Viron laadukkaat Viron laadukkaat ja edulliset terveyspalvelut ja edulliset terveyspalvelut Jazzkaaren juhlavuosi Jazzkaaren juhlavuosi tähtiä täynnä tähtiä täynnä Retkelle keväiseen Retkelle keväiseen luontoon luontoon www.balticguide.ee H Hinta suomalaisissa myyntipisteissä inta suomalaisissa myyntipisteissä 1,70€ (sis.alv.) 1,70€ (sis.alv.) HUHTIKUU 2014 mitä missä milloin SUOMEKSI The Baltic Guide kertoo, mitä Virossa kannattaa nähdä ja kokea Värikäs Värikäs kevätmuoti kevätmuoti Muotivinkkejä naisille ja miehille Muotivinkkejä naisille ja miehille
Suomenkielinen The Baltic Guide -matkailulehti tutustuttaa suomalaisille Viroa. Lehden monipuolinen, joka kuukausi vaihtuva sisältö kattaa kulttuuritapahtumat, ravintolat, myymälät, hotellit, kauneus- ja terveyspalvelut, kaupunkien kartat, uutiset ja paljon muuta. Lehti ilmestyy 12 kertaa vuodessa jokaisen kuukauden alussa.
Welcome message from author
This document is posted to help you gain knowledge. Please leave a comment to let me know what you think about it! Share it to your friends and learn new things together.
Transcript
Viron laadukkaat Viron laadukkaat ja edulliset terveyspalvelutja edulliset terveyspalvelut
Jazzkaaren juhlavuosi Jazzkaaren juhlavuosi tähtiä täynnätähtiä täynnä
Värikäs Värikäs kevätmuotikevätmuotiMuotivinkkejä naisille ja miehilleMuotivinkkejä naisille ja miehille
SUURIN OSTOELÄMYS!ILMAISET BUSSIKULJETUKSET ROCCA AL MARE
JA KRISTIINE KAUPPAKESKUKSIIN
H&M • DEBENHAMS • GUESS • NEW YORKER • SEPPÄLÄ • MANGO • ESPRITMARKS & SPENCER • THE BODY SHOP • POLARN O. PYRET • HEMTEX • EURONICSKAREN MILLEN • ECCO • PRISMA HYPERMARKET JA PALJON MUITA
KAUPPAKESKUS ROCCA AL MAREPALDISKI MNT. 102, TALLINNAwww.roccaalmare.ee
170 LIIKETTÄ12 RAVINTOLAA
JA KAHVILAA
8 - 23
10 - 21AVOINNA
PRISMA AVOINNA
KAKSI KESKUSTASAMALLA BUSSILLA!
H&M • NEXT • SEPPÄLÄ • MARKS & SPENCER • NEW YORKER • RESERVED LEVI’S • ZARA • DESIGUAL • TALLY WEiJL • MON AMIE • MOTHERCARE • ECCOTHE BODY SHOP • JYSK • PRISMA HYPERMARKET JA PALJON MUITA
KAUPPAKESKUS KRISTIINE, ENDLA 45, TALLINNA www.kristiine.com
1 7 0 LIIKETTÄ
1 8 RAVIN TO LAA JA KAHVILAA
BUSSIT LÄHTEVÄT MATKUSTAJASATAMAN A- JA D-TERMINAALISTA. BUSSIT PYSÄHTYVÄT KRISTIINE KAUPPAKESKUKSEN EDESSÄ VAIN PALUUMATKALLA.
SATAMA ROCCA AL MARE SATAMAROCCA AL MARE KRISTIINEA terminal(Viking, Eckerö)
D terminal(Tallink) Rocca al Mare D terminal
(Tallink)A terminal(Viking, Eckerö)Rocca al Mare Kristiine
kauppakeskus
9:4511:1512:4514:1516:15
9:5011:2012:5014:2016:20
10:1011:4013:1014:4016:40
10:3012:0013:3015:3016:50
10:4012:1013:4015:4017:00
10:5012:2013:5015:5017:10
10.5512:2513:5515:5517:15
AVOINNA
PRISMA AVOINNA
KAUPPAKESKUS KAUPUNGIN SYDÄMESSÄHINTA HULINAT 3.-6.04
Express on auki joka päivä 09-20, isot Prismat Tallinnassa, Tartossa ja Narvassa 8-23
Uutuus!Rainbow StandardVODKA 40%10 x 0,5 l (9,58/l)
4790
Tee ennakkotilaus!Säästät aikaa ja vaivaa
www.prismaexpress.netYli 3000 tuotetta. S-Etukortilla jopa 5% Bonusta.
Palvelumaksu 0 €. Ei tilausten alarajaa. Ostokset noudettavissa Prisma expressistä.
Uus- Sadama 25 – satamassa, aivan vastapäätä Tallinkin D-terminaalia
Express on auki joka päivä 09-20, isot Prismat Tallinnassa, Tartossa ja Narvassa 8-23
Saku Originaal24–PACK5,2%24 x 0,33 l7,92 l (1,42/l)
1125+ pantti 1,92
CrowmoorDry Apple24–PACK4,7%24 x 0,33 l7,92 l (1,89/l)
1499+ pantti 1,92
A Le CoqPremiumExport24–PACK5,2%24 x 0,33 l7,92 l (1,44/l)
1145+ pantti 1,92
A Le CoqLong Drink 24–PACK5,5%24 x 0,33 l7,92 l (1,73/l)
1369+ pantti 1,92
Rainbow StandardVODKA10–PACK40%10 x 0,5 l5 l (9,58/l)
4790
Karl FazerMAITOSUKLAA200 g (8,95/kg) 179
Ferrero RocherCollection172 g (28,43/kg) 489899
Aramis XOBRANDY40%0,5 l (17,98/l)
569
Vana TallinnKERMA-LIKÖÖRI16%0,5 l (11,38/l)
1799
Meukow Cognac VSKONJAKKI40%0,35 l (51,40/l)
1249
Ballantine’s FinestVISKI40%0,7 l (17,84/l)
Red BullENERGIA-JUOMA0,355 l (3,91/l)
139+ pantti 0,08
HartwallLong Drink 24–PACK5,5%24 x 0,33 l7,92 l (2,51/l)
1989+ pantti 1,92
Valge ViinVODKA40%0,5 l (9,38/l)
4691420
Espiritu De ChileCabernet CarmenerePunaviini 13%Gewürztraminer Semillon Punaviini12,5%3 l (4,73/l)
MUI
STA
KOHT
UUS.
/ TÄ
HELE
PANU
! TEG
EMIS
T ON
ALK
OHOL
IGA.
ALK
OHOL
VÕI
B KA
HJUS
TADA
TEI
E TE
RVIS
T.
THE SPIRIT OFNORDIC LEGENDS
T H E B A L T I C G U I D E ™ H U H T I K U U 2 0 1 4 7pääkirjoitus
Kevään erilaiset perinteet
V irossa huhtikuun lopun pääsiäisen ja heti sitä seuraavan vapun perinteet poikkeavat siitä, mihin suomalaiset ovat tottuneet.
Viimeksi mainitulla on Virossa vielä huono maine ja sitä juhlitaan huomattavasti vaatimattomammin kuin Suomessa. Neuvostoajan punaiset pyhät pysyvät mielessä ja monet epämiellyttävät muistot nousivat taas virolaisten mieleen Ukrainan tapahtumien myötä. Pääsiäinen on ortodoksien suuri pyhä ja venäjänkie-liselle väestölle täten merkittävä juhla. Mämmistä virolaiset eivät ole kuulleet puhuttavankaan.
Pääsiäisen viettämisen perinteitä ei Virossa ole paljoakaan, jos jätetään kansainväliset symbolit eli
puput ja kananmunat pois laskuista. Kananmunien ”koksiminen” toisiaan vasten on vahvin perinne. Jotain muutakin löytyy ja kerromme siitä tässä lehdessä.
Kevään merkkeinä ovat myös terassien avau-tuminen ja uusien eläinten syntyminen Tallinnan eläintarhassa. Suuren suosion tulee varmasti saamaan pieni jääkarhutyttö, joka on jo käynyt näyttäytymässä yleisölle.
Vastuu virheistä. Kustantaja ei voi vastata lehdessä mahdollisesti olleiden virheiden aiheuttamista vahin-goista. Mikäli ilmoituksia ei tuotannollisista tai muista toiminnal lisista syistä (esim. lakko) tai asiakkaasta joh-tuvista syistä voida julkaista sovitusti, lehti ei vastaa mahdollisesti aiheutuvasta vahingosta. Lehden vastuu ilmoituksen poisjäämisestä tai julkaisemisessa sattu-neesta virheestä rajoittuu ilmoituksesta maksetun mää-rän palauttamiseen. Huomautukset on tehtävä 8 päivän kuluessa ilmoituksen julkaisemisesta tai tarkoitetusta
julkaisemispäivästä.
20 vuotta sitten
■ Kansikuvassa oleva Mart Sander tunnetaan Suomessa Iskelmäprinssi-elokuvasta, Virossa hän on viihteen monitoimimies.
■ Pääministeri Mart Laar arvioi, että vuoden inflaatio nousee 40 pro-senttiin. Keskipalkat ovat laskeneet 12,5 prosenttia.
■ Turva-asiantuntija Auvo Niiniketo
ei suosittele suomalaisille öiseen aikaan autoilua.
■ Villit taksit ovat sodassa virallisten kanssa. Pahin tilanne on satamas-sa. Renkaitakin on viillelty.
■ Tallinkin ostosristeilyjen hinnat alkavat 150 markasta. Kristina Cruisesin buffet maksaa 65 ja aami-ainen 30 markkaa.
Huhtikuussa 1994 ilmestyneessä The Baltic Guidessa oli muun muassa seuraavaa luettavaa:
-
Ota kevät vastaan Tallinnassa. Täällä kaupunki ja luonto puhkeavat kukkaan ennen kuin muualla Pohjolassa! Tallinn Card tarjoaa tähän erinomaiset mahdollisuudet – se sisältää 100 ilmaista etua ja tarjousta, mm. sisäänpääsyn Tallinnan 40 museoon ja matkailunähtävyyteen, bussiretkiä sekä alennuksia ajanviettopaikoissa, ravintoloissa, kahviloissa ja kaupoissa. Tallinn Cardilla myös joukkoliikenne on ilmaista!
Huhtikuussa Tallinnan museoissa tapahtuu kaikenlaista mukavaa:
TV-tornissa voi tutustua fantasiamuotiin – valokuvanäyttely Ideamuoto esittelee Viron taideakatemian muotisuunnittelun ja tyylintutkimuksen opiskelijoiden ainutkertaisia luomuksia.
Viron taideteollisuus- ja muotoilumuseo tarjoaa nähtäväksi kansainvälisen pohjoismaisen korutaiteen suurnäyttelyn From the Coolest Corner – Uusi pohjoismainen koru.
Viron historiallisessa museossa Maarjamäen kartanossa pääsee 3D-valokuvanäyttelyssä tutustumaan Viron entisaikojen kaupunkikuvaan ja vierailemaan vuosien 1907–1915 virolaisissa kaupungeissa toisen maailmansodan ilmapommituksia edeltävänä aikana.
Kadriorgin taidemuseo Kadriorgin linnassa esittelee
eleganttia siluettitaidetta – taidokkaita leikattuja varjokuvia, jotka on tehnyt baltiansaksalainen aatelisnainen Eveline von Maydell. Linnan vieressä sijaitsevassa Mikkelin museossa on esillä Enn Kunilan taidekokoelman aarteita näyttelyssä Kultakauden värit. Klassista virolaista maalaustaidetta Enn Kunilan kokoelmasta.
Adamson-Ericin museossa voi nauttia näyttelystä Pohjolan lumoissa. Virolaistaiteilijat Pohjoismaissa.
Estonia-teatteri tarjoaa huhtikuussa uusia elämyksiä baletti-iltojen muodossa. Ohjelma on laaja klassisesta Tšaikovskin balettifestivaalista ja Bajadeerista aina moderniin Symbiontsiin.
Keväisen illan päätteeksi voi vierailla Toompealla entiseen Luscher & Matiesenin viinitehtaaseen perustetussa Virolaisen juomakulttuurin museossa, jossa voi nauttia sekä viineistä että viinitehtaan kiehtovasta historiasta.
Tallinnaan – kevättä vastaan
Säästää Tallinn Cardilla
Normaalihinta TallinnCard– hinta *
Tallinn Card 48h, aikuinen - € 32
Tallinnan TV-torni (pikalippu) € 11 € 0
Viron historiallinen museo – Maarjamäen kartano € 4 € 0
Tutustu uuteen tapaan matkustaa mukavasti m/s Finlandialla. Päivän lehdet, istumapaikka, langaton nettiyhteys, suolaiset ja makeat tarjoilut
sekä oluet, viinit ja virvokkeet sisältyvät hintaan. Sisäänpääsy Loungeen 18 €/suunta ennakkoon ostettuna. Lisäksi tarvitset matkalipun.
H e l s i n g i s t ä T a l l i n n a a n j o k a p ä i v ä 8 . 3 0 j a 1 5 . 3 0 – T a l l i n n a s t a H e l s i n k i i n 1 2 . 0 0 j a 1 8 . 4 5 .
T H E B A L T I C G U I D E ™ H U H T I K U U 2 0 1 4 11ajankohtaista
TEKSTI MIKKO VIRTA, KUVAT JAZZKAAR
Suurfestivaalilla on esiintynyt vuosien saatossa 851 yhtyettä ja 4 277 muusikkoa 46 eri maasta. Huippunimiä riittää myös juhla-vuoden lavoille.
”Suurin nimi on epäilemättä kitaristi ja säveltäjä Pat Metheny, kenestä Jazzkaaren yleisö ja minä järjestäjänä olemme unelmoineet jo pitkään. Nyt hän vihdoinkin saa-puu yhdessä mahtavan Unity Group -yhtyeensä kanssa, mukana soitta-massa on monien saksofonistien kestosuosikki Chris Potter”, ker-too festivaalia alusta asti luotsannut Anne Erm. Pat Metheny esiintyy viisihenkisen yhtyeensä kanssa 27.4. Nokian konserttitalossa.
Pääesiintyjiin kuuluu Anne Ermin mukaan myös amerikka-
lainen huippuvokalisti Cassandra Wilson. ”Metheny ja Cassandra ovat muuten yhdessä voittaneet peräti 22 Grammy-palkintoa. He ovat oikeita supertähtiä”, hän lisää.
”Suosikkeihini kuuluvat myös nuoret ja lahjakkaat virolaismuu-sikot, jotka esiintyvät Noor Eesti Jazz -gaalakonsertissa. Mukana ovat Erki Pärnoja, Kadri Voorand, Sofia Rubina, Peedu Kass, Joel-Rasmus Remmel, Kaspar Kalluste ja Hol-ger Marjamaa. He ovat Nuori jazz-kyky -palkinnon voittajia.”
Nuorten kanssa samaan pop-pooseen voi panna myös elektroa ja jazzia sulavasti sekoittavan Porti-con ja klubimusiikin tulevaisuuden nimen Mount Kimblen. ”Erityisen lahjakas on myös nuori ranskalai-nen laulaja-kitaristi-säveltäjä Nina Attal”, kehaisee Anne Erm.
Maailmanmusiikin tähtiä edus-tavat tällä kertaa malilainen laulaja-näyttelijä Fatoumata Diawara ja flamencoa soittava, laulava ja tans-siva espanjalainen Las Migas -tyt-tökvartetti.
Virolaisista esiintyjistä Anne Erm nostaa esiin muun muassa Vaiko Eplikin ja Kristjan Randa-lun jännittävän kokoonpanon.
Myös pienille jazzdiggareille on monipuolista ohjelmaa luvassa. ”Lastenkonserttien yhteydessä on mahdollista tehdä jännittävä meri-matka vanhalla Kajsamoor-purje-laivalla.” ■
Ville Hytönen, runoilija, kustannuspäällikkö
”Äitini sisusti Tallinnassa useita ravintoloita 90-luvulla, ymmär-tääkseni myös Viru-hotellia. Van-hempani palasivat Viroon pari vuotta sitten, tällä kertaa ymmär-tääkseni pysyvästi. Tulin itse peräs-sä viime syksynä elämänmuutosten johdosta ja uusia haasteita tavoi-tellen. Vaikka matkustelen paljon kauempana, fenno-ugrilaiset kan-sat ovat aina olleet minua lähel-lä. Kolmas runokokoelmani Kar-sikkopuu lainaa niin virolaisesta,
suomalaisesta, karjalaisesta kuin udmurttikuvastostakin. Tunnustan myös virolaistaustaista taiteellista suuntausta etnofuturismia. Pysyn jostain syystä Helsingistä aina parin tunnin matkan päässä. Omis-tamani kirjakustantamo Savukei-das sijaitsee Turussa, kirjakaup-pani Tulenkantajat Tampereella ja harkitsen nyt uuden kirjakaupan perustamista Tallinnaan.”
Mitä olet oppinut Virossa? ”Olen asunut vasta alle puoli vuotta Tal-linnassa eikä kielitaitoni ole vielä karttunut kovinkaan paljon. Olen
silti tutustunut verrattain nopeas-ti ihmisiin, pääasiassa taiteilijoi-hin, aktivisteihin ja poliitikkoihin. Ennen muuttoani olin esiintynyt useamman kerran niin Tallinnassa kuin Tartossakin ja muutoinkin kiertänyt maata jonkin verran. Pidän sosiaalisia rajoja hämärtävis-tä ihmisistä ja virolainen kulttuuri vaikuttaa olevan sallivaa ainakin taiteilijoiden kohdalla. Erityises-ti sydäntäni lämmittää arvostus lukeneistoa kohtaan. Hallinnon edistyksellinen suhtautuminen sähköisiin palveluihin on erin-omaista. Tällaista rohkeutta meil-
tä Suomessa puuttuu monessakin asiassa.”
Mitä muuttaisit? ”Ajattelemme Suomessa usein palvelukulttuuri-amme tympeäksi. Minusta Virossa se on tympeämpää. Ystävällinen palvelu ja kontaktin ottaminen ei ole keneltäkään pois. Kaipaisin hivenen lisää monikulttuurisuut-ta. Tuntuu, että virolaisten ja venä-läisten lisäksi on vaikea tavoittaa muita kansallisuuksia, jollei turis-teja oteta lukuun. Istuin jouluna eräässä Vanhankaupungin ravin-tolassa erään afrikkalaistaustaisen
jalkapalloilijan kanssa. Hän ker-toi minulle olevansa toivottoman turhautunut ja yksin vieraan kult-tuurin ympäröimänä. En itse koe samoin, mutta ymmärsin hänen surunsa.” ■
01 GENESIS HERÄÄ HENKIINPhil Collinsin ja Peter Gabrielin kanssa 70-luvulla itsensä historian-kirjoihin soittanut Steve Hackett vie kuulijat nostalgisiin tunnelmiin 28.4. Nokian konserttitalossa. Kitaristilegendan kaksituntisessa konser-tissa on luvassa Genesiksen tunnetuimpia kappaleita.
02 LAATURÄPPIÄ TALLINNASSANeljällä Grammylla palkittu yhdysvaltalaisräppäri Nelly heittää keikan 10.4. Saku Suurhallissa Tallinnassa. Kyseessä on herran ensimmäinen keikka Baltiassa. Lippuja voi ostaa Piletilevistä alkaen 39 eurolla.
03 VANHAT TAVARAT UUSIOKÄYTTÖÖNAnna uusi elämä -kierrätysnäyttelyssä voi ihmetellä, mitä kaikkea käytetyistä tavaroista voi loihtia. Esillä on muun muassa laskuvarjoista valmistettuja mekkoja ja sanomalehdistä punottuja koreja. Mukana on myös yhdentoista suomalaistaiteilijan luomuksia. Näyttely on avoinna Pärnun Nykytaiteen museossa (Esplanaadi 10) 13.4. asti.
04 HYYTÄVIÄ ELOKUVAELÄMYKSIÄHaapsalun kauhuelokuvafestivaali tuo valkokankaalle kauhu-, fantasia-
ja scifileffoja eri puolilta maailmaa. Veret seisauttavista hetkistä voi nauttia Haapsalun kulttuurikes-kuksessa 24.–27.4.
05 HILPEÄT HIPATTartto muuttuu opiskelijoiden juhlatantereeksi 28.4.–4.5., kun siellä vietetään keväisiä opiskeli-japäiviä. Tapahtuma on sekoitus juhlintaa, konsertteja ja julkista hassuttelua. Emajoen perinteisissä soutukisoissa tärkeintä on vesi-pelin ulkomuoto, ei vauhti.
TOP 5 Viron tapahtumat
Juhlafestivaali Juhlafestivaali tähtiä täynnätähtiä täynnä
Suomalainen VirossaSuomalainen Virossa
Naisenergiaa juhlafestivaalilla: malilainen laulaja Fatoumata Diawara ja ranskalainen monilahjakkuus Nina Attal.
Baltian suurin jazzfestivaali Jazzkaar juhlistaa huhtikuussa jo 25. syntymäpäiväänsä.
Mistä löytää?Jazzkaar, 18.–27.4. eri puolilla Tallinnaa. Päälava sijaitsee sataman Meripaviljongissa. Lippuja myy Piletilevi. Koko ohjelma netissä: www.jazzkaar.eeKu
va: A
nton
Klin
k
Kuva
: Lau
ra M
alm
ivaa
ra
T H E B A L T I C G U I D E ™ H U H T I K U U 2 0 1 412
TEKSTI MIKKO SAVIKKO, KUVA ANDREI CHERTKOV
Mäntyharjulaiset Tuovi ja Teuvo olivat lopettelemassa kolmen päi-vän matkaa Tallinnaan. Tuovi ei ole käynyt Tallinnassa 15 vuoteen, mutta Teuvo on piipahtanut yksi-nään kaupungissa muutaman ker-ran vuosien varrella.
Mikä oli matkanne tarkoitus?”Pääsyy tulla oli Titanic-näyttely, josta pidimme kovasti. Selvittiin
hengissä! (näyttelyn lipusta selvi-si kierroksen jälkeen, miten kävi. Toim.).”
