia peräkkäisiä vuosia ja siksi toiminnan ja talouden hyvien seurantalukujen löytäminen on ollut haasteellista. Sairaanhoitopiirin hallituksen haki elokuussa 2015 sosiaali- ja terveysministeriöltä erillislupaa ylläpitää ympärivuorokautista perustasoista päivystystä Loimaalla ja Vakka-Suomen sairaalassa ja siihen tuli lokakuussa 2016 kielteinen vastaus. Johtokunnan päätöksellä yöpäivystys loppuu 1.4.2017 alkaen. EPLL:n sisäiset potilaskuljettajat sekä heidän esimiehensä ja ajojärjestelijänsä saivat vuonna 2016 vuoden menestyjä -palkinnon. Teemana oli Hyvä palvelu. Pääsimme mukaan Suomen hallitusohjelman kärkihankkeeseen Omahoito ja digitaaliset arvopalvelut (ODA). Liikelaitoksen tehtäväksi tuli hankkeessa määritellä päivystyshoidon kysymyksiä liittyen ”älykkäisiin oirearvioihin”. Kyseessä on kansalaisen terveysongelman tai oireen arviointiin tarkoitettu palvelu, joka arvioi hoidon tarvetta ja kiireellisyyttä sekä ohjaa automaattisesti kansalaista tarkoituksenmukaisen avun piiriin. Ensihoidossa aloitettiin yhteistyössä Paraisten kaupungin kanssa ensihoitajan vastaanottotoiminta. Potilaat antoivat erinomaista palautetta palvelusta. Kuntayhteistyössä edettiin myös lähisairaaloiden ja Turun seudun palveluiden osalta. Sairaanhoitopiirin valtuusto hyväksyi marraskuussa terveydenhuollon järjestämissuunnitelman vuosille 2017 – 2018. Järjestämissuunnitelmassa on kuvattu ensihoidon ja päivystyksen järjestämistä ja suunnitelma viitoittaakin hyvin liikelaitoksen palveluiden tulevaisuutta.
Sitovien tavoitteiden toteutuminen
Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin valtuusto asetti Ensihoidon ja päivystyksen liikelaitokselle seuraavat sitovat tavoitteet vuodelle 2016: 1. Ensihoitopalvelu tuotetaan sairaanhoitopiirin alueella palvelutaso-
päätöstä noudattaen. 2. Turvataan terveydenhuollon järjestämissuunnitelman mukainen
päivystyspalvelu sairaanhoitopiirin alueella siten, että hoidon tarpeen arviointi toteutuu alle 30 minuutissa.
Riskialueluokissa 1 – 3 ei päästy tavoitteeseen koskien AB-tehtäviä, joissa tavoitettavuusvaade on alle 8 min.
Turussa tilanne parani vuoden aikana. Marras-joulukuussa hoidon tarpeen arviointi tapahtui 90,4 % potilaista alle 30 minuutissa. Lasten osalta luku oli 99,5 %. Lähisairaaloissa arviointi toteutui 100 prosenttisesti alle 5 minuutissa.
63
Sairaanhoitaja on vastannut alle 5 minuutissa 35 %:iin puheluista. Keskimääräinen takaisinsoittoaika on ollut 14 min. Asiakasneuvoja on vastannut puheluihin alle 60 sekunnissa.
Toiminnassa tapahtuneet olennaiset muutokset
Vuoden 2016 toimintaan vaikutti joulukuussa 2015 tehty päätös, jossa Uudenkaupungin terveyskeskuksen kanssa päätettiin toimia päivystyksessä yhden oven periaatteella. Vakka-Suomen sairaalan päivystyksen käynnit lisääntyivät osittain sen vuoksi merkittävästi. Osa muutoksesta johtunee myös terveyskeskuksen lääkärivajeesta vuoden aikana. T-sairaalan akuuttihoitokäyntien määrä jatkoi kasvuaan. Osa kasvusta selittyy vaativamman hoidon keskittymisellä lähisairaaloista T-sairaalaan. Syksyllä 2016 alkoi valmistautuminen yöpäivystyksen lopettamiseen 1.4.2017 Loimaalla ja Uusikaupungissa. Muutos toi esiin, kuinka paljon peruspalvelut ovat joutuneet nojautumaan päivystykseen asioissa, jotka eivät kuitenkaan sinne kuulu. Toiminnan järjestely jatkuu vuoden 2017 puolella. Ensihoidon palvelutasopäätöksen tavoitteisiin pääsyssä on ollut haasteita erityisesti niissä AB-tehtävissä, missä on ollut tavoitettavuustavoite alle 8 min. Tilanteen tekee vielä kriittisemmäksi yöpäivystyksen loppuminen Loimaan ja Vakka-Suomen sairaalassa. Asiaan on reagoitu liikelaitoksen johtokunnan päätöksellä (24.11.16 § 76), jolla nostettiin valmiustasoa keväällä 2017 maaliskuun puolivälistä kesäkuun loppuun. Johtokunnan toimivalta ei riittänyt suurempaan muutokseen ja mm. tämän vuoksi asia viedään sairaanhoitopiirin valtuustolle palvelutasopäätökseen liittyvänä asiana kesäkuussa 2017. Hoitolaitossiirtopalveluissa otettiin käyttöön uusi Safir-transporter toiminnanohjausjärjestelmä ja sen vaikutus näkyi välittömästi taksikuljetusten lisääntymisenä ja ambulanssikuljetusten vähenemisenä.
Ensihoitopalvelun toiminta vuonna 2016
Ensihoitopalvelu tuotettiin entiseen tapaan monituottajamallilla seuraavin osuuksin: Sairaanhoitopiirin oma toiminta 6 yksikköä (18 %) Varsinais-Suomen aluepelastuslaitos 12 yksikköä (35 %) Ostopalvelu 15 yksikköä (44 %) Pirkanmaan sairaanhoitopiiri (ostopalvelu) 1 yksikkö (3 %) Näiden lisäksi ensihoitopalveluiden tuottamiseen osallistuivat Rajavartio-laitoksen meripelastushelikopteri sekä FinnHEMS20-lääkäriyksikkö. Varsinais-Suomen aluepelastuslaitos tuotti entiseen tapaan ensivastetoimintaa sekä vakinaisen palokunnan että vapaaehtoispalokuntien yksiköillä. Suomen Punaisen Ristin Varsinais-Suomen piiri osallistui ensivastepalveluiden tuottamiseen tapahtumapäivystysten yhteydessä sekä Saaristomeren alueella ns. Caritas-toiminnallaan.
Tavoitteet ja niiden toteutuminen
Ensihoidon palvelualueen sitovana tavoitteena oli tuottaa ensihoitopalvelua palvelutasopäätöstä noudattaen. Ensihoidon palvelutasopäätöksessä asetettu potilaiden tavoittamistavoite on esitetty taulukossa 1. Aiempina vuosina ensihoidon palvelutasopäätös on toteutunut sairaanhoitopiirin mittakaavassa kokonaan, mutta vuonna 2016 AB-potilaiden 8 minuutin tavoittamisessa ei ole
64 onnistuttu etenkään riskialueluokassa 3, jota tyypillisesti edustavat pienet maaseututaajamat sekä kaupunkien laita-alueet (taulukko 2).
Ensihoidon valmiuspoikkeamien lukumäärä oli vuonna 2016 vähentynyt merkittävästi (219 kpl, -65 %).
Suoritteet Vuonna 2016 Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin alueella oli noin 65.800
ensihoitotehtävää (2015 noin 66.300 tehtävää, vuonna 2014 noin 64.700), joista suurimman osan (41.520 tehtävää) tuotti Varsinais-Suomen aluepelastuslaitos. Tehtävien kiireellisyysjakauma oli seuraava: A 6 %, B 22 %, C 36 % ja D 35 %. Turussa tukikohtaa pitävän FinnHEMS20-lääkäriyksikön keskeisimmät suoriteluvut olivat seuraavat:
2015 2016 Muutos
Hälytyksiä 2122 2341 + 10 %
Kohdatut potilaat 947 936 -1 %
Saatetut potilaat 423 376 -11 %
Helikopterilla kuljetetut potilaat 19 31 + 63 %
HEMS Benefit Score 6 - 8 252 218 -13 %
Konsultaatiopuhelut 2474 3096 + 25 %
HEMS Benefit Score 6 – 8 tarkoittaa potilasryhmää, jonka on arvioitu saaneen hoitoa, joka on vähentänyt kuolleisuutta, parantanut ennustetta tai ollut henkeä pelastavaa.
