Tienviittana unet. Unien merkitys ihmisen henkisen kasvun ...ihminentavattavissa.fi/sites/default/files/documents/...aivot käynnistyvät unitilassa. Hänen mukaansa unia nähdään

Tienviittana unet.

Unien merkitys ihmisen

henkisen kasvun prosessissa

Ihminen tavattavissa -mentorkoulutuksen lopputyö

Tanja Lumme, toukokuu 2018

Theta-Eta, 2015 – 2016

2

Sisällys

1 Johdanto .................................................................................................................................................... 1

2 Unet osana ihmisen elämää ....................................................................................................................... 2

2.1 Unen fysiologiset vaiheet ja nukkumisen merkitys ............................................................................ 2

2.2 Unien merkitys ihmismielelle ............................................................................................................. 3

2.3 Unien ymmärtäminen ........................................................................................................................ 5

2.3.1 Unien kieli .................................................................................................................................. 5

2.3.2 Uniohjaus ................................................................................................................................... 7

2.4 Erilaisia unityyppejä ........................................................................................................................... 8

2.4.1 Enneunet .................................................................................................................................... 9

2.4.2 Painajaisunet ............................................................................................................................ 10

2.4.3 Selväunet ................................................................................................................................. 10

3 Minä ja unimaailmani ............................................................................................................................... 11

3.1 Miten unista tuli tärkeä osa elämääni .............................................................................................. 12

3.1.1 Nukkumisen merkityksen korostuminen .................................................................................. 12

3.1.2 Unieni merkityksen löytyminen ............................................................................................... 13

3.2 Unieni sisältö .................................................................................................................................... 14

3.2.1 Symbolikieli .............................................................................................................................. 15

3.2.2 Unieni ymmärtäminen ............................................................................................................. 19

3.3 Unien tehtävä .................................................................................................................................. 21

3.4 Unet mentoroinnissa ....................................................................................................................... 23

4 Yhteenveto ............................................................................................................................................... 25

Lähdeaineisto ................................................................................................................................................... 29

1

1 Johdanto

Unet ovat kiehtoneet minua aina. Muistan nuorempana kirjoittaneeni uniani muistiin mutta tunsin, etten

ymmärtänyt niitä. Kertoivatko unet elämästäni ja muista ihmisistä elämässäni? Ennustivatko ne tulevaa vai

olivatko ne vain mielen tuottamaa merkityksetöntä ajatusvirtaa? Miten niihin kannattaisi suhtautua ja kan-

nattiko niille uhrata sen enempää huomiotaan? Kun lapseni syntyivät, jouduin fyysisesti erittäin kuormitta-

vaan tilanteeseen, jossa koin omakohtaisesti, millainen merkitys unella ja nukkumisella on ihmisen kokonais-

terveyden ja mielentilan kannalta. Nämä kokemukseni ovat taustalla ryhtyessäni kirjoittamaan tätä työtä.

Ihminen tavattavissa -koulutuksen myötä aloin jälleen kirjoittaa uniani muistiin päiväkirjaani. Alussa en ym-

märtänyt niitä aiempaa paremmin, mutta tunsin, että niillä oli merkitystä. Vähitellen kun aloin puhua unistani

koulutuksessa ja terapiassa, aloin ymmärtää itseäni ja uniani paremmin. Ymmärsin unien olevan minulle tapa

nähdä sellaisia asioita sisäisestä maailmastani, jotka eivät muuten päässeet tietoisuuteeni. Päätin olla taker-

tumatta uniini ja niiden merkityksiin. Halusin antaa niiden unien tulla, jotka olivat tullakseen ja ymmärtää

niiden sanoman, jos se tapahtui jotenkin itsestään. Puhuin unistani ja näin niitä säännöllisesti. Tuntui, että

unien ylös kirjoittaminen auttoi myös niiden muistamista aamuisin.

Haluan tässä työssäni pysähtyä tutkimaan sekä uniin liittyvää kirjallisuutta ja teoriaa että omia uniani juuri

Ihminen tavattavissa -koulutuksen aikana. Työni toisessa luvussa johdannon jälkeen tutustun siihen, mitä

unet ovat ja miten ne sijoittuvat ihmisen psyykkiseen maailmaan asiaa käsittelevän kirjallisuuden valossa.

Mistä unet tulevat? Miksi ihminen näkee unia? Mikä on unien tehtävä ihmisen sisäisessä maailmassa? Käsit-

telen myös unien tulkintaa ja niille annettuja merkityksiä. Millaisia eri tapoja on suhtautua uniin ja niiden

merkitykseen? Lisäksi nostan esiin kolme eri unityyppiä, enneunet, painajaisunet ja selväunet, joita useissa

lähteissäni on käsitelty erikseen. Lopuksi käsittelen lyhyesti uniryhmien toimintaa ja niistä löytämääni tietoa.

Kolmannessa luvussa siirryn tarkastelemaan koulutuksen aikana ylös kirjoittamiani unia ja niiden merkitystä

oman prosessini edetessä. Lainaan unet niin kuin olen ne kirjannut ja sitten pyrin avaamaan unia itselleni ja

lukijalle teorian ja oman prosessini valossa. Otan myös kantaa unien merkitykseen, tulkintaan ja käsittelyyn

tutkimani teorian ja oman kokemukseni perusteella. Lopuksi pyrin vetämään yhteen tuomani teorian ja

oman kokemukseni ja löytämään vastauksia työssäni esittämiin kysymyksiin. Miten eri asiantuntijat lähesty-

vät unia ja niiden ymmärtämistä? Miten teoria ja unien käsittely voi auttaa mentoria hänen työssään asiak-

kaansa kanssa?

2

Tässä työssä painopiste on juuri unien merkityksessä ja niiden sijoittumisessa ihmisen sisäiseen kasvuun ja

maailmaan. Jätän tarkoituksellisesti käsittelemättä unitulkintaan usein liitetyt symbolit ja unitutkimuksen

historian tarkan kuvauksen. Unitulkintaa ja siihen liittyviä symboleita käsittelen teoriaosuudessa, jossa toivo-

akseni onnistun perustelemaan, miksi symbolitulkinnat on rajattu työstäni pois. Edellä mainitsemani asiat

toisivat lisävalaistusta ja saattaisivat avata lisämahdollisuuksia aiheelleni. Työn pituus on kuitenkin rajallinen,

eikä kaikkea voi eikä ole tarkoituksenmukaista ottaa käsittelyyn tässä.

Olen valinnut työhöni lähteitä, jotka ovat puhutelleet itseäni oman prosessini edetessä ja jotka olen saanut

käsiini aiheeseen tutustuessani. Osa on yleisteoksia, joista olen löytänyt aiheeseen liittyvää teoriaa ja taustaa

ja osa minulle merkittäviä teoksia, jotka ovat jäsentäneet asioita mielessäni yrittäessäni ymmärtää uniani ja

niiden tulkintaa. Itseäni ovat suuresti auttaneet eteenpäin esimerkiksi Anne Lindholm-Kärjen kirjoittamat

teokset unista. Omia uniani lainaan päiväkirjoistani, joita olen kirjoittanut Ihminen tavattavissa - koulutuksen

ja sen myötä käymäni prosessin aikana. Joitain unia ja niiden tunnelmia muistan yhä koulutuksen alkuajoilta

ja valitsenkin tähän työhöni itselleni tärkeitä ja prosessiani kuvaavia unia.

2 Unet osana ihmisen elämää

Vaikka maalaisjärjellä ajateltuna ihmisen aivot lepäävät nukkuessa, toteaa John Allan Hobson, että ihmisten

aivot käynnistyvät unitilassa. Hänen mukaansa unia nähdään vilketilassa, josta kirjoitan lyhyesti tämän luvun

ensimmäisessä osassa. Hobsonin mukaan suosituin teoria esittää, että aivojen käynnistyminen unessa on

välttämätöntä päässä olevan tiedon uudelleenjärjestelyn kannalta. Unien avulla muisti siis järjestyy uudel-

leen. Vilkeunella on todettu olevan myös yhteys oppimiseen. Kun vilkeunen määrää rajoitettiin koe-eläimillä,

oppiminen hidastui. Kun vilkeuni lisääntyi, oppiminen lisääntyi. Vilkeunella on siis tutkimusten mukaan tehtä-

vänsä. Tämä luo pohjan 2. luvun toiselle ja kolmannelle osalle, joissa käsitellään tarkemmin sitä, mitä unet

ovat, mikä on niiden tehtävä ja miten niitä voi oppia ymmärtämään. Luvun loppuosassa esitellään lyhyesti

unien käsittelyyn liittyvät uniryhmät ja niiden toimintaperiaatteet, ja lopuksi käsitellään enneunia, painajais-

unia ja selväunia. (Hobson 2004)

2.1 Unen fysiologiset vaiheet ja nukkumisen merkitys

Markku Siivolan mukaan ihminen nukkuu elämästään noin kolmasosan ja ihminen näkee unia noin puolitois-

ta tuntia yössä. Samoin toteaa Anne Lindholm-Kärki. Tutkimusten mukaan jokainen näkee unia nukkuessaan.

Lindholm-Kärjen mukaan on kuitenkin hyvin yksilöllistä, miten eri ihmiset muistavat unensa. Unennäkövaihe

3

saattaa muuttua esimerkiksi lääkkeitten, päihteitten, kiireen tai stressin vuoksi. Myös ikä vaikuttaa siihen,

paljonko ihminen näkee unia. Vastasyntynyt viettää aikuista enemmän aikaa unennäkemisvaiheessa, ja toi-

saalta Sandra Collier toteaa ihmisen nukkuvan vähemmän sikeästi vanhetessaan. Tällöin myös unennäkövai-

he vähenee iän myötä. Lisäksi tutkimuksissa on todettu, että unennäkövaiheita esiintyy kaikilla eläinlajeilla.

Näin voidaan olettaa, että unennäkövaihe on tärkeää nisäkkään biologian kannalta. (Collier 2004; Hobson

2004; Lindholm-Kärki 2012; Siivola 2008)

Kun ihminen nukkuu, hänen aivojensa sähköinen toiminta vaihtelee. Unen aikana lihasjännitys katoaa ja sil-

mälihaksia lukuun ottamatta tärkeimmät lihasryhmämme lamaantuvat. Sydämen lyöntitiheys ja hengitys

muuttuvat epäsäännöllisiksi ja vatsahappoja saattaa erittyä jopa kymmenkertainen määrä. Suurin osa muis-

tiin jäävistä unista nähdään REM-unen eli vilkeunen aikana. Lyhennys REM viittaa nopeisiin silmänliikkeisiin ja

tulee sanoista Rapid Eye Movement. Vilkeunijaksoja esiintyy yön aikana tavallisesti useampia ja ne kestävät

aina edellistä pidempään. Yleensä ne esiintyvät 1,5 tunnin välein. Unia on lisäksi mahdollista nähdä vil-

keunijaksojen ulkopuolella, mutta tämä on harvinaisempaa ja unet poikkeavat vilkeunesta. Tällaiset unet

ovat vähemmän visuaalisia ja aktiivisia kuin vilkeunet ja muistuttavat jossain määrin ajattelua. (Fontana 1996,

Fontana 1997; Collier 2004)

Vilkeunella on suuri merkitys ihmisen henkiselle terveydelle. Jos jäämme sitä ilman, seurauksena on päivällä

muisti- ja keskittymishäiriöitä sekä väsymystä ja ärtymystä. Lisäksi seuraavina öinä elimistö pyrkii korjaamaan

tilanteen näkemällä vilkeunta normaalia pitempään. Eläinkokeilla on pystytty osoittamaan, että unella on

ratkaiseva merkitys lämmönsäätelykyvylle, aivotoiminnalle ja elimistön puolustuskyvylle infektioita vastaan.

