Page 1
1(54)
Tilastokeskuksen vuosiohjelma 2015 - tilastot, tuotteet ja pal-velut
1. TILASTOKESKUKSEN TUOTTAMAT TILASTOT .......................... 3
Muutoksia tilastojen tuotannossa 2015 .......................................................... 3
Aikuiskoulutustutkimus ................................................................................... 4
Ajankäyttötutkimus ......................................................................................... 4
Ajoneuvotilastot .............................................................................................. 4
Alueellinen yritystoimintatilasto ...................................................................... 5
Aluetilinpito ..................................................................................................... 5
Ansiotasoindeksi ............................................................................................ 5
Asumisen hinnat ............................................................................................ 6
Asunto- ja rakennuskanta ja asuinolot ........................................................... 7
Avointen työpaikkojen tutkimus ..................................................................... 7
CVTS, yritysten henkilöstökoulutustutkimus .................................................. 8
Energia ........................................................................................................... 8
Hyödyketilastot ............................................................................................... 9
Joukkoviestintä ............................................................................................ 10
Julkisen sektorin palkat ................................................................................ 10
Julkisyhteisöjen finanssitilastot .................................................................... 11
Jätetilasto ..................................................................................................... 12
Kansantalouden tilinpito ............................................................................... 12
Kansainvälinen hintavertailu ........................................................................ 14
Kasvihuonekaasujen inventaario ................................................................. 14
Kaupan määrävuosiselvitys ......................................................................... 15
Korjausrakentaminen ................................................................................... 15
Kotitalouksien kulutus .................................................................................. 16
Kotitalouksien varallisuus............................................................................. 17
Kulttuuri ........................................................................................................ 17
Kuluttajabarometri ........................................................................................ 18
Kuluttajahintaindeksit ................................................................................... 18
Kuntatalous .................................................................................................. 19
Kuolemansyyt .............................................................................................. 20
Kustannusindeksit ........................................................................................ 20
Liikennetilastot ............................................................................................. 21
Liiketoiminnan kuukausikuvaajat ................................................................. 21
Maa- ja metsätalousyritysten taloustilasto ................................................... 22
Maatalouden hintaindeksit ........................................................................... 22
Maksutasetilasto .......................................................................................... 22
Matkailutilastot ............................................................................................. 23
Opiskelijavirrat ............................................................................................. 24
Oppilaitostilastot ........................................................................................... 25
Palkkarakenne ............................................................................................. 26
Palvelujen ulkomaankauppatilasto .............................................................. 27
Perheet......................................................................................................... 27
Poliisi- ja pakkokeinotilasto .......................................................................... 27
Rahoitus ja vakuutus .................................................................................... 28
Rahoitustilinpito ............................................................................................ 29
Rakennus- ja asuntotuotanto ....................................................................... 29
Rakentamisen kustannukset ........................................................................ 30
Syytetyt, tuomitut ja rangaistukset ............................................................... 30
Page 2
2(54)
Teollisuuden uudet tilaukset ........................................................................ 31
Teollisuustuotannon volyymi-indeksi ........................................................... 31
Tiede, teknologia ja innovaatio .................................................................... 32
Tieliikenneonnettomuudet ............................................................................ 32
Tietotekniikan käyttö yrityksissä .................................................................. 33
Tulotilastot .................................................................................................... 33
Tuottajahintaindeksit .................................................................................... 34
Tytäryhtiötilastot ........................................................................................... 34
Työolotutkimus ............................................................................................. 35
Työssäkäynti ................................................................................................ 35
Työtaistelutilasto .......................................................................................... 36
Työtapaturmatilasto ..................................................................................... 36
Työvoimakustannukset ................................................................................ 36
Työvoimatutkimus ........................................................................................ 37
Vaalitilastot ................................................................................................... 38
Vapaa-aikatutkimus ..................................................................................... 38
Varastotilasto ............................................................................................... 38
Velka-asiat ................................................................................................... 38
Väestöennuste ............................................................................................. 39
Väestön ennakkotilasto ................................................................................ 40
Väestön koulutusrakenne ............................................................................ 40
Väestönmuutokset ....................................................................................... 41
Väestön tieto- ja viestintätekniikan käyttö .................................................... 42
Väestörakenne ............................................................................................. 42
Yksityisen sektorin palkat............................................................................. 42
Ympäristötilinpito .......................................................................................... 43
Yritysten rakenne- ja tilinpäätöstilasto ......................................................... 44
Yritystukitilasto ............................................................................................. 45
2. TIETOTUOTTEET JA -PALVELUT .............................................. 47
Avoin data .................................................................................................... 47
Tietokannat ja tietokantapohjaiset palvelut .................................................. 48
Julkaisut ....................................................................................................... 49
Teemasivustot ja muut tietokokonaisuudet .................................................. 50
Erityisselvitykset ja muut asiakaskohtaiset palvelut .................................... 51
Tutkimusaineistot ja muut tutkimusta tukevat palvelut ................................ 52
Haastattelupalvelut ja surveylaboratorio ...................................................... 53
Koulutus- ja asiantuntijapalvelut .................................................................. 53
Tilastotietopalvelu ........................................................................................ 53
Muut palvelut ................................................................................................ 54
Page 3
3(54)
1. Tilastokeskuksen tuottamat tilastot Seuraavassa on esitetty Tilastokeskuksen tilastointikohteet ja niihin liittyvät
tilastot. Lisätietoja tilastoista saa internetistä.
Tilastojen yksityiskohtaiset kuvaukset löytyvät osoitteesta
http://www.tilastokeskus.fi/meta/til/index.html
Tilastojen julkistamiskalenterista löytyvät tarkat julkistamispäivämäärät:
http://www.tilastokeskus.fi/ajk/julkistamiskalenteri/index.html
Suorista tiedonkeruista kerrotaan osoitteessa
http://tilastokeskus.fi/keruu/index.html
Muutoksia tilastojen tuotannossa 2015
Tilastokeskus on joutunut taloudellisista syistä johtuen vähentämään tilasto-
jen tuotantoa. Tavoitteena on kuitenkin, että tuotannossa olevat tilastot tuo-
tetaan laadukkaasti.
Tilaston tuotanto päättyy
- alueellinen panos-tuotos
- hallinto-oikeuksien ratkaisut
- hovioikeuksien ratkaisut
- julkinen oikeusapu
- julkisen sektorin ympäristönsuojelumenot
- korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisut
- korkeimmat oikeuden ratkaisut
- kuntien ja kuntayhtymien tuottavuustilasto
- käräjäoikeuksien rikosasioiden ratkaisut
- käräjäoikeuksien siviiliasioiden ratkaisut
- maatalouden aluetaloustilasto
- matkailutilinpito
- metsätilinpito
- patentointi
- syyttäjän ratkaisut
- tieteen ja teknologian henkilövoimavarat
- ulkomaan meriliikenteen tulot ja menot
- valtion tuottavuustilasto
Tilastot on muutettu maksullisiksi toimeksiannoiksi ja niitä ei julkaista
tilastokeskus.fi:ssä
- kuorma-autoliikenteen kustannusindeksi
- linja-autoliikenteen kustannusindeksi
- maarakennusalan konekustannusindeksi
- metsäalan kone- ja autokustannusindeksi
- taksi- ja sairaankuljetusliikenteen kustannusindeksit
Lisätietoja:
http://www.stat.fi/til/muutokset.html
http://tilastokeskus.fi/ajk/tiedotteet/2014/uutinen_040_2014-12-18.html
Page 4
4(54)
Aikuiskoulutustutkimus
Aikuiskoulutustutkimuksessa selvitetään aikuisväestön koulutukseen osal-
listumista, koulutusmielipiteitä ja -käsityksiä, koulutustarvetta ja koulutusha-
lukkuutta. Lisäksi kerätään tietoa koulutukseen osallistumisen esteistä ja eh-
doista.
Aineisto: Tutkimustiedot perustuvat noin 6 000 henkilön otoksella toteutet-
tuihin käyntihaastatteluihin. Kohteena ovat 18–64-vuotiaat Suomessa pysy-
västi asuvat henkilöt.
Julkaiseminen: Tietoja on vuosilta 1980, 1990, 1995, 2000, 2006 ja 2012.
Seuraava tiedonkeruu toteutetaan tammi-kesäkuussa 2017. Vuonna 2015 ti-
lastosta ei tule julkistuksia.
Kehittäminen: Seuraavan tiedonkeruun suunnittelussa hyödynnetään vuo-
den 2012 tutkimuksen kokemuksia yhdistelmätiedonkeruumenetelmän käy-
töstä sekä otetaan huomioon EU:n sosiaalitilastojen modernisointistrategia.
Ajankäyttötutkimus
Ajankäyttötutkimuksella selvitetään mm. työaikaa, kotitöihin, nukkumi-
seen ja ruokailuun kulunutta aikaa, vapaa-ajan harrastuksia sekä yhdessäoloa
ja toimintopaikkaa. Lisäksi tutkitaan ajankäytön rytmejä vuorokauden, vii-
kon-päivän ja vuodenajan mukaan.
Aineisto: Kyseessä on otostutkimus, johon osallistuvat pitävät kahden vuo-
rokauden ajan tarkkaa päiväkirjaa ajankäytöstään. Luokittelutiedot saadaan
haastatteluista ja hallinnollisista rekistereistä.
Julkaiseminen: Tietoja on vuosilta 1979, 1987–88, 1999–2000 ja 2009–
2010.
Kehittäminen: Ajankäyttötietojen keräämistä kehitetään varsinaisten tutki-
musten välillä valmiiksi luokitellulla ns. kevytpäiväkirjalla sekä yhdistelmä-
tiedonkeruumenetelmällä (paperi- ja internet-päiväkirja).
Ajoneuvotilastot
Ajoneuvotilastot muodostuvat kahdesta tilastosta:
- moottoriajoneuvojen ensirekisteröinnit
- moottoriajoneuvokanta
Moottoriajoneuvokannassa on tiedot rekisterissä olevista ajoneuvoista (au-
tot, moottoripyörät, mopot, nelipyörät, moottorikelkat, traktorit, moottorityö-
koneet ja perävaunut) kunkin vuosineljänneksen lopussa. Ahvenanmaan eril-
lisestä rekisteristä saadaan vain vuoden lopun tiedot. Lisäksi on tietoja mm.
käyttövoimasta ja käyttötarkoituksesta sekä mm. ajoneuvon merkistä.
Aineisto: Tilastokeskuksen moottoriajoneuvotilastot perustuvat Liikenteen
turvallisuusviraston (Trafi) ajoneuvoliikennerekisteriin, joka sisältää tiedot
kaikista rekisteröintivelvollisuuden alaisista tieliikenteen ajoneuvoista Man-
ner-Suomessa. Ålands Motorfordonsbyrå toimittaa Tilastokeskukselle vuo-
sittain tilastot Ahvenanmaan ensirekisteröinneistä ja ajoneuvokannasta.
Page 5
5(54)
Julkaiseminen: Tiedot moottoriajoneuvojen ensirekisteröinneistä julkais-
taan kuukausittain noin neljän työpäivän viiveellä tilastokuukauden päätty-
misestä. Moottoriajoneuvokannan tiedot julkaistaan vuosittain maaliskuussa.
Kehittäminen: Vuonna 2013 otettiin käyttöön Liikenteen turvallisuusviras-
ton Trafi.fi-sivuille linkitetty avoin PX-Web -taulukointipalvelu, jossa ote-
taan vuonna 2015 käyttöön myös ruotsin- ja englanninkieliset versiot.
Alueellinen yritystoimintatilasto
Alueellinen yritystoimintatilasto kuvaa yrityssektorin rakenteita ja raken-
teiden muutoksia toimialoittain ja alueittain. Tilaston perusmuuttujia ovat
liikevaihto, tuotannon brutto- ja jalostusarvo, toimipaikkojen lukumäärä- ja
henkilöstötiedot sekä aineellisen käyttöomaisuuden investoinnit. Tilastossa
on mukana kaikkien sektoreiden toimipaikkojen lukumäärä- ja henkilöstötie-
toja.
Aineisto: Tilaston laadinnan lähdeaineistoina ovat Suomen koko yritystoi-
minnan kattava Verohallinnon elinkeinoveroaineisto, Tilastokeskuksen suo-
ran yritystiedonkeruun aineisto sekä yritys- ja toimipaikkarekisterin aineisto.
Tilastoyksikkönä on yrityksen tai muun taloudellista toimintaa harjoittavan
yksikön toimipaikka.
Julkaiseminen: Tiedot julkistetaan kaksi kertaa vuodessa. Ennakkotiedot
valmistuvat tilastovuotta seuraavan vuoden syyskuussa. Lopulliset toimiala-
tilastot valmistuvat tilastovuotta seuraavan vuoden joulukuussa.
Kehittäminen: Ei kehittämistä vuonna 2015.
Aluetilinpito
Aluetilinpito on kansantalouden tilinpidon laajennus. Tietoja on saatavilla
seutukunnittain, maakunnittain ja suuralueittain sekä tarvittaessa muilla kun-
tapohjaisilla aluejaoilla. Aluetilinpito koostuu tuotannon ja työllisyyden
aluetileistä sekä kotitalouksien aluetileistä.
Aineisto: Kansantalouden tilinpidosta saadaan koko maata koskevat tiedot.
Alueellisten tietojen laskennassa käytetään muiden tilastojen aineistoja, ku-
ten yritysrekisteri, yritysten rakenne- ja tilinpäätöstilasto, kuntien ja kun-
tayhtymien talous- ja toimintatilasto, valtion tilinpäätösaineisto, maa- ja met-
sätalousyritysten taloustilasto, luottolaitosten tilinpäätösaineisto, henkilöve-
roaineisto, asuntokantatiedot, kulutustutkimus ja ajoneuvorekisteri.
Julkaiseminen: Aluetilinpidon tiedot julkaistaan vuosittain 24 kuukauden
viiveellä.
Kehittäminen: Vuosien 2015–2016 aikana kehitetään menetelmä alueelli-
sen tuotos-, arvonlisäys- ja työllisyystietojen tuottamiseksi 12 kk viiveellä.
Tämä on osa EKT 2010 uudistusta.
Ansiotasoindeksi
Ansiotasoindeksi mittaa palkansaajien säännölliseltä työajalta maksettavien
ansioiden kehitystä. Ansiot sisältävät tulospalkkiot ja sopimuksiin perustuvat
Page 6
6(54)
kertaerät. Ansiotasoindeksissä mitataan määrältään vakioidun työpanoksen
kehitystä, joten siinä ei ole mukana yli- ja lisätöiden vaikutusta.
Aineisto: Perusaineistossa on noin kaksi kolmasosaa Suomen kokoaikaisista
palkansaajista. Tiedot perustuvat pääosin työnantajajärjestöjen yritysjäsenil-
tään keräämiin ansiotietoihin sekä kunta- ja valtiosektorin palkkatilastoihin.
Pienyritysvaltaisilla toimialoilla hyödynnetään myös Tilastokeskuksen omia
tiedusteluja.
Julkaiseminen: Ennakkotiedot julkaistaan neljännesvuosittain noin puoli-
toista kuukautta vuosineljänneksen päättymisen jälkeen. Tiedot tarkentuvat
seuraavissa julkaisuissa. Kunkin vuoden indeksit tulevat lopullisiksi viimeis-
tään seuraavan vuoden syksyllä.
Kehittäminen: Ei kehittämistä vuonna 2015.
Asumisen hinnat
Asumisen hinnat -tilastointikohteeseen kuuluvat seuraavat tilastot:
- osakeasuntojen hinnat
- asuntojen vuokrat
- asunto-osakeyhtiöiden talous
- kiinteistöjen hinnat
- omistusasumisen hintaindeksit
Osakeasuntojen hintatilasto kuvaa sekä vanhojen että uusien kerros- ja rivi-
talohuoneistojen hintakehitystä. Kiinteistöjen hintatilastossa on tietoja sekä
uusien että vanhojen omakotitalojen ja omakotitalotonttien hintatasoista ja
hintojen muutoksista. Omistusasumisen hintaindeksit kuvaavat sekä omis-
tus-asujien kustannusten kehitystä että kaikkien omistusasuntojen hintojen
kehitystä. Vuokratilastot kuvaavat vuokra-asuntokannan vuokratasoa ja
vuokrien muutosta. Asunto-osakeyhtiöiden taloustilasto mittaa asuntoyhtei-
sön asumiskustannuksia sekä selvittää, mistä asumiskustannukset muodostu-
vat ja mistä erot kustannuksissa johtuvat.
Aineisto: Osakeasuntojen hinnat perustuvat varainsiirtoveroilmoituksiin
sekä uusien osakeasuntojen osalta suurimpien rakennuttajien ja kiinteistövä-
littäjien antamiin tietoihin. Kiinteistöjen hinnoissa vanhojen kiinteistöjen
lähteenä käytetään Maanmittauslaitoksen kiinteistötietorekisteriä ja Väestö-
rekisterikeskuksen kiinteistötietojärjestelmää, uusien omakotitalojen hinta-
tiedot perustuvat hintaseurantaan. Omistusasumisen hintaindekseissä käyte-
tään osakeasuntojen ja kiinteistöjen hintatilastojen tietoja sekä kuluttajahin-
taindeksin tietoja omistusasumisen kustannuksista. Neljännesvuosittaisen
vuokratilaston tietojen perustana on kuukausittain suoritettava työvoimatut-
kimuksen yhteydessä kerättävä haastatteluaineisto. Vuositilaston laadinnassa
käytetään myös Kansaneläkelaitoksen asumistukirekisterin vuokratietoja.
Lisäksi tilastojen laadinnassa käytetään Tilastokeskuksen asuntokanta-ai-
neistoa, muuttoaineistoja sekä väestörakennetietoja. Asunto-osakeyhtiöiden
tiedot kerätään asunto-osakeyhtiöiltä.
Julkaiseminen: Osakeasuntojen hinnat julkaistaan kuukausittain noin neljä
viikkoa kuukauden päättymisestä. Vuositiedot valmistuvat huhtikuussa.
Kiinteistöjen hinnat julkaistaan neljännesvuosittain 2,5 kuukauden viiveellä.
Omistusasumisen hintaindeksit julkaistaan noin 3,5 kuukauden viiveellä.
Page 7
7(54)
Asuntojen vuokratiedot julkaistaan neljännesvuosittain noin viiden viikon
viiveellä ja vuositiedot maaliskuussa. Asunto-osakeyhtiöiden taloustiedot
julkaistaan vuosittain tilastointivuotta seuraavan vuoden syyskuussa.
Kehittäminen: Osakeasuntojen hinnat -tilastossa toteutetaan perusvuosiuu-
distus keväällä 2015.
Asunto- ja rakennuskanta ja asuinolot
Asunto- ja rakennuskanta ja asuinolot kattaa seuraavat tilastot:
- asunnot ja asuinolot
- rakennukset ja kesämökit
Asunnot ja asuinolot -tilasto kuvaa olemassa olevaa asuntokantaa, asuntojen
lukumäärää ja asuntokuntien asuinoloja. Rakennukset ja kesämökit -tilasto
kuvaa olemassa olevaa rakennus- ja kesämökkikantaa. Molemmissa tilas-
toissa kuvataan vuoden viimeisen päivän tilanne.
Aineisto: Tiedot saadaan pääosin Väestörekisterikeskuksen väestötietojär-
jestelmästä, johon kuntien rakennusvalvontaviranomaiset ilmoittavat raken-
nuksia ja asuntoja koskevat rakennusluvanvaraiset tiedot. Rakennuksia ja
asuntoja kuvataan mm. valmistumisvuoden, asunnon hallintaperusteen, talo-
tyypin ja varusteiden mukaan sekä asuntokuntia rakenteen, elinvaiheen ja
asuntokunnan jäsenten iän mukaan.
Molemmissa tilastoissa on käytettävissä kokonaisaineisto. Tietoja voidaan
tuottaa kaikilla kunta- ja koordinaattipohjaisilla aluejaoilla sekä postinume-
roalueittain.
Julkaiseminen: Asunto- ja asuinolotilaston perustiedot, kuten asunnon talo-
tyyppi, asumisväljyys, rakennusvuosi ja asuntokunnan rakenne, valmistuvat
toukokuussa, asunnon hallintaperustetieto lokakuussa ja tulotietoihin perus-
tuvat elinvaihe-, viitehenkilö- ja tulotiedot runsaan vuoden viiveellä helmi-
maaliskuussa. Rakennus- ja kesämökkitilaston tiedot julkaistaan touko-
kuussa.
Kehittäminen: Väestörekisterikeskuksen väestötietojärjestelmässä on otettu
käyttöön pysyvä rakennustunnus marraskuussa 2014. Pysyvä rakennustun-
nus mahdollistaa aiempaa tarkemman rakennus- ja asuntokantatietojen käsit-
telyn ja luo uusia mahdollisuuksia kehittää tilastotuotantoa. Myös tilastojen
tuotantojärjestelmän uudistukseen tähtäävä määrittelyvaihe käynnistyy vuo-
den 2015 syksyllä.
Avointen työpaikkojen tutkimus
Avoimet työpaikat tutkimuksen avulla saadaan neljännesvuosittaista tietoa
avoimista työpaikoista Suomessa. Avoimet työpaikat kuvaavat työvoiman
kysyntää ja sitä kautta suhdannekehitystä työnantajien näkökulmasta.
Aineisto: Avointen työpaikkojen tutkimuksen tiedot kerätään yritysten ja
julkisen sektorin toimipaikoilta osittain puhelinhaastatteluina ja osittain in-
ternet-lomakkeilla. Otoskoko on noin 10 000 toimipaikkaa vuodessa jakau-
tuen tasaisesti eri vuosineljänneksille.
Page 8
8(54)
Julkaiseminen: Tiedot julkaistaan noin kuusi viikkoa kunkin vuosineljän-
neksen päättymisen jälkeen.
Kehittäminen: Jatketaan tilaston tuotantoprosessin kuvausten ja työohjei-
den kehittämistä.
CVTS, yritysten henkilöstökoulutustutkimus
Yritysten henkilöstökoulutustutkimus CVTS (Continuing Vocational
Training Survey) selvittää työnantajan kustantamaan koulutukseen osallistu-
mista.
Aineisto: Tutkimuksella selvitetään työnantajan kustantamaan koulutukseen
osallistujien ja koulutuspäivien määrää, koulutuksen sisältöä ja järjestäjää,
koulutuksen kustannuksia kustannustekijöittäin, yrityksen koulutusperiaat-
teita, koulutuksen muutostrendejä sekä koulutuksen järjestämisen esteitä.
Tiedot kerätään suoraan yrityksiltä.
Julkaiseminen: Suomea koskevat tiedot ovat vuosilta 1999, 2005 ja 2010.
Seuraava tiedonkeruu (CVTS5) toteutetaan vuonna 2016 kalenterivuoden
2015 koulutusta koskien. Vuonna 2015 tilastosta ei tule julkistuksia.
Kehittäminen: CVTS-tiedonkeruun vastaustaakkaa yrityksille on pyritty
vähentämään. Seuraavaa tiedonkeruuta kevennetään edelleen ja samalla sel-
vitetään, voidaanko keskeiset indikaattorit (osallistuminen, kustannukset)
tuottaa jatkossa muiden tilastojen yhteydessä (Aikuiskoulutustutkimus, Työ-
voimakustannustutkimus).