Päivystyksen toiminta vuonna 2016
Vuoden 2015 alusta alkaen Ensihoidon ja päivystyksen liikelaitos on vastannut ja koordinoinut päivystyspalveluiden järjestämisen koko Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin alueella ja järjestämisvastuu päivystystoiminnoista siirtyi
65 liikelaitokselle myös Salon, Loimaan ja Vakka-Suomen päivystysyksiköiden toiminnan osalta. Vakka-Suomen sairaalassa lääkäripalvelut on ostettu ympärivuorokautisesti Attendo Terveyspalvelut Oy:ltä ja Loimaan sairaalassa virka-ajan ulkopuolella. Salon päivystysyksikössä on toiminut ns. rinnakkaismalli vuodesta 2011 eli samoissa tiloissa on ollut sekä perusterveydenhuollon että erikoissairaanhoidon päivystys. Alueellinen mielenterveys- ja päihdeyksikkö aloitti toimintansa 16.2.2015 Tyksin yhteispäivystyksen tiloissa. Yksikön toiminta on nyt vakiintunut osaksi yhteispäivystyksen palvelukokonaisuutta. Osana hoidon tarpeen nopeuttamiseen tähtäävä uudistustyötä Turun yhteispäivystyksessä käynnistyi 1.6.2016 ”kipsipoliklinikkatoiminta”, jolla tähdätään suunnitelmalliseen ja sujuvaan murtumakontrollipotilaiden hoitoprosessiin. EPLL:n päivystyspisteissä hoidettiin yhteensä 144 397 potilaskäyntiä. Merkille pantavaa on hätätilapotilaiden määrän suuri kasvu, joka tarkoittaa huomattavasti lisääntynyttä hetkittäistä henkilöstöresurssien sekä tutkimuspalveluiden tarvetta. Tavoitteet ja niiden toteutuminen Potilaan hoidon tarpeen arviointia on pyritty kehittämään edelleen vuoden 2016 aikana. Sitovana tavoitteena on hoidon tarpeen arvioinnin tapahtuminen kaikille potilaille alle 20 minuutissa vuoden 2018 lopussa. Arviointi on nopeutunut vuoden 2015 tasosta. Turun yhteispäivystyksessä vuonna 2015 75,5 % potilaista oli arvioitu alle 30 minuutissa ja vuoden 2016 marras-joulukuussa hoidon tarpeen arviointi tapahtui 90,4 % potilaista alle 30 minuutissa. Salon, Loimaan ja Vakka-Suomen päivystyksissä potilaan hoidon kiireellisyys ja hoidon resurssitarve on tapahtunut välittömästi potilaan saavuttua päivystysalueelle. Potilasturvallisuuden parantamiseen on kiinnitetty huomiota ja tähän liittyen HaiPro- potilasturvallisuuden vaaratapahtuminen raportointijärjestelmä ja käsittelyprosessi EPLL:ssä on vakiintunut ja määritetty. Vuoden 2016 aikana yhteispäivystystä on kehitetty määrätietoisesti täyttämään päivystysasetuksen ja sote-uudistuksen mukanaan tuomat vaateet. Sosiaalitoimialueen toimintaa päivystysalueella pilotoitiin jo vuoden 2016 aikana ja vuoden 2017 sosiaalipäivystys aloittaa osa-aikaisen toimintansa päivystysalueella. Suoritteet Vuonna 2016 Ensihoidon ja päivystyksen liikelaitoksen päivystyspisteissä oli yhteensä 144 397 päivystyskäyntiä. Edelliseen vuoteen verrattuna kasvua oli 2,3 %. Akuutti- ja akuuttihälytyspotilaiden osuus verrattuna vuoteen 2015 on kasvanut 12,3 % (vuonna 2015 3 849 käyntiä; vuonna 2016 4 322 käyntiä). Vastaavasti hoitoyksikössä hoidettujen potilaiden käyntimäärä on kasvanut 1,1 % sekä sairaanhoitajan ja nopean potilaan hoitolinjan vastaanottokäyntien määrä on kasvanut yhteensä 2,8 % edelliseen vuoteen verrattuna. Asiakaskäynnit jakautuivat vuonna 2016 eri päivystyspisteiden välillä seuraavasti:
66 Päivystyspiste Käyntejä %-osuus
Turku 101 121 70,0
Loimaa 13 642 9,4
Salo 9 776 6,8
Vakka-Suomi 19 858 13,8
Yhteensä 144 397 100,0
Päivystyksen palvelualueella hoidettiin vuoden 2016 aikana yhteensä 88 144
eri potilasta. Keskimääräiseksi käyntimääräksi muodostui näin ollen vuoden
2015 tapaan 1,64 käyntiä päivystyksessä/potilas.
Yhteisten palveluiden toiminta 2016
Yhteiset palvelut sisältävät asiointipalvelut, potilaskuljetukset ja
tutkimusvuodeosastotoiminnan. Henkilöstön kokonaismäärä on 50.
Potilaskuljetuspalveluihin kuuluvat hoitolaitoskuljetukset, ajojärjestelijät,
sisäiset potilaskuljetukset ja vainajakuljetukset. Potilaskuljetusprosesseja
hoitolaitoskuljetuksissa ja sisäisissä potilaskuljetuksissa tehostettiin ottamalla
käyttöön toukokuussa uusi logistiikkajärjestelmä (Safir Transporter).
Asiointipalveluihin kuuluvat etäasiointipalvelut, tekstinkäsittelypalvelut ja
käännöspalvelut. Sähköisten palvelujen kehittäminen käynnistyi
osallistumalla kansalliseen ODA (=Omahoito ja digitaaliset hyvinvointipalvelut)
-hankkeeseen. Puhelinjärjestelmän toimivuutta ei saatu parannettua ja
päädyttiin hankkimaan uusi toimintavarmempi järjestelmä.
Tekstinkäsittelyprosessia oli tarkoitus kehittää saneluprosessia hiomalla ja
puheentunnistuksen käyttöönoton avulla, jolloin osastonsihteereiden resurssi
voitaisiin käyttää enemmän puhelimen asiakaspalvelijan tehtävässä. Tämä ei
toteutunut ja tekstien ruuhkaantumisen vuoksi palkattiin 4 määräaikaista
osastonsihteeriä ja ajoittain jouduttiin käyttämään myös ulkopuolista
tekstinkäsittelypalvelua. Käännöspalvelut on hankittu ulkoisena palveluna.
Tavoitteet ja niiden toteutuminen sekä suoritteet
Puhelinpalvelussa sairaanhoitaja on vastannut 35 % puheluista alle 5
minuutissa ja jono sairaanhoitajan takaisinsoittoon on ollut keskimäärin 16
min. Asiakasneuvoja on vastannut puhelimeen aina alle 60 sekunnissa.
Sähköinen ohjaus etenee ODA-hankkeen pilotissa vuoden 2017 aikana.
sujuvoittamiseksi sekä sisäisissä kuljetuksessa että hoitolaitoskuljetuksissa
vaikutti heti tilauskäytäntöihin ja moni turhaan ambulanssilla kuljetettu potilas
siirrettiin paaritaksilla. Hoitolaitossiirtojen kokonaismäärä laski vuoden 2015
luvuista n. 500 kuljetuksen verran, ollen 2016 yhteensä 12 094 kuljetusta.
Sisäisten kuljetusten kokonaismäärä jatkaa edelleen kasvuaan. Vuoden 2015
määrästä 96 272 on määrä noussut vuonna 2016 99 502 kuljetukseen.
Sisäisten kuljetusten määrän kasvuun on vaikuttanut Turun kantasairaalan
alueen remontit.
67 Henkilöstö Liikelaitoksen henkilöstömäärä oli vuonna 2016 357 (356 vuonna 2015). Työpanos laskennallisina virkoina oli 335,9, mikä on 1,4 laskennallista virkaa
enemmän, kuin vuonna 2015. Työpanosprosentti oli 103,6 % (vuonna 2015 103,3 %), kun työpanosprosentti keskimäärin Vsshp:ssä oli 92,5 % ja Tyksissä 97,4 %.
Henkilöstön ikärakenteesta johtuen lakisääteisiä poissaoloja oli runsaasti,
lisäksi täydennys- ja jatko-opintoja suoritettiin paljon opinto- ja virkavapailla. Keskimääräinen sairauspoissaoloprosentti (sairauslomien osuus työajasta) on kasvanut edellisiin vuosiin nähden (4,3 % vuonna 2016, 3,8 % vuonna 2015). Sairauspoissaolojen määrä ei poikkea merkittävästi Vsshp:n keskiarvoista (4,0 % vuonna 2016). EPLL rajoitti maaliskuussa 2015 sairausloman omailmoitusmäärän 3 kertaan vuodessa, mutta 2016 toimittiin piirin ohjeiden mukaisesti eli omailmoitusmäärä on 5 kertaa vuodessa.
ENSIHOIDON JA PÄIVYSTYKSEN LIIKELAITOKSEN TILINPÄÄTÖS VUODELTA 2016 Toimintatuotot Liikelaitoksen toimintatuotot olivat 73,8 milj. euroa, mikä on 100,2 %
talousarviosta. Talousarvio ylittyi 150.695 euroa. Toimintatuottojen kasvu vuoteen 2015 verrattuna oli 1,8 %. Tuotot jäsenkunnilta olivat yhteensä 61,3 milj. euroa, mikä on 98,9 % talousarviosta ja 1,0 % vuotta 2015 enemmän.
Toimintakulut Toimintakulut olivat 72,5 milj. euroa, mikä on 99,6 % talousarviosta. Talousarvio alittui 309.949 euroa. Toimintakulut kasvoivat 1,6 % vuoteen 2015 verrattuna.
Henkilöstökulut Henkilöstökulut eli palkat ja työnantajan sosiaalivakuutusmaksut alittivat
talousarvion 0,5 milj. euroa (1,7 %). Henkilöstökulujen muutos vuoteen 2015 verrattuna oli -0,1 %. Lomarahojen 30 % leikkaus (ajalta 1.4. – 31.12.2016) kiky-sopimuksen perusteella vähensi henkilöstökuluja 194.000 euroa.
Palvelujen ostot Palvelujen ostojen toteutuma oli 38,5 milj. euroa. Talousarvioylitykseksi
muodostui 320.796 euroa eli 0,8 %. Kasvu vuoteen 2015 verrattuna oli 2,0 %. Menolajeittain palvelujen ostot toteutuivat talousarvioon verrattuna seuraavasti:
Muut yhteensä 1 239 961 1 139 300 108,8 -100 661 29,6
Yhteensä 38 499 096 38 178 300 100,8 -320 796 2,0
Materiaalin ostot Materiaalin ostomenot olivat yhteensä 3,3 milj. euroa, mikä on 89,8 %
talousarviosta. Menot kasvoivat 3,5 % vuoteen 2015 verrattuna.
68 Sitovat nettokulut Valtuustoon nähden sitovat nettokulut olivat 60,4 milj. euroa, mikä alittaa
talousarvion 1.207.312 euroa (2,0 %). Tilikauden tulos Tilikauden ylijäämä oli 945.393,11 euroa, kun tavoitetuloksena oli 400.000
euron ylijäämä. Taseen alijäämäkertymä 31.12.2016, vuoden 2016 ylijäämä mukaan lukien, on 1,8 milj. euroa. Alijäämäkertymä on 2,9 % liikelaitoksen vuotuisista myyntituotoista jäsenkunnilta ja ulkokunnilta.