Mitä muuta olette tehneet?”Olemme nauttineet hieronnois-ta ja hoidoista. Eikös kasvohoidon tulokset näy? (kysyi Tuovi nauraen). Tallink Spa:ssa lilluttiin vedessä. Valintamme oli tarkoituksella kyl-pylähotelli. Ja tietenkin nautittiin ruuista. Olemme tyytyväisiä mat-kaamme.”
Oletteko käyneet muualla Virossa?”Olemme monesti käyneet Haap-salussa, ollaan hurautettu suoraan satamasta ja Tallinna on jäänyt
kokematta. Täällä on paljon muut-tunut, vanhat huonokuntoiset talot ovat kadonneet.” ■
TEKSTI MIKKO VIRTA,
KUVAT VIRON ULKOMUSEO
Pääsiäisellä on Virossa monta nimeä: lihapyhät, munapyhät, keinupyhät ja kevätpyhät. Erilai-set nimet kertovat pääsiäisen ajan monenlaisista merkityksistä: sil-loin juhlitaan paastonajan loppua, luonnon heräämistä ja Kristuksen ylösnousemista, mutta myös kei-
nukausi polkaistaan virallisesti käyntiin.
Ulkomuseon pääsiäisriehan ohjelma on munavoittoinen. Luvassa on munien värjäystä luon-non menetelmin, munien maalaus-kilpailu ja munien yhteen kopaut-tamisen kilpailu. Suomalaisittain eksoottisin lienee munanvieritys, jossa munaa vieritetään pitkin itse valmistettua rataa.
Myös vanhoihin ruokaperin-teisiin tutustutaan, kun pääsiäis-pöydän herkkuja valmistetaan 30-luvun keittokirjojen reseptien mukaisesti.
Ulkomuseon tiedottajan Julia Amorin mukaan perinteisiin viro-laisiin pääsiäisruokiin lukeutuvat munat ja munavoi sekä pasha ja rahka. ”Lisäksi leivonnaiset ja ehdottomasti liharuuat, koska sil-
loin oli ensimmäinen mahdollisuus syödä lihaa pitkän paastonajan jäl-keen.” Ulkomuseon Kolun kieva-rissa saa maistaa pashaa ja leipää munavoin kera sekä muita virolai-sia perinneherkkuja. ■
tapahtumatViron kuukausi
Ulkomuseon pääsiäisriehan keskiössä on muna.
Turisti rysässä
Munanvieritystä ja pääsiäisherkkuja
■ Virolainen vappu Vappu (volbripäev) on Virossa noi-tien aikaa, pikkunoitia voi silloin nähdä liikkumassa kaupunkien kaduilla. Maaseudulla taas pol-tetaan kokkoa vapun kunniaksi. Samanlaista karnevaalimeininkiä kuin vaikkapa Helsingin Espalla, ei Virosta kuitenkaan löydy. Poikkeuksena yliopistokaupunki Tartto, jossa vapun juhlinta saattaa yltää riehakkaisiin mittoihin.
■ Suomen ja Viron metalli-miesten miittinki Suomessa loppuunmyydyille saleille esiintynyt heviyhtye Stam1na päättää levynjulkistuskiertueensa Tallinnaan. Lemiläinen bändi esiintyy 3.5. Klubi Tapperissa yhdes-sä Rytmihäiriön ja virolaisbändien Cantilenan ja Goresoardin kanssa. Lippuja keikalle voi ostaa Piletilevin nettimyymälästä 12 eurolla. Tapper sijaitsee osoitteessa Pärnu mnt. 158g.Ku
va: T
eem
u Le
inon
en
Kuva
: Kre
etta
Sah
lman
Kuva
: Rei
n La
uks
Kuva
: EA
S/Ja
ak N
ilson Mistä löytää?
20.4. Ulkomuseon pääsiäinen, Vabaõhumuuseumi tee 12, Tallinna.
Juhani Salokannel palkittiin26.2. Suomentaja ja tutkija Juhani Salokannel sai Kross-palkinnon. Salokannel palkittiin virolaisklas-sikon Anton Hansen Tammsaaren Totuus ja oikeus -romaanin suo-mennoksesta.
Ruokien hinnat nousseet hurjasti27.2. Viimeisen 15 vuoden aikana ovat ruokien hinnat nousseet Virossa merkittävästi. Suhteellisesti eniten ovat kallistu-neet voi, banaanit ja leipomotuot-teet. Esimerkiksi voipakkaus mak-saa nyt 74 prosenttia enemmän kuin 15 vuotta sitten. Sen sijaan kahvin hinta on nyt edullisempi kuin vuonna 1999.
Sillamäen ja Kotkan välille laivayhteys?28.2. Kymenlaakson ja Itä-Virumaan maaherrat ovat yhtä mieltä siitä, että Sillamäen ja Kotkan välinen laivaliikenne pitäisi taas käynnistää. Laivaliikenne kaupunkien välillä loppui syksyllä 2007.
Virolaisia puutaloja Skandi-naviaan yhä enemmän1.3. Virossa valmistettujen puu-talojen vienti ulkomaille on kasva-nut viime aikoina yhä nopeammin. Taloja viedään muun muassa Norjaan, Saksaan ja Suomeen. Viro on Euroopan toiseksi suurin puutalojen tuottaja.
Maidon tuotanto kasvoi2.3. Vuonna 2013 tuotettiin Virossa 762 300 tonnia maitoa, mikä on kuusi prosenttia enemmän kuin edellisvuonna. Vuoden 2013 lopus-sa oli Virossa 97 100 lehmää.
EU-tukea lähes 6 miljardia3.3. Viro saa seuraavan seitsemän vuoden aikana EU:lta 5,9 miljardia euroa tukea. Summa on 4,5 miljardia euroa enemmän, kuin mitä Viro maksaa saman jakson aikana EU:lle. Aikaisemmin tukea on käytetty teiden, rakennusten ja putkistojen kunnostustöihin. Nyt tukea käytetään aikaisempaa enemmän ihmisten hyvinvoinnin lisäämiseen.
Munanvieritys kuuluu virolaisiin pääsiäisleikkeihin. Voittaja saa syödä
kaikkien kilpailijoiden munat.
Laadukkaita eurooppalaisia kenkiä
KAUNEUSSALONKI
Tähe
lepa
nu, t
egem
ist o
n al
koho
liga!
Mere pst 10, Tallinna info merekeskus.ee
A
D
1. kerros
Konjakki
Meukov
1L 40%
29.95
Viski
Long John
1L 40%
14.20
Likööri
Jägermeister
1L 35%
19.50
Brandy
Couronne
50 cl 36%
Likööri
Salmiakki
Koskenkorva
50 cl 32%
13.80 EUR/L
6.90
12.80 EUR/L
6.40
Valge Viin
10x50cl 40%
10.28 EUR/L
51.40
5.98 EUR/L
Tällä kupongilla
-20%
O,5 OLUT TAI 1 LASI VIINIÄ
ILMAISEKSI
GRILLI MENU ANNOKSEN OSTAJALLE
Erikoistarjous:Pippuripihvi 12,50 €
(naudan sisäfile)Lehtipihvi 9,50 €
II kerrosUUTUUS!
Yli 30 kauneus- jaelämäntyylimyymälää: Espanjan suosituin alusvaatemyymäläwomen’secret, sisustustarvikekauppa Hemtex,loistava Goldtime-kultakauppa, leikkisä jahoukutteleva alusvaatemyymälä Naughty Beauty, huipputason kauneushoitola Maribell ja kauneus-studio Kontuur, vaatemyymälä DenimDream, tyylikäs Apple Premium Reseller ym.
Elämä täällä onkaunista!
ShoppaileSolariksessa!
ww
w.s
olar
is.e
e
Tallinna muodikkainelämäntyyli- ja ostoskeskusaivan ydinkeskustassa!Estonia pst 9, Tallinna
LIIVALAIA 53 • WWW.STOCKMANN.EE
9.–13.4.2014
Ke-Su8-22
T H E B A L T I C G U I D E ™ H U H T I K U U 2 0 1 4 15ajankohtaista
Näistä puhutaan
■ Arst on lääkäri ja õde taasen niin sairaanhoitaja kuin siskokin. Ravi ei tarkoita hevoskilpailua vaan hoitoa ja haiglaravi tietty sairaalahoitoa.■ Kangelane on sankari.
■ Kallis naaber on rakas naapuri.■ Virolaiset Kait ovat aikalailla erilaisia kuin suomalaiset kaimansa, he näet ovat kaikki naispuolisia. Sama tietty Jannejen suhteen, tyttöjä kaikki Virossa.
Kieli poskessa Samu opettaa Sinulle Viroa on sivu Facebookissa. Sen
taustalla on Sopranon viestintätoimiston toimitusjohtaja Samuel Sorainen. Tässä muutamia Samun löytöjä kielimaailmasta:
■ EUROVIISUIHIN TANSSITAITURITanja Mihhailova valittiin Viron euroviisuedustajaksi Kööpenhaminaan laululla Amazing. Viisufinaalissa toiseksi tuli etäisesti 22-Pistepirkkoa muistuttava Super Hot Cosmos Blues Band.
Kaliningradissa syntynyt, tanssia opiskellut 30-vuotias laulaja on tullut tutuksi useista musikaalirooleistaan ja television musiikkiohjel-mista. Viisuesityksessä tanssi onkin keskeisessä roolissa ja Tanja venyy lavalla uskomattomiin suorituksiin partnerinsa kanssa.
Tanjan ja menevän kappaleen mahdollisuuksiin Kööpenhaminassa uskotaan. Nappasihan Viro ainoan viisuvoittonsa vuonna 2001 juuri samaisessa kaupungissa.
■ PÄÄMINISTERIKSI YLLÄTYSNIMIEU:n liikennekomissaari Siim Kallaksen ja pääministeri Andrus Ansipin työpaikkojen vaihto ei mennytkään suunnitelmien mukaan. Lehdistö sai vihiä Kallaksen allekirjoituksesta Viron keskuspankin takauksessa vuosia sitten. Siitä kehkeytynyt mediapyöritys sai hänet luopumaan hallituksen muodostamisesta. Kallas lähti takaisin Brysseliin ja Ansipista tuli kansanedustaja.
Uuden hallituksen muodostajaksi nousi 34-vuotias Ansipin hallituksen sosiaaliministeri Taavi Rõivas (toinen vasemmalta). Uusi pääministeri oli monelle yllätysnimi, vaikka hän on toiminut jo pitkään politiikassa. Reformipuolueen hallituskumppani vaihtui oikeisto-laisesta Isänmaan ja Res Publican liitosta Sosiaalidemokraattiseksi puolueeksi. Viimeksi mainitun puolueen Eiki Nestor valittiin samalla Viron parlamentin, riigikogun puhemieheksi.
Uusi hallitus tulee olemaan vallassa korkeintaan vuoden, koska parlamenttivaalit järjestetään ensi vuoden maaliskuussa.
■ ILMASTONMUUTOS EI VIROLAISIA HUOLETATuoreen Eurobarometrin selvityksen mukaan Virossa ollaan vähiten huolissaan ilmastonmuutoksen vaikutuksista. Vertailun vuoksi ruotsalaisista yli 80 prosenttia pitää ilmastonmuutosta vakavimpana ongelmana maailmassa. Virossa vain 28 prosenttia vastanneista on sitä mieltä, Suomessa 59 prosenttia.
Euroopassa ilmastonmuutos on kolmanneksi suurin huolenaihe taloustilanteen ja köyhyyden jälkeen.
HÜTTÜNEN
Venäjä ja Saksa tekivät Molotov-Ribbentrop -sopimuksen elokuus-sa 1939. Sen salainen lisäpöytäkirja antoi Suomen, Viron, Latvian ja Liettuan Stalinille.
Marraskuussa 1939 Neuvosto-liitto hyökkäsi Suomeen. Talvisota päättyi Suomen tappioon ja alue-menetyksiin, mutta maan itsenäi-syys säilyi. Venäjä miehitti kaikki Baltian maat vuonna 1940.
Tuolloin Suomi ja Baltian maat jäivät liittoutumattomina ilman suojaa. Suomi anoi talvisodan kynnyksellä epätoivoissaan jopa liittymistä osaksi Ruotsia, mutta naapurimaa kieltäytyi kohteliaasti tarjouksesta.
Virolaiset eivät 1990-luvulla halunneet tehdä samaa virhettä toista kertaa. Heti maan itsenäis-tyttyä uudelleen Viro haki Naton jäsenyyttä. Nykyään Viro nauttii puolustusliiton suojelusta.
Nato-sopimuksen viidennen artiklan mukaan aseellinen hyök-käys Euroopassa tai Pohjois-Ame-rikassa jotakin Naton jäsenvaltiota vastaan katsottaisiin hyökkäyk-
seksi kaikkia liiton jäsenvaltioita vastaan. Tähän lupaukseen Viron ulkopoliittinen johto luottaa.
Naton vastustajat epäilevät artiklan täytäntöönpanoa kriisi-tilanteessa. Mutta jos esimerkik-si USA ei auttaisi sotilaallisesti hyökkäyksen kohteeksi joutunut-ta Nato-liittolaistaan, putoaisi koko Yhdysvaltojen ulkopolitiikan uskottavuudelta pohja pois.
Miksi Suomessa pelätään Natoa? Mielipidemittausten mukaan ylipuolet suomalaisista hokee vanhaa kekkoslaista mantraa puolueetto-muuden autuudesta. Kansanedus-taja Ben Zyskowicz sanoi hiljat-tain, että suomettuneen Suomen 1970- ja 1980-luvuilla vaikuttanut Naton vastainen ilmapiiri vaikut-taa vieläkin. Pelätään, että Natoon liittyminen suututtaisi Venäjän.
Mutta pitääkö Venäjää pelätä? Venäjä miehittää osaa kahdesta naapurimaastaan eikä noudata val-tioiden yhdessä sopimia pelisääntö-jä. Venäjä modernisoi armeijaansa ja lisää joukkoja rajojensa läheisyy-teen. Myös Suomen rajan taakse.
Natoon kuuluvat Yhdysval-lat, Kanada ja 22 Länsi-Euroopan maata. Nämä maat ovat osa läntis-tä arvoyhteisöä. Lähes kaikki Neu-vostoliiton miehityksen kokeneet maat ovat halunneet heti vapau-duttuaan liittyä puolustusliittoon. Näin ne ovat halunneet turvata oman arvomaailmansa. Natoon liittyminen on myöskin aina ollut vapaaehtoista.
Viron edellinen puolustusmi-nisteri Urmas Reinsalu kehotti maaliskuussa Suomea ja Ruotsia liittymään pikavauhtia puolustus-liittoon. Lisäksi hän toivoi Nato-joukkoja Baltian alueelle.
Venäjällä on lännessä neljä Natoon kuulumatonta rajanaa-puria: Georgia, Ukraina, Valko-Venäjä ja Suomi. Kahteen ensim-mäiseen Venäjä on jo hyökännyt. Valko-Venäjä on täydellisesti Kremlin talutusnuorassa. Mitä-hän Suomelle tulevaisuudessa tapahtuu?
Hüttünen
Naton viides artikla suojelee Viroa
Meriton Grand Conference & Spa hotelli - uusin kokous- ja kylpylähotelli Tallinnassa.
Hotelli tarjoaa monipuolisia majoi-tusvaihtoehtoja niin loma- kuin liikemat-kustukseen.
Hemmottele itseäsi spa-hoidoilla. Rentoudu uimaallas ja saunaympäristössä
Meriton Grand Conference & Spa hotelli täyttää huhtikuussa 15 vuotta!7-13.04.2014 -15% alennus kaikista normaalihintaisista palveluista.Tule juhlimaan kanssamme!
Kuntoiluharrastusta on helppo pitää yllä hyvin varustetussa kuntosalissa tai osallis-tumalla ryhmä- ja vesiliikuntatunneille.
Hemmottelua on myös hyvä ja nautin-nollinen ruoka. Useat eri ravintolat takaavat monipuolisen tar-jonnan lounas - ja illallisvaihtoehdoiksi.Hoidot saa nyt varata ennakkoon myös online-ohjelmasta kotisivultamme: www.meritonhotels.com/fi
RAEKOJA PLATS 15PUH. +372 627 6245
MA–SU 10–23WWW.TROIKA.EE
Elävää musiikkia joka ilta!FROM RUSSIA...WITH LOVE
Huhtikuunerikoistarjous
The Baltic Guide -lehden lukijoille!
Tällä etusetelillä
ILMAINENsisäänpääsy
yökerho Teateriin (arvo 8 euroa).
Cosmopolitan UK
”Yökerho Teater onTallinnan coolein paikka.
Uskomaton tunnelma,huikeat tanssijat ja kauniita ihmisiä.”
New York Times
Vabaduse Väljak 5, TallinnaAvoinna pe-la 23.00-05.00
huhtikuun perjantai- ja lauantai-iltoina kello 01.00 asti.Etuseteli on henkilökohtainen.
”Vuoden 2013 bailupääkaupunki – Klubi Teaterin kaltaiset paikat
vetävät Tallinaan bilettäjiä joka puolelta Eurooppaa.”
Saksalaisen ruuan ravintola
Porsaanpotkamme on Viron suosituin!
www.baierikelder.ee
Hotelli St.Barbara sijaitsee lyhyen kävely-matkan päässä Tallinnan vanhastakaupungista.Hotelli St. Barbaran kalkkikivirakennus on yksi Tallinnan tyylikkäimpiä kalkkikivira-kennuksia. Hotelli St. Barbaran massiiviset ja historialliset kalkkikiviseinät on hiljat-tain kunnostettu.Hotellissa on 53 erikokoista huonetta. Tilavissa huoneissa on korkeat katot ja kauniit, suuret ikkunat. St. Barbarassa on allergikoille sopivia huoneita sekä huoneita rakkaiden lemmikkiensä kanssa matkaileville.Baieri Kelder -ravintolassa tarjoamme ai-toja saksalaisen keittiön antimia.
www.stbarbara.ee
Tervetuloa hotelli ST.BARBARAAN Tallinnassa!
Avoinna ma - la 12.00 - 23.00; su 14.00-23.00Hotel St. Barbara Tallinn • Roosikrantsi 2a, TallinnaPuh. +372 640 0040 • Faksi: +372 640 0041 • [email protected]
Avoinna su–to 12–01, pe–la 11–03. Viru 18, Vanhakaupunki, Tallinna.
Tanssilattia. Suomen TV.Suomalaista musiikkia.
Stadi TallinnassaSuomalainen karaoke.
HUHT IKUUNTARJOUKSET
Avoinna joka päivä 10–01
MAASEUDUN TUNNELMAATALLINNASSA
Talukõrts, Viru 18 (3.krs), TallinnaPuh. +372 6 418 387, www.talukorts.ee
Rosvonpaisti
Broilerileike
8 EUR
8 EUR
6.-eur
Nord ost vodka 0,7L 40%
ALCOHOFALCOHOFAvoinna ma-la 10-18
6.50eur
24 x 0,33L 5,1%
oooo
NoNvvovovo0000,
Lootsi
Uus-Sadama
Uus-SadamaLaeva
Paadi
B terminaali
NordeCentrum
D terminaali
Lootsi 14-2, Tallinna. Vastapäätä D-terminaalia, vain 3 minuutin kävelymatkan päässä.
9.48eur
+ pant 1.92
24 xx 00 33 L3L 5L %%
+ pant 1.92
Čhudovar - aito tsekkiläinen lagerolut
Premium vodkaSuo, kuokka ja Jussi 10x50cl 40% 47.99
eur
ordd osttoNoN
u5 44
e
eeooxx
PrP eePrPreeSuSuoo1010xx
Kevään kevyet viinit!
roseeviini
valkoviini
punaviini
8.99eur
Depart brandy0,5L 38%
J.Frantenschini3L 11,5%
T H E B A L T I C G U I D E ™ H U H T I K U U 2 0 1 4 19
Taiteilijoiden tasotestiTEKSTI ARJA KORHONEN,
KUVAT ANDREI CHERTKOV
Värikäs neopop täräyttää Tallin-nan taidehallin rappuja nousevan polvilleen jo yläaulassa. Kristiina Ulaksen härskinveikeä marionet-tiäijä komppaa August Künnapun bussimatkustajia ja Robin Nõgis-ton Love Folkia.
Ja kukas muu kuin virolaisen taiteen kauhukakara Leonhard Lapin siinä vieressä levittelee käsi-ään, Tiiu Kirsipuun veistoksena tosin.
Kaksi päivää ennen avajai-sia Viron taiteilijaliiton puheen-johtaja Vano Allsalu silmäilee puolivalmista näytteillepanoa selvästi tyytyväisenä. Raati on seulonut parista sadasta tarjok-kaasta kevätnäyttelyyn vajaat puo-let. Mukana ovat Viron nimek-käimmät taiteilijat Jüri Arrakista alkaen.
”Kattavuus on tärkeää”, vakuut-taa Allsalu.
Vanhimmat valitut ovat 85-vuo-tias Lola Liivat ja pari vuotta nuo-rempi Lembit Sarapuu, nuorim-mat vähän yli parikymppisiä. Näyttelyyn otettiin myös liiton ulkopuolisia nuoria tulokkaita.
Suurin osa töistä on öljyväri-maalauksia, grafiikkaa tai veistok-sia, höysteeksi installaatioita, valo-kuvia ja videoteoksia.
Muhkean näyttelyn tarkoitus on antaa katsojalle käsitys siitä,
mitä virolaisessa taiteessa reilun vuoden aikana on tapahtunut. Uusimmat työt ovat niin tuorei-ta, että värikään ei ole vielä täy-sin kuivunut. Siitä varoittaa lappu ripustajille.
Vano Allsalun mukaan taide on olemukseltaan avointa ja kansain-välistä, mutta siinä näkyvät aina
myös paikalliset piirteet. Kevät-näyttelyn kompakti kooste on siten turistille erinomainen johdatus Viron taiteeseen.