Energia
Energiatilastointi kattaa seuraavat tilastot:
- asumisen energiankäyttö
- energian hankinta ja kulutus
- energian hinnat
- kivihiilen kulutus
- sähkön ja lämmön tuotanto
- teollisuuden energiankäyttö
Asumisen energiankäyttö -tilasto kuvaa asumiseen liittyvän energian kulu-
tuksen määrää ja rakennetta vuosittain sekä mistä lähteistä energiaa asuinra-
kennusten lämmitykseen hankitaan. Asumisen energian kulutuksen käyttö-
kohteita ovat asuinrakennusten ja käyttöveden lämmitys sekä asumisen lait-
teet. Asuinrakennusten lämmitysenergian kulutus on esitetty tilastossa ra-
kennustyypeittäin ja energialähteittäin. Asumisen laitteiden energian kulutus
puolestaan jakautuu sähkölaitteiden, valaistuksen ja ruoan valmistuksen
energian kulutukseen.
Energian hankinta ja kulutus-tilastossa esitetään tietoja energian ja sähkön
kokonaiskulutuksesta sekä sähkön hankinnasta, energian tuonnista ja vien-
nistä. Vuositilastossa kuvataan lisäksi kotimaisten energialähteiden ja tuon-
tienergian yhteismitallista kokonaiskulutusta Suomessa. Se sisältää energian
tuotantoon ja jalostukseen käytetyt polttoaineet sekä suoraan loppukulutuk-
sessa käytetyn energian, mm. liikennepolttoaineet ja rakennusten lämmityk-
sessä käytetyt polttoaineet.
Page 9
9(54)
Energian hinnat -tilastossa esitetään tietoja sähkön hinnoista sekä energiave-
roista ja veroluonteisista maksuista. Kivihiilen kulutus puolestaan kertoo ki-
vihiilen käytöstä sähkön ja lämmön tuotantoon Suomessa. Sähkön ja läm-
mön tuotanto kuvaa sähkön ja lämmön tuotantoa sekä tuotantoon kuluneita
polttoaineita Suomessa. Sähkön ja lämmön tuotanto -tilasto kuvaa sähkön ja
lämmön tuotantoa sekä tuotantoon kuluneita polttoaineita Suomessa.
Teollisuuden energiankäyttötilastossa on tietoja teollisuuden energiankäy-
töstä energialähteittäin, toimialoittain ja alueittain.
Aineisto: Tiedot perustuvat Tilastokeskuksen omien tiedonkeruiden lisäksi
mm. energia-alan järjestöjen, Tullin, Säteilyturvakeskuksen ja ympäristöhal-
linnon tietoihin.
Julkaiseminen: Energian hankinta ja kulutus -tilaston ennakkotiedot jul-
kaistaan neljännes-vuosittain 2,5 kuukauden viiveellä ja lopulliset koko ti-
lastovuoden tiedot ovat saatavilla tilastovuotta seuraavan marraskuun lop-
puun mennessä. Energian hinnat -tilaston tiedot julkaistaan neljännesvuosit-
tain 2,5 kuukauden viiveellä. Kivihiilen kulutusta koskevat tiedot ovat kuu-
kausittaisia, mutta ne julkaistaan neljännesvuosittain noin kuukauden vii-
veellä. Sekä sähkön ja lämmön tuotanto että teollisuuden energiankäyttö
ovat vuositilastoja, joista ensiksi mainitun julkaisuviive on noin vuosi ja jäl-
kimmäisen noin 10 kuukautta. Asumisen energiankäyttötilasto julkistetaan
tilastovuotta seuraavan marraskuun aikana. Asumisen energiankäyttö julkis-
tettiin ensimmäisen kerran vuonna 2012.
Kehittäminen: Euroopan unionin ilmasto- ja energiapolitiikka luovat ener-
giatilastoille lisääntyviä tietotarpeita. Käytännössä tämä tarkoittaa uusia ti-
lastokohteita ja nykyisten tilastojen jatkuvaa kehittämistä, jotta energiatilas-
tot pystyvät vastaamaan yhä kasvavaan tietotarpeeseen.
Vuoden 2015 alussa aloitamme energiatilastojen uuden tuotantojärjestelmän
käyttöönoton (kivihiilen kulutustilasto, energian hankinta ja kulutus, ener-
giatase, kansainväliset raportoinnit). Uuden tuotantojärjestelmän avulla pys-
tymme joustavammin vastaamaan muuttuviin tietotarpeisiin.
Vuoden 2015 aikana Eurostat valmistelee Euroopan Neuvostolle ehdotusta
sähkön ja maakaasun kuluttajahintoja koskevasta asetuksesta.
Hyödyketilastot
Hyödyketilastot laaditaan sekä teollisuudesta että palvelualoilta:
- teollisuustuotanto
- yrityspalvelut
Teollisuuden tuotantotilasto sisältää tietoja myydystä tuotannosta ja koko-
naistuotannosta tavaranimikkeittäin. Yrityspalvelut-tilasto kuvaa liikevaih-
don rakennetta ja palvelutarjontaa tietyillä, lähinnä liike-elämän palveluita
tuottavilla toimialoilla.
Aineisto: Sekä teollisuustuotannosta että yrityspalveluista tiedot kerätään
yritysotoksella. Teollisuudessa yrityksen valmistamista tavaroista kysytään
yrityksen ulkopuolelle kalenterivuoden aikana myytyjen tavaroiden arvo- ja
määrätiedot. Yrityspalvelut-tilastossa kerätään vuosittain tietoja seuraavilta
Page 10
10(54)
toimialoilta: tietotekniset palvelut, mainospalvelut, henkilöstöpalvelut, laki-
asiainpalvelut, laskentatoimen, tilintarkastuksen ja kirjanpidon palvelut, liik-
keenjohdon konsultointipalvelut, arkkitehti- ja tekniset palvelut, tekniset tes-
taus- ja analysointipalvelut sekä markkinatutkimuspalvelut.
Julkaiseminen: Molempien tilastojen tiedot julkaistaan vuosittain 10–11
kuukauden viiveellä.
Kehittäminen: Yrityspalvelut-tilastossa julkaistaan vuonna 2015 myös tie-
tokantataulut (StatFin) ”Palveluerien suuruus toimialoittain sekä ”Toimi-
aloittainen liikevaihto asiakkaiden kotipaikan mukaan”
Joukkoviestintä
Joukkoviestintätilasto kuvaa joukkoviestinnän eri viestintäsektoreiden ta-
loutta, yritysrakenteita, sisältöjä, kulutusta, yleisöjä, kansainvälistymistä ja
työvoimaa.
Aineisto: Tilaston tiedot perustuvat erityyppisiin lähteisiin. Osa on hallin-
nollisiin ja muihin rekistereihin perustuvia kokonaisaineistoja. Osa lähteistä
taas on otostutkimuksia.
Julkaiseminen: Joukkoviestintätilastoja julkaistaan Tilastokeskuksen inter-
netsivuilla vuosittain päivitettävänä taulukkopakettina. Joukkoviestintämark-
kinoita koskevat tiedot julkaistaan vuosittain loka-marraskuussa.
Kehittäminen: Vuonna 2014 toteutettua uudistettua verkkoversiota kehite-
tään ja täydennetään.
Julkisen sektorin palkat
Julkisen sektorin palkkatilastot kattavat
- kuntasektorin palkat (kuukausi- ja tuntipalkat) ja
- valtion kuukausipalkat.
Kuntasektorin palkat -tilasto kuvaa kuntien ja kuntayhtymien palveluksessa
olevien palkansaajien lukumääriä, palvelussuhteita, työaikoja ja ansioita.
Valtion kuukausipalkat kuvaavat valtion budjettitalouden piirissä olevien
palkansaajien lukumääriä ja palkkoja.
Aineisto: Tilastokeskus tiedustelee kaikista kunnista ja kuntayhtymistä pal-
velussuhde- ja palkkatiedot vuosittain lokakuun 1. päivänä voimassa olevista
palvelussuhteista. Pääosa tiedoista saadaan kuntien ja kuntayhtymien pal-
kanlaskentajärjestelmistä sähköisessä muodossa. Työnantajat saavat tiedon-
keruujärjestelmän kautta myös palautetilastoja, joiden avulla työnantajat voi-
vat itse osallistua tietojen oikeellisuuden kontrollointiin. Valtion palkkati-
lasto on muodostettu vuodesta 2006 lähtien Valtiokonttorin keräämästä
Tahti-järjestelmän kautta saadusta aineistosta. Tiedot kuvaavat tilastovuoden
marraskuun viimeisenä päivänä voimassa olleita palvelussuhteita.
Julkaiseminen: Kuntasektorin palkat ja valtion kuukausipalkat julkaistaan
vuosittain toukokuussa.
Kehittäminen: Tilastossa tehdään jatkuvaa pienimuotoista kehittämistoi-
mintaa. Vuoden 2015 aikana on suunnitelmissa ottaa käyttöön selektiivisen
editoinnin menetelmiä.
Page 11
11(54)
Julkisyhteisöjen finanssitilastot
Julkisyhteisöjen finanssitilastot muodostuvat seitsemästä tilastosta:
- julkisyhteisöjen alijäämä ja velka
- julkisyhteisöjen velka neljännesvuosittain
- julkisyhteisöjen menot tehtävittäin
- julkisyhteisöjen tulot ja menot neljännesvuosittain
- julkisyhteisöjen rahoitustilinpito
- verot ja veronluonteiset maksut
- valtion takaukset
Julkisyhteisöihin luetaan valtio, kunnat ja kuntayhtymät, Ahvenanmaan
maakuntahallinto sekä sosiaaliturvarahastot, joita ovat Kansaneläkelaitos
sekä lakisääteistä työeläkevakuutusta hoitavat yhtiöt, eläkesäätiöt, eläkekas-
sat sekä julkiset laitokset (esim. Kuntien eläkevakuutus) sekä työttömyys-
kassat. Lisäksi julkisyhteisöihin luetaan sellaiset julkisomisteiset yhtiöt ja
liikelaitokset, jotka eivät toimi markkinaehtoisesti. Julkisyhteisöjen velan
raportoinnin tarkoituksena on seurata EU:n jäsenmaiden julkisen talouden
velkaantumista EU:n kasvu- ja vakaussopimuksen mukaisesti neljännesvuo-
sittain. Julkisyhteisöjen alijäämä ja velka -tilasto sisältää tietoja Suomen jul-
kisen talouden alijäämästä ja velasta.
Julkisyhteisöjen menot tehtävittäin -tilasto kuvaa julkisyhteisöjen menoja
tehtävittäin ja alasektoreittain kansantalouden tilinpitojärjestelmän tietoihin
perustuen vuositasolla. Neljännesvuosittaiset tiedot ovat tilastossa julkisyh-
teisöjen tulot ja menot neljännesvuosittain. Julkisyhteisöjen rahoitustilinpi-
dossa kuvataan julkisyhteisöjen rahoitusvaroja ja velkoja sekä niiden mää-
riin vaikuttavia rahoitustaloustoimia neljännesvuosittain. Tilasto verot ja ve-
ron-luonteiset maksut sisältää tietoa valtion, kuntien ja sosiaaliturvarahasto-
jen vuosittain keräämistä veroista ja pakollisista sosiaaliturvamaksuista. Ti-
laston käytetyin tunnusluku on veroaste.
Valtion takaustilasto sisältää sektorikohtaista tietoa valtion, valtion liikelai-
tosten ja erityisluottolaitosten myöntämistä uusista valtion takauksista, pois-
tuneista takauksista, takauskannasta, maksetuista korvauksista, takaisin pe-
rintätuotoista ja takaisin maksutuloista.
Aineisto: Julkisyhteisöjen alijäämä- ja velkatilastossa käytetään tietoläh-
teenä Valtiokonttorin raportteja sekä kansantalouden tilinpidon ja rahoitusti-
linpidon julkisyhteisöjä koskevia tietoja.
Julkisyhteisöjen menot tehtävittäin ja julkisyhteisöjen tulot ja menot neljän-
nesvuosittain -tilastot ovat kansantalouden tilinpidon mukaisia johdettuja
tilastoja. Tilastojen perusjoukko, käytetyt perusaineistot ja tutkimusasetelma
ovat samat kuin kansantalouden tilinpidossa. Kysymyksessä on kokonaistut-
kimus ja tiedot saadaan valtion kirjanpitoaineistosta, kuntien ja kuntayhty-
mien tilinpäätöksiin perustuvasta tilastokyselystä sekä sosiaaliturvarahasto-
jen tuloslaskelmista, vuosikertomuksista ja tilastoista. Työeläkelaitoksilta
tiedot kerätään kuukausittain.
Julkisyhteisöjen rahoitustilinpito on pääasiassa muista tilastoista johdettu
tilasto. Tilaston laadinnassa hyödynnetään paitsi rahoitustilastoja, myös
Page 12
12(54)
muita sektori- tai vaadekohtaisia tase- ja virtatietoja sisältäviä tilastoja ja ai-
neistoja. Laskenta perustuu kuntien ja sosiaaliturvarahastojen osalta osittain
vuositason tietolähteisiin.
Valtion takauksia koskevat tiedot kerätään niitä myöntäviltä laitoksilta suo-
ralla tiedonkeruulla neljännesvuosittain. Verot ja veronluonteiset maksut -
tilasto perustuu Verohallinnon verotusaineistoon sekä muihin kansantalou-
den tilinpidon lähdeaineistoihin.
Julkaiseminen: Julkisyhteisöjen menot tehtävittäin julkistetaan kerran vuo-
dessa tammikuussa runsaan vuoden viiveellä. Neljännesvuosittaiset tiedot
julkisyhteisöjen tuloista ja menoista julkaistaan 85 päivää vuosineljänneksen
päättymisen jälkeen. Julkisyhteisöjen rahoitustilinpito sekä velka julkaistaan
neljännesvuosittain kolmen kuukauden viiveellä. Julkisyhteisöjen velka vuo-
den 2014 viimeiseltä neljännekseltä julkaistaan poikkeuksellisesti kahden
kuukauden viiveellä (2.3.2015). Ennakkotiedot julkisyhteisöjen alijäämästä
ja velasta julkaistaan maaliskuun lopussa, ja tarkistetut tiedot syyskuun lo-
pussa.
Valtion takaustilasto julkaistaan neljännesvuosittain 2-3 kuukauden vii-
veellä. Verot ja veronluoteiset maksut -tilasto julkaistaan kansantalouden
vuositilinpidon yhteydessä, ennakko maaliskuussa ja tarkistetut tiedot heinä-
kuussa.
Kehittäminen:.
Uusi Euroopan kansantalouden tilinpidon järjestelmä (ESA 2010) otettiin
käyttöön vuoden 2014 aikana kaikissa kansantalouden tilinpidon alueeseen
kuuluvissa tilastoissa. Laadunvarmistusmenettelyjä kehitetään erityisesti jul-
kisyhteisöjen alijäämä ja velka -tilastossa. Julkisyhteisöjen velan laadintajär-
jestelmä uudistetaan vuoden 2015 aikana.
Jätetilasto
Jätetilastossa seurataan tavanomaisten sekä vaarallisten jätteiden (=ongelma-
jätteiden) määriä, käsittely- ja hyödyntämistapoja sekä niiden muutoksia.
Aineisto: Aineistona käytetään ympäristöhallinnon VAHTI-rekisterin tietoja
sekä näitä täydentäviä tietoja mm. TUKES:in kaivosrekisteristä, Pirkanmaan
ELY-keskuksen tuottajavastuurekistereistä, TRAFI:n ajoneuvorekisteristä
sekä eräiltä elinkeinoelämän toimijoilta.
Julkaiseminen: Jätetilasto, tuotannon ja kulutuksen jätteet, julkaistaan noin
17 kuukauden viiveellä toukokuussa. Jätetilasto, yhdyskuntajätteet, julkais-
taan tilastovuotta seuraavassa marraskuussa.
Kehittäminen: Vuoden aikana jätetilaston aineiston käsittelyä tehostetaan ja
yhtenäistetään vastaamaan Tilastokeskuksen editointimallia.
Kansantalouden tilinpito
Kansantalouden tilinpitoon kuuluvat seuraavan tilastot:
- kansantalouden tilinpito (vuositilinpito)
- neljännesvuositilinpito
- sektoritilit neljännesvuosittain
- tuotannon suhdannekuvaaja
Page 13
13(54)
- panos-tuotos
- kulttuurin satelliittitilinpito
- tuottavuustutkimukset
Kansantalouden tilinpito on tilastojärjestelmä, joka kuvaa Suomen kansanta-
loutta kokonaisvaltaisesti, järjestelmällisesti ja yksityiskohtaisesti. Se perus-
tuu Euroopan kansantalouden tilinpitojärjestelmään (EKT 2010), joka nou-
dattaa maailmanlaajuista kansantalouden tilinpidon suositusta (SNA 2008).
Kansantalouden vuositilinpito sisältää myös kiinteän pääoman pääomakan-
taa kuvaavat laskelmat.
Neljännesvuositilinpito yhdessä sektoritilit neljännesvuosittain -tilaston
kanssa kuvaa systemaattisesti Suomen taloutta vuosineljänneksittäin samoin
käsittein ja määritelmin kuin vuositilinpito, mutta aggregoidummalla tasolla.
Tuotannon suhdannekuvaajalla pyritään ennakoimaan kansantalouden kehi-
tystä kuukausitasolla.
Panos-tuotostaulukot kuvaavat yksityiskohtaisesti kansantalouden tuotevir-
toja. Ne soveltuvat tuotantotoiminnan rakenteen ja toimialojen välisten riip-
puvuuksien analysointiin. Tuottavuustutkimukset sisältävät kansantalouden
tilinpidon perusteella laadittuja toimialoittaisia tietoja työn tuottavuudesta,
pääoman tuottavuudesta sekä kokonaistuottavuudesta. Kulttuurin satelliittiti-
linpito kuvaa kulttuurin taloudellista merkitystä.
Aineisto: Kansantalouden tilinpitoon kuuluvat tilastot ovat johdettuja tilas-
toja, joiden laadinnassa käytetään hyvin suurta määrää Tilastokeskuksen
tuottamia muita tilastoaineistoja. Käytettävät tilastot ovat pääasiassa talous-
ja sosiaalitilastoja (esimerkiksi yritysten rakenne- ja tilinpäätöstilastot, työ-
voimatutkimus, hintaindeksit, erilliset tuoteaineistot, kuten teollisuuden hyö-
dyketilaston tuotanto-, raaka-aine- ja polttoainetiedot) sekä lukuisia Tilasto-
keskuksen ulkopuolisia aineistoja (esimerkiksi valtion tilinpäätösaineisto).
Julkaiseminen: Kansantalouden tilinpidon vuositason ennakkotieto julkais-
taan seuraavan vuoden helmi-/maaliskuussa ja tarkistettu ennakkotieto hei-
näkuussa. Kolmas versio valmistuu runsaan kahden vuoden viiveellä tammi-
kuun lopussa ja neljäs, lopullinen versio runsaan kahden vuoden viiveellä
helmikuussa. Neljäs versio sisältää yksityiskohtaiset tarjonta- ja käyttötaulu-
kot.
Tuotannon suhdannekuvaaja julkaistaan 45 päivän viiveellä. Tuotannon suh-
dannekuvaajan yhteydessä julkistetaan vuosineljänneksittäin BKT:n pikaen-
nakko. Neljännesvuositilinpidon tiedot valmistuvat noin 65 päivää kunkin
vuosineljänneksen päättymisen jälkeen lukuun ottamatta viimeistä neljän-
nestä, joka valmistuu 60 päivän viiveellä. Panos-tuotostaulukoiden tiedot
julkaistaan noin kahden vuoden viiveellä ja tuottavuustutkimukset vajaan
vuoden viiveellä.
Neljännesvuosittaisten sektoritilien julkaiseminen tehdään 85 päivän vii-
veellä. Julkistus keskittyy kotitalouksien ja yritysten tietoihin.
Kehittäminen: Uusi Euroopan kansantalouden tilinpidon järjestelmä (ESA
2010) otettiin käyttöön vuoden 2014 heinäkuusta lähtien kaikissa kansanta-
louden tilinpidon alueeseen kuuluvissa tilastoissa. Vuonna 2015 tuotetaan
vuosien 2010 ja 2011 panos-tuotostilastot EKT 2010 mukaisina takautuvasti.
Page 14
14(54)
Kansantalouden tillinpidon osana aiemmin julkaistut Matkailutilinpito ja
Maatalouden aluetaloustilasto on lakkautettu, eikä niistä julkaista tietoja
vuonna 2015. Lisäksi lakkautettiin alueellinen panos-tuotostilasto. Aiemmin
alueellinen panos-tuotos on tuotettu 2 kertaa vuosilta 1995 ja 2002.
Kansainvälinen hintavertailu
Kansainvälinen hintavertailu on Eurostatin johdolla vuosittain laadittava
EU- ja EFTA-maiden hintatasoa ja hintatasolla korjattavaa bruttokansantuo-
tetta (BKT) koskeva tilasto. Tilastokeskus kerää Suomea koskevat tiedot tä-
hän tutkimukseen, jonka pääasiallisena tavoitteena on tuottaa ns. ostovoima-
pariteetit (engl. purchasing power parities eli PPP). Ostovoimapariteettien
avulla pyritään mahdollistamaan reaaliset BKT-volyymivertailut ohjelmaan
osallistuvien maiden kesken. EU-asetus sisältää säännöt ostovoimapariteet-
teja koskevan perusaineiston hankkimisesta, laskennasta ja levittämisestä.
Aineisto: Hintatasovertailuissa tarkastellaan samantyyppisten hyödykkeiden
hintoja eri maissa. Yksityisen kulutuksen osalta hyödykekorin painorakenne
muodostetaan kotitalouksien kulutuksen mukaiseksi. Yksityistä kulutusta
koskeva hinta-aineisto kerätään tuoteryhmittäin kolmen vuoden jakson ai-
kana. Perusaineistoon kuuluvat niin ikään BKT:n loppukäyttöpainot, todelli-
set ja laskennalliset vuokrat, palkansaajakorvaukset, ajalliset korjauskertoi-
met, pääomahyödykkeiden hinnat, rakennushankkeiden hinnat sekä alueelli-
set korjauskertoimet.
Julkaiseminen: Yksityisen kulutuksen kokonaishintatasoa kuvaava indeksi-
sarja perustuu kussakin maassa Eurostatin ja OECD:n koordinoimina tehtyi-
hin hintatutkimuksiin. OECD päivittää tuoreimpien hintavertailujen tulokset
inflaation ja valuuttakurssien muutoksilla kuvaamaan ilmoitettua ajankohtaa.
Yksityisen kulutuksen kokonaishintatasoa kuvaava indeksisarja löytyy Tilas-
tokeskuksen StatFin-tietokantataulukoista.
Eurostat julkaisee koko yksityistä kulutusta koskevat luvut kesäkuussa. Ti-
lastokeskus tekee perusjulkistuksen hyperlinkkeineen Eurostatin ko. julkai-
suun.
Kehittäminen: Ei kehittämistä vuonna 2015.
Kasvihuonekaasujen inventaario
Kasvihuonekaasut -tilasto perustuu YK:n ilmastosopimuksen ja Kioton
pöytäkirjan mukaiseen kasvihuonekaasupäästöjen vuosittaiseen raportoin-
tiin, joka tehdään myös EU:lle. Tilasto sisältää määrämuotoiseen päästölas-
kentaan perustuvan taulukkopaketin sekä laskentamenetelmiä ja tuloksia ku-
vaavaan raportoinnin.