Liikelaitoksen johtokunta esittää valtuustolle, että vuoden 2016 ylijäämä
siirretään taseen yli- ja alijäämätilille. Talouden kehitys tunnusluvuilla mitattuna Liikelaitoksen talous on kehittynyt tunnusluvuilla mitattuna vuosina 2012 -
2016 seuraavasti:
Talouden tunnusluvut
2012 2013 2014 2015 2016
Tuloslaskelman tunnusluvut
Toimintatuotot prosenttia toimintakuluista 92,4 94,1 104,3 101,7 101,9
Vuosikate prosenttia poistoista -2 074,0 -864,8 517,6 251,8 312,0
72 VARSINAIS-SUOMEN SAIRAAN- TOIMINTAKERTOMUS HOITOPIIRIN KUNTAYHTYMÄ VUODELTA 2016
Turunmaan sairaalan liikelaitos
Toimitusjohtajan ja johtavan lääkärin katsaus
Vuosi 2016 oli sekä suoritemäärältään että taloudellisesti hyvä vuosi Turunmaan sairaalalle. Avohoitokäyntien toteutuma talousarvioon verrattuna oli 109,1 % ja kasvu vuoteen 2015 verrattuna 7,4 %. Somaattiset käynnit lisääntyivät 7,6 % ja psykiatriset 6,8 %. Vuodeosastohoidon hoitojaksojen toteutuma talousarvioon verrattuna oli 99,5 % ja lisäys vuoteen 2015 verrattuna 4,3 %. Somaattisessa hoidossa hoitojaksot lisääntyivät 8,0 %, psykiatriassa vähenivät 17,3 %. Psykiatrisessa hoidossa on tapahtunut voimakasta siirtymistä vuodeosastohoidosta avohoitoon. Hoitopäivien toteutuma talousarviosta oli 98,5 % ja ne vähenivät 2,2 %, kuitenkin siten että somaattisessa hoidossa hoitopäivien määrä lisääntyi 3,4 % ja psykiatriassa väheni 10,6 %. Keskimääräinen hoitoaika lyheni 5,7 päivästä 5,4 päivään. Somaattisessa hoidossa keskimääräinen hoitoaika oli 3,8 päivää ja psykiatriassa 17,1 päivää. Onnistuimme antamaan hoitoa hoitotakuun mukaisesti kaikilla erikoisaloillamme. Lähetteiden lukumäärä, joka osoittaa palvelujen kysyntää, väheni 3,9 %. Väheneminen johtui kuitenkin yksinomaan siitä, että sopimus Salon kaupungin kanssa silmänpohjakuvausten lääkärilausunnoista päättyi keväällä 2016. Hoidettuja eri potilaita Turunmaan sairaalassa oli 12.533, mikä oli 1,0 % enemmän, kuin vuonna 2015. Lukumäärä on suurin Turunmaan sairaalan historiassa. Leikkaustoiminta oli erityisen vilkasta ja toimenpiteiden lukumäärä lisääntyi 7,6 %. Erityisesti silmäleikkaustoimenpiteet lisääntyivät. Päätoimenpiteinä tehtyjen leikkaustoimenpiteiden lukumäärä oli 2.503. Kaikista päätoimenpiteistä 66,2 % tehtiin päiväkirurgisesti. Virallinen leikkaustoimenpiteiden lukumäärä ei kuitenkaan ota huomioon kaksipuolisia toimenpiteitä, joiden lukumäärä erityisesti silmätaudeilla on merkittävä, esimerkiksi 45,0 % kaikista kaihileikkauksista oli kaksipuolisia. Liiketoiminnan kulujen toteutuma oli 97,3 % talousarviosta. Kulut olivat 2,7 % korkeammat, kuin vuonna 2015. Talousarvio alittui 421.236 euroa. Vuodelle 2016 suunniteltiin 200.000 euron alijäämää aikaisempina vuosina kertyneiden ylijäämien palauttamiseksi jäsenkunnille. Tämän johdosta hoitopäivien hintoja ja tiettyjä toimenpidehintoja alennettiin heti vuodeln alusta. Suotuisan toimintakulujen kehityksen ja vilkkaan toiminnan ansiosta kykeni sairaala joulukuussa edelleen alentamaan sekä hoitopäivien että päiväkirurgian hintoja takautuvasti vuoden alusta. Liiketoiminnan tuotot olivat 15,0 milj. euroa, mikä oli 97,3 % talousarviosta. Vuoteen 2015 verrattuna tuotot lisääntyivät 2,5 %. Myyntituotot jäsenkunnilta olivat 13,3 milj. euroa, mikä oli 96,1 % talousarviosta ja 516.682 euroa budjetoitua vähemmän. Vuoden 2016 alijäämä oli 197.033 euroa. Kumulatiivinen ylijäämä vuoden 2016 taseessa on 1.548.663 euroa. Sitovat nettokulut valtuustoon nähden (toisin sanoen toiminnan nettokulut vähennettynä tuotoilla ulkokunnilta ja muilta) olivat yhteensä 13.525.400 euroa, mikä alitti talousarvion 478.161 euroa, toteutumisprosentin ollessa 96,6 %.
73 Yhteistyö Turun kaupungin kanssa on jatkunut samaan tapaan, kuin vuonna 2015. Turun kaupungin korvalääkäri teki 172 korvaleikkaustoimenpidettä (lisäys 6,2 %) turkulaisille lapsille. Kaikki muut palvelut, jotka kuuluvat tähän toimintaan, Turku ostaa sairaalalta. Merkittävä panostus koko henkilökunnalta useiden vuosien ajalta sai palkintonsa maaliskuussa, kun Turunmaan sairaala ensimmäisenä sairaalana Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirissä sai laatusertifioinnin. Turunmaan sairaala sai 19.10.2016 virallisesti vastaanottaa laadun hyväksynnän SHQS laatuneuvoston puheenjohtajalta professori Jussi Huttuselta (Social and Health Quality Service). Turunmaan sairaala voi edelleen olla ylpeä tuottavuudestaan. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos on julkaissut tuottavuusluvut vuodelta 2015. Muiden sairaaloiden ryhmässä Turunmaan sairaala sijoittui 14 sairaalan joukossa neljännelle sijalle, kun kysymys oli episodituottavuudesta ja Suomen parhaaksi, kun kysymys oli hoitojaksotuottavuudesta. Vuoden aikana stiftelsen Eschnerska Frilasarettet ja Kommunalrådet C.G. Sundells stiftelse –säätiöt ovat edelleen hyvin merkittävällä tavalla tukeneet sairaalan toimintaa ja tällä tavoin mahdollistaneet uudenaikaisten laitteiden ja uusimpien hoitomenetelmien käyttöönottoa.
Henkilöstö Henkilökunnan lukumäärä 31.12.2016 oli 165. Lääkäreitä sairaalassa on 26 ja hoitohenkilöstöä yhteensä 108.
2016 2015 Muutos
Lääkärit 26 28 -2
Akateeminen tutkimus- ja hoitohenkilöstö 5 5 0
Hoitohenkilöstö 108 107 1
Hallinto-, talous- ja huoltohenkilöstö 26 28 -2
Henkilöstön lukumäärä yhteensä 165 168 -3
Hallintosäännön mukaan sairaalan johtokunta voi 1.1.2006 lähtien perustaa virkoja ja toimia. Vuonna 2016 jatkettiin virkojen ja toimien läpikäymistä niin, että tilapäisten virkojen ja toimien määrä jäisi mahdollisimman vähäiseksi. Joitakin lääkärin virkoja ei ole voitu täyttää. Johtokunta on vuoden 2016 aikana päättänyt muuttaa ompelijan/liinavaatevarastonhoitajan toimen sairaanhoitajan toimeksi. Lisäksi johtokunta päätti lopettaa lähetin toimen. Vuonna 2016 on perustettu yksi uusi virka. Johtokunta hyväksyi kustannusneutraalisti perustettavaksi 80 % silmätautien erikoislääkärin viran. Turunmaan sairaalassa annetaan hoitoa molemmilla kotimaisilla kielillä. Hoitohenkilöstön kaksikielisyysvaatimus asettaa osittain korkeampia vaatimuksia henkilökunnan rekrytoinnille. Kuluneena vuonna oli kaksikielisyysvaatimuksista huolimatta runsaasti hakemuksia vapautuneisiin hoitohenkilöstön vakansseihin. Vapautuneet toimet on voitu täyttää 85,7 %:sti. Turunmaan sairaalan virat ja toimet muodostavat 2,5 % sairaanhoitopiirin viroista ja toimista.
74 Henkilöstön ikä- ja sukupuolijakauma
Ikäryhmittäin henkilökunta jakautui seuraavasti:
Henkilökunnan ikäjakautuma %:na
(vakinaiset ja määräaikaiset yhteensä)
Alle 25 25-34 35-44 45-54 Yli 55 Yhteensä
Lääkärit 1,2 3,5 5,8 6,4 16,8 %
Akat. hoitohenkilöstö 1,2 0,6 0,6 2,3 %
Hoitohenkilöstö 1,7 11,0 24,9 13,3 16,2 67,1 %
Muut 0,6 1,2 3,5 1,7 6,9 13,9 %
Yhteensä 2,3 14,6 31,9 21,4 30,1 100,0 %
Henkilöstön työpanos Työpanos oli vuonna 2016 124,6 laskennallista virkaa (vuonna 2015 126,2 laskennallista virkaa). Työpanosprosentti eli työpanoksen suhde virkojen ja toimien lukumäärään oli 82,1 % (79,9 % vuonna 2015). Työpanosprosentti on ollut samalla tasolla, kuin edellisenä vuonna. Sairauspoissaolot Sairauspoissaolopäiviä kertyi vuonna 2016 3.055 päivää (2.397 päivää vuonna 2015). Sairauspoissaolo-% (sairauslomat työajasta) oli 4,3 % (vuonna 2015 3,4 %). Sairaanhoitopiirin keskimääräinen sairauspoissaoloprosentti oli vuonna 2016 4,0 %. Kehityskeskustelut Vuonna 2016 käytyjen kehityskeskustelujen toteutumisprosentti oli 83 % henkilöstöstä, missä on parannusta vuoteen 2015 verrattuna (78 %). Tavoitteena on jatkossa päästä vielä parempaan tulokseen eri ammattiryhmissä. Koulutus
Vuoden 2016 aikana henkilökunnalla oli mahdollisuus osallistua sisäisiin koulutustilaisuuksiin sairaalassa ja sairaanhoitopiirissä ja myös ulkoisiin koulutustilaisuuksiin sekä erilaisiin verkkokursseihin. Koulutukseen varattujen määrärahojen toteutuma oli 79,1 % (vuonna 2015 112 %). Koulutuspäivien lukumäärä oli vuonna 2016 422 päivää (2015 411 päivää).
LIIKELAITOKSEN TILINPÄÄTÖS VUODELTA 2016 Liiketoiminnan tuotot Liiketoiminnan tuotot olivat yhteensä 15,0 milj. euroa, mikä on 97,3 %
talousarviosta ja 2,5 % enemmän, kuin vuonna 2015. Talousarvio alittui 0,4 milj. euroa.
Liikevaihto oli 13,6 milj. euroa (13,3 milj. euroa vuonna 2015).
Myyntituotot jäsenkunnilta olivat 12,8 milj. euroa, mikä on 96,1 % talousarviosta ja 2,2 % vähemmän, kuin vuonna 2015. Talousarvio alittui 0,5 milj. euroa. Jäsenkuntien hoitojaksojen toteutuma talousarvioon (tuotantosuunnitelmaan) verrattuna oli 98,8 % ja avohoitokäyntien toteutuma 108,6 %.
Liiketoiminnan kulut Liiketoiminnan kulut olivat yhteensä 15,2 milj. euroa, mikä on 97,3 %
talousarviosta. Talousarvio alittui 0,4 milj. eurolla. Kulut kasvoivat 2,7 % vuoteen 2015 verrattuna.