”Havaitsin sen itse Oslossa, jossa järjestetään vastaavanlainen katselmus syksyllä.”
Nuoret taiteilijanalut eivät aina osaa arvostaa juuriaan. Taideaka-temiassa opettava Allsalu kertoo anekdootin opiskelijasta, joka halusi tehdä heti kansainvälistä taidetta. Mitä se sitten onkaan.
Mutta palataan Taidehallin kauniisiin saleihin, joiden seinillä kohtaavat ja kommunikoivat työt, jotka eivät muualla välttämättä asettuisi vierekkäin.
Allsalun mielestä se antaa tai-teilijoille urheilullista kyynärpää-tuntumaa ja hiukan kisamieltä, katsojille ahaa-elämyksiä, poh-dittavaa ja puhuttavaa.
Liki sadan teoksen asettami-nen keskinäiseen harmoniaan tai vuoropuheluun ei ole ihan helppo juttu. Ripustuksesta vastaava Kaa-rel Eelma vilauttaa tietokoneen näytöltä saleista ja töistä tehtyä 3D-mallinnosta. Osa taiteilijois-ta kävi paikan päällä esittämässä omat toiveensa.
Takaovesta ilmestyy talon emäntä, Tallinnan taidehallin johtaja Karin Hallas-Murula ja vertailee yleisilmettä edellisiin kevätnäyttelyihin. Teoksia on nyt reilusti vähemmän.
”Mutta yleisilme on säkenöi-vämpi, nuorten rooli on kasvanut”, hän arvioi.
Taiteilijaliiton kevätnäyttely jär-jestetään tällä nimellä kolmatta kertaa, mutta todellisuudessa sen juuret ulottuvat Viron itsenäisyy-den aikaan 1930-luvulle, jolloin vastavalmistuneessa taidehallissa järjestettiin Pariisin salonkien esi-kuvan mukaisesti myös syysnäyt-telyitä. Vuosinäyttelyiden perinne jatkui neuvostokaudella.
1990-luvun alussa puhalsivat uudet taidepoliittiset tuulet. Näyt-tämölle astui kuraattori, joka päätti teemat ja valitsi teokset. Osa tai-teilijakunnasta koki joutuneensa hyllylle.
Hallas-Murula on tyytyväinen, että vanha perinne on palannut ja kevätnäyttely järjestetään jälleen katselmustyyppisenä. Tyytyväisiä olivat myös taiteilijat, mistä ker-toi halukkaiden ennennäkemätön tunku ensimmäiseen näyttelyyn.
Ja yleisö tungeksi saleihin. Hal-las-Murula odottaa tälläkin kertaa vähintään 4 000 kävijää.■
kulttuuri
Kevätnäyttely on Viron taiteilijakunnan voimannäyte – ja yleisön suursuosikki.
Taiteilija Leonhard Lapin kohtaa kipsi-Lapinin.Vano Allsalu on luotsannut Viron taiteilijaliittoa viime syksystä lähtien.
Kevätnäyttelyssä silmää ja sielua hivelee liki sata työtä 78 taiteilijalta.
Kevätnäyttelyn kompakti kooste on siten turistille erinomainen johdatus Viron taiteeseen.
Mistä löytää?Viron taiteilijaliiton kevätnäyttely Tallinnan taidehallissa, Vapaudenaukio 6, avoinna 4. toukokuuta asti.Taiteilijaliiton toinen kevätnäyttely Pärnun nykytaiteenmuseossa 13.4. asti, Esplanaadi 10, Pärnu.
■ Enn Kunilan kokoelman taideaar-teet ovat esillä Mikkelin museossa Kadriorgissa syksyyn asti. Mukana on 1910–1945 -lukujen taiteilijoi-den parhaimmisto, näyttelyssä nähdään muun muassa 11 Konrad Mägin teosta.
Viron taiteen kultakausi Mikkelin museossa
Konr
ad M
ägi 1
915,
Mik
kelin
taid
emus
eo
T H E B A L T I C G U I D E ™ H U H T I K U U 2 0 1 420
Mistähän johtuu, että Tallinna on kuin rai-kas, keskieurooppa-lainen tuulahdus ja
Helsinki on kuin homeinen sano-malehtileike mökin ulkohuussin seinässä?
Suomi on aina katsonut mal-lia Ruotsista, niin kuin vähämie-linen veli. Kun meiltä kysytään, vastaamme vasta sen jälkeen kun ruotsalaiset ovat ottaneet kantaa. Niin ja kun olemme ensin kommu-nisteilta tarkistaneet, ettei seinän takana asuva pikkujätti ärsyynny.
Nämä ajatukset nousevat taas voimakkaampana mieleen, kun eräskin päämies machoilee Karja-lan kannaksen sotaharjoituksissa.
Ystävättäreni lehahti kahville ja kertoi uudesta, valtavasta keksin-nöstään; hän ei enää ikinä haluaisi vapaaehtoisesti kärsiä ja kärvistel-lä. Vuodet lasten ehdoilla, muu-tot miehen työn ehdoilla, palkka-neuvottelut ammattiyhdistyksen ehdoilla, arki alkoholin ehdoilla…lista oli loputon.
Hän oli tajunnut, että ihan samalla tavalla, kun me LUO-VUMME unelmistamme, toiveis-tamme, kiinnostuksemme koh-teista, voimme myös luopua niistä peloista ja uskomuksista, joiden vuoksi meidän pitäisi elää sisäistä tahtoamme vastaan.
Viro kärvisteli mädän peiton alla vuosikymmeniä ja tottui sii-hen, ettei mitään omaa ole, ei saa olla, eikä mikään saa edetä. Byro-kratia oli kaiken sielu, tavoite ja ydin. Ja kun itsenäisyyden kevät koitti, ei valittukaan enää moder-
nia byrokratiaa, vaan kadehditta-van keveä järjestelmä. Kaikkialta maailmasta, eritoten Suomesta, saapuu kansaa päivittelemään ja oppimaan, miten iloisen suo-raviivaisesti ja vaivattomasti voi hyödyntää nykytekniikkaa, niin pankeissa kun valtionhallinnos-sa. Enää ei oikeasti tarvita sataa
kiukkuista mummoa ja nippua pöhelöitä pälvikaljuja papereiden pyörittelyyn.
Me Suomessa kommentoimme Viron ultramodernia tietotekniik-kaa muristen. ”Nuori kansakunta, tekee vielä virheitä, lastentauteja odotettavissa”, kommentoi terylee-nipukuinen perussuomalainen. Kun mädän peiton viimeinen sota-velka kärrättiin sormuksina junalla Neuvostoliittoon, me olimme niin uupuneita, niin surullisia, ettem-me enää osanneet keveyttä. Ruot-salaisia parjattiin homoiksi, kun niiden peppipitkätossut loikki-vat nauraen. Ihan niin kuin nauru vähättelisi surua.
Yksikään suomalainen ei vähät-tele tavallisen virolaisen kärsimyk-siä. Mutta kun kansasta vain 16 prosenttia kuuluu kirkkoon, niin velaton valtio osaa pitää bisneksen bisneksenä ja mooseksen moosek-
sena. Meillä kirkko määrää, mil-loin ruokakauppa saa olla auki. Meillä kirkko määrää, milloin apteekki saa palvella ihmisiä. Meil-lä ministeri määrää, että osa kaup-paa pitää peittää lainapeitteellä tiettyyn kellonlyömään aamulla ja illalla. Meillä poliitikot määräävät, millä panimomenetelmällä tuotet-tuja juomia saa tai ei saa myydä kaupassa. Minua hävettää kulkea suomalaisessa kaupassa ulkomaa-laisten kanssa ja selittää, että kaup-pa saa aueta vasta kirkonmenojen jälkeen ja että peitetyn kasan alla on keskikaljaa, eikä sitä saa enää kello yhdeksän illalla myydä.
Olisi aivan liian kevyttä ja iloista, jos ihmiset saisivat syödä ja juoda siihen kellon aikaan, kun tekee mieli. Siis muuallakin kuin jääkaapin ja hellan välissä kotona. ■
Me Suomessa kom-mentoimme Viron ultra-modernia tietotekniikkaa muristen. ”Nuori kansa-kunta, tekee vielä virheitä, lastentauteja odotetta-vissa”, kommentoi tery-leenipukuinen perus-suomalainen.
henkilöWilma ”Hantta” Schlizewski on media-alan monitoiminainen sekä tunnettu tatuoitsija. Hantta on ihastunut Tallinnaan ja kaavailee tulevaisuudessa sekä asuvansa että työskentelevänsä ainakin osa-aikaisesti Virossa. Hän on aloittanut viron kielen opiskelun ja haluaa päästä vaikuttamaan Tallinnan kunnallispolitiikkaan.
Küllike Vendla työskentelee Viking Linen Tallinnan sataman termi-naalissa asiakaspalvelijana. Suo-malaisten osuus asiakaskunnasta on noin kaksi kolmannesta, joten palvelu toimii tarvittaessa suomek-si. Tapasimme Külliken hänen työ-paikallaan.
Milloin tulit Viking Linelle töihin?”Aloitin vuonna 2009. Olin aluksi pari kuukautta call centerissä ennen siirtymistä sataman lähtöselvityk-seen.”
Miten olet opiskellut alaa?”Opiskelin aiemmin Mainorin kauppakorkeakoulussa matkailua ja nyt suoritan Haaga-Helia ammatti-korkeakoulussa Helsingissä englan-ninkielistä maisterintutkintoa.”
Miksi olet tällä alalla?”Minua kiinnostaa se, miten pal-velun voisi tehdä vieläkin parem-maksi, miten tehdä asiakaslähtöisiä uusia tuotteita ja tuottaa asiakkaille parempia elämyksiä.”
Miten kuvaat suomalaisia asiak-kaita?”He ovat tavallisesti muita rauhal-lisempia ja ymmärtäväisempiä. Varaukset ovat tavallisesti etukä-teen tehtyjä ja kunnossa. Mitään ylitsepääsemättömiä ongelmia ei heidän kanssaan ole ollut. Suo-malaiset antavat myös suoraan ja sydämellisesti positiivista palau-tetta. Miellyttävästi on mieleeni jäänyt eräs vanhempi herrasmies, joka lahjoitti kynän ja laittoi käteeni Fazerin suklaalevyn.”■
Juttusarjassa haastattelemme virolaisia, jotka kohtaavat työssään paljon matkailijoita.
TALLINN: Viru Keskus tel 610 1361, Ülemiste Center tel 603 4727, Stockmanni kaubamaja V korrus tel 668 0460, Kristiine kaubanduskeskus tel 665 0317, Magistrali Keskus tel 677 4190, Lasnamäe Centrum tel 600 8923, Sikupilli Keskus tel 600 6775. TARTU: Tartu Kaubamaja tel 731 4849, Eeden, Kalda tee 1c tel 740 4025, Lõunakeskus tel 730 3818. PÄRNU: Rüütli 24, tel 445 3111. HAAPSALU: Rannarootsi tee 1, Uuemõisa küla tel 473 3899. VILJANDI: Centrum tel 435 1163. NARVA: Tallinna mnt 19c tel 35 66 466. RAKVERE: Vilde 14 tel 322 3830. KOHTLA-JÄRVE: Vironia Keskus, Järveküla tee 50c tel 335 0086. RAPLA: Rappeli Keskus, Tallinna mnt 4 tel 486 4533. www.instru.ee
WWW.VAPIANO.EEVAPIANO EESTI ILMAINEN WIFI
AVOINNA SU-TO 11-23, PE-LA 11-24
FOORUM KESKUS, HOBUJAAMA 10, TALLINNALähellä satamaa. Puh. +372 6 829 010 SOLARIS KESKUS, ESTONIA PST. 9, TALLINNAKansallisooppraa vastapäätä.Puh. +372 6 285 999
KAUPUNGIN PARAS PAIKKA
KAUPUNGINTUOREIMMATSALAATIT, PASTATJA PIZZAT!
PASTA & PIZZAalk.
4,90€
22 ravin
TEKSTI KRISTINA LUPP,
KUVAT ANDREI CHERTKOV
Virolainen keittiö tunnetaan lähin-nä possunpaistista ja muista liha-ruuista. Tallinnan katukuvassa pihvipaikkoja vilisee, mutta mistä
löytyisi kunnollista kasvisruokaa? Otimme asiasta selvää tallinna-laisten vegetaristien ja vegaanien opastuksella.
Von Krahli AedAed on Tallinnassa yksi kasviruo-kailun edelläkävijä, jossa listalla on merkitty gluteenittomat, laktoo-sittomat ja munaa sisältämättömät
annokset selkeästi. Lista vaihtuu sesongin mukaan ja vegeosio on suhteellisen laaja.
ChakraIntialaiset ravintolat ovat kasvis-ruokavaliota noudattavalle varma valinta missä tahansa eikä Chakra ole poikkeus. Annokset ovat rei-luja ja pääruoka tarjoillaan aina riisin kera. Kasvisvaihtoehdoista kannattaa kokeilla pakoraa, ben-gan bhartaa ja paikan omaa shahi paneeria.
MamoMamon ideana on tarjota terveelli-nen vaihtoehto pikaiselle lounaal-le. Ruokalistan kasvisvaihtoehdot ovat selkeästi merkitty, kuten myös gluteenittomat ja laktoo-sittomat annokset. Mamossa voi myös rakentaa oman annoksensa mielensä mukaan tarjolla olevista elementeistä. Päivän annoksina lounasaikaan on keittoja, pataruo-kia ja salaatteja niin vaihtelevasti,
KasvisvaihtoehtojaVegetaristien ja vegaanien ruokapaikat Tallinnassa
kasvisruoka
Värikkäät kastikkeet maustavat intialaista ruokaa Chakrassa. Kaunista ja maukasta C
Avoinna: joka päivä 8-19. Keittiö avattu kello 8:sta.Ostoskeskus Sadamarket I kerros, 100 m A ja B -terminaalista. Sadama 8/ Kai 5, Tallinna, vastapäätä Sataman toria (Sadama turg)puh. + 372 661 4605, [email protected], www.seitsemerd.ee
Ensimmäinen paikka mereltä tullessa javiimeinen sinne lähtiessä.
+ 4 cl ilmaiseksi!Tähelepanu, tegemist on alkoholiga, alkohol võib kahjustada Teie tervist.
23tolat T H E B A L T I C G U I D E ™ H U H T I K U U 2 0 1 4
että vakioasiakkaillekin on tarjolla aina jotain uutta.
NopRavintolan nimi on lyhenne eng-lannista määritelmästä Natural and Organic Produce (luonnollista ja orgaanista) eli vahvasti luomuun viitataan. Lista vaihtuu sesongeit-tain ja tarjolla on tuoretta lähi-ruokaa ja kekseliäitä kasvisruokia. Paikka sijaitsee Kadriorgissa, noin 10 minuutin ratikkamatkan päässä keskustasta (ratikat 1 ja 3).
Café BestsellerViru Keskuksen kolmannessa ker-roksessa toimiva Café Bestseller tunnetaan raakaruoastaan. Listal-la on muutakin kuin kasvisruokia, mutta kaikkia annoksia yhdistävää keveys ja terveellisyys. Pääruokien kanssa tarjotaan talon omaa raa-kaleipää. Bestsellerissä on myös hyvä valikoima smoothieita ja tuo-repuristettuja mehuja.
Urban RestoranValkosipuli on Urbanissa pää-osassa, etenkin Keski-idän ruo-kakulttuurin puolelta tulevissa alkuruuissa. Listalta löytyy muun muassa hummusia ja baba ghano-ushia, mutta pääruuat ovat kuiten-kin eurooppalaista tyyliä.
African KitchenAfrikan keittiö tarjoaa kasvisruo-kailijallekin maistuvaa purtavaa. Alkuruokana hummus ja pääruo-kana mchicha (pinaatti-tomaatti-papukastike) oli erittäin maukas yhdistelmä. Sisustukseltaan paikka on tyyliin sopivan värikäs ja kesällä kattoterassi on yksi kaupungin hel-mistä. Ennalta porukoille varattava sauna löytyy pihan puolelta. ■ Mamossa voi tilata valmiin annoksen tai suunnitella ruokansa oman mielen mukaan.afe Bestsellerin tapaan.
utta on yhdistelty hyvällä maulla.
Uudessa grilliravin-tolassa valmistetaan grilliruokia erityisessä JOSPER-hiiliuunissa.
Uutuus!
Erikoistarjous:Pippuripihvi 12,50 €
Lehtipihvi 9,50 €Hintaan sisältyy 0,5 l olut tai lasillinen viiniä
Mere pst. 10, Merekeskus-kauppakeskuksen 2. kerroksessa.
Suuri valikoima erilaisia grilliruokia.
Avoinna joka päivä
A
DTerminaaliTerminaali
MEREKESKUKSESSA:
Kun tilaat grillilistaltamme saat 0,5 l oluen tai lasillisen
viiniä ILMAISEKSI!
Reippaasti yli satavuotias Jaan Koorin Koka-raamat on yksi lempi-keittokirjojani. Käytän sitä luovasti.
Pääsiäisen lampaanpaistin valmista-miseenkin sopivaa reseptiä kokeilin peu-rapaistiin. Koorin kirjassa sekä lampaalle, kauriille että hirvelle on lähes samanlai-nen resepti. En kuitenkaan noudattanut kaikkia hänen antamiaan vihjeitä. Hän nimittäin ehdottaa, että noin kilon paloiksi leikattu paisti hakataan puunui-jalla pehmeäksi, silavoidaan (tehdään reikiä puutikulla ja silavasuikaleet työnnetään lihaan), sen jälkeen kaadetaan päälle mieto etikkaseos sekä mahdollisesti keittojuureksia ja annetaan seistä ainakin päivän.
En halunnut hakata lihaa, joka silloin olisi menettänyt mehevyytensä. Jos kyse on lampaasta, voisin silavoida sen valkosipulin kynsillä. Hieroin sulaneen paistin päälle suolaa ja laitoin sen voideltuun vuokaan ja uuniin. Mukaan laitoin reiluina paloina porkkanaa, selleriä ja sipulia. Valeluun käytin veden lisäksi myös punaviiniä, Koor ehdotti myös madeirassa hauduttamista. Matalassa lämmössä, noin 120 asteessa, neljän kilon paisti kypsyi kahdeksan tuntia.
Valeluliemestä syntyy vanhan ohjeen mukaan kange soost, vahva kastike. Sen
peruspohja syntyy, kun liemi suurustetaan vehnäjauholla ja lisätään kortteli (2,5 dl) hapankermaa. Siihen lisätään kolme lusi-kallista kabul-kastiketta (Worcestershire kelpaa tilalle), kortteli pieneksi hakattua etikkapikkelsiä, pari lusikallista hakattuja herkkusieniä, puoli olutlasillista madeiraa sekä suolaa. Vaihdoin herkkusienet kosteik-kovahveroiksi ja madeiran jätin käyttämättä. Punaviini ja paistista tullut liemi antoi kastikkeelle tukevan pohjan, jonka makua taittoi pehmeämmäksi 20-prosenttinen hapankerma, jonka lisäsin vastoin ohjetta kastikkeeseen vasta viimeisenä. Kastikkeen suhteita pitää muutenkin säätää, koska liemimäärää ei ole ohjeessa kerrottu.
Lisäkkeeksi sopivat hyvin karpalot, koko-naisena paistetut perunat ja lanttukuutiot.
24 ravintolat T H E B A L T I C G U I D E ™ H U H T I K U U 2 0 1 4
Virolainen keittiö
Paisti vahvan kastikkeen kera
TEKSTI JA KUVA MIKKO SAVIKKO
RAVINTOLAUUTISIAMaaliskuun alussa pääsi jo ensimmäistä kertaa nauttimaan kevätauringosta Raa-tihuoneen terasseille, mutta huhtikuussa Tallinnan ravintolakesä pääsee kunnolla alkuun.
Maikrahv, jonka terassi on sopivasti torin pohjoispuolella, uusi terassiruokalistansa ja toi tarjolle myös virolaisia makuja. Kesää kohden mennään toki kevyempien ruokien kera, mutta unohtaa ei sovi savustettua por-saanpotkaa, joka sopii kevään ensimmäisten terassioluiden kyytipojaksi varsin hyvin.
Kevään tuloa voi mennä ihailemaan Viim-sin ja Tallinnan rajalle rakennettuun upouu-teen ravintola Noaan, jonka keittiömesta-
rina häärää palkittu Tõnis Siigur. Ei siis ole suuri yllätys, että listalla on harvinaisem-piakin herkkuja kuten kateenkorvaa. Asi-akkaita tervehtii heti ovella raakakypsyvät härän selkäpalat, jotka ovat kylmäkaapissa odottamassa oikeaa hetkeä. Keittiön puo-lella ruokia kypsennetään muun muassa Josper-uunissa. Hinnoittelu on selkeää, ruuasta riippuen kuusi, kaksitoista tai kah-deksantoista euroa. Kesän tullessa avautuu suuri terassi.
Satama-alueen uusimpaan toimistoraken-nukseen, Navigatori majaan, avattiin edus-tusravintola Enzo. Liikemiehiä houkutel-laan bisneslounaille ja -illallisille moderniin ravintolaan ja aamuisin kahvilan puolelle
aamiaiselle. Ravintolan hintataso on pää-ruoissa kahdenkymmenen euron molem-min puolin.
Aamiaiset, wrapit, salaatit, pastat, piz-zat, burgerit ja grilliruuat kuuluvat Toit's-ravintoloiden tarjontaan. Aikaisemmin Ülemistessä toiminut ravintola laajensi nyt keskustaan. He tekevät lupauksensa (fast casual restaurants) mukaan ruokaa nope-asti ja hintataso on keskustan keskitasosta, jopa sen alapuolella. Olutvalikoima päihit-tää monen pubinkin tarjonnan. Paikka on Kivisilla-kadun kulmassa.
