TheMesta.net lehti 2015

2015

Urapolkuesimerkkejä Työnhakuvinkkejä

Tulevaisuus rakennus­ja kiinteistöpalvelualalla

Meitä on yli 500 000!

Väitän, että rakennus- ja kiinteistöpalveluala on täynnä helppoja työpaikkoja. Kesken opiskelujen saa suhteellisen helposti oman

alan kesätöitä. Jos kuuluu kategoriaan ”hyvä tyyp-pi”, voi nostella palkkaa samassa työpaikassa myös valmistumisen jälkeen. Jos kuuluu kategoriaan ”laiska tyyppi”, on syytä miettiä uraa uudestaan.

Työura alkaa myös pehmeästi ja helposti. Vanhem-pi työntekijä ohjaa alussa niin kauan, kunnes työ sujuu ja ammatillinen itsevarmuus on huipussaan. Apua saa aina. Yksin ei jää kukaan. Vai oliko se niin, että kaveria ei jätetä?

On myös helppoa tietää tekevänsä tarpeellista työtä. Tällä alalla ei tunneta sanontaa, että sota ei yhtä miestä kaipaa. Kyllä kaipaa. Rakennustyömaa ei rakennu yhden työntekijän hartiavoimin, mutta sitä yhtä tekijää tarvitaan, jotta työt etenisivät. Val-mista rakennusta ei voi luovuttaa, jollei joku siivoa sitä. Kiinteistö on myös huollettava ja pidettävä kunnossa.

Rakentaminen ei ole rakettitiedettä, mutta ei se mitään hiekkakakkujen askarteluakaan ole. Asioi-den on syytä mennä heti oikein tai kiinteistössä ei

Varma nakkiKolumni

2015PÄÄTOIMITTAJA Janne Suntio ([email protected])

TOIMITTAJA Emmi Rossi, VALOKUVAAJA Janne Suntio,

ULKOASU ACM, PAINOS 100 000, PAINO Lönnberg Print & Promo,

13. vuosikerta

ole turvallista olla. Kiinteistöpalveluala vastaa viih-tyvyydestä ja että rakennus pysyy kunnossa. Tärkeä rooli siis.

Alasta tekee helpon myös se, ettei sitä voi ulkoistaa Kiinaan. Vaikka uutiset toitottavat taantumasta ja pessimistit pelottelevat työttömyydellä, on raken-nus- ja kiinteistöpalvelualalla aika suurella varmuu-della töitä jokaiselle osaajalle. Näillä hetkillä alkava ja muutaman vuoden päästä kiihtyvä korjausraken-nusbuumi tuo töitä suurelle määrällä osaavaa vä-keä. Eli juuri sopivasti valmistumisen kynnyksellä.

Alalle on myös helppo hakeutua. Valmistui sitten peruskoulusta tai lukiosta, useita vaihtoehtoja löy-tyy joka tapauksessa. Rakennus- ja kiinteistöpalve-luala on täynnä erilaisia ammatteja, joilla jokaisella on omat erikoistumisalueensa. Mielenkiintoinen ja tarpeellinen työ ei todellakaan lopu kesken ennen eläkeikää.

Alan avainsanat ovat myös aika yksinkertaiset. Ne kun omaksuu, niin työhön pääsy ja töissä oleminen on aika helppoa. Ole ahkera osaaja. Ei mitään sen monimutkaisempaa.

2

TheMesta.net näkyy ja kuuluu

Liity TheMesta-somerinkiin!Nuori! Haluatko mukaan TheMestan toimintaan? Seuraa meitä Facebookissa TheMestanet ja Twitterissä @the_mesta niin pysyt mukana rakennus- ja kiinteistö-palvelualan uusista tuulista. Meille voit myös lähettää tätä kautta kysymyksiä raken-nus- ja kiinteistöpalvelualan ammateista ja työmahdollisuuksista.

Voit myös unohtaa käytännöllisyyden ja heittäytyä vapaasti luovaan tilaan, lähettä-mällä Instagramissa alaan liittyvän kuvan ja liittämällä mukaan #themesta.

Osoitteessa http://themesta.kuvat.fi pääset seuraamaan missä kaikkialla TheMesta kulkee!

TheMesta.net-lehden takana on Raken-nus- ja kiinteistöpalvelualan Vetovoi-ma ry. Yhdistyksen tarkoituksena on

kannustaa nuoria rakennus- ja kiinteistö-palvelualalle jakamalla tietoa alan koulu-tuksista ja ammateista. Tietoa rakennus- ja kiinteistöpalvelualasta jaetaan nuorille ja opoille muun muassa käsissäsi olevan TheMesta.net-lehden kautta, mutta myös erilaisilla oheistuotteilla kuten kalenterilla ja ammattipelikorteilla. Yhdistyksen verkko-sivuilla on esimerkiksi erilaisia ammatti-videoita, joissa esitellään talonrakennuksen, infran, kiinteistöpalveluiden ja rakennus-teollisuuden työtehtäviä. TheMesta.net-kuva pankkiin on koottu kuvia KIRA-alasta ja siihen liittyvistä työtehtävistä. Kuvapankki löytyy yhdistyksen verkkosivuilta.

Yhdistys järjestää Avoimet työmaat -päiviä peruskoulun oppilaille ja Rakentamisen ja kiinteistöpalveluiden aamupäivä -tilaisuuk-sia opoille. Avoimet työmaat -päivien aikana alan ammattilaiset kertovat työnkuvastaan ja työnsä mahdollisuuksista. Päivä aloitetaan ammattioppilaitoksessa, jonka jälkeen nuo-ret pääsevät tutustumaan konkreettisesti rakennustyömaahan tai tuotantolaitokseen ja näkevät mitä siellä tehdään.

Lukiolaisille yhdistys järjestää Abi-infoja. Luentoja pitävät ympäri Suomen teekkarit ja AMK-opiskelijat.

Yhdistys näkyy myös erilaisilla nuorille suunnatuilla koulutus-, rekrytointi- ja työ-elämämessuilla. Messuja varten on laadittu käsikirjoitus, jonka avulla messukävijöitä ja eritoten uraa etsiviä nuoria saadaan tutus-tumaan rakennus- ja kiinteistöpalvelualaan. Messuilla tutorit opastavat messukävijöitä

erilaisten työpisteiden läpi, joissa nuori pää-see tutustumaan työvälineisiin, tekemään käsillään ja kilpailemaan leikkimielisesti ystäviensä kanssa.

Yhdistyksen jäseniä ovat rakennus- ja kiinteistöpalvelualan keskeiset järjestöt:

Talonrakennusteollisuus ry, Rakennustuote­teollisuus RTT ry, Kiinteistötyönantajat ry, Infra ry, Palvelualojen Ammattiliitto PAM ry, Ammattiliitto Pro ry, Suomen Rakennus­insinöörien Liitto RIL ry, Rakennusmestarit ja ­insinöörit AMK RKL ry, Suomen Arkki­tehtiliitto SAFA ry, Arkkitehtitoimistojen Liitto ATL ry, Sähkö­ ja teleurakoitsijaliitto STUL ry, Pintaurakoitsijat ry, Kattoliitto ry, Lattian­ ja seinänpäällysteliitto ry, Koneyrit­täjien Liitto ry, Isännöintiliitto ry, Viher­ ja ympäristörakentajat ry ja Rakennusinsinöö­rit ja ­arkkitehdit RIA ry.

Rakennus- ja kiinteistöpalvelualan Ve-tovoima ry:n toiminnasta ja tapahtumista lisätietoa on saatavilla yhdistyksen omilla sivuilla osoitteessa www.themesta.net. �

3

Näin saat töitä...10 kohdan ohjeistus työnhakuun

Selviytymisen aakkoset:

Ole ajoissa ja aktiivinen. Monet yritykset valitsevat kesätyönte­

kijänsä jo alkuvuodesta, vaikka hakuai­kaa vielä olisikin jäljellä. Älä laita äitiä tekemään hakemusta, vaan tee se itse ja soita perään. Jos sinulla on suhteita, hyödynnä niitä. Se ei ole kiellettyä, mut­ta ilman niitäkin saa töitä.

Yritä erottautua hakemuksel­lasi ja ansioluettelollasi. Jos

työkokemusta ei ole, kerro harrastuksesi ja mahdolliset kunniatehtävät. Osoita olevasi aktiivinen.

Ansioluettelon ja työhakemuk­sen on oltava selkeitä. Pituus ei

ratkaise, vaan laatu. Eli muutamalla itseään kuvaavalla mielenkiintoisel­la adjektiivilla voi erottua edukseen. Värien käyttö ei ole kiellettyä. Ja kuva olisi kiva.

...ja näin pärjäät siellä

Työura alkaa aina pohjalta. Hyvällä asenteella ja ahkeruu­

della saa nopeasti mielenkiintoisia ja sopivasti haastavia tehtäviä.

Kuten työnhaussa, myös työn­teossa pitää myös olla aktii­

vinen ja oma­aloitteinen. Kysy, kun et osaa jotain ja kuuntele, kun sinua neu­votaan. Jos et ole varma, niin mieluum­min kysy kuin tee itse. Muista olla myös nöyrä ja ottaa oppia kaikesta mahdolli­sesta mitä työssä tulee vastaan.

Seuraa vanhempia työnteki­jöitä ja kysele heiltä millaisia

käytäntöjä työpaikalla on. Jokaisella työpaikalla on niin sanotut kirjoitta­mattomat sääntönsä, joiden rikkojaa voidaan katsoa kieroon. Selvitä ne niin pärjäät hyvin.

Muista asenne. Hyväntuulisella reippaudella ja kohteliaisuu­

della pääsee pidemmälle kuin neutraa­lilla aneemisuudella.