75 Henkilöstökulut jäivät alle talousarvion 458.855 euroa toteutumisprosentin
ollessa 94,8 %. Henkilöstökulut supistuivat vuoteen 2015 verrattuna 0,9 %. Lomarahojen 30 % leikkaus (ajalta 1.4. – 31.12.2016) kiky-sopimuksen perusteella vähensi henkilöstökuluja 81.400 euroa. Materiaalin ostomenot kasvoivat 3,8 % ja palvelujen ostomenot 8,1 % vuoteen 2015 verrattuna.
Tilikauden tulos Tilikauden alijäämä oli 197.033,54 euroa, kun tavoitetuloksena oli 200.000
euron alijäämä. Liikelaitoksen johtokunta esittää valtuustolle, että alijäämä siirretään taseen yli- ja alijäämätilille. Aiemmin kertynyt ylijäämä mukaan lukien liikelaitoksen ylijäämäkertymä vuoden 2016 taseessa on 1,5 milj. euroa, mikä on 12,0 % jäsenkuntien ja ulkokuntien vuotuisista myyntituotoista.
Käyttötalouden sitovuustaso
Sitovat nettokulut (valtuustoon nähden) olivat 13,4 milj. euroa, mikä alittaa talousarvion 478.161 euroa (3,4 %). Seuraavalla sivulla on esitetty talousarvion toteutumisvertailu tuloslaskelman muodossa, josta käy yksityiskohdittain ilmi talousarvion toteutuminen ja tuloksen muodostuminen.
Investointimenot Investointimenoihin käytettiin vuonna 2016 291.268 euroa, mikä on 83,2 % talousarvioon varatusta 350.000 eurosta. Lahjoitusvaroilla katettiin investointi-menoista 353.983 euroa.
Talouden kehitys tunnusluvuilla mitattuna
Liikelaitoksen talous on kehittynyt tunnusluvuilla mitattuna vuosina 2012 -
2016 seuraavasti: Talouden tunnusluvut
2012 2013 2014 2015 2016
Tuloslaskelman tunnusluvut
Toimintatuotot prosenttia toimintakuluista 99,1 103,3 108,9 100,0 99,8
Vuosikate prosenttia poistoista -84,2 279,5 765,3 10,0 -17,9
79 VARSINAIS-SUOMEN SAIRAAN- TOIMINTAKERTOMUS HOITOPIIRIN KUNTAYHTYMÄ VUODELTA 2016
Tyks-Sapa-liikelaitos
Toimitusjohtajan katsaus
Tavoitteemme on potilas- ja asiakaskeskeinen palvelu, jossa nopea diagnoosi ja hoidon ripeä aloittaminen säästävät kustannuksia hoidon myöhemmässä vaiheessa. Potilaalle arvoa tuottaa tutkimus- ja hoitoprosessiin käytetyn ajan minimointi. Asiakkaitamme palveltiin maakunnassa n. 60 eri toimipisteessä ja käytössä oli toimitiloja n. 30 300 m2, joista Vsshp:n tiloja 72 % ja ulkopuolisia vuokratiloja (lähinnä terveyskeskuksissa) 28 %. Tilikauden tulos osoittaa ylijäämää 232.000 euroa. Toimintatuottojen talousarvio ylittyi 6,2 milj. euroa ja toimintakulujen talousarvio 6,0 milj. euroa. Kasvanut kysyntä mahdollisti positiivisen tuloksen, sillä valtuusto edellytti palvelualueilta keskimäärin 3 %:n hintojen alennusta verrattuna vuoden 2015 toteutuneisiin hintoihin. Tämä alennus merkitsi liikelaitokselle vuoden alussa n. 3 milj. euron haastetta, jota lisäsivät lääkehuollon toimitalon korjauksen aiheuttamat 0,5 milj. euron ylimääräiset kustannukset. Toiminnan nettokulujen muutos oli 1,6 % ja talousarvioylitys 5,2 milj. euroa. Se on sama summa, jolla Vsshp ylitti Sapa-ostoihinsa varaamat määrärahat. Toimintakuluissa näkyvät edelleen tilauskantojen kasvu, palvelurakennemuutokset ja kasvanut lääkkeiden kulutus. Lääkkeiden myyntimme sairaanhoitopiirille kasvoi 1 % ja muille lähinnä terveyskeskuksille kasvu oli 24 % (0,9 milj. euroa), mikä osaltaan kuvaa rakennemuutosta, jossa hoitoa on siirretty perusterveydenhuollon vastuulle. Työpanos ei merkittävästi kasvanut huolimatta kasvaneesta diagnostisten palvelujen tuotannosta. Tämä viestii edelleen parantuneesta tuottavuudesta. Työpanos-% (työpanos suhteessa vakansseihin) oli lääkäreillä vain 67,5 % ja lääkärivajeen vuoksi on jouduttu käyttämään ostopalveluja ja lisätyö-evesiä. Jatkossa sairaanhoitopiirissä on syytä tarkastella erikoistumisvirkojen määrää ja kohdennusta huomioiden kansalliset arviot erikoislääkäritarpeista. Haasteitamme ovat vanheneva laitekanta, erikoislääkäripula ja lääkehuollon toimitalon käyttökuntoon saattaminen sekä kasvavalla kysynnällä resurssien riittävyys. Johtamisarvioinnissamme strategiaosaamisemme ja laadunhallintamme koetaan muihin osaamisalueisiin verrattuna paremmaksi kuin vuonna 2014, mutta osaamisen johtaminen muita alueita vielä heikommaksi ja tämä on haasteemme vuonna 2017. Palvelualueidemme laatujärjestelmiin kuuluvat laatupoikkeamien toteaminen, käsittely ja seuranta. Merkittävä kehittämiskohde 2016 olivat riittämättömin tiedoin tutkimuksiin saapuvat potilaat ja näytteet. Lopputulos oli kuitenkin, että hankkeesta huolimatta riittämättömin tiedoin tutkimuksiin saapuvat potilaat ja näytteet eivät vähentyneet. Tilauskantojen kasvun vuoksi Vsshp:n hallitus käynnisti syksyllä 2015 projektin, joka jatkui vuonna 2016. Tilauskannan kasvun hidastamiseksi Vsshp:ssä onkin valittu vaikuttaminen tutkimusten käyttöön Tyksissä ja EPLL:ssa, joiden on edellytetty laativan vuosittain suunnitelmat tilattavista tutkimusmääristä (shp:n johtajan päätös 11.8.2016). Tyks-Sapan arvion mukaan talousarvion 2017 raami vastaa vuoden 2015 palveluja suoritteina. Tyks-Sapa on ollut toteuttamassa sairaanhoitopiirin rakenteellisia muutoksia ja ottanut aikoinaan jo varaslähdön sote-uudistukseen integroimalla terveyskeskusten ja sairaaloiden laboratorio-, kuvantamis-, lääkehuollon ja välinehuollon palveluja. Tätä jo lähes 15 vuoden ajan toteutettua alueellista rakennemuutosta tulee edelleen tukea ja jatkaa, jotta em. rakennemuutoksilla saavutetuilta mittakaava- ja tuottavuuseduilta ei putoa pohja pois. Maakuntarajoja ei ole edelleenkään perusteltua nähdä esteenä diagnostisten palvelujen integroidulle järjestämiselle.
80 Palvelujen kysyntä, saatavuus ja suoritteet
Suoritteiden määrät ovat suuremmat, kuin vuonna 2015 muilla paitsi VSKK:lla ja Välinehuollolla. Kuvantamisessa päivystyspalveluiden tilauskanta on kasvanut 3,9 %, samoin tutkimusten vaativuustaso 3,5 %. Vuoden 2014 vastaavaan ajanjaksoon verrattuna kuvantamisen päivystystutkimusten kysyntä on kasvanut 7,1 % ja tutkimusten vaativuus 9,0 %. Lääkehuollon kokonaisjakelurivejä kasvattavat uudet asiakastahot Naantalin terveyskeskus ja Karina-koti. Lääkehuollon jakelurivien määrää vähentää Loimaan ja Vakka-Suomen sairaaloiden vuodeosastojen siirto Loimaan ja Uudenkaupungin perusterveydenhuollon toiminnaksi. Palvelualueiden suoritteet 2014 - 2016 SUORITTEET (kpl) 1-12/2016 1-12/2015 1-12/2014 16/15 16/14
Kokonaisvolyymi 46 290 25 200 4 171 83,7 1009,8 Asiakkaiden palvelukysyntään on pystytty pääosin vastaamaan ja toimitusajat ovat tyydyttävät. Palvelujen oikea-aikainen saatavuus on toteutunut pääosin tavoitteiden mukaisesti. MRI-ostopalveluja on kotiutettu lisää. A-sairaalan remontti on haaste VSKK:n palvelutuotannon järjestämiselle ja Lääkehuollon toimitalon korjausprojektin jatkuminen ainakin elokuuhun 2018 on haaste lääkehuollon palvelujen järjestämiselle.
Toiminnalliset tavoitteet Liikelaitoksella oli vuonna 2016 valtuustoon nähden sitovia tavoitteita 15. Näistä viisi oli taloudellista ja 10 toiminnallista tavoitetta. Taloudellisista tavoitteista saavutimme kaikki, kun otetaan huomioon valtuuston 29.11.2016 tekemät päätökset lisämäärärahoista (§ 25). Toiminnallisista tavoitteista jäi kokonaan saavuttamatta kolme ja kaksi saavutettiin vain osittain. Valtuustoon nähden sitovien tavoitteiden toteutuminen on kuvattu kappaleessa: Toiminnallisten tavoitteiden toteutuminen (sivu 36).
81 Kehittämishankkeet
Kehittämissalkun hankkeissa on edetty tavoitteiden mukaisesti ja niistä on raportoitu johtokunnalle ja/tai johtoryhmälle. Kehittämishankkeet voidaan ryhmittää liikelaitoksen menestystekijöiden mukaan:
huippujoukkue
luotettava kumppani
paras terveyshyöty ja palvelukokemus Vuonna 2016 aloitettiin 11 uutta hanketta. Valmistuneita hankkeita oli 6 kpl. Vuonna 2016 valmistuivat seuraavat hankkeet:
Genetiikan ja harvinaisten sairauksien diagnostiikan osaamiskeskus
Hallinnon prosessien lean-projekti
Tyks Mikrobiologian ja genetiikan yhtenäisen toimintakulttuurin kehittäminen Lean-hankkeet Sairaanhoitopiirin strategian mukaisesti lean-ajattelun jalkauttaminen on liikelaitoksessa aloitettu jo vuoden 2015 puolella erityisesti osallistumalla koulutuksiin ja kouluttamalla henkilöstöä mm. kuvantamiskeskuksessa ja patologialla. Vuoden 2016 aikana potilaan palveluprosessien sujuvoittamisprojekteja on käynnistetty kuvantamiskeskuksessa magneetti- ja TT-kuvausten osalta ja Tykslabissa kaupunginsairaalan näytteenotto-pisteissä. Henkilöstön työskentelyä ovat tukeneet kokopäivätoiminen kehittämispäällikkö ja Aalto-yliopistossa opiskelevat opiskelijat harjoitustöinään. Henkilöstön kouluttamista on jatkettu lean-teorialuennoilla sekä kata simulaatioharjoituksilla mikrobiologian ja genetiikan, kuvantamiskeskuksen ja Tykslabin palvelualueilla. Liikelaitoksen johtoryhmän kehittämispäivän teema oli lean kehittämisen jalkauttaminen osaksi johtamista, jolloin myös johtoryhmän jäsenet osallistuivat kata-peliin. Kaiken kaikkiaan 340 henkilöä (tuhannesta) on osallistunut lean-koulutuksiin vuoden 2016 loppuun mennessä.