Merineitsi avautui uudistuneena Show & Dinner -ravintolana. Sen tyylikkään sisus-tuksen on suunnitellut arkkitehtitoimisto Arhitekt11. Torstaisin esitetään ohjelmallisia illalliskonsertteja, perjantaisin ja lauantaisin kabareeta. Toukokuussa nähdään nukkete-
atteria aikuisille NUKU-teatterin tuodessa ravintolaan Illallinen vampyyrien kanssa -esityksen. ■
T H E B A L T I C G U I D E ™ H U H T I K U U 2 0 1 4 25ravintolat
Mistä löytää?Maikrahv, Raekoja plats 8, Tallinna. Karttakoodi Vanhakaupunki H1.Noa, Ranna tee 3, Tallinna. Piritalta eteenpäin.Enzo, Laeva 2, Tallinna. Karttakoodi A2.Toit's, Tartu mnt 7, Tallinna. Karttakoodi B2/B3.Merineitsi, Viru väljak 4, Tallinna. Karttakoodi B2.
T H E B A L T I C G U I D E ™ H U H T I K U U 2 0 1 4 27viihde
TEKSTI MAARJA-LIISA MAHLA, KUVAT PÖÖNING,
POPULAR JA ANDREI CHERTKOV
Kevät näkyy myös yöelämässä, ilmas-sa on tuoretta ener-giaa ja onkin oikea aika bongata Tal-linnan kuumimmat
menomestat.
Pudel BaarPudel tarjoaa laajan valikoiman oluita maailman kaikilta kolkilta. Telliskiven vanhalle teollisuusalu-eelle on viime aikoina tullut paljon uusia ja nuorekkaita ravintoloita, joiden joukkoon Pudel sulautuu luontevasti.
PopularAllekirjoittaneen omiin suosikki-paikkoihin kuuluva baari-ravintola on päivisin hyvän hinta-laatusuh-teen ruokapaikka, joka muuttuu iltaisin viihtyisäksi lounge-baa-riksi. Vesipiippu on paikan juttu-ja, joten siihen löytyy eri arome-ja polteltavaksi. Aina suositussa Popularissa järjestetään suurem-pia bailuja satunnaisesti.
KultuurikatelKulttuurikattila on vanha voima-laitos, jonka uusiokäyttöön kuu-luu teatteria, taide-esityksiä ja konsertteja. Ilmojen lämmetessä toiminta laajenee suuren puutar-han puolelle. Paikka ei ole mikään
turistirysä, vaan tarjoaa matkaili-joille vähän erilaisen ympäristön nauttia muutama drinkki.
PööningPieni baari sijaitsee melko kaukana Vanhankaupungin turistivilinästä. Paikassa on underground-henkeä ja se on etenkin nuoremman baa-riasiakaskunnan suosiossa. Pöönin-gissä on lähes aina meneillään jotain ohjelmaa, kuten lautapeli-iltoja, karaokea, stand up:ia, teemabileitä ja pukujuhlia. Erityisesti paikassa viehättää sen aitous ja sen myötä rento ja jäljittelemätön tunnelma.
St. Patrick'sIrkkuhenkisten baarien ketjulla on viisi mestaa Tallinnassa. Niistä uusin on Piritalla, jossa asiakkaita
hellitään oluen ohella loistavalla merinäköalalla. Muut neljä ovat Vanhankaupungin ja keskustan kortteleissa. St. Patrick'seissa irlantilaisen pubin konseptia on viilattu vähän virolaiseen suun-taan onnistuneesti. Tarjolla on edullista ruokaa ja laaja juoma-valikoima. ■
Kevättä ilmassa
Mistä löytää?Pudel Baar, Telliskivi 60A. Karttakoodi A1.Popular, Vana-Viru 6. Karttakoodi Vanhakaupunki H3.Kultuurikatel, Põhja puiestee 27A. Karttakoodi A2.Pööning, Akadeemia 24.St. Patrick's, Suur-Karja 8. Karttakoodi Vanhakaupunki I2; Vana-Posti 7. Karttakoodi Vanhakaupunki I2; Narva mnt 5. Karttakoodi B2; Pärnu mnt 29. Karttakoodi B2; Merivälja tee 5. Pirita.
Viron kuukausi
Jääkarhunpentu tutustui lumeen4.3. Tallinnan eläintarhan neljä kuukautta vanha jääkarhunpentu tutustui ensi kertaa lumeen, kun sen häkkiin tuotiin lumikasa. Pieni jääkarhutyttö on saanut kevättal-vella kovasti huomiota osakseen virolaismediassa.
Vironkielisiä Suomessa yhä enemmän5.3. Vironkielisten määrä Suomessa on viimeisen viiden vuoden aikana kaksinkertaistunut. Viroa äidinkie-lenään puhuvia on Suomessa tällä hetkellä virallisesti 43 000.
Taksit syynissä6.3. Poliisi teki sataman takseille tarkastuksia. Sakkoja jaettiin muun muassa pysäköintirikkomuksista.
Talouskasvu pysähtyi7.3. Vuoden 2013 viimeisellä vuosi-neljänneksellä BKT ei kasvanut verrattuna edellisvuoden samaan ajanjaksoon. Koko vuoden 2013 aikana oli talouskasvua vain 0,7 pro-senttia edellisvuoteen verrattuna.
Naistenpäivää juhlittiin kukkien kera8.3. Kukkakaupoissa oli naisten-päivänä taas jonoa, kun miehet kävivät ostamassa kukkia niin äideilleen kuin vaimoilleenkin. Suurin kuhina kävi perinteisesti Tallinnan Viru-kadun kukka-kioskien edessä.
Työttömyys kasvussa9.3. Työttömyysaste nousi Virossa vuoden 2013 viimeisellä vuosi-neljänneksellä 8,7 prosenttiin. Työttömiä oli 6 000 enemmän kuin edellisellä vuosineljännek-sellä.
Julkisessa liikenteessä enemmän matkustajia10.3. Kaupunkiliikenteessä matkus-tajien määrä kasvoi vuonna 2013 kymmenen prosenttia. Yhteensä matkustajia oli viime vuoden aikana kaupunkiliikenteessä 175,8 miljoonaa.
Popularissa voi tuprutella vesipiippua diskovaloissa.
Pudelin olutvalikoima on kaupungin parhaita.
TEKSTI MIKKO SAVIKKO,
KUVA ANDREI CHERTKOV
Viron suurin yksityi-nen sairaala, Ferti-litas, on perustettu vuonna 1993. Sairaa-lassa työskentelee
noin 250 henkilöä, joista viiden-nes on lääkäreitä. The Baltic Guide tapasi sen perustajan ja sairaalan johtajan, gynekologian erikoislää-käri Ivo Saarman.
Mihin sairaalanne on erikoistu-nut?”Päätoimialamme ovat gynekolo-gia, korva-, nenä- ja kurkkutaudit ja kuntoutus. Sairaalassamme teh-dään myös paljon plastiikkakirur-gisia toimenpiteitä. Niitä tekevät yhteistyökumppanimme, joille tar-joamme tilat. Itse teemme tietenkin myös kirurgisia toimenpiteitä.”
Suomessa ja Virossa on puhut-taa virolaislääkärien muutto
Suomeen. Miten se näkyy työs-sänne?”Itsehän olen käynyt Suomessa töissä jo vuodesta 1992 lähtien! Minulle se merkitsee uuden oppi-
mista, se oli merkittävä asia aikana, kun Viro oli juuri itsenäistynyt. Toi-saalta on negatiivista, että monet lääkärit jäävät Suomeen. Elintaso ja -ympäristö vetävät puoleensa.
Itselleni Suomessa työskentely on merkinnyt myös sitä, että olen oppinut ymmärtämään paremmin suomalaisia asiakkaita.”
Kuinka paljon suomalaisia käy Fertilitasessa?”Yhteistyökumppaneidemme kävi-jöistä noin puolet on Suomesta, eli 500–600 henkeä vuodessa. Gyne-kologiemme luona kävijöistä noin viisi prosenttia on suomalaisia ja yleiskirurgia-asiakkaista ehkä nel-jännes.
Toimimme myös yhteistyössä naapurimme, Viimsi Span kanssa. Teemme esimerkiksi laajoja ter-veystutkimuksia ja niihin liitty-viä riskianalyysejä. Tarvittaessa autamme akuuteissa tapauksis-sakin.”
Mitkä ovat tulevaisuuden haas-teenne?”Haluaisimme tarjota yhä enem-män kuntoutusta, myös suoma-laisille. Olemme erikoistuneet ortopediseen sekä kardiologiseen kuntoutukseen. Tiedän, että tarjo-amamme palvelut ovat hyvin kil-pailukykyisiä. Toimintamme taso ei ole huonompi kuin Suomessa, mutta hinnat saattavat olla vain kolmasosan.”
Ovatko suomalaisasiakkaanne saaneet korvauksia Kelasta?”Kirjoitan asiakkaille laskun, jonka he vievät Kelaan. En ole kuullut, että kukaan olisi jäänyt ilman kor-vausta. Voisin tässä todeta, että olen useasti kritisoinut Viron sai-rauskassatoimintaa ja ehdottanut, että he ottaisivat mallia Kelasta.”■
28 kauneus&
Sairaalanjohtaja tunteeSairaalanjohtaja tuntee suomalaisetsuomalaiset asiakkaatasiakkaatVirolaisessa yksityissairaalassa hoidetaan paljon suomalaisia – ja Kela korvaa
Tiedän, että tarjoamamme palvelut ovat hyvin kilpailukykyisiä. Toimin-tamme taso ei ole huonompi kuin Suomessa, mutta hinnat saattavat olla vain kolmasosan.”
Miten Kela korvaa?Suomessa sairausvakuutetut, huollon palveluja, saavat niistKelalle kuitin maksetusta hoid
Sairausvakuutuksen sairaakertaistettiin viime vuonna sitpalkkioille sekä tutkimukselleilmaisee suoraan asiakkaalle mVuoden 2014 alusta esimerkikdenhoidosta korvataan 20 euvastaanottokäynnistä 20,25 eluiden hinnat saattavat olla hy
Eurooppalainen sairaanhoitokortti matkalle mukaan Myös Viroon matkustaessa on hyvä pitää mukanaan eurooppalaista sairaanhoitokorttia. Sen avulla matkan aikana sairaanhoito maksaa saman verran kuin maan asukkaille.
Kela myöntää sen ilmaiseksi kahdeksi vuodeksi kerrallaan ja lähettää uuden kortin kotiin ennen vanhan voimassaoloajan päättymistä. Ulkomailla pysyvästi asuville eläkeläisille on oma kortti, jonka kääntöpuoli eroaa muista.
Viroon matkaavien kannattaa ottaa myös matkavakuutus, joka korvaa muun muassa mahdollisen kotiinkuljetuksen.
Sairaalanjohtaja Ivo Saarma.
29&terveys
Sairaalanjohtaja tuntee suomalaiset asiakkaat
Nova Vitan lapsettomuushoitoihin erikoistuneella klinikalla on lähes 20 vuoden kokemus alalta.
Virossa kansanlääkinnän perinteet ovat vielä voimissaan. Esittelemme tässä
kahdeksan suosittua luontotuotetta.
Hoitoja lapsettomuuteen
TEKSTI MIKKO SAVIKKO, KUVAT NOVA VITA
Suomalaisia käy klinikalla viikoittain. Henkilökunnan joukossa on myös suomea
osaavia ammattilaisia, joten pal-velu toimii äidinkielellä. Labo-ratoriossa, jossa tehdään muun muassa vaativia koeputkihedel-möityksiä, työskentelee yksi maan kokeneimmista embryologeista, Kaie Rohtla. Naistentautien eri-koislääkäri Peeter Karitsilla on parinkymmenen vuoden kokemus lapsettomuuden hoidosta ja hän hallitsee hyvin suomen kielen.
Jokainen tapaus on erilainen ja siksi ratkaisujakin on monen-laisia. Tutkimusten avulla selvi-tetään, miten hedelmöitys, vilje-ly tai solujen luovutus tapahtuu. Anonyymeistä luovuttajista kerro-taan soluja tarvitseville asiakkail-le muun muassa ikä, pituus sekä hiusten ja silmien väri. Lääkärien etiikan mukaisesti he ilmoittavat myös rehellisesti, mikäli lapsetto-muushoito ei onnistu.
Modernissa liikekeskuksessa toimivan Nova Vitan lääkäripal-
veluihin kuuluu myös urologin vastaanotto.
The Baltic Guide sai yhteyden erääseen onnelliseen pienen vau-van äitiin. Hän kertoi kokemuk-sistaan seuraavasti: ”Olen asioinut Nova Vita -klinikalla pitkään ja voin
rehellisesti sanoa olevani tyytyväi-nen toimintaan. Tilat ovat uudet, siistit ja miellyttävät, ja toiminta kaikin puolin ammattimaista. Kli-nikalla on ollut mukava asioida, vaikka hedelmöityshoitoprosessi itsessään on ottanut aikaa ja sisäl-
tänyt pettymyksiäkin. Hen-kilökunta on ystävällistä, auttavaista ja kiitettävän joustavaa. Suomalaisena arvostan myös heidän suo-men kielen taitoaan, jonka vuoksi kommunikointi on ollut vaivatonta.”
Suomalaisomistuksessa olevan Nova Vita Klinikan Tallinnan toimipiste sijait-see noin seitsemän kilomet-rin päässä satamasta, joten sinne pääsee autolla noin kymmenessä minuutissa.
Asiakkaat voivat tehdä ajanvarauksen klinikan suo-menkielisiltä kotisivuilta.■
T H E B A L T I C G U I D E ™ H U H T I K U U 2 0 1 4
jotka käyttävät virolaisia terveyden-tä korvauksen jälkikäteen esittämällä dosta tai tutkimuksesta.anhoitokorvausjärjestelmää yksin-ten, että lääkärin ja hammaslääkärin
e ja hoidolle vahvistetaan taksa, joka maksettavan korvauksen määrän. ksi laajasta ehkäisevästä suun tervey-roa ja erikoislääkärin puolen tunnin uroa. Virossa terveydenhoidon palve-yvin lähellä kyseisiä summia.
Uusia hammashoitoloitaUusiin tiloihin Tallinnan keskustassa muuttanut Sakalan Hambaravi tuo suomenkielisellä sivustollaan koko hinnaston esiin. Sivustolta näkee myös lääkäreiden lähimmät vapaat ajat ja sitä kautta voi tehdä ajanvarauksen.
Suomalaisomisteinen Hammas-hoitola PuuMedi avautui Stock-mannin viereen. Heiltä saa kaikki tarvittavat paperit Kelan korvaus-hakemusta varten.
Voimaa luonnosta!
Embryologi Kaie Rohtla.
Mistä löytää?Nova Vita Kliinik, Tammsaaren tee 47, Tallinna.
TEKSTI MIKKO VIRTA, KUVAT ANDREI CHERTKOV
1. HANHENRASVA. Flunssan iskiessä yksi käytetyimmistä apukeinoista on hanhenrasvan (hanerasv) siveleminen jalkapoh-jiin. Hanhenrasvaa suosittelevat kuumeen hoitoon yleisesti myös virolaiset lääkärit. Apteekissa 20 gramman purkki maksaa noin 6 euroa.
2. SINAPPIJAUHE. Yskän hoi-toon käytetään Virossa yleisesti sinappikylpyjä. Sinappijauhetta (sinepipulber) sirotellaan lämpi-mään veteen, jossa jalkoja pide-tään noin puoli tuntia.
3. PIPPURILAASTARI. Lihaski-puja varten voi apteekista hank-kia pippurilaastareita (piprap-laaster), jotka liimataan kipeän lihaksen päälle ja annetaan vai-kuttaa maksimissaan pari vuoro-kautta. Sinappilaastaria saa pitää vain muutaman minuutin. Pippurilaastari maksaa noin euron.
4. HUNAJA. Teen, puuron ja kahvin maustamisen lisäksi hunajaa (mesi) käyte-tään erilaisten vaivojen hoitoon, kuten ruuansula-tuksen parantamiseen ja flunssan hoitoon. Ulkoisesti hunajalla on hoidettu haavoja ja hiertymiä. Virossa hunajaa saa edullisesti toreilta, joissa kilohinta keikkuu noin 7 euron paikkeilla.
5. KARHUNLAUKKA. Tämä metsien vihreä vitamiini nostaa ensimmäiset versonsa jo huhti-kuussa, ollen näin ensimmäisiä tuoreita luonnonkasveja keväällä. Karhunlaukka (karulauk) sopii mainiosti salaatteihin ja leivän päälle, mutta siitä voi valmistaa myös herkullista pestoa. Sitä pidetään oivallisena elimistön puhdistajana ja lehdet sisältävät runsaasti C-vitamiinia, joten se sopii myös flunssan hoitoon. Karhunlaukkaa voi ostaa keväällä toreilta.
6. TYRNI. Tyrni-marjoja (astelpaju) voi ripotella myslin, jogurtin ja puuron sekaan tai marjoista voi valmistaa herkul-lista smoothieta. Supermar-ja sisältää runsaasti C-vitamiinia, mutta myös A- ja E-vitamiineja, flavonoideja, foolihappoa sekä erilaisia hiven- ja kivennäisainei-ta. Terveysvaikutukset ovat myös moninaiset: se auttaa ihosairauk-siin, väsymystiloihin, flunssaan ja kolesteroliin. Tuotteita on ruoka-kaupoissa tarjolla mehuista hil-loihin ja jauheisiin.
7. SIITE-PÖLY
Mehiläis-ten keräämä
siitepölyä (õie-tolm) on virolai-
sessa kansanlää-kinnässä käytetty
jo pitkään. Siitepö-lystä on vitamiinien
lisäksi löydetty 31 rasvahappoa ja 60 mineraalia. Sen kerrotaan
parantavan unen laatua ja aineenvaihduntaa, lievittävän stressiä ja parantavan vastustuskykyä. Sopiva annos on puoli teelusikallista kerrallaan, sillä liiallinen käyttö voi aiheut-taa maksavaurioita. Siitepölyä on myynnissä toreilla ja joissa-kin apteekeissa.
8. KEVÄTESIKKO. Toukokuussa Virossa yleisenä kukkiva kevät-esikko (nurmenukk) on pait-si kaunis kukka, myös yleisesti käytetty luonnonyrtti. Virossa kevätesikoista valmistetaan teetä ja salaatteja. Kasvin lehdet ovat erittäin C-vitamiinipitoisia. Sen kerrotaan rauhoittavan mieltä ja parantavan ruuansulatusta sekä hoitavan yskää. Kevätesi-kon juuri ja maavar-si ovat myr-kyllisiä. Kevät-esikkotee-tä voi ostaa apteekeista. ■
Tallinn, Lootsi 7 • Puh: (+372) 669 8866 • Avoinna joka päivä 9-20Tallink D-terminaalin vieressä (Norde Centrum, Rimin kassoja vastapäätä)
w w w . t e r v i s e k a u b a d . e e
Suuri valikoima mukavia kävelykenkiä. Aitoa nahkaa.
Huippulaatua Itävallasta!
Paras anatominen muotoilu!
HUIPPUSUOSITUT TUKIPOHJALLISETKorjaavat jalkojen ja selän asentoaSopivat kaikenlaisiin kenkiin
Meiltä myös niveltuet, jalko-jenhoitotuotteet, uimalakit ja –tossut ja paljon muuta!
Narva mnt.4, Tallinna, sisäänpääsy Krediidipankin ovesta.
SUOMALAINEN HAMMASLÄÄKÄRI
Ilkka Kaartinen
Uusi hammaslääkärimme
Kruunut, sillat, irtoproteesit ja keinojuuret. Erikoisalana esteettinen hammashoito.Huom! Tiesitkö, että KELA korvaa 50% Virossa tehdystä paikkaushoidosta?
Hinnat n. 50% Suomea edullisemmat!
Hampaiden laservalkaisu 150 EUR
Ursula Kütt. (puhuu suomea)
Ajanvaraukset sopimuksen mukaan.www.dentalkaartinen.com
Palveluihimme kuuluvat kasvohoidot, manikyyri, pedikyyri, useat rentouttavat päivä-spapaketit niin naisille kuin miehille sekä parturi-kampaamopalvelut.
Astukaa rohkeasti sisään, odotamme Teitä!
Hoitojen jälkeen jokaiselle asiakkaalle tarjotaan maistu-vaa yrttiteetä, pähkinöitä ja kuivattuja hedelmiä.
Tallinnan keskustassa avatussa uudessa suo-malaisessa Puumedi-hammashoitolassa mak-sat käynnistäsi vain viiden euron käyntimak-sun. Omavastuusi perustoimenpiteistä on nolla euroa, koska Kelan korvausmäärä on sama kuin hintamme. Meiltä saat kaikki tarvit-tavat paperit Kelan korvaushakemusta varten.
Katso vertailua!
Kaikki palvelumme ovat suomeksi. Lisätietoja palveluista ja hinnoista löydät osoitteesta www.puumedi.fi
KELA ei korvaa yleensä terveyskeskussa käyntejä. Hintavertailussa käytetty internetissä ilmoitettujen yksityisten hammasasemien hinnoitteluja ja Kelan sairaanhoitokorvausten taksoja 1.1.2014 sekä Suomen kuntaliitto: asiakasmaksut terveyskeskuksissa
*Kosmetologioppilaat ovat töissä huhtikuussa ma–pe kello 10.00–16.00, parturi-kampaajaopiskelijat 10-18. Lauantaisin ja sunnuntaisin työskentelevät mestarit.
T H E B A L T I C G U I D E ™ H U H T I K U U 2 0 1 432 ostokset
TEKSTI KRISTINA LUPP, KUVAT ANDREI CHERTKOV
Stylisti Ženja Fokin oli oppaanamme muotikierroksella Tallinnan muoti-putiikeissa etsiessämme uusimpia virolaisten suunnittelijoiden luo-muksia. Vanhassakaupungin sydä-
mestä löytyy pieni kauppa nimeltä Namaire, joka myy yli 30 virolaisen suunnittelijan vaatteita ja asusteita. Tarjolla on uniikkeja tuotteita, jotka varmasti säväyttävät kotikulmilla. Naimaren omistajat tarjoavat myös suunnittelupalvelua, eli jos asiakas
tuo kauppaan kankaan, he auttavat suunnittelemaan siitä päällepanta-vaa ja myös valmistavat kankaasta vaatteen tai asusteen. ■Namarie myymälä ja studio, Müürivahe 21. Karttakoodi Vanhakaupunki I3.