Aineisto: Inventaario sisältää vuosittaiset päästötiedot suorista kasvihuone-
kaasuista: hiilidioksidi CO2, metaani CH4, dityppioksidi N2O, HFC-yhdisteet
(fluorihiilivedyt), PFC-yhdisteet (perfluorihiilivedyt), rikkiheksafluoridi SF6
ja NF3 (typpitrifluoridi). Lisäksi taulukoidaan seuraavat päästöt: hiilimonok-
sidi CO, typen oksidit NOx, rikkidioksidi SO2 ja muut kuin metaania sisältä-
vät haihtuvat orgaaniset yhdisteet (NMVOC). Päästöt arvioidaan aktiviteetti-
Page 15
15(54)
tietojen ja päästökertoimien tai eritasoisten monimutkaisempien laskenta-
mallien perusteella. Inventaario perustuu Tilastokeskuksen ja asiantuntijalai-
tosten (Suomen ympäristökeskus, Luonnonvarakeskus ja VTT) väliseen
työnjakoon, joka on määritelty Suomen kansallisessa inventaariojärjestel-
mässä.
Julkaiseminen: Inventaarion yksinkertaistetuilla menetelmillä lasketut en-
nakolliset tiedot (pikaennakko) julkaistaan toukokuussa 5 kk viiveellä. In-
ventaarion ennakkotiedot julkaistaan joulukuussa. Inventaario (englannin-
kielinen) toimitetaan EU:n komissiolle seuraavana vuonna 15.1. (ennakko)
ja 15.3. sekä YK:n ilmastosopimuksen sihteeristölle lopullisessa muodos-
saan 15.4. mennessä noin 16 kuukauden viiveellä. Lopulliset tiedot julkais-
taan samanaikaisesti YK:n toimituksen kanssa. Alueelliset päästökaupan ul-
kopuolisten sektoreiden päästötiedot sekä suomenkielinen yhteenvetoraportti
julkaistaan toukokuussa noin 17 kk viiveellä.
Kehittäminen: Kasvihuonekaasujen tuotantojärjestelmän uudistamispro-
jekti valmistuu vuoden 2015 aikana. Uusi tuotantojärjestelmä sisältää mm.
energia- ja teollisuuden tuotantoprosessisektorien laskentajärjestelmän, khk-
päästötietojen YK:n web-pohjaiseen raportointijärjestelmään siirtämiseen
tarvittavat ohjelmat sekä uudistetut Kasvihuonekaasut-tilaston julkaisujärjes-
telmän ohjelmat.
Kaupan määrävuosiselvitys
Kaupan määrävuosiselvitys sisältää neljä eri tilastoa:
- autokaupan määrävuosiselvitys
- tukkukaupan määrävuosiselvitys
- vähittäiskaupan määrävuosiselvitys
- kaupan alueellinen määrävuosiselvitys
Auto-, tukku- ja vähittäiskaupan määrävuosiselvityksissä kuvataan toimialo-
jen liikevaihdon jakautumista tuoteryhmittäin. Kaupan alueellinen määrä-
vuosiselvitys kuvaa vähittäiskaupan myymälöiden määrää ja liikevaihtoa
sekä vähittäiskaupan myyntipinta-aloja Suomen eri alueilla.
Aineisto: Tiedot kerätään yrityksistä. Kukin selvitys tehdään viiden vuoden
välein. Autokaupan uusimmat tiedot ovat vuodelta 2010, tukkukaupan vuo-
delta 2008, vähittäiskaupan vuodelta 2012 ja alueelliset tiedot vuodelta
2011.
Julkaiseminen: Tukkukaupan määrävuosiselvityksen tiedot julkaistaan huh-
tikuussa 2015.
Kehittäminen: Tilastoja ei kehitetä vuonna 2015.
Korjausrakentaminen
Korjausrakentamisen tilasto kuvaa talonrakentamisen korjaustoimintaa
vuositasolla. Tilastosta tuotetaan kaksi julkistusta vuodessa.
Rakennusyritysten korjausrakentaminen kuvaa keskisuurten ja suurten talon-
rakennusyritysten (vähintään 10 henkilön yritykset) korjausrakentamisesta
syntyvää liikevaihdon määrää ja kehitystä. Rakennusten ja asuntojen kor-
Page 16
16(54)
jaukset -julkistus kuvaa rakennuskantaan ja asuntoihin kohdistuneita kor-
jaustoimenpiteitä ja niiden syitä. Rakennusten ja asuntojen korjaukset -ti-
lasto jakaantuu osiin rakennuksen käyttötarkoituksen perusteella. Käyttötar-
koitusluokat ovat asuinrakennukset, julkiset palvelurakennukset, liike- ja toi-
mistorakennukset sekä teollisuus- ja varastorakennukset.
Aineisto: Rakennusyritysten korjausrakentamisen tilasto perustuu otokseen
yli 10 hengen rakennusyrityksistä. Tiedustelussa on mukana noin 540 yri-
tystä.
Asunto-osakeyhtiöiden korjaukset kysytään nykyisen asunto-osakeyhtiöiden
taloustilaston yhteydessä noin 2 500 yhtiöltä ja otoksen peittävyys on noin 3
% perusjoukosta ja noin 6 % otoskehikosta. Lisäksi asunto-osakeyhtiöistä
tehdään lisäotos, jonka suuruus on 1 500. Lisäotos kohdistetaan kaikkiin
asoy-rakennuksiin, myös asuinhuoneistoalaltaan pieniin yhteisöihin.
Vuokratalojen tiedustelu kohdistuu suorakeruuna 18 suurimpaan vuokratalo-
yhtiöön.
Julkisten palvelurakennusten osalta Rakennusten ja asuntojen korjaukset -
tilastossa kohdejoukkona ovat opetusrakennusten, terveydenhuollon raken-
nusten ja sosiaalitoimen rakennusten omistajat.
Asukaskorjaukset ja asuinrakennuksiin kohdistuneet korjaukset kysytään
vuosittain monivaiheisella otoksella. Kohdejoukkona ovat omistusasun-
noissa asuvat henkilöt ja asuntoyhteisöjen kiinteistön hoitajat.
Julkaiseminen: Tiedot korjausrakentamisesta julkaistaan marraskuussa.
Kehittäminen: Asuntoyhteisöjen korjausrakentamisen kattavuutta laajenne-
taan asteittain vuodesta 2014 lähtien. Tilastovuodesta 2013 lähtien saadaan
asuntokorjauksista ja asuntoyhteisökorjauksista sekä julkisista palveluraken-
nuksista tietoja. Vuodesta 2015 lähtien katetaan kaikki merkittävimmät viisi
rakennustyyppiä siten, että aina vuosittain kolmen rakennustyypin tiedot pe-
rustuvat suorakyselyyn ja kahden muun rakennustyypin tiedot 1-2 vuoden
takaiseen suorakyselyyn, jota viedään eteenpäin korjauslupatietoestimaa-
teilla.
Maksullista toimintaa kehitetään ja laajennetaan ottamalla käyttöön va-
kiohintainen taulukkopaketti
Kotitalouksien kulutus
Kulutustutkimus tuottaa tietoa kotitalouksien kulutusmenoissa tapahtu-
neista muutoksista ja väestöryhmittäisistä kulutuseroista. Tutkimuksessa sel-
vitetään myös kotitalouksien asuinoloja, käytössä olevia kestotavaroita sekä
tuloja. Lisäksi tutkimus tuottaa tiedot yhteiskunnallisten palvelujen käytöstä
saatavasta etuudesta ja kotiin ostettujen elintarvikkeiden määristä.
Aineisto: Tutkimus on otostutkimus, jonka tutkimusaineisto muodostui
vuonna 2012 noin 3 550 kotitaloudesta. Tiedot kerätään haastattelulla, ta-
louksien pitämillä päiväkirjoilla, kuittitiedoista sekä hallinnollisista rekiste-
reistä. Kulutustutkimuksen tiedonkeruuvuodet ovat 1966, 1971, 1976, 1981,
1985, 1990, 1994, 1995, 1996, 1998, 2001, 2006 ja 2012.
Page 17
17(54)
Julkaiseminen: Vuonna 2015 kotitalouksien kulutuksesta ei tuoteta tilasto-
julkistuksia.
Kehittäminen: Vuonna 2015 viimeistellään seuraavaa tiedonkeruuta, joka
toteutetaan aikaisintaan vuonna 2016. Vuoden 2012 ja aikaisempien vuosien
tiedonkeruusta tuotettujen palveluaineistojen käyttöä edistetään.
Kotitalouksien varallisuus
Varallisuustutkimus kuvaa kotitalouksien varallisuutta: sen kokonaismää-
rää, rakennetta ja jakautumista eri väestöryhmien kesken. Erilaisten varalli-
suusmuotojen lisäksi tutkimuksessa on tietoja myös muista kotitalouksien
taloudelliseen asemaan vaikuttavista asioista, kuten tuloista ja veloista.
Aineisto: Varallisuustutkimusta on tehty muutaman vuoden välein 1980-
luvun lopulta alkaen. Säästämis- ja velkaantumistutkimus tehtiin 1987 ja
1988, varallisuustutkimus 1994 ja 1998 ja asumis- ja varallisuustutkimus
2004. Vuoden 2009 varallisuustutkimuksessa kotitalouksien varallisuus esti-
moitiin ns. rekisterimenetelmällä ilman erillistä tiedonkeruuta tulonjakotilas-
ton otokselle (ks. tulotilastot). Tutkimus oli osa EKP:n varallisuustutkimuk-
sen ensimmäistä kierrosta (Household Finance and Consumption Survey).
Vuonna 2014 aloitettiin varallisuustietojen muodostaminen tulonjakotilaston
otokselle (viitevuosi 2013) EKP:n tutkimuksen toista kierrosta varten. Tätä
tehdään rekisterimenetelmällä täydennettynä lyhyellä haastattelutiedonke-
ruulla tulo- ja elinolotutkimuksen yhteydessä.
Julkaiseminen: Vuoden 2015 aikana julkaistaan tiedot vuoden 2013 varalli-
suustutkimuksesta sekä toimitetaan tiedot EKP:lle. .
Kehittäminen: Rekisteritietoihin pohjautuvan kotitalouksien varallisuuden
estimointia sekä haastatteluilla kerättävien lisätietojen keruuta kehitettiin
merkittävästi vuosien 2013 ja 2014 aikana. Vuoden 2015 julkistuksen jäl-
keen arvioidaan kehittämisen tuloksia.
Kulttuuri
Kulttuuritilasto kuvaa tuotantoa, tarjontaa, taloutta, julkista tukea, työvoi-
maa, koulutusta, harrastusta ja kulutusta eri taiteen- ja kulttuurinaloilla. Ti-
lasto kattaa sisällöllisinä aihealueina kieli- ja kulttuurivähemmistöt, kulttuu-
riperinnön ja -matkailun, eri taiteenalat, taide- ja kulttuurityövoiman, kult-
tuurialan koulutuksen, kulttuuritapahtumat, kulttuuritalot ja -keskukset, kult-
tuuriosallistumisen sekä kulttuurin talouden.
Aineisto: Tiedot ovat peräisin Tilastokeskuksesta, kulttuurialan laitoksista ja
järjestöistä sekä lukuisista muista lähteistä. Tilastokeskuksen sisäisiä aineis-
tolähteitä ovat mm. vapaa-aikatutkimus, ajankäyttötutkimus, kansantalouden
tilinpito, koulutustilastot, kulutustutkimus, kuntien talous- ja toimintatilasto,
työssäkäyntitilasto, työvoimatutkimus, väestörakennetilasto sekä yritysrekis-
teri. Ulkopuolisia tieto- ja tilastolähteitä ovat mm. opetus- ja kulttuuriminis-
teriö, Taiteen edistämiskeskus, Teatterin tiedotuskeskus, Museovirasto, Suo-
men Kustannusyhdistys, Kansalliskirjasto, Suomen elokuvasäätiö, Suomen
Sinfoniaorkesterit ry., Musiikkituottajat - IFPI Finland ry. sekä Finland Fes-
tivals.
Page 18
18(54)
Julkaiseminen: Kulttuuritilastoja julkaistaan Tilastokeskuksen internetsi-
vuilla neljännesvuosittain päivitettävänä taulukkopakettina. Vuosittain teh-
dään julkistus kulttuurityövoimasta ja pidetään yllä alueellista tietokantaa.
Lisäksi julkaistaan ajankohtaisia artikkeleita.
Kehittäminen: Vuonna 2015 kehitetään internet-julkaisemista niin kulttuu-
ritilaston kuin alueellisten kulttuuritilastojenkin osalta. Vuonna 2014 toteu-
tettua uudistettua verkkoversiota kehitetään ja täydennetään. Alueittaisten
tilastojen kattavuutta parannetaan ja tietosisältöä lisätään. Kulttuurityövoi-
masta tehdään findikaattori.
Kuluttajabarometri
Kuluttajabarometri kuvaa kuluttajien näkemyksiä, odotuksia ja aikomuk-
sia.
Aineisto: Tiedot kerätään kuukausittain puhelinhaastatteluilla. Vastaajilta
kysytään käsityksiä oman taloutensa ja maan talouden kehityksestä sekä ai-
komuksista tehdä suuria hankintoja, säästää tai ottaa lainaa. Lisäksi selvite-
tään uudenaikaisten teknisten laitteiden yleisyyttä kotitalouksissa.
Julkaiseminen: Kuluttajabarometrin tiedot julkaistaan kuukausittain noin
kolme päivää ennen kuukauden loppua.
Kehittäminen: Tutkitaan mahdollisuutta siirtyä osittain internet-pohjaiseen
tiedonkeruuseen. Kehitetään tulosten julkaisemista internetissä.
Kuluttajahintaindeksit
Kuluttajahintaindeksi kuvaa kotitalouksien Suomesta ostamien tavaroiden
ja palveluiden hintakehitystä. Kuluttajahintaindeksi lasketaan menetelmällä,
jossa eri hyödykkeiden hinnat painotetaan yhteen niiden kulutusosuuksilla.
Kuluttajahintaindeksiä käytetään yleisenä inflaation mittarina.
Elinkustannusindeksi 1951:10 =100 on uusimmasta kuluttajahintaindeksistä
ketjuttamalla laskettu pitkä aikasarja ja se kehittyy siten samalla tavalla kuin
kuluttajahintaindeksi. Monet vuokrat, niin asuin- ja liikehuoneistojen kuin
maanvuokratkin, on sidottu yleensä elinkustannusindeksiin. Elinkustannus-
indeksi on käyttäjän kannalta käytännöllisin, sillä indeksiuudistukset eivät
katkaise sarjaa ja elinkustannusindeksin pisteluvut julkaistaan kuukausittain
samaan aikaan kuin kuluttajahintaindeksi.
Euroopan unionin jäsenvaltiot tuottavat kansallisen indeksin lisäksi yhden-
mukaistettua kuluttajahintaindeksiä. Sitä käytetään EU-maiden välisiin
inflaatiovertailuihin. Yhdenmukaistetun kuluttajahintaindeksin kulutuskäsit-
teeseen eivät kuulu omistusasuminen, rahapelit, korot ja veroluonteiset mak-
sut. Sen kattavuus kansallisesta indeksistä on vajaat 90 prosenttia.
Yhdenmukaistetusta kuluttajahintaindeksistä lasketaan lisäksi indeksi kiin-
tein veroin. Kiinteäveroisessa indeksissä arvonlisä- ja muiden hyödykeve-
rojen muutosten vaikutus inflaatioon on poistettu pitämällä verot kiinteinä
indeksin perusajankohtaan nähden. Indeksi mittaa ns. markkinainflaatiota eli
hintojen muutosta, joka johtuu muista syistä kuin hyödykeverojen muutok-
sista. Veromuutosten hintavaikutus saadaan vertaamalla yhdenmukaistetun
kuluttajahintaindeksin ja kiinteäveroisen indeksin kehitystä.
Page 19
19(54)
Aineisto: Tilastokeskuksen haastattelijat keräävät indeksiä varten kaiken
kaikkiaan noin 50 000 hintatietoa 497 hyödykkeestä noin 2 700 liikkeestä
aina kuukauden puolivälissä. Lisäksi noin 1 000 hintatietoa kerätään keskite-
tysti.
Julkaiseminen: Indeksit julkaistaan tilastokuukautta seuraavan kuukauden
14. päivänä, poikkeuksena tammikuun indeksi, joka julkistetaan helmikuun
19. päivänä. Jos julkaisupäivä on lauantai, sunnuntai tai pyhäpäivä, julkiste-
taan tilasto lähimpänä arkipäivänä.
Kehittäminen: Kuluttajahintaindeksissä haastattelijoiden tiedonkeruun lait-
teet ja tiedonkeruuohjelma on uudistettu vuoden 2014 lopulla. Uudistus pa-
rantaa saatavan aineiston laatua. Lisäksi valmistaudutaan COICOP-luokituk-
sen 5-numerotason luokitusuudistukseen 2015=100 indeksissä (käyttöönotto
2016) laskemalla tiedot taaksepäin uudella luokituksella (COICOP, Classifi-
cation of Individual Consupmption by Purpose). Uusi luokitus otetaan käyt-
töön kaikissa EU-maissa, ja jatkossa yhdenmukaistetusta kuluttajahintain-
deksistä saadaan aiempaa tarkemmalla tasolla vertailukelpoista tietoa EU-
maista.
Yhdenmukaistetusta kuluttajahintaindeksistä tehdään vuosien 2014–2015
aikana Eurostatille selvitys hallinnollisten hintojen indeksistä, jossa määri-
tellään ne indeksisarjat, joiden hinnoittelu on hallinnollisesti säädelty. Esi-
merkkejä hallinnollisista hinnoista ovat päivähoito- ja sairaalamaksut.
Kuntatalous
Kuntataloutta kuvaavia tilastoja ovat
- kuntien ja kuntayhtymien talous ja toiminta
- kuntien ja kuntayhtymien talous neljännesvuosittain
Kuntien ja kuntayhtymien talous ja toiminta -tilasto sisältää tietoja tilinpää-
töksistä sekä toiminta- ja investointimenoista ja -tuloista tehtävittäin ja
meno- ja tulolajeittain eriteltyinä sekä eräitä toimintatietoja.
Kuntien ja kuntayhtymien talous neljännesvuosittain -tilasto kuvaa Manner-
Suomen kuntien ja kuntayhtymien talouden kehitystä vuosineljänneksittäin.
Kuntien ja kuntayhtymien liikelaitokset ovat mukana tilaston tiedustelussa.
Se sisältää tietoja kunnan tuloslaskelma- ja investointiosista sekä kuntien
veloista ja saamisista vuosineljänneksittäin.
Aineisto: Tiedot kerätään suoraan kaikilta kunnilta ja kuntayhtymiltä. Ahve-
nanmaan kuntia koskevat tiedot kerää ja Tilastokeskukselle toimittaa Ålands
statistik- och utredningsbyrå.
Julkaiseminen: Kuntien ja kuntayhtymien talous- ja toiminta -tilaston enna-
kolliset tiedot julkaistaan tilastovuotta seuraavan vuoden toukokuussa sekä
lopulliset tiedot marraskuussa.
Kuntien ja kuntayhtymien talous neljännesvuosittain -tilasto valmistuu noin
kaksi kuukautta kunkin vuosineljänneksen päättymisen jälkeen. Neljännen
neljänneksen arviot edellisen vuoden tilinpäätöksistä ovat saatavilla helmi-
kuun puolivälissä.
Page 20
20(54)
Kehittäminen: Kehittämisen ensisijainen tavoite on kuntien ja kuntayhty-
mien talous- ja toimintatilastotiedon tuottamisen tehostaminen ja nopeutta-
minen sekä tietojen laadun ja vertailukelpoisuuden kohentaminen ja varmis-
taminen. Tilastokeskus on tähän liittyen käynnistänyt vuonna 2012 projektin
osana valtiovarainministeriön asettamaa kuntien talous- ja toimintatietojen,
tilastoinnin ja tietohuollon kehittämisohjelmaa. Projektissa uudistetaan kun-
tataloustilastojen tietosisältö, tilastointiprosessi ja tietojärjestelmä. Tavoit-
teena on, että uusi kuntataloustilaston tietojärjestelmä on käytössä vuonna
2016.
Kuolemansyyt
Kuolemansyytilasto tuottaa tietoa henkilöiden kuolemansyistä ja niissä ta-
pahtuneista muutoksista. Tilastokeskus ylläpitää myös kuolintodistusarkis-
toa, josta voi saada kuolintodistuksen tietoja tai kuolintodistuskopioita laissa
määriteltyihin tarkoituksiin.
Aineisto: Tilasto perustuu kuolintodistuksen tietoihin sekä väestön keskus-
rekisterin tietoihin kuolleista.
Julkaiseminen: Tiedot julkaistaan kerran vuodessa. Edellisen vuoden tiedot
valmistuvat seuraavan vuoden joulukuussa.
Kehittäminen: THL:n oikeuslääkintä siirtyy suunnitelmien mukaan vuoden
2015 aikana sähköiseen kuolintodistukseen. Tilastokeskuksessa on käyn-
nissä sähköisen kuolintodistuksen käyttöönottoprojekti, joka päättyy syk-
syllä 2015. Uusi järjestelmä otetaan Tilastokeskuksessa käyttöön todennä-
köisesti kesällä 2015. Sähköisen kuolintodistuksen käyttö laajenee vasta
myöhemmin oikeuslääkinnän ulkopuolisiin kuolemantapauksiin, joita on 80
% kuolemantapauksista.
Kustannusindeksit
Kustannusindeksien ryhmään kuuluvat
- julkisten menojen hintaindeksi
- maarakennuskustannusindeksi
Julkisten menojen hintaindeksi mittaa valtiontalouden ja kuntatalouden
(kuntien ja kuntayhtymien) menojen hintakehitystä. Maarakennuskustannus-
indeksi kuvaa niiden kustannustekijöiden hintamuutoksia, joita maaraken-
nusalan yrittäjälle koituu panosten ostamisesta ja käyttämisestä.
Aineisto: Hintatiedot kerätään osittain suoraan tiedonantajilta, osittain ne
saadaan muista tilastoista tai julkaisuista.
Julkaiseminen: Julkisten menojen hintaindeksit julkaistaan noin 7 viikon
kuluttua tilastoitavan vuosineljänneksen päättymisen jälkeen. Indeksit ovat
ennakollisia kunnes ansiotasoindeksin tiedot ovat lopullisia. Maarakennus-
kustannusindeksi julkaistaan kuukausittain 18. päivänä (tai seuraavana arki-
päivänä) tilastokuukauden päättymisestä).
Kehittäminen: Hinta- ja kustannusindeksit uudistetaan vähintään viiden
vuoden välein ja samalla niiden perusvuosi vaihdetaan 5:een tai 0:aan päät-
tyväksi. Julkisten menojen hintaindeksin määrävuosiuudistus valmistuu
2015.
Page 21
21(54)
Liikennetilastot
Tieliikenteen tavarankuljetukset -tilasto kuvaa sekä yksityiseen että lu-
vanvaraiseen liikenteeseen rekisteröityjen kuorma-autojen koti- ja ulkomaan
kuljetustoimintaa.