Fontanan mukaan REM-unen vaiheita voi tulla myös kesken valvetilan, mikäli ihminen kärsii täydellisestä

unen puutteesta esim. sairauden tai jonkin muun seikan vuoksi. Näyttää siis siltä, että REM-uni on ihmiselle

välttämätön ja liittyy psykologiseen unennäön tarpeeseen. (Fontana 1996; Fontana 1997; Hobson 2004)

2.2 Unien merkitys ihmismielelle

Freud aloittaa teoksensa Unien tulkinta esittelemällä unien tulkintaan liittyvää historiaa. Hän kirjoittaa siitä,

miten kansan keskuudessa unia pidettiin pitkään reaktioina unen aikaisiin häiriötekijöihin. Lisäksi unia saatet-

tiin pitää jumalten tai demonien viesteinä. Itse hän jakaa unia aiheuttavat tekijät neljään ryhmään: 1) ulkois-

ten ärsykkeiden aiheuttamat aistinelinten ärsytystilat, 2) aistinelinten sisäsyntyiset ärsytystilat, 3) kehon-

sisäisten tekijäin aiheuttamat elimelliset ärsytystilat ja 4) puhtaasti psyykkiset syyt. Tässä työssä keskitytään

pääasiassa juuri unien ja ihmisen psyyken yhteyteen. Teoksessaan Symbolit, Piilotajunnan kieli Jung kuvaa

4

puolestaan omaa kehitystään, jonka myötä hän alkoi uskoa, toisin kuin Freud, että vapaan assosiaation sijaan

oli hedelmällisempää keskittyä itse unesta lähteviin assosiaatioihin. Hän myös uskoi, että unet ilmaisivat jo-

tain, mitä ihmisen piilotajunta yritti kertoa. Hänen mukaansa unessa eri käsitteet, asiat ja esineet saattavat

ilmaista voimakkaitakin piilotajuisia merkityksiä. Unien tehtävä on Jungin mukaan yrittää palauttaa psykolo-

ginen tasapainomme tuottamalla unimateriaalia, joka hienovaraisella tavalla pyrkii palauttamaan psyykkisen

kokonaistasapainon. Lisäksi hän kirjoittaa, että ihmisen henkiselle ja fyysiselle terveydelle on tärkeää, että

piilotajunta ja tietoisuus ovat sisäisesti yhteydessä toisiinsa. (Freud 2010; Jung 1964)

Jaakko Muhosen mukaan edellytys unitilan saavuttamiseksi on itsensä unohtaminen. Hänen mukaansa uni-

tilan saavuttaminen on sitä vaikeampaa, mitä enemmän sitä tavoitellaan. Mielen liikkeiden lakkaaminen

mahdollistaa tajunnan laajentumisen kohti unitilaa, joka Muhosen mukaan on korkeampi tietoisuuden tila

kuin valvetila. Unitilassa ihminen unohtaa itsensä, persoona katoaa ja alitajunnalle luodaan paremmat puit-

teet ilmentyä. Kuten jo edellä todettiin, on yksilöllistä, miten hyvin ihmiset muistavat unensa aamulla herä-

tessään. Anne Lindholm-Kärki antaa ohjeita, miten unia voi muistaa paremmin. Tähän auttavat elämäntyylin

rauhoittaminen ja erityisesti oma kiinnostus ja motivaatio. Kun alkaa arvostaa uniaan, alkaa myös muistaa

niitä paremmin. Konkreettisena keinona voi käyttää esim. oman unipäiväkirjan pitämistä. Siihen on hyvä kir-

jata unensa heti aamulla herättyään. Lindholm-Kärki antaa konkreettisina neuvoina päiväkirjan pitämiselle

esimerkiksi sen, että unet kirjataan aina preesensmuodossa, ne otsikoidaan ja pienimmätkin yksityiskohdat

kirjataan ylös. (Lindholm-Kärki 2012; Lindholm-Kärki 2014; Muhonen 2008)

Jaakko Muhonen puolestaan kirjoittaa alitajunnasta ja siitä, miten unitila mahdollistaa vapaamman pääsyn

sen piiriin ja oikein ymmärrettynä unitila voi edistää tehokkaasti itsen eheytymistä. Hänen mukaansa unitila

on hyödyllinen myös silloin, kun ihminen kamppailee valvetilan ristiriitojen kimpussa. Muhosen mukaan

unitilan yksi merkitys on antaa tajunnallista lepoa mieleen samastuneelle itselle ja samalla fyysiselle keholle.

Kun samastuminen itseen vähenee, myös unen tarve vähenee. Markku Siivola taas toteaa unien ilmaisevan

päivällä kokemiamme tunnetiloja. Hänen mukaansa unet ovat täynnä tunteita, jotka ihminen on päivän aika-

na jostain syystä ohittanut. Myös Sandra Collierin mukaan unessa voi turvallisesti purkaa sellaiset tunteet,

joita ei voi ilmaista valveilla, ja näin unet toimivat kuin varaventtiileinä. Hänen mukaansa unet paljastavat

asioita meistä itsestämme ja muista ihmisistä ja opettavat meitä tekemään kysymyksiä. Lisäksi ne voivat aut-

taa suojelemaan, tekemään päätöksiä ja rohkaista ajattelemaan itsenäisesti. Unilla on Collierin mukaan lisäksi

yksi mielenkiintoinen tehtävä: ne suojelevat nukkumistamme. Jos nukkuessamme kuulemme esimerkiksi

jonkin kovan äänen, saatamme liittää sen uneemme ja jatkaa nukkumista siihen heräämättä. (Collier 2004;

Muhonen 2008; Siivola 2008)

5

Anne Lindholm-Kärki on sitä mieltä, että unet toimivat sisäisinä oppaina ja auttavat ihmistä olemaan se, mikä

hän sisimmiltään on. Hänen mukaansa unet ohjaavat ihmistä olemaan rehellinen itselleen, ja totuuden kaut-

ta ne vapauttavat elämään oman totuuden mukaista elämää. Unikuvat ovat hänen mukaansa lähempänä

elämän aitoa kokemusta kuin sanat, jotka tavoittavat unesta vain pinnan. Tietoinen ajattelu ei ole vielä pääs-

syt vääristämään unikuvia. Unet piirtävät näkyville ihmisen aidon olemuksen sellaisena kuin se juuri sillä het-

kellä on. Päivätodellisuudessa erilaiset tunteet vaikuttavat siihen, mitä ihminen näkee, kun taas unet auttavat

näkemään elämän koko syvyydessään. (Lindholm- Kärki 2012)

David Fontanan mukaan unia tutkimalla voimme saada kosketuksen unien symbolikieleen, joka viitoittaa

tietä yhä syvemmälle piilotajuntaan. Tämä taas mahdollistaa matkan kohti omaa minäämme. Unet viittaavat

hänen mukaansa siihen, miten asiat voisivat olla, ennemmin kuin siihen, miten ne ovat. Joskus unet näyttävät

varoittavan vaaroista tai kehottavat miettimään asioita tarkemmin. Unet pulppuavat esiin piilotajunnasta,

jonka eri tasot esitellään seuraavan luvun alussa. (Fontana 1997)

2.3 Unien ymmärtäminen

Tässä luvussa käsitellään ensin unien kieltä ja tapoja, joilla voi ymmärtää unien sanomaa. Toisessa osassa

esitellään lyhyesti uniryhmätyöskentelyn pääpiirteet ja rakenne ja sen keskeiset toimintaperiaatteet.

2.3.1 Unien kieli

Kirjassa Uniopas, Vapauta alitajunnan voimat käyttöösi David Fontana esittelee Freudin ja Jungin tutkimat

piilotajunnan tasot. Ensimmäinen taso on esitietoisuuden taso, joka sisältää kaiken sen aineksen, johon

voimme päästä käsiksi myös valvetilassa. Toinen taso on persoonallinen piilotajuntamme, joka vaikuttaa sy-

vällisesti uniimme ja muuhun sielunelämäämme. Kolmas taso on kollektiivinen piilotajunta. Se sisältää ih-

mismielen perimmäiset käsitykset, symbolit ja teemat ja se on kaikille yhteinen, peritty mielen taso.

Näillä eri tasoilla on suuri vaikutus ihmisen tietoiseen käyttäytymiseen, ja näihin tasoihin ihminen voi tutus-

tua esimerkiksi juuri unien avulla. Ensimmäisen tason unet kertovat asioista, joista olemme tietoisia, mutta

yleensä ne paljastavat asiasta jotain syvällisempää. Toisen tason unissa käytetyt symbolit ovat, samoin kuin

ensimmäisenkin tason unet, yleensä henkilökohtaisia ja näin ollen erilaisia eri ihmisille. Kolmannen tason

unet ovat Fontanan mukaan harvinaisimpia, ja ne liittyvät sellaisiin perimmäisiin asioihin kuin uskonto, rak-

kaus, muuttuminen, sankaruus. Tämän tason symbolit ovat usein yleismaailmallisia. (Fontana 1997)

6

Jungin mukaan unissa ei usein ole mitään järkeä, ja siksi niitä on niin vaikea ymmärtää. Ne saattavat sisältää

ristiriitaisia ja naurettavalta tuntuvia kuvia, niissä ajantaju katoaa ja tavalliset asiat ja esineet voivat saada

aivan uusia sävyjä. Hän kirjoittaa siitä, miten jokaisella tietoisen mielemme käsitteellä on omat psyykkiset

assosiaationsa, jotka ovat eri ihmisillä erilaisia. Niinpä hänen mukaansa on mahdotonta tulkita eri ihmisten

unia irrallisena yksilöstä esim. unikirjan ja sen symbolitulkintojen varassa. Tästä kirjoittaessaan Jung mahdol-

lisesti tarkoittaa juuri edellä esiteltyjä ensimmäisen ja toisen tason piilotajuntaan liittyviä unia, joissa symbolit

ovat henkilökohtaisia ja siten jokaisella erilaisia. (Jung 1964).

Freudin mukaan unia voidaan tulkita ja niiden merkitystä voidaan osoittaa tieteellisen tulkinnan avulla.

Markku Siivola puolestaan näkee tulkinta-sanan ongelmallisena, koska siinä unen tulkitsija nostetaan unen-

näkijää paremmin unen tuntevaksi auktoriteetiksi. On kuitenkin kiinnostavaa, että myös Freud päätyy teok-

sessaan kuvaamaan juuri omia uniaan ja tulkitsemaan niitä potilaittensa tai ystäviensä unien sijaan. Jung

päätyy kirjoittaessaan siihen, ettei unien analysoiminen ole niinkään opittavissa oleva tekniikka, jota voidaan

soveltaa tiettyjen sääntöjen mukaan, vaan se on dialektista vuorovaikutusta kahden persoonallisuuden välil-

lä. Hänen mukaansa parantavat prosessit ovat pitkävaikutteisempia, mikäli ne nousevat potilaan omasta

persoonallisuudesta. (Freud 2010; Jung 1964; Siivola 2008)

Anne Lindholm-Kärki kirjoittaa kirjassaan Uni tuntee sinut siitä, miten uni puhuu symbolein ja vertauskuvin.

Myös Jung kirjoittaa siitä, että ihminen tuottaa symboleja tiedostamattaan ja spontaanisti unien muodossa.

Symbolit hän puolestaan määrittelee esimerkiksi kuvaksi tai sanaksi, joka viittaa johonkin enempään kuin

siihen, mikä on sen ilmeinen ja välitön merkitys. Sillä on Jungin mukaan laajempi piilotajuinen puolensa, jota

ei voi määritellä tai selittää. (Lindholm-Kärki 2012; Jung 1964)

Unien ymmärtämiseen tarvitaan Lindholm-Kärjen mukaan yhteys tähän symbolikieleen. Myös unen tunteet

sekä tunne, johon herää, ovat Lindholm-Kärjen mukaan tärkeitä unien ymmärtämiseksi. Edellisen päivän

kokemuksia ja ajatuksia työstämällä voi saada lisätietoa unesta ja sen pystyy luomaan siltaa unien ja päivä-

todellisuuden välille. Myös Siivolan mukaan unen symboleita voidaan tutkia, mutta hänen mukaansa hedel-

mällisempää – ja samalla vaikeampaa – on löytää unikuvien sisällä olevia tunteita ja tunnelmia. Symbolien,

joita unissa nähdään, oletetaan Siivolan mukaan melko yleisesti kuvaavan vain unennäkijän omaa minää.