Hae ensin virallisia teitä pitkin eli tee nettihakemus.

Soita hakemuksen perään ja kysele missä vaiheessa työnha­

ku on. Muista esitellä itsesi reippaasti ja selkeästi. Ole kohtelias. Jos ilmoitukses­sa ei suoraan lue keneltä asiaa kannat­taa selvittää, niin ota yhteyttä ilmoituk­sessa mainittuun tahoon ja kysy asiaa.

Jos on mahdollista mene käy­mään työpaikan toimistolla

esittelemässä itsesi ja kysymässä töitä. Muista viedä hakemuksesi mukanasi.

Ole kärsivällinen ja älä hermos­tu missään vaiheessa. Työnha­

ku on hermoja raastavaa joskus, mutta muista, että rekrytoijilla on paljon hakemuksia käytävänä. Jos tuntuu, et­tei mitään kuulu silloin kun on sovittu, soita uudestaan.

Kun saat kutsun työhaastatte­luun, muista että ensivaikutel­

ma on tärkein. Hymyile, kättele, esittele itsesi. Ole reipas, mutta kuitenkin oma itsesi. Jännitys on sallittua. Se osoittaa työnantajalle, että olet tosissasi.

Kun saat työpaikan, kiitä työn­antajaa ja sovi hänen kanssaan

koska aloitat ja kirjoitat työsopimuksen. Kirjallinen työsopimus on turvasi. Jos et saa töitä, niin kiitä joka tapaukses­sa mahdollisuudesta ja pyydä säilyt­tämään hakemuksesi. Ole kohtelias, vaikka pettymys olisi suuri. Ja muista: töitä löytyy aina!

1

1

2

2

3

3

4

4

5

5

9

10

6

6

7

8

Jos työtehtävät meinaavat lop­pua, kysy rohkeasti lisää.

Olet töissä myös oppimassa, joten tauoilla on hyvä kysellä

vanhemmilta työntekijöitä vinkkejä ja opastusta. Näin osoitat olevasi kiinnos­tunut työstäsi ja nopea oppimaan uutta.

Kysele ennen työsuhteen päät­tymistä mahdollisesta jatkosta

tai seuraavan kesän töistä.

4

Muutama kommentti työnhausta...

Kaikki lyhyetkin työkokemukset pitää mainita. Sillä ei ole merkitystä onko se kestänyt viikon vai kuukauden. Jokainen pätkä osoittaa, että töitä on hakenut ja on aktiivinen. Tyhmiä kysymyksiä ei myöskään ole. Aina saa ja pitää kysyä, jos ei ole aivan varma.

– Rekrytointikonsultti Marjo Honkaniemi ISS Palvelut

Aktiivinen hakeminen monien kanavien kautta. Ensin viralliset kanavat ja sen jälkeen soittoa perään. Jos ei vastata heti, niin rohkeasti vain uudestaan. Toimistolta voi myös käydä kysymässä.

– Projekti-insinööri Harri Hokkanen Skanska

Suhteita ja verkostoa rakennetaan työuran alusta alkaen. Haalariharjoittelu ja halu tehdä töitä nimenomaan työmaalla eikä toimistolla auttaa tulevaisuudessa.

– henkilöstöjohtaja Jani Pentti Lemminkäinen infrarakentaminen

Hakijan on oltava hyvä tyyppi eikä flegmaattinen. Laajaosaaminen ei ole pakollista. Kun on muutama kiinnostava sana itsestään työhakemuksessa, niin työnantajan on helpompi tarttua niihin.

– työvoimapäällikkö Outi Sjöberg NCC

5

Moni palvelu­koulutus vie suoraan esimieheksiMoniosaaminen on nykypäivää. Siksi SOL on aloittanut uusien kiinteistö-, turva- ja siivouspalveluiden hallitsevien moniosaajien koulutuksen. Koulutuksen tarkoituksena on saada koko palvelusektorin hallitsevia moniosaajia, jotka toimivat palveluesimiehinä ja palveluohjaajina kaikissa asiakkaan tarvitsemissa palveluissa.

6

Koulutukseen haettiin opiskelijoita sisäisellä haulla ja julkisella rekrytoin-ti-ilmoituksella. Ohjelmaan on valittu

opiskelijoita eri koulutus- ja työpohjilla eri-puolelta Suomea. Jokaiselle opiskelijalle laa-ditaan henkilökohtainen opintosuunnitelma ja suoritettavat tutkinnot valitaan aiemman koulutuksen ja työkokemuksen perusteella. Tutkintoihin kuuluu muun muassa kiinteis-töpalveluiden erikoisammattitutkinto sekä vartijakoulutus.

Koulutus on 80 prosenttisesti työssäop-pimista eli työntekoon pääsee heti kiinni. Loput 20 prosenttia koostuu teoriakoulu-tuksesta. Jokaisella opiskelijalla on oma mentori, joka ohjaa opiskelijaa koulutusvai-heessa. Ensimmäiset moniosaajat valmistu-vat vuoden 2015 aikana.

Kokemuksilla rikkaammaksi

Yrittäjähenkiselle Susanna Salmelle SOL Palveluiden tarjoama monipalvelukoulutus sopii kuin nappi siivoustakkiin.

– Jokaisen päivän saan suunnitella itse. Vastaan omasta esimiesalueestani kuten yrittäjä yrityksestään, sillä erotuksella, että en ole taloudellisessa vastuussa.

Salmi aloitti monipalvelukoulutuksessa elokuussa 2013. Sitä ennen hän työskenteli iltapalveluohjaajana. Ennen SOL Palveluihin päätymistä Salmi lähti lukion jälkeen kaup-pikseen taloushallinnon linjalle ja työskenteli hetken kahvilayrittäjänä.

– Olen ollut SOL Palveluilla kokonaisuu-dessaan kaksi vuotta ja nyt jo esimiehenä. Täällä etenee hierarkiassa nopeasti eteen-päin, nyt 26-vuotias Salmi toteaa.

Salmen koulutukseen kuuluu hankkia kokemusta kiinteistö-, turva- ja siivouspuo-lelta. Hän on käynyt koulutuksessa vartijan peruskurssin ja tällä hetkellä käynnissä on kiinteistöpalveluiden erikoisammattitut-kinto. Salmella on myös oma esimiesalue, johon kuuluu erilaisia siivouskohteita kuten päiväkoteja, myymälöitä ja hoivakoteja.

Koulutusta Salmi kiittelee mielenkiin-toiseksi ja hyväksi tilaisuudeksi kasvattaa ammattiosaamistaan.

– Saa kokeilla eri aloja ja työskennellä erilaisten henkilöiden kanssa. Välillä jopa kansainvälisessä ympäristössä. Se, jos mikä on työn tarjoamaa rikkautta. �

SOL on suuri suomalainen, vakavarai-nen palvelualan perheyritys. SOL-kon-serni toimii siivous-, toimitila, kiinteis-tö-, turva-, henkilöstövuokra- sekä pesulapalveluiden alalla Suomessa, Ruotsissa, Baltiassa ja Venäjällä. Työl-listämme yli 11 000 henkilöä ja liike-vaihtomme vuonna 2013 oli 262 milj. euroa.

7

Länsimetroa rakentamassaPavel Jaakkola on 26-vuotias työn-

johtoharjoittelija YIT:n Länsimetron ratalinja-työmaalla. Töiden ohella

Pavel opiskelee Metropolia ammattikorkea-koulussa infrarakentamisen suuntautumis-vaihtoehdossa, rakennustekniikan koulutus-ohjelmassa.

Pavel kertoo, että opinnot ovat loppusuo-ralla ja siksi aikaa työntekoon jää mukavasti. Käytännössä Pavelin vastuulla on toimia työnjohtajana paikallavalutöissä ja kuilujen elementtiasennuksissa.

Pavel on tehnyt YIT:llä myös YIT Opinnot -kokonaisuuden. YIT Opinnoissa käydään läpi yrityksen järjestelmien osaamista ja etenkin henkilöstöjohtamista. Opinnot eivät ole koulumaista puurtamista, vaan paljon mie-lenkiintoisempia, sanoo Pavel ja jatkaa, että

opinnoissa käydään läpi erilaisia tapauksia ja haastetaan opiskelijat itse miettimään asioita.

yitlaiset-Instatiliä on hauska päivittää.

Länsimetron ratalinja-työmaalla homma toimii. YIT:n rautaisten ammattilaisten joukko on mo-tivoitunutta ja selvillä työnsä tavoitteista. Ryppyotsaisia ei kuitenkaan olla, naurahtaa Pavel ja näyttää viimeisimpiä Instagram-päivityksiään yitlaiset-kampanjassa. �

YIT:llä on yli 100 vuoden kokemus ja vahva markkina-asema: se on Suomen suurin asuntojen rakentaja ja Venäjällä suurin ulkomainen asuntorakentaja. YIT on myös Suomen suurimpia toimitila- ja infrarakentajia. YIT toimii seitsemässä maassa työllistäen yli 6 000 henkilöä.

www.yit.fi /tyopaikat

YIT Opinnoista sain paljon valmiuksia toimia työmaalla.

8

Hannan ja Mikan vaativat hommat SRV:llä Mika Välkki on 25-vuotias kehi-

tysinsinööriharjoittelija SRV:llä. Hän on opiskellut kiinteistötalou-

dentutkinto-ohjelmassa Aalto-yliopiston insinööritieteiden korkeakoulussa, pääainee-naan kiinteistöjohtaminen ja sivuaineenaan rakentamistalous.

