Socca 1 Lupa kehittää! Mitä on asiakastyössä tapahtuva yhteisöllinen kehittäminen? Kehrän teematyöpaja 20.4.2012 tutkijasosiaalityöntekijä Tiina Muukkonen ja kehittävä sosiaalityöntekijä Annukka Paasivirta Socca
Socca 1
Lupa kehittää!
Mitä on asiakastyössä tapahtuva yhteisöllinen kehittäminen?
Kehrän teematyöpaja 20.4.2012 tutkijasosiaalityöntekijä Tiina Muukkonen ja
kehittävä sosiaalityöntekijä Annukka Paasivirta Socca
Socca 2
Praksis ajattelutapana
2
KÄYTÄNTÖ
OPETUS TUTKIMUS
KEHITTÄMINEN
Saurama & Muukkonen 2009
Socca 3 Socca
”Opin, että kehittäminen on koko
työyhteisön yhteinen asia.”
• Kehittämisessä osallistetaan koko työryhmä, ei vain
yksittäisiä työntekijöitä.
• Työyhteisölähtöinen prosessikehittäminen – Yhteisen tekemisen, keskustelemisen ja oppimisen tuloksena tuotettu
käytäntö (Seppänen-Järvelä & Vataja 2009)
• Yhteisöllinen kehittäminen (Heinonen 2007)
• Keskeistä yhteisen ymmärryksen
luominen yksintekemisen sijaan.
• Kehittämisellä on selkeä
työhyvinvointia lisäävä vaikutus.
Socca 4 Socca
Käytäntötutkimuksellisen
kehittämisen malli Heinonen 2007
Socca 5 Socca
Kehittämisen dialogisuus
• Kehittäminen on ennen kaikkea yhteistä tekemistä ja
jakamista.
• Kehittämiselle olennaista on dialogisen työotteen ja
toimintakulttuurin vahvistaminen työyhteisössä.
– Dialogisessa toimintakulttuurissa pyrimme tavoittamaan
yhteisen tietämyksen aluetta ja ennen kaikkea asettumaan
suhteeseen toisten kanssa (Mönkkönen & Roos 2010).
• Luottamuksellinen ja arvostava työkulttuuri
sosiaalisen oppimisen ja kollektiivisen
tiedonrakentamisen edellytys (Seppänen-Järvelä 2009)
• Kohti yhteistoiminnallisuutta (Mönkkönen 2008)
Socca 6 Socca
• Kehittäminen on mahdollista perustyössä, mutta mitä se
vaatii?
– Säännöllisyyttä
– Johtamista
– Yhteisiä pysähtymisen paikkoja
• lyhyitä ja pidempiä
– Suunnitelmallisuutta
– Mukautuvuutta
– Yhteistä tahtoa
”Kaduilla tuulee taas, tuli on irrallaan”
Socca 7 Socca
“Kehrän alussa meillä oli vaikea löytää
riittävästi aikaa kehittämiselle. Ongelma
saatiin ratkaistua liittämällä kehittäminen
olemassa oleviin rakenteisiin. Lähdimme
Kehrään toimipisteenä, mutta käytännön
syistä päädyimme eriyttämään kehittämisen
tiimeihin. Nyt kuljetamme kehittämistä
säännöllisesti mukana tiimikokouksissa ja
kehittämistä johtaa selkeästi johtava
sosiaalityöntekijä.”
Socca 8 Socca
”Kehittämispäiviä tai puolikaspäiviä oli säännöllisesti. Ne
ajoitettiin Kehrän työpajojen väliin. Näin työpajat ja
kehittämispäivät kantoivat arjessa. Työpajoihin osallistui osa
työntekijöistä, kehittämispäivät olivat koko työyhteisölle. Niissä
myös peilattiin ja yhteen sovitettiin sosiaalityöntekijöiden ja
sosiaaliohjaajien kehittämistyötä. Lisäksi tiimeistä varattiin
aikaa kehittämisteemalle ennen ja jälkeen kehittämispäivän
(virittäytyminen, valmistautuminen, työstäminen). Samoin
ennen ja jälkeen teematyöpajojen oli tiimissä varattu lyhyt osio
kehittämiselle (tiedonkulku).”