Tutkimus ja opetus
Turun yliopiston mikrobiologian, virologian ja lääketieteellisen genetiikan diagnostiset toiminnot liitettiin vuoden 2015 alussa liikelaitokseen uudeksi Mikrobiologian ja genetiikan palvelualueeksi. Fuusiosopimuksessa määrättiin tutkimus- ja tuotekehitysyksikön perustamisesta sekä sovittiin määräaikaisesta tutkimusrahoituksesta liikelaitoksen eri palvelualueille. Rahoitus koostuu uudelle palvelualueelle kohdistetusta rahoituksesta (300.000 euroa) ja liikelaitoksen kaikille palvelualueille kohdistetusta kilpailutetusta tutkimusrahoituksesta (370.000 euroa). Kilpailutettu tutkimusrahoitus koostui fuusiosopimukseen liittyvästä 200 000 euron osuudesta sekä Tyks-Sapan kohdentamasta 170 000 euron osuudesta. Kilpailutettuja tutkimusapurahoja myönnettiin 23 projektiin. Projekteista 12 oli vuoden 2015 kolmivuotisten projektien jatkohakemuksia. 11 oli uusia hakemuksia. Lääketieteellinen tutkimus ja opetus on edelleen ollut aktiivista kaikilla viidellä diagnostisella palvelualueella. Julkaisuja ja väitöskirjoja valmistui vuonna 2016 yhteensä 220. Tohtorin tutkintoja oli viisi mikrobiologian ja genetiikan palvelualueella.
Synnynnäisten aineenvaihduntasairauksien seulontakeskus Liikelaitoksen johtokunta vakinaisti valtakunnallisen aineenvaihduntasairauksien seulontakeskuksen (Saske) toiminnan 1.1.2016 alkaen. Yksikkö on ainoa vastasyntyneiden aineenvaihduntasairauksien seurantalaboratorio Suomessa.
82 Vuoden 2016 aikana Sasken näytemäärät lähes kaksinkertaistuivat vuoteen 2015 verrattuna yli 46.000 seulontatutkimukseen. Tämä vastaa 87,9 % kaikista Suomessa syntyvistä lapsista. Vuoden 2016 aikana seulontapalvelut aloitettiin Tampereen yliopistollisen keskussairaalan sekä Seinäjoen, Pohjois-Karjalan, Lapin, Keski-Suomen, Kotkan ja Lappeenrannan keskussairaaloiden alueille. Toimenpiteet seulontapalveluun liittymiseksi ovat käynnissä Päijät-Hämeen ja Kanta-Hämeen keskussairaaloiden kanssa. Sasken toimintatuotot olivat yhteensä 3,0 milj. euroa (1,6 milj. euroa vuonna 2015). Kuntayhtymän osuus oli n 300.000 euroa (10 %). Tilikauden ylijäämä oli 821.604 euroa (616.524 euroa vuonna 2015).
Talouden toteutuminen Liikelaitoksen toimintatuotot olivat yhteensä 164,2 milj. euroa, joka on 103,9 % vuodelle 2016 budjetoidusta. Myyntituotot yhteensä olivat 161,1 milj. euroa, joka on 103,7 % budjetoidusta. Myyntituotot kasvoivat 2,7 %, josta myynti piirin sairaaloille kasvoi 1,5 % ja myynti piirin ulkopuolelle 7,2 %. Valtuusto asetti 24.11.2015 (§ 25) sitovaksi tavoitteeksi, että vuoden 2016 palveluhinnat (lääkehuolto poisluettuna) laskevat 3 % vuoden 2015 toteutuneesta tasosta. Tämä toteutettiin vuoden 2016 alusta lukien. Toimintakulut olivat yhteensä 158,4 milj. euroa, joka on 103,9 % talousarviosta (ylitys 6,0 milj. euroa). Kasvu vuoteen 2015 verrattuna oli 2,8 %. Sitovat nettokulut olivat 127,8 milj. euroa, joka on 104,2 % talousarviosta (ylitys 5,2 milj. euroa). Valtuusto myönsi 29.11.2016 sitovien nettokulujen määrärahaan ylitysoikeutta 6,4 milj. euroa. Sitovien nettokulujen kasvu vuoteen 2015 verrattuna oli 1,5 %.
Henkilöstö Virat ja toimet
Tyks-Sapa-liikelaitoksessa oli 1.2.2017 yhteensä 1013 vakituista virkaa ja tointa. Vakinaiset vakanssit jakautuivat henkilöstöryhmittäin ja palvelualueittain seuraavasti.
Liikelaitoksen vakinaiset vakanssit 1.2.2017 ja 1.2.2016
Lääkärit Amanu- Akat.tutk. Hoito- Hallinto- Yhteensä Yhteensä
enssit ja hoito- henkilöstö talous- ja 1.2.2017 1.2.2016
Virat ja toimet 1.2.2017 henkilöstö huolto-
henkilöstö
Yhteiskustannuspaikka 4 4 3
Yhteislaboratorio 2 2 7 1 12 12
Tykslab 20 1 14 271 6 312 306
VSKK 71 2 211 5 289 288
V-S Lääkehuolto 61 19 4 84 82
Patologia 28 2 32 2 64 62
K.neurofysiologia 10 26 36 37
Välinehuolto 107 2 109 108
Mikrobiologia ja genetiikka 12 10 76 5 103 103
Liikelaitos yhteensä 143 3 89 749 29 1013 1001
83 Työpanos ja keski-ikä Työpanos laskennallisina virkoina oli 815,2 vuonna 2016. Tässä ei ole mukana ulkopuolisella rahoituksella rahoitettujen tutkijoiden työpanosta. Laskennallisina virkoina työpanos on noussut 9 henkilöllä (1,1 %), joka selittyy vakanssien määrän lisäyksellä. Työpanosprosentti oli 89,8 % ja se on vähentynyt 0,4 prosenttiyksiköllä edellisestä vuodesta.
Työpanos laskennallisena virkana lasketaan seuraavalla kaavalla: kaikki palvelujaksot kalenteripäivinä – kaikki poissaolot kalenteripäivinä/tarkasteluajanjakson kalenteripäivien summa = työpanos Työpanosprosentissa lasketaan työpanoksen suhdetta käytettävissä oleviin virkoihin ja toimiin. Työpanosprosentin kaava on seuraava: Työpanos / virat ja toimet (ilman varahenkilöiden virkoja ja toimia) *100 = työpanosprosentti
Poissaolot ja sairauslomat Poissaolopäiviä vuonna 2016 henkilöstölle kertyi yhteensä 94.681 kalenteripäivää, mikä on 4.969 kalenteripäivää (5,5 %) enemmän, kuin vuonna 2015. Merkittävin poissaolon peruste on vuosilomapäivät, joiden osuus poissaolopäivistä on 44,9 %. Sairauslomia oli vuonna 2016 yhteensä 13.715 kalenteripäivää. Sairauslomat ovat lisääntyneet (917 kalenteripäivää) 7,1 % edelliseen vuoteen verrattuna. Sairauspoissaoloprosentti koko Tyks-Sapassa oli 3,4 % (2015: 3,3 %). Suurimmat lisäykset olivat Patologian ja Mikrobiologian ja genetiikan palvelualueilla.
Sairauspoissaoloprosentit 2014 - 2016
2016 2015 2014
Tykslab 3,6 3,7 4
VSKK 3,1 3,2 3,4
Lääkehuolto 3,2 2,9 2,8
Patologia 2 1,1 1,7
KNF 2 1,9 0,9
Välinehuolto 5,4 5,4 5,6
MBG 3,2 2,3
Yhteiskustannuspaikka 4,1
Tyks-Sapa yhteensä 3,4 3,3 3,7
Tyks yhteensä 3,8 3,9 3,9
VSSHP yhteensä 3,9 3,9 3,9 Työhyvinvointi ja koulutus Työterveyslaitos tutki Vsshp:n henkilöstön työhyvinvointia syys-lokakuussa 2015. Vuonna 2016 yksiköissä, joissa tulokset edellyttivät kehittämistoimenpiteitä, tehtiin yhteistyötä
84 henkilöstötoimiston hyvinvointitiimin asiantuntijoiden kanssa ja liikelaitoksen Lean-hankkeilla. Vsshp:n henkilöstön työhyvinvointikysely uusitaan vuonna 2017. Liikelaitos järjesti vuonna 2016 kaksi seminaaria: Sote tulee – olemmeko valmiita? 2.3.2016 sekä Kyberuhkiin varautuminen terveydenhuollossa 18.3.2016. Työnantajan tukemia täydennyskoulutuspäiviä oli liikelaitoksen henkilökunnalla 3.877 päivää, eli keskimäärin 3,8 päivää/vakanssi. Tämä toiminnallinen tavoite saavutettiin. TYKS-SAPA-LIIKELAITOKSEN TILINPÄÄTÖS VUODELTA 2016 Toimintatuotot Tyks-Sapa-liikelaitoksen toimintatuotot olivat yhteensä 164,238 milj. euroa, joka on 103,9 % vuodelle 2016 budjetoidusta. Myyntitulot piirin sairaaloilta olivat 126,702 milj. euroa eli 104,3 % budjetoidusta. Myyntituotot yhteensä olivat 161,094 milj. euroa, joka on 103,7 % budjetoidusta. Myyntitulot yhteensä kasvoivat vuoteen 2015 verrattuna 2,7 %, josta myynti piirin sairaaloille kasvoi 1,5 % ja myynti piirin ulkopuolelle 7,2 %. Toimintakulut Toimintakulut olivat yhteensä 158,376 milj. euroa, joka on 103,9 % talousarviosta (ylitys 6,0 milj. euroa). Kasvu vuoteen 2015 verrattuna oli 2,8 %. Sitovat nettokulut olivat 127,778 milj. euroa eli 104,2 % budjetoidusta. Kasvu vuoteen 2015 oli 1,6 % ja talousarvioylitys 5,2 milj. euroa. Henkilöstökulut Henkilöstökulujen toteutuma oli 55,060 milj. euroa (102,7 % talousarviosta). Talousarvio ylittyi 1,4 milj. euroa. Kasvu vuoteen 2015 oli 2,0 %. Henkilöstökulujen talousarvioylitys syntyi pääosin VSKK:n palvelualueelta. Tykslab ja liikelaitoksen yhteinen palvelualue eivät ylittäneet palkkabudjettiaan. Palvelujen ostot Palvelujen ostojen toteutuma oli 27,892 milj. euroa, joka on 103,4 % budjetoidusta (ylitys 0,9 milj. euroa). Menot kasvoivat vuoteen 2015 verrattuna 1,6 %. Merkittävin määrärahaylitys syntyi tutkimus- ja hoitopalvelujen ostoissa (1,4 milj. euroa), joissa menojen kasvu oli alla olevan taulukon mukaan 5,1 %. Tykslabin tutkimus- ja hoitopalveluissa kasvu oli 10,0 % ja talousarvioylitys 1,3 milj. euroa (22,3 %). Tutkimus- ja hoitopalvelujen ostoista n. 52 % on välitettävien tutkimuspalvelujen ostoja.