Mika työskentelee SRV:n pääkonttorissa hankekehitysosastolla avustavissa tehtävis-sä. Hankekehitys on liiketoimintasuunnitte-lua, vuokrausta, sijoittajamyyntiä, kaavoitus-ta, maanhankintaa ja suunnittelun ohjausta, sekä niihin liittyviä teknisiä, kaupallisia ja juridisia selvityksiä. Mielenkiintoinen ja moni-puolinen tehtäväkenttä siis.

SRV on työnantajana osaavan porukan or-ganisaatio, jossa työskentely on kehittävää. Mika kertoo saaneensa haastavia ja vastuul-lisia tehtäviä. Hän pitää työstään ja kehuu työyhteisön hyvää henkeä. Asioita tehdään tavoitteellisesti ja tuloksellisesti, mutta jäy-kistelyä ei kuitenkaan ole, naurahtaa Mika.

Alan valintaan Mikalla liittyi opiskelulin-jassa yhdistyneet tekniset, kaupalliset ja oikeustieteelliset asiat, joissa tarvitaan myös matikkaa. Eli kokonaispaketti houkutti ja tarjosi sopivasti haasteita.

Rakennusalalla on tärkeä tehtävä kehittää ja luoda kestävää rakennettua ympäristöä ihmisten elämän-laadun parantamiseksi.

Hanna Arponen, 25-vuotias diplomi-in-sinööri työskentelee SRV:n Espoon Ta-piolan työmaalla projekti-insinöörinä.

Hannan työmaa on huikea, sillä kohteeseen rakennetaan kauppakeskus, bussiterminaali ja niiden päälle vielä asuinkerrostaloja.

Työmaalla Hannan toimenkuvaan kuuluvat laatuasiat, aikataulutukset, tukipalvelut ja hankinnoissa avustaminen. Laveasti sanot-

Saan mielipiteeni hyvin esille ja minua kuunnellaan.

Rakennusalalle ei näy päätepistettä muuttuvassa maailmassa.

tuna teen vähän kaikkea, toteaa hymyilevä Hanna.

Hannan työt SRV:llä alkoivat kesätöistä projekti-insinööriharjoittelijana. Tämän jälkeen Hanna on toiminut ennen nykyistä tehtävää hankekehitysosastolla ja kustan-nuslaskennassa.

Hanna kertoo SRV:n olevan monipuolinen työnantaja, joka on tarjonnut mahdollisuu-den päästä erilaisiin tehtäviin. Sosiaalisena ihmisenä Hannalle on ollut tärkeää, että työkaverit ovat olleet mukavia ja yrityksessä on helppo viihtyä.

Alan valinnastaan Hanna muistelee, että Aalto-yliopiston insinööritieteiden korkeakoulussa ra-kentaminen tuntui kaikkein mielenkiin-toisimmalta. �

SRV on rakennushankkeiden innovatiivinen kokonaistoteuttaja. Se vastaa asiakaslähtöisesti hankkeiden kehittämisestä, kaupallistamisesta ja rakentamisesta. SRV toimii Suomessa Hel-singin metropolialueella, sekä kasvukeskuksissa Turussa, Tampereella, Oulussa, Jyväskyläs-sä, Lappeenrannassa ja Joensuussa. Suomen lisäksi SRV toimii Pietarissa ja Moskovassa sekä Virossa. SRV:n brändilupaus viestii erityisosaamisesta: SRV on Elämäsi rakentaja. SRV-kon-sernin liikevaihto oli 679,4 milj. euroa vuonna 2013. Liikevaihdosta muodostui Suomessa noin 85 % ja noin 15 % kansaivälisessä liiketoiminnassa. SRV:n palveluksessa on n. 1000 henkilöä.

9

Henkilöstön osaaminen kaiken A ja ORTK-Palvelu on työpaikka, jossa osaaminen on arvossaan. Yrityksessä pyörivät kattavat valtakunnalliset koulutusohjelmat ja urapolkumahdollisuuksia on monia.

Meillä täällä RTK-Palvelussa on tarjolla monipuolisia työtehtäviä ja ovemme ovet aina auki alasta kiinnostuneille!

22-vuotias Kai Kutter aloitti RTK-Palvelussa 19-vuotiaana kesätyöntekijänä. Esimieheltään

Tarja Hyväriseltä RTK-Palvelusta saamansa hyvän kuvan perusteella Kai päätti jäädä taloon vielä pidemmäksikin aikaa. Nyt takana on kolme vuotta työskentelyä RTK-Palvelussa ja siivoojana aloittanut Kai on edennyt palve-luohjaajaksi.

Kai kertoo, että työsuhde on ollut kasvun matka, jossa urapolku on edennyt askel askeleelta koulutusten kautta. Haasteita ja vaativampia tehtäviä on luvassa jatkossakin,

sillä RTK-Palvelun koulutusasiantuntija Minna Kyllinen toteaa hymyillen, että Kai on juuri aloittamassa kiinteistöpalvelualan ammatti-tutkinnon suorittamisen yhtenä yli sadasta tänä syksynä aloittavasta RTK:laisesta tutkin-nonsuorittajasta.

Myös Tarja ja Minna ovat eläviä esimerkkejä RTK-Palvelussa tapahtuvasta urakehitykses-tä. Molempien uran alku muistuttaa Kain työuraa, joka sittemmin on tehnyt Tarjasta palvelupäällikön ja Minnasta koko konsernin koulutusasiantuntijan. �

RTK-Palvelu Oy on Suomen johtavia kiinteistöpalvelualan yrityk-siä 40 vuoden kokemuksella. Konsernin liikevaihto on n. 120 milj. euroa ja sen palveluksessa työskentelee maanlaajuisesti yli 3 000 alansa ammattilaista. RTK-Palvelu tarjoaa siivous-, kiinteistöhuol-to-, käyttäjä- ja teollisuuspalveluja yrityksille ja julkisen sektorin asiakkaille. Yrityksen palveluvalikoimaan kuuluvat keskeisesti myös tekniset kiinteistöpalvelut sekä energiansäästöpalvelut. Kiinnostaako sinua ura RTK-Palvelussa? Ovemme ovat auki. Tule ja opi työssä ammattilaiseksi! www.rtkpalvelu.fi /tyopaikat

10

Palveluyrityksen palveluksessa

Cecilia Tervo, 22-vuotias ylioppilas työskentelee Lassila & Tikanojalla aulapalveluhenkilönä.

Lassila & Tikanojalle Cecilia pääsi aikai-semman kesä- ja keikkatöissä hankitun kiinteistöpalvelualan työkokemuksensa

turvin. Työ helsinkiläisen kiinteistöhuolto-yhtiön palveluksessa oli opettanut alan ja asiakaspalvelun perusteet, joten toimet pörssiyhtiön pääkonttorin vastaanotossa sujuvat varmoin ottein.

Työssään Cecilia ottaa vastaan ja opas-taa vieraita, huolehtii puhelinvaihteesta ja postin kulusta sekä kokoustilojen varauk-sista. ”Työssä pitää olla kekseliäs, sillä kaikki tulevat ensimmäiseksi aulaan kysymään osataanko auttaa.” kertoo Cecilia.

Arjen ja erikoistilanteiden kautta Cecilia on oppinut tuntemaan työpaikan henkilö-kunnan erittäin hyvin, mistä on apua oikean henkilön löytämisessä asiakkaiden kulloisiin-kin tarpeisiin.

Pitää olla kekseliäs. Kaikki tulevat ensimmäiseksi aulaan kysymään osataanko auttaa.

Urasuunnitelmistaan Cecilia kertoo hakevan-sa Haaga-Heliaan johdon assistenttityön ja kielten koulutusohjelmaan, valmistuakseen aikanaan tradenomiksi. Cecilia pitää koulu-tusta hyvänä väylänä sijoittua työelämässä entistä vaativampiin tehtäviin. Lähiaikoina Cecilian uraa edistää työnantaja Lassila & Ti-kanojan tarjoama asiakaspalvelukoulutus. �

Haluan tehdä asiakas palvelua, olen työssäni vähän niin kuin kaikki voipa.

Lassila & Tikanoja on palveluyritys, joka on muuttamassa kulutus-yhteiskuntaa tehokkaaksi kierrätysyhteiskunnaksi. L&T toimii Suomes-sa, Ruotsissa, Latviassa ja Venäjällä. Yhtiö työllistää 9 600 henkilöä. www.lassila-tikanoja.fi

11

Haalari­harjoittelussa NCC:lläVietettyään vuoden autojen parissa,

kutsui armeijan harmaat. Armeijassa oli pari kaveria, jotka suosittelivat

Samulille rakennusalaa ja alan jatkokoulu-tuksia. Samulille syntyi halu edetä uralla ja hän päätti haastaa itsensä ja ilmoittautui Metropolia ammattikorkeakoulun pääsyko-keisiin.

Syksyllä 2013 onni potkaisi ja rakennus-tekniikan opinnot Metropolia ammattikor-keakoulussa alkoivat.

Samulin mielestä rakennusala on mielenkiintoisempi kuin autoala.

NCC:stä Samuli kertoi kiinnostuneensa kuultuaan koululla yrityksen henkilöstövas-taavan pitämän esityksen NCC:stä työnan-tajana. Tilaisuuden loppupuolella Samuli muistaa hymyillen, että häntä kannustettiin ottamaan NCC:hen yhteyttä aktiivisesti ja osallistumaan yrityksen järjestämiin tilai-

Suomessa noin 2 700 NCC:läistä rakentaa ja korjaa muun muassa asuntoja, kouluja ja päiväkoteja, liiketiloja, toimi-tiloja, infraa ja teitä. Vuosittain NCC:n suositussa työharjoit-telussa on lähes 400 opiskelijaa ympäri Suomen. Tarvitsem-me monipuolisesti rakennusalan eri osaajia. Valitse sinua kiinnostava toimiala ja hae meille harjoitteluun kasvamaan rakentamisen ammattilaiseksi. www.ncc.fi /harjoittelu www.facebook.com/ncc.fi

suuksiin, jotta nimi jäisi paremmin mieleen! Jonkin ajan kuluttua Samuli sitten haki ja

pääsi NCC:lle, sillä häntä aidosti kiinnosti toimia suuren yrityksen tarjoamissa moni-puolisissa tehtävissä. Samuli on kokenut, että kesätöistä haalariharjoittelijana saa paljon irti. Alussa oli enemmän aputöitä ja timpurin hommiin pääsi harjoittelun loppu-puolella.