Aineisto: Tieliikenteen tavarankuljetukset -tilaston aineisto kerätään posti-
kyselyillä ja internet-lomakkeilla, jotka kohdistetaan satunnaisotannan pe-
rusteella ajoneuvorekisteristä tutkimukseen valituille kuorma-autojen halti-
joille.
Julkaiseminen: Tieliikenteen tavarankuljetukset -tilaston neljännesvuosit-
taiset tiedot julkistetaan vajaan kolmen kuukauden viiveellä kunkin vuosi-
neljänneksen päättymisestä. Vuosijulkaisu ilmestyy viikolla 21.
Kehittäminen: Tieliikenteen tavarankuljetustilastossa tehdään tiedonkeruun
kehittämisprojekti vuoden 2015 aikana.
Liiketoiminnan kuukausikuvaajat
Liiketoiminnan kuukausikuvaajat muodostuvat seuraavista tilastoista:
- kaupan liikevaihtokuvaaja
- palvelualojen liikevaihtokuvaaja
- rakentamisen liikevaihtokuvaaja
- teollisuuden liikevaihtokuvaaja
- palkkasummakuvaajat
- suuryritysten liikevaihtoennakko
Liiketoiminnan kuukausikuvaajat kertovat kuukausittaisina indekseinä toi-
mialan liikevaihdon tai yritysten maksamien palkkojen kehityksestä.
Aineisto: Tilastot perustuvat verohallinnon kausiveroaineistoon ja Tilasto-
keskuksen omaan tiedusteluun. Verohallinnon aineisto kattaa kaikki arvonli-
säverovelvolliset yritykset sekä palkkoja maksavat yritykset. Aineisto sisäl-
tää arvonlisäveron ja työnantajasuoritusten maksu- ja ilmoitusmenettelyssä
kerätyt tiedot.
Julkaiseminen: Kaupan liikevaihtokuvaajan pikaennakko julkaistaan noin
28 päivää ja suurten yritysten liikevaihtoennakko 30 päivää viitekuukauden
päättymisestä. Palkkasummakuvaajat ja kaupan liikevaihtokuvaajien ennak-
kotiedot julkaistaan noin 45 päivää tilastoitavan kuukauden päättymisestä.
Muut liikevaihtokuvaajat ja kaupan tarkennetut tiedot ilmestyvä noin 75 päi-
vää kuukauden päättymisestä.
Kehittäminen: Vuonna 2015 tavoitteena on selvittää ja tehdä ehdotus eri
toimialojen määräindeksien yhtenäiselle tuottamiselle sopivista menette-
lyistä sekä tuotantovälineistä. Tarkoituksena on käydä läpi koko tilastopro-
sessi aina tiedonkeruusta, aineiston käsittelyyn ja julkaisuun saakka ja valita
tehokkaat sekä mahdollisemman yhtenäiset tuottamistavat eri toimialojen
määräindekseille.
Kehitetään Liiketoiminnan kuukausikuvaajien tuotevalikoimaa ja lisätään
analyysiä julkistuksiin. Merkittävä osa Tilastokeskuksen yrityksiä koske-
vasta aineistosta on kerätty yhteen tilastotuotantojärjestelmään, mikä mah-
dollistaa tiedon entistä monipuolisemman jalostamisen ja analysoimisen.
Page 22
22(54)
Maa- ja metsätalousyritysten taloustilasto
Maa- ja metsätalousyritysten taloustilasto kuvaa maatilayritysten talou-
dellista toimintaa ja rakennetta. Tilasto sisältää tietoja maatilayritysten tu-
loista, menoista, varoista ja veloista sekä käyttöomaisuuden muutoksista
sekä maatilayritysten metsätaloudesta. Luonnollisten henkilöiden omista-
milta maatilayrityksistä tuotetaan myös henkilöveroaineiston pohjautuvat
laskelmat puolisoiden yhteenlasketuista valtionveron alaisista tuloista.
Aineisto: Maa- ja metsätalousyritysten taloustilaston tiedot perustuvat valta-
osin maaseutuelinkeinorekisteristä ja verohallinnon rekistereistä saataviin
tietoihin, joita on täydennetty suoraan tiloille suunnatulla kyselyllä.
Julkaiseminen: Tilaston tiedot ovat käytettävissä noin 15 kuukauden kulut-
tua tilaston viitevuoden päättymisen jälkeen.
Kehittäminen: Ei kehittämistä vuonna 2015.
Maatalouden hintaindeksit
Maataloudesta laaditaan kahta hintaindeksiä:
- maatalouden tuottajahintaindeksi
- maatalouden tuotantovälineiden ostohintaindeksi
Maatalouden tuottajahintaindeksi mittaa kasvituotteiden sekä eläinten ja
eläintuotteiden hintojen kehitystä viljelijän kannalta. Maatalouden tuotanto-
välineiden ostohintaindeksi mittaa maatalouden tuotantoon ja investointeihin
käytettävien tarvikkeiden, tavaroiden ja palvelujen hintakehitystä.
Aineisto: Tietoja kerätään organisaatioilta, yrityksiltä, kaupoilta ja muista
tilastoista.
Julkaiseminen: Molemmat maatalouden hintaindeksit julkaistaan vuosinel-
jänneksittäin tilastoitavan vuosineljänneksen päätyttyä 45 vuorokauden ku-
luessa kuukauden 15. päivänä. Jos 15. päivä osuu viikonloppuun tai arkipy-
hään, julkaistaan indeksi seuraavana arkipäivänä. Maatalouden tuottajahin-
taindeksi on ennakollinen kunnes maidon lopullinen jälkitilitys on tiedossa.
Kehittäminen: Maatalouden hintaindeksit uudistetaan viiden vuoden välein
ja samalla niiden perusvuosi vaihdetaan 5:een tai 0:aan päättyväksi.
Maksutasetilasto
Maksutasetilasto muodostuu kahdesta osasta:
- maksutase ja ulkomainen varallisuusasema
- suorat sijoitukset
Maksutasetilasto kuvaa kansantalouden ulkoista tasapainoa sekä reaali- että
rahoitustalouden näkökulmasta. Maksutase kattaa liiketoimet, jotka tehdään
kansantalouteen kuuluvien talousyksiköiden (kotimaassa asuvien) ja muu-
hun maailman kuuluvien talousyksiköiden (ulkomailla asuvien kesken). Ul-
komainen varallisuusasema kuvaa rahoitustaseen pääomavirroista syntyneitä
ulkomaisia saamis- ja velkavarantoja.
Suorien sijoitusten tilasto kuvaa monikansallisten konsernien kotimaisten ja
ulkomaisten konserninosien välisiä rahoitustaloustoimia ja niistä syntyviä
Page 23
23(54)
saamisia ja velkoja sekä kansainvälisiä yrityskauppoja. Suorat sijoitukset
ovat osa maksutasetilastoinnin kehikkoa, mutta tietoja julkaistaan myös eril-
lisenä tilastona.
Aineisto: Maksutasetilaston laatimiseen käytetään suoraa tiedonkeruuta ja
muista tilastoista johdettuja tietoja. Tulli kerää tiedot tavaroiden ulkomaan-
kaupasta sekä julkaisee ulkomaankauppatilastot. Tilastokeskus kerää tiedot
palvelujen kansainvälisestä kaupasta sekä tulon- ja pääomansiirroista. Tilas-
tokeskus kerää yhteistyössä Suomen Pankin kanssa tiedot rahoitustaseen,
pääomakorvausten ja ulkomaisen varallisuuden eristä.
Suorien sijoitusten tilaston tärkeimmät tietolähteet ovat vuosittainen tilin-
päätöspohjainen kyselytutkimus ulkomaisista rahoitussaamisista ja -veloista
sekä kuukausittainen kysely ulkomaisista rahoitussaamisista ja -veloista.
Julkaiseminen: Kuukausittainen maksutase julkaistaan noin 6 viikon kulut-
tua tilastokuukauden päättymisestä. Joulukuun tiedon julkaisemisen yhtey-
dessä julkaistaan päättyneen vuoden ennakkotieto. Laajemmat vuositiedot
valmistuvat noin 10 viikossa. Kunkin kuukausitiedotteen yhteydessä korja-
taan myös edellisen kuukauden tiedot. Kuukausitilastoihin arvioidaan nel-
jännesvuosittain ja vuosittain kerättävät tiedot.
Vuositiedot suorista sijoituksista maittain ja toimialoittain julkaistaan Suorat
sijoitukset -tilastossa noin 10 kuukauden viiveellä. Suorien sijoitusten kuu-
kausittaiset nettopääomavirrat ja neljännesvuosittaiset sijoituskannat julkais-
taan osana Maksutase ja ulkomainen varallisuusasema -tilastoa.
Kehittäminen: Maksutaseen ja suorien sijoitusten tilastointi siirtyi 1.1.2014
Suomen Pankista Tilastokeskukseen. Vuoden 2015 aikana kehitetään Tilas-
tokeskukseen uutta tietojärjestelmää maksutaseen laatimista varten. Laadin-
tajärjestelmä tulee olemaan yhteinen kansantalouden tilinpidon kanssa.
Matkailutilastot
Matkailutilastoja on kaksi:
- majoitustilasto
- suomalaisten matkailu
Majoitustilasto kuvaa majoituspalvelujen tarjontaa ja käyttöä Suomessa sekä
kertoo palvelujen käyttäjistä ja yöpymisten määristä. Suomalaisten matkailu
-tilasto sisältää tietoa suomalaisten tekemistä matkoista ja matkan tehneistä
henkilöistä. Tutkimuksen kohteena ovat yöpymisen sisältäneet matkat koti-
maassa ja ulkomaille sekä päivämatkat ulkomaille.
Aineisto: Majoitustilasto sisältää tietoa rekisteröityjen majoitusliikkeiden,
hotellien, motellien, matkustajakotien, retkeilymajojen, lomakylien ja leirin-
täalueiden toiminnasta sekä liikkeiden, huoneiden ja vuoteiden määrästä, ka-
pasiteetin käyttöasteesta, saapuneista vieraista asuinmaan mukaan, yöpymi-
sistä asuinmaan ja matkan tarkoituksen mukaan, hotellihuoneiden keskihin-
noista ja yöpymisen keskihinnoista erityyppisissä majoitusliikkeissä. Tilas-
toinnin piiriin kuuluvat majoitusliikkeet, joissa on vähintään 20 vuodepaik-
kaa, mökkiä tai sähköliitäntäpistokkeella varustettua matkailuvaunupaikkaa
sekä retkeilymajat.
Page 24
24(54)
Suomalaisten matkailu -tilaston kotimaanmatkat luokitellaan vapaa-ajanmat-
koihin, joiden aikana on käytetty maksullista majoitusta, mökkimatkoihin,
vierailumatkoihin sukulaisten ja tuttavien luo sekä työ- ja kokousmatkoihin.
Ulkomaan matkat luokitellaan vapaa-ajanmatkoihin, joiden aikana on yö-
vytty kohdemaassa, risteilymatkoihin, päivämatkoihin sekä työ- ja kokous-
matkoihin. Muita matkoja kuvaavia ominaisuuksia ovat matkan kohdekunta
tai kohdemaa, matkan kesto, matkan alkamis- ja päättymiskuukausi, kulku-
väline, majoitusmuoto sekä matkan järjestäminen. Lisäksi tietoa kerätään
matkojen kustannuksista.
Suomalaisten matkailu -tilaston tiedot kerätään kuukausittain puhelinhaastat-
teluina. Perusjoukkona ovat 15–84-vuotiaat Suomessa vakituisesti asuvat
henkilöt.
Julkaiseminen: Majoitustilaston kuukausittaiset ennakkotiedot ilmestyvät
noin kuuden viikon kuluttua tilastointikuukauden päättymisestä. Lopulliset
vuositiedot julkaistaan noin viiden kuukauden kuluttua tilastovuoden päätty-
misestä.
Suomalaisten matkailu -tilasto julkaistaan kolme kertaa vuodessa noin vii-
den viikon kuluttua viitejakson päättymisestä. Vuositiedot julkaistaan noin
neljän kuukauden kuluttua tilastovuoden päättymisestä.
Kehittäminen: Uusi matkailutilastoasetus (692/2011) tuli voimaan tilasto-
vuoden 2012 alusta ja vaikutti matkailutilastojen sisältöön. Tarvittavat muu-
tokset on toteutettu pääosin, mutta Suomalaisten matkailu -tutkimusta laa-
jennetaan kattamaan myös kotimaan päivämatkat asetuksen mukaisesti vuo-
sien 2017–18 aikana.
Opiskelijavirrat
Opiskelijavirrat -tilastointikohteeseen kuuluu viisi tilastoa:
- koulutukseen hakeutuminen
- koulutuksen keskeyttäminen
- opintojen kulku
- opiskelijoiden työssäkäynti
- sijoittuminen koulutuksen jälkeen
Koulutukseen hakeutuminen -tilasto kuvaa perusasteen jälkeiseen tutkintoon
johtavaan koulutukseen hakeutumista ja pääsyä, peruskoulun päättäneiden,
ylioppilaiden ja toisen asteen ammatillisen koulutuksen suorittaneiden sijoit-
tumista jatko-opintoihin tutkinnon jälkeen. Koulutuksen keskeyttäminen ku-
vaa tilannetta syyskuusta seuraavaan syyskuuhun: jos henkilö joka on opis-
kellut edeltävän vuoden syyskuussa, ei enää opiskele eikä ole valmistunut
vuoden kuluttua, hänet katsotaan keskeyttäneeksi. Tilastossa tarkastellaan
mm. koulutusalalla, koulutussektorilla ja tutkintoon johtavassa koulutuk-
sessa keskeyttämistä.
Opintojen kulku -tilasto kuvaa perusasteen jälkeisen koulutuksen uusien
opiskelijoiden opintojen kulkua tutkinnon suorittamiseen asti. Tilastossa on
tietoja aloitetusta koulutuksesta, koulutuksen kestosta, koulutuksen vaihta-
misesta sekä siitä, mitä opiskelijat ovat tehneet, jos ovat keskeyttäneet aloit-
Page 25
25(54)
tamansa koulutuksen. Opiskelijoiden työssäkäyntitilastossa on tietoja työssä-
käynnistä opiskelujen aikana. Sijoittuminen koulutuksen jälkeen -tilastossa
tarkastellaan tutkinnon suorittaneiden työllistymistä, sijoittumista jatko-
opintoihin sekä alueellista sijoittumista tietyn ajan kuluttua valmistumisesta.
Aineisto: Tiedot tuotetaan yhdistämällä Tilastokeskuksen henkilöpohjaisia
kokonaisaineistoja. Tiedot hakeneista perustuvat Opetushallituksen hakuai-
neistoihin. Tiedot uusista opiskelijoista ja opiskelijoista perustuvat Tilasto-
keskuksen henkilöpohjaisiin opiskelija-aineistoihin, joista tarkemmin Oppi-
laitostilastot-tilastointikohteen Aineisto-luvussa. Tiedot peruskoulun päättä-
neistä perustuvat Opetushallituksen ammatillisen koulutuksen ja lukiokoulu-
tuksen hakurekisterin tietoihin ja tiedot tutkinnon suorittaneista ja aikaisem-
masta koulutuksesta perustuvat Tilastokeskuksen tutkintorekisterin tietoihin.
Tiedot työssäkäynnistä ja muusta toiminnasta perustuvat Tilastokeskuksen
työssäkäyntitilaston tietoihin.
Julkaiseminen: Tilastot vuodelta 2013 julkistetaan seuraavasti:
- koulutukseen hakeutuminen helmikuussa
- koulutuksen keskeyttäminen maaliskuussa
- opintojen kulku maaliskuussa
- opiskelijoiden työssäkäynti maaliskuussa ja
- sijoittuminen koulutuksen jälkeen helmikuussa.
Kehittäminen: Opiskelijavirtatilastoissa valmistaudutaan hakuaineistoissa
tapahtuvien muutosten aiheuttamiin muutoksiin tilastoinnissa.
Oppilaitostilastot
Oppilaitostilastot -tilastointikohteeseen kuuluu 11 tilastoa
- ammattikorkeakoulukoulutus
- ammatillinen koulutus
- ainevalinnat
- erityisopetus
- esi- ja peruskouluopetus
- koulutuksen järjestäjät ja oppilaitokset
- koulutuksen talous
- lukiokoulutus
- oppilaitosten aikuiskoulutus
- oppilaitosten opiskelijat ja tutkinnot
- yliopistokoulutus
Oppilaitostilastot -tilastointikohteen tilastot kuvaavat mm. koulutuksen jär-
jestäjiä ja oppilaitoksia, niiden oppilaita, opiskelijoita ja tutkinnon suoritta-
neita, ainevalintoja, erityisopetusta, oppilaitosten tutkintoon johtamatonta
koulutusta ja koulutuksen taloutta.
Aineisto: Lukiokoulutuksen henkilöpohjaiset opiskelijatiedot ja oppilaitos-
muotoisen ammatillisen koulutuksen opiskelija- ja tutkintotiedot kerätään
koulutuksen järjestäjien kautta oppilaitoksilta, oppisopimuskoulutuksen tie-
dot ao. koulutuksen järjestäjältä, ammattikorkeakoulutuksen ja yliopistokou-
lutuksen tiedot korkeakoulujen valtakunnallisesta tietovarannosta. Ylioppi-
lastutkinnot saadaan Ylioppilastutkintolautakunnalta. Aggregaattitason tie-
Page 26
26(54)
toja kerätään tiedonkeruusta riippuen joko koulutuksen järjestäjiltä tai koulu-
tuksen järjestäjien kautta oppilaitoksilta (ei korkeakouluilta). Koulutuksen
taloutta koskevat tiedot saadaan pääosin hallinnollisista rekistereistä.
Julkaiseminen:
Tilastot vuodelta 2013 julkaistaan seuraavasti:
- oppilaitosten opiskelijat ja tutkinnot -tilaston kaikkia koulutussektoreita
käsittelevät lopulliset tiedot tammikuussa ja
- koulutuksen taloustiedot toukokuussa.
Tilastot vuodelta 2014 julkaistaan seuraavasti:
- ammattikorkeakoulukoulutuksen tutkintotiedot huhtikuussa
- ammatillisen koulutuksen opiskelija- ja tutkintotiedot syyskuussa
- koulutuksen järjestäjät ja oppilaitokset helmikuussa
- lukiokoulutuksen opiskelija- ja tutkintotiedot kesäkuussa
- oppilaitosten aikuiskoulutus joulukuussa
- peruskoulujen erityisopetustiedot kesäkuussa
- perusopetuksen ainevalintatiedot toukokuussa
- oppilaitosten opiskelijat ja tutkinnot -tilaston kaikkia koulutussektoreita
käsittelevät lopulliset marraskuussa. Ennakkotiedot opiskelijamääristä jul-
kaistaan koulutuksen järjestäjät ja oppilaitokset -tilaston yhteydessä.
- yliopistokoulutuksen opiskelija- ja tutkintotiedot toukokuussa.
Tilastot vuodelta 2015 julkaistaan seuraavasti:
- esi- ja peruskouluopetus marraskuussa ja
- lukiokoulutuksen päättäneiden ainevalintatiedot (parittomina vuosina) jou-
lukuussa
Kehittäminen: Osallistutaan opetus- ja kulttuuriministeriön korkeakoulujen
valtakunnallisen tietovarannon ja OKM:n tiedonkeruiden ohjausryhmän ja
asiantuntijaryhmien työhön, joissa tavoitteena on mm. tietojen välittäminen
korkeakoulujen valtakunnallisen tietovarannon kautta. Tilastokeskus saa
korkeakoulujen opiskelija- ja tutkintotiedot korkeakoulujen valtakunnalli-
sesta tietovarannosta vuonna 2015.
Palkkarakenne
Palkkarakennetilasto kuvaa kaikkien työnantajasektoreiden palkansaajien
lukumääriä, tunti- ja kuukausipalkkoja sekä palkkojen muodostumista ja ha-
jontaa. Määrävuosina tilastossa käsitellään myös vuosiansioita.
Aineisto: Tiedot perustuvat Tilastokeskuksen palkkarakenneaineistoon, joka
muodostetaan yhdistämällä työnantajajärjestöjen jäseniltään keräämät tiedot
sekä Tilastokeskuksen palkkatiedustelujen tiedot.
Tiedot perustuvat Tilastokeskuksen palkkarakenneaineistoon, joka muodos-
tetaan yhdistämällä työnantajajärjestöjen jäseniltään keräämät tiedot sekä
Tilastokeskuksen palkkatiedustelujen tiedot
Julkaiseminen: Tiedot valmistuvat noin vuoden kuluttua tilastovuoden
päättymisestä.
Kehittäminen: Tarkastellaan miten Verohallinnon Palkka.fi -palvelun
kautta saatavia palkka- ja työsuhdetietoja voidaan hyödyntää palkkarakenne-
tilastossa.
Page 27
27(54)
Palvelujen ulkomaankauppatilasto
Palvelujen ulkomaankauppa -tilasto kuvaa palvelujen (pl. matkailu ja lii-
kenne sekä vakuutuspalvelut) vientiä ja tuontia palvelutyypeittäin ja kohde-
maittain.
Aineisto: Tiedot kerätään suoraan yrityksiltä. Otos koostuu noin 3 500 yri-
tyksestä, jotka on valittu palvelujen ulkomaankaupan harjoittamisen, yritys-
koon tai toimialan perusteella.
Julkaiseminen: Ennakkotiedot valmistuvat noin viiden kuukauden viiveellä
ja lopulliset tiedot noin 11 kuukauden viiveellä tilastovuoden päättymisestä.
Kehittäminen: Palvelujen ulkomaankaupan kehittämisprojekti on käyn-
nissä. Projektin tavoitteina on laajentaa tilasto kattamaan kaikki palveluerät,
tehdä tilastosta neljännesvuosittainen ja parantaa otoksen kattavuutta.
Perheet
Perheet -tilastossa on kaikkien Suomessa vakituisesti asuvien perheiden ja
lapsiperheiden väestötiedot ja se kuvaa vuodenvaihteen tilannetta.
Aineisto: Tiedot perheistä muodostetaan Väestörekisterikeskuksen väestö-
tietojärjestelmästä saadusta vuodenvaihteen väestötiedosta. Tietokoneoh-
jelma lajittelee asuinkiinteistötunnuksen mukaan väestön samassa asunnossa
asuviin, joista ohjelma päättelee perheet asukkaiden tietoja vertailemalla.
Julkaiseminen: Tilasto valmistuu tilastovuotta seuraavana keväänä ja Per-
heet -verkkojulkaisu seuraavana syksynä.
Kehittäminen: Verkkojulkaisun uusi tuotantotapa otetaan käyttöön vuonna
2015.
Poliisi- ja pakkokeinotilasto
Alueelle kuuluvat seuraavat tilastot tilastoa:
- pakkokeinot (lakkautetaan 2015)
- poliisin tietoon tullut rikollisuus (lakkautetaan 2015)
- rikos- ja pakkokeinotilasto (perustetaan 2015 korvaamaan lakkautetut
tilastot)
Pakkokeinot -tilasto keskittyy poliisin, tullin ja rajavartiolaitoksen käyttä-
mien pakkokeinojen ja siltä osin poliisin toiminnan kuvaamiseen. Tilastotie-
toja on myös pakkokeinon kohteeksi joutuneista henkilöistä. Poliisin tietoon
tullut rikollisuus -tilasto keskittyy rikollisuutta koskevien alueellisten ja-
kaumien sekä poliisin toiminnan kuvaamiseen. Tilasto sisältää tietoja ilmi-
tulleiden rikosten laadusta ja määrästä.