Myös Anne Lindholm-Kärki kirjoittaa siitä, että unessa esiintyvät ihmiset, eläimet ja esineet ovat vertauskuvia

joistain unennäkijän omista tunteista ja ominaisuuksista. Unet kertovat ihmisen omasta sisäisestä maailmas-

ta. Markku Siivola erottaa toisistaan unien tulkinnan ja niiden ymmärtämisen. Ensimmäinen voi hänen mu-

kaansa olla haitallista, kun taas jälkimmäinen ei. (Lindholm-Kärki 2012; Siivola 2008)

7

Omia unia on mahdollista oppia ymmärtämään itsenäisesti ja yksin, mutta Siivolan mukaan unet aukeavat

helpommin toisen ihmisen tai, vielä paremmin, pienryhmän avulla. Myös Anne Lindholm-Kärki kirjoittaa uni-

ryhmätyöskentelystä ja uniohjauksesta. Uniohjaukseen ei hänen mukaansa kuulu tulkitsemista vaan tärkeintä

on luottamus itse uneen. Unessa on kaikki tarvittava tieto ja uniohjaajan tehtävä on johdattaa unennäkijä

tämän tiedon äärelle. Unien paras asiantuntija Lindholm-Kärjen mukaan on unennäkijä itse. Uniryhmässäkin

unennäkijä on aina oikeassa, toteaa Siivola. Ryhmän tulkintojen ja unennäkijän käsityksen välisen kilpailun

Siivola tiivistää osuvasti kirjoittamalla: ”Ryhmän on parempi jäädä epävarmaan totuuteen kuin päätyä var-

maan epätotuuteen”. (Lindholm-Kärki 2012; Siivola 2008)

Unien avaamiseen käy välineeksi juuri keskustelu unesta jonkun toisen ihmisen tai pienryhmän sisällä. Siivo-

lan mukaan kysymykset ovat hyvä tapa avata unia lisää, niin että unennäkijä säilyy unensa asiantuntijana ja

omistajana. Hän kyseenalaistaa neuvojen, ohjeiden ja lohdutuksen antamisen tarpeellisuuden unen avautu-

misen kannalta. Siivolan mukaan uni on yhteydessä ihmisen syvimpiin rakenteisiin ja siksi turvallisuuden tun-

ne on yksi tärkeistä tekijöistä unien käsittelyssä. Unien käsittely yksin on mahdollista, mutta vaarana on unien

liian yksipuolinen tarkastelu, jolloin unen koko sisältö ja merkitys saattavat jäädä kovin pintapuolisiksi. (Siivola

2008)

Sandra Collierin mukaan ratkaisevinta omien uniensa ymmärtämisessä on ns. ahaa- elämys. Se ilmenee hä-

nen mukaansa eri ihmisillä eri tavalla, mutta se on tärkein työkalu, kun unia yrittää ymmärtää. Hän kirjoittaa

siitä, miten eri ihmisille samat symbolit merkitsevät eri asioita ja ahaa-elämys painottaa juuri unennäkijän

omaa kokemusta siitä, että on ymmärtänyt oikein unensa. Collier kannustaa tekemään kysymyksiä ja etenkin

toisten unien kohdalla varomaan omia ennakkokäsityksiä ja liian nopeita johtopäätöksiä. Myös Markku Siivo-

la kirjoittaa ahaa-elämyksestä, joka hänen mukaansa on kaikkein käyttökelpoisin kriteeri unien ymmärtä-

miseksi. Ahaa-elämystä hän kuvaa kokonaisvaltaiseksi tunne-elämykseksi, niin kuin unikin on, jolloin unen

ymmärtäminen ei jää vain tyynen rationaalisen ajattelun lopputulokseksi. Ahaa-elämyksen myötä uni tulee

ymmärretyksi välittömänä oivalluksena, jolloin sitä ei tarvitse selittää eikä sen moniulotteisuutta pysty seli-

tyksillä täysin tavoittamaankaan. Kuitenkin Siivola painottaa tunteen ja järjen yhteistyötä myös unien koko-

naisvaltaisessa ymmärtämisessä. (Collier 2004; Siivola 2008)

2.3.2 Uniohjaus

Unennäkijä voi työstää näkemiään unia yksin ja kirjoittamalla niitä ylös. Nykyään on lisäksi olemassa ammatil-

lista uniohjausta, jossa unia voi pohtia joko uniohjaajan kanssa kahdestaan tai ryhmässä. Uniohjauksessa on

8

Anne Lindholm-Kärjen mukaan kolme vaihetta: unen oivaltaminen, sen viestin ymmärtäminen ja saatujen

oivallusten siirtäminen käytäntöön. Lindholm-Kärjen mukaan uniohjaaja ei ole terapeutti eikä uniohjaukseen

kuulu tulkitseminen. Uniohjauksen voi kuitenkin yhdistää esimerkiksi psykoterapiaan, työnohjaukseen ja eri-

laisiin ihmissuhdeammatteihin. Myös Markku Siivola kirjoittaa uniryhmistä. Hänen mukaansa jo pelkästään

unen jakaminen kenen tahansa toisen henkilön kanssa avaa suurempia mahdollisuuksia unen ymmärtämi-

seen riippumatta siitä, onko henkilö terapeutti tai ystävä. Uniryhmän perustaminen on hänen mukaansa

mahdollista ystävienkin kesken. (Lindholm-Kärki 2014; Siivola 2008)

Uniryhmän sopiva koko Siivolan mukaan on 5–10 ihmistä. Sekä Siivolan että Lindholm- Kärjen mukaan ihan-

teellisin ryhmä on 6–8 henkilöä. Lindholm-Kärjen mukaan sitoutuminen ryhmään on tärkeää ja yhden ryh-

mäistunnon hyvä pituus on kolme tuntia. Ryhmä voi kokoontua muutamasta kerrasta aina useampaan vuo-

teen ja ryhmä voi olla joko suljettu tai täydentyvä. Suljetun ryhmän etuja on se, ettei uusiin osallistujiin tutus-

tumiseen mene energiaa ja aikaa ryhmän edetessä. (Lindholm-Kärki 2014)

Sekä Siivola että Lindholm-Kärki korostavat uniryhmätyöskentelystä kirjoittaessaan turvallisuuden merkitystä.

Siivola alleviivaa erityisesti seuraavia tekijöitä: ryhmässä kerrottuja unia ei saa kertoa ryhmän ulkopuolisille,

unennäkijä itse määrittää salaisuustasonsa ja unennäkijä voi lopettaa prosessin milloin tahansa. Lisäksi Siivo-

lan mukaan on huolehdittava hienotunteisuudesta ja siitä, ettei kiertäviä puheenvuoroja ole. Anne Lindholm-

Kärjen mukaan unta ei saa tulkita. Unennäkijä siis pysyy koko ajan unensa asiantuntijana. Lindholm-Kärjen

mukaan on myös tärkeää, ettei unennäkijään oteta ryhmässä katsekontaktia, kun hän työstää untaan. Ryhmä

sitoutuu rehellisyyteen ja ryhmän tavoitteena on auttaa unennäkijää oivaltamaan itse untaan. (Lindholm-

Kärki 2014; Siivola 2008)

Uniryhmätyöskentelyssä on omat tarkat vaiheensa, joihin tässä työssä ei pystytä syventymään perusteellises-

ti. Lukijan kiinnostuessa uniryhmätyöskentelystä enemmän, alkuun pääsee esimerkiksi Anne Lindholm-Kärjen

ja Markku Siivolan teosten avulla, joita tässä työssä on käytetty lähteenä.

2.4 Erilaisia unityyppejä

Tässä työssä käyttämissäni lähteissä unia jaotellaan erilaisiin ryhmiin erilaisin perustein. Poimin omaan työ-

höni kolme keskeisintä uniryhmää, jotka mielestäni ansaitsevat omat alalukunsa. Nämä ryhmät ovat en-

neunet, painajaisunet ja selväunet. Erityisesti näiden unien hieman tarkempi käsittely saattaa mielestäni

9

palvella mentoria hänen kohdatessaan asiakkaansa kertomuksia unistaan. Kertovatko unet tulevaisuudesta?

Miten suhtautua pelottaviin painajaisuniin ja mitä tarkoitetaan selväunilla?

2.4.1 Enneunet

David Fontanan mukaan telepaattinen unien näkeminen on todistettu jopa kokein. Lisäksi on tapauksia, jois-

sa on nähty ennakolta tulevia tapahtumia tai onnettomuuksia, ja tätä ei tiede pysty vielä selittämään. Myös

Anne Lindholm-Kärjen mukaan todisteita unitelepatian ja enneunien olemassaolosta on peräisin monista eri

lähteistä. Hän kertoo työskennelleensä uniryhmiensä kanssa ja säännöllisesti tavanneensa ihmisiä, jotka ovat

nähneet enneunia. Hänen mukaansa ennakoivat unet ovat laimeita tunnelmaltaan. Ne ovat viileän neutraale-

ja ja toteavia, eivätkä herätä vahvoja tunteita unennäkijässä. Lindholm-Kärki ehdottaa tutkimaan jokaisen

unen huolella ja vasta muut näkökulmat poissuljettua arvioimaan, onko kyse todentuvasta unesta. Lindholm-

Kärjen mukaan on tärkeää, ettei kaikkia pahaenteisiä unia aleta pitää enneunina, sillä suurin osa tällaisista

unista liittyy ihmisen omiin tunteisiin ja kokemuksiin eikä ennakoi mitään tragediaa. (Fontana 1997; Lind-

holm-Kärki 2012)

Joskus unet saattavat Junginkin mukaan ennakoida tiettyjä tilanteita jo kauan ennen kuin ne todella tapahtu-

vat. Siinä ei hänen mukaansa ole kuitenkaan mitään maagista, eikä kyseessä välttämättä ole ihme tai ennak-

koaavistus. Kyseessä on Jungin mukaan monien elämämme kriisien pitkä piilotajuinen esihistoriansa, joka

pääsee esiin unien kautta. Niinpä unet saattavat joskus varoittaa meitä. Sen sijaan Siivola kiistää, että unet

antaisivat elämänohjeita. Hänen mukaansa unet eivät neuvo, ohjaa eivätkä varoita. Ne ainoastaan valaisevat

elämäntilannetta sellaisena kuin se on. Päivätietoisuutemme tehtäväksi jää ymmärtää unen sisältö parhaaksi

katsomallamme tavalla. Pohjimmiltaan vaikuttaa siltä, että Jung ja Siivola kirjoittavat samasta asiasta yksimie-

lisesti näennäisestä ristiriidasta huolimatta. (Jung 1964; Siivola 2008)

Myös Anne Lindholm-Kärki kirjoittaa siitä, miten monilla kriiseillä ja tapahtumilla on pitkä piilotajuinen esihis-

toriansa, vaikka emme sitä muistaisikaan. Piilotajunta myös havaitsee monia asioita, joita tietoinen mielem-

me ei ole valmis ottamaan vastaan. Tiedämme siis paljon enemmän kuin tiedämme tietävämme, ja tämä

tieto saattaa tulla esiin unissamme. Yhdeksi selitykseksi telepaattisille ilmiöille Lindholm-Kärki tarjoaa kollek-

tiivista piilotajuntaa. Toinen mahdollinen lähestymistapa on hänen mukaansa hengellisyys eli usko siihen,

että Luoja voi tarvittaessa näyttää meille asioita, joita järkemme ei pysty ymmärtämään. (Lindholm-Kärki

2007)

10

Markku Siivola ei kirjassaan ota kantaa enneunien olemassaoloon. Hänen mukaansa usko ja epäusko ovat

kumpikin umpikujia ja on hedelmällisempää ohjata ihmisiä ymmärtämään uniaan kuin väitellä enneunien

olemassaolosta. Itse olen samaa mieltä. Mielestäni mentorit olisi hyvä kuitenkin tietää myös enneunien ole-

massaolosta. On ihmisiä, jotka niihin uskovat, ja ihmisiä jotka eivät niihin usko. Ne ovat kuitenkin yksi osa

elämäämme, tavalla tai toisella. (Siivola 2008)

2.4.2 Painajaisunet

Painajaiset ovat unia, joihin sisältyy uhkaa, kauhua tai inhoa. Yleensä unennäkijästä tuntuu, että häntä uhkaa

jokin pimeyden voima, jota vastaan hän ei pysty puolustautumaan. Lindholm-Kärjen mukaan ihminen herää

kesken unien, mikäli uni on liian uhkaava. Myös Sandra Collier kirjoittaa painajaisista. Hän erottaa ne kuiten-

kin yöllisistä kauhukohtauksista, joita ihminen kokee syvimmässä univaiheessa ja joihin ei liity varsinaista

unennäkemisvaihetta. Kauhukohtauksessa ihminen herää suunnattomaan kauhuun, kun taas painajainen on

tavattoman pelottava ja järkyttävä uni, jossa unennäkijä tuntee itsensä jollain tapaa uhatuksi. (Collier 2004;

Fontana 1997; Lindholm-Kärki 2007)

Anne Lindholm-Kärjen mukaan painajaisen voi aiheuttaa joko ruumiin fysiologinen häiriötila tai persoonalli-

suuden sisäinen ristiriita. Esimerkkejä ruumiin häiriötiloista ovat kuume tai kova kipu. Myös jokin järkyttävä

ulkoinen tekijä, kuten elokuva tai kirja, voi aiheuttaa painajaisia. Lindholm-Kärjen mukaan painajaiset aiheu-

tuvat useimmiten kuitenkin tietoisen ja tiedostamattoman mielen välisestä ristiriidasta ja kertovat siitä, mikä

itsessä tai elämässä ei ole kohdallaan. Jokainen näkee joskus painajaisia, mutta toistuvat painajaiset kertovat

unennäkijän sisäisestä ristiriidasta. Kuitenkin painajaisuni on Lindholm-Kärjen mukaansa erittäin tärkeä viesti,

jota ei kannata heittää menemään. Käsittelemätön painajaisuni saattaa painua vielä syvemmälle, ruumiin

tasolle, minkä vuoksi sen viesti on syytä selvittää. Useimmat painajaiset kertovat minän ja ydinminuuden

välillä olevasta ristiriidasta, ja uni voi olla ydinminän vakava varoitus. Painajainen saattaa olla torjutun tai

kielletyn puolen saanut uhkaava muoto, ja se auttaa unennäkijää saamaan kosketuksen torjuttuun puoleen

ja löytämään sen myönteisen voiman. (Lindholm-Kärki 2007)