Värikästä kevättäKevään ja kesän muoti tuo katukuvaan runsaasti värejä.
Keltainen toukokuu
Kirkkaat värit kuu-luvat kevääseen. Kukkamainen vyö tuo muuten
yksinkertaiseen kel-taiseen pukuun eloisuutta.
Kirkkaanvihreä kello lisää kokonaisuuteen aavistuksen kiiltoa ja kimallusta.
Puku, BTM Studio, 79 euroaVyö, BTM Studio, 23 euroa
Kello Tikobella, 66 euroa
Eläimellistä tyyliäEläinkuosit kuuluvat nykymuodin kaikkiin sesonkeihin, kertoi Fokin, joten miksipä ei vähän leikiteltäisi teemalla. Kissakorvikset
sävyjä sisältävä puku istuu täydellisesti pukeu-tumista edellyttäviin tilaisuuksiin, mutta toimii myös arkiasuna.
Puku, Helle Kass, 96 euroaKäsikoru, Merilin Pärn, 18.40 euroaKorvakorut, Ene Kihno, 11.90 euroa
Pilkkuja…Polka-dot pysyy pinnalla vuodesta
toiseen. Perinteinen kuvio sopii niin arkeen kuin juhlaan. Keltainen laukku
tuo kokonaisuutteen keväistä pirteyttä. Korvakorujen
harkittu väri tekee asusta yhtenäisen.
Puku, Helle Kass, 32 euroaKorvakorut, Roselin,
13.80 euroaLaukku, Merilin Pärn,
149 euroa
Pinkki unelmaHienostunut ja pelkistettyä
muotokieltä ilmentävä pinkki puku saa kivasti kontrastia sinisestä vyöstä,
jonka voi pukea eri tavoin. Siniset asusteet yhtenäistävät asukokonaisuutta.
Puku, Varkki, 150 euroaVyö, Hekatebianca by Katrin Kotkas,
25 euroaKorvakorut, Katariina Raadik,
32 euroaHiusklipsi, Janika Mägi,
15.30 euroa
Vain miehilleKalle HT:n designeri Kalle Aasamäe käyttää miehille suunnittelemissaan vaatteissa ainoas-
taan luonnon materiaaleja, kuten puuvillaa, vil-laa, silkkiä ja pellavaa. Kauden mallisto on saanut
vaikutteita kesäauringosta sekä kaupungin hil-jaisimmista hetkistä. Tuoreen malliston pää-
värinä on sinisen eri sävyt ja materiaaleina puu-
villa ja pellava. Kallen Vanhassakaupungissa sijaitsevalla studiolla kannattaa käväistä, jos haluaa juuri itsel-leen räätälöidyn asukokonaisuu-den.
Kalle HT Studio, Suur-karja 14 (4. kerros).
Karttakoodi Vanha-
kaupunki I2.
• Silmälääkärin vastaanotto (lisätietoja puhelimitse: +372 6 601 902)• Näöntarkastus lasien tilauksen yhteydessä maksaa 6 euroawww.nordoptika.ee
Narva mnt. 13 (Pro Kapital talo), Tallinna
Progressiiviset linssit NEW GENERIC Orma Crizal Alize UV-pinnoituksella(norm. hinta 150€/pari) 88€/pari
139€69€
Kaikki tarjoukset ovat voimassa huhtikuun loppuun asti, ostettaessa sekä kehykset että linssit.
Erikoistarjous kaikille silmälasikehyksille
POHJOISEN LUONNON VOIMA – TIETEEN JALOSTAMANA
Seuraa meitäLumene Eesti
www.mgbeauty.ee
TÄLLÄ KUPONGILLA LUMENE COMPLETE REWIND -SARJAN TUOTTEET 30 % EDULLISEMMIN. Jokaisen tuotteen ostajalle myös lahja – Lumene Sensitive silmämeikin poistoaine. Tarjous on voimassa Tallinnan ja Tarton Kaubamajassa, Stockmannin tavaratalossa ja I.L.U-myymälöissä.Tarjous on voimassa huhtikuun ajan.
UPOUUSI VERKKOKAUPPA: WWW.ZIZI.EEKAUPPA: TALLINNA VENE 12
TEKSTI JUKKA ARPONEN, KUVAT TERVISEKAUBAD JA ANDREI CHERTKOV
Tervisekaubad-myymälästä löytyy sopi-vat terveysjalkineet jokaiselle ja erikoistuot-teita lähes kaikkiin jalkojen ongelmiin.
Jalkavaivojen kanssa ei kannata jäädä kotiin voivottelemaan, sillä moniin ongel-miin apu on yllättävän lähellä. Tallinnassa Norde Centrumissa viisi vuotta toiminut Tervisekaubad on oikea osoite, jos kärsii esimerkiksi vaivaisenluusta tai plantaarifas-kiitista. Molempiin melko yleisiin ja moniin muihinkin vaivoihin on tarjolla paljon erilai-sia helpottavia ja hoitavia tuotteita.
Näkyvimmin myymälässä esillä ovat jal-kineet. Birkenstock ja Hartjes ovat varmasti
suomalaisille tuttuja merkkejä. Molempia löytyy hyllyiltä kymmeniä malleja sandaa-leista talvikenkiin. Kevään kynnyksellä ilah-duttaa mallistojen värikkyys sekä monipuo-lisuus. Terveysjalkineiden ei todellakaan tarvitse olla tylsiä. Kevätmuoti näkyy etenkin sandaalien ja kävelykenkien valikoimissa.
Terveysjalkineet poikkeavat tavallisista siten, että niiden sisäpohja tukee poikittaista sekä pitkittäistä jalkaholvia. Ne myös jousta-vat sopivasti oikeista paikoista. Anatominen pohjan muotoilu vähentää jalkojen väsymis-tä ja ehkäisee ennalta jalkavaivoja. Erityi-sen suosittuja ne ovat olleet työjalkineina ammateissa, joissa joutuu olemaan paljon jaloillaan kuten hoitoalalla. Yhtä hyvin ne
TEKSTI KRISTINA LUPP, KUVAT ANDREI CHERTKOV
Rotermannin korttelissa vanhat varastot on restauroitu uusiokäyttöön, ja samalla viereen on noussut uusiakin liike- ja toi-mistorakennuksia. Alue kuuluu Tallinnan tyylikkäimpiin ja sieltä löytyy trendikkäitä ravintoloita, muotiliikkeitä ja paljon muuta mielenkiintoista.
Alueen historian merkittävät vuodet oli-vat 1800-luvun lopulla, jolloin sinne raken-nettiin teollisuus- ja varastotiloja kovaan tahtiin. Monet tuon ajan uniikeista raken-nuksista on edelleen pystyssä, tosin aivan eri käytössä kuin sata vuotta sitten. Hyvä esimerkki on 1908 valmistunut Roterman-nin suolavarasto, jossa on nykyään Viron arkkitehtuurimuseo.
Uudempaa rakennuskantaa edustaa Coca Cola Plaza, jossa toimii 11 salin elokuvate-atteri. Leffat Virossa esitetään yleensä alku-peräisellä kielellä tekstitettyinä viroksi ja/tai venäjäksi. ■
34 osto
Terveellistä k
Trenditieto
Rotermannin korttelissa ei ravintolaa tarvitse kaukaa hakea. Tarjontaa riittää bistrosta espan-jalaisten herkkujen keitaaseen ja uzbekistani-laisesta ruokaravintolasta vinoteekkeihin.
Alter Ego, Roseni 8. Kork Wine Bar & Shop, Rotermanni 5. Restoran Platz, Roseni 7, Tallinn Sushihouse, Rotermanni 5/Roseni 10. Usbekistan, Rotermanni 5. Juustukuningad, Rotermanni 5. Rein Kasela Veinituba (Wine shop), Rotermanni 12.
Ravintoloita ja herkkukauppoja
Mistä löytää?Rotermannin kortteli on osa Tallinnan keskus-taa. Se sijaitsee satama-alueen ja Viru Keskuksen välissä.Viron arkkitehtuurimuseo, Ahtri 2, TallinnaCoca-Cola Plaza, Hobujaama 5, Tallinna
o
ke
o
www.kangadzungel.ee
VIRON SUURIN KANGAS- JA VIRON SUURIN KANGAS- JA
KÄSITYÖMYYMÄLÄKÄSITYÖMYYMÄLÄVIRON SUURIN KANGAS- JA
toimivat myös vapaa-ajan käytössä ja vaik-ka keväisessä puutarhassa puuhaillessa. Kaikki jalkineet on tehty kestämään kovaa käyttöä. Ne on valmistettu laadukkaista materiaaleista kuten nahasta ja luonnon-korkista.
Jos ei laajasta valikoimasta löydy mieleis-tä mallia, voi kätevällä tukipohjallisella tehdä tavallisesta kengistä terveysjalkineen. Ken-kään kuin kenkään menevä tukipojallinen korjaa tehokkaasti jalkaterän asentoa ja eron huomaa heti. Aluksi oikeanlainen tuki saat-taa tuntua lättäpohjiin tottuneesta oudolta, mutta pienen totuttelun jälkeen erittäin mukavalta. Jalkaterän asento vaikuttaa myös polviin ja selkään. Jos vaikka kevään ensim-
mäisillä golfkierroksilla jalat tuppaavat väsy-mään, niin tässä voi olla hyvä apu.
Terveysjalkineita ja muita hoitotuotteita hankittaessa kannattaa aina kysyä neuvoa asiantuntevilta myyjiltä. Näin löytyy var-masti oikea koko tai apuväline. Henkilö-kunnasta uhkuu halu auttaa ja löytää sopivat tuotteet kaikille asiakkaille, ja palvelua saa myös sujuvalla suomen kielellä. Tarjolla on myös niveltukia, verenpainemittareita ja inkontinenssituotteita. ■
okset T H E B A L T I C G U I D E ™ H U H T I K U U 2 0 1 4 35
kevätmuotia
oisen paratiisi
Rotermannin korttelista löytyy kansainvälisiä huippumerkkejä ja virolaista designia sulassa sovussa. Tässä esimerkkejä tarjonnasta:
2.MOOD – Muotitietoiset voivat löytää täältä jotain uutta ja uniikkia.
A.G.A.N – Nuorten virolaisten suunnittelijoi-den luomuksia ja kierrätysmateriaaleista tehty-jä vaatteita ja asusteita ja myös kirppistavaraa. Bershka – Nuorten suosikkimerkkejä, vaatteita, kenkiä ja asusteita Guess – Tunnetun kansainvälisen muotitalon myymälä, josta löytyy kauden kengät, laukut, vaatteet ja asusteet.
Hairmail – Kaikki hiusten hoitoon ja muotoi-luun liittyvä yhdestä paikasta. Kalev suklaakauppa & mestaritupa – Legendaarisen makeistehtaan kauppa, jossa voi myös tehdä itse suklaisia herkkuja mestareiden opastuksella. Norr11 – Skandinaavista muotoilua, tyyli-huonekaluja ja sisustustuotteita. Premium Fashion Outlet – jopa 70 prosentin alennuksella huippumerkkejä kuten Armani, Ralph Lauren, Paul Smith, Tru Trussardi, Valentino, Versace Collection ja Kenzo.
Shoppailijan paratiisi
Mistä löytää?Tervisekaubad, Lootsi 7 (Norde Centrum). Tallinna. Karttakoodi A3.
T H E B A L T I C G U I D E ™ H U H T I K U U 2 0 1 436
TEKSTI KRISTINA LUPP,
KUVAT ANDREI CHERTKOV
Ei liene kenellekään uutinen, että hintataso Tallinnan kauneushoito-loissa ja kynsistudioissa on edulli-sempi kuin Suomessa. Tarjonta on kauneusalalla runsasta ja kirjavaa, joten käytimme parhaat paikat löy-tääksemme apuna todellisia asi-antuntijoita – Tallinnassa asuvia naisia, jotka halusivat jakaa kau-neushoidoista hankkimiaan koke-
muksiaan lukijoillemme. Tässä hei-dän suosikkihoitoloitaan:
Nail SpaKäsiin ja jalkoihin erikoistuneessa Nail Spassa käytetään Opi ja Pro-Nail -tuotteita. Jälkimmäinen on eurooppalainen alan laatumerkki, jonka tuoteperheestä löytyy niin geeli- kuin perinteisiä lakkoja. Kynsihuoltoon voi yhdistää myös hierontaa ja muita hoitoja. Perin-teisen manikyyrin hinnat alkavat
12 eurosta, geelikynsien 23 eurosta ja jalkahoitojen 28 eurosta. Narva mnt 9. Karttakoodi B3.
i3 Viru IlusalongViru-hotellin yhteydessä toimiva i3 Viru Ilusalong tarjoaa muun muas-sa jalkahoitoja ongelmajaloille. Jos jalat ovat jääneet pidemmäksi aikaa hoitamatta ja niissä on runsaasti kuivunutta ihoa, sisään kasvaneita kynsiä, kovettumia tai hiertymiä, puolitoistatuntinen tehohoito on paikallaan (55 euroa). ”Meille ei tarvitse hävetä tulla hoitoon, oli-vat jalat kuinka kehnossa kunnos-sa tahansa”, painottaa pedikyyri Marge, kerrottuaan ensin naises-
ta, joka tuli jalkahoitoon kynnet juuri leikattuina ja selvästi jalkansa hoitaneena. ”Me hoidamme täällä asiakaan jalat kuntoon ja annam-me myös jatkohoito-ohjeet.” Sokos Viru Hotel 3. kerros.Viru väljak 4. Karttakoodi B2.
Ilusalong Gersi StiilistuudioTäyden palvelun kauneushoitola tarjoaa monenlaisia jalka- ja käsi-hoitoja. Gersissä kerrottiin, että viime vuosina geelikynsien suosio on ollut kovassa kasvussa niiden hyvän kestävyyden vuoksi. Ger-sissä käytetään Bio Sculpture Gee-liä, joka sisältää samoja vitamiine-ja ja mineraaleja kuin luonnolliset kynnet. Bio Sculpture -geelit ovat pärjänneet hyvin alan lehtien vertailuissa etenkin kestävyyten-sä ansiosta. Geeli nimittäin elää kynnen mukana, mikä parantaa kestävyyttä oleellisesti. Geelima-nikyyrien hinnat alkavat Gersissä 39 eurosta. Liivalaia 40. Kartta-koodi B3. ■
kauneus&terveys
Kysyimme tallinnalaisilta, missä he käyvät hoidattamassa kätensä ja jalkansa kesäkuntoon.
Manikyyri, pedikyyri vai molemmat
■ Pikk 40, Pikk 40. Karttakoodi Vanhakaupunki F2. Manikyyrit alkaen 20 euroa, pedikyyrit 29 euroa.
■ Thai Style Ilusalong, Tartu mnt 28. Karttakoodi B3. Manikyyrit alkaen 25 euroa, pedikyyrit 28 euroa.
■ Talente Ilusalong, A. Lauteri 5. Karttakoodi B2. Manikyyrit alkaen 10 euroa, pedikyyrit 23 euroa.
Muita tallinnalaisten suosikkipaikkoja:
■ Mutakylpylä sai nimekseen Hedon Spa Pärnun uimarannan läheisyydes-sä sijaitsevaan mutakylpylään avataan Hedon Spa -hotelli-kylpylä. Vuoden kestäneen rakennusurakan jälkeen histo-riallinen rakennus muuntautuu nykyaikaseksi kylpyläksi, jossa on kolme allasta ja useita saunoja. Hotellihuoneista avautuu näky-mä Pärnun uimarannalle.
■ Kalev Spa uusiutui Kalev Spa on talven aikana kohentanut palveluitaan. Viime vuoden alussa uusit-tiin kauneussalonki ja nyt olivat vuorossa buffetravintola sekä huoneet. Sviiteissä on ruhtinaallisesti tilaa ja niiden varus-tukseen kuuluvat myös poreallas sekä terassi. Juuri valmistuneisiin 5. kerroksen superior-huoneisiin asennettiin nykyai-kainen ilmastointi. Kalev Spa Hotelli ja Vesipuisto, Aia 18, Tallinna. Karttakoodi Vanhakaupunki F3/G3.
Jalkahoidon viimeistely vaatii tarkkuutta ja vakaata kättä.
Viron kuukausi
Hyttyset eivät kiusaa ensi kesänä?11.3. Hyönteistutkijoiden mukaan tulevana kesänä hyttysiä on taval-lista vähemmän. Syynä itikoiden katoon on vähäluminen talvi, minkä vuoksi tulvia ei juurikaan synny.
Virolaiset tyytymättömiä sosiaaliseen elämäänsä12.3. Tutkimuksen mukaan virolaiset ovat keskimääräistä tyytymättömämpiä sosiaaliseen elämäänsä. Sosiaalinen kanssakäy-minen oli vilkkainta Portugalissa, Hollannissa ja Norjassa, kun taas vähäisintä Virossa, Puolassa ja Unkarissa.
Kulttuurikilometri muuttuu autotieksi13.3. Tallinnan matkustajasata-masta Lentosataman suuntaan kulkeva Kulttuurikilometri-pyörätie muutetaan autotieksi. Rakennustyöt alkavat kesällä.
Tallinnassa puolustettiin Krimin venäläisiä14.3. Tallinnassa järjestettiin mie-lenosoitus Krimissä elävien venä-läisten tueksi. Mielenosoitukseen osallistui kymmeniä ihmisiä, joilla oli mukana Venäjän lippuja ja ban-derolleja, joissa ilmaistiin tukea Venäjälle.
Virossa vähiten pakolaisia15.3. Tuoreen raportin mukaan Viro vastaanottaa vähiten pakolai-sia Euroopassa. Myös virolaisten vastaanottokeskusten puitteet saivat osakseen kritiikkiä.
Uusia liikennekameroita käyttöön16.3. Harjumaalle asennetaan yhdeksän uutta liikennevalvon-takameraa. Uusia kameroita on käytössä muun muassa Tallinna-Rapla-Türi -tieosuudella.
Autisteille oma keskus17.3. Nuoren autistimiehen äiti päätti itse perustaa päiväkeskuk-sen autisteille, koska ei saanut muuten apua. Suunnitelmissa on perustaa päiväkeskus, joka tarjoaa toimintaa kuudelle nuorelle.
Virolaiset luottavat pelas-tuslaitokseen ja poliisiin18.3. Tutkituista instituuteista eniten luottamusta herätti pelastuslaitos, johon luotti peräti 96 prosenttia vastanneista. Myös poliisiin luotettiin.
Thaiana Hierontasalonki on pieni ylellinen salonki yksityisyyttä ja korkeaa laatua arvostavalle asiakkaalle. Viihtyisässä salongissamme voitte nauttia Thaimaalta kotoisin olevien hierojien todellisesta thaihieronnasta.Olette tervetulleita salonkiimme kaikkina viikonpäivinä. Suosittelemme varauksen tekemistä etukäteen.
Hommiku 13, puh. +372 44 313 69Kylpylä Viiking, Sadama 15,
puh. +372 44 200 35
TALLINNASSA:
TARTOSSA:
PÄRNUSSA:
Keväisen keltaistaKirkassilmäiset työntekijämme tarjoavat uudistuneen hotellin kolmannessa kerroksessa kasvo- ja vartalohoitoja, hierontaa, manikyyriä, pedikyyriä sekä parturi- ja kampaamopalveluita.
Ma–La 9–20, Su 10–16. Puh +372 682 0990Online-varaukset: www.viruilusalong.ee
Mainitut hinnat ilman alennustaSuosittelemme ajanvarausta etukäteen
Hedone sopii myös polttareiden jamuiden tapahtumien järjestämiseen.Tarjoamme rentouttavat tilat ryhmille (max 20 ihmistä).Baaristamme drinkit ja juomat, mahdollisuus nauttia aromaattisesta vesipiipusta!
-20% tällä ilmoituksella
T H E B A L T I C G U I D E ™ H U H T I K U U 2 0 1 438
TEKSTI MIKKO SAVIKKO,
KUVAT ANDREI CHERTKOV
Tapasimme Kärblasen työn kes-kellä ja vaatimattomaan tyyliinsä hän kertoi, miten hän oppii koko ajan lisää. Viime aikoina työtä on lisännyt yhtiön avaamat irto-olu-en myyntipisteet, joista voi ostaa
mukaan tuotannossa olevia kuutta erilaista olutta. Myyntipisteitä on jo seitsemän eri puolilla Viroa.
”Suosituin oluemme on Vunk, joka on lager. Teen jatkuvasti tuo-tekehittelyä ja seuraava aivan uusi tuote on tulossa juhannukseksi”, kertoo panimomestari työstään. ”Suurin osa maltaistamme tulee
Suomesta, humalat Saksasta ja hiiva Ranskasta. Suodatamme käyttämämme veden ja meillä on laitteisto myös muualle vietävien tankkien pesuun ja täyttöön.” Suuri osa tuotannosta menee suoraan panimoravintolaan, jossa tarjotaan kuuden perustuotteen lisäksi myös kausituotteita.
Viron kasvaneeseen pienpani-mobuumiin Enne Kärblane suh-tautuu positiivisesti. ”Kuluttajat oppivat, että oluita on monen-laisia. Olen itse ollut alalla niin kauan, että en edes pysty kerto-maan, mikä on mieliolueni. Juon saunassa ollessa yhtä olutta, kesäi-sin juon mielelläni vehnäolutta
ja talvisin tummaa olutta jonkin makean kanssa.”
Kärblasella piisaa töissä kiirettä. Tankit ovat aina täynnä valmistu-vaa olutta ja hän tarvitseekin itsel-leen apulaisen aivan lähiaikoina.■
TEKSTI MIKKO SAVIKKO, KUVA ANDREI CHERTKOV
Samaan aikaan, kun Viron suu-rimmat oluentuottajat Saku ja A. Le Coq panostavat yhä enem-män vientiin, pien- ja harrastuspa-nimoiden määrä kasvaa voimak-kaasti.