TYKS-SAPA-LIIKELAITOS, TUTKIMUS- JA HOITOPALVELUJEN OSTOT 2015 - 2016
Yli arvion+ Muutos
TA 2015 TP 2015 Tot % TA 2016 TP 2016 Tot % alle arvion- 16/15 %
85 Materiaalin ostot Materiaalin ostojen toteutuma oli 64,750 milj. euroa, joka on 105,5 % budjetoidusta (ylitys 3,4 milj.). Kasvu vuoteen 2015 oli 3,5 %. Suurimmat euromääräiset talousarvioylitykset syntyivät röntgen- ja laboratoriotarvikkeissa (1,2 milj. euroa) ja hoitotarvikkeissa (1,1 milj. euroa). Röntgen- ja laboratoriotarvikkeiden kulutusta lisäävät kasvaneet suoritemäärät, samoin röntgentarvikekulutusta kasvattavat leikkauksia korvaavat lisääntyneet toimenpideradiologiset hoidot. Suurin osa hoitotarvikeylityksestä syntyi VSKK:ssa. Apteekkitarvikkeiden talousarvio ylittyi 0,4 milj. euroa (0,9 %). Huoltotarvikkeiden ostoissa talousarvioylitys oli 0,6 milj. euroa, johtuen pääosin T2-sairaalan laitteiden huoltosopimuksista. Materiaalin ostojen toteutumat verrattuna talousarvioon ja vuoteen 2015 olivat palvelualueittain seuraavat:
TYKS-SAPA-LIIKELAITOS, MATERIAALIN OSTOT 2015 - 2016
Yli arvion+ Muutos
TA 2015 TP 2015 Tot % TA 2016 TP 2016 Tot % alle arvion- 16/15 %
Muut toimintakulut Vuokramenojen toteuma (10,5 milj. euroa) ylitti talousarvion 296 200 euroa (2,9 %). Sisäiset tilavuokrat (7,8 milj. euroa) jäivät alle arvion 156.500 euroa (2,0 %). Ulkoiset vuokramenot (2,8 milj. euroa) ylittivät arvion 453.000 euroa (19,4 %). Poistot Suunnitelmapoistojen toteutuma oli 100,6 % talousarvioista (ylitys 35.591 euroa). Tilikauden tulos Tyks-Sapa-liikelaitoksen ylijäämä oli 231.999,63 euroa. Aiempien tilikausien kumulatiivinen ylijäämä oli 52.823,83 euroa. Ylijäämäkertymä 31.12.2016 jälkeen on 284.823,46 euroa. Investointimenot Investointimenojen toteutuma (5,2 milj. euroa) oli 116,2 % talousarviosta (ylitys 730 918 euroa). Ylitys aiheutui vuodelle 2015 budjetoidun T-sairaalan magneettikuvauslaitteen maksuerien siirtymisestä vuodelle 2016. Tämän perusteella Valtuusto myönsi 29.11.2016 (§ 25) liikelaitokselle 1 054 500 euron ylitysoikeuden investointimenoihin. Rahoitusasema ja sen muutokset Toiminnan ja investointien nettokassavirta oli vuonna 2016 positiivinen 0,7 milj. euroa. Tulorahoitus riitti käyttötalouden ja investointien rahoitukseen.
86 Talouden kehitys tunnusluvuilla mitattuna
Liikelaitoksen talous on kehittynyt tunnusluvuilla mitattuna vuosina 2011 - 2016 seuraavasti: Talouden tunnusluvut
2011 2012 2013 2014 2015 2016
Tuloslaskelman tunnusluvut
Toimintatuotot prosenttia toimintakuluista 103,3 101,7 103,0 102,7 103,6 103,7
Vuosikate prosenttia poistoista 120,3 97,0 90,9 70,4 100,5 104,1
Kunnat yhteensä 553 104 360 555 112 000 -2 007 640 99,6 0,8
-20 -15 -10 -5 0 5 10 15 20
Pyhäranta
Nousiainen
Koski Tl
Somero
Punkalaidun
Kemiönsaari
Kustavi
Taivassalo
Rusko
Laitila
Salo
Turku
Lieto
Parainen
Naantali
Kunnat keskimäärin
Raisio
Kaarina
Sauvo
Mynämäki
Loimaa
Masku
Paimio
Aura
Uusikaupunki
Marttila
Vehmaa
Pöytyä
Oripää
10,9
9,5
8,5
8,4
6,6
5,2
3,6
1,3
1,1
1,1
0,7
0,6
0,6
0,5
0,3
-0,4
-0,6
-1,3
-2,7
-3,5
-4,0
-5,2
-5,4
-5,8
-5,8
-7,1
-7,3
-10,1
-13,0
Poikkeama talousarviosta - %
TUOTOT JÄSENKUNNILTA YHTEENSÄ VERRATTUNA TALOUSARVIOON 2016
93
94
VARSINAIS-SUOMEN SAIRAAN- JÄSENKUNTIEN ERIKOISSAIRAANHOIDON KÄYTTÖ VERRATTUNA
HOITOPIIRIN KUNTAYHTYMÄ TALOUSARVIOON JA KUNTIEN PALVELUSUUNNITELMIIN
Tammi-joulukuu 2016
Kuntayhtymä yhteensä
Myyntituotot jäsenkunnilta * SuoritteetKunta Myyntituotot Talousarvio Yli arvion + Tot. Muutos Hoito- Palv.suunn. Tot. Muutos Käynnit Palv.suunn. Tot. Muutos
yhteensä € 2016 Alle arvion - % 16/15 % jaksot 2016 % 16/15 % 2016 % 16/15 %
Vuoden 2016 tilinpäätöksen laatimista koskevat liitetiedot
1. Tilinpäätöstä laadittaessa noudatetut arvostus- ja jaksotusperiaatteet ja -menetelmät 1.2. Aineettomien ja aineellisten hyödykkeiden arvostus ja suunnitelman mukaisten poistojen
laskentaperusteet Aineelliset ja aineettomat hyödykkeet on kirjattu alkuperäiseen hankintamenoonsa vähennettynä kuluvien pysyvien vastaavien ja muiden pitkävaikutteisten menojen suunnitelman mukaisilla tasapoistoilla taloudellisena käyttöaikana. Valtuuston vahvistamina poistoaikoina on käytetty: Rakennuksissa ja rakennelmissa 30 - 40 vuotta Kiinteissä rakenteissa ja laitteissa 5 - 10 vuotta Tutkimus- ja hoitolaitteissa 2 - 10 vuotta Muissa koneissa ja kalustossa 3 - 7 vuotta Aineettomissa hyödykkeissä 2 - 5 vuotta Valtuusto vahvisti kuntayhtymälle 11.6.2009 (§ 28) uudet suunnitelman mukaisten poistojen laskentaperusteet. Uutta ohjetta on sovellettu sen voimaantulon (11.6.2009) jälkeen käyttöönotettujen pysyvien vastaavien hyödykkeiden poistosuunnitelmien laatimiseen. Laite- ja kalustohankinnat, joiden hankintameno on alle 10.000 euroa ja vuosikorjauksiksi luettavat rakennusten korjausmenot on kirjattu vuosikuluksi.
1.3. Vaihto-omaisuuden arvostus
Vaihto-omaisuus on arvostettu hankintamenoon. Vaihto-omaisuuden arvostuksessa on käytetty varastokirjanpidon tietojärjestelmiin sisältyvää painotetun keskihinnan menetelmää.
1.4. Saamisten ja velkojen arvostus
Saamiset on merkitty tilinpäätökseen nimellisarvoon kuitenkin enintään todennäköiseen arvoon:
Luottotappio on kirjattu, kun sen syntyminen on käynyt ilmeiseksi
Saamiset on merkitty taseeseen ainoastaan siihen arvoon, jonka osalta maksusuorituksen vielä odotetaan tulevan.
Jos saamisesta ei odoteta enää lainkaan suoritusta, se on poistettu kokonaan luottotappiona.
Yksittäiset potilasmaksusaatavat on poistettu, kun velallinen on ulosotossa todettu maksukyvyttömäksi tai saatavaa ei ole perimistoimiston toimesta saatu perityksi. Kolme vuotta ja sitä vanhemmat saamiset on poistettu.
Velat on merkitty tilinpäätökseen nimellisarvoon. 1.5. Menojen ja tulojen jaksotus Tulojen jaksotus:
Myyntituotot jäsenkunnilta, ulkokunnilta ja vakuutuslaitoksilta on jaksotettu vuodeosastohoidon osalta somaattisessa hoidossa päättyneisiin hoitojaksoihin ja psykiatriassa hoitopäiviin perustuen. Avohoidon myyntitulojen jaksotus perustuu avohoitokäynteihin.
Kalliin hoidon tasausmaksu on kirjattu sille vuodelle, jolle sen perusteena olevat suoritteet kohdistuvat. Erityisvelvoitemaksu on kirjattu tuloksi maksuun perustuen.
Erityisvaltionosuus on kirjattu maksuun perustuen. Tilikaudella käyttämättä jäänyt osuus erityisvaltionosuustulosta on kirjattu siirtovelkoihin. (Koskee ainoastaan tutkimus-hankkeiden erityisvaltionosuutta).
Tilikaudella käyttämättä jäänyt osuus ulkopuolisesta tutkimusrahoituksesta on kirjattu siirtovelkoihin.
Muiden myyntituottojen kirjausperusteena on suoritteiden luovuttaminen.
Potilasmaksutulot on jaksotettu hoitopäiviin ja avohoitokäynteihin perustuen.