2.4.3 Selväunet

Selväunilla David Fontana tarkoittaa unia, joita unennäkijä näkee täysin tietoisessa tilassa. Hänen mukaansa

voimme oppia hallitsemaan uniamme, mikäli opimme tunnistamaan, milloin näemme unta. Tämä taito saat-

taa olla avuksi oman minän kehittämisessä. Selväunessa ihminen lähestyy heräämättä valveen ja

11

tietoisuuden tilaa ja tajuaa kykenevänsä ohjaamaan unta. Täydellisesti emme kuitenkaan pysty unia ohjaa-

maan edes selväunessa. Selväunessa voimme päättää tietynlaisesta toiminnasta, mutta lopputuloksen mää-

rää kuitenkin aina piilotajunta. Myös Anne Lindholm-Kärjen mukaan selkounissa ihmisen tietoinen ja tiedos-

tamaton mieli kohtaavat hyvin läheisesti, mutta eivät täydellisesti. Näin ollen piilotajunta pysyy aina jossain

määrin piilossa. Anne Lindholm-Kärjen mukaan selkounien näkeminen on opeteltavissa oleva taito, vaikkakin

jotkut ihmiset ovat kertoneet nähneensä tietoisia unia jo lapsena. (Fontana 1997; Lindholm-Kärki 2012)

Anne Lindholm-Kärjen mukaan selkounet lisäävät mielen kirkkautta ja selkeyttä. Ne mahdollistavat syvän

yhteyden yö- ja päivätietoisuuden välillä. Niiden avulla voi pohtia elämäänsä ja itseään ennakkoluulottomasti

ja hakea näkökulmia, jotka ovat erilaisia kuin päivätajunnan käsityksemme. Selkounien avulla voi seikkailla,

pitää hauskaa, nauttia ja kokeilla asioita. Niiden avulla voi toteuttaa unelmansa ja kokea, miltä uusi minä

tuntuu. Niiden avulla voi ratkaista ongelmia ja löytää kadonneita puolia itsestään. Selkounien avulla voi Lind-

holm-Kärjen mukaan vaikuttaa suoraan alitajuntaansa. Selkounien avulla ihminen voi voittaa pelkojaan, lisätä

itseluottamusta ja rikastaa luovuuttaan. (Lindholm- Kärki 2014)

David Fontana käyttää teoksessaan Unien kiehtova kieli termiä läpinäkyvät unet. Niiden lisäksi hän esittelee

näille läheisen ilmiön, jota hän kutsuu valeheräämiseksi. Tällä hän tarkoittaa samanlaisia eloisan tarkkuuden

kyllästämiä unia kuin läpinäkyvätkin unet, mutta niissä unennäkijä ei kuitenkaan ole tietoinen unitilastaan,

vaan uskoo olevansa hereillä. Joskus tällaiset unet herättävät unennäkijässä levottomuutta. (Fontana 1996)

3 Minä ja unimaailmani

Muistan aina nähneeni unia. Joskus olen muistanut uniani paremmin, joskus huonommin. Nuorempana en

kiinnittänyt uniini sen enempää huomiota. Pidin niitä yhtenä osana elämää, mutta en ajatellut niillä olevan

sen suurempaa merkitystä. Toki olin jossain vaiheessa nuoruuttani niistä niin kiinnostunut, että muistan aloit-

taneeni unipäiväkirjan pitämisen. Lopetin sen kuitenkin heti alkumetreillä, koska se tuntui jotenkin lapsellisel-

ta, enkä ymmärtänyt, mitä hyötyä sellaisesta voisi olla. Lapsuudestani mieleen ovat jääneet toistuvat

painajaiset, joissa mielikuvituksieni pahin ilmiö, sota, tuli lapsuudenkotini pihaan. Olin ainoa, joka pystyi suo-

jelemaan pienempiä sisaruksiani ja mietin, mihin voin heidät piilottaa, niin etteivät he tulisi löydetyiksi ja

kuolisi. Näitä painajaisunia näin toistuvasti muutaman kerran ja ensimmäisen kerran puhuin niistä pari vuotta

sitten terapiassani. Ne eivät avanneet minulle suuria aarreaittoja lapsuudestani, mutta ne kertovat omalla

tavallaan lapsuuteni peloista, unien voimasta ja siitä, miten jotkut unet voi muistaa läpi elämänsä, vaikkei

olisi niitä ylös kirjannutkaan. Jotain merkitystä niillä siis on väistämättäkin oltava.

12

Tässä luvussa käytän materiaalina omia päiväkirjaani ylös kirjattuja uniani. Esimerkit on valittu satunnaisesti

ajalta ennen tämän lopputyön kirjoittamisen aloitusta, enkä unia ylös kirjatessani ole aikonut niitä kenelle-

kään koskaan näyttää. Unet lainaan alkuperäisessä muodossaan muokkaamatta niitä niin kuin ne päiväkirja-

merkinnöissäni ovat lukuun ottamatta ihmisten nimiä, jotka olen muuttanut toisiksi. Se, kenet sisimpäni on

valinnut symboliksi mihinkin uneen, on sinällään kiinnostava yksityiskohta, mutta tässä työssä rajasin lähipii-

rilleni mahdollisuuden pysyä anonyyminä, vaikka onkin kyse minun sisimpäni tekemistä valinnoista, ei lähipii-

rini todellisuudesta.

Ensimmäisessä osassa kuvaan lyhyesti omaa matkaani unien maailmaan, sitä miten unista tuli tärkeä osa

elämääni. Toisessa osassa tarkastelen unieni symbolikieltä ja sitä, miten ymmärrän uniani. Kolmannessa ja

neljännessä osassa pohdin unien tehtävää elämässäni ja unien merkitystä mentorointiprosessissa.

3.1 Miten unista tuli tärkeä osa elämääni

3.1.1 Nukkumisen merkityksen korostuminen

Esikoiseni synnyttyä sain konkreettisesti ja pysäyttävästi nähdä, millainen merkitys nukkumisella ihmisen

psyykelle on. Esikoispoikani itki ensimmäisinä kuukausina paljon, ja erityisesti sen huomasi öisin. Tunsin vel-

vollisuudekseni hoitaa häntä mahdollisimman paljon itse enkä osannut pyytää apua. Muistan lukeneeni, että

sellaista se pienen lapsen vanhempana oleminen on, valvomista. Sinnittelin pitkään ja jaksoinkin kohtuullises-

ti. Öiden jatkuessa katkonaisina muistan haaveilleeni siitä, että saisin vielä joskus nukkua edes kolme tuntia

heräämättä välillä.

Kun valvomista oli jatkunut riittävän pitkään, aloin oireilla. Vaikka rakastin lastani syvästi ja nautin hänen

hoitamisestaan, aloin olla yhä useammin äreä ja jopa impulsiivinen. En enää tuntenut itseäni enkä tapaani

reagoida ja toimia. Pelkäsin itseäni, mutta en silti ymmärtänyt, että olisin voinut saada jostain apua. Näen

tämän kauden elämässäni merkittävänä ensiaskeleena kohti itseäni. Selvisin valvomisesta jotenkin ja lapseni

kasvaessa aloin nukkua enemmän, mutta tunsin valvomisen myötä käyneeni jossain jaksamiseni äärirajoilla.

Myöhemmin lähdin hakemaan apua ja uskon valvomiskauteni vaikuttaneen siihen, että lopulta annoin perik-

si. Olin käynyt siellä, mistä ei voi omin avuin mennä pidemmälle, ja se kasvatti minussa nöyryyttä. Lopulta

olin valmis hakemaan apua ja ottamaan sitä vähitellen myös vastaan.

13

Myöhemmin kun aloitin Ihminen tavattavissa -koulutuksen, nukuin jo säännöllisiä öitä ja jossain koulutukseni

keskivaiheilla todella pitkiäkin yöunia. Saatoin henkisesti raskaimpina aikoina mennä nukkumaan yhdessä

lasteni kanssa ja herätä yhdessä heidän kanssaan. Joskus tunsin, että 12 tunnin yöunet olivat minulle sopivat

ja riittävät. Sittemmin olen alkanut nukkua vähemmän, mutta uskon unimaailman auenneen minulle koulu-

tuksen aikana osittain juuri siksi, että annoin kerrankin itselleni luvan nukkua. Otin unentarpeeni tosissani ja

vähitellen myös uneni ja niiden sanoman. Varsinaisista uniongelmista en ole koskaan kärsinyt, mutta selvästi

olen omassakin elämässä nähnyt unen yhteyden muuhun elämään ja hyvinvointiin: kun nukun hyvin, jaksan

liikkua ja pitää itsestäni huolta. Silloin myös syön hyvin ja jaksan liikkua ja nukkua levollisesti. Nämä kolme

asiaa käyvät elämässäni käsi kädessä: uni, liikunta ja ruoka, jokainen tukien ja edesauttaen toinen toistaan.

3.1.2 Unieni merkityksen löytyminen

Kun aloin Ihminen tavattavissa -koulutuksen myötä kiinnostua unistani, en lukenut mitään oppaita tai teo-

riakirjallisuutta aiheesta. Kirjoitin uniani ylös päiväkirjaani, mutta kirjoitin ne vapaasti niin kuin itse parhaaksi

koin. En kirjoittanut kaikkia unia ylös, vaan kuuntelin itseäni hyvin joustavasti. Joskus näin monia unia yössä,

joskus oli kausia, kun en muistanut lainkaan näkemiäni unia. Jotkut unet olivat voimakkaampia kuin toiset.

Mentor-koulutuksen myötä olen alkanut uskoa voimakkaimmin ihmisen sisäiseen ohjaukseen. Oma tieni

unien maailmaan on kulkenut vapaasti, ilman sääntöjä. Ohjeilla, miten unipäiväkirjaa tulisi pitää tai miten

unia pitäisi lähestyä, on paikkansa, mutta uskon vahvasti siihen, että unien maailmaan pääsee perille myös

ilman ohjeita ja sääntöjä. Kun ihminen kiinnostuu unistaan ja niiden sanomasta, syttyy usein sisäinen tarve

löytää asiasta enemmän tietoa ja alkaa ymmärtää uniaan paremmin. Silloin on hyvä hetki lähteä etsimään

lisätietoa ja ohjeita eteenpäin. Siihen asti pärjää mielestäni kuitenkin hyvin oman kiinnostuksen ja motivaati-

on varassa. Unet ovat mielestäni mahdollisuus, eivät velvoite.

Unien ymmärtäminen otti jättiaskeleen, kun ne tulivat nähdyksi myös jonkun muun silmien kuin omieni kaut-

ta. Kun aloin puhua unistani ja ihmetellä ääneen niiden merkitystä sekä koulutuksessa että terapiassani, aloin

itsekin ottaa uneni todesta. Se, että sain jakaa uneni jonkun toisen kanssa, mahdollisti oman kontaktipinnan

syntymisen minun ja unieni välille. Unet puhuvat minusta ja minulle, mutta ymmärtääkseni sen minun on

tarvinnut oivaltaa se oivaltaa yhdessä jonkun toisen kanssa. Minut piti siis saattaa unieni maailmaan kädestä

pitäen. Saattaminen on tapahtunut vasta, kun olen itse ollut siihen valmis ja halukas.

Koulutukseni alkuaikoina koin suurta turvattomuutta. Turvallinen ryhmä antoi sisäisen turvattomuuden tun-

teeni tulla esille ja myös unimaailmani alkoi reagoida. Uneni olivat hyvin mustavalkoisia ja pelkistettyjä. Hyvä

14

sana kuvaamaan uniani voisi olla myös naiivi. Tunsin riittämättömyyttä ja häpeää ja sen kautta halua piilou-

tua, olla paljastumatta. Toinen puoli minussa halusi kuitenkin tulla vihdoin nähdyksi niin suurella voimalla,

että se puski itseään läpi. Näin kävi unienkin kohdalla. Häpesin unieni kieltä ja tunsin, että ne kertovat jotain

sellaista sisimmästäni, mitä minä en pystynyt näkemään, mutta minkä muut ehkä näkivät. Uskalsin kertoa

joistain unista koulutusryhmälleni ja ylitin pelkoni kynnyksen. Se, että sain tehdä sen luottamuksellisessa ja

kunnioittavassa ympäristössä, mahdollisti matkani jatkumisen. Uskalsin arvostaa uniani sen sijaan, että olisin

kieltänyt niiden merkityksen elämässäni. Unistani tuli yksi osa minua. Niistä tuli tienviittani ja kanssakulkijani

matkalla kohti itseäni.