Pienpanimoita on viime vuo-siin saakka toiminut käytännössä vain kolme eli Sillamäe Õlletehas, Vanhakaupungin ravintolapanimo
Beerhouse sekä Pihtla Õlu Saa-renmaalla.
Viime vuonna saivat toimintan-sa vauhtiin satama-alueella oleva Kochi Ait Pruulikoda, tallinnalai-nen Põhjala pruulikoda sekä Sauen kunnassa toimiva Õllenaut. Põhja-la on valmistanut oluensa Genika Õllemeistrid -yhtiön tiloissa, mutta saa kohta käyntiin oman panimon-sa Nõmmella. Genikan toimiti-lat ovat Jürillä. Vuoden vaihteessa päästiin maistamaan myös Mär-jamaalla toimivan Raba Pruuliko-dan olutta. Se tosin valmistettiin muualla. Vormsi Õlu, joka nimestä huolimatta toimii Koerussa, aloit-taa keväällä tuotantonsa. Vuoden 2014 alussa valmistui Keilassa Lehe Pruulikodassa ensimmäiset kolme olutta. ■
TEKSTI JA KUVA MIKKO SAVIKKO
Pienpanimobuumi on tuonut Viron olutmarkkinoille noin kol-misenkymmentä uutta tuotetta. Valmistusmäärät ovat olleet joskus niin pieniä, että moni on saanut kuulla vain todistajalausuntoja erinomaisista nautinnon hetkis-tä. Tästä esimerkkinä oli viime vuonna oluenystävien keskuste-luissa vaahtoa nostattanut Põhja-lan tumma ÖÖ.
Kaikki pienten panimoiden oluet eivät ole kiitoksia keränneet. Kokeiluissa voidaan mennä myös metsään, onhan kyse sekä uusista tuotteista että niihin tottumatto-mista markkinoista. Oleellista on, että Virossa puhutaan oluesta tällä hetkellä enemmän kuin koskaan.
Kadrinan saunaklubi on toden-näköisesti maan tunnetuin sauna-klubi. Se järjesti tarttolaisen oluta-
siantuntija Karmo Tüürin johdolla olutkoulutuksen jäsenilleen. Kurssi loppui virolaisten pien- ja harras-tajapanimoiden tuotteiden arvi-ointiin sekä parhaiden valintaan.
Yhdeksän hyvin erilaisen tuot-teen joukosta parhaiksi valittiin Õllenautin stout Lumelausuja ja Lehen Blackmouth Cur American Pale Ale. Tüür kommentoi ensim-mäistä olutta: ”On miellyttävää, että sellaista tehdään kotimaassa.” Arvio Lehen alelle oli: ”Erinomai-sen tasapainoinen megajuoma!” ■
”Tässä työssä”Tässä työssä oppii koko ajan lisää” oppii koko ajan lisää”
Satama-alueen suurin ravintola Kochi Ait Trahter on Viron toinen panimoravintola. Oluen tuotannosta vastaa entinen Sakun pääpanimomestari Enn Kärblane, joten kokemusta löytyy.
■ Panimoravintola Beer House, Dunkri 5. Seitsemän erilaista lager-olutta.
■ Panimoravintola Kochi Ait, Lootsi 10. Kuusi erilaista olutta: lagereita, pilsneriä, vehnäolutta, alea ja bockia. Myynnissä myös irto-olutpisteissä joissakin CityAlko ja SuperAlko -myymälöissä.
■ Põhjala pruulikoda. Keväällä 2014 saatavana niin kauan kuin riittää muun muassa Pudelissa (Telliskivi 60A) vehnäolutta ja chilillä sekä suklaalla maustettua stoutia. Seuraavat oluet tulevat omasta panimosta.
■ Õllenaut. Useita erilaisia oluita. Myynnissä muun muassa Selvereissä.
■ Lehe pruulikoda. Kolme erilaista olutta. Tuli juuri markkinoille.
■ Genika Õllemeistrid. Kolme erilaista olutta. Myynnissä markettien yhteydes-sä olevissa hanaolutta mukaan myyvis-sä Elav Õlu- ja Õllekraan-pisteissä.
■ Raba Pruulikoda. Yksi olut myynnissä muun muassa Kraanissa, Mustamäe tee 116.
■ Pihtla Õlu. Vahvaa kotiolutta myynnissä muun muassa Põrgussa (Rüütli 4).
■ Linnamäe Õlletehas. Myynnissä hanassa, muun muassa Teatri puhvet, Teatriväljak 3.
■ Tartossa pienpanimoiden tuotteita myy Õllepood Nr. 1, Rüütli 18.
Virolaisia pienpanimoita ja tuotteiden saatavuus
Tallinnassa:
savuisen tervainen yrttilikööri Saarenmaalta.
Huomio! Kyseessä on alkoholi. Alkoholi voi vahingoittaa terveyttäsi.
Võta ühendust Soome õigusbürooga, kes nõustab Sind erinevate tööõiguse alaste küsimuste lahendamisel. Õigussuhete iseloomu arvestades leiame ühiselt probleemidele lahenduse. Meie poole võib pöörduda kõikide
juriidiliste küsimustega.EESTIKEELNE TEENINDUS!
T H E B A L T I C G U I D E ™ H U H T I K U U 2 0 1 4 41
Katariinankuja. Katarii-nankuja (Katariina käik)
on pieni kuja, joka johtaa Vene-kadulta Müürivahelle. Kuja on saanut nimensä Pyhän Katarii-nan kirkosta, joka on rakennettu oletettavasti yli 700 vuotta sitten. Kujaa koristaa 1400–1600-luku-jen asuinrakennukset sekä useat käsityöliikkeet, joissa voi nähdä mestareita työssään. Katariinan-kuja, Tallinna. Karttakoodi Van-hakaupunki H2/H3.
Neeme Lall galleria. Neeme Lall -galleria sijaitsee Van-
hassakaupungissa Lai-kadulla. Galleriana toimii taiteilija Neeme Lallin oma asunto. Taiteilijan työt ovat persoonallisia, värikkäitä ja erittäin mielenkiintoisia, ja edusta-vat osin psykedeelistäkin 60-luvun flower power -aikaa, muistuttaen etäisesti jopa Gaudin teoksia. Gal-lerian tunnistaa kadulla seisovasta hyvinkin räikeän värisestä maas-toautosta. Neeme Lall Galleria, Laia 11, Tallinna. Karttakoodi Van-hakaupunki G1.
Leib Resto ja Aed. Vanhas-sakaupungissa Uus-kadulla
sijaitseva Leib Resto ja Aed on kah-den virolaisen ruoanystävän ravin-tolaprojekti. Leib Restossa keski-tytään muun muassa käsintehdyn leivän esille tuomiseen, ja sana leib tarkoittaakin leipää viroksi. Melko uusi ravintola on viihtynyt koko elinikänsä Viron 50 parasta ravin-tolaa -listan kärkipäässä. Ravintola on kuitenkin tasoisekseen melko edullinen ja kesällä ruokansa voi nauttia sisäpihalla sijaitsevalla
upealla terassilla. Leib Resto ja Aed, Uus 31, Tallinna. Karttakoodi Vanhakaupunki F3.
Solaris Kino. Solaris-kauppakeskuksen yläker-
rassa sijaitseva elokuvateatteri on toinen Tallinnan isoista elo-kuvateattereista. Seitsemän salin elokuvateatterista löytyvät kaik-ki uusimmat hittielokuvat, useat myös ilman dubbauksia. Hintataso
on Suomen teattereihin verrattuna edullinen, eivätkä leffaeväätkään jää ainakaan hintansa vuoksi hyl-lyille. Solaris Kino, Estonia pst 9, Tallinna. Karttakoodi B2.
Valli baar. Tämä monen suo-malaisen matkaajankin tun-
tema baari on erityinen pala viro-laista baarikulttuuria. Valli baar ei turhaan sisustuksella koreile, mutta
tunnelma on aina erittäin kiihkeä. Baarissa voi tavata niin paikallisia kuin matkaajia mistä päin maail-maa tahansa, ja jatkuva puheen-sorina täyttääkin pienen tilan nope-asti. Keskeisen sijaintinsakin vuoksi Valli baar on kokemisen arvoinen anniskeluravintola. Valli baar, Müürivahe 16, Tallinna. Karttakoo-di Vanhakaupunki I2. ■
3
1
4
nuoret
Tallinnan Suomalaiset Opiskelijat ry antaa vinkkejä vapaa-ajanviettopaikoista! TSOJ:n
toiminnasta löytyy lisätietoja Facebookista.
TSOJ TSOJ TOP-5TOP-51
2
4
5
1
5
3
Kuva
: Mat
s Õ
un
T H E B A L T I C G U I D E ™ H U H T I K U U 2 0 1 442 ostokset
TEKSTI MIKKO VIRTA, KUVA EAS
Virossa koivunmahla oli neuvosto-aikana hetken aikaa jopa kauppo-jen hittituote. Tartu Konservitehas tuotti mahlaa erilaisin maustein.
Koivunmahlasta on aikoinaan valmistettu olutta ja kotikaljaa. Sitä on myös maustettu katajanoksilla, mustaherukoilla, rusinoilla ja sit-ruunankuorilla. Iäkkäämpien viro-laisten muistoissa koivunmahla elää vieläkin heinänteonjuomana.
Mahlan juoksuttamisen perin-ne on Virossa säilynyt elävänä näi-hin päiviin asti. Jopa nuorille tal-
linnalaisille koivunmahla on tuttu juoma, joko maaseudun mummo-lasta tai omasta puutarhasta.
Baltic Guiden nuoressa työpo-rukassa mahla oli kaikille tuttu, monet olivat myös keränneet sitä. Koivunmahlan makua luonnehdit-tiin pehmeäksi ja raikkaaksi, mutta myös tavallisen veden makuiseksi. Muutamat pitivät vieläkin enem-män vaahteranmahlasta sen make-uden vuoksi. Virossa kerätäänkin yleisesti myös vaahteranmahlaa.
Mahlat alkavat liikkua puissa, kun ilmat lämpenevät. Huhtikuu on koivunmahlan juoksutukseen parasta aikaa, mutta silmujen puhjettua ei kerääminen enää kannata.
Juoksuttaminen tapahtuu poraamalla puun runkoon reikä, josta mahlaa juoksutetaan putkea pitkin keräysastiaan. Mahlaa voi saada vuorokaudessa ämpärillisen-kin. Yhdestä puusta sitä saa keski-määrin noin 50 litraa. Mahlaa voi kerätä myös katkaistuun oksaan laitetun pullon avulla.
Hankalinta on mahlan säily-tys, sillä se säilyy jääkaapissa vain muutaman päivän. Moni pakas-taakin mahlan välittömästi keruun jälkeen. Puhtaudesta on huoleh-dittava niin kerätessä kuin säilöt-täessäkin.
Vanhan virolaisen kansanviisa-uden mukaan koivunmahla auttaa 101 sairauteen ja vaikuttaa nuoren-
tavasti. Mahlan kerrotaan myös puhdistavan elimistöä ja poista-van suoloja sekä tasapainottavan ruuansulatusta. Koivunmahlalla hiuksia pestäessä muuttuvat ne silkkimäisiksi ja kasvojenkin ihon kehutaan pehmenevän. Veden lisäksi koivunmahla sisältää hedel-mähappoja sekä hiven- ja valku-aisaineita.
Virossa koivunmahlaa voi kysel-lä luomukaupoista, mutta keväistä janojuomaa voi löytää ravintolois-takin. Pärnun torilla oli maalis-kuussa myynnissä myös vaahte-ranmahlaa euron litrahintaan.■
Perinnejuoma virtaa koivuissa maalis- ja huhtikuussa. Mahlaa voi hankkia edullisesti myös toreilta.
Luontotuote
Koivunmahlaa (viroksi: kasemahl) on juoksutettu aikojen alusta molemmin puolin Suomenlahtea.
TEKSTI TIMO HUTTUNEN,
KUVA SAAREMAA LIHATÖÖSTUS
Saarenmaa õllevorst on lihaisa, voimakkaan makui-nen, juustolla täytetty olut-makkara, joka sopii erinomai-sesti grillattavaksi.
Aiemmin olutmakkaroiden tuottajia ja makkaramerkkejä oli Virossa useita, koska itse-näisiä lihanjalostamoja oli enemmän.
1990-luvulla hyvälaatuisten olutmakkaroiden valikoima oli
laaja ja niitä sai lähes jokaisesta kaupasta.
Nykyään pienet lihanjalostamot ovat kadonneet. Ne ovat yhdisty-neet suurempiin tai lopettaneet toimintansa. Olutmakkarat ovat myös kadonneet lähes täydelli-sesti. Tilalle ovat tulleet suoma-laisille niin tutut jauhoiset grilli-makkarat.
Onneksi yksi on vielä olemas-sa. Vaikka Saarenmaa õllevorst on myös muuttunut vuosien saatossa, on se maultaan perinteinen virolai-nen olutmakkara. Sen tärkeimmät
aineosat ovat sianliha, naudanliha ja juusto.
Õllevorst kannattaa kypsentää hitaasti grillissä. Näin kuoresta tulee rapea. Sisältä olutmakkara on pehmeä. Ennen nauttimista kannattaa antaa makkaran hetki jäähtyä. Muuten kuuma juusto voi polttaa suun. Tavallisesti olutmak-kara nautitaan väkevän sinapin ja oluen kanssa.
450 gramman painoinen Saa-remaa õllevorst -paketti maksaa Tallinnan kaupoissa alle neljä euroa. ■
Oikea olutmakkara
KUUKAUDEN LÖYTÖ
Kevään juoma virtaa huhtikuussa
Viron kuukausi
Soomaan tulvat vähäisiä19.3. Perinteinen viides vuoden-aika Soomaan kansallispuistossa jäi tänä keväänä vaatimattomaksi. Syynä siihen oli sulamisvesien vähyys. Tulvavedet valtaavat Soomaan pinta-alasta tavallisesti suuren osan.
Virolaisia ilveksiä Puolaan20.3. Virosta viedään ilveksiä Puolaan, jotta ilveskanta elpyisi siellä. Puolaan on viety Virosta parin viime vuoden aikana neljä luonnosta pyydystettyä ilvestä.
Ruohikkopalot palomiesten kiusana21.3. Maaliskuussa pelastuslaitosta työllistivät lukuisat ruohikkopalot. Suurin syy palojen syttymiseen oli ihmisten huolimattomuus.
Kuluttajahintaindeksi kasvoi helmikuussa22.3. Viron tilastokeskuksen eli Statistikaametin mukaan kuluttajahintaindeksi kasvoi 0,6 prosenttia verrattuna edellisvuo-den helmikuuhun. Eniten kallistui ruoka, sen sijaan sähkö halpeni hieman.
Uusi hallitus korottaa lapsilisiä23.3. Uusi hallitus päätti lapsilisien korotuksista. Ensi vuoden alusta tuki on 45 euroa kuukaudessa, kun se tällä hetkellä on vain 19,18 euroa. Toisesta ja kolmannesta lapsesta saa tukea vielä enemmän.
Tallinnan liikenne sekaisin tietöiden takia24.3. Pärnu maantien liikenne suljetaan 7. huhtikuuta alkaen osittain, kun siellä aloitetaan uudenaikaisen rautiovaunura-dan rakentaminen. Katuosuus Vapaudenaukiolta Liivalaia-kadulle suljetaan autoliikenteelle kokonaan.
65 vuotta maaliskuun kyydityksistä25.3. Tallinnan Vapaudenaukiolle sytytettiin 25.3. tuhansia kynttilöitä kyyditettyjen muistoksi. 65 vuotta sitten kyyditettiin Siperiaan yli 20 000 virolaista.
Tynnyrisauna hinta alk. 1700eursis. alv.
Grillikota hinta alk. 1600eursis. alv.
Sijaitsemme Keilassa, 25 kilometrin päässä Tallinnasta.Haapsalu mnt 57
Meillä on suomenkielinen palvelu Jari puh.+3725083859 www.pnde.eu
Avoinna ma-pe 9-18 la 10-15
Tynnyrisaunat, huvimajat, grillikatokset, puutarhamökit sekä saunat.
Kapteenikiikut hinta alk. 1550eursis. alv.
Pilkington – lasit järkevään hintaanEdullisia laseja myös muilta valmistajiltaTyöllemme 10 vuoden takuuLasille vuoden tehdastakuuPitkäaikainen kokemus jo vuodesta 1993Vaihtoauto veloituksetta (maksat vaan käytettystä polttoaineesta)Yli 20 toimipistettä VirossaKadaka tee 70f, TallinnaAvoinna: ma-pe 8.30-18.00Puh. +372 6 711 000, +372 56 221 206 -1
Bussit 21 ja 21B lähtevät rautatieasemalta (Balti Jaam). City Tourin sininen linja lähtee Viru-aukiolta.Vabaõhumuuseumi tee 12, TallinnaPuh. +372 654 9100, www.evm.ee
Avoinna joka päivä 10–17, 23. huhtikuuta alkaen 10–20
Leiväntekoa Härjapean talossa 4.–6. huhtikuuta
Pääsiäinen 20. huhtikuuta
Yrjönpäivä (Jüripäev) 23. huhtikuuta
Kevätmarkkinat ja suuri saunapäivä 1. toukokuuta
Hevos- ja kärryajelut, 1930-luvun kyläpuoti, krouvissa virolaisia kansallisruokia
44 hist
TEKSTI ANTTI SARASMO,
KUVITUS HANNU LUKKARINEN
Oletteko panneet merkille viro-laisessa ostoskeskuksessa yhden suomalaisesta ostoskeskuksesta poikkeavan seikan? Prisma tai muu market on veturiliikeenä ostos-keskuksessa molemmissa maissa, mutta Virossa on toinenkin tärkeä liike jokaisessa ostoskeskuksessa, kirjakauppa. Kuinka monessa suomalaisessa kauppakeskuk-sessa näkyvimmällä tai muuten erinomaisella liikepaikalla on kir-jakauppa?
Tässä on yksi suomalais-viro-lainen erilaisuus, suhde kirjoihin ja niiden ostamiseen. Eihän kirja-kauppa olisi iso eikä kalliin neliö-vuokran paikalla, jos siellä ei kävisi asiakkaita. Onhan suurissa suoma-laisissa kauppakeskuksissakin kir-jakaupat, mutta harvemmin pää-käytävän paraatipaikalla. Virossa kirjakauppa on näyttävästi esillä myös pienten kaupunkien pienissä kauppakeskuksissa, sellaisissa jois-sa liikkeiden lukumäärä voidaan laskea sormin.
Vieraalla maalla tulee harvoin poikettua kirjakauppaan, ja miksi poikkeaisi kun kieltä ei osaa ja kir-jojen kannet nyt näkee ikkunankin läpi. Virossa kannattaa kuitenkin poiketa, katsoa valikoiman laa-juutta ja katsoa sitä ihmisten kir-joa, joka asioi kirjakaupassa. Kir-jojen ostaminen näyttää olevan kaikkien kansanryhmien yhteinen harrastus.
Pitkinä talvi-iltoinaNeuvostovuosien illat olivat pitkiä. Ei se ollut tv-ohjelmien tekijöiden vika, että ohjelmat olivat sellaisia kuin olivat. Suomen televisiokin näkyi vain pohjoisrannikolla ja siitä muutama peninkulma sisä-maahan. Muualla Virossa oltiin virallisen tv-ohjelman poliittisesti korrektin ja oikeaoppisen viihdyt-tävyyden varassa.
Teatteri ja konsertit olivat suo-sittuja tapoja viettää vapaa-aikaa, mutta aina ei jaksanut lähteä työ-päivän jälkeen ulos ja toisaalta pää-sylipuistakin oli pulaa. Näyttelijät kyllä näyttelivät ja muusikot soitti-
vat minkä kerkesivät, mutta kysyn-tä oli liian suurta. Hyvä vaihtoehto oli kirja.
Neuvostoliitto ei tunnustanut tekijänoikeuksia, kirja kuin kirja voitiin kääntää ja julkaista ilman pelkoa rojaltimaksuista. Mikä kirja sitten kääntää, siinäpä oli pieni poliittinen pulma.
Kustantamo tai kustannustoi-mittaja ei suinkaan päättänyt, mikä kirja julkaistaan, he vain ehdotti-vat nöyrästi sopivia vaihtoehto-ja. Poliittisesti valveutuneemmat esimiehet sitten tekivät lopulliset päätökset.
Poliittisesti neutraaleja kirjo-ja olivat maailmankirjallisuuden klassikot ja matkakirjat. Molem-pia julkaistiinkin sitten huimia määriä.
Käännökset olivat tasokkaita, ammattikääntäjät olivat arvos-tettuja ja sen lisäksi käännöstöitä pyrittiin järjestämään taloudelli-sissa vaikeuksissa oleville kirjai-lijoille. Jos oli vaikka napsahtanut pieni, muutaman vuoden julkai-sukielto liian terävästä kirjoituk-sesta, tai sitten sivistynyt kulttuu-
rihenkilö ei ollut enää poliittisesti kyllin luotettava vastuunalaiseen kulttuurivirkaan, saatiin pari laa-dukasta kääntäjää.
Kääntäminen oli poliittisesti turvallista, kääntäjä vain kään-si kirjailijan sanat, mitään omaa viestiä hän ei pystynyt tekstiin lisäämään. Kirjallisen lahjakkuu-den haaskuuta oli tehdä kirjaili-jasta vain toisen kirjailijan tekstin kääntäjä, tosin silloin vironkieli-sestä käännöksestä tuli kielellises-ti hyvin korkeatasoinen. Taisipa käydä välistä niin, että vironkie-linen käännös oli kielellisesti ja kirjallisesti korkeatasoisempi kuin alkuperäinen teksti.
Ihmiset lukivat. Kirjat oli-vat halpoja ja niitä oli kohtuul-lisen hyvin saatavissa. Painokset olivat kysyntään nähden pieniä, joten suosikkikirjat myytiin heti loppuun, eikä uusintapainoksia tavallisesti otettu. Neuvostovuosi-en loppuaikoina nähtiin kirjakau-poissa koomisiakin näkyjä.