Työterveydenhuollon Kela-korvaus on kirjattu suoriteperusteen mukaisesti arvioon perustuen.
Lääkäreiden koulutuskorvausten kirjausperusteena on palkan maksuvuosi.
107 Menojen jaksotus:
Varsinaisten palkkojen maksuperusteinen kirjaus vastaa vuositasolla varsin tarkoin suoriteperustetta. Vuodenvaihteessa maksamatta olleet erilliskorvaukset on jaksotettu henkilötasolla henkilöstöhallinnon tietojärjestelmän tietojen perusteella. Ajanjaksolta 26.12. – 31.12.2016 kuitenkin arvioon perustuen.
Lomapalkat ja lomarahat on kohdistettu sille tilikaudelle, jolle lomapäivien perustana olevat palkat kirjataan. Lomapalkkavelan kirjaamisessa on otettu huomioon Kirjanpitolautakunnan kuntajaoston antamat ohjeet ja lausunnot. Lomarahojen 30 % leikkaus 1.4. – 31.12.2016 kertyneistä lomarahoista on otettu huomioon lomapalkka-velassa 31.12.2016.
Sosiaali- ja eläkevakuutusmaksut on tilikauden aikana jaksotettu palkkoja vastaavasti, määriteltyinä prosentteina palkkamenoista. Tilinpäätöksessä on tehty tarkistukset tapaturmavakuutusmaksuun vakuutusyhtiön lopullista vuoden 2016 vakuutusmaksua koskevan arvion perusteella sekä eläkemenoperusteiseen eläkevakuutusmaksuun, varhe-maksuun ja ryhmähenkivakuutusmaksuun Kuntien eläkevakuutuksen vuoden 2016 lopullista maksua koskevan arvion perusteella.
Palvelujen ostojen kirjausperusteena on ollut palvelun vastaanottaminen.
Varastoitavien tarvikkeiden menot on kirjattu varastoluovutuksiin perustuen. Jäljellä oleva vaihto-omaisuuden hankintameno on aktivoitu. Muiden, kuin varastoitavista tarvikkeista aiheutuneiden menojen osalta kirjausperusteena on ollut tarvikkeen vastaanottaminen.
Vuokramenot on jaksotettu vuokra-aikaan perustuen. Korkomenot ja korkotulot on jaksotettu korkopäivien perusteella.
Kuluvan käyttöomaisuuden hankintamenot on aktivoitu ja kirjattu vaikutusaikanaan suunnitelman mukaan poistoina kuluksi.
Pakolliset varaukset:
Pakollisena varauksena on taseen vastattaviin kirjattu potilasvakuutuksen vastuuvaraus (Kuntajaoston lausunto 108/16.1.2015), vanhojen eläkkeiden eläkevastuu (Kuntajaoston lausunto 3/16.9.1996) ja Mandatum henkivakuutusyhtiön kanssa tehtyyn maksatussopimukseen perustuva eläkevastuu.
2. Vuoden 2016 tilinpäätökseen kirjattu kertapoisto Raision sairaalan rakennusten jäljellä olevasta hankintamenosta ja poistoajan lyhentäminen
Raision sairaalan rakennusten jäljellä olevasta hankintamenosta (4.371.262 euroa) on vuoden 2016 tilinpäätöksessä kirjattu 2.900.000 euroa kertapoistona kuluksi kirjanpitolain 5:13 §:n perusteella, koska rakennusten käyttö sairaalatoiminnassa on päättynyt vuonna 2015 ja rakennusten tiloista 67 % on joko tyhjinä tai ei-pysyväisluonteisessa käytössä. Tiloista n. 33 % on Tyks-Sapa-liikelaitoksen ja Raision terveyskeskuksen käytössä. Vuoden 2016 alusta lukien Raision sairaalan rakennusten jäljellä olevat hankintamenot poistetaan 5 vuoden poistoajalla.
3. Kilpailukykysopimuksen mukainen 30 % vähennys lomarahoista ja sen huomioon
ottaminen tilinpäätöksessä Kilpailukykysopimuksen mukaan kuntien ja kuntayhtymien henkilöstön lomanmääräytymisvuosien 2016-2017, 2017-2018 ja 2018-2019 lomarahoja leikataan 30 %:lla. Kirjanpitolautakunnan kuntajaosto on antanut 27.9.2016 lausunnon (lausunto 114), jonka mukaan: ”Lomarahavelan kirjaamisessa otetaan huomioon kilpailukykysopimuksen johdosta tehty lomarahaleikkaus jo vuoden 2016 tilinpäätöstä laadittaessa. Vähennystä ei kuitenkaan tehdä niiden lomarahojen osalta, jotka maksetaan ennen 1.2.2017.” Tilinpäätöksessä 2016 on otettu huomioon 30 % vähennys 1.4. – 31.12.2016 kertyneistä lomarahoista kirjattaessa lomarahoja kuluksi vuodelle 2016 ja lomapalkkavelaksi 31.12.2016. Vähennykset on laskettu henkilötasolla henkilöstöhallinnon tietojärjestelmässä. Tulosalueittain lomarahojen leikkauksen vuoden 2016 henkilöstökuluja vähentävät vaikutukset ovat seuraavat: Lomarahojen 30 % leikkauksen henkilöstökuluja
vähentävä vaikutus Euroa
Turun yliopistollinen keskussairaala 2 130 273
Psykiatrian tulosalue 318 012
Tekniset ja huoltopalvelut 205 070
Hallintokeskus 179 658
Ensihoidon ja päiv. liikelaitos 193 832
Turunmaan sairaalan liikelaitos 81 379
Tyks-Sapa-liikelaitos 533 710
Kuntayhtymä yhteensä 3 641 934
108
4. Potilasvakuutuksen vastuuvaraus ja kuluksi kirjattu varauksen muutos vuoden 2016 tilinpäätöksessä
Potilasvakuutuskeskus ilmoitti 13.1.2017 kuntayhtymän potilasvakuutuksen vastuuvarauksen määräksi 31.12.2016 tilanteessa 40.590.952 euroa, johon sisältyy 9.824.393 euroa vammaispalvelulain mukaisia vastuita, joista kunnat eivät ole käyttäneet regressioikeutta. Vastuuvelka, sisältäen vammaispalvelulain mukaisista vastuista ainoastaan tunnetut regressit, on 30.766.559 euroa.
Yhteensä 40 590 952 41 859 761 -1 268 809 -3,0 Kirjanpitolautakunnan kuntajaosto antoi 16.1.2015 lausunnon potilasvakuutusvastuun kirjaamisohjeiden muuttamisesta (lausunto 108). Lausunnossaan Kuntajaosto toteaa, että sellaiset vammaispalvelulain 15 §:n mukaiset regressivastuut, jotka ovat toteutuneet ja kunta on tilitystä vastaan hakenut Potilasvakuutuskeskukselta korvausta, tulee tilinpäätöksessä käsitellä potilasvakuutusvarauksena. Sen sijaan muita vammaispalvelulain perusteella mahdollisesti aiheutuvia vastuita koskien tulee tilinpäätöstä laadittaessa arvioida toteutuvatko kirjanpitolain pakollisen varauksen tunnusmerkit. Mikäli vammaispalvelulain mukaiset vastuut eivät täytä varauksen tekemisen edellytyksiä, esitetään ne tilinpäätöksen liitetiedoissa vastuusitoumuksina. Kuntayhtymän vuoden 2016 tilinpäätöksessä on vammaispalvelulain mukaisista vastuista pakollisena varauksena kirjattu tunnettuja regressejä vastaava määrä 4.435.657 euroa. Menon vähennykseksi vuodelle 2016 on kirjattu näin lasketun varauksen muutos -1.234.169 euroa. (Vuoden 2015 tilinpäätöksessä varauksen kuluksi kirjattu muutos oli +6,2 milj. euroa.) Potilasvakuutuskeskuksen ilmoittamat vastuut (9.824.393 euroa), joista kunnat eivät ole käyttäneet regressioikeutta, on ilmoitettu tilinpäätöksen liitetiedoissa vastuusitoumuksissa.
5. Selvitys keskeneräisten somaattisten hoitojaksojen kertyneistä menoista 31.12.2016 Kuntalaskutustulot on kirjattu tuloslaskelmaan tuotoiksi hoitojaksojen päättymisen perusteella. Tarkka meno tulon kohdalle -periaate edellyttäisi keskeneräisten hoitojaksojen 31.12.2016 mennessä kertyneiden välisuoritteista aiheutuneiden menojen kirjaamista tuloslaskelmaan tuotoksi tai menon vähennykseksi ja taseeseen laskuttamattomiin saamisiin. Jotta tilinpäätös antaa kirjanpitolain 3:2 §:ssä säädetyllä tavalla oikeat ja riittävät tiedot kuntayhtymän toiminnan tuloksesta ja taloudellisesta asemasta, ilmoitetaan seuraavassa keskeneräisten somaattisten hoitojaksojen 31.12.2016 mennessä kertyneiden menojen määrät. Menoihin sisältyvät hoitopäivien, toimenpiteiden ja tutkimusten aiheuttamat menot.
6. Korkeimman oikeuden ratkaisu Vsshp:n ja Svenska Handelsbankenin korkokiistassa
Korkein oikeus on antanut 23.2.2016 ratkaisunsa (KKO:2016:10) Vsshp:n ja Handelsbankenin välisessä korkokiistassa. KKO on vahvistanut, että Handelsbankenilla ei ole ollut oikeutta korottaa kuntayhtymän luottojen korkomarginaalia ja vahvistanut, että pankki on velvollinen palauttamaan Vsshp:lle korotusten vuoksi perusteetta saamansa määrät. Korkeimman oikeuden päätös annettiin tiedoksi hallitukselle 1.3.2016 (§ 18).
109 Handelsbanken korotti yksipuolisella päätöksellään 12 lainan (pääomaltaan yhteensä 65,0 milj. euroa) marginaalia 0,04 %:sta 0,64 %:iin 10.9.2009 alkaen sekä pääomaltaan yhden 10,0 milj. euron lainan korkomarginaalin 0,018 %:sta 0,618 %:iin 1.2.2010 lukien. Handelsbanken palautti kuntayhtymän tekemän maksuvaatimuksen perusteella 23.3.2016 korkoja sekä maksoi viivästyskorkoja ja oikeudenkäyntikulujen korvauksia yhteensä 3.252.041,33 euroa. Palautukset on kirjattu vuoden 2016 tuloslaskelmaan. Korkomenojen palautus (2.212.791,69 euroa) on kirjattu korkokulujen vähennykseksi, viivästyskorot (648.802,21 euroa) muihin rahoitustuottoihin ja oikeudenkäyntikulujen korvaukset (390.447,43 euroa) muihin toimintatuottoihin.