Luovuus on ollut minulle aina vaikea niin sanana kuin asiana. En ole koskaan päässyt kokemaan vapaasti,

mitä se on, ja monesti olen kokenut sen puuttuvan minusta täysin. Olen harrastanut monia luovia asioita,

kuten musiikkia, elämässäni, mutta silti kokenut, etten ole uskaltanut heittäytyä luovuuden kaoottiseen yti-

meen. Koulutuksen aikana unia nähdessäni koin jossain vaiheessa unien olevan yhteydessä luovuuteeni. Tun-

sin, että unet puhuivat minulle kieltä, jota en pystynyt manipuloimaan tai säätelemään. Saatoin vain katsoa,

mitä unet kertoivat, miltä ne näyttivät ja mitä ne halusivat ilmaista. Samalla ne nousivat minusta ja olivat

itseni luomia. Hyväksyin unet lopulta osaksi omaa sisäistä luovuuttani. Ne syntyvät ponnistelematta, auto-

maattisesti ja sensuuritta. Se on ollut valtavan tärkeä osa sisäistä matkaani. Minussakin on jotain, mitä järke-

ni ei pääse kahlehtimaan tai kontrollinhaluni tukehduttamaan.

3.2 Unieni sisältö

Tässä luvussa tarkastelen ylös kirjoittamieni unien symbolikieltä ja toisaalta sitä, miten olen ymmärtänyt ja

tulkinnut uniani. Omia uniani jälkeenpäin lukiessa olen huomannut, miten tietyt symbolit toistuvat unesta

toiseen ja myös vuodesta toiseen. Ne ovat minulle tyypillisiä symboleita, kun taas toisen henkilön kohdalla

symbolimaailma saattaa näyttää hyvinkin erilaiselta. Uskon symbolien heijastavan elämääni ja sisäistä maail-

maani persoonallisella tavalla, vaikka olenkin usein todennut oman unimaailmani olevan täynnä varsin mus-

tavalkoisia ja pelkistettyjä, yksinkertaisiakin symboleita. Huolimatta symboleista, uskon tämän luvun

kuvaavan ja tuovan esille kuitenkin yhden tavan ymmärtää unia. Vaikka symbolimaailma olisi erilainen, unien

ymmärtämisen logiikka on uskoakseni eri unennäkijöillä samankaltaisempi.

15

3.2.1 Symbolikieli

Ensimmäinen uneni (2.12.2013), jonka olen koulutuksen aikana kirjannut ylös, on seuraavanlainen:

”Olin jossain konsertissa (ehkä jälleen Venäjällä?). Yhtäkkiä tajusin haitarini kadonneen. Etsin ja etsin, vaan

en löytänyt. Joku toinenkin oli hukannut omansa, en siis ollut ainoa/yksin. Juoksin alas Pekka Pelkosen (nimi

muutettu) luo. Hän juonsi konserttia ja istui juontojen välillä lattialle, ettei näkyisi yleisöön. Katsoin häntä ja

hän ymmärsi, mitä tulin kysymään. (Ai niin! Joku siis kertoi haitareiden löytyneen.) Pekka pudisti kuitenkin

totisena päätään, haitareista ei ollut näkynyt merkkiäkään.”

Näinkin lyhyesti kirjatussa unessa pystyn tällä hetkellä löytämään paljonkin asioita, joita voisin pysähtyä tut-

kimaan. Muistan unen edelleen ja samankaltaisia kadottamisunia näin myöhemminkin silloin tällöin. Olin

hukannut jotain arvokasta, tärkeää, kuten tässä haitarini tai myöhemmin lompakkoni tai puhelimeni. Tuntee-

na tuo kadottaminen tuntui paniikkina ja lopullisena tuhona. Olin kadottanut jotain, mistä en selviäisi. Päivä-

tajunnassani en koskaan panikoinut. Itse asiassa pidin elämäni niin tiukassa kontrollissa, ettei kovin helpolla

syntynyt tilanteita, joissa olisin tuntenut kadottamisen kauhua. Olen aina pyrkinyt olemaan järkevä ja hillin-

nyt itseni, joten uneni antoivat minun tuntea sitä, mitä en muuten itselleni sallinut kovin helposti.

Muistan tämän unen nähtyäni miettineeni, mitä haitari unessa symboloi. Se on minulle arvokas ja tärkeä.

Alitajuntani oli valinnut symboliksi niin selvän kuvan, että pystyin ymmärtämään sen osittain. Vieläkään en

pysty järjellä nimeämään haitaria yhdeksi tietyksi asiaksi elämässäni, mutta saan sen avulla tunneyhteyden

kehossani siihen, mitä voin menettää, kun menetän jotain todella arvokasta. Muutenkaan uneni ei ole järjellä

ajateltuna kovin looginen. Joku kertoo haitarin löytyneen, mutta silti siitä ei ole näkynyt jälkeäkään.

Mielenkiintoista tässä unessa on lisäksi tapahtumapaikka ja muut ihmiset. Monet unistani sijoittuvat Venäjäl-

le. Se on ollut minulle ulkomaa, johon minulla on ollut pääsy, mutta joka samaan aikaan on edustanut jotain

uutta ja täysin vierasta. Se on ollut jotain oman välittömän kokemusympäristöni ulkopuolista. Jotain jännittä-

vää, kiehtovaa ja pelottavaa, mutta silti saavutettavissa ja luvallista.

Totean muistiinpanoissani, etten ollut yksin. Olin juuri aloittanut mentorikoulutuksen ja tuntuu loogiselta,

että olen alkanut avautua tunteelle, etten ole yksin. Olen alkanut löytää sisältäni eri puolia, ja unessa ne ovat

olleet edustettuina erilaisin symbolein. Toistuvia tapahtumapaikkoja unissa ovat olleet Venäjä, liikenne, koulu

ja aika ajoin meren ranta. Jokainen edustaa mielestäni omaa aluetta mielessäni. Venäjä on vieras ja uusi

16

paikka. Liikenne edustaa eteenpäin menemistä ja usein siellä sattuu kommelluksia. Koulu on minulle paikka,

jossa tapahtuu se, mikä on oikein ja missä olen tällä hetkellä. Sen sijaan meri on jotain suurta ja kokonaisval-

taista, johon oma kontrollini ei yllä.

Edellä esitellyssä unessa esiintyy lisäksi vielä mies. Miehet ovat olleet unissani selvästi toistuva symboli ja

monesti vielä miehet, jotka ovat jollain lailla olleet auktoriteettiasemassa elämässäni. Tässä hain apua ja loh-

tua mieheltä, joka kuitenkin pudisti päätään. Etsintöjä pitäisi jatkaa, ratkaisu ei ollut näin helppo. Mielenkiin-

toinen yksityiskohta on myös se, että mies istui yleisöltä piilossa aina juontojen välillä. Kun näen unta mie-

hestä, herään usein aamulla selkeään tietoisuuteen siitä, mikä tunne minulla liittyy kuhunkin mieheen. Mies

voi herättää minussa pelkoa, ihailua, kaipausta, rakkautta, ikävää tai esimerkiksi kunnioitusta. Erityisen

vapauttavaa on ollut miesten kohdalla tajuta, että näen unta loppujen lopuksi itsestäni. Uskon valinneeni

kyseiset miehet edustamaan uniini eri puolia itsestäni, kun taas nuorempana olisin saattanut tulkita unet

suoraksi viittaukseksi suhteestani kyseisiin miehiin päivätodellisuudessa. Tietyllä tavalla uskon suhteeni mie-

hiin näkyvän unissani. Kyse on kuitenkin enemmän siitä merkityssisällöstä, minkä kuhunkin mieheen (tai

myös muihin unien symboleihin) mielessäni liitän, kuin siitä suoranaisesta suhteesta, joka minulla arkielä-

mässä kyseiseen henkilöön on.

Uskon vahvasti, että unien symbolit ovat jokaisella ihmisellä erilaiset. Minulle haitari merkitsee yhtä asiaa ja

toiselle aivan muuta. Siksi on hyödytöntä lähteä etsimään unikirjasta selitystä, mitä haitari tarkoittaa. Voin

kysyä saman kysymyksen itseltäni ja saada vastauksen. Joskus kun en ymmärtänyt uniani itse, puhuin niistä

koulutuksessani tai myöhemmin terapiassa. Muiden, omia uniaan ymmärtävien ihmisten, näkökulma auttoi

minua valtavasti eteenpäin. Joskus hain symboleille selityksiä netistä tai unikirjoista, koska tunsin etten muu-

ten pääse eteenpäin. En usko siitä olleen haittaa, ne pitivät kiinnostustani yllä, mutta tunnen oppineeni ym-

märtämään uniani vasta saatuani vihjeitä ihmisiltä, joita kunnioitin. Toki on kiinnostavaa ja huomionarvoista

ottaa huomioon ihmiskunnan kollektiivinen yhteinen alitajunta, jossa tietyt symbolit saattavat olla laajem-

minkin käytössä. Tällaisissa tapauksissa uskoisin unennäkijän tunnistavan symbolin merkityksen ahaa-

elämyksenä. Siksi unikirjojen ja toisten ihmisten symboleille antamien merkitysten tutkiminen saattaa loppu-

jen lopuksi avata lisää ovia oman unen ymmärtämisessä. Tärkeintä on, että unennäkijä itse tunnistaa ja valit-

see niin sanotut oikeat merkitykset unilleen ja niissä käytetyille symboleille.

17

24.3.2014 olen kirjannut ylös seuraavan unen:

”Ajoin polkupyörällä ja saavutin humalaisen. Hän naureskeli ja katsoin häntä. Hän otti pyöräni tarakasta leikil-

lään kiinni ja lähti yhtäkkiä polkemaan niin hurjasti, että pyöräni kääntyi ympäri ja lähti hurjaa kyytiä peruut-

taen. Minua huimasi niin kovasti, että havahduin ja tajusin, että se oli unta.”

Tässä unessa selkein symboli on polkupyörä, joka edustaa minulle jotain, jolla kuljetaan eteenpäin. Jos ajatte-

len unia, joita tavallisesti näen, kulkuvälineenä niissä on useimmiten auto, mutta tässä unessa jostain syystä

pyörä. Unessa on jotain nurinkurista. Humalainen edustaa minulle jotain, johon ei voi luottaa, jotain sekavaa

ja arvaamatonta. Mistä kertoo unen yksityiskohta, jossa pyörä lähti peruuttamaan? Tunteena se aiheutti niin

voimakkaan kokemuksen, että kirjoitan heränneeni siihen. Onko peruuttaminen symboloinut mahdollista

regression aavistamista? Kun luen päiväkirjani merkintöjä päiväkokemuksistani tuona aikana, olen ollut todel-

la sekavassa elämäntilanteessa, jossa koko siihenastinen totuuteni ja todellisuuteni joutui kyseenalaistetuksi.

Olen kuvannut oloani sekavaksi ja surulliseksi. Olen ollut huolissani läheisistäni ja kuvannut olevani

kaaostilanteessa. Tähän peilaten symbolit humalainen, hurja kyyti peruuttaen ja huimaus on helppo ymmär-

tää osaksi tuon hetkistä sisäistä maailmaani.

Myös seuraavassa unessa on symbolina kulkuväline, tällä kertaa bussi (6.7.2015):

”Olin bussin kyydissä. Joku opintomatka tms. Kuski lähti johonkin ja minä menin ajamaan. Sain pikaisen opas-

tuksen, miten bussia ajetaan ja sitten lähdin liikkeelle. Bussi oli iso ja kömpelö, sitä oli vaikea hallita. Osasin

kuitenkin.”

Olen koulutuksen aikana nähnyt toistuvasti unia busseista. Sen ajaminen on haasteellista, mutta kuitenkin

sellaista, josta selviän. Se on kuitenkin suuri ja ajaminen vaatii keskittymistä ja taitoa. Ehkä se symboloi ryh-

män tai isomman ihmisjoukon alitajuntaa, kun kyseessä on niin iso kulkuneuvo?

10.12.2014 olen kirjannut seuraavan unen:

”Menin kampaajalle ja hän alkoi laittaa suuria papiljotteja, että tulee isot kiharat. Papiljotit menivät helposti

sotkuun ja ihmettelin, miksi haluan isot laineet, enhän pidä sellaisista. Kampaaja alkoi kammata ja hetken

päästä sanoi: ”oletko varma, ettei sulla ole…”. Samassa tajusin, että mulla on täitä. Ne oli tosi isoja ja mustia.

Lähdin ovea kohti kauhuissani, olin saastuttanut koko kampaamon. Kampaaja alkoi siivota ja urakka oli

18

melkoinen. Hän otti kaapeista kaikki tavarat ulos (mm. metalliketjuja ja isoja puisia keppejä, en tiedä mitä

olivat, tosi raskaita kuitenkin). Tajusin, että ehkä kampaamoon tulee lisätilaa, kun kaikki tavarat käy läpi. Me-

nin ulos ja ajattelin, että nyt suoraan apteekkiin hakemaan täishampoota, sitten pääsen niistä eroon. Tajusin

kuitenkin, että niitä on ollut jo aiemmin, joten lakanoissakin kotona on niitä. Unen alussa yritin ottaa niitä

täitä kiinni ja tappaa, mutta olivat niin isoja, että ällötti liikaa.”