Aineisto: Tilastot laaditaan sisäasiainministeriön poliisin tutkinta- ja virka-
apujärjestelmästä (PATJA) saaduista tiedoista sekä Tilastokeskuksen väestö-
aineistoista poimituista tiedoista.
Julkaiseminen: Pakkokeinotilasto koskien tilastovuotta 2014 julkistetaan
20.5.2015 Pakkokeinotilastona. Poliisin tietoon tullut rikollisuus -vuositi-
lasto koskien tilastovuotta 2014 julkaistaan Poliisin tietoon tullut rikollisuus
Page 28
28(54)
tilastossa 31.3.2015. Poliisin tietoon tullut rikollisuus -tilaston neljännesvuo-
sittaiset tiedot julkaistaan kolmannella viikolla neljänneksen päättymisestä.
Poliisin tietoon tullut rikollisuus tilaston neljännesvuositilastot julkaistaan
huhtikuusta 2015 lähtien uudessa Rikos- ja pakkokeinotilastossa. Tiedot jul-
kaistaan vuosineljänneksen päättymistä seuraavan kuukauden aikana.
Kehittäminen: Poliisin tietoon tullut rikollisuus -tilasto ja pakkokeino-ti-
lasto lakkautetaan tilastovuodesta 2015 alkaen ja niiden tilalle perustetaan
uusi Rikos- ja pakkokeinotilasto, jossa tiedot julkaistaan. Uudella tilastolla
on kuusi julkaisua vuodessa.
Poliisin tutkinta- ja virka-apujärjestelmän (PATJA) uudistaminen on aloi-
tettu poliisihallinnossa. Uudesta VITJA -järjestelmästä Tilastokeskukselle
toimitettavien tilastotietojen tietosisältöä sekä toimittamista Tilastokeskuk-
seen on ryhdytty suunnittelemaan yhteistyössä VITJA -projektin kanssa.
VITJA -järjestelmän käyttöönotto on suunniteltu tapahtuvan vuoden 2016
jälkeen. Tilastokeskus aloitti keväällä 2013 oikeustilastojen OIPO-uudistuk-
set projektin, jonka tarkoituksena on toteuttaa oikeus- ja poliisihallinnon jär-
jestelmä-uudistusten edellyttämät muutokset oikeustilastojen tuotantojärjes-
telmissä.
Rahoitus ja vakuutus
Rahoitus ja vakuutus -tilastot on kokonaisuus, johon kuuluvat
- luottokanta
- rahoitusleasing
- vakuutustoiminta
- sijoituspalveluyritykset
- luottolaitosten tilinpäätökset
Luottokantatilastosta ilmenee luottokannan ja uusien nostettujen antolaino-
jen jakaantuminen luotonantaja- ja luotonsaajasektoreittain, luotonsaajatoi-
mialoittain, rahoitusvaateittain sekä luoton käyttötarkoituksen mukaisesti.
Luottokantatilaston kohderyhmä sisältää vakuutusyhtiöt, muut rahoituslai-
tokset, valtio ja sosiaaliturvarahastot sekä pienlainayhtiöt.
Rahoitusleasing-tilasto sisältää sektori-, toimiala- ja kohdekohtaista tietoa
luottolaitosten ja muiden leasingantajien rahoitusleasingtoiminnasta. Vakuu-
tustoimintatilasto kuvaa vahinko-, henki- ja eläkevakuutusyhtiöiden toimin-
tatietoja sisältäen tilinpäätöksen mukaisen taseen ja tuloslaskelman tiedot
sekä vakuutusluokkakohtaisia ja vakuutuskantaan liittyviä tietoja.
Sijoituspalveluyrityksistä julkaistaan kaikkien Suomessa toimivien sijoitus-
palveluyritysten toimintaa kuvaavia tietoja, kuten tuloslaskelmat, taseet,
henkilökunta- ja konttoriverkostotiedot, hoitokulut sekä muut ryhmän toi-
minnalle tyypilliset tilinpäätöstiedot. Luottolaitosten tilinpäätökset julkais-
taan yhtenäisesti kaikista luottolaitoksista. Julkistus kattaa tuloslaskelmat,
taseet sekä erittelytietoja mm. palkkiotuotoista, hallintokuluista, saamisista
ja luottotappioista.
Page 29
29(54)
Aineisto: Luottokantatiedot ja rahoitusleasing-tiedot Tilastokeskus kerää
suoralla tiedonkeruulla. Sijoituspalveluyrityksiä ja luottolaitoksia ja vakuu-
tustoimintaa koskevat tiedot saadaan Finanssivalvonnan keräämästä val-
vonta-aineistosta.
Julkaiseminen: Luottokantaa koskevat tiedot julkaistaan neljännesvuosit-
tain noin 2,5 kuukauden. Rahoitusleasing julkaistaan kerran vuodessa noin 4
kuukauden viiveellä. Luottolaitosten ja sijoituspalveluyritysten tilinpäätös-
tiedot ilmestyvät neljännesvuosittain noin 4 kuukauden viiveellä Vakuutus-
toiminta tilaston julkistus tapahtuu kerran vuodessa noin 10 kuukauden vii-
veellä.
Kehittäminen: Ei erityistä kehittämistä vuonna 2015.
Rahoitustilinpito
Rahoitustilinpito kuvaa kansantalouden sektoreiden rahoitusvaroja ja vel-
koja sekä niiden määriin vaikuttavia rahoitustaloustoimia neljännesvuosit-
tain. Rahoitustilinpito koostuu kahdesta osasta: jakson lopun rahoitustaseesta
ja jakson aikaisista, rahoitusvaroihin ja velkoihin kohdistuvista rahoitusta-
loustoimista.
Rahoitustilinpito-tilaston yhteydessä julkaistaan tietoja myös muista kuin
rahoitusvaroista, jolloin voidaan tarkastella sektoreiden varallisuutta koko-
naisvaltaisesti.
Aineisto: Rahoitustilinpito on johdettu tilasto. Sen laadinnassa käytetään
tietolähteinä erilaisia tilinpäätösaineistoja, rahoitustilastoja sekä muita rahoi-
tusvaroja ja -velkoja kuvaavia aineistoja.
Julkaiseminen: Rahoitustilinpidon neljännesvuositiedot julkaistaan noin
kolmen kuukauden viiveellä. Kattavammat vuositiedot sekä muita kuin ra-
hoitusvaroja koskevat tiedot julkaistaan heinäkuussa noin puolen vuoden vii-
veellä.
Kehittäminen: Uusi Euroopan kansantalouden tilinpidon järjestelmä ESA
2010 otettiin rahoitustilinpidossa käyttöön syyskuussa 2014. Julkistettavaa
tietosisältöä tarkennetaan vuoden 2015 aikana.
Rakennus- ja asuntotuotanto
Rakennus- ja asuntotuotantotilasto kuvaa rakennusluvanvaraisen raken-
nustoiminnan määrää ja tuotannon volyymia lopputuotteen näkökulmasta.
Määrää tilastossa mitataan mm. rakennushankkeiden tilavuudella ja raken-
nuslupien ja rakennettavien asuntojen lukumäärällä. Uudisrakentamisen vo-
lyymi-indeksi kuvaa kotimaan talonrakentamisen uudisrakentamisen kiin-
teähintaisen arvon muutosta.
Aineisto: Rakennus- ja asuntotuotantotilastot perustuvat kuntien rakennus-
valvontaviranomaisten Väestörekisterikeskukselle toimittamiin ilmoituksiin
rakennusluvanvaraisista rakennushankkeista ja rakennusvaiheista.
Julkaiseminen: Myönnetyt rakennusluvat, rakennusten aloitukset ja valmis-
tumiset sekä uudisrakentamisen volyymi-indeksi julkaistaan kuukausittain.
Julkaisuviive on noin kahdeksan viikkoa.
Page 30
30(54)
Kehittäminen: Rakennus- ja asuntotuotantotilastossa otettiin joulukuussa
2014 käyttöön pysyvä rakennustunnus. Uuden aineiston myötä tilastojärjes-
telmän uudistus on käynnissä ja uudistus viedään loppuun vuoden 2015 ke-
vään aikana.
Rakennus- ja asuntotuotantotilaston maksullista toimintaa kehitetään ja tilas-
tossa otetaan käyttöön uusi tuotekonsepti. Voimassaolevat sopimukset uusi-
taan vastaamaan uutta konseptia.
Tilaston lähdeaineistona käytettävää rekisteriä ylläpitää Väestörekisterikes-
kus. Yhteistyötä rekisterin laatutyössä kehitetään.
Rakentamisen kustannukset
Rakentamisen kustannuksia kuvataan kahdella indeksillä:
- kiinteistön ylläpidon kustannusindeksi
- rakennuskustannusindeksi
Kiinteistön ylläpidon kustannusindeksi kuvaa hintojen kehitystä kiinteistön
hoidon eri tehtävissä, joihin kuuluvat mm. hallinto, käyttö ja huolto, ulkoalu-
eiden hoito, siivous, lämmitys, sähkö, vesi ja jätehuolto. Rakennuskustan-
nusindeksi kuvaa keskeisiltä rakenneominaisuuksiltaan samankaltaisten ra-
kennustöiden ja rakennusten rakennuskustannusten suhteellista muutosta ra-
kentamisessa käytettyjen peruspanosten hintakehityksen avulla.
Aineisto: Kiinteistön ylläpidon kustannusindeksissä hyödynnetään pääasial-
lisesti muihin Tilastokeskuksen tuottamiin tilastoihin kerättyjä hinta- ja
palkka-aineistoja.
Rakennuskustannusindeksin tarvikkeiden hintatiedot kerätään pääosin tar-
vikkeiden valmistajilta ja rakennustarvikkeiden tukku- ja vähittäismyyjiltä.
Tiedonkeruu perustuu otokseen, johon on valittu noin 300 rakennustarvik-
keiden valmistajaa tai myyjää. Tiedot kerätään pääsääntöisesti kuukausittain
Julkaiseminen: Kiinteistön ylläpidon kustannusindeksin tiedot julkaistaan
neljännesvuosittain noin kaksi kuukautta vuosineljänneksen päättymisestä.
Rakennuskustannusindeksin tiedot julkaistaan kuukausittain noin puolitoista
kuukautta viitekuukauden päättymisestä.
Kehittäminen: Rakennuskustannusindeksissä on käynnissä määrävuosiuu-
distus (RKI 2015=100), jossa päivitetään tiedonantajat, tuotteet ja painora-
kenteet. Tässä yhteydessä tarkastellaan myös rakennuskustannusindeksin
koko tilastotuotantoprosessia. Tarpeen vaatiessa prosessin eri vaiheita paran-
netaan ja uudistetaan. Uuden perusvuoden 2015=100 mukaisia indeksipiste-
lukuja aloitetaan julkaisemaan vuoden 2016 alussa.
Syytetyt, tuomitut ja rangaistukset
Syytetyt, tuomitut ja rangaistukset -tilasto sisältää tietoja ensimmäisessä
oikeusasteessa tuomituista rangaistuksista, tuomitsematta jätetyistä ja hylä-
tyistä syytteistä sekä uusintarikollisuudesta. Tilasto sisältää tiedot myös po-
liisin antamista rangaistumääräyksistä ja rikesakoista.
Aineisto: Tuomioistuimessa syytettyjen perusaineisto saadaan oikeusminis-
teriön rikostuomiosovelluksesta (RITU). Rangaistusmääräykset poimitaan
Page 31
31(54)
oikeusrekisterikeskuksen rangaistumääräyssovelluksesta ja rikesakot poimi-
taan oikeusrekisterikeskuksen rikesakkosovelluksesta.
Julkaiseminen: Syytetyt, tuomitut ja rangaistukset -tilasto on valmis tilasto-
vuotta seuraavan vuoden syyskuussa.
Kehittäminen: OIPO-uudistukset -projekti jatkuu rangaistusmääräysten
osalta. Projektin tarkoituksena on toteuttaa oikeus- ja poliisihallinnon järjes-
telmäuudistusten edellyttämät muutokset oikeustilastojen tuotantojärjestel-
missä.
Teollisuuden uudet tilaukset
Teollisuuden uudet tilaukset -tilasto kuvaa yritysten uusien tilauksien ar-
von kehitystä niiden hyödykkeiden ja palveluiden osalta, jotka tuotetaan
Suomessa.
Aineisto: Tiedot kerätään suoraan yrityksiltä. Otokseen kuuluu vuosittain
runsas 400 yritystä tai näiden toimialayksikköä. Aineiston peittävyys on 70–
75 prosenttia liikevaihdosta.
Julkaiseminen: Tiedot julkaistaan kuukausittain noin 40 päivän viiveellä
tilastokuukauden päättymisestä, pääsääntöisesti kuukauden 10. päivänä (tai
edeltävänä arkipäivänä).
Kehittäminen: Vuonna 2015 Teollisuuden uudet tilaukset -tilasto on mu-
kana pienten tilastojen SAS-arkkitehtuuriprojektissa, jossa tilaston SAS-
koodit käydään läpi. Keväällä tilastossa otetaan käyttöön uusi kausitasoitus-
ohjelmisto J-Demetra+.
Teollisuustuotannon volyymi-indeksi
Teollisuustuotannon volyymi-indeksi kuvaa teollisuuden kiinteähintaisen
tuotoksen suhteellista muutosta. Lisäksi tilastossa julkaistaan tiedot tuotanto-
kapasiteetin käyttöasteesta.
Aineisto: Teollisuustuotannon volyymi-indeksi perustuu yrityksille tai toi-
mipaikoille lähetettävään kyselyyn. Otokseen kuuluu noin 1 000 toimipaik-
kaa tai yritystä. Otostilastoa tarkistetaan vuosittain laskettavalla vuosivo-
lyymi-indeksillä, jonka laskennassa hyödynnetään Tilastokeskuksen vuosita-
son yritysaineistoja ja teollisuuden tuottajahintaindeksiä. Alle 50 hengen yri-
tysten osalta Tilastokeskuksen omaa tiedonkeruuta täydennetään Verohallin-
non kausiveroaineistosta saatavilla liikevaihtotiedoilla.
Julkaiseminen: Teollisuustuotannon volyymi-indeksi julkaistaan kuukausit-
tain noin 40 päivän viiveellä tilastokuukauden päättymisestä, pääsääntöisesti
kuukauden 10. päivänä (tai edeltävänä arkipäivänä).
Kehittäminen: Vuonna 2015 tavoitteena on toimialoittaisten volyymi-in-
deksien kehittämisprojektin myötä tehdä ehdotus eri toimialojen määräin-
deksien yhtenäiselle tuottamiselle sopivista menettelyistä sekä tuotantoväli-
neistä.
Page 32
32(54)
Tiede, teknologia ja innovaatio
Tiede, teknologia ja innovaatio -tilastointikohteeseen sisältyy kolme tilastoa:
- innovaatiotoiminta
- tutkimus- ja kehittämistoiminta
- tutkimus- ja kehittämisrahoitus valtion talousarviossa
Innovaatiotoiminta sisältää tietoja innovaatiotoiminnan yleisyydestä sekä
sen menoista ja rakenteesta teollisuudessa, kaivostoiminnassa, energia- ja
jätehuollossa sekä eräillä palvelutoimialoilla.
Tutkimus- ja kehittämistoimintatilasto kuvaa tutkimukseen sekä tuote- ja
prosessikehittämiseen käytettyjä resursseja.
Tutkimus- ja kehittämisrahoitus valtion talousarviossa -tilasto kuvaa valtion
tutkimus- ja kehittämisrahoitusta hallinnonaloittain sekä organisaation ja tut-
kimuksen yhteiskuntapoliittisen tavoitteen mukaan.
Aineisto: Tiedot innovaatiotoiminnasta kerätään suoraan yrityksiltä. Tutki-
mus tehdään joka toinen vuosi. Tutkimus- ja kehittämistoimintatiedot kerä-
tään yrityksiltä, julkisen sektorin organisaatioilta, yliopistoilta, yliopistolli-
silta keskussairaaloilta ja ammattikorkeakouluilta ja siihen liittyvät rahoitus-
tiedot kerätään valtion talousarvioesityksistä sekä ministeriöiltä ja tutki-
musta rahoittavilta organisaatioilta. Yliopistojen tutkimus- ja kehittämistoi-
minnan tietoja saadaan myös opetus- ja kulttuuriministeriön tiedonkeruista.
Julkaiseminen: Innovaatiotoimintatilasto julkaistaan joka toinen vuosi, seu-
raavaksi vuonna 2016. Tutkimus- ja kehittämisrahoitus valtion talousarvi-
ossa -tilasto ilmestyy helmikuussa alle kahden kuukauden viiveellä. Tutki-
mus- ja kehittämistoiminta julkaistaan lokakuussa.
Kehittäminen: Tietosisältöä kehitetään kansainvälisten ja kansallisten tieto-
tarpeiden pohjalta.
Tieliikenneonnettomuudet
Tieliikenneonnettomuustilasto sisältää monipuolista tietoa henkilövahin-
koon johtaneista tieliikenneonnettomuuksista sekä niihin osallisista vuodesta
1931 alkaen.
Aineisto: Aineistona ovat poliisin tietojärjestelmään kirjaamat ja Tilastokes-
kukselle ilmoittamat henkilövahinkoon johtaneet tieliikenteen onnettomuu-
det. Onnettomuudet on kirjattu poliisin atk-järjestelmään, josta ne siirretään
Tilastokeskukseen kolmesti kuukaudessa. Poliisin tietoja täydennetään Ti-
lastokeskuksen kuolemansyytilaston, pelastustoimen resurssi- ja onnetto-
muustilasto PRONTOn, liikenneonnettomuuksien tutkijalautakuntien, Trafin
sekä Liikenneviraston tiedoilla.
Julkaiseminen: Tietoja julkaistaan ennakollisina kuukausittain noin kolmen
viikon viiveellä, ennakollisina tietoina vuositasolla viikolla 25 ja lopullisina
tietoina vuositasolla viikolla 51.
Kehittäminen: Tilastossa otetaan käyttöön vakavasti loukkaantuneiden
määrän arviointiin kehitetty menetelmä ja uusi Digiroad-aineisto vuoden
2015 aikana.
Page 33
33(54)
Tietotekniikan käyttö yrityksissä
Tietotekniikan käyttö yrityksissä -tilasto kuvaa yritysten tietotekniikan
käyttöä, liiketoiminnan sähköistymistä ja sähköistä kauppaa. Tilaston sisäl-
töä uudistetaan jatkuvasti vastaamaan aihealueen kehittymistä.
Aineisto: Tiedot kerätään yrityskyselyllä.
Julkaiseminen: Tilasto valmistuu vuosittain marraskuussa.
Kehittäminen: Kyselyn tietosisältöä uudistetaan ja kehitetään vuosittain
EU-yhteistyössä.
Tulotilastot
Tulotilastoihin kuuluvat seuraavat tilastot:
- tulonjaon kokonaistilasto
- tulonjakotilasto
- veronalaiset tulot
- velkaantumistilasto
Tulonjakotilasto kuvaa kotitalouksien tuloeroja ja pienituloisuutta sekä tulo-
jen jakautumista erilaisten väestöryhmien kesken. Tulonjaon kokonaistilasto
kuvaa henkilöiden ja asuntokuntien käytettävissä olevien rahatulojen jakau-
tumista painopisteenä alueelliset tulotiedot ja aikasarjatarkastelut. Veronalai-
set tulot (aiemmin Tulo- ja varallisuustilasto) kuvaa yksityisten henkilöiden
veronalaisia tuloja, vähennyksiä, velkoja ja verotusta ja velkaantumistilasto
yksityisten henkilöiden ja asuntokuntien velkoja.
Aineisto: Tulonjakotilasto on otostutkimus, jonka lopullinen otoskoko on
noin 10 000 kotitaloutta. Kotitalouksien ja henkilöiden tiedot kerätään haas-
tattelemalla ja hallinnollisista rekistereistä. Haastatteluissa selvitetään kotita-
louden koko ja rakenne sekä kerätään taustatietoja kotitalouden jäsenten am-
matista, toiminnasta työmarkkinoilla, asunnosta, verottomista tuloista ja
muista kotitalouden toimeentuloon vaikuttavista asioista. Valtaosa tulotie-
doista ja osa luokittelumuuttujista (mm. koulutusaste, siviilisääty) saadaan
rekistereistä. Tulonjakotilaston perusaineisto on samalla lakisääteisen, joka-
vuotisen Eurooppalaisen tulo- ja elinolotilaston (EU-SILC) perusaineisto.
Tulonjaon kokonaisaineisto on koko väestön kattava rekisteriaineisto, johon
kaikki tiedot kerätään hallinnollisista rekistereistä. Veronalaiset tulot ja tie-
dot velkaantumisesta perustuvat verohallinnon tietokantaan, joka on koko
väestön kattava rekisteriaineisto. Aineistoon on yhdistetty tulonjaon koko-
naistilaston tiedot.
Julkaiseminen: Tulonjakotilaston ennakkotiedot valmistuvat noin vuosi ti-
lastovuoden päättymisen jälkeen ja lopulliset tiedot muutamaa kuukautta
myöhemmin. Vuonna 2015 julkaistaan tulonjakotilastosta neljä julkistusta
koskien vuotta 2013, sekä vuoden 2014 ennakkotiedot. Eurostat julkaisee
verkkosivuillaan EU-SILC:n tulokset noin kaksi vuotta viiteajan jälkeen.
Eurostat nimeää julkaisemansa tiedot tiedonkeruuvuoden mukaan, joka on
tulojen viitevuotta seuraava vuosi.
Page 34
34(54)
Tulonjaon kokonaistilasto julkaistaan noin vuosi tilastovuoden päättymisen
jälkeen ja vuonna 2015 tuotettaan kaksi julkistusta. Veronalaiset tulot jul-
kaistaan noin vuosi tilastovuoden päättymisen jälkeen ja vuonna 2015 tuo-
tettaan yksi julkistus. Velkaantumistilaston julkaisuviive on noin kuusi kuu-
kautta tilastointivuoden päättymisestä. Lisäksi julkaistaan noin vuoden vii-
veellä tiedot velkaantumisasteista.
Kehittäminen: Tulonjakotilaston tietosisältöä ylläpidetään kehittämällä jat-
kuvasti tiedonkeruuta, kehittämällä rekisteri- ja haastattelutiedon yhteenso-
vittamisen menetelmiä sekä tehostamalla rekisteritietojen käyttöä. Tulo- ja
elinolotilastojen raportointia kehitetään.
Tulonjaon kokonaistilaston tulokäsitettä pyritään täydentämään ja kehitetään
edelleen taustamuuttujia (mm. pääasiallinen tulolähde).
Tuottajahintaindeksit
Tuottajahintaindekseihin kuuluu kaksi tilastoa:
- tuottajahintaindeksit
- palvelujen tuottajahintaindeksit
Tuottajahintaindeksit mittaavat hyödykkeiden hintakehitystä yritysten näkö-
kulmasta. Tuottajahintaindeksien alla tuotetaan viittä erillistä indeksiä: teol-
lisuuden tuottajahintaindeksi, vientihintaindeksi, tuontihintaindeksi, koti-
markkinoiden perushintaindeksi ja verollinen kotimarkkinoiden perushin-
taindeksi. Palvelujen tuottajahintaindeksi kuvaa yritysten toisille yrityksille
ja julkiselle sektorille tuottamien palvelujen hintakehitystä.