Samuli kertoo, että NCC:llä on hyvät mahdollisuudet siihen, että työharjoittelut ja kesätyöt jatkuvat koko opiskeluajan. Myös työtehtävät muuttuvat ja vastuu lisääntyy koko harjoitteluohjelman ajan. Sen jälkeen kun ammattitaitoa on kertynyt riittävästi ja itsestä tuntuu oikealta, siirrytään haala-riharjoittelusta ensin ohjattuun ja sitten itsenäisempään työnjohtoharjoitteluun, toteaa Samuli.

Työmaalla on hyvä meininki ja Samuli on viihtynyt hyvin. Tuntuu, että NCC:llä on mahdollisuus edetä kun vain intoa riittää, sanoo Samuli. �

Samuli Viitala on 22-vuotias nuorukainen, joka kurvasi rakennusalalle automekaanikon tutkinnon kautta.

12

Ruduksella on pitkä historia. Yhtiön juuret ovat reilusti yli sadan vuoden päässä suomalaisessa peruskalliossa. Nykymuotoinen Rudus on muodostunut 1900-lu-vun lopulla, kun monet suomalaisen rakennusteollisuuden muutokset muokka-sivat yrityskenttää. Rudus toimii Suomen lisäksi Baltiassa ja Venäjällä Pietarin alueella. Henkilöstön määrä on tällä hetkellä noin 1 200. Rudus-turvapuistossa perehdytetään myös opiskelijoita työmaaturvallisuuteen. www.rudus.fi www.rudus.fi /turvapuisto

Jouni Kahila on 28-vuotias maanmittaus-tekniikan insinööri, joka toimii Ru-duksella kiinteistöinsinöörinä. Hänen

työnkuvaansa kuuluu kiinteistöjen hallintaan liittyviä tehtäviä. Kiinteistöjä Ruduksella on satoja ja betonitehtaitakin noin seitsemän-kymmentä, eli työtä riittää.

Jouni laatii myös karttoja, joita tarvitaan uusien maa-alueiden hankinnassa. Koska kiviaines on yhtiön perusraaka-aine, on tärkeää saada hyvää raaka-ainetta keskeisiltä sijainneilta, toteaa Jouni.

Nykyiset työtehtävät ovat saaneet hyvän perustan ympäristötaustasta. Ympäristöluvat antavat raamit, joiden perusteella voimme toimia.

Ympäristötekniikan insinööri Henri Ky-lä-Utsuri, 33, työskentelee kierrätyksen tuotantopäällikkönä. Rakennusalaan Henrin kiinnostus syntyi ympäristötekniikan opinto-jen jälkeisissä konsulttihommissa, joissa hän toimi maa-ainesten kunnostusprojekteissa. Ruduksella Henrin työaika kuluu ylijäämä-maan ja betonin kierrätyksen kehittämisessä. Lisäksi Henri avustaa tarvittaessa kiviaines-vientitoiminnoissa ja ympäristövaikutusten arvioinneissa.

Diplomi-insinööri Sini Ruokonen, 27, on kehitysinsinööri, jonka työhön kuuluu laa-dunvalvonta valmisbetonipuolella. Sinin työ on vaihtelevaa. Hän raportoi muun muassa laatuun ja tuotantoon liittyviä lukuja Ruduk-sen johdolle. Lisäksi hän tekee arviota miten uudet standardit ja normit tulevat vaikutta-maan yrityksen toimintaan ja pohtii miten kierrätettäviä materiaaleja voidaan hyödyn-tää tuotannossa entistä paremmin. �

Vastuullista maa­ainesten käyttöä Ruduksella

Tehtävät Ruduksella ovat olleet monipuolisia.

13

Siiri Vasara, Henkka Haalari ja Tuukka Kätevä ovat pääsemässä peruskoulusta. Seuraa heidän urapolkujaan ja tarkastele, mitä eri teitä voi päästä rakennus- ja kiinteistöpalvelualalle töihin.

PERUSKOULU

Ammattikoulun kautta Lukion kautta

AMMATTIKORKEAKOULU

TEKNILLINEN KORKEAKOULU

TYÖMAA

KaksoistutkintoHenkka Haalari on aina pitänyt puukäsitöistä. Hän on ollut huono kielissä ja reaaliaineissa. Ammattikoulun rakennusalan linja kiinnos-taa Henkkaa, koska häntä on aina kiehtonut erilaiset rakenneratkaisut. Ammattikoulun käytännöllinen opetus sopii paremmin Hen-kalle, joka ei ole koskaan tykännyt istua nenä kiinni kirjassa. Mieltä lämmittää lisäksi tieto, että koulua käydään myös työssä oppimalla. Henkka Haalari valitsi ammattikoulussa maa-rakennuspuolen ja valmistuu maarakentajaksi. Käytännössä Henkka teki viimeisen opiskelu-vuotensa kokopäivähommia ja istui vain muu-taman pakollisen tunnin koululla.

Siiri Vasara on aina ollut hyvä matikassa ja ty-kännyt reaaliaineista. Siiriä kiinnostavat laajat kokonaisuudet, joten hän hakeutuu lukioon, jossa valitsee pitkän matikan ja fysiikan. Lu-kion jälkeen Siiriä on alkanut kiehtoa raken-nusala sen monipuolisten mahdollisuuksien vuoksi. Siiri hakee ammattikorkeakouluun lukemaan itsensä rakennusinsinööriksi. Ra-kennusinsinöörinä Siiri voi työskennellä raken-nustyömaalla esimiestehtävissä tai suunnitte-lutoimistoissa monenlaisissa eri työtehtävissä.

Tuukka Kätevä harrastaa kuntosalia ja juok-sua sekä tykkää äidinkielestä. Tuukka hakeu-tuu opiskelemaan ammattilukioon, jossa hän suorittaa kiinteistöpalvelualan perustutkin-non sekä ylioppilastutkintoon vaadittavan oppimäärän, eli kirjoitettavien aineiden pakol-liset kurssit ja saa ylioppilastutkintotodistuk-sen. Kaksoistutkinto vaati Tuukalta enemmän joustavuutta ja pitkäjänteisyyttä, sillä opetus ei aina tapahtunut samoissa tiloissa. Kuitenkin hyvällä yhteistyöllä opettajien kanssa Tuukka sai suoritettua harvinaisemman yhdistelmän kunnialla.

Ammattikorkeakoulu sopii Siirille, koska hän pitää käytännönläheises-tä koulutuksesta, mutta myös sopi-vassa määrin teoriapainotteisesta opetuksesta. Siiri haki myös Teknil-liseen yliopistoon, jossa opetus on paljon teoriapainotteisempaa.

Henkka tekee töitä muutaman vuoden, jonka jälkeen hän hakee ammattikor-keakouluun jatkamaan opintojaan.

Tuukka jatkaa suoraan koulusta am mat ti korkea kouluun kiinteistön-pitotekniikan ja korjausrakentamisen linjalle. Tuukka valmistuu insinööriksi ja saa heti suurien eläkesiirtymien vuoksi itselleen vakituista työtä esimerkiksi isännöinnin tai kiinteistöjen kuntotut-kimusten parissa.

Henkka tekee monta vuotta alansa töitä ja opiskelee työn ohessa maara-kennusalan ammatti- ja erikoisammat-titutkinnot. Tämän jälkeen Henkka voi toimia jopa esimiesasemassa ja valvoa rakennustyömaalla töiden sujumista.

Valmistumisen jälkeen Siirillä on vaki-tuinen työsopimus samassa firmassa, johon hän teki muutaman vuoden kesätöitä sekä opinnäytetyönsä.

Siiri on töissä muutaman vuoden, jonka jälkeen hän lähtee teknilliseen yliopistoon lukemaan itsensä diplo-mi-insinööriksi. Siirin käymä ammatti-korkeakoulututkinto vastaa yliopiston kandia, joten Siirillä on oikeus hakeutua suoraan yliopiston maisteriopintoihin.

Valmistuttuaan Tuukka työskentelee kiinteistöhuoltotehtävissä. Muutaman työssäolovuoden jälkeen Tuukka suo-rittaa kiinteistöpalvelualan ammat-ti- ja erikoisammattitutkinnot, jotka mahdollistavat Tuukalle toimimisen esimiestehtävissä.

Vaihtoehto A)

Vaihtoehto A)

Vaihtoehto A)

Vaihtoehto B)

Vaihtoehto B)

Vaihtoehto B)

Katso mihin urapolku voi viedä!14

Siiri Vasara, Henkka Haalari ja Tuukka Kätevä ovat pääsemässä peruskoulusta. Seuraa heidän urapolkujaan ja tarkastele, mitä eri teitä voi päästä rakennus- ja kiinteistöpalvelualalle töihin.

Rakennustyömaa on täynnä erilai-sia ammattilaisia, joita yhdistää ainoastaan se, että he rakenta-

vat samaa rakennusta. Työmaa on kuin vilkas muurahaispesä, jossa kuhina jatkuu aamusta iltaan. Kaikkea valvoo vastaava työnjohtaja, joka on vastuus-sa kaikesta mitä työmaalla tapahtuu. Vastaavan työnjohtajan apuna on työmaainsinööri, joka ohjaa työmaan suunnittelua ja laatii aikatauluja sekä hoitaa muitakin paperitöitä.