Tämä uni tuo monta luonteelleni ominaista asiaa esille. Symboleina ovat täit (jotain vastenmielistä ja kama-

laa), kampaaja (joku, josta olen riippuvainen elämässäni), täishampoo (ratkaisu ongelmaan) ja lakanat, joissa

on täitä (iso, selvitettävä ongelma). Lisäksi tapahtumat symboloivat elämääni. Pyrin usein varmistamaan,

ettei minua saada kiinni virheistä. Jos teen virheen, huomaan sen mieluiten ensimmäisenä, silloin koen ole-

vani turvassa. Unessanikin huomasin itse viime hetkellä minulla olevan täitä, kampaaja ei ehtinyt kertoa asiaa

minulle. Uni heijastaa myös kauhuani olla vaivaksi tai aiheuttaa peruuttamatonta tuhoa tai vaivaa toisille.

Tässä unessa merkittävää on kuitenkin oivallus, että kaiken kauheuden seurauksena saattaisi olla jotain hy-

vääkin, kampaamo tyhjenee ja tulee siivotuksi. Uni päättyy minulle tutusti pessimistisesti. Hyvät asiat ovat

mahdollisia, mutta ei sovi unohtaa ongelmia ja elämän vaikeuksia.

Edellisessä eläimet olivat hyvin pieniä. Muita unissani toistuvia eläimiä ovat olleet koirat, kissat, puput, leh-

mät, vasikat, lampaat ja ketut. Kettu on minulle hämmentävä symboli. Tunnen, ettei kettu liity välittömään

elämänpiiriini mitenkään, mutta unissani se edustaa koiraa villimpää eläintä, muttei kuitenkaan niin vaarallis-

ta kuin susi. Yhteistä näille kaikille eläimille on se, että ne ovat tuttuja suomalaisessa yhteiskunnassa. Kovin

eksoottiset eläimet eivät uniini siis ole eksyneet. Mistähän se puolestaan kertoo?

Erityisen hyvin tunnen seuraavan unen olevan hyvä esimerkki siitä, miten unen eri henkilöt ja tapahtumat

ovat heijastuksia itsestämme. Tämä uni on kirjattu ylös 6.3.2015:

”Oltiin jossain leirikeskuksessa, joka oli koulu. Pekka Putkisen (nimi muutettu) työhuone oli jossain alakerrok-

sessa ja olin hyvissä väleissä häneen. Odotin hänen työhuoneessaan. Tiesin, että hän on poissa. Puhelin soi.

Katsoin (pöytäpuhelimen näytöstä) kuka soittaa. Siinä luki ”oma itse” tms. Ajattelin, että Pekka soittaa kän-

nykällä siihen jostain syystä. Vastasin. Joku korkea-arvoinen mies soitti ja oli vihainen, kun vastasin. Hän sa-

noi, että pitäisi ymmärtää sen näytön perusteella olla vastaamatta, kun näkee ettei se ole itselle.”

Se, mikä omasta mielestäni on merkittävintä tässä unessa, on vastaamiseni puheluun. Olen tiennyt, ettei

pitäisi vastata toisen puhelimeen ja harkinnut vastaamista katsomalla, kuka soittaa. Olen tehnyt jotain, mikä

19

saattaa olla väärin, mutta kuitenkin tarkoitukseni on ollut ainakin osittain hyvä. Siitä huolimatta tulin tuomi-

tuksi korkealta taholta. Uneni on saanut mielenkiintoiset yksityiskohdat ja symbolit:

Pekka Putkinen (johtohahmo, johon olen hyvissä väleissä), puhelin ja soittaja, joka olin minä, korkea-arvoinen

vihainen mies (joka antaa viimeisen tuomion, joka tässä tapauksessa on mahdollista tulkita jopa ristiriitaisek-

si, lukihan puhelimen näytössä oma itse).

Yllä avaamissani unissa on monia erilaisia ja eritasoisia symboleita. On ihmisiä, eläimiä, esineitä, tapahtumia,

paikkoja ja tilanteita. Lisäksi jokaisen unen kohdalla pystyn tavoittamaan koko unen yhteen liimaavan tun-

teen tai useita tunteita, jotka uneen liittyvät. Minulle tyypillisiä tunteita, joita unet ovat symboloineet ja tuo-

neet näkyväksi, ovat olleet esimerkiksi kauhu, pelko tehdä virheitä, epäonnistumisen pelko, pelastumisen

mukanaan tuoma helpotus, epätietoisuus, ymmällään olo, sekavuus ja ankaruus. Näiden unien aikainen elä-

mä on ollut täynnä juuri näitä tunteita. Sisäinen kokemukseni on ollut varsin sekava ja niin täynnä tunteita,

etten ole kyennyt erittelemään niitä. Tässä työssä unet ovat olleet palvelemassa sisäisen maailmani järjesty-

mistä, ja ehkä niitä tarkemmin tutkimalla ja analysoimalla olisin voinut oivaltaa ja jäsentää asioita vieläkin

paremmin.

3.2.2 Unieni ymmärtäminen

Unien ymmärtäminen on ollut minulle paradoksaalinen asia. Toisaalta olen voinut ymmärtää jotain tiettyä

untani paremmin, jos en kokonaan. Toisaalta uni on pysynyt saavuttamattomana ja vapaana tyhjentäviltä

selityksiltä. Välillä suurin ymmärrys unesta on ollut se, että suostun olemaan analysoimatta ja ymmärtämättä

untani. Suostun tuntemaan uneni tunteet ja tunnemaailman ja annan niiden elää minussa. Ymmärtäminen

on siis tarkoittanut paitsi järjen työskentelyä, myös tunnetason työskentelyä, nöyryyttä ja hyväksymistä. Unet

ovat olleet irrationaalinen ja epälooginen portti tarinoiden ja kokemusten maailmaan, jossa järki on ollut vain

yksi ymmärtämisen välineistä. Näin unet ovat opettaneet minulle jotain oleellista ja arvokasta myös elämäs-

tä. Elämässäkin järki on vain yksi välineistä, ja meissä ihmisissä on muitakin ulottuvuuksia.

Teoriaosuudessa puhuttiin ahaa-elämyksestä ja voimakkain ahaa-elämys unien ymmärtämisessä oli se, kun

tajusin unieni ihmisten ja asioitten edustavan eri puolia minussa. Ennen tätä luulin näkeväni unia suhteistani

muihin ihmisiin ja tämän ahaa- elämyksen myötä ymmärsin rakentavani sisäistä palapeliäni. Unien tulkinta

siirtyi ulkopuolisesta maailmasta sisäiseen maailmaani. Ahaa-elämyksen luonnetta voin omalta kohdaltani

kuvata varmaksi ja kyseenalaistamattomaksi. Ymmärtäessäni uneni yksityiskohdan merkityksen asiat ovat

20

loksahtaneet niin voimakkaasti kohdalleen, että olen voinut olla varma tulkintani osumisesta oikeaan. Tässä

suurena apuna on usein ollut jonkun ulkopuolisen peilaus unestani.

Tuntuu uskomattomalta muistaa joitain uniaan vielä useiden vuosien kuluttua. Muistan joidenkin unien tun-

nelman, yksityiskohdat tai sanoman kuin olisin nähnyt unen aivan hiljattain. Yhden tällaisista unista olen kir-

jannut päiväkirjaani seuraavasti (8.5.2014):

”Oltiin koulussa (ehkä Venäjällä tms.) ja murhaaja houkutteli tytön kanssaan kellarikerroksiin. Uhri oli epäile-

väinen, mutta seurasi. Tultiin betonihuoneeseen, jossa murhaaja tappoi uhrinsa hakkaamalla häntä lattiaan.

Sitten murhaaja tuli muiden oppilaiden joukkoon kouluun. Eräs tyttö (pitkät vaaleat hiukset) oli murhatun

ystävä ja hänen kohtalonsa oli löytää ystävä murhattuna ja ruhjottuna huoneesta. Pelko oli kaikkialla, koska

murhaaja oli vapaana. Ovela ja kylmäverinen murhaaja.”

Tästä unesta muistan olleeni kauhuissani pitkään. Se vaikutti niin voimakkaasti, että puhuin siitä koulutus-

ryhmässäni. En ymmärtänyt untani. Ainoa asian, jonka ymmärsin, oli oma kauhuni siitä, mitä olin nähnyt.

Koulutuksessa sain peilauksen unelleni. Ohjaajani ehdotti, että sekä lyöjä että uhri olivatkin minä. Yhtäkkiä

asiat loksahtivat kohdalleen ja tajusin, että niinhän se on. Ei ollut kysymystäkään siitä, etteikö se olisi pitänyt

paikkaansa ja tunteena tuo ahaa-elämys oli valtavan eheyttävä. Samalla kun tajusin olevani myös lyöjä, kau-

huni hellitti hiukan. Aloin ymmärtää pelkän tuntemisen sijaan. Ohjaajani peilasi myös tappamistapaa minulle.

Tyttöä ei kellarissa ammuttu tai tapettu nopeasti, vaan häntä hakattiin lattiaan niin kauan, että hän lopulta

kuoli. Tämäkin teki minuun syvän vaikutuksen. Tätä tunsin todella tekeväni itselleni päivätodellisuudessa,

joskin vain mielessäni.

Teoriaosuudessa pohdittiin unien tulkinnan ja ymmärtämisen välistä rajaa. Uniasiantuntijat olivat melko yksi-

selitteisesti sitä mieltä, että unien näkijä on uniensa asiantuntija. Unennäkijälle ei tulisi antaa neuvoja, lohdu-

tusta tai ohjeita. Olen osittain eri mieltä. Minulle suurin ahaa-elämys tuli peilauksen kautta. Toinen ihminen

käytti omia tunteitaan ja ajatuksiaan ja kertoi oman näkemyksensä unestani. Tämä avasi tien ymmärtämään

itseäni ja untani. Toisaalta on huomionarvoista, että peilausta tarjottiin yhtenä monista vaihtoehdoista. Sain

joko hyväksyä tai hylätä sen. Pysyin siis uneni asiantuntijana, mikä on minustakin tärkeää. Kyseenalaistan

kuitenkin pelkän kysymysten tekemisen. Joskus voi olla hedelmällisempää tarjota omia tunteita ja ajatuksia,

kunhan molemminpuolinen kunnioitus toimii ja molemmat ovat tietoisia siitä, että peilaus saattaa kertoa

yhtä paljon peilaajasta kuin peilattavasta.

21

Ahaa-elämyksillä on ollut valtava eheyttävä voima. Olen unieni kautta alkanut ymmärtää itseäni ja uskoa

siihen, että tieto ja vastaukset löytyvät minusta. Ahaa-elämykseen en kuitenkaan ole päätynyt yksin, olen

tarvinnut muitten ihmisten apua ja peilausta. Olen löytänyt tien itseeni toisten johdatuksen avulla, kun olen

ollut siihen valmis ja halukas.

Aivan viime aikoina olen kiinnittänyt huomiota tapaani ymmärtää uniani. Monesti käy niin, että nähtyäni unta

ymmärrän sen merkityksen suoraan ja välittömästi ollessani jossain unen ja valveen välimaastossa. Usein

unen sanoma aukeaa minulle jopa yhdessä lauseessa, jonka kuulen päässäni. Näen unen tärkeät yksityiskoh-

dat jotenkin kokonaisvaltaisesti ja tiedän, mitä uni on halunnut minulle sanoa. Alussa epäilin näitä sanomia.

Ajattelin, että unia pitää työstää itse päivätajunnassa ja vasta huolellisen pohdinnan jälkeen unista saattaa

saada jonkinlaisen vihjeen tai ymmärryksen niiden viestistä. Nyt olen alkanut kuitenkin ottaa myös unien

ymmärtämisen todesta. Tunnen, että unilla on minulle viesti ja usein se on selvä ja ytimekäs. Jopa niin koko-

naisvaltainen, etten saa sitä aina purettua loogisiin käsitteisiinkään. Joskus vain tiedän, mitä uni tarkoitti.

Tässä on mielestäni piirteitä selkounista, joskaan en ole omia uniani koskaan muuttanut tai niihin vaikuttanut

tietoisesti. Kuitenkin unen ymmärtäminen tietoisessa unitilassa on ollut merkityksellistä.

Kerran olen saanut pienen kosketuksen siihen, miltä selkounen näkeminen tuntuu. Menin nukkumaan pään-

särkyisenä ja näin voimakkaan unen (30.7.2015):

”Yhtäkkiä kuin tyhjästä kotiini ilmestyi mies, mustiin pukeutunut. Kuin kummitus. Säikähdin ja olin aivan kau-

huissani. Normaalisti olisin lähtenyt karkuun, nyt menin kohti ja kosketin. Mies hävisi, kun kosketin ilmaa

hänen kohdallaan. Tuntui tosi hyvältä, että uskalsin kohdata kauhuni.”

Tämä uni ei noudattanut normaalien unieni kaavaa. Kuten unen muistiinpanoissakin totean, normaalisti oli-

sin lähtenyt karkuun. Se, että menin kohti ja kosketin, oli niin voimakas kokemus, että jollain lailla tietoisuu-

teni oli siinä läsnä. En koskettanut miestä tietoisena tai itse untani ohjaten, mutta uskoisin, että jotakin tä-

män tapaista saattaisin kokea selväunta nähdessäni.