Aineisto: Indeksien laskemista varten kerätään tiedonantajayrityksiltä tietoja
niiden tarjoamien tuotteiden ja palvelujen hinnoista. Lisäksi hyödynnetään
muita tilastoja ja aineistoja.
Julkaiseminen: Tuottajahintaindeksit julkaistaan tilastokuukautta seuraavan
kuukauden 24. päivänä tai sitä seuraavana arkipäivänä. Marraskuun tilasto
julkistetaan kuitenkin joulun takia edeltävänä arkipäivänä. Palvelujen tuotta-
jahintaindeksit julkaistaan neljännesvuosittain neljännestä seuraavan kuu-
kauden 24. päivänä tai sitä seuraavana arkipäivänä.
Kehittäminen: Tuottajahintaindeksit ja palvelujen tuottajahintaindeksi uu-
distetaan pääsääntöisesti viiden vuoden välein ja vaihdetaan samalla perus-
vuosi. Palvelujen tuottajahintaindeksien toimialapeittävyyttä kasvatetaan re-
surssien sallimissa puitteissa.
Tytäryhtiötilastot
Tytäryhtiötilastoja on kaksi:
- ulkomaiset tytäryhtiöt Suomessa
- suomalaiset tytäryhtiöt ulkomailla
Tilastot kuvaavat Suomessa sijaitsevien ulkomaisten tytäryhtiöiden toimin-
taa ja toisaalta suomalaisyritysten toimintojen maailmanlaajuista sijoittu-
mista ja yritysten ulkomailla sijaitsevan toiminnan merkittävyyttä.
Aineisto: Ulkomaiset tytäryhtiöt Suomessa -tilaston kehikkona käytetään
Tilastokeskuksen yritysrekisteriä, joka kuvaa kattavasti Suomessa toimivien
Page 35
35(54)
yritysten rakennetta ja toimintaa. Tilastokeskuksen konsernirekisteri sisältää
omistus- ja määräysvaltatietoja konserneista, mutta kattavia tietoja kaikkien
yritysten ulkomaisesta omistuksesta ja/tai määräysvallasta ei hallinnollisista
aineistoista ole saatavilla. Tämän takia tietoja yhdistellään eri lähteistä. Mää-
räysvaltatietoja päivitetään seuraamalla talousuutisointia (muun muassa yri-
tyskauppoja), yritysten internet-sivuja ja vuosikertomuksia. Tilaston tietojen
päivittämisessä käytetään apuna myös Suomen Pankin sekä työ- ja elinkei-
noministeriön alaisen Invest in Finlandin hallinnollisia aineistoja.
Suomalaiset tytäryhtiöt ulkomailla -tilaston tiedot kerätään vuosittain suo-
ralla kyselyllä, joka suunnataan kaikille niille Suomessa sijaitseville yrityk-
sille, joilla on ulkomailla toimiva tytäryhtiö, sivuliike, yhteisyritys tai osak-
kuusyhtiö.
Julkaiseminen: Ulkomaiset tytäryhtiöt Suomessa -tilasto julkaistaan noin
kaksitoista kuukautta tilastovuoden päättymisen jälkeen. Suomalaiset tytär-
yhtiöt ulkomailla -tilaston julkaisuviive on noin 16 kuukautta.
Kehittäminen: Ei kehittämistä vuonna 2015.
Työolotutkimus
Työolotutkimuksen avulla seurataan työoloja ja niiden muutosta. Fyysisten,
psyykkisten ja sosiaalisten työympäristökysymysten lisäksi aineistot käsittä-
vät tietoja töiden sisällöstä, työmarkkina-asemista, työehdoista, työhön koh-
distuvista arvoista ja arvostuksista sekä työorganisaatiotason tekijöistä.
Aineisto: Tiedot kerätään henkilökohtaisilla tietokoneavusteisilla käynti-
haastatteluilla standardoitua lomaketta apuna käyttäen. Otos on saatu työvoi-
matutkimuksesta joko työlliset tai palkansaajat poimien. Kunakin tutkimus-
kertana on haastateltu 3 000–6 500 henkilöä.
Julkaiseminen: Työolotutkimus on tehty vuosina 1977, 1984, 1990, 1997,
2003, 2008 ja 2013. Vuoden 2013 työolotutkimuksen tiedot julkaistiin
vuonna 2014. Viimeisin aikasarjoja sisältävä julkaisu ”Työolojen muutokset
vuosina 1977–2013” ilmestyi vuonna 2014. Tietojen käyttöön saattoa jatke-
taan vuonna 2015 mm. osallistumalla asiantuntijaryhmien työskentelyyn
sekä kirjoittamalla artikkeleita ja blogeja.
Kehittäminen: Työolotutkimusjärjestelmää kehitetään jatkuvasti niin sisäl-
löllisesti kuin tiedonkeruun osalta muun muassa ilmiöalueen muutoksia seu-
raamalla. Myös tilaston tuotantoprosessin dokumentointia kehitetään.
Työssäkäynti
Työssäkäyntitilastossa on alueittaista tietoa väestön taloudellisesta toimin-
nasta ja työssäkäynnistä. Tuotettavia tietoja ovat muun muassa väestön pää-
asiallinen toiminta, ammattiasema, työpaikkojen lukumäärä, työpaikan si-
jainti ja toimiala, väestön ja työvoiman koulutus- ja tulotiedot, työllisten am-
mattirakenne sekä väestön sosioekonominen asema.
Aineisto: Tilasto perustuu pääosin hallinnollisiin ja tilastollisiin rekisterei-
hin ja aineistoihin. Tärkeimmät tietolähteet ovat Väestörekisterikeskuksen
väestötietojärjestelmä, Verohallinnon rekisterit sekä Eläketurvakeskuksen,
Page 36
36(54)
Valtiokonttorin ja Kuntien eläkevakuutuksen työsuhdeaineistot, Tilastokes-
kuksen yritysrekisteri, Kansaneläkelaitoksen ja Eläketurvakeskuksen rekiste-
rit eläkkeensaajista, työ- ja elinkeinoministeriön työnhakijarekisteri, Tilasto-
keskuksen tutkintorekisteri, Tilastokeskuksen opiskelijarekisteri sekä Pää-
esikunnan varusmiesrekisteri. Lisäksi tehdään tiedusteluja yrityksille kos-
kien henkilöstön toimipaikan sijaintia ja ammattia.
Julkaiseminen: Ennakkotiedot valmistuvat noin 12 kuukautta viiteajankoh-
dan jälkeen. Lopullisista tiedoista väestön pääasiallinen toiminta ja ammatti-
asema valmistuvat noin 15 kuukautta ja loput tiedot 21–22 kuukautta vii-
teajankohdasta.
Kehittäminen: Työssäkäyntitilastossa jatketaan yhteistyötä palkkatilastojen
kanssa kuntasektorin tiedonkeruun (toimipaikkojen rakenne sekä henkilöstö)
hyödyntämisessä työssäkäyntitilastossa. Tilaston tuotantojärjestelmän uudis-
tukseen tähtäävä määrittelyvaihe käynnistyy vuoden 2015 syksyllä.
Työtaistelutilasto
Työtaistelutilasto kuvaa työntekijöiden tai työnantajien Suomessa järjestä-
miä työtaisteluja. Työtaistelujen laajuutta kuvataan osallistuneiden työnteki-
jöiden ja menetettyjen työpäivien lukumäärillä.
Aineisto: Tilasto perustuu pääosin työnantajajärjestöjen jäseniltään kerää-
miin tietoihin. Lisäksi seurataan eri tiedotusvälineitä.
Julkaiseminen: Vuosittainen tilasto julkaistaan noin 5 kuukautta vuoden
päättymisen jälkeen.
Kehittäminen: Tilastoa ei kehitetä vuonna 2015.
Työtapaturmatilasto
Työtapaturmatilastoon tilastoidaan vuosittain palkansaajille ja maatalous-
yrittäjille sattuneet työtapaturmat. Tilasto sisältää myös tietoa muille yrittä-
jille sattuneista työtapaturmista sekä palkansaajille sattuneista työmatkatapa-
turmista.
Aineisto: Tilastokeskus saa rekisteritiedot tapaturmavakuutuslaitoksista (Ta-
paturmavakuutuslaitosten Liitto (TVL), Valtiokonttori ja Maatalousyrittäjien
eläkelaitos (Mela)). Vuonna 2013 sattuneita työtapaturmia koskeva aineisto
valmistuu vuoden 2015 alussa.
Julkaiseminen: Työtapaturmatilaston ennakkotiedot julkaistaan kesäkuussa
2015. Vuosijulkaisu julkaistaan marraskuussa 2015.
Kehittäminen: Työtapaturmatilasto osallistuu Tilastokeskuksen pienten ti-
lastojen SAS-arkkitehtuuriprojektiin, jonka tavoitteena on sovittaa projek-
tissa mukana olevien tilastojen tuotanto Tilastokeskuksen yleiseen tilasto-
tuotannon prosessimalliin.
Työvoimakustannukset
Työvoimakustannuksia kuvataan kahdella tilastolla:
- työvoimakustannusindeksi
- työvoimakustannustilasto
Page 37
37(54)
Työvoimakustannusindeksi mittaa tehdyn työtunnin keskimääräisten työvoi-
makustannusten muutosta neljännesvuosittain. Työvoimakustannustutkimus
kuvaa työvoimakustannusten tasoa ja rakennetta määrävuosina.
Aineisto: Työvoimakustannusindeksin perustiedot on vuodesta 2007 lähtien
kerätty runsasta 2 000 yritystä koskevalla otoksella. Julkisen sektorin työvoi-
makustannusindeksin tiedot on otettu mukaan vuoden 2012 aikana siten, että
valtion työvoimakustannusindeksi tiedot saadaan Valtiokonttorin keräämästä
Tahti-järjestelmän aineistosta. Kuntasektorin osalta kerätään otos, johon
kuuluu noin 150 kuntaa ja kuntayhtymää. Valtion ja kuntien tiedot ovat vuo-
desta 2008 alkaen, mutta kuitenkin siten, että kuntasektorilla otos laajentui
pienempiin kuntatyönantajiin vuosien 2011–2012 aikana.
Julkaiseminen: Työvoimakustannusindeksi julkaistaan neljä kertaa vuo-
dessa maalis-, kesä-, syys- ja joulukuussa. Valtion työvoimakustannusin-
deksi julkaistiin ensimmäisen kerran kesäkuussa 2012 ja kuntasektorin vas-
taava syyskuussa 2012. Yksityisen sektorin kausitasoitettu työvoimakustan-
nusindeksi julkaistiin ensimmäisen kerran lokakuussa 2012.
Työvoimakustannustutkimuksen tulokset julkaistaan joka neljäs vuosi. Vuo-
den 2012 tiedot julkaistiin syksyllä 2014.
Kehittäminen: Työvoima-kustannusindeksissä kehitetään 2014–2015 edi-
tointi- ja imputointimenetelmiä sekä 2015 kehitetään indeksin sisältöä ja jul-
kistusosiota.
Julkisen sektorin työvoimakustannusindekseissä otettiin käyttöön indeksin
aikasarjan työpäiväkorjaus ja kausitasoitus valtiosektorilla syksyllä 2014.
Kuntasektorilla kausitasoituksen käyttöönotto ei ole vielä ajankohtainen
vuonna 2015 aikasarjan lyhyyden vuoksi.
Työvoimatutkimus
Työvoimatutkimuksessa (Labour Force Survey) kerätään tilastotietoja 15–
74-vuotiaan väestön työhön osallistumisesta, työllisyydestä ja työttömyy-
destä sekä työvoiman ulkopuolisten toiminnasta.
Aineisto: Työvoimatutkimuksen tiedonkeruu perustuu Tilastokeskuksen vä-
estötietokannasta kahdesti vuodessa satunnaisesti poimittuun otokseen.
Otoksen koko on n. 12 000 henkeä kuukaudessa. Tiedot kerätään tietoko-
neavusteisen puhelinhaastattelun avulla. Samaa vastaajaa haastatellaan kaik-
kiaan viisi kertaa.
Julkaiseminen: Työvoimatutkimuksen tiedot julkaistaan kuukausittain, nel-
jännesvuosittain ja vuosittain. Tiedot ovat käytettävissä 3–4 viikon kuluttua
viiteajankohdasta. Vuositiedot julkaistaan 2 erässä, ensimmäiset luvut jo
tammikuussa.
Kehittäminen: Euroopan unionin tilastovirastossa Eurostatissa on käynnissä
useita työvoimatutkimuksen laatuun, tietosisältöön ja toteuttamistapaan liit-
tyviä kehittämishankkeita, joissa Tilastokeskus on mukana. Lisäksi on me-
neillään internet-lomakkeen ja sitä myötä yhdistelmätiedonkeruun (puhelin-
haastattelu ja internet-lomake) kehittäminen.
Page 38
38(54)
Vaalitilastot
Vaalitilastoja ovat
- europarlamenttivaalit
- eduskuntavaalit
- kunnallisvaalit
- presidentinvaalit
Aineisto: Tietolähteenä on oikeusministeriön vaalitietojärjestelmästä saadut
ehdokas-, puolue- ja aluetiedostot sekä äänioikeusrekisteri. Näiden lisäksi
Tilastokeskus kerää tietoja ennakkoäänestämisestä erillisellä lomakkeella
kunnilta, jotka eivät käytä sähköistä äänioikeusrekisteriä (Ahvenanmaan
maakunnan kunnat).
Julkaiseminen: Vuonna 2015 toimitetaan eduskuntavaalit. Tilastosta jul-
kaistaan kolme julkistusta: ehdokasasettelu ja ehdokkaiden tausta-analyysi,
ennakkotieto sekä vahvistettu tulos ja ehdokkaiden ja valittujen tausta-ana-
lyysi. Julkistukset ja taulukot tuotetaan kolmella kielellä (suomi, ruotsi, eng-
lanti).
Kehittäminen: Ei kehittämistä vuonna 2015.
Vapaa-aikatutkimus
Vapaa-aikatutkimuksessa selvitetään väestön vapaa-ajan harrastuksia ja
yhteiskunnallista osallistumista, niiden kehitystä ja eri väestöryhmien osal-
listumista. Tutkimuksella saadaan lisäksi tietoa mm. työn ja vapaa-ajan suh-
teesta, sosiaalisista suhteista ja eri elämänpiirien tärkeydestä.
Aineisto: Vapaa-aikatutkimus on väestölle käyntihaastatteluin tehtävä tutki-
mus. Lisäksi tuloja koskevien tietojen tietolähteenä on käytetty verorekiste-
riä ja suoritettujen tutkintojen tietolähteenä koulutusrekisteriä.
Julkaiseminen: Tietoja on vuosilta 1977, 1981, 1991 ja 2002. Päätöstä seu-
raavan vapaa-aikatutkimuksen toteuttamisesta ei ole tehty.
Kehittäminen: Vuonna 2015 uudistetaan tutkimusstrategiaa.
Varastotilasto
Teollisuuden ja kaupan varastotilasto kuvaa yritysten varastojen käy-
pähintaista arvoa tilastoitavan vuosineljänneksen viimeisenä päivänä toi-
mialan mukaisella jaottelulla.
Aineisto: Kaupan yritysten aineisto on vajaan 300 yrityksen otos Suomessa
toimivista kaupan yrityksistä. Teollisuuden otos on runsaat 400 yritystä.
Julkaiseminen: Varastotilasto ilmestyy neljännesvuosittain noin 50 päivää
vuosineljänneksen päättymisestä.
Kehittäminen: Ei sisältöön vaikuttavaa kehittämistä vuonna 2015.
Velka-asiat
Velka-asioita kuvaavat seuraavat tilastot:
- konkurssit
- velkajärjestelyt
Page 39
39(54)
- yrityssaneeraukset
- ulosottoasiat
Konkurssitilastossa on tietoja käräjäoikeuksissa vireille tulleista ja loppuun
käsitellyistä konkurssihakemuksista. Velkajärjestelyt kertovat käräjäoikeuk-
siin saapuneista ja loppuun käsitellyistä yksityishenkilöiden velkajärjestely-
asioista ja yrityssaneeraukset vastaavasti käsitellyistä yrityssaneerausasi-
oista. Ulosottoasiat -tilastossa on tietoja oikeusministeriön ulosottopiirien
ulosottoasioista ja ulosottoasioihin liittyvistä ulosottovelallisista.
Aineisto: Tilastokeskukselle toimitetaan oikeusministeriön kautta kuukau-
sittain tiedot käräjäoikeuksiin saapuneista konkurssihakemuksista. Aineisto
on kokonaisaineisto. Tiedot saadaan oikeusministeriön ylläpitämästä käräjä-
oikeuksien asiankäsittelyjärjestelmästä (Tuomas). Tilastokeskuksessa kon-
kurssiin haettuun yritykseen tai yrittäjään yhdistetään Tilastokeskuksen yri-
tysrekisteristä yritystä kuvaavat taustatiedot, kuten toimipaikka, toimiala ja
henkilökunnan määrä.
Tilastokeskus saa oikeusministeriön kautta tiedot käräjäoikeuksiin saapu-
neista yksityishenkilöiden velkajärjestelyasioiden ja yrityssaneerausasioiden
hakemuksista. Aineistot ovat kokonaisaineistoja.
Ulosottoasioiden kokonaisaineistossa on oikeusministeriön oikeushallinto-
osaston ulosottoyksikön keräämiä työmäärä- ja euromäärätilastoja. Tiedot
saadaan ulosoton asianhallintajärjestelmästä (Uljas).
Julkaiseminen: Tietoja vireille pannuista konkursseista julkaistaan kuukau-
sittain kolmen viikon viiveellä vireilletulokuukauden päättymisestä. Lop-
puun käsitellyt konkurssit julkaistaan kerran vuodessa noin kuuden kuukau-
den viiveellä tilastovuoden päättymisestä.
Käräjäoikeuksiin saapuneet yksityishenkilöiden velkajärjestelyasiat ja yri-
tyssaneerausasiat julkaistaan neljä kertaa vuodessa kolmen viikon viiveellä
vuosineljänneksen päättymisestä. Päättyneet yksityishenkilöiden velkajärjes-
telyasiat ja yrityssaneerausasiat julkaistaan kerran vuodessa noin kuuden
kuukauden viiveellä tilastovuoden päättymisestä. Ulosottoasiat on vuositi-
lasto, joka valmistuu noin kolmen kuukauden viiveellä.
Kehittäminen: On varauduttu syyttäjälaitoksen ja yleisten tuomioistuinten
asian- ja doku-mentinhallinnan kehittämishankkeen (AIPA) etenemiseen kä-
räjäoikeuksien asiankäsittelyjärjestelmästä (Tuomas) saatavien aineistojen
osalta aloittamalla keväällä 2013 oikeustilastojen OIPO-uudistukset -pro-
jekti. OIPO-uudistukset -projektin tarkoituksena on toteuttaa oikeus- ja po-
liisihallinnon järjestelmäuudistusten edellyttämät muutokset oikeustilastojen
tuotantojärjestelmissä.
Väestöennuste
Väestöennuste kuvaa tulevaa väestönkehitystä. Tilastokeskuksen väestöen-
nusteet ovat ns. demografisia trendilaskelmia, joissa lasketaan, mikä olisi
alueen tuleva väestö, jos viime vuosien väestönkehitys jatkuisi samanlaisena
myös tulevaisuudessa. Väestöennusteen tehtävänä onkin tarjota päätöksente-
kijöille mahdollisuus reagointiin, jos ennusteen osoittama tulevaisuus ei ole
Page 40
40(54)
toivottu. Kunnittaista ennustetta laskettaessa tuotetaan myös ns. omavarais-
laskelma, joka kuvaa, millainen väestönkehitys olisi ilman muuttoliikettä.
Aineisto: Suomen väestötilasto perustuu maistraattien ylläpitämään Väestö-
rekisterikeskuksen väestötietojärjestelmään. Väestörekisterikeskus toimittaa
tiedot väestönmuutoksista Tilastokeskukselle. Tilastokeskuksen väestöen-
nusteessa väestön tuleva määrä ja rakenne lasketaan hedelmällisyys-, kuole-
vuus- ja muuttokertoimien avulla. Kertoimet lasketaan lopullisista väestön-
muutostilastoista.
Julkaiseminen: Väestöennuste on julkaistu vuosina 2004, 2007, 2009 ja
2012. Nykyisin väestöennuste julkaistaan joka kolmas vuosi. Seuraava jul-
kaisuvuosi on 2015.
Kehittäminen: Tilastossa tutkitaan mahdollisuutta hyödyntää graduharjoit-
telijan tutkielmassa esitettyjä kuolleisuuden muunnoskertoimien vaihtoehtoi-
sia laskenta-ajanjaksoja eri ikäryhmille.
Väestön ennakkotilasto
Väestön ennakkotilasto sisältää tietoja väestönmuutoksista ja väestöraken-
teesta. Väestönmuutoksista on saatavissa tietoja Suomessa elävänä synty-
neistä ja kuolleista, muutoista, siirtolaisuudesta, solmituista avioliitoista,
myönnetyistä avioeroista, rekisteröidyistä parisuhteista, eroon päättyneistä
rekisteröidyistä parisuhteista ja Suomen kansalaisuuden saaneista.
Aineisto: Väestömuutosaineisto on kokonaisaineisto. Suomen väestötilasto
perustuu maistraattien ylläpitämään Väestörekisterikeskuksen väestötietojär-
jestelmään. Maistraatit päivittävät väestötietojärjestelmään tietoja Suomessa
vakinaisesti asuvien henkilöiden väestönmuutoksista. Käräjäoikeudet päivit-
tävät väestötietojärjestelmään tiedot avioeropäätöksistä ja rekisteröityjen pa-
rien eropäätöksistä ja Maahanmuuttovirasto tiedot Suomen kansalaisuuden
myöntämisistä.
Julkaiseminen: Väestön ennakkotilaston kuukausitiedot julkaistaan tilasto-
kuukautta seuraavan kuukauden jälkipuoliskolla ja neljännesvuositiedot
päättynyttä neljännestä seuraavan kuukauden lopulla kuukausijulkistuksen
yhteydessä.
Kehittäminen: Ennakkotilaston uusi tietojärjestelmä otetaan käyttöön
vuonna 2015.
Väestön koulutusrakenne
Väestön koulutusrakennetilasto kuvaa 15 vuotta täyttäneen väestön perus-
koulun, keskikoulun tai kansakoulun jälkeen lukiokoulutuksessa, ammatilli-
sessa koulutuksessa, ammattikorkeakoulu- tai yliopistokoulutuksessa suorit-
tamia tutkintoja. Useiden koulutusta kuvaavien tietojen lisäksi tilastossa on
tietoja mm. tutkinnon suorittaneiden iästä, sukupuolesta, äidinkielestä ja
kansalaisuudesta.
Aineisto: Tilasto perustuu Tilastokeskuksen tutkintorekisteriin. Tutkintore-
kisterin perustana on vuoden 1970 väestölaskennassa kerätyt tutkintotiedot.