Työmaalle astuu rakennustöiden edetessä eri ammattilaisia. Ensimmäi-

Työmaaporukan lähdettyä raken-nuksen kunnossapito jää kiinteis-töpalvelualan ammattilaisten

kuten isännöitsijän, kiinteistönhoitajan ja toimitilahuoltajan vastuulle. Isännöit-sijä vastaa rakennuksen paperitöistä,

Työmaa

Valmis rakennus

senä paikalla on maarakentajat, jotka kaivavat rakennuksen vaatiman pohjan kuntoon. Sen jälkeen paikalle saapu-vat talonrakentajat, jotka aloittavat varsinaisen rakennuksen pystytyksen. Talonrakentajia ovat kirvesmiehet, mittamiehet, elementtiasentajat sekä muurarit. Kaikkien apuna on torninos-turin kuljettaja.

Rakennuksen sähköistä ja putkistois-ta, eli talotekniikasta vastaavat sähkö- ja LVI-asentajat. Rakennuksen pinnoista kuten seinistä, lattioista ja katosta vastaavat vedeneristäjät, maalarit, laa-

toittajat, matto- ja parkettiasentajat ja alakattoasentajat. Rakennus tarvitsee myös ikkunat, ovet ja kalusteet, joista vastaavat erikseen valmistus ja asen-nus. Työmaan loppuvaiheessa kaluste-asentaja asentaa tarvittavat kalusteet paikalleen, jonka jälkeen työmaasiivoja pääsee siivoamaan viimeisiä jälkiä. Tässä vaiheessa myös rakennuksen pihamaa on viherrakentajien tarkassa hallinnassa.

Viimeisenä työmaanjohto tarkistaa, että rakennus on kunnossa ja valmis luovutettavaksi.

tulevista remonteista ja niiden urakoit-sijan tilaamisesta. Isännöitsijän vastuul-la on myös hoitaa yhteyksiä varsinaisiin rakennuksen käyttäjiin, kuten asukkai-siin ja yrityksiin. Huoltomies tarkkailee kiinteistön kuntoa ja energiankulutusta

sekä korjaa pikkuvikoja, kuten vuota-via hanoja. Rakennuksen siisteydestä vastaavat toimitilahuoltajat.

Katso mihin urapolku voi viedä!15

Sähköisiä mahdollisuuksiaSähköinsinööriksi opis-ke levan Petro Vänskän mu kaan rakennus-automaatio tarjoaa val-ta vas ti mielenkiintoisia mah dollisuuksia tekniikan kehittyessä huimaa vauhtia eteenpäin.

Petro Vänskä, 25, aloitti Metropolia- ammattikorkeakoulun sähkövoimatek-niikan opinnot lukiopohjalta. Toisin

kuin ammattikoulun käyneillä kavereilla, ei hänellä ollut minkäänlaista käytännön koke-musta sähköalan töistä kun hän aloitti viime keväänä kesätyöt Amplit Oy:n pääkaupunki-seudun työmailla. Koulusta saatuja teoriaop-peja oppi kuitenkin nopeasti hyödyntämään käytäntöön.

– Työmailla on ollut hyvä ja ymmärtäväi-nen ilmapiiri; ensimmäistä kertaa asen-nuksia tehdessä ei voi osata vielä kaikkea. Erilaisten työtehtävien kautta olen oppinut valtavasti käytännön asioita, Vänskä kertoo.

Sähkössä Vänskää kiehtovat erityisesti sen mahdollistamat uudet, älykkäät sovellukset ja rakennusautomaation mahdollisuudet.

– Olisi hienoa päästä luomaan jotain sellaista uutta tekniikkaa, mitä ei vielä ole olemassa. Suurimmalle osalle ihmisistä säh-kö on itsestäänselvyys, mihin ei kiinnitetä mitään huomiota, mutta nykymaailmassa aika harva asia toimisi ilman sähköä.

Ensi kesänä Vänskä toivoo pääsevänsä Helsinkiin nousevan uuden lastensairaalan työmaalle, minkä sähköistysurakat Suomen suurimpiin talotekniikkayrityksiin kuuluva Amplit hiljattain voitti.

– Jatkossa minua saattaisivat kiinnostaa tarjouslaskennan ja työnjohtamisen lisäksi myös projektinhallintaan liittyvät tehtävät, mutta katsotaan mitä ensi kesä tuo tulles-saan, Vänskä kertoo. �

Oikein tehtynä sähkötyöt ovat turvallisia ja riskit ovat pieniä, mutta asennuksissa on silti sopivasti pientä jännitystä mukana.

Nykyaikaisissa rakennuksissa sähköinen talotekniikka esittää jatkuvasti suurempaa ja tärkeämpää roolia. Sähköä ja sähköalan ammat-tilaisia tarvitaan mitä erilaisimmissa tehtävissä. Lisätietoja sähköalan opiskelumahdollisuuksista löydät osoitteesta www.sähköala.fi /opiskelu.

Sähköalalle?

Teksti: Mika Suomi

Kuva: Tuomas Sauliala

Hei! Olen Katri Niemelä. Aloitin Skanska Oppiva -harjoittelun 2011. Tänä vuonna olen työskennellyt muun muassa työnjohtajana asuntorakentamis-kohteessa. Kiinnostaako sinuakin ura kan-sainvälisessä yrityksessä? Lue lisää: www.skanska.fi/opiskelijoille.

www.skanska.fi

Skanska on yksi maailman johtavista rakennus- ja projektikehityspalveluita tarjoavista yrityksistä. Skanskan palveluksessa on noin 57 000 henkilöä valituilla kotimarkkina-alueilla Euroopassa, Yhdysvalloissa ja Latinalaisessa Amerikassa.

16

Hei! Olen Katri Niemelä. Aloitin Skanska Oppiva -harjoittelun 2011. Tänä vuonna olen työskennellyt muun muassa työnjohtajana asuntorakentamis-kohteessa. Kiinnostaako sinuakin ura kan-sainvälisessä yrityksessä? Lue lisää: www.skanska.fi/opiskelijoille.

www.skanska.fi

Skanska on yksi maailman johtavista rakennus- ja projektikehityspalveluita tarjoavista yrityksistä. Skanskan palveluksessa on noin 57 000 henkilöä valituilla kotimarkkina-alueilla Euroopassa, Yhdysvalloissa ja Latinalaisessa Amerikassa.

Nuoria infra-alalle! MANK ry:n projektipäällikkö Panu Tuominen tietää, että nuoria tarvitaan maarakennusalalle. Ala on kilpailukykyisesti palkattua ja hyvälle tekijälle löytyy varmasti töitä! Tarvetta on etenkin maarakennuskoneenkuljettajil-le, rakennusmestareille ja insinööreille.

Infra-alalla tehdään, raiteita, satamia, siltoja, sekä vesi-, sähkö-, energia- ja tietoverkkoja ja vaikkapa urheilukenttiä.

www.mank.fi , facebook: Nuoria Infratöihin, twitter: @NuoriaInfraan

Kohti työelämää!Palvelualojen ammattiliitto PAM ry:n palveluneuvoja Tomi Marttila ker-too, että PAMissa opiskelijajäsenyys on ilmainen. Opiskelijajäseneksi voi liittyä, jos opiskelee ammatillisessa oppilaitoksessa tai ammattikorkea-koulussa palvelualan ammattia, esimerkiksi kiinteistöpalvelualalla.

Opiskelijajäsen saa lähes kaikki normaalijäsenen edut ja pääsee osallis-tumaan liiton nuorten järjestämiin tapahtumiin ja koulutuksiin.

https://www.pam.fi /wiki/opiskelijajasenyys.html

SinustakoInfran rakentamista ja ylläpitoa voi opiskella noin kymmenessä ammattikorkeakoulussa ympäri Suomen.

Infra on ammattikorkeakouluissa osa rakennustekniikan koulutusohjelmia. Valmistuessaan opiskelija saa ammattini-

mikkeen rakennusinsinööri AMK. Nelisen vuotta kestäviin opintoihin voi hakea lukion päättötodistuksella tai toisen asteen ammat-titutkinnolla.

Mutta mitä infrarakentaminen oikein on? Opiskeluihin sisältyvät ammattiopinnot antavat opiskelijoille valmiudet toimia hyvin monella erilaisella rakentamisen alueella. Infran ammattilainen voi työskennellä esi-merkiksi väylä-, kallio- ja pohjarakentamisen tai verkosto- ja vesirakentamisen parissa.

Väylärakentamisen työtehtävät voivat liit-tyä teiden, katujen ja rautateiden suunnitte-luun ja rakentamiseen. Tietokoneiden käyttö tehostaa kaikkia työvaiheita ja perinteinen lapiotyö saappaat savessa on yhä useammin kaukaista historiaa.

Kurasaappaat vaihtuivat hi-techiinSuunnittelijan tehtävänkuvaan kuuluu esimerkiksi väylän sijoittelu maastoon ja sen jälkeen väylän jokaisen yksityiskohdan suunnittelu ajoratamaalauksia myöten.

Lopputulos on tänä päivänä usein niin sanottu tietomalli. Tietomallilla tarkoitetaan työmaalle kaivinkoneeseen tai muuhun työkoneeseen siirrettävää tietoa, jonka avulla rakentaminen työmaalla sujuu täysin tietokoneohjatusti: työkoneen kuljettaja näkee tietokoneen ruudulta, mihin tuleva väylä pitää kyseisessä kohteessa rakentaa. Nykyaikainen väylänrakentaminen onkin tällä hetkellä melkoista hi-techiä!