Neuvostoliiton kommunis-tisenpuolueen pääsihteeri Leo-nid Breznev halusi jäädä histori-aan myös kirjailijana. Niinpä hän haamukirjoittajan kynällä kirjoit-ti kaksikin kirjaa, joita virallisesti juhlittiin kynätaiteen loistoa hoh-tavina yli-ilmestyksinä. Lukeva yleisö ei ollut samaa mieltä. Olisi
ollut noloa, niin noloa, että syylli-siä olisi pitänyt rangaista, jos pää-sihteerin kirjojen jättipainoksia ei olisi myyty loppuun. Nokke-lat virkailijat pelastivat nahkansa keksimällä bonusmyynnin. Kun osti yhden Leonidin, niin sai ostaa yhden suosikkikirjan, muuten sai tyytyä katselemaan suosikkikir-jan kantta myyntipöydän takana. Leonidin kirjoille, joita näin tuli ostettua useampia kappaleita, kek-sittiin sitten hyötykäyttöä, jollaista kulttuurikodeissa harvemmin kir-joihin kohdistetaan.
NojatuolimatkatNeuvostoliitossa ei tavalliset ihmi-set normaalisti tehneet ulkomaan-matkoja. Sosialistisen leirin sisäl-lä se oli vielä mahdollista, mutta länteen pääsivät vain harvat ja valitut.
Iltaisin tehtiin nojatuolimatko-ja. Matkakirjat olivat tavattoman suosittuja, niin klassikotkin kuin uudemmatkin. Uudemmat mat-kakirjat olivat yleensä poliittisesti oikeaoppisia, mutta kuvasivat sen-tään vieraita maita ja niiden oloja
Virolaiset ovat kirjallisen kulttuurin kansaa. Kirjoja ostetaan, ja luetaan enemmän kuin monessa muussa maassa. Uuden Viron ensimmäinen presidenttikin, Lennart Meri, oli kirjailija.
KIRJA VIROLAISEN SarasmoTARINOI
Teatteri ja konsertit olivat suosittuja tapoja viettää vapaa-aikaa, mutta aina ei jaksanut lähteä työpäivän jälkeen ulos ja toisaalta pääsylipuistakin oli pulaa. Näyttelijät kyllä näyttelivät ja muusikot soittivat minkä ker-kesivät, mutta kysyntä oli liian suurta. Hyvä vaihtoehto oli kirja.
45oria T H E B A L T I C G U I D E ™ H U H T I K U U 2 0 1 4
TEKSTI KRISTINA LUPP, KUVAT TOOMAS TUUL JA JAAK NILSON
Pärnu on yksi Viron suosituimmista loma-kohteista, niin ulkomaalaisten kuin viro-laistenkin keskuudessa. Kesäpääkaupunki-tittelistä huolimatta ei huhtikuussakaan ole liian aikaista mennä valkoisten hiekkaranto-jen, pikkukahviloiden ja vehreiden puistojen kaupunkiin.
Reippailla voi esimerkiksi uusilla pyörä-teillä, joista suuren suosion on saavuttanut joen itärantaa pitkin kulkeva promenadi. Sitä pitkin voi pyöräillä ja kävellä aina Papi-niidun sillalle asti.
Jos sää tuntuu vielä liian viileältä ulkoi-luun, niin Pärnun kylpylät tarjoavat lämpöä niin saunojen kuin erilaisten altaidenkin muodossa. Useissa kylpylöissä on kuumia altaita, suola- ja höyrysaunoja sekä hierovia suihkuja. Parin tunnin kylpyläsessio takaa täydellisen rentoutumisen.
Kylpyläkulttuuri on Virossa jo parisa-taa vuotta vanha. Erityisen suosittua oli aikoinaan käydä hoitavissa mutakylvyissä. Mudan kerrottaan hoitavan esimerkiksi reumatismia ja parantavan verenkiertoa, mutta tietysti myös rentouttavan. Muta-
hoidossa keho sivellään lämpimällä, noin 41–45-asteisella, mudalla ja ympärille kääri-tään muovi tai pyyhe. Käsittelyn yhteydes-sä keho alkaa miellyttävästi hikoilemaan ja lämpö kulkeutuu syvälle lihaksiin niitä hoitaen. ■
niin hyvin kuin pystyivät. Klassiset matka-kirjat olivat vanhoja, mutta kiehtovia.
Viroksi kääntyi 50- ja 60-luvuilla käytän-nössä kaikki klassikot. Oli Cookin purjeh-dukset Etelämerellä, oli Scottin päiväkirjat matkasta Etelänavalle ja Nansenin ajeleh-timinen jäihin juuttuneella Fram-laivalla yli pohjoisen Jäämeren, kirjoja, joita ei ole vieläkään suomennettu. Ne käännettiin viroksi siksi, että ihmisillä oli tarve päästä pois siitä todellisuudesta, jossa he elivät ja klassinen matkakirja on nojatuolimatkai-lua parhaimmillaan. Suomessa kirja ei 50- ja 60-luvuilla ollut pakopaikka, vaan sen parissa ainoastaan viihdyttiin.
Viihdekirjallisuudesta suosittuja olivat eksoottisissa paikoissa, kaukana ulkomail-la, kuten vaikkapa Pariisissa tai Italiassa tapahtuvat kirjat, niiden mukana saattoi myös matkustaa kauas pois.
Kieli ja kulttuuriVirolaisille oli jäänyt ainoastaan heidän kie-lensä ja kulttuurinsa. Virolaiset mielsivät ja mieltävät edelleenkin itsensä virolaisiksi kielen ja kulttuurin kautta, ei elämäntyylin, temperamentin tai ihonvärin.
Kotimainen kirjallisuus oli neuvosto-vuosina tärkeää. Se lohdutti, se yhdisti ja se vahvisti. Poliittisesti aroista asioista ei
voinut kirjoittaa, niihin saattoi vain vihjata, luettiin rivien välistä. Piiloviestin ymmärsi vain, jos oli sisällä virolaisessa kulttuuris-sa. Kirjailijaliiton kokoussalin värimaail-ma on hyvin moderni, kattokin on musta, kivan näköistä. Piti kuitenkin tuntea yksi vanha, vanha runo, jossa todettiin mustan olevan savupirtin katto, mustan kuin aika ympärillä...
Runous oli suosittua ja lasten kirjat tasokkaita. Poliittisesti sopivia virolaisia klassikoita julkaistiin paljonkin ja teatte-reissa esitettiin virolaisia näytelmiä. Asiat eivät kuitenkaan olleet niin hyvin, kuin miltä se kuulostaa, mutta sitkeästi yrittä-en oma kulttuuri pysyi elossa ja kehittyi. Ja tavallinen virolainen tuki, osti kotimais-ta kirjallisuutta, vaikka Leonidin teosten kylkiäisenä ja istui kotonaan nojatuoliin lukemaan.
Uusi aikaViron vapautuminen toi uusien käännös-kirjojen buumin. Kaikki se James Bondista Vankileirien saaristoon, jota ei oltu voitu julkaista Neuvostoliitossa, tuli nyt vyörynä kirjakauppoihin. Poliittista historiaa kään-nettiin paljon, koska niin paljon oli jäänyt tietämättä ja viihdekirjallisuutta oli pidetty virallisesti moraalittomana.
Kaunokirjallisuuden nimikemäärä kas-voi jatkuvasti ja elokuun 1991 jälkeen myös käännöskirjallisuus lähti nopeaan kasvuun vaikka nyt Virossa maksettiin jo tekijänoi-keuskorvaukset ulkomaisille kirjailijoille.
Virolaisia on runsas miljoona. Väestö-määrään suhteutettuna julkaisujen määrä on hyvin korkea. Kirjoja myös ostetaan. Viron kustantamoiden liiton tilastojen mukaan viime vuonna eniten myynyt kau-nokirja myi yli 8 000 kappaletta ja kymme-neksi suosituin vielä noin 2 500 kappaletta. Kaikki sata suosituinta kaunokirjaa myivät yli 1 500 kappaletta. Lastenkirjojen suosikki myi noin 5 800 ja 10. myi 2 350 kappalet-ta. Tieto- ja taitokirjat ovat kirjakauppo-jen suosikkeja, vuonna 2013 myydyin kirja oli keittokirja. Myyntiluvut ovat sellaisia, että saisivat viisi kertaa suuremman kie-lialueen eli Suomenkin kustantajat hyvin tyytyväisiksi.
Virolaiset ilmeisesti ovat vielä nykyään-kin pitämässä kiinni kielestään ja kulttuu-ristaan ja niiden ilmentymästä, kirjasta.■
KÄDESSÄ
Puistojen kaupunki houkuttelee liikkumaan.Muta ja Pärnun kevät
Mutahoitoa Pärnussa:Tervis Medical Spa, Seedri 6.
Päiväretki
vuosi 1990 1991 1992 1995 1999
kirjoja 1080 1108 1078 1863 2512
kotimainen 917 842 1379 1661
käännös 191 234 462 851
Kuva
: Sve
n Tu
pits
M I T Ä M I S S Ä M I L L O I N
mmm kulttuuri T H E B A L T I C G U I D E ™ H U H T I K U U 2 0 1 446
Kansainvälinen sirkuspäivä Tallinnassa:Virolaisen sirkuksen gaala 2014Kaksituntisen ohjelman aika-na esiintyy lähes 50 taiteilijaa, joiden joukossa ovat Ireen Pee-gel, Johanna Terasmees, Kaupo Pilder ja Priit Peetris, Kaur Kivi-lo, Kreete Tarmo, Lembi Vaher, Vello Vaherin sirkuskoulu, Lizeth Valme, Viron taikureiden liitto, Meelis Kubo, OMA-sirkus, Piip ja Tuut, Tsirkusestuudio Folie, Urmas Kollom sekä vieraina ETA-tanssistudio, Dan le Man (Aust-ralia) ja Miky Hidalgo Morriss (Espanja).
Luvassa on niin taikuutta kuin hersyvää huumoria, leikittelevän kevyesti esiintyviä jonglöörejä ja
akrobaatteja, monopyöräilijöitä, köydellä tanssijoita, trapetsitai-tureita jne. Illan juontajina ovat tunnetut klovnit Piip ja Tuut. Ohjelmiston yhdistää musiikil-lisesti legendaarinen orkesteri Kriminaalne Elevant. Gaalaillan ohjaaja on Terje Bernadt ja valais-tuksesta vastaa Kaisa Paluoja.
Ohjelmisto huomio niin nuo-ret kuin vähän vanhemmat sir-kuksen ystävät. ■
Aika ja paikka17.4. kello 19.00.Kumun auditorio, A. Weizenbergi 34, Tallinna.
Viron taiteilijoiden liiton 14. vuosinäyttely Kevadnäitus
Salonkityyppinen kevätnäytte-ly esittelee tunteikkaan ja moni-puolisen näytteen Virossa tänä päivänä tehtävästä taiteesta.
Kevätnäyttely (Kevadnäidus) tuo katsojille 78 tekijän taidetta. Edustettuna ovat tunnetut klassi-kot (Enn Põldroos, Tiit Pääsuke, Maret Olvet, Andres Tolts, Silvi Liiva, Leonhard Lapin, Jüri Oja-ver, Siim-Tanel Annus, Tiiu Kir-sipuu) sekä myös nuoret tekijät (Veiko Klemmer, Anna Kaarma,
Mihkel Ilus, Elis Saareväli, Britta Benno, Maria Sidljarevitsh, Elo-Mai Mikelsaar). Niin kuin tavaksi on ollut, esitellään ”tuoretta tava-raa” eli viimeisen vuoden tai puo-lentoista aikana luotua taidetta.■
Aika ja paikkaNäyttely on avattu 4.5. asti.Tallinna Kunstihoone, Vabaduse väljak 6, Tallinna.
Viron rotukarjan kasvattajien liitto järjestää joka vuosi keväällä mark-kinat, joita voi kutsua kyllä täydellä syyllä maatalousnäyttelyksikin.
Nähtävänä on kaikenlaisia koti-eläimiä hevosista ja lehmistä eksoot-tisiin strutseihin. Mukana on myös minieläimiä sekä muita lemmik-kejä.
Pihoihin ja puutarhoihin voi ostaa näyttelystä siemeniä sekä
taimia. Myytävänä on myös uusia alueen ilmastoon sopivia lajikkei-ta. Pihakalusteet ja muut rakenteet ovat myös edustettuna.
Ruokatuotteiden myynti kattaa varsin suuren alueen. Terveelliset hunajatuotteet, kotitekoiset leivät, lihajalosteet ja kalatuotteet odotta-vat ostajia. Vierailijat voivat seura-ta myös erilaisia infotilaisuuksia ja työnäytöksiä.
Luige sijaitsee Tallinnan ete-lärajan tuntumassa. Sinne pääsee
Pärnu maanteen alussa olevalta Viru-pysäkiltä bussilla numero 116 (Sookaera), markkinoiden pysäkin nimi on Luige. Bussi kulkee kerran tunnissa ja matka kestää parikym-mentä minuuttia. ■
Lippuja tapahtumiinLippuja teattereihin, tapahtumiin ja konsertteihin voi ostaa netistä:
■ Piletilevi, www.piletilevi.ee
■ Piletimaailm, www.piletimaailm.com
■ Ticketpro, www.ticketpro.ee
Huhtikuun festareita:http://www.concert.ee/festivaalidhttp://www.festivals.ee/?s=1
5.–11.4. Viron musiikkipäivät, Tallinna.18.–27.4. Jazzkaar, Tallinna. 23.–29.4. Tanssiviikko 2014, Viljandimaa.24.–27.4. HÖFF, Haapsalu 28.4.–4.5. Tarton Kevätpäivät 2014, Tartto.
Mistä löytää?Luige laat, 9.–11. toukokuuta, Kiilin kunta, Tallinna-Viljandi maan-tien varressa vajaat 15 km Tallinnan keskustasta. Avoinna pe klo 12–16, la–su klo 10–16.
Luige laat – maatalouden kevätnäyttely
M I T Ä M I S S Ä M I L L O I N
mmm kulttuuri
■ Seurakunnan toimintaa
T H E B A L T I C G U I D E ™ H U H T I K U U 2 0 1 4 47
Näyttelyt & museotKumu taidemuseo (Kumu Kunstimuuseum)Weizenbergi 34/ Valge 1, TallinnaPuh. +372 602 60 01. Avoinna: lokakuu–huhtikuu ke 11–20, to–su 11–18; toukokuu–syyskuu ti 11–18, ke 11–20, to–su 11–18
Rotermannin suolavarasto (Arkkitehtuurimuseo) Ahtri 2, TallinnaKarttakoodi A2. Avoinna: ke 12–18, to 12–20, pe–su 11–18
Mikkelin museoWeizenbergi 28, Tallinna. Puh. +372 606 6400. Karttakoodi A4. Avoinna 2012: tammikuu–kesäkuu ke 10–20 , to–su 10–17; heinäkuu–joulukuu ti 10–17 , ke 10–20 , to–su 10–17
Kardiorgin palatsi (Kadrioru loss) Weizenbergi 37, Tallinna, puh. +372 6 066 400. Karttakoodi A4. Avoinna 2012: tammikuu–huhtikuu ke 10–20, to–su 10–17; toukokuu–kesäkuu ti 10–17, ke 10–20, to–su 10–17. Heinäkuun 1. päivästä vuoden 2012 loppuun Kadriorgin taidemuseo (Kadriorgin palatsi) on remontin vuoksi suljettu.
Viron historiallinen museo – Maarjamäen palatsi (Eesti Ajaloomuuseum – Maarjamäe loss)Pirita tee 56, Tallinna. Avoinna ke–su 10–17Karttakoodi A5
Viron Historiallinen museo – Suurkillan talo(Eesti ajaloomuuseum- Suurkildi maja)Pikk 17, Tallinna. Karttakoodi G2. Avoinna: 1.05–31.08 joka päivä 10–18,1.09-30.04 ma, ti, to, pe, la, su 10-18, suljettu: ke
Luonnontieteellinen museo (Eesti Loodusmuuseum) Lai 29a, Tallinna. Karttakoodi A2. Avoinna: ke–su 10–17. Suljettu: ma–ti
SooSooTelliskivi 60A, TallinnaAvoinna ma–pe 10–18, la 10–15
Tallinnan kaupunginmuseon alaisuuteen kuuluvat museot:
KÄYTÄVÄT, Komandandi 2
MIIA-MILLA-MANDA -MUSEO, KVärikäs teemamuseo lapsille
:
KAUPUNGINMUSEO, V
keskiaikaisen kauppiaan talossa keskellä VanhaakSe oli ehdokk roopan museofMuseo avoinna k
6
2
4
5
9
PIETARI SUUREN TALO, Mäekalda 26
Uutuus! NEITSITORNI -MUSEO JA KAHVILA, Lühike jalg 9a
VALOKUVAMUSEO, Raekoja tänav 4/64
A. H. TAMMSAAREN MUSEO, K a
E. VILDEN MUSEO, R9
LASTENMUSEO, Kotz5
www
Uudistuneet ja 2 BASTIONIN KIEK IN DE KÖK -MUSEO
Suomalainen Pyhän Pietarin seurakunta Tallinnassa kuuluu Viron evankelis-luterilai-seen kirkkoon ja palvelee Virossa asuvia suomalaisia. Vuoden 2013 lopussa seurakun-nassa oli 275 jäsentä.
EELK Suomalaisen Pyhän Pietarin seurakunnan vuosimaksu on 30 euroa/aikuinen. (Virossa ei ole kirkollisveroa.) Lapset seuraavat vapaasti aikuisten mukana.
Suomalaisen Pyhän Pietarin seurakunnan huhtikuun ohjelmaa:6.4 klo 10.00 Jumalanpalvelus 5. sunn. paastonaikana. Aiheena Kärsimyksen sun-nuntai, kirkkoherra Markku Päiviö, urkuri Ene Salumäe.
13.4 klo 10.00 Palmusunnuntain messu. Aiheena Kunnian kuninkaan alennustie Markku Päiviö, Ene Salumäe.
17.4 klo 11.00 Tallinnan Suomalaisen koulun pääsiäiskirkko Pyhän Mikaelin kir-kossa. Mukana TASK:n lisäksi Kirkkomuskari ja Markku Päiviö (ei Kirkkomuskaria srk-kodilla).
18.4 klo 15.00 Pitkäperjantain musiikillinen jumalanpalvelus. Aiheena Jumalan Karitsa, kirkkoherra Markku Päiviö, urkuri ja kuoronjohtaja Ene Salumäe ja Pohjantähti-kuoro, musiikkia esittävät myös oopperalaulaja Triin Ellan oppilaat.
20.4 klo 10.00 Pääsiäismessu Aiheena Kristus on ylösnoussut, Markku Päiviö, Ene Salumäe, Pohjantähti-kuoro. Messun jälkeen pääsiäiskahvit srk-kodilla Pärnu Mnt 8-6.
27.4 klo 10.00 Messu 1. sunn. pääsiäisestä. Aiheena Ylösnousseen todistajia, soti-laspastori Peeter Paenurm, urkuri Ene Salumäe.
Tiistaisin klo 13.00 Mummon Tupa srk-kodilla Pärnu Mnt 8-6. Ohjelmassa raa-mattuhetki, virsilaulua, kahvistelua ja syntymäpäiväsankareitten muistaminen, Markku Päiviö, Ene Salumäe.
Torstaisin klo 10.30 Kirkkomuskari srk-kodilla, kotona olevien lasten ja heidän vanhempiensa yhteinen kerho, jossa pyhäkouluhetki, muskari ja vapaata leikkiä ja keskustelua, Markku Päiviö.
Suomalainen Pyhän Pietarin seurakuntawww.eelk.ee/tallinna.soomePärnu mnt 8-6 10145 Tallinna.Pyhän Mikaelin kirkko, Rüütli 9 (Vanhassakaupungissa).Kirkkoherra vs. Markku Päiviö 31.7. 2014 asti +372 5693 1123 [email protected] Ulla Krigul +372 5625 0930 [email protected]:n puheenjohtaja ja srk-kodin emäntä Helvi Huopalainen +372 5384 0516Diakoniatyöntekijä Marja-Liisa Huusko +372 5344 6481 30.11. astiPohjantähti-kuoronjohtaja Marge Matson +372 5342 1980Suntio Julia Ignateva +372 652 9178
T H E B A L T I C G U I D E ™ H U H T I K U U 2 0 1 448 viihde
ViroVisaTestaa tietosi Virosta!1. Milloin Virossa tehtiin ensimmäisen kerran väestön-laskenta?A. 1781B. 1881C. 1981
2. Mikä on Viron uuden pääministerin nimi?A. Eerik-Niiles KrossB. Siim KallasC. Taavi Rõivas
3. Mikä on huhtikuun vanha kansanomainen nimi viroksi?A. Jürikuu B. KevadkuuC. Sulakuu
4. Mikä kaupunki on saanut lisänimen Viron sydän?A. TallinnaB. Tartto C. Paide
5. Minä vuonna Viro voitti Euroviisut?A. 1991B. 2001C. 2011
6. Millä nimellä kutsutaan ulkomaalaista, joka rakastaa Viron kieltä ja kulttuuria?A. EstoamorB. ProestoC. Estofiili
7. Mikä hedelmäpuu ei kasva Virossa?A. AppelsiinipuuB. PäärynäpuuC. Persikkapuu
8. Mikä on Viron vanhin kaupunki?A. TallinnaB. TarttoC. Narva
9. Missä kaupungissa on ranta nimeltä Aafrika?A. PärnussaB. Narvassa C. Haapsalussa
10. Minä vuonna Viroon perustet-tiin ensimmäinen kolhoosi?A. 1945B. 1947C. 1949
11. Miltä saarelta oli kotoisin kirjailija Juhan Smuul?A. Muhun saarelta B. Hiidenmaalta C. Kihnun saarelta
12. Millä nimellä kutsutaan Viron historiassa aikaa 1625–1710?
A. Tanskan aikaB. Ruotsin aikaC. Venäjän aika
Vastaukset: B, C, A, C, B, C, A, B, C, B, A, B
KUVA ANDREI CHERTKOV
Viron taloudellinen kehitys on ollut erinomainen viimeisen 20 vuoden aikana. Esimerkiksi brut-tokansantuote henkeä kohden on melkein nelinkertaistunut vuodes-ta 1995. Pienen kansantalouden saavutukset ovat suorastaan hen-keäsalpaavat ja jos kehitys jatkuisi Virossa ja muulla Pohjois-Euroo-passa näillä numeroilla tasaista kasvua vielä pari vuosikymmentä, niin Virosta tulisi Pohjois-Euroo-pan vaurain kansakunta. Tilastot ovat vain tilastoja, mutta kyllä ne kuitenkin näyttävät jotain kansa-kunnan tahdosta mennä eteen-päin.