Socca 9 Socca
Mikä tukee kehittämistä tiimissä?
kehittäminen kulkee osana tiimi- tai muita säännöllisiä kokouksia
kehittämiselle on erikseen sovittuja pidempiä aikoja
tiimin osallistuminen kehittämiseen on selkeää, esim. oma kehittämistehtävä
kehittämisaiheesta ja osallistumisesta on tehty yhteinen päätös
tiimissä on avoin ilmapiiri
tiimillä on yhteinen halu kehittyä
tiimillä on lupa käyttää aikaa kehittämiseen
kehittäminen lähtee asiakastyöstä
Socca 10 Socca
Kehittämisen johtaminen on tärkeää
johtava on kehittämistyön mahdollistaja
johtavalla on vastuu ja kokonaisnäkemys kehittämisen toteutumisesta työyhteisössä
johtava osallistuu itse aktiivisesti kehittämiseen
johtava on kehittämiseen innostaja ja motivoija
johtava huolehtii ajan varaamisesta kehittämiselle mm. tiimi- ja muissa säännöllisissä kokouksissa
johtava on linkkinä muihin työryhmiin ja ylempään johtoon
kehittäminen kulkee myös johtavan ja työntekijän välisissä keskusteluissa
Socca 11 Socca
”Pidetty kiinni yhteisistä tavoitteista ja sitkeästi jatkettu kehittämistä
eteenpäin tavoitteiden suuntaan. Yhteiseen keskusteluun käytetty aika!
Aikaa on otettu paljon kehittämiseen. Alussa näkemykset erisuuntaisia ja
näkemyserot selviä. Keskustelu hioi ryhmää yhteen ja kaikki sitoutuivat
kehittämiseen. Kehittämisen loistava rakenne! Vastuuta on jaettu kaikille.
Vastuuhenkilöt nimettynä ja rakenne tukenut vaikeissa tilanteissa.”
Socca 12 Socca
Kaikkien osallisuus
Työntekijä, tiimin jäsen kullekin tiimiläiselle on sovittu vastuualue kehittämisessä ja tiimin sisällä on tehty työnjakoa
tiimiläiset sitoutuvat yhteiseen suunnitelmaan
jokainen huolehtii hyvästä ilmapiiristä ja kehittämismyönteisestä asenteesta
tiimiläiset linkittävät kehittämisen työkäytäntöihin
Opiskelija opiskelijan käytäntötutkimuksen sitominen kehittämiseen
opiskelija on osa työyhteisöä ja aktiivisesti mukana kehittämisessä
Socca 13 Socca
ASIAKKAAT INNOSTAVAT
– Omassa asiassaan
”Asiakas on paremmin tietoinen olevansa arviointivaiheessa”
”Asiakkaita osallistettiin enemmän suunnitelmien teossa”
”Tapaamme aina lasta”
”Asiakkaat ovat saaneet enemmän tietoa suunnitelmallisesta työskentelystä”
– Kehittämään
”Asiakkaat antavat välitöntä palautetta”
”Asiakaspalaute, asiakaskysely”
”Asiakasosallisuus on tullut osaksi kehittämistyötä”
”Asiakaspeilin myötä asiakkaat ovat olleet konkreettisella tavalla osana
kehittämistämme”
– Oppimaan
Opiskelijoiden vahvimmat oppimiskokemukset sosiaalityössä liittyvät asiakkaiden
kohtaamisiin ja haastatteluihin
Asiakkailta saa sellaista tietoa, jota ei voi oppia mistään muualta
Socca 14 Socca
Yhteisoppimisen alue
PRAXIS ACADEMIA
YHTEISOPPIMISEN
ALUE
OPISKELIJA
(katso Hakkarainen, Heikki Waris -instituutti nyt! -esitys)
ASIAKAS
KÄYTÄN-NÖN
OPETTAJA
OPETTAJA
Socca 15 Socca
Yhteisoppimisen alueella
• Oppimista tapahtuu opiskelijoiden oppimistehtävien, työyhteisöjen kehittämistehtävien ja niihin liitettyjen tutkimustehtävien kombinaatiossa.