Moni infrainsinööri työllistyy valmistut-tuaan myös kallio- ja pohjarakentamisen työtehtäviin. Kaupunkikeskustoissa paras maanpäällinen tonttimaa on jo rakennettu täyteen. Uusia tiloja sijoitetaan maan alle. Sinne louhittavat tilat kuten pysäköintihallit ja tunnelit vaativat sekä suunnittelu- että toteutusvaiheessa kymmenien infrainsinöö-

Suunnitteluohjelmasta tulostettu tietomalli.

TAMKin opiskelijoita tutustumassa YIT:n kaivantotyömaahan.

Pidä kiinni unelmistaJos unelmasi on rakentaa, mutta et kaipaa rakennusalalle tyypillistä jännitystä työpai-kan pysyvyyden suhteen, valintasi on infra. Alan suhdannevaihtelut ovat loivia, sillä infraa tarvitaan aina eikä töitä voi ulkoistaa Kiinaan. Työn tilaajana on usein valtio tai kunta.

Paikkoja on duunareille ja pomoille, suunnittelijatyypeille ja kehittäjille. Hingutko ehkä ison koneen tai nosturin puikkoihin? Kun haluat tietää vaihtoehdoista, avaa sivu www.infra.fi ja kohta Tietoa infra-alasta!

Teksti: Hannele Kulmala

rien osaamista. Täälläkin työmenetelmät ovat nykyaikaisia. Esimerkiksi kalliota louhitaan suurilla ”kalliojumboilla”, joiden porankärkien työtä ohjataan täysin tietoko-neavusteisesti. Pohjarakentamisen asian-tuntija tuo tunnelin suuaukon turvallisesti maanpinnalle vaikka pehmeiden savikerros-tenkin läpi.

Suurin osa yhteiskunnan huoltoverkos-toista sijoitetaan maan alle, ja taas tarvitaan infran suunnittelun ja rakentamisen asian-tuntijaa. Työpaikka voi löytyä myös kaupun-kien ja kuntien vesihuolto- tai sähköyhtiöis-tä. Myös satamalaitokset, energiateollisuus, purku ja kierrätys työllistävät. Teiden, ratojen ja katujen kunnossapitotehtävissäkin tarvitaan infrainsinöörejä.

Monipuolista kuin mikäVarmaan voidaan sanoa, että infraraken-taminen on rakentamisen sektoreista laaja-alaisin. Työllistymismahdollisuuksia on lukuisia. Työtehtävät voivat olla ”siistejä sisätöitä” tai monipuolisia työmaatehtäviä.

Tällä hetkellä ala työllistää tuhansia teknisiä asiantuntijoita, joukossa nuoria ja vanhoja, naisia ja miehiä. Tule sinäkin mie-lenkiintoiselle infra-alalle! �

Kirjoittaja on maa- ja pohjarakentamisen lehtori ja infrarakentamisen opintovastaava Tampereen ammattikorkeakoulu TAMKissa.

infrainsinööri? Tosihommiin.

Infran ammattilaiset ra

kentavat ja hoitavat kaik-

kea sitä tekniikkaa, joka on talojen alla ja niiden

välillä: teknisiä

verkostoja, teitä, siltoja, tunneleita,

viheralueita. Töitä tehdään isoilla koneilla, eikä

sitä varmasti v

iedä Kiinaan. Koulutettu osaaja saa

kelpo palkan, oli sitten mies ta

i nainen.

Mihin hommiin sinä tarttuisit, jos pääsisit infratyömaalle? Valitse ja voita iPad Mini tai unohtumaton työmaapiknik: www.infra.fi/tosihommiin

RT_ilmo_TheMesta_230x297_cmyk.indd 1 10.9.2014 8.27

18

Tosihommiin.

Infran ammattilaiset ra

kentavat ja hoitavat kaik-

kea sitä tekniikkaa, joka on talojen alla ja niiden

välillä: teknisiä

verkostoja, teitä, siltoja, tunneleita,

viheralueita. Töitä tehdään isoilla koneilla, eikä

sitä varmasti v

iedä Kiinaan. Koulutettu osaaja saa

kelpo palkan, oli sitten mies ta

i nainen.

Mihin hommiin sinä tarttuisit, jos pääsisit infratyömaalle? Valitse ja voita iPad Mini tai unohtumaton työmaapiknik: www.infra.fi/tosihommiin

RT_ilmo_TheMesta_230x297_cmyk.indd 1 10.9.2014 8.27

Geosuunnittelijana RambollillaAalto-yliopiston insinööritieteiden korkeakoulussa georakentamista viidettä vuotta opiskeleva 23-vuotias Matias Napari työskentelee Ramboll Finland Oy:llä suunnittelijaharjoittelijana, joihin tehtäviin Matias pääsi Rambollilla suoritetun TET-jakson ja kesätöiden kautta.

Alan valinnastaan Matias kertoo, että hänellä on sisäinen palo suunnitella ja kehittää eri asioita. Tällä alalla

pääsee toteuttamaan itseään luovasti, sillä omaan tekemiseen ja suunnitteluun kannustavat niin esimiehet kuin kollegatkin. Ratkaisuihin on aina useita vaihtoehtoja, joten on mukava saada vapaus innovoida ja aikaansaada yllättäviäkin lopputuloksia.

Käytännössä Matias on suunnitellut esimerkiksi kaivantoja mallintaen kaivannon seinämät ja optimoiden tukien paikat, sekä tarkastellut niiden stabiliteetteja. Lisäksi hän on laatinut useita pohjatutkimus- ja perusta-mistaparaportteja, joita koulun penkilläkin on tullut harjoitustöinä kirjoitettua. Matias kertoo, että kaikki lähtee kohteen maape-rän tuntemuksesta. Kairaamalla saadusta maaperätiedoista tehdään tietomalli, jolla estimoidaan maakerrosten rajat ja etäisyy-det arvioituun kallioon.

Urasuunnitelmissa on työskentely Rambollilla koko loppuelämän.

Matias on todella tyytyväinen Rambolliin työnantajana. En olisi ikinä uskonut kuinka ystävällisten ihmisten joukkoon pääsin, sanoo Matias ja jatkaa, että Ramboll pyrkii aina olemaan paras kaikessa. Eli henkilös-töasiatkin ovat huippulaatua ja työntekijöillä on oikeasti hyvä olla.

Vinkiksi alalle haluaville Matias kertoo matematiikan ja fysiikan opiskelun olevan lukiossa tärkeää. Lisäksi Matias tietää, että yliopiston pääsykokeissa ei välttämättä tar-vitse käyttää lukiossa totuttuja päättelyket-juja, vaan ratkaisuihin voidaan päästä myös luovaa ajattelua ja kekseliästä todistelua käyttäen. �

Ramboll Finland Oy on osa kansainvälistä Ramboll Groupia. Ramboll on johtava kan-sainvälinen asiantuntijayritys, jossa työskentelee yhteensä yli 11 000 asiantuntijaa Pohjois-Euroopassa, Intiassa ja Lähi-idässä. Suomessa toimimme maanlaajuisesti noin 1 900 asiantuntijan voimin ja tarjoamme infra struktuurin, ympäristön ja rakennusten suunnitteluun, rakennuttamiseen, rakentamiseen ja ylläpitoon sekä johdon konsul-tointiin liittyviä asiantuntijapalveluita. www.ramboll.fi

RAKENNA OMATULEVAISUUTESI.RAKENNA OMATULEVAISUUTESI.RAKENNA OMATULEVAISUUTESI.

Opiskele rakennusarkkitehdiksi, - insinööriksi tai -mestariksi AMK:ssa

Opiskele rakennusarkkitehdiksi, - insinööriksi tai -mestariksi AMK:ssa

www.ria.fiwww.ria.fiwww.ria.fi

20

Geosuunnittelijana Rambollilla

RAKENNA OMATULEVAISUUTESI.RAKENNA OMATULEVAISUUTESI.RAKENNA OMATULEVAISUUTESI.

Opiskele rakennusarkkitehdiksi, - insinööriksi tai -mestariksi AMK:ssa

Opiskele rakennusarkkitehdiksi, - insinööriksi tai -mestariksi AMK:ssa

www.ria.fiwww.ria.fiwww.ria.fi

Oppisopimuksesta nostetta uralle

ISS Palveluissa kiinteistönhoitajana työskentelevä Tomi Hirvonen, 25, vastaa museokiinteistöjen kiinteistöhuollosta.

Tomi suorittaa oppisopimuskoulutuksessa kiinteistöpalvelualan perustutkintoa. Tomin tavoitteena on valmistua puolessatoista vuo-dessa. Erikoistumisalueekseen hän valitsi lvi-tekniikan ja kiinteistöautomaatiojärjes-telmät. Myös jatko-opinnot ja esimiestehtä-vät kiinnostavat. ISS antaa hänen mielestään poikkeuksellisen hyvät mahdollisuudet kouluttautumiseen työn ohessa. Samoin hän kiittää kohde-esimiehiä huolellisesta perehdyttämisestä. �

Raisa Nousiainen, 27, toimii ISS Palve-luissa palveluesimiesharjoittelijana. Hän aloitti vuonna 2007 siivoojana.

Raisa valmistui laitoshuoltajaksi vuonna 2009 ja jatkoi opiskelemalla siivoustyönoh-jaajan erikois ammattitutkinnon. Opiskeluai-kana hän siirtyi palvelu ohjaajaksi. Nyt hän opiskelee siivousteknikon erikoisammatti-tutkintoa oppisopimuksella ja sai sen myötä oman esimiesalueen. Tulevaisuudessa kiin-nostaa ammattikorkeakoulututkinto.