Tutkintorekisteriä päivitetään vuosittain Tilastokeskuksen henkilöpohjaisilla
Page 41
41(54)
tutkintoaineistoilla, joista tarkemmin Oppilaitostilastot-tilastointikohteen Ai-
neisto-luvussa. Sotilasalan tutkinnoista ja ulkomailla suoritetuista tutkin-
noista saadaan tiedot vuosittain erillisillä tiedonkeruilla. Tilastoaineistot si-
sältävät Tilastokeskuksen, opetushallinnon ja kansainväliset koulutusala- ja
koulutusasteluokitukset, oppilaitosta kuvaavat luokitukset sekä erilaiset
alue- ja demografiset luokitukset. Tiedot uusista opiskelijoista ja opiskeli-
joista perustuvat Tilastokeskuksen henkilöpohjaisiin opiskelija-aineistoihin,
joista tarkemmin Oppilaitostilastot-tilastointikohteen Aineisto-luvussa.
Julkaiseminen: Väestön koulutusrakenne tuotetaan vuosittain. Tiedot jul-
kaistaan tilastovuotta seuraavan vuoden marraskuussa.
Kehittäminen: Pyritään edelleen löytämään lähteitä, joilla voitaisiin laajen-
taa tutkintorekisterin kattavuutta ulkomailla suoritettujen tutkintojen osalta.
Väestönmuutokset
Väestömuutoksia kuvaavat seuraavat tilastot:
- adoptiot
- Suomen kansalaisuuden saamiset
- kuolleet
- muuttoliike
- siviilisäädyn muutokset
- syntyneet
Aineisto: Suomen väestötilasto perustuu maistraattien ylläpitämään Väestö-
rekisterikeskuksen väestötietojärjestelmään. Ottolapseksi ottamisen vahvis-
taa tuomioistuin tai ulkomailla eräissä tapauksissa tapahtuneen ottolapseksi
ottamisen Helsingin hovioikeus. Oikeusviranomainen vie tiedot ottolapseksi
ottamisesta väestötietojärjestelmään. Ulkomaalaisvirasto tekee päätökset
Suomen kansalaisuuden myöntämisestä (Kansalaisuuslaki 359/2003) ja vie
tiedot päätöksistä väestötietojärjestelmään. Maistraatit päivittävät muuttoil-
moituksista väestötietojärjestelmään tietoja kunnan sisäisistä, kuntien väli-
sistä sekä Suomen aluerajat ylittävistä muutoista.
Tilasto solmituista avioliitoista perustuu vihkimisoikeuden omaavien, kir-
kollisten tai siviilivihkijöiden, ilmoituksiin väestötietojärjestelmään. Tilasto
rekisteröityjen parisuhteiden rekisteröinneistä perustuu siviilivihkimisen toi-
mittaneen viranomaisen ilmoituksiin väestötietojärjestelmään. Suomessa va-
kinaisesti asuvan henkilön ulkomailla solmittu avioliitto tai rekisteröity pari-
suhde tulee tilastoon vasta, kun se on Suomessa rekisteröity ja maistraatti on
vienyt tiedot väestötietojärjestelmään. Rekisteröinti tapahtuu siten, että hen-
kilö toimittaa maistraattiin laillistetun todistuksen vihkimisestä tai rekiste-
röinnistä. Tilasto avioeroista ja rekisteröityjen parien eroista perustuu tuo-
mioistuinten ilmoituksiin myönnetyistä eroista väestötietojärjestelmään. Ter-
veydenhuollon toimintayksikön on ilmoitettava elävänä syntyneestä lapsesta
väestötietojärjestelmään tai äidin kotikunnan maistraattiin. Tiedot kuolleina
syntyneistä lapsista saadaan kuolintodistuksista.
Julkaiseminen: Tiedot julkaistaan seuraavasti
- adoptiot toukokuussa,
- Suomen kansalaisuuden saamiset toukokuussa,
- kuolleet huhtikuussa (ennakkotieto ks. väestön ennakkotilasto),
Page 42
42(54)
- muuttoliike huhtikuussa (ennakkotieto ks. väestön ennakkotilasto),
- siviilisäädyn muutokset huhtikuussa
- syntyneet huhtikuussa
Tiedot julkaistaan myös ”Väestönmuutokset” -painojulkaisussa joulukuussa.
Kehittäminen: Kehittäminen: Euroopan parlamentin ja neuvoston väestöti-
lastoasetus on tullut voimaan 20.11.2013. Asetuksen mukaan jäsenmaat te-
kevät selvityksen vakinaisen asuinpaikan määritelmän käytöstä väkiluvun
laskennassa sekä väestönmuutosten tilastoinnissa. Selvityksen tekeminen
aloitetaan vuonna 2015. Väliraportti on tuotettava vuoden 2015 syyskuun
loppuun mennessä ja lopullinen raportti vuoden 2016 loppuun mennessä.
Suunnitellaan Väestönmuutokset -vuosijulkaisun siirtäminen verkkojulkai-
suksi.
Väestön tieto- ja viestintätekniikan käyttö
Väestön tieto- ja viestintätekniikan käyttö -tutkimus tuottaa tietoja kotita-
louksien ja väestön tieto- ja viestintätekniikan käytöstä. Tutkimusaiheita
ovat tietokoneen, matkapuhelimen ja internetin käytön yleisyys sekä käyttö-
tarkoitukset ja kuluttajien verkkokauppa.
Aineisto: Tutkimus on otostutkimus ja tehdään keväisin puhelinhaastatte-
luna. Vuoteen 2012 asti haastattelut on tehty 16–74 -vuotiaalle väestölle.
Vuodesta 2013 lähtien otosta on laajennettu koskemaan myös vanhempia
ikäryhmiä.
Julkaiseminen: Tiedot julkaistaan marraskuussa.
Kehittäminen: Kehitetään tietojen julkaisemista ja tuotantoprosessia.
Väestörakenne
Väestörakennetilasto kuvaa vuoden vaihteessa Suomessa vakinaisesti asu-
via Suomen ja ulkomaiden kansalaisia. Henkilöistä tilastoidaan mm. asuin-
paikka, sukupuoli, ikä, siviilisääty, kieli, kansalaisuus ja syntymävaltio, sa-
moin tiedot puolisosta ja kaikista lapsista ja henkilön vanhemmista.
Aineisto: Tiedot saadaan Väestörekisterikeskuksen väestötietojärjestelmästä
vuodenvaihteen tilanteen mukaan.
Julkaiseminen: Vuodenvaihteen viralliset väestötiedot julkistetaan Tilasto-
keskuksen internet-sivuilla tilastovuotta seuraavan vuoden maaliskuussa.
Syksyisin julkistetaan laajempi katsaus.
Kehittäminen: Vuoden 2015 aikana kehitetään lähdeaineiston siirtoa Väes-
törekisterikeskuksesta Tilastokeskukseen.
Yksityisen sektorin palkat
Yksityisen sektorin palkat julkaistaan kahtena eri tilastona:
- yksityisen sektorin kuukausipalkat ja
- yksityisen sektorin tuntipalkat.
Page 43
43(54)
Yksityisen sektorin kuukausipalkat kuvaavat yritysten ja voittoa tavoittele-
mattomien yhteisöjen kuukausipalkkaisten palkansaajien määriä ja palkkata-
soa ammatin, ammattiryhmän koulutuksen, sukupuolen ja iän mukaan. Yksi-
tyisen sektorin tuntipalkat kuvaavat tuntipalkkaisten palkansaajien määriä ja
palkkatasoja sukupuolen, iän, ammattiryhmän ja koulutuksen mukaan.
Aineisto: Tiedot kerätään yhteistyössä työnantajajärjestöjen kanssa siten,
että työnantajajärjestöt keräävät tiedot omilta jäseniltään ja Tilastokeskus
järjestäytymättömiltä yrityksiltä. Tiedot kerätään pääasiassa lokakuulta.
Kuukausipalkkatilasto sisältää kokoaikaiset kuukausipalkkaiset palkansaajat,
joiden palkkaus noudattaa säännöllistä työaikaa. Julkaistuissa kuukausipalk-
katiedoissa ei ole mukana osa-aikaisia. Metsätalouden palkat yhdistettiin yk-
sityisen sektorin tuntipalkkatilastoon syksyllä 2013.
Julkaiseminen: Yksityisen sektorin kuukausipalkkatilastot julkaistaan elo-
kuussa ja tuntipalkkatilasto syyskuussa.
Kehittäminen: Maatalouden palkat yhdistettiin yksityisen sektorin tunti-
palkkatilastoon syksyllä 2014. Vuoden 2015 aikana on suunnitelmissa ottaa
käyttöön selektiivisen editoinnin menetelmiä. Vuoden 2015 aikana pääte-
tään, aikaistetaanko yksityisen sektorin kuukausipalkkatiedonkeruu oman
otoksen osalta lokakuulta syyskuulle. Elinkeinoelämän Keskusliitto on teh-
nyt oman kuukausipalkkatiedonkeruun osalta vastaavan ajankohtamuutok-
sen vuonna 2014.
Ympäristötilinpito
Ympäristötilinpitoon liittyvät seuraavat tilastot:
- ilmapäästöt toimialoittain
- teollisuuden ympäristönsuojelumenot
- kansantalouden materiaalivirrat
- ympäristöliiketoiminta
- ympäristöverot
Ilmapäästöt toimialoittain -tilastossa päästöt esitetään kansantalouden tilinpi-
dossa käytettävän toimialajaon mukaisesti. Näin tiedot ilmapäästöistä voi-
daan yhdistää suoraan erilaisiin kansantalouden tilinpidon rahamääräisiin
muuttujiin. Päästökomponentteja on kaikkiaan 14, hiilidioksidista ja typen
oksideista pienhiukkasiin ja kloorattuihin hiilivetyihin.
Teollisuuden ympäristönsuojelumenoilla kuvataan ympäristönsuojelun ky-
syntää teollisuudessa. Tilastossa esitetään teollisuuden ympäristönsuojeluin-
vestointien sekä ympäristönsuojelusta aiheutuneiden toimintamenojen suu-
ruudet toimialoittain. Menot on eritelty myös käyttökohteittain ilmansuoje-
luun, vesiensuojeluun ja jätehuoltoon.
Kansantalouden materiaalivirrat -tilasto on talouden ainekäytön mittari. Se
kertoo tonneina luonnosta käyttöön otetun tai muuten siirretyn ja muutetun
ainemäärän. Eri ainevirtojen, kuten kiven, öljyn ja puun jne. käyttömäärät on
laskettu yhteen, joten tilasto ei suoraan kerro materiaalien aiheuttaman ym-
päristökuormituksen voimakkuutta tai laatua. Se antaa kuitenkin yleiskuvan
Page 44
44(54)
ympäristöä kuormittavan ainemäärän muutoksista, ja bruttokansantuottee-
seen ja väestömäärään verrattuna koko kansantalouden materiaaliriippuvuu-
den kehityksestä.
Ympäristöliiketoimintatilasto kuvaa Suomessa harjoitettua ympäristöön liit-
tyvää liiketoimintaa. Ympäristöliiketoiminnalla tarkoitetaan ympäristön pi-
laantumista estävää tai luonnonvaroja säästävää tuotantoa.
Ympäristöverot -tilastossa kuvataan julkisen sektorin keräämien ympäristö-
verojen ja maksujen määrää ja osuutta kokonaisverotuloista. Se sisältää sekä
ympäristöperusteiset verot ja maksut että tietyt ympäristöperusteiset käyttö-
maksut. Toimialoittaisessa julkistuksessa kuvataan ympäristöperusteisia ve-
roja ja veroluonteisia maksuja toimialoittain.
Aineisto: Ympäristöverotilasto perustuu pääasiassa Tilastokeskuksen, Tul-
lin, Valtiokonttorin ja eräiden muiden julkisen hallinnon toimijoiden tilastoi-
hin ja kirjanpitoon. Lisäksi tilastoinnissa seurataan eräiden keskusliitojen ja
järjestöjen tilastoja soveltuvilta osin.
Kansantalouden materiaalivirtojen tiedot kootaan Maa- ja metsätalousminis-
teriön tietopalvelukeskuksen, Luonnonvarakeskuksen (12/2014 asti Metsän-
tutkimuslaitoksen ja Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen) ja Tullin ti-
lastoista sekä Suomen ympäristökeskuksen, liikenne- ja viestintäministeriön
ja kaivosrekisterin tiedoista. Lisäksi hyödynnetään Tullin ja verottajan sekä
Tilastokeskuksen muita aineistoja. Ympäristöliiketoiminnan tietoja kerätään
suoraan yrityksiltä.
Julkaiseminen: Teollisuuden ympäristönsuojelumenot julkaistaan noin 15
kuukauden viiveellä huhtikuussa. Ympäristöliiketoiminta julkaistaan joulu-
kuussa vajaan vuoden viiveellä tilastovuoden päättymisestä. Kansantalouden
materiaalivirrat julkaistaan tilastovuotta seuraavassa marraskuussa. Ilma-
päästöistä ja ympäristöveroista toimialoittaiset tilastoluvut julkistetaan 21
kuukautta tilastointijakson päättymisen jälkeen.
Kehittäminen: Ensimmäinen ympäristötilinpitoasetus hyväksyttiin vuonna
2011 ja sitä päivitettiin 2014 lisäämällä kolme uutta tilastoa asetuksen pii-
riin. Asetusten toimeenpano on käynnistynyt ja ensimmäinen asetuksen mu-
kainen raportointi tehdään vuoden 2017 lopussa.
Ympäristötilinpidon näkyvyyttä ja tietojen saatavuutta parannetaan muun
muassa tuottamalla ympäristötilinpidon teemasivuja.
Osana toimintojen relevanssin tarkastelua ympäristötilinpidon toiminnoista
on päätetty lakkauttaa metsätilinpito, julkisen sektorin ympäristönsuojelu-
menot, ympäristöverojen ensimmäinen julkistus sekä ympäristötilaston vuo-
sikirja.
Yritysten rakenne- ja tilinpäätöstilasto
Kokonaisuus muodostuu kahdesta tilastosta:
- yritysten rakenne- ja tilinpäätöstilasto
- aloittaneet ja lopettaneet yritykset
Yritysten rakenne- ja tilinpäätöstilasto kuvaa Suomessa toimivia yrityksiä ja
konserneja. Tilasto sisältää toimialoittaisia tietoja yritysten lukumäärästä,
Page 45
45(54)
henkilöstöstä, tilinpäätöksistä sekä liikevaihdon ja kulujen erittelystä. Tie-
toja on luokiteltu toimialoittain, suuruusluokittain, omistajatyypeittäin ja oi-
keudellisen muodon mukaan. Yritysten tilinpäätöstiedoilla kuvataan toi-
mialojen tuloksen muodostumista, kannattavuutta ja taseen rakennetta. Tar-
kasteltavina muuttujina ovat tuloslaskelman ja taseen tiedot ja niiden poh-
jalta lasketut tunnusluvut. Tilasto sisältää myös tietoja yritysten kasvusta ja
selviämisestä aloitusvuoden jälkeen. Valtion ja kuntien liikelaitokset sisälty-
vät aineistoon. Tilaston tilinpäätöstietojen osalta kuvausalueen ulkopuolelle
jäävät julkisen sektorin viranomaisyksiköt sekä voittoa tavoittelemattomat
yhteisöt, rahoitus- ja vakuutustoiminta sekä ne maatalouden yksiköt, jotka
eivät täytä tilastointikriteerejä.
Aloittaneet ja lopettaneet yritykset -tilastossa tuotetaan neljännesvuosittai-
nen indikaattori toimintansa aloittaneiden ja lopettaneiden oikeudellisten yk-
siköiden lukumäärästä, sekä kaikkiaan toiminnassa olevien oikeudellisten
yksiköiden lukumäärästä. Tiedot on luokiteltu ajankohdan, toimialan, kun-
nan sekä oikeudellisen muodon mukaan.
Aineisto: Aineisto sisältää tiedot kaikista liikeyrityksistä kaikilta toimi-
aloilta ja tietoja myös muista yritysrekisterin yksiköistä. Tilastoyksikkönä on
yritys. Tilaston tiedot perustuvat verohallinnon elinkeinoveroaineistoihin ja
Tilastokeskuksen yritysrekisteriin ja konsernien osalta Patentti- ja rekisteri-
hallituksen konsernitilinpäätöksiin. Tietoja täydennetään Tilastokeskuksen
omilla tiedonkeruilla sekä virallisilla tilinpäätöksillä.
Julkaiseminen: Yritysten rakenne- ja tilinpäätöstilaston osalta tiedot julkis-
tetaan kaksi kertaa vuodessa. Ennakkotiedot valmistuvat tilastovuotta seu-
raavan vuoden syyskuussa ja lopulliset rakenne- ja tilinpäätöstiedot joulu-
kuussa.
Tiedot aloittaneista ja lopettaneista yrityksistä julkaistaan vuosineljänneksit-
täin. Aloittaneiden yritysten lukumäärä julkaistaan noin yhden neljänneksen
viiveellä viiteajankohdan päättymisestä. Vastaavasti lopettaneiden yritysten
lukumäärät julkaistaan kahden neljänneksen viiveellä viiteajankohdasta.
Aloittaneet ja lopettaneet yritykset -tilasto revisoituu pohja-aineiston muut-
tumisen myötä.
Tiedot julkistetaan kaksi kertaa vuodessa. Ennakkotiedot valmistuvat tilasto-
vuotta seuraavan vuoden syyskuussa ja lopulliset rakenne- ja tilinpäätöstie-
dot joulukuussa.
Kehittäminen: Yritysten rakenne- ja tilinpäätöstilasto ilmestyi ensimmäistä
kertaa tässä muodossa vuonna 2014. Vuonna 2015 näitä tilastoja ei kehitetä.
Yritystukitilasto
Yritystukitilasto sisältää tietoja yritystuista tukityypeittäin. Niitä ovat suorat
tuet, lainat ja takaukset.
Aineisto: Tilasto perustuu tukea maksaneiden julkisomisteisten instituutioi-
den Tilastokeskukselle toimittamiin tietoihin. Aineistossa on tietoja työ- ja
elinkeinoministeriön (TEM), maa- ja metsätalousministeriön (MMM) sekä
Finnveran ja Tekesin myöntämistä ja maksamista yritystuista tukityypeittäin
Page 46
46(54)
(suora tuki, laina, pääomalaina ja takaus) ja tukimuodoittain (esim. inves-
tointituki, tuotekehitystuki, energiatuki, työllistämistuki, ympäristötuki). Ai-
neiston tietosisältö vaihtelee jossain määrin maksajittain.
Julkaiseminen: Tiedot julkaistaan noin vuoden viiveellä tilastovuoden päät-
tymisestä.
Kehittäminen: Tilaston tietosisältöä on laajennettu kahdella tukityypillä:
energiatuilla ja määräaikaiseksi vuosille 2013–2014 asetetun t&k -verovä-
hennyksen kuvauksella. Tilaston julkaisemista on aikaistettu aiemmasta noin
2,5 kuukaudella.
Page 47
47(54)
2. Tietotuotteet ja -palvelut Tilastokeskus palvelee tiedon tarvitsijoita erilaisilla sähköisillä tietotuot-
teilla, tiedon käyttöä tukevilla neuvonta- ja koulutuspalveluilla sekä julkai-
suilla.
Vuonna 2015 jatketaan monipuolista tietotuotetarjontaa. Tiedon saatavuutta
ja käytettävyyttä parannetaan monin keinoin. Verkkopalveluiden käytettä-
vyyttä parannetaan muun muassa uudistamalla palvelun ulkoasua ja toimin-
nallisuutta sekä käynnistämällä palvelun rakenneuudistus. Tiedon saata-
vuutta ja näkyvyyttä yhteiskunnassa tukevat myös laajentuvat sosiaalisen
media käyttö tiedonvälitys- ja vuorovaikutuskanavana. Tiedon käytön tueksi
on tarjolla palveluita niin verkossa, tietopalveluna kuin erillisinä koulutusti-
laisuuksina.
Vuonna 2015 vietetään Tilastokeskuksen perustamisen 150-vuotisjuhla-
vuotta, ja juhlavuoden teemoja ovat tilastojen merkitys yhteiskunnassa sekä
tilastotiedon käyttötaito kansalaistaitona; nämä teemat näkyvät myös viestin-
nässä ja palveluissa.
Avoin data
Valtionhallinnon suositusten ja linjausten mukaisesti julkisia tietovarantoja
sekä julkisin varoin tuotettuja tietovarantoja tulisi avata mahdollisimman
laajaan käyttöön avoimena datana. Avaaminen pitää sisällään käyttöehtojen
vahvistamisen sekä teknisten rajapintojen rakentamisen (koneluettavuus).
Tilastokeskuksen tietovarantojen osalta potentiaalisia avaamiskohteita tar-
kasteltaessa on otettava huomioon
aineistojen ja tietojen tietosuojakysymykset (mm. tilastolaki, muu lain-
säädäntö)
palveluiden maksullisuus ja muutosten vaikutukset budjettirakenteeseen
sekä mm. kompensaatiotarpeet (investoinnit + ylläpitokustannukset)
avaamiseen liittyvät tekniset kysymykset
avaamiseen liittyvät tiedon laatuun ja metatietoon liittyvät kysymykset.
Tähän mennessä Tilastokeskus on avannut dataa seuraavasti:
1. Vuonna 2012 tilastotietokanta StatFin sekä Eurostatin avaintaulukot-
palvelu avattiin avoimeksi dataksi. StatFin sisältää tällä hetkellä noin
2 000 eri taulukkoa (suomenkieliset taulukot) eri aihealueilta; yksittäis-
ten tietosolujen määrä on yli kolme miljardia.
2. Vuoden 2013 aikana INSPIRE-direktiivin toteutukseen liittyen ruutu- ja
toimipaikka-aineistoja sekä kartta-aineistoja on siirretty saataville
Maanmittauslaitoksen paikkatietoikkunan välityksellä. Lisäksi aluetieto-
kanta Altikan tiedot siirrettiin maksullisesta tietokannasta soveltuvin
osin StatFiniin avoimeen jakeluun; samalla Altika erillisenä maksulli-
sena palveluna lakkautettiin.
3. Vuoden 2014 aikana datan avaamista ja avoimen datan käyttöä tukevia
toimenpiteitä jatkettiin Tilastokeskuksella myönnetyn erillisrahoituksen
turvin. Vuoden 2014 aikana mm. laajennettiin ruutuaineistoja paikkatie-
Page 48
48(54)
toikkunassa, avattiin tieliikenneonnettomuustiedot paikkatietoaineis-
tona, julkaistiin ensimmäiset opetuskäyttöön soveltuvat anonymisoidut
yksikköaineistot (ns. public use files) sekä valmisteltiin rajapintapalve-
luiden laajennuksia ja uusien tietokokonaisuuksien avaamista.
Kehittäminen: Vuoden 2015 aikana datan avaamista jatketaan viimeistele-
mällä vuonna 2014 aloitetut kehittämistoimet. Merkittävimmät uudistukset
ovat postinumeroittaisen tiedon avaaminen, kun aiemman Suomi postinume-
roalueittain -palvelun tiedot avataan uutena Paavo – avoin postinumerotieto
– palveluna. Paavon aineistot ovat käytettävissä sekä Tilastokeskuksen paik-
katietojen rajapinnan ja PX-Web-palvelun että Paikkatietoikkunan kautta.