• Toimii tiedon tuottamisen, tutkimisen, oppimisen ja levittämisen kanavana, areenana
• Käytännön työ – asiakkaat hyötyvät opetuksen, kehittämisen ja tutkimuksen tiivistä yhteydestä käytäntöön, se tarvitsee rakenteen ja Praksis on tällainen yhdistävä rakenne
Socca 16 Socca
• Kehittäminen on prosessimaista, mutta kuitenkin
suunnitelmallista
• Kehittämisen kohteet, tavoitteet ja keinot sovitaan
yhdessä
• Aikaansaannoksia arvioidaan suunnitelmallisesti ja
yhdessä
• Kehittämiseen osallistuvat kaikki ja kehittämisprosessi
etenee työntekijöiden kehittämistahtia kunnioittaen
”Kehittäminen kulkee mutkittelevaa
polkua pitkin ”
Socca 17
Yhteisöllinen kehittäminen
Kehittämi-sen
suunnitelma
Yhteiset käsitteet
Mallinnus, uudelleen muotoilu
Arviointi
Käytäntö
Kehittämiskohteen
määrittely
Reflektiiviset
dialogit
Ä ks. Julkunen 2011, Hakkarainen ym 2004.
Socca 18 Socca
10 FAKTAA KEHITTÄMISESTÄ Kehrän teematyöpaja 5.10.2010
1. Kehittäminen on jatkuva prosessi
2. Edellytyksenä aito kiinnostus ja arvostus läpi organisaation
3. Oman ammattiosaamisen esiintuominen: kehut ja kannustus esiin
4. Kehittämisen dokumentointi tärkeää
5. Utopistit, tekijät ja jarrumiehet kaikki tärkeitä
6. Perehdyttäminen!
7. On velvollisuus löytää aikaa kehittämiselle
8. Ole rohkea ja luova
9. Aloita tavoitteesta, pysähdy arvioimaan
10. Ota riski ja ymmärrä uudestaan
Socca 19
Käytäntöön kiinnittynyt opetus,
kehittäminen ja tutkimus
Reflektiiivinen ja dialoginen
työskentelyn rakenne
Yhteisoppimisen, -kehittämisen ja -tutkimisen alue
Tiina Muukkonen
KÄYTÄNTÖTUTKIMUKSELLINEN YHTEISTOIMINTA
Socca 20 Socca
Mitä yhteisöllisellä tiedonmuodostuksen
kulttuurilla voi saada aikaan?
• Muutoksia työkulttuuriin
– Muutos työtapaan
– Muutos ajatteluun
– Muutos vuorovaikutuskulttuuriin
– Muutos kehittämiskulttuuriin
• Lisää työhyvinvointia
• Tukee innovatiivisia tietoyhteisöjä, joissa voi olla monia
toimijoita
• Tuo tutkimusorientaatiota käytäntöön ja
käytäntöorientaatiota tutkimukseen
• Lisää käytäntötutkimusperusteista opetusta
Socca 21 Socca
”Kehittäminen on rohkeutta
kokeilla uutta”
• Kehittäminen on vaikuttavaa!
– Vaikutukset työyhteisöissä ovat suurempia kuin yksittäisen
palvelun muutos
– Muutoksia koettiin tapahtuneet asenteissa, ajattelussa,
keskustelukulttuurissa ja työotteessa
”Ota riski ja ymmärrä uudestaan!”
Socca 22
KIITOS! www.socca.fi/kehra
Socca 23 Socca
Lähteet
• Hakkarainen, Kai; Lonka, Kirsti & Lipponen, Lasse (2004) Tutkiva oppiminen. Järki,
tunteet ja kulttuuri oppimisen sytyttäjinä. WSOY, Porvoo.
• Heinonen, Hanna (2007) Kohti syvempää ymmärrystä sosiaalityössä. Tutkiva ja
arvioiva työote sosiaalityöntekijöiden jäsentämänä. Soccan ja Heikki Waris- instituutin
julkaisusarja nro 16, Helsinki.
• Julkunen, Ilse (2011) Knowledge-Production Processes in Practice Research –
Outcomes and Critical Elements. Social Work & Society, Volume 9, Issue 1, 2011. s.
60 – 75.
• Mönkkönen, Kaarina (2008) Työyhteisön näkymättömät tulostekijät.
Yhteiskuntapolitiikka 73: 5, Stakes. s. 538 – 551
• Mönkkönen, Kaarina & Roos, Satu (2010) Työyhteisötaidot. Unipress, EU.
• Seppänen-Järvelä, Riitta & Vataja, Katri (toim.) (2009) Työyhteisö uusille urille.
Kehittäminen osaksi arjen työtä. PS-kustannus, Juva.
• Yliruka, Laura; Koivisto, Juha & Karvinen-Niinikoski, Synnöve (toim.) Sosiaalialan
työolojen hyvä kehittäminen. Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisuja 2009:6,
Helsinki. s. 142 – 148.