– Pidän esimiestyöstä ja haluan kartuttaa tästä kokemusta, kertoo Raisa ja jatkaa, että kiinteistöpalveluala kiinnostaa myös tule-vaisuudessa.

ISS Palvelut on Suomen kolmanneksi suurin yksityinen työnantaja ja maan johtava kiinteistö- ja toimitilapalveluyritys. Tuotam-me henkilöstövaltaisia tukipalveluita yrityksille ja yhteisöille sekä julkiselle sektorille. Luomme toiminnallamme laadullista ja taloudellista arvoa asiakkaidemme liiketoimintaan. Vuonna 2013 liikevaihtomme oli 534 miljoonaa euroa. Henkilökuntaa on lähes 12 000. ISS Palvelut on osa kansainvälistä ISS-konsernia, joka toimii yli 50 maassa. www.iss.fi www.facebook.com/duunISSa

22

Peab panostaa henkilökohtaisiin tapaamisiin asiakkaiden kanssa.

Asiakaskeskeistä rakentamistaSuhannon Saara on 25-vuotias asia-kaspalveluinsinööri Peab Oy:ssä.

Peabille Saara pääsi heti valmistut-tuaan insinööriksi Jyväskylän ammattikor-keakoulusta rakennustekniikan koulutusoh-jelmasta, jossa hän opiskeli suunnittelua ja työmaatuotantoa.

Työnään Peabilla Saara rakentaa ennen kaikkea luottamusta urakoitsijan ja asiakkai-den välille. Kahden vuoden aikana on tullut tavattua yli 500 asiakasta. Pitää osata kertoa kaikki putkiremontin tekniset asiat ymmär-rettävällä kielellä, kertoo Saara ja jatkaa, että jos asiakkaan ja urakoitsijan välille syntyy hyvä fi ilis, koko projekti etenee jouhevam-min.

Keskusteleva yrityskulttuuri toimii Peabilla myös työntekijöiden välillä. Saara kertoo osallistuneensa virkistyspäiville ja mestaripalavereihin, joissa kaikissa jaetaan kokemuksia ja hyviä käytäntöjä. Työnantaja-na Peab arvostaa työpanostani ja on aidosti kiinnostunut siitä miten minulla menee, sanoo Saara.

Kalle Kulmalalle on selvää, mikä hänen työssään on parasta.

– Vaihtelevuus. Tapaa paljon uusia ihmisiä ja näkee uusia maisemia, kun työmaat vaihtuvat. Hienointa on ehkä se, kun näkee konkreettisesti työnsä jäljen ja voi sanoa olleensa rakentamassa jotain raken-nusta, Peabilla työpäällikkönä työskentelevä Kulmala toteaa.

Kulmalan työnkuvaan kuuluu vastata työmaiden toteuttamisesta eli hän vastaa, että aikataulut ja resurssit pysyvät aisoissa. Työpäällikkönä hän on myös mukana hank-kimassa uusia työmaita.

Peabilla Kulmala on ollut jo vuodesta 2005 saakka. Tampereen teknillisessä yliopis-tossa opiskellut Kulmala oli Peabilla ensin kesätöissä ja lopputyön jälkeen vakituisessa työsuhteessa.

– Peabilla parasta on, että se on suhteel-lisen pieni iso fi rma. Toiminta on sujuvaa.

Työtehtävät ovat erilaisia ja erikoistua voi myös omien kiinnostuksen kohteiden

mukaan. �Työssä parasta on muuttuvuus

Peab-konserni on yksi Pohjoismaiden suurimmista rakennusyhtiöistä. Se työllistää Pohjoismaissa 13 000 henkilöä, joista Suomessa noin 750. Konsernin toiminta jakautuu neljään liiketoiminta-alueeseen; rakentaminen, asunto- ja kiinteistö-liiketoiminta, infrarakentaminen sekä teollisuus. Peab-konsernin liikevaihto on 4,9 miljardia euroa. Konsernin osake noteerataan Tukholman pörssissä. www.peab.fi

23

Pinnassa kiinni

Mikä ala tää on?

Pintatoimialalle mahtuu monenlaista ammattilaista. Tunnetuin näistä on maalari, mutta ei suinkaan ainoa. Muita pintatoimi-alan työntekijöitä ovat vedeneristäjät ja matto- ja parketti-

asentajat. Tunnusomaista näille jokaiselle ammatille on se, että niissä tarvitaan huolellista kädentaitoa, kykyä itsenäiseen työskentelyyn ja pitkäjänteisyyttä. Työympäristö ja työvaatimukset muuttuvat raken-nustyömaiden mukaan, joten työ sopii hyvin vaihtelunhaluisille.

Miten sinne pääsee?

Pintatoimialalle pääsee ammattikoulun tai vaihtoehtoisesti oppisopimuskoulutuksen kautta. Opiskelu kestää molemmissa noin kaksi tai kolme vuotta. Ammattikorkeakoulussa voi opis-

kella materiaali- ja pintakäsittelytekniikan koulutusohjelmassa. Tällöin tutkintonimikkeeksi tulee insinööri (AMK).

Pintakäsittelyalan koulutuksia järjestävät lukuisat ammattikoulut ympäri Suomea. Suuntausvaihtoehdoksi voi valita maalausalan, puu-teollisuuden ja teollisen pintakäsittelyn koulutusohjelmat. Kouluista kannattaa myös kysyä kaksoistutkinnon mahdollisuutta. Joissakin

oppilaitoksissa on mahdollista lukea ylioppilastutkinto ammatillisen perustutkinnon ohessa.

Pintakäsittelyalan koulutusohjelmasta valmistutaan rakennus- tai koristemaalariksi. Samalta koulutuslinjalta valmistuu myös lattian-päällystäjät. Maalarit työskentelevät rakennustyömailla tehden maalaus-, tapetointi- ja tasoitetöitä. Lattianpäällystäjät keskittyvät mattojen ja parkettien asennukseen.

Lattianpäällystäjät asentavat lattioihin mattoja ja parketteja sekä tekevät seinien ja lattioiden päällystöitä. Opinnoissa perehdytään matto- ja parkettitöiden lisäksi laatoitustöihin. Ammatissa työsken-nellään niin sisä- kuin ulkotiloissa uudis-, korjaus- sekä entisöintikoh-teissa.

Puuteollisuuden pintakäsittelyn koulutusohjelmasta valmistuu huonekalujen ja muiden puutuotteiden pintakäsittelijöitä. Työhön kuuluu muun muassa maalaus-, lakkaus- ja petsauslinjojen hoitoa. Pintakäsittelijät työskentelevät useimmiten rakennustuote- ja huone-kaluteollisuuden maalaamoissa.

Teollisen pintakäsittelyn koulutusohjelmasta valmistuu pintakä-sittelijöiden lisäksi korroosionestomaalareita. Työnkuvaan kuuluu metalli- ja muoviteollisuustuotteiden viimeistely sekä pintakäsitte-lylinjojen hoito. Tältä linjalta valmistuneet työskentelevät pintakäsit-telylaitoksissa ja automaalaamoissa.

24

Katto- ja ulkopintaeristäjät tekevät kattojen ja talojen ulkoseinien lämmöneristystöitä sekä kattojen, rakennusten sokkeleiden jne. veden- ja kosteudeneristystöitä. Työssä käytettäviä materiaaleja ovat yleensä kattohuovat, -pellit tai -tiilet. Työ on normaalia päivätyötä, jota tehdään joko urakka- tai tuntipalkalla. Sääsuojien ansiosta töitä voidaan tehdä ympärivuotisesti.

Pintakäsittelyn työnjohtajaksi pääsee suorittamalla pintakäsittely-teknikon tai -insinöörin tutkinnon tai vaihtoehtoisesti ammatti- tai erikoisammattitutkinnon alalta. Insinöörikoulutukseen voi hakeutua suoraan lukiopohjalta. Ammatillinen tutkinto antaa myös opintokel-poisuuden hakeutua ammattikorkeakouluihin ja yliopistoihin.

Mitä mahdollisuuksia tää ala tarjoaa?

Pintatoimialan suurimpia työnantajia on rakennusteollisuus. Muita työllistäviä aloja ovat muun muassa metalliteollisuus, maalausliikkeet ja puutuoteteollisuus. Kuukausittaisen elanton-

sa saa palkkautumalla alan yrityksen listoille, mutta ahkera yksityisyrit-täjä pärjää alalla myös. �

25

Viherrakentajana Viherpojat Oy:ssä

Työskentelen Viherpojat Oy:ssä, joka on erikoistunut kokonaisvaltaiseen ympäristö- ja viherrakentamiseen.

Aloitin Viherpojissa viherrakentajana vuonna 2010. Reilu vuosi aikaisemmin olin aloitta-nut maisemasuunnittelijan opinnot HAMK Lepaalla. Aiemmin viheralalla työskennelles-säni tein mm. viherrakentamista, ylläpidon työtehtäviä, metsänhoitoa ja tiiminvetäjän/työnjohtajan tehtäviä.

Valmistuin Lepaalta maisemasuunnittelun koulutusalalta hortonomiksi kesällä 2012 neljän vuoden koulutuksen jälkeen. Tähtäsin jo koulutuksen aikana ympäristörakenta-misen työtehtäviin ja siksi valitsin sen myös suuntautumisvaihtoehdoksi.

Millainen työurasi on ollut?Viherpojille tullessani aloitin rivimiehenä ja viherrakentajana, jolloin viimeistään huo-masin olevani oikealla alalla. Etenin ”työn-johtajakokelaaksi” jo seuraavana kesänä, jonka aikana olin vanhemman työnjohtajan opissa. Seuraavana kautena sain jo rutkasti enemmän vastuuta ja luottoa toimia itsenäi-sesti työnjohtajana. Kerrallaan urakoita oli johdettavana noin 3-4, koko kauden aikana kohteita oli kymmenkunta. Hyvin erilaisten tehtävien ja hankkeiden ansiosta tunsin kehittyneeni ammattilaisena.