3.3 Unien tehtävä

Kuten osiossa 3.2 yhteydessä totean, unet ovat olleet yksi väylä tuntea tunteita, joita en ole valveilla ollessani

halunnut tai pystynyt tuntemaan. Uskon myös lapsuuden painajaisteni yhtenä tehtävänä olleen sen, että

saatoin käydä läpi niitä pelottavia tunteita, joihin muuten ei ollut kosketusta. Kauhu on yksi tunteista, joita

22

olen unissani toistuvasti tuntenut, mutta unissa on ollut myös tunteita aivan toisesta ääripäästä. Seuraavassa

unessa (27.8.2015) tunsin voimakasta onnen ja kokonaisvaltaisen hyvänolon tunnetta:

”Seppo Sijainen (nimi muutettu) tuli luokseni pyytämättä. Makasin vuoteessa jotenkin sairaana ja voimatto-

mana. Hän nousi portaat ylös (Markonkuja tms.?) ja tuli sänkyni viereen. Halasimme monta, monta kertaa ja

se tuntui äärimmäisen hyvälle. Se oli perimmäinen rakkaus. Sen jälkeen sovimme, että tapaamme illalla juh-

lissa. Kun muuten halasin Seppoa, se tuntui parhaalta sängyssäni. Kun nousin siitä ja pyysin halausta, se oli

ok, mutta järki alkoi selittää ja ihmetellä, eikö hän ehkä haluakaan halata minua.”

Tällaisia miehenhalausunia olen nähnyt viimeisten vuosien aikana muutamia. Yhdessä vaiheessa näin niitä

toistuvasti ja tunsin, että aina joku elämäni uusi tärkeä mies antoi minulle halauksensa ja sen kautta hyväk-

syntänsä. Tunsin halausten parantavan jotain ja unilla oli tärkeä merkitys ja vaikutus minulle. Varsinkin tällais-

ten unien jälkeen on helppo olla samaa mieltä Jungin kanssa siitä, että unet pyrkivät säilyttämään kokonais-

tasapainomme. Uneni ovat johdonmukaisesti peilanneet sitä tilannetta, missä kulloinkin olen elämässäni

ollut. Tässä unessa on jälleen huomionarvoisia yksityiskohtia. Halauksen avulla kosketan muistiinpanojeni

mukaan perimmäistä rakkautta. Sovin tapaavani Sepon jälleen illalla juhlissa. Mitä ilta ja juhlat symboloivat?

Entä miksi halaaminen tuntui parhaalta sängyssä? Sänky edustaa minulle paikkaa, jossa olen oma itseni ilman

mitään ponnistuksia. Unimuistiinpanoni päättyvät tuttuun epäilyyn: jos tunnen jotain hyvää, onko syytä pelä-

tä, että jokin on huonosti?

On mielenkiintoinen kysymys, kertovatko unet menneisyydestä, nykyisyydestä vai tulevaisuudesta. Teoria-

osuudessani kerroin kuinka Lindholm-Kärki väitti, että unet piirtävät meidän todellisen olemuksemme sellai-

sena kuin se on juuri nyt. Sen sijaan Fontana oli sitä mieltä, että unet kertovat siitä, miten asiat voisivat olla,

ennemmin kuin siitä, miten ne ovat. Oma näkemykseni on ehkä näiden kahden sekoitus. Luettuani uniani

päiväkirjoistani ja verratessani niitä tilanteisiin, joissa olen juuri silloin ollut, on selvää, että uneni ovat liitty-

neet kulloiseenkin elämäntilanteeseeni. Ne eivät kuitenkaan pelkästään totea asioiden tilaa vaan antavat

usein vihjeen siitä, mitä on tapahtumassa tai tulossa aivan lähitulevaisuudessa. Niinpä näkisin unien pystyvän

myös ennustamaan tulevaisuutta siinä mielessä, että ne avaavat ihmistä näkemään sen, mitä hän ei

päivätietoisuudessa syystä tai toisesta pysty näkemään ja hyväksymään. Minulle unet ovat kertoneet asioista,

jotka ovat olleet tapahtumassa elämässäni laajemmassa mittakaavassa. Siten ne ovat ulottaneet näkökykyn-

sä myös lähitulevaisuuteen. Sen sijaan unet eivät kokemukseni mukaan koskaan kerro merkityksetöntä tari-

naa menneestä. Ne eivät arvostele tai moiti eivätkä rankaise ihmistä. Mennyttä unet käyttävät polttoaineena

kertoessaan meille nykyisyydestä tai (lähi)tulevaisuudesta.

23

Eräs mielenkiintoinen ilmiö, johon olen alkanut kiinnittää huomiota vasta aivan viime aikoina, on se, että voin

kysyä uniltani jotain. Kun illalla menen nukkumaan, saatan esittää kysymyksen, johon en pysty vastaamaan

päivätajunnassani. Yöllä saatan nähdä unta, jonka tiedän vastaavan kysymykseeni. Tällaiseen tietämiseen

ilman todisteita olen suhtautunut koko elämäni ajan hyvin skeptisesti ja varauksella, mutta nyt olen päättä-

nyt ottaa itseni todesta. Jostain syystä unet ovat minulle mahdollisuus kuulla jotain syvempää itsestäni. Koen,

että ne ovat minun intuitioni ääni ja yhteyteni jopa jumalalliseen. Jälleen näen, että ne ovat mahdollisuus,

jonka voin halutessani ottaa vastaan. Unien sisältö ei ole useinkaan looginen, kuten voidaan todeta tässä

työssä ensimmäisenä lainaamani unen sisällöstä, ja tästäkin syystä järki joutuu nöyrtymään unien edessä.

Minulle unet ovat olleet matalan kynnyksen portti järjettömään maailmaan. Unet ovat jotain pääni sisällä

tapahtuvaa, mutta ne eivät kuitenkaan ole selitettävissä loogisen järkevästi. Unet ovat olleet kanava mieliku-

vituksen, luovuuden ja korkeamman voiman maailmoihin. Unien kautta olen saanut hylätä järkeni ja järke-

vyyteni ja kokea, miltä tuntuu luottaa tietoon, joka on minussa, jonka tunnen todeksi, mutta jota en pysty

todistamaan tai selittämään tyhjentävästi. Unet ovat olleet maailma, jossa olen ollut päähenkilö ja asiantunti-

ja. Tätä roolia olen usein vierastanut elämässäni. Unet ovat kasvattaneet kykyäni uskoa ja luottaa johonkin

oman hallintani ulkopuoliseen voimaan.

3.4 Unet mentoroinnissa

Mielestäni unet ovat ehdottoman hyvä käyttövoima mentorointiprosessissa. Uniohjaus ja unityöskentely

sopivat mielestäni luontevasti osaksi mentorointia ja nähdäkseni sen pääperiaatteet ovat samat kuin mento-

roinnissakin. Mikäli asiakas kertoo näkevänsä unia, voidaan ne ottaa yhdeksi pohdittavaksi asiaksi mentoroin-

tikäynneillä ja mielestäni mentor voi myös kannustaa asiakasta kirjoittamaan uniaan ylös ja kertoa, että niistä

voidaan keskustella myös istunnoilla. Mentor pystyy unien kautta näkemään asiakkaassaan myös sellaista,

mitä hän ei ehkä muuten osaa kertoa tai ilmaista, ja koska mentor tuntee asiakkaansa elämäntilanteen ja

historian, hän saa arvokasta lisätietoa unien kautta ja voi auttaa asiakasta kohti omien uniensa ymmärtämis-

tä.

Unityöskentely ei välttämättä sovi kaikille tai kaikkina aikoina, kuten eivät mitkään muutkaan työskentelyta-

vat. Uskoakseni unityöskentelytarpeen tulee lähteä asiakkaasta ainakin niin, että hän tuntee sen luontevaksi

osaksi työskentelyä. Unet saattavat raottaa maailmaa, johon asiakkaalla ei muuten ole kosketusta, tai ne

voivat tuoda lisätietoa tilanteeseen, jossa muuten tuntuu, ettei ymmärrä itseään tai pääse eteenpäin. Unista

24

voidaan keskustella monella eri tavalla. Niiden merkitystä voidaan pohtia tai niitä voidaan muistella. Myös se,

ettei uniaan muista, voi olla mielenkiintoinen ja uusia ovia avaava pohdinnan aihe mentorin kanssa

työskentelyssä. Mikäli unityöskentely tuntuu luontevalta, uniin voidaan mennä syvemminkin ja ne voidaan

yhdistää muuhun keskusteluun.

Yksi mahdollisuus unityöskentelyn hyödyntämiselle mentorointiprosessissa on uniryhmän perustaminen

ennen mentorointiprosessin aloittamista. Uniryhmään saattaa olla matalampi kynnys osallistua kuin suoraan

mentorointiin lähteminen. Tällöin unityöskentely saattaisi toimia johdatuksena oman sisäisen työskentelyn

matkalle. Tällöin uniryhmä voisi kokoontua muutaman kerran, ja tapaamisten aikana voitaisiin kertoa mah-

dollisuudesta myös yksilömentorointiin.

Vaikka tässä työssä ei tarkkaan esiteltykään uniryhmien työskentelyn yksityiskohtia, on selvästi nähtävissä,

että uniohjauksessa ja mentoroinnissa on yhteisiä piirteitä. Molemmissa on keskeistä asiakkaan kunnioitus.

Mentor voi kysymyksillään ja omalla peilauksellaan avata asiakkaan unimaailmaa, mutta hän ei voi asiakkaan

unien avulla tulkita tai neuvoa asiakasta suoraan. Unet ovat voimakas viesti asiakkaan tilanteesta, mutta us-

koisin, että niiden viesti on aina hyvä ja positiivinen. Unet pyrkivät hyvään, ja koska ne ovat ihmisen oman

alitajunnan tuotantoa ja ne pyrkivät auttamaan ihmistä, voi niiden sanomaan luottaa. Ne eivät halua rikkoa

ihmistä, ja tämä on asia, jota mentorin tulisi mielestäni asiakkaalleen peilata. Uniin voi luottaa ja ne ovat

ystäviämme. Ne haluavat meille hyvää – jopa pahat unemme ja painajaisemme.

5.3.2015 olen nähnyt seuraavan unen:

”Tyttäreni hävisi. Oltiin menossa Ruotsinlaivalle tms. Aloin etsiä paniikissa. Yritin soittaa johonkin palvelunu-

meroon. Oli tosi vaikea päästä läpi. Lopulta sanoivat, etteivät voi palvella minua, jos lapseni ei ole vammai-

nen. Se oli vain vammaisten lasten palvelupuhelin. Etsin ja etsin. Lopulta tajusin, että olin menettänyt hänet.

Jouduin luopumaan itselleni maailman tärkeimmästä asiasta, lapsestani. Menin meren rantaan ja yllättäen

tyttäreni oli siellä, leikkimässä. Hän suhtautui melko rauhallisesti (aikuismaisesti?) asiaan. Hän oli nukkunut

kolme yötä yksin, eikä ollut moksiskaan.”

Jos tämä olisi asiakkaani uni ja hän kertoisi sen minulle näin, mahdollisia lähestymistapoja olisi tietysti lukui-

sia. Voisin aluksi esimerkiksi kysyä yleisesti, millainen tunnelma uneen liittyi. Mitä tunteita uneen liittyi aa-

mulla? Unta voi lähteä pohtimaan niiltä osin, joihin asiakkaan tai mentorin mielenkiinto tai huomio kiinnittyy.

Tätä unta ajatellessani minua kiinnostavat seuraavat kysymykset: Mitä tyttäreni symboloi minulle? Miltä

25

luopuminen ja luovuttaminen tuntui unessa ja yleisesti elämässäni? Mitä uneni haluaa minulle kertoa näyt-

täessään, että tyttäreni leikki lopulta rauhassa ja tyytyväisenä meren rannalla? Mitä meri symboloi minulle?

Miksi lapseni suhtautui aikuismaisesti kyseiseen tilanteeseen? Ja mikäli keskustelisin unestani mentorini

kanssa, olisin kiinnostunut, mihin juuri hänen huomionsa kiinnittyy tässä unessa. Miten toinen ihminen näkee

uneni, johon minulla on hyvin subjektiivinen ja omakohtainen kosketus?

Nämä kysymykset vievät keskustelua jo todella pitkälle, ja lisää voisi keksiä miltei loputtomasti. Jokainen ky-

symys voisi nähdäkseni johdattaa keskustelun myös unesta pois ja sisälle elämän suuriin kysymyksiin. Näin

ollen uni voi toimia vain yhtenä tienä niihin asioihin, jotka elämässäni ovat keskeisiä ja joita pyörittelen usein

mielessäni. Monien tämän unen symbolien ja tapahtumien näkyväksi tuleminen toisen ihmisen kanssa tun-

tuisi merkitykselliseltä ja siltä, että tulen nähdyksi syvältä juuri niiden asioiden kanssa, jotka minulle ovat

tärkeitä. Tietyt teemat ja aiheet säilyvät ja toistuvat elämässämme ja ovat niin universaaleja, että niiden poh-

timinen jopa näin jälkikäteen tuntuu eheyttävältä ja voimaannuttavalta.