7. Konsernitilijärjestelmässä olevien liikelaitosten pankkitilien saldojen esittäminen
tilinpäätöksessä Konsernitilijärjestelmässä olevien liikelaitosten tytärtilien saldot esitetään liikelaitosten erillistaseissa sisäisenä saamisena kuntayhtymältä (miinusmerkkinen saldo sisäisenä velkana kuntayhtymälle). Kuntayhtymän yleisessä taseessa liikelaitosten tytärtilien saldot esitetään vastaavasti sisäisinä saamisina ja velkoina liikelaitoksilta. Saamiset pankilta esitetään yleisen taseen kassavaroissa. Menettely vastaa konsernitilijärjestelmän sopimusoikeudellista tulkintaa, jonka mukaan kuntayhtymällä on ulkoinen pankkisaaminen (ei liikelaitoksilla). Kuntayhtymän yhteenlaskettuun taseeseen esittämistavalla ei ole vaikutusta.
8. Konsernitilijärjestelmässä olevien tytäryhteisöjen pankkitilien saldojen esittäminen tilinpäätöksessä
Konsernitilijärjestelmässä olevien tytäryhteisöjen tytärtilien saldot esitetään kuntayhtymän taseessa velkana tytäryhteisöille (miinusmerkkinen tytärtilin saldo saamisena tytäryhteisöiltä). Tytärtilien saldoja vastaavat saamiset pankilta ovat kuntayhtymän kassavaroissa. Menettely vastaa konsernitilijärjestelmän sopimusoikeudellista tulkintaa, jonka mukaan kuntayhtymällä on ulkoinen pankkisaaminen (ei tytäryhteisöillä). Konsernitaseeseen esittämistavalla ei ole vaikutusta. Tytäryhteisöjen pankkitileistä konsernitilinjärjestelmässä ovat Medbit Oy:n ja Länsirannikon Työterveys Oy:n pankkitilit.
9. Konsernitilinpäätös vuodelta 2016 Konsernitilinpäätöksessä kuntayhtymän tilinpäätökseen on yhdistelty seuraavat tytär- ja osakkuusyhteisöt:
Koti- Omistus- Toiminta- Taseen
paikka osuus % tuotot loppusumma
milj. euroa milj. euroa
Tytäryhteisöt
Medbit Oy Turku 60,0 49,050 12,295
Länsirannikon Työterveys Oy Turku 90,9 6,219 1,328
TYKSin koulutus- ja tutkimussäätiö Turku 100,0 0,333 2,892
TYKSin koulutus- ja vapaa-ajan
viettokeskuksen säätiö Turku 100,0 0,012 0,042
Kiinteistö Oy Hirviluhta Salo 65,7 0,132 0,124
Osakkuusyhteisöt
Lännen tekstiilihuolto Oy Turku 25,4 14,511 8,300
Asunto Oy Alhaistentorni Salo 30,7 0,098 0,323
Kiinteistö Oy Kuskinkuja Kaarina 31,6 0,112 1,716
FinnHEMS Oy Vantaa 20,0 30,308 11,999 FinnHEMS Oy (lääkärihelikopteritoiminnasta vastaava yhtiö) on yhdistelty konsernitilinpäätökseen yhtiöön tehdyn osakesijoituksen (2.000 euroa) määräisenä, koska yhtiön omaan pääomaan (voittovaroihin) sisältyy merkittävimpänä eränä valtionosuudet, joihin kohdistuu palautusvelvollisuus (voittovarat 31.12.2016 7,8 milj. euroa). Tytäryhteisöjen vuoden 2016 tuloslaskelmat, taseet ja rahoituslaskelmat on yhdistelty vastaaviin kuntayhtymän laskelmiin. Osakkuusyhteisöjen tilikauden 2016 voitosta tai tappiosta sekä oman pääoman muutoksesta on konsernitilinpäätökseen yhdistelty kuntayhtymän omistusosuutta vastaava osuus (sovellettu pääomaosuusmenetelmä).
110 Ennen yhdistelyä on eliminoitu kuntayhtymän ja tytäryhteisöjen keskinäiset tuotot ja kulut sekä saamiset ja velat sekä sisäinen omistus. Vähemmistöosuudet on erotettu konsernin yli- ja alijäämästä konsernin tuloslaskelmassa sekä konsernin omasta pääomasta konsernitaseessa.
Tyks-Sapa-liikelaitoksen, Ensihoidon ja päivystyksen liikelaitoksen ja Turunmaan sairaalan liikelaitoksen tuloslaskelma, tase ja rahoituslaskelma on yhdistelty kuntayhtymän tuloslaskelmaan, taseeseen ja rahoituslaskelmaan rivi riviltä. Liikelaitosten liitetiedot sisältyvät kuntayhtymän tilinpäätöksen liitetietoihin. Liikelaitosten tilinpäätöslaskelmat on esitetty erillislaskelmina kuntayhtymän tilinpäätöksessä. Kuntayhtymän tuloslaskelmasta ja talousarvion toteutumisvertailusta on eliminoitu liikelaitosten ja yleisen taseen keskinäisistä liiketapahtumista syntyneet tuotot ja kulut. Kuntayhtymän taseesta on eliminoitu liikelaitosten ja yleisen taseen keskinäiset saamiset ja velat ja yleisen taseen omistusosuudet Tyks-Sapa-liikelaitoksen ja Ensihoidon ja päivystyksen liikelaitoksen peruspääomaan.
11. Vuoden 2016 talousarvioon tehdyt muutokset ja talousarvion ylitysoikeudet VALTUUSTON HYVÄKSYMÄT TALOUSARVIOMUUTOKSET 2016
Turun kaupungin logistiikkatoimintojen liikkeenluovutus (Valtuusto 14.6.2016 § 8) • Valtuusto päätti lisätä vuoden 2016 talousarvioon kuntayhtymän toimintakuluihin ilman liikelaitoksia
1.145.000 euroa ja vastaavasti toimintatuottoihin ilman liikelaitoksia 1.145.000 euroa sillä perusteella, että Turun kaupungin logistiikkatoiminnot siirrettiin 1.4.2016 lukien liikkeenluovutuksena kuntayhtymän toiminnaksi.
Svenska Handelsbankenin palautusten huomioon ottaminen talousarviossa ja tulostavoitteen
muuttaminen (Valtuusto 29.11.2016 § 24) • Valtuusto päätti muuttaa vuoden 2016 talousarviota siten, että Handelsbankenin palauttamien
korkojen, viivästyskorkojen ja oikeudenkäyntikulukorvausten kokonaismäärä 3.252.000 euroa lisätään tuloksi ja menonvähennyksiksi siten, että kuntayhtymän, ilman liikelaitoksia tulostavoitteeksi muodostuu nollatuloksen sijaan 3.252.000 euroa ja kuntayhtymän, ilman liikelaitoksia sitovat nettokulut supistuvat 3.252.000 euroa.
HALLITUKSEN JA JOHTOKUNTIEN HYVÄKSYMISSÄ KÄYTTÖSUUNNITELMISSA TEHDYT MUUTOKSET VUODEN 2016 TALOUSARVIOON
Opetusvastuupalkkioiden tuloarvioiden sisäinen siirto
• Hallituksen ja liikelaitosten johtokuntien hyväksymissä vuoden 2016 talousarvion
käyttösuunnitelmissa otettiin huomioon opetusvastuupalkkioiden tuloarvioiden (tili 31720) sisäinen siirto tulosalueiden talousarvioista hallintokeskuksen talousarvioon ja vastaavat muutokset tulosalueiden hallintokeskuksen maksuosuuksiin (tili 46100) seuraavasti: Tyks 128.300 euroa, psykiatrian tulosalue 21.500 euroa, huoltopalvelut 1.500 euroa, EPLL 5.100 euroa, Turunmaan sairaala 7.700 euroa ja Tyks-Sapa-liikelaitos 19.200 euroa. Yhteensä 183.300 euroa.
• Talousarviomuutoksilla ei ole vaikutusta kuntayhtymätason talousarvioon. SAIRAANHOITOPIIRIN JOHTAJAN HYVÄKSYMÄT MUUTOKSET VUODEN 2016 TALOUSARVIOON JA KÄYTTÖSUUNNITELMIIN (toimintasääntö 14 § 16 mom)
Eräiden projektimäärärahojen siirto hallintokeskuksen talousarviosta Tyksin
tutkimuspalvelujen talousarvioon • Hallituksen 15.12.2015 (§ 160) hyväksymissä talousarvion käyttösuunnitelmissa seuraavien
projektien määrärahat ovat hallintokeskuksen keskitetyissä hankemäärärahoissa: Lapsena syövän sairastaneiden myöhäisvaikutus -projekti, haavakeskusprojektin jatkohanke, liikennelääketieteen suunnitteluhanke sekä hengitystukihoidon osaamiskeskushanke. Projektit kuitenkin toteutetaan vuonna 2016 Tyksin toimesta.
• Sairaanhoitopiirin johtajan päätöksellä hankkeitten määrärahat yhteensä 67.000 euroa on siirretty Tyksin talousarvioon tutkimuspalvelujen (1T166) ja sisäisten kehityshankkeitten (1V164) käyttösuunnitelmiin. Tyksin maksuosuutta hallintokeskuksen menoihin ja hallintokeskuksen sisäistä myyntituloa Tyksilta on vähennetty vastaavasti.
• Talousarviomuutoksilla ei ole vaikutusta kuntayhtymätason talousarvioon.
111 TALOUSARVIOMUUTOSTEN VAIKUTUKSET KUNTAYHTYMÄTASON TALOUSARVIOON
Kuntayhtymä yhteensä Alkuperäinen Valtuuston hyväksymät talousarvio- Talousarvio 2016
talousarvio 2016 muutokset talousarvio-
Valtuusto Turun logistiikka- Svenska Handels- muutosten
24.11.2015 § 25 toiminnot sh- bankenin palau- jälkeen
TULOSLASKELMA € piirille 1.4.2016 - tusten vaikutukset
Valtuusto päätti kokouksessaan 29.11.2016 (§ 24) myöntää vuoden 2016 talousarvioon seuraavat ylitysoikeudet: • Tyks-Sapa-liikelaitoksen sitoviin nettokuluihin 6,4 milj. euron ylitysoikeuden. • Tyks-Sapa-liikelaitoksen investointimenoihin1.054.500 euron ylitysoikeuden vuodelta 2015
siirtyneiden MRI-laitteen maksuerien perusteella.
112
Tuloslaskelman liitetiedot
12. Pakollisten varausten muutokset
Pakollisena varauksena on tilinpäätökseen kirjattu potilasvakuutuksen vastuuvaraus ja KuEL:n
ulkopuolella tehdyistä eläkesitoumuksista aiheutuva eläkevastuu.