Kesän 2014 olin työpäällikkönä, mikä toi astetta enemmän haasteita ja opittavaa. Työmaiden aikataulutus, resurssien jaka-minen, henkilöstön ohjeistus ja perehdytys sekä yleensä yrityksen kehitystyö ovat keskeisimpiä tehtäviä.

Vahvuutesi?Koen, että omaa osaamisalaa on erityisesti erilaisten ihmisten kanssa toimiminen ja hankkeiden edistäminen hyvällä yhteistyöllä. Päivittäin tapaan hyvin paljon erityyppisiä ja eri lähtökohdista tulevia ihmisiä, kun asiakkaina ovat kaupungit, rakennusliikkeet

Jarkko Heikkinen-Lindberg, 27 v. hortonomi (AMK)

ja taloyhtiöt. Asiakassuhteiden vaaliminen on erityisen tärkeää liiketoiminnan kannal-ta. Vähintäänkin yhtä tärkeää on viheralan markkinointi jämäkällä ja ammattiylpeyttä huokuvalla asenteella.

Mitä teet talvisin?Ammattiylpeyttä ja alan arvostusta yritän istuttaa myös tuleviin viheralan ammattilai-siin, joita saan talvisin opettaa TTS työ-tehoseuralla. Viheralan monipuolisuus on myös asia, josta tuleville ammattilaisille tu-lee kertoa. Viheralan hienous piileekin siinä, että ympäri vuoden löytyy erilaisia tehtäviä, joissa viheralan osaajille on käyttöä. Alan kausiluontoisuus ei mielestäni ole ongelma, eikä sen harmitteluun kannata tuhlata aikaa. Talviaika on yrityksille hyvää aikaa valmistau-tua uuteen kauteen, kehittää ja hioa uusia toimintamalleja.

Kuinka viherala on kehittynyt työurasi aikana?Viherala on kehittynyt paljon siitä, kun vuonna 2005 aloitin työt. Nähtävästi kehitys jatkuu kiivaana ja hyvä niin. Yksi erityisen po-sitiivinen kehityssuunta on alan arvostuksen kasvaminen, meidän ammattitaitoa halutaan käyttää enemmän hyödyksi. Myös asiakkai-den vaatimustaso ja tietoisuus ympäristö- ja

viherrakentamisen laadusta on kasvanut roi-masti. Tänä päivänä monipuolinen osaami-nen on ympäristörakentamisessa elintärkeää ja siksi näitä osaajia etsitään alalle kiivaasti. Jos on valmis oppimaan uutta, pystyy toimi-maan erilaisissa työympäristöissä ja omaa reippaan ja jämäkän asenteen, niin on oikea henkilö alalle. �

Viher- ja ympäristörakentajat ry on lä-hes 200 viherrakennusalan yrityksen yhteisö, joka kehittää viherrakentami-sen laatua, yrittäjien osaamista sekä edistää jäsenyritystensä liiketoimin-taa. Jäsenyritysten työn jälki näkyy lähes jokaisen suomalaisen asuinym-päristössä. Jäsen yritykset tarjoavat viherrakennusalan parasta osaamista. Yritysten yhteenlaskettu liikevaihto oli vuonna 2013 reilut 200 miljoonaa euroa ja jäsenyritykset työllistävät ke-säaikana noin 3 000 henkilöä.www.vyra.fi www.puutarhaunelma.fi

Kuva: Viherpojat Oy

26

Viherrakentajana Viherpojat Oy:ssä

Tehtävät

2

Tehtävä 1.

Oikeat vastaukset

1 T Y Ö N H A K U2 P E R H E Y R I T Y S3 L Ä N S I M E T R O A4 O S A A M I N E N5 R A K E N N U S T E K N I I K A N6 S Ä H K Ö I N S I N Ö Ö R I7 M A A R A K E N T A M I S T A8 M A T I A S9 P I N T A10 N O S T E T T A11 H O R T O N O M I

1234567891011

Etsi vastauksia lehdestä ja ratkaise ristikko. PYSTYYN muodostuu tärkeä nettiosoite, josta voit lukea lisää rakennus- ja kiinteistöpalvelualan ammateista.

Kysymykset: 1. Mitä vinkkejä lehdessä annetaan?

2. Minkälainen yritys SOL on omistuspohjaltaan?

3. Mitä YIT:n Pavel Jaakkola rakentaa?

4. Mikä on RTK-palvelun henkilöstölle kaiken A ja O?

5. Mitkä opinnot NCC:n Samulilla on käynnissä?

6. Mikä on Petro Väskän tuleva oppiarvo?

7. Mitä Infra tarkoittaa?

8. Kuka toimii geosuunnittelijana?

9. Millä toimialalla maalarit työskentelevät?

10. Mitä oppisopimus tarjoaa uralle?

11. Mikä on viherrakentaja Jarkon koulutus?

Löydätkö labyrintistä yhdeksän (9) lehdessä mainittua rakennus- ja kiinteistö-palvelualan yritystä? Voit lukea sanat eri suuntiin: suoraan alas, suoraan ylös, oikealta vasemmalle tai vasemmalta oikealle. Löydettyäsi sanan, vedä viiva sen päälle!

Tehtävä 2.

Oikeat vastaukset

A U T K S H S U D U R O M P N P TK P U L E V L A P K T R N S O P IP N P P A P P N T P O P P K H P YL E F P E A B G I N V N P A I A PO T S N S P M F A A L K V N O I PH P N K L P T E C P X P P S I S OK P C K O M R A P A R M L K E S MP N C P S E T P A M S I P A T E YA P S L P V L A P T T R P O U A TG L A S S I L A T I K A N O J A P

1. Rudus2. RTK palvelu3. YIT4. Skanska5. Peab6. NCC7. SOL8. LassilaTikanoja9. ISS

A U T K S H S U D U R O M P N P TK P U L E V L A P K T R N S O P IP N P P A P P N T P O P P K H P YL E F P E A B G I N V N P A I A PO T S N S P M F A A L K V N O I PH P N K L P T E C P X P P S I S OK P C K O M R A P A R M L K E S MP N C P S E T P A M S I P A T E YA P S L P V L A P T T R P O U A TG L A S S I L A T I K A N O J A P

Oikeat vastaukset tehtäviin löytyvät osoitteesta www.themesta.net

1.

2.

3.4.

5.

6.

7.

8.9.

10.

11.

27

Rakennus- ja kiinteistöpalvelualan Vetovoima ry järjestää am-matinvalintaikäisille nuorille Avoimet työmaat -päiviä. Päivän aikana vierailemme alan toisen asteen oppi laitoksessa ja

rakennustyömaalla tai kiinteistöpalvelualan kohteessa. Opinto- ohjaajille on tarjolla Rakentamisen ja kiinteistöpalveluiden aamu-päivä -tilaisuuksia, joihin sisältyy kohdevierailu ja mielen kiintoisia luentoja. Soita ja varaa oma tapahtumasi: 050 449 7559 (Janne Suntio)

Rakennus- ja kiinteistöpalvelualan Vetovoima Ry:n toiminnan tar-koitus on edistää rakennus- ja kiinteistöpalvelualan tunnettuutta ja vetovoimaa ammatinvalintaikäisten nuorten keskuudessa, jakaa tietoa alan ammateista ja koulutusmahdollisuuksista, kannustaa nuoria hakeutumaan alan toisen asteen ja korkea-asteen koulutuk-seen ja myötävaikuttaa riittävän työvoiman saamiseen KIRA-alalle.

JULKAISIJA Talonrakennusteollisuus ry, Rakennustuote teollisuus RTT ry, Kiinteistötyönantajat ry, Infra ry, Palvelualojen Ammattiliitto PAM ry, Ammattiliitto Pro ry, Suomen Rakennusinsinöörien Liitto RIL ry, Rakennusmestarit ja -insinöörit AMK RKL ry, Suomen Arkkitehtiliitto SAFA ry, Arkkitehtitoimistojen Liitto ATL ry, Sähkö- ja teleurakoitsijaliitto STUL ry, Pintaurakoitsijat ry, Kattoliitto ry, Lattian- ja seinän-päällysteliitto ry, Koneyrittäjien Liitto ry, Isännöintiliitto ry, Viher- ja ympäristörakentajat ry ja Rakennusinsinöörit ja -arkkitehdit RIA ry

PÄÄTOIMITTAJA Janne Suntio ([email protected] ) TOIMITTAJA Emmi Rossi VALOKUVAAJA Janne Suntio ULKOASU ACM PAINOS 100 000 PAINO Lönnberg Print & Promo 13. vuosikerta

Lisää tietoa rakennus- ja kiinteistöpalvelualasta www.themesta.net

TheMesta.net haastaa nuoret pohtimaan omaa unelma-alaansa

Twiittaa tai kerro meille Facebookissa lyhyt kuvaus unelma-ammatistasi rakennus- ja kiinteistöpalvelu-alalla. Voit myös tiivistää sen kuvalla Instagramis-sa. Nyt voit unohtaa käytännöllisyyden ja heittää luovasti villeimmätkin unelmasi kisassa valloilleen. Parhaimpien unelmatyönsä jakaneiden kesken ar-votaan kymmenen leff a lippua ja yksi unelma työn jakaja pääsee tutustumaan paikan päälle unelma-duuniinsa ja jututtamaan alan ammattilaisia työ-urasta!

Muista liittää viestisi tai kuvasi mukaan #unelmamesta

Kilpailuvastauksia voit lähettää 15.3.2015 asti.