Lisätietoja: http://www.stat.fi/tup/paavo/index.html
Lisäksi suhdannetietojen tarjontaa avoimena datana lisätään sekä tietokanto-
jen rajapintoja uudistetaan. Vuoden 2014 lopulla vahvistetut avoimen datan
käyttöehdot (JHS-suositus 189) otetaan käyttöön.
Uusia tiedon avauksia ei rahoituksen olennaisen pienenemisen takia pystytä
aloittamaan.
Tietokannat ja tietokantapohjaiset palvelut
Tilastokeskuksen tietokantapalvelut tarjoavat monipuolisen valikoiman
taulukkomuotoista tilastotietoa. Palvelut on toteutettu PX-Web -tekniikalla.
Maksuttomat tietokannat sisältävät runsaasti keskeistä perustietoa Suo-
mesta ja maailmalta.
– StatFin-tilastotietokanta sisältää lähes 2 000 taulukkoa noin 200 eri
tilastosta kaikilta tilastojen aihealueilta. Viime vuosina palveluun on li-
sätty myös muiden virallisen tilaston tuottamia tietoja. StatFinin taulu-
kot on järjestetty yhdenmukaisesti Tilastokeskus.fi-sivuston Tilastot-
osion kanssa aihealueittain ja tilastoittain. Tietokannan taulukot on lin-
kitetty tilastojen kotisivuille. Vuodesta 2012 lähtien tiedot ovat olleet
saatavilla avoimena datana konekielisessä muodossa. StatFinin tietosi-
sältöä laajennetaan jatkuvasti. Vuoden 2013 alusta lähtien aiemmin
maksullisen aluetietokanta Altikan tiedot ovat olleet saatavissa StatFinin
kautta maksutta palvelun keskeisiltä osin. Vuoden 2015 aikana StatFi-
nin sisältöä laajennetaan edelleen; erityisesti suhdannetietojen tarjontaa
laajennetaan palvelussa.
– Eurostatin avaintaulukot sisältävät yli 1 000 tilastotaulukkoa EU-jä-
senmaista ja eräistä EU:n ulkopuolisista maista. Palveluun päivittyvät
joka päivä tuoreet tiedot Eurostatin avaintaulukoista.
– Kansainvälisen tiedot taulukot -palveluun on valikoitu kansainvälis-
ten tiedontuottajien keskeisiä tilastoja ja tietoja helppokäyttöiseksi ko-
konaisuudeksi PX-Web-tietokantaan.
Kehittäminen: Maksuttomien tietokantapalveluiden sisältöä laajennetaan
systemaattisesti ja samalla niiden käytettävyyttä parannetaan käyttäjäpalaut-
teen perusteella. Avoimen datan rajapintoja kehitetään edelleen. Tietokanta-
palveluiden kehittämisessä muita keskeisiä tavoitteita ovat tietojen yhdistel-
tävyyden parantaminen sekä erilaisten tietokantoihin perustuvien visuali-
sointi- ja tietotoimitusratkaisujen mahdollistaminen.
Page 49
49(54)
Maksulliset asiakastarpeisiin räätälöidyt tietokantapohjaiset palvelut sisältä-
vät esimerkiksi pidempiä aikasarjoja ja yksityiskohtaisempia alueellisia tie-
toja. Palveluja ovat mm. seuraavat
– Aikasarjatietokanta Astika sisältää suhdanne- ja taloustilastoja kuu-
kausi-, neljännesvuosi- ja vuosisarjoina. Se on perusta monipuolisille
asiakaskohtaisille tietopakettitoimituksille. Tilastokeskuksen lisäksi As-
tikan tiedontuottajia ovat Työ- ja elinkeinoministeriö, Suomen Pankki,
Tulli ja Valtiokonttori sekä Elinkeinoelämän keskusliitto. Palvelua päi-
vitetään jatkuvasti.
– Tilastokatsaus sisältää noin 1 200 keskeistä suhdannetilastoaikasarjaa.
Tietokantaa päivitetään päivittäin.
– Kaupunki- ja seutuindikaattorit sisältää monipuolisesti kaupunkeja ja
toiminnallisia kaupunkiseutuja kuvaavaa tilastoaineistoa. Palvelun tieto-
sisältö on kehitetty yhteistyössä TEMin ja suurimpien kaupunkien
kanssa. Palvelussa on tilastoja ja indikaattoreita 13 aihepiiristä, mm. vä-
estöstä, asumisesta, aluetaloudesta, työmarkkinoista, koulutuksesta, so-
siaali- ja terveyspalveluista, kulttuurista, kunnallistaloudesta ja rakenta-
misesta.
– Kunnittaiset toimipaikkatilastot KunTo-palvelu sisältää toimipaikka-
tilastoja toimialaluokituksen 5-numerotasolla ja alueittain.
– Maaseutuindikaattorit -palveluun on koottu keskeiset maaseutualuei-
den kehitystä kuvaavat tunnusluvut. Palvelu sisältää sekä EU-ohjelma-
kauden 2007–2013 että ohjelmakauden 2000–2006 mukaiset taulukot.
– Sijoittumispalvelu sisältää tietoja tutkinnon suorittaneiden työllistymi-
sestä, jatko-opinnoista sekä alueellisesta sijoittumisesta. Palvelu muo-
dostuu viidestä itsenäisestä tietokokonaisuudesta: Peruskoulut ja lukiot,
Ammatillinen toinen aste, Ammattikorkeakoulut, Yliopistot sekä Kou-
lutettu työvoima.
– Väestötilastopalvelu sisältää tilastotietoja mm. seuraavilta ilmiöalu-
eilta: väestörakenne, väestönmuutokset, muuttoliike, elinkeinorakenne,
työssäkäynti ja pendelöinti, asuntokunnat, perheet, asuinolot sekä raken-
nukset, asunnot ja kesämökit. Väestötilastopalvelun tiedot voidaan tau-
lukoida mm. seuraavilla aluejaoilla: kunnittain, seutukunnittain, maa-
kunnittain, ELY-keskuksittain, AVI-alueittain sekä koko maan tasolla.
Tietoja voidaan tuottaa mm. kunnan osa-alueittain, kunnittain, seutu-
kunnittain ja maakunnittain.
Lisätietoja: http://tilastokeskus.fi/tup/tilastotietokannat/index.html
Julkaisut
Tilastojen perusjulkaisut
Tilastokeskus julkaisee vuodessa lähes 600:aa tilastojen perusjulkaisua mak-
sutta verkossa. Tilastojen perusjulkaisut löytyvät pdf- ja html-muodossa jul-
kistamiskalenterista ja tilastojen kotisivuilta; joistakin tilastoista on saata-
villa myös painettu perusjulkaisu. Perusjulkaisuista on enemmän tietoa lu-
vussa 1.
Muut julkaisut
Tilastojen perusjulkaisujen lisäksi Tilastokeskus julkaisee useita tilastoja ja
aihealueita kattavia kokooma- ja ajankohtaisjulkaisuja, kuten vuosikirjoja ja
Page 50
50(54)
lehteä. Vakiotuotantoa täydentävät erilaiset teemajulkaisut, tutkimukset, työ-
paperit ja tilastolliset käsikirjat. Lisäksi julkaistaan ajankohtaisjulkaisua
Tieto&trendit – talous- ja hyvinvointikatsaus.
– Tieto&trendit –talous- ja hyvinvointikatsaus -julkaisu yhdistää aiem-
pien Hyvinvointikatsauksen ja Tieto&trendit-lehden sisällöt monipuo-
liseksi, yhteiskunnan ilmiöitä tilastotiedon valossa tarkastelevaksi koko-
naisuudeksi. Kirjoittajat ovat tilastojen ja yhteiskuntatieteiden asiantun-
tijoita Lehti ilmestyy viisi kertaa vuodessa. Lehden verkkosivuilla voi
kommentoida valittuja artikkeleita ja blogikirjoituksia sekä seurata kes-
keistä suhdannekehitystä talousgraafien avulla.
- Lisätietoja ja ilmestymisajat:
http://tilastokeskus.fi/tup/tietotrendit/index.html
Julkaisuluettelo sisältää tiedot kaikista vuoden 2015 julkaisuista.
http://tilastokeskus.fi/tup/julkaisut/julkaisuluettelo/lista.html
Kehittäminen: Vuoden 2015 merkittävimpiin julkaisu-uudistuksiin kuuluu
kahden ajankohtaisjulkaisun, Hyvinvointikatsauksen ja Tieto&trendit-lehden
yhdistäminen uudeksi Tieto&trendit – talous- ja hyvinvointikatsaus –julkai-
suksi.
Julkaisujen saatavuutta parannetaan jatkamalla vanhojen tilastojulkaisujen
digitointia ja laittamista verkkoon. Tähän mennessä digitoidut vanhat tilasto-
julkaisut löytyvät Historialliset tilastot -kokoelmasta Kansalliskirjaston Do-
ria-palvelussa. Palvelussa on vuoden 2015 alussa noin 850 digitoitua julkai-
sua, muun muassa Suomen tilastolliset vuosikirjat 1879-2013 sekä vaali- ja
väestötilastojulkaisuja, koulutustilastoja ja teollisuustilastoja 1800-luvulta
vuoteen 1950.
Aiemmin tehdyn linjauksen mukaisesti julkaisutoiminnassa siirrytään entistä
vahvemmin painetusta julkaisemisesta sähköiseen. Tämän linjauksen toteut-
taa nopeuttaa kiristynyt taloustilanne. Vuonna 2015 tuotannosta poistuvat
mm. seuraavat kokoomajulkaisut: Liikennetilastollinen vuosikirja, Kulttuuri-
tilasto, Tasa-arvotilastojen teemajulkaisu, Tieliikenneonnettomuudet-julkai-
sut sekä Ympäristötilastot-vuosikirja.
Teemasivustot ja muut tietokokonaisuudet
Tilastokeskus.fi -palveluun on rakennettu erilaisiin tietokokonaisuuksiin liit-
tyviä ja erilaisiin käyttäjätarpeita palvelevia tietokokonaisuuksia.
– Tietoa alueittain sisältää muun muassa kuntien keskeiset avainluvut
sekä koosteen Tilastokeskuksen erilaisista alue- ja paikkatietopalve-
luista.
http://tilastokeskus.fi/tup/aluetietoa/index.html
– Väestölaskennan teemasivusto sisältää väestölaskentaan ja väestökehi-
tykseen liittyviä artikkeleita sekä muuta väestökehitykseen liittyvää. Si-
vustolla on myös monipuolisia väestötilastojen visualisointeja.
http://tilastokeskus.fi/tup/vl2010/index.html
– Tilastokoulu sisältää perustietoa tilastoista ja niiden käyttömahdolli-
suuksista. Lisäksi se auttaa myös ymmärtämään ja tulkitsemaan tilastoja
Page 51
51(54)
sekä tuntemaan tilastollisia peruskäsitteitä. Tilastokoulu sisältää kurssi-
kokonaisuuksia, harjoitusmateriaaleja ja muuta hyödyllistä tietoa.
http://tilastokoulu.stat.fi/
– Findikaattori on Tilastokeskuksen ja valtioneuvoston kanslian yhteis-
työllä toteutettu jatkuvapäivitteinen tietokokonaisuus, johon on koottu
kokoelma keskeisiä yhteiskunnan tilaa ja kehitystä kuvaavia indikaatto-
reita.
http://www.findikaattori.fi/
– Ympäristötilinpito-teemasivusto kokoaa yhteen YK:n ympäristötilinpi-
tokehikon mukaiset tilastot. Se sisältää kotimaista ja kansainvälistä ti-
lastotietoa, artikkeleita ja tietolähteitä ympäristötilinpidon alueelta sekä
ympäristötilinpidon kuvaukset ja käsitteet.
http://tilastokeskus.fi/tup/ymptilinpito/index.html
– Teemasivustoja ovat lisäksi mm. kansantalouden tilinpito, kasvihuone-
kaasuinventaario, sukupuolten tasa-arvo, Suomi 1917–2007 ja yritysten
kansainvälistyminen. Lisäksi ylläpidetään Suomen virallisen tilaston
portaalia ja Suomi lukuina -palvelua.
http://tilastokeskus.fi/tup/teemasivut.html
Kehittäminen: Teemasivustojen, portaalien ja muiden verkossa olevien tie-
tokokonaisuuksien kehittämistä jatketaan vuonna 2015 sekä sisältöjen että
palveluiden käytettävyyden osalta. Tilastokoulun tietosisältöä päivitetään ja
laajennetaan mm. tilastojen historiasta kertovalla osiolla Tilastokeskuksen
150-vuotisjuhlavuoden kunniaksi. Vuonna 2015 jatketaan myös kunta- ja
aluetiedon saatavuuden parantamiseen tähtääviä toimenpiteitä osana laajaa
kuntatilastoinnin kehittämisohjelmaa.
Lisätietoa teemasivuista ja portaaleista:
http://tilastokeskus.fi/tup/index.html
Erityisselvitykset ja muut asiakaskohtaiset palvelut
Erityisselvityksiä tehdään esimerkiksi tilastojen perusaineistoista, aineistoja
yhdistämällä, selvityksenä kansainvälisistä aineistoista tai yhdistämällä tilas-
tollisia taustatietoja asiakkaan omiin aineistoihin. Lopputuloksena voi olla
tilastotaulukoita tai -kuvioita, analysoitu tilastoraportti, tilastoteemakartta tai
tutkimus raportointeineen.
Asiakaskohtainen suhdannepalvelu tuottaa tietoa liiketoiminnan suhdan-
nekehityksestä asiakkaan tietotarpeen mukaan. Tiedot voidaan tuottaa eri
toimialoista, maantieteellisistä alueista tai yritysryhmistä. Tiedot on tuotetta-
vissa seuraavista muuttujista: liikevaihto, palkkasumma, henkilöstömäärä ja
vienti.
Lisätietoja: http://tilastokeskus.fi/tup/suhdannepalvelu/index.html
SeutuNet-tilastopalvelu on kehitetty ratkaisuksi seutukuntien ja kuntien,
omaa aluetta koskevan, tuoreen tilastotiedon tarpeeseen. Palvelu räätälöi-
dään aina kunkin asiakkaan tai alueen tarpeita vastaavaksi. Palvelukokonai-
suuteen sisältyvät tilastot, teemakartat ja diagrammit päivitetään automaatti-
sesti aina uusien tietojen ilmestyttyä. SeutuNet-tilastopalvelun hinnoittelu
Page 52
52(54)
perustuu taulukoiden ja kuvien lukumäärään. Kokonaishinta lasketaan ta-
pauskohtaisesti erikseen ja palvelusta tehdään päivityssopimus.
Lisätietoja: http://tilastokeskus.fi/tup/seutunet/index.html
Kehittäminen: Vuoden 2015 aikana pyritään laajentamaan ja vahvistamaan
erityisesti ns. tilastointipalveluita eli palveluita, joissa Tilastokeskus tuottaa
yhden tai useampia tilastokokonaisuuksia asiakasrahoitteisesti julkaistavaksi
joko osana Tilastokeskuksen verkkopalvelussa tai tilaajan omassa palve-
lussa.
Tutkimusaineistot ja muut tutkimusta tukevat palvelut
Tilastokeskuksen tutkijapalvelutoiminta koostuu monipuolisesta palvelutarjon-
nasta, kuten otos- ja menetelmäpalveluista tai tutkijapalvelut -toiminnon tarjoa-
mista mikroaineistoihin liittyvistä palveluista.
Tilastoaineistot kattavat yhteiskunnan eri osa-alueet. Saatavana on sekä val-
miita että asiakkaan tarpeen mukaan muokattavia tutkimusaineistoja. Näitä
ovat mm. yksikkötason aineistot eli mikroaineistot sekä kansantalouden ti-
linpidon aineistot. Mikroaineiston yksikkönä voi olla esimerkiksi yritys, toi-
mipaikka tai henkilö. Sijaintitiedon avulla yksikkötason aineistosta voidaan
muokata paikkatietoon perustuvia aineistoja ja tilastoja.
Lisätietoja: http://www.stat.fi/tup/tutkimusaineistot/index.html
Etäkäyttöympäristö mahdollistaa herkkien aineistojen tutkimuskäytön Ti-
lastokeskuksen ulkopuolelta etäkäyttösopimuksen tehneistä organisaatioista
käsin.
Lisätietoja: http://www.stat.fi/tup/mikroaineistot/etakaytto.html
Tutkimuslaboratorio tarjoaa mahdollisuudet sekä yrityksiä että henkilöitä kos-
kevien taloustieteellisten tutkimusten tekemiseen. Tutkijoiden käytössä on
useita valmiita aineistoja, joihin on mahdollista yhdistää myös muita aineistoja.
Tutkimuslaboratorion toiminta on järjestetty niin, että herkkien aineistojen tie-
toturva säilyy.
Lisätietoja: http://www.stat.fi/tup/mikroaineistot/toimitusmuodot.html
Mikrosimulointimalli on henkilöverotuksen ja sosiaaliturvalainsäädännön
suunnitteluun, seurantaan ja arvioimiseen tarkoitettu laskentaväline. SISU-
mikrosimulointimalli mallintaa Suomen henkilövero- ja sosiaaliturvajärjes-
telmää. Tilastokeskus pitää palvelua yllä yhteistyössä muiden toimijoiden
(mm. Kela, THL, valtiovarainministeriö, sosiaali- ja terveysministeriö)
kanssa.
http://www.stat.fi/tup/mikrosimulointi/index.html
Kehittäminen: Uudistetun aineistokatalogin avulla helpotamme aineistojen
löytymistä. Myös muut metatietoverkkopalvelut uudistuvat. Etäkäytön kapasi-
teettia ja toimintavarmuutta parannetaan. Valmiiden tutkimusaineistojen määrää
ja etäkäyttöpalvelua laajennetaan edelleen. SISU -mikrosimulointimallia täy-
dennetään välillisen verotuksen suuntaan.
Page 53
53(54)
Haastattelupalvelut ja surveylaboratorio
Tilastokeskus tarjoaa haastattelu- ja tutkimuspalveluita asiakkaille. Palvelu
kattaa kaikki prosessin vaiheet: tutkimusasetelmien suunnittelu, tiedonke-
ruuvälineen valinta, otossuunnittelu sekä kysymysten ja lomakkeiden muo-
toilu aihealueiden ja kohderyhmien vaatimukset huomioon ottaen, tiedonke-
ruu sekä tilastotieteellisesti luotettava tulosten estimointi ja katoanalyysi.
Tarvittaessa kysymykset ja lomakkeet testataan SurveyLaboratoriossa. Tu-
lokset toimitetaan asiakkaiden tarpeiden mukaan data-aineistona, tauluk-
koina, taulukkoraportteina tai tutkimusraportteina
Lisätietoja: http://tilastokeskus.fi/tup/htpalvelut/index.html
SurveyLaboratorio tarjoaa tiedonkeruun laadun arvioimiseksi
– käsitteiden, luokitusten ja tiedonkeruulomakkeiden ja -menetelmien tut-
kimusta ja testausta
– koulutusta ja konsultointia
– artikkeleita mm. Tieto&trendit talous- ja hyvinvointikatsaus-lehdessä
Yleisimmät menetelmät ovat fokusryhmähaastattelu, asiantuntijaraati, kog-
nitiiviset haastattelut ja haastatteluvuorovaikutuksen koodaus (behavioural
coding). Tiedonkeruun huolellisella suunnittelulla varmistutaan siitä, että
kysymykset mittaavat sitä, mitä niiden toivotaan mittaavan. Lisäksi vähen-
netään tiedonantajien vastausrasitusta ja tarvetta aineistojen jälkikäsittelyyn.
Lisätietoja: http://tilastokeskus.fi/tup/surveylab/index.html
Koulutus- ja asiantuntijapalvelut
Tilastokeskuksen koulutuspalvelut perustuvat vahvaan tilastoalan asian-
tuntemukseen. Koulutusta järjestetään tilastollisista peruskäsitteistä, tutki-
mus- ja tiedonkeruumenetelmistä, tilastojen havainnollistamisesta ja esittä-
misestä, tilastojen luku- ja käyttötaidosta, tilasto-ohjelmien hyödyntämi-
sestä, tilastotiedon lähteistä ja eri tilastoaihealueiden ajankohtaisista tee-
moista. Kurssit ovat maksullisia. Listakurssien lisäksi Tilastokeskus järjestää
myös asiakkaan tarpeiden pohjalta räätälöityä tilauskoulutusta.
Tilastokoulu on kuvattu edellä kohdassa teemasivustot ja muut tietokoko-
naisuudet.
Ajantasainen kurssikalenteri: http://tilastokeskus.fi/tup/kurssit/index.html
Kansainväliseen konsultointiin Tilastokeskuksessa käytetään työaikaa va-
jaan vuoden verran vuonna 2015. Käynnissä on hankkeita Kazakstanissa,
Kosovossa, Bosnia ja Hertsegovinassa sekä Ukrainassa.
Lisäksi virastoon suuntautuu vuoden aikana useita ulkomaalaisia opintovie-
railuja.
Tilastotietopalvelu
Tilastokeskus on tilastoihin liittyvän tietopalvelun asiantuntija. Maksut-
tomina palveluina hoidetaan kyselyt, joihin vastaaminen kestää alle 15 mi-
nuuttia; tätä pidemmät toimeksiannot toteutetaan maksullisina toimeksianto-
palveluina.
Page 54
54(54)
Päivystävät informaatikot vastaavat kysymyksiin puhelimitse, sähköpostitse
ja chat-palvelussa ja ovat lisäksi tavattavissa Tilastokeskuksen toimitiloissa
Helsingin Kalasatamassa. Tilastokeskuksen tiloissa on käytettävissä maan
laajin kokoelma kotimaisia, ulkomaisia ja kansainvälisiä tilastoja sekä pai-
nettuna että sähköisessä muodossa. Palvelu kattaa myös Tilastokeskuksen
arkistoaineiston. Sähköposti- ja puhelinpalvelut päivystävät arkipäivisin klo
9-16. Vuoden 2015 alusta lähtien käyntipalvelut ovat sen sijaan käytettävissä
pääasiassa vain erikseen sovittavina aikoina.
Kehittäminen: Vuoden 2015 alusta lähtien palvelut painottuvat entistä
enemmän sähköisiin kanaviin, kun Kaisa-talon asiakaspalvelupiste on sul-
jettu ja Tilastokirjaston aukioloajat muutettu. Vastaavasti suosiota saavutta-
nutta chat-palvelua sekä sosiaalisen median hyödyntämistä muutenkin tieto-
palvelun tukena (mm. Tilastotohtori facebookissa) vahvistetaan.
Lisätietoja ja aukioloajat:
yhteystiedot: [email protected]
– http://tilastokeskus.fi/tup/tilastokirjasto/index.html
– http://tilastokeskus.fi/tup/tilastoarkisto/index.html
Muut palvelut
Tilastokeskuksen rekisteripalveluihin kuuluvat Kuolintodistusarkisto, Op-
pilaitosrekisteri ja Yritys- ja toimipaikkarekisteri.
Lisätietoja:
– kuolintodistusarkisto
http://tilastokeskus.fi/tup/kuolintodistusarkisto/index.html
– Oppilaitosrekisteri
http://tilastokeskus.fi/tup/oppilaitosrekisteri/index.html
– Yritys- ja toimipaikkarekisteri
http://tilastokeskus.fi/tup/yritysrekisteri/index.html