4 Yhteenveto

Tässä työssäni olen halunnut käsitellä unien maailmaa osana ihmisen henkistä kasvua. Omalla polullani unet

ovat olleet voimaannuttava luovuuden lähde, johon olen voinut turvautua, kun en ole järjellä ymmärtänyt

kaikkea kokemaani. Unet ovat tuoneet koettavikseni tunteita, joita olen käynyt päivisin läpi, ja unien avulla

olen oppinut itsestäni valtavasti lisää. Jotkut tapani toimia eri tilanteissa ovat suorastaan ponnahtaneet ta-

juntaani jostain niin syvältä, josta en ole kyennyt näkemään niitä aiemmin. Oman prosessini ja omien unieni

myötä olen havahtunut siihen tosiasiaan, että unien käsittely voi olla hyödyllistä myös mentorointiprosessis-

sa ja se voi viedä prosessia eteenpäin. Unet ovat lisänneet kykyäni uskoa johonkin, mihin järjellä ei ole pää-

syä, johonkin mikä ei ole loogista ja tyhjentävästi selitettävissä.

Tämän työn teoriaosuudessa korostui aluksi selvästi se, miten tärkeää uni ja nukkuminen on ihmiselle ja hä-

nen kokonaishyvinvoinnilleen. Samaan tulokseen olen tullut oman kokemukseni kautta. Liian vähäinen nuk-

kuminen aiheuttaa ärtyisyyttä, sekavuutta ja johtaa pahimmillaan kokonaisuuden kannalta hyvinkin vaikeaan

tilanteeseen. Se on pakottanut minut hakemaan apua, mikä on sinällään hyvä asia. Kuitenkin ihminen tarvit-

see säännöllistä ja riittävän pitkää unta voidakseen hyvin.

Unet auttavat myös ratkaisemaan ja tuomaan esiin sisäisiä ristiriitatilanteita. Ne ovat mahdollistaneet vaikei-

den ja raskaiden tunnetilojen kokemisen ja sitä kautta sisäisen eheytymisen. Olen alkanut nähdä sisäisen

26

tunnemaailmani värejä ja toistuvia yksityiskohtia, mikä on auttanut minua ottamaan ne paremmin osaksi

sisäistä todellisuuttani. Unien avulla itsetuntemukseni on siis lisääntynyt huomattavasti.

Unien muistamiseksi ja niihin syventymistä auttaakseen unitutkijat suosittelevat kirjoittamaan unet ylös heti

herätessä. Joidenkin lähteiden mukaan on tärkeää, missä muodossa unet kirjoitetaan, mutta omasta

mielestäni tärkeintä on kiinnostus omia unia kohtaan. Kun kiinnität uniisi huomiota ja toimit sisäisistä lähtö-

kohdistasi käsin, myös unesi alkavat muistua mieleen ja avautua uudella tavalla. Useissa lähteissä korostui

unien jakamisen merkitys toisten ihmisten kanssa ja myös se on ratkaisevassa roolissa, että olen oppinut lisää

unistani. Niin kuin osassa teoriakirjallisuudesta, myös omasta mielestäni on kuitenkin tärkeää, että unen nä-

kijä säilyy aina oman unensa asiantuntijana. Vain unen näkijä itse voi antaa unelleen oikean merkityksen.

Unia ylös kirjatessa kannattaa mielestäni kirjoittaa kaikki, mitä muistaa ja niin tarkasti kuin muistaa. Joinain

kertoina yksityiskohdat muistaa tarkemmin, joskus vain hämärästi. Ylös kirjoittaminen auttaa nähdäkseni

erityisesti tulevien unien muistamista. Unien mieleen palauttaminen on tapahtunut osittain automaattisesti

myös alkaessani kirjoittaa niitä. Jos olen muistanut jonkin osan unesta ja kirjoittanut sen ylös, uni on alkanut

palata muissakin yksityiskohdissaan mieleeni.

Teoriaosuudessa unien todettiin käyttävän symbolikieltä, jonka avulla unet ilmentävät päivätodellisuutta

tavalla, joka ei muuten välttämättä olisi mahdollista. Oma kokemukseni on hyvin pitkälle samanlainen. Unet

tuovat meille lisätietoa itsestämme ja tunteistamme, ja käyttämämme symbolit ovat usein hyvin henkilökoh-

taisia. Välillä minun on ollut vaikea ymmärtää uniani, ja siksi avaavaa onkin Sandra Collierin esiin tuoma aja-

tus siitä, miten unet mahdollistavat kysymysten esittämisen. Omia uniaan tulisikin lähestyä ei niinkään tulki-

ten ja edes ymmärtäen, vaan enemmänkin hyväksyen, ihmetellen ja kysyen. Unet ovat kuvaus henkilön sisäi-

sestä maailmasta ja unissa esiintyvät symbolit edustavat meitä itseämme ja eri puoliamme. Huomionarvoista

ovat olleet tunteet, joita uniini on liittynyt. Ne ovat usein olleet voimakkaita ja intensiivisiä ja joskus jopa he-

rättäneet minut unestani voimakkuudellaan. Suurta apua unieni ymmärtämiseen ovat tuoneet myös luotta-

mieni ihmisten peilaukset ja ajatukset unistani.

Unissa käytetyt symbolit voivat olla joko universaaleja ja täten kaikille ihmisille samoja, tai kuten useammin

on asianlaita, henkilökohtaisia ja yksilöllisiä. Tyypillisiä symboleja ovat tietyt paikat, ihmiset, eläimet, esineet

ja tilanteet. Omien unieni maailma on usein varsin mustavalkoinen ja pelkistetty ja symbolit varsin jokapäi-

väisiä ja arkisia. Suurin osa unieni symboleista on sellaisia, joille löydän selityksen ja sisällön itsestäni ja histo-

riastani, kun taas sama symboli edustaisi jollekin toiselle täysin erilaista asiaa.

27

Unia voidaan jakaa erilaisiin alatyyppeihin. Näistä esimerkkinä painajaisunet ja enneunet. Enneunien olemas-

saolosta tutkijat ovat erimielisiä. Osa pitää täysin mahdollisena, että näemme unia tulevaisuudestamme. Osa

näkee enneunet luonnolliseksi osaksi elämää, koska ihmisen tiedostamaton sisältää niin paljon sellaista

informaatiota, mitä emme tiedä tietävämme. Unissa tuo informaatio pääsee käyttöön, ja siksi unet voivat

joskus kertoa asioita tulevaisuudestammekin. Itse kallistun ajattelemaan samoin. Painajaisunet ovat olleet

tutuimpia teoriaosuudessa esitellyistä unityypeistä, mutta mielenkiintoiseksi koen myös selväunet, joissa

unennäkijä pystyy osittain tietoisena ohjaamaan unensa kulkua. Sen näen valtavana mahdollisuutena kokeilla

uusia asioita ja tilanteita, joihin eläytymisen selväunen näkeminen mahdollistaa. Menneisyyttä unet käyttävät

nähdäkseni lähteenä ja pohjana, jonka varaan unen tarinan rakentaa. Menneisyys ei yleensä ole unien sisäl-

tönä ellei se jostain syystä ole oleellista juuri tämän hetken sisäisen tilanteen kannalta.

Käsittelin uniryhmien toimintaa pintapuolisesti tässä työssä. Uniryhmätyöskentely sisältää mielestäni osittain

yhteneväisiä käytänteitä mentorointiprosessin kanssa. Tästä syystä unien maailma sopii mielestäni luonte-

vaksi osaksi mentorointiprosessia ja yhdessä mentorin kanssa asiakas hyötyy myös omien uniensa käsittelys-

tä näin halutessaan. Lisäksi uniryhmä saattaisi olla luonteva lähtökohta mentorointiprosessille, jonka aloitta-

minen on monelle ison kynnyksen takana. Unien maailmaa on helpompi lähteä tutkimaan ja kyseenalaista-

maan, ja tällöin uniryhmän kokoaminen saattaisi edesauttaa mentorointiprosessista kiinnostuneita ihmisiä.

Joka tapauksessa mentorin on hyvä olla tietoinen myös unien merkityksestä henkisen kehityksen polulla.

Ihminen nukkuu elämästään noin kolmasosan, ja myös tuona aikana tapahtuu paljon.

Mentorina unia voi lähestyä kysymyksien kautta ja tutkimalla esimerkiksi niiden symbolikieltä. Mentor ei voi

kertoa asiakkaalleen, mitä unet kertovat tai viestittävät, mutta mentor pystyy katsomaan unia yhdessä asiak-

kaan kanssa jakamalla niitä sanallisesti ja sitten peilaamalla näkemäänsä ja kuulemaansa. Niin asiakas kuin

mentorikin voivat pohtia, mitä tunteita mikäkin uni heissä herättää. Asiakas on aina unensa omistaja, mutta

mentor voi olla suuri apu unen ahaa-elämyksen löytymiseksi. Unia voidaan käsitellä sellaisinaan tai niiden

avulla voidaan johdattaa keskustelu päivätodellisuuden ongelmiin, iloihin ja kipukohtiin. Se, mitä asiakas itse

ajattelee omista unistaan, on myös tärkeää informaatiota kokonaisvaltaisestikin.

Unet ovat olleet merkittävä portti luovuuteeni ja sen näkemiseen, että minussa on muutakin kuin se, mitä

kontrollinhaluinen mieleni pystyy käsittämään. Unet yltävät ajatusten tuolle puolen ja näyttävät minusta

jotain, mihin en aina pääse käsiksi ajatuksillani. Ne välittävät tunteita ja olotiloja ja jotain, minkä ymmärrän,

vaikken pystykään sitä kokonaan selittämään. Unet ovat olleet kannustajia jatkamaan eteenpäin henkisen

kasvun polulla, viestejä itsestäni itselleni ja uskoisin niiden eheyttäneen ja avanneen sisäistä maailmaani

28

tavalla, joka on ollut vain unille mahdollinen. Olen äärimmäisen kiitollinen unistani ja siitä, että olen saanut

tulla nähdyksi niiden kanssa. Olen saanut apua unieni tulkinnassa ja oppinut arvostamaan niitä. Tunnen mat-

kani unien kanssa jatkuvan ja muuttuvan. Enää en kirjoita niitä niin usein ylös. Sen sijaan käyn uneni unen ja

valveen rajamailla läpi ja otan unesta sen annin vastaan suoraan. Nykyään minun on myös helppo jakaa une-

ni muitten kanssa. Uneni ovat outoja, villejä, pelottavia, ihania, kiehtovia. Ja mikä kaikkein parasta: uniani en

voi tämänkään lopputyön jälkeen selittää kaiken kattavasti järjelläni. Unet ovat porttini mystiseen ja selittä-

mättömään. Aiemmin se rasitti, nyt olen siitä kiitollinen.

Loppuun lainaan kirjoitustani päiväkirjastani

3.6.2015: ”Viime yön uni tulee häivähdyksenomaisesti tietoisuuteeni. Jännä ilmiö: usein kun kirjoitan päivä-

kirjaa, uni edellisyöltä nousee mieleen. Uneni, olen niistä niin kiitollinen ja vähän ylpeäkin. Ne ovat minua ja

minun.”

29

Lähdeaineisto

Collier, Sandra: Tunne unesi; Rasalas Kustannus, Helsinki 2004 Fontana, David: Unien kiehtova kieli, Oy Vali-

tut palat; Helsinki 1996

Fontana, David: Uniopas, Vapauta alitajunnan voimat käyttöösi; WSOY 1997

Freud, Sigmund: Unien tulkinta; Gummerus Kustannus Oy 2010

Hobson, John Allan: Unennäöstä, Johdatus unitutkimukseen; Terra Cognita Oy, Hakapaino Helsinki 2004

Jung, Carl Gustav: Symbolit, Piilotajunnan kieli; J. G. Ferguson Publishing Company 1964

Lindholm-Kärki, Anne: Unet tienä luovuuteen, Löydä sisäinen unitaiteilijasi; Basam Books 2014

Lindholm-Kärki, Anne: Uni tuntee sinut, Unet voimaantumisen ja ammatillisen ohjauksen välineenä; Basam

Books 2012

Lindholm-Kärki, Anne: Unet ja arkkityypit, Naisen sisäiset tiennäyttäjät; Rasalas Kustannus, Helsinki 2007

Muhonen, Jaakko: Tietoisuus ja itsen eheytyminen; Gummerus Kirjapaino Oy, Jyväskylä 2008

Siivola, Markku: Unien opissa, Unet itseymmärryksen palveluksessa; Gummerus kirjapaino Oy 2008