Tilastoista huolimatta sangen monet virolaiset ovat äänestäneet jaloillaan ja lähteneet ulkomaille leveämmän leivän perään. Suuri osa lähtijöistä on päätynyt Suo-meen niin kielen kuin sijainninkin takia. Lähtijöillä ei ole ollut aikaa odottaa, milloin hyvinvoinnin kas-vusta olisi jäänyt heille sellainen siivu, jonka takia kotikonnut oli-sivat vihreämpiä kuin ruoho rajan
takana. Viron taloudelle työikäis-ten ihmisten maastamuutto on myrkkyä. Lähtijöiden joukossa on paljon nuoria ja koulutettuja ihmisiä, jotka olisivat voineet antaa tukevan panoksen Viron tulevalle kehitykselle. Myös käsityöammat-tilaisten, esimerkiksi rakennustyö-miesten, maastamuutto vaikeuttaa Viron pysymistä nopean taloudel-lisen kasvun tiellä.
Jos virolaiset muuttavat Suo-meen leveämpää leipää tienaa-maan, niin voisivatko suomalai-set tulla Viroon samasta syystä? Toki Virossa palkkataso on alhai-sempi kuin Suomessa, mutta myös elinkustannukset ovat merkittä-västi Suomea alemmalla tasolla. Viron hintataso on noussut selvästi Euroopan unioniin liittymisen jäl-
keen, mutta hintaerot Suomeen verrattuna ovat vielä isot, erityi-sesti niissä kotitalouksien suuris-sa hankinnoissa – asunnoissa ja autoissa.
Suomesta löytyy työntekijöitä, joilla on sellaista ammattitaitoa, mistä Virossa on pulaa. Suoma-laista teollisuutta on siirretty tänne paljon edullisemman kustannusta-son takia, mutta lähes kaikki suo-malaiset työntekijät ovat jääneet mieluummin Suomeen työttömik-si kuin tulleet työn perässä Viroon. Täkäläistä palkkatasoa on pidetty aivan liian matalana, varsinkin ver-rattuna rahaan, mitä työttömänä saa Suomessa nauttiessaan ansi-osidonnaista päivärahaa.
Toisaalta, ajatusleikkinä, jos Suomesta muuttaisi Viroon siten,
että möisi Suomen asunnon pois ja sijoittaisi asunnosta saadun rahan Viroon ja näin meneteltäi-siin myös auton kanssa. Jos asu-misen ja auton taso pidettäisiin samana kuin Suomessa, niin rahas-ta täytyisi käyttää vain noin puo-let ja elämisen taso säilyisi ennal-laan. Toisen puolen voisi sijoittaa ostamalla pari pienempää asuntoa vuokrattavaksi ja niistä saatu tulo kattaisi osan menetetystä palkas-ta. Lisäksi olisi odotettavissa sijoi-tusasuntojen arvonnousua tulevia eläkepäiviä varten. Jokapäiväinen ruoka ja muut menot ovat myös Virossa edullisempia kuin Suo-messa, mikä omalta osaltaan tasai-si palkkaeroa.
Ihmiset ovat kautta aikojen muuttaneet paremman elämän perässä ulkomaille ja aikojen muuttuessa myös muuttosuunnat voivat muuttua. Viro ei ehkä vielä tarjoa kaikkea sitä, mihin suoma-laiset ovat tottuneet, mutta kehi-tys on nopeaa. Ja on Virolla jotain mitä Suomella ei ole – turvallinen jäsenyys Natossa.■
■ MATKARISTIKKO✘ Hannu Niittymäen laatiman ristikon ratkaisu julkaistaanhuhtikuun lopussa lehtemme kotisivuilla www.balticguide.ee
PenttiPAKINOI
Pentti Nokelin on asunut ja ollut yrittäjänä Virossa vuodesta 1992 asti. Hän toimii Suomen Yrityskaupat
Eestin toimitusjohtajana ja omistaa Katusekohvik-ravintolan Vanhassakaupungissa Viru-kadulla.
PENTIN BLOGI: WWW.VIROSTA.FI
Paremman elämän perässä
T H E B A L T I C G U I D E ™ H U H T I K U U 2 0 1 4 49
TEKSTI JA KUVAT MIKKO VIRTA, KUVITUS EVE JAANSOO
Matsalun kansallispuisto tunne-taan tietysti linnuistaan, eikä syyt-tä. Keväällä merenlahti ja pellot ovat pullollaan hanhia, sorsalintu-ja, kahlaajia ja niitä jahtaavia peto-lintuja. Vilskettä jatkuu huhtikuun alusta toukokuun puoleenväliin.
Matsalussa myös tunsin ensi kertaa voimattomuutta lintupal-jouden edessä, kun merenlahti oli mustanaan ja valkoisenaan joutse-nia, nokikanoja, haapanoita, jouhi-sorsia, valkoposkihanhia ja tundra-hanhia. Ei niitä kannattanut edes yrittää laskea – lintuja oli niin pal-jon! Virossa sellaista näkymää kut-sutaan lintusopaksi (linnusupp).
Matsalun paikoista kannattaa panna korvan taakse Keemun ja Haeskan lintutornit sekä Põgarin fantastinen rantaniitty, jossa tapaa varmimmin avosetteja, etelänsuo-sirrejä ja muita hienoja kahlaajia. Puisen niemenkärjessä voi päästä näkemään arktisen muuton lisäksi aina yhtä piristävän kirjokertun.
Kasveista kiinnostunutkaan ei selviä Matsalussa ilman hurmosta. Se voi iskeä esimerkiksi Saleveren mäellä, jossa kevätesikkomeren keskeltä nousee upeita arovuokko-ja ja soikkokämmeköitä ja metsän siimeksessä piilottelee harvinai-nen ikikuuruoho. Itselläni mieleen on painunut toukokuinen Puhtun jalopuulehto, jossa tammivanhuk-
set jököttävät valko- ja keltavuok-komeren keskellä, taustallaan lai-nehtiva meri.
Kuule allin lauluPõõsaspean niemenkärkeä ei voi kyllin suitsuttaa, ainakin jos kyse on arktisten lintujen muutosta. Viron luoteisnurkassa Suomen-lahdelle kurkottava niemennok-ka on lintuharrastajien suosiossa, koska siellä voi lähietäisyydeltä päästä ihastelemaan tuhansien allien, mustalintujen, lapasotki-en ja kuikkalintujen ohilentoa, kun ne kiirehtivät pesimäseuduilleen Siperiaan. Ylitse kiitävien allipar-vien laulu kuulostaa joka kerta yhtä sykähdyttävältä.
Niemenkärjessä kannattaa kat-soa mihin astuu, sillä maanpinnas-ta kohoaa komeita etelänkylmän-kukkia. Lähitietoon vitivalkoisia hiekkarantoja kutsutaan laulaviksi hietikoiksi, tuuli kuulemma panee hienon hiekan laulamaan.
Noarootsin merenlahdet tuo-vat oman hengästyttävän lisänsä
Luoteis-Viron lintumaailmaan. Sut-lepan meren kevätiltojen äänimai-semaa hallitsee ruokosirkkalintu-jen, rastaskerttusten ja satakielten yhteiskonsertti, kaulushaikaroiden puhallellessa bassolinjoja taustalla.
Kaakon kosteikot kutsuvatTartosta pääsee lintuparatiisiin alle puolessa tunnissa. Aardlan polde-rin ja Ilmatsalun lintupaljous tekee vaikutuksen kokeneempaankin orniin. Eksoottisia mausteita tuo-vat pussitiaiset, sitruunavästäräkit, jalohaikarat, pikkukiljukotkat sekä musta- ja valkosiipitiirat.
Suosittelen menemään kostei-kon reunaan auringon noustessa ja nauttimaan luonnon heräämisestä. Aamun hetki on aina arvokas.
Kesäkuussa polderin niityillä kasvaa komean sinisiä siperian-
kurjenmiekkoja. Kasvimaailma on muutenkin kiehtova.
Käreveren luhta tunnetaan hei-näkurpistaan. Missään muualla näitä harvinaisia kahlaajia ei pääse näkemään yhtä helposti. Paikalla saattaa olla usein muitakin lintu-harrastajia, jopa Keski-Euroopasta asti tulleita. Elämys on taattu, kun putoavan pingispallon ääntä muis-tuttava soidinääni alkaa kuulua auringonlaskun aikaan ja kilpa-kosijat tekevät hyppyjään niitylle laskeutuvasta usvasta.
Räpinan niityt kurnuttavat ja sirisevätViron suurin polderialue on nyky-ään pyhitetty luonnolle. Valtava niitty tarjoaa kodin lintujen lisäksi sammakoille ja pikkunisäkkäille. Kosteina keväinä polderin tulva-
lammikoissa voi nähdä musta-pyrstökuireja, lampivikloja sekä musta- ja valkosiipitiiroja.
Mieleenpainuvimman koke-muksen sain Räpinassa kuitenkin kesäyönä. Niityn lukemattomat ruisrääkät, sirkkalinnut, satakie-let ja kerttuset loivat konsertin, jollaista en ole muualla Virossa kokenut. Taustalla soi tuhansien sammakoiden mylinä ja pulina.
Harvinaisuuksien merellinen SõrveSaarenmaan eteläkärkeen hakeu-tuu keväisin lintuharrastajien lisäk-si lintuharvinaisuuksia. Sõrve on myös mainio paikka merilintujen tarkkailuun, lähietäisyydeltä voi päästä ihailemaan pikku- ja riut-tatiiroja, ristisorsia ja merikotkia. Niemenkärki on myös mainiota kämmekkäseutua.
Luontoa löytyy myös aivan Kuressaaren kainalosta, merenlah-delta ja puistoista. Itselläni mieleen on jäänyt, kuinka avosetti ruokki pienillä jaloilla hoipertelevia poi-kasiaan aivan kaupungin uimaran-nan lähettyvillä.
Saarenmaata pidetään suoma-laisten satumaana, ehkä se sitä onkin, kun maisema muuttuu toukokuussa vehreäksi kukkivine villiomenapuineen ja kämmekkä-niittyineen.■
Luontomiehen kevätKymmenen Viron retkeilyvuoteni aikana on muodostunut muutamia lempipaikkoja, joihin mieli
halajaa joka kevät. Tässä on niistä parhaimmat.
luonto
Ei niitä kannattanut edes yrittää laskea – lintuja oli niin paljon! Virossa sellaista näkymää kutsutaan lintu-sopaksi (linnusupp).
Kaunis etelänkylmänkukka nos-taa vartensa jo huhtikuussa.
mmm liikenne T H E B A L T I C G U I D E ™ H U H T I K U U 2 0 1 450
■ Tallinnan Taksit■ Taksien kilometrihinta voi olla eri suuruinen päivällä ja yöllä (23.00–6.00). Jokainen taksiyhtiö määrittelee omat hintan-sa. Kaikilla takseilla pitää olla näkyvillä taksinkuljettajan kuvallinen kortti.
■ Nykyisten normaalitaksojen mukaan maksaa kar-talla olevan ympyrän sisällä yhdensuuntainen Viru hotellilta aloitettu matka normaaliolosuhteissa 6 euroa. Ympyrän säde on 1,5 kilometriä. Mikäli jos-tain syystä liikenteessä on ruuhkaa ja taksi joutuu odottamaan matkan aikana, voi summa olla suu-rempikin.
■ Matkailijan kannattaa olla huolellinen valitessaan taksia, koska joidenkin firmojen hinnat ovat moninkertai-set verrattuina kilpailijoihin. Taksihinnasto löytyy jokaisen
auton oikeanpuoleisesta takaikkunasta sekä kojelaudasta. Hinnas-tosta pitää näkyä aloitusmaksu, kilometrihinta ja odotus maksu.
Matkan hinta näkyy aina taksa mittarista eli “sopimushintoi-hin” ei pidä suostua. Taksin kuljettajan on pyydettäessä
annettava matkasta printterillä tulostettu kuitti. Jos taksin kuljettaja ei syystä tai toisesta anna matkasta printattua kuittia, ei tarvitse maksaa! Jos sinusta tun-tuu, että hinta on ollut liian korkea, kirjoita lisäksi muistiin auton rekisterinumero, tapahtuman ajan-kohta ja taksi firman nimi.
■ Mikäli epäilet joutuneesi taksipetoksen uhriksi, lähetä valitus osoitteeseen: [email protected] ja/tai
The Baltic Guide -lehteen osoitteeseen: [email protected]. Tai soita Tallinnan kaupungin palvelevaan
puhelimeen 1345.
Tallinnan maksullisilla pysäköintialueilla ensimmäiset 15 minuuttia on ilmaista, kun autossa on käytetty pysäköintikiekkoa Tämä ei ole voimassa yksityisillä parkkipaikoilla. Pysäköintilippuja voi ostaa automaateista tai kioskeista.
Parkkisakot riippuvat tilanteesta. Mak-samatta jättäminen merkitsee vähintään 20 euron sakkoa. Mikäli auto on pysäköity muuta liikennettä häiritsevästi, on sakko 64 euroa ja auto voidaan myös siirtää muualle. Siinä tapauksessa autoa voi kysyä kaupun-kipoliisin puhelinnumerosta 14410. Mak-
samatta jääneet sakot laitetaan perintään myös Suomessa, jolloin summat voivat nousta jopa kolminkertaisiksi.
LaivatLaivat
Pysäköinti Tallinnassa
Pysäköintihinnat ja maksulliset ajat■ Keskustan maksullinen pysäköintialue15 min / 0,26 eurPysäköinti maksullista ma–pe 7–19, la 8–15. Sunnuntaisin ilmainen.
■ Ydinkeskusta 15 min / 0,58 eurPysäköinti maksullista ma–pe 7–19, la 8–15. Sunnuntaisin ilmainen.
■ Vanhakaupunki 15 min / 1,15 eurPysäköinti maksullista vuorokauden ympäri.
HUOM! Tallinkin Star on telakalla 1.–13.4. Tarkista poikkeusaikataulut Tallinkilta.
Tallinna–PietariSt. Peter Line Princess AnastasiaLähdöt kello 19.00 seuraavina päi-vinä: 5., 9., 13., 17., 21., 25. ja 29.4. sekä 3.5.
Tallinna–TukholmaTallink joka päivä 18.00
Tallinna–Helsinki7.30–9.30 Tallink Star/Superstar
8.00–10.40 Viking XPRS
10.30–12.30 Tallink Superstar
12.00–14.30 Finlandia
12.30–16.00 Silja Europa
13.30–15.30 Tallink Star/Superstar, ke–ma
16.30–18.30 Tallink Star/Superstar
16.30–19.00 Viking XPRS, su
18.45–21.15 Finlandia
18.00–20.30 Viking XPRS, ma–la
19.30–21.30 Tallink Star/Superstar
22.30–00.30 Tallink Star/Superstar
HUOM! Tallinkin Star on telakalla 1.–13.4. Tarkista poikkeusaikataulut Tallinkilta.
Aikataulujen tiedot perus tuvat lehden tekohet kellä käytet tä vissä olleisiin tie toihin, eikä lehti voi vastata virheistä. Kan nat taa tarkis taa mahdolliset muutokset lipun varauksen yhteydessä.
TallinkVaraukset puh. +358 600 157 00 (1,74 eur/puh.+ pvm), Tallinnassa info ja varaukset puh. +372 640 9808. www.tallink.ee. Lipunmyynti myös kaikissa matkatoimistoissa. Tallinnassa: Reisisadam D-terminaali, Helsingissä: Länsiterminaali.
Viking Line Varaukset Helsinki puh. +358 6 004 1577 (1.64 eur/vastattu puhelu+pvm), Tallinnassa puh. +372 6 663 966Tallinnassa A-terminaali, Helsingissä Katajanokka
Miten satamaanViru Keskukselta satamaan on taksilla noin 1 km. Bussi nro 2 menee satamaan. Se kulkee myös lentoasemalle. Bussilinja Mõigu-Reisisadam poikkeaa satamissa. Lisatietoa aikataulusta http://soiduplaan.tallinn.ee/#bus/2/a-b. Viru Keskuksen pysäkin nimi on A. Laikmaa. Lippuja saa bussista (1,60 €).
Ilmaiset bussit satamastaViking Linen ilmaisbussi terminaalin edestä Viru-aukiolle Quality Outlet -myymälän kautta klo 14.20 ja 14.40.
Ilmainen asiakasbussi, ns. Prismabussi satamien ja kauppakeskuk-sien välillä kulkee reittiä D-terminaali - A-terminaali - Rocca al Mare Keskus - Kristiine Keskus - A-terminaali - D-terminaali joka päivä kello 9.45 – 17.15. Tarkka aikataulu on osoitteessa www.roccalamare.ee/etusivu/?article_id=10856
Miten lentokentälleViru Keskukselta kentälle on taksilla noin 4 km. Bussi nro 2 menee lento-kentälle. Lisätietoa aikataulusta http://soiduplaan.tallinn.ee/#bus/2/a-b. Viru Keskuksen pysäkkin nimi on A. Laikmaa ja lentokentän pysäkki on Lennujaam. Lippuja saa bussista (1,60€).
Punainen reitti - KeskustaVihreä reitti - Pirita ja LentosatamaSininen reitti - Rocca al MareKierros yhdellä reitillä kestäänoin tunnin. Kaikki reitit alkavat Viru-aukiolta. Liput alkaen 13 euroa. www.citytour.ee
raitiovaunureitit1
1
2
3
2
3
4
4
A, B terminaalit
D terminaali
TALLINN CITY TOURTutustu Tallinnaan Tallinn City Tourin punaisten kaksikerrosbussien kyydissä.Ääniopastus 10:llä kielellä. Hop On Hop
reitille.
Tallinnan julkisen liikenteen vihreä, kaksi euroa maksava Ühiskaart-kortti pitää ladata etukäteen esimerkiksi kioskeissa. Siihen voi ladata aikaa tai rahaa. Myynnissä on tunnin sekä yhden, kolmen, viiden ja 30 päivän lippuja. Päivälippujen voimassaolo-aika alkaa ostohetkestä tai määrätystä päivästä.
Tunnin kertalippuja voi ostaa myös kuljettajalta. Ilman lippua matkusta-van tarkastusmaksu on 40 euroa.
Kortti pitää rekisteröidä lukijassa joka kerta noustessa kulkuneuvoon hei-lauttamalla sitä laitteen alaosan edessä. Laite laskee aina edullisimman hinnan. Systeemi ei ota päivässä enempää rahaa kuin kolme euroa (tunnin lippu 1,10 €), joka on samalla päivälipun hinta. Samalla kortilla voi maksaa jopa
kuusi matkaa. Kun ensimmäinen mat-kustaja kirjautuu vain korttia heilaut-tamalla, pitää jokainen lisämatka valita lukijan oikeanpuoleista nuolta paina-malla, korttia heilauttamalla ja sen jäl-keen painamalla OK:ta. Näytöllä näkyy
ostettujen lippujen määrä.Alle kouluikäiset ja alle 3-vuotiaiden lasten kanssa matkustavat aikuiset saavat matkustaa ilmaiseksi Tallinnan julkisessa liikenteessä. Reittiopas netissä: soiduplaan.tallinn.ee
mmm ensiapu…esmaabiT H E B A L T I C G U I D E ™ H U H T I K U U 2 0 1 4 51Tartu
TALLINN
Näin soitat Virossa, Virosta, Viroon
Suomeen soitettaessa pitää puhelinnumeron ensimmäinen nolla poistaa ja lisätä sen tilalle +358. Viron tunnus on +372.
Langattomat yhteydetVirossa langatonta wlan-yhteyttä kutsutaan nimellä Wifi. Lähes jokaisessa ostoskeskuksessa, hotellissa ja ravintolassa on asiakkaiden käyttöön tarkoi-tettu ilmainen yhteys. Joissakin paikoissa pitää kysyä henkilökunnalta sala-sana. Monissa kaupungeissa on myös ilmaisia yhteyksiä. Virossa on myös myynnissä matkapuhelinyhtiöiden pre-paid-yhteyksiä nettiyhteyksiin.
Tallinn Card myyntipisteetTallinnan matkailuneuvonnassa Kullassepa 4/Niguliste 2, matkustajasatamissa A ja D terminaaleissa, useissa Tallinnan hotelleissa, www.tallinncard.ee.
1. tammikuu uusi vuosi24. helmikuu itsenäisyyspäiväPääsiäisenä pitkä perjantai
Tallinna: Niguliste 2/Kullasepa 4Puh. +372 6 457 777Pärnu: Uus 4. Puh. +372 44 73 000Saarenmaa: Tallinna 2, Kuressaare Puh. +372 45 33 120Hiidenmaa: Hiiu tn 1, KärdlaPuh. +372 46 22 232Haapsalu: Karja 15. Puh. +372 47 33 248Jõhvi: Rakvere 13A. Puh. +372 337 05 68Narva: Narva Külastuskeskus, Peetri Plats 3, puh. +372 35 99137Otepää: Tartu mnt 1Puh. +372 766 12 00Valga: Kesk 11. Puh. +372 766 16 99Viljandi: Vabaduse pl. 6, puh. +372 43 30 442Võru: Jüri 12. Puh. +372 782 1881Rakvere: Laada 14. Puh. +372 324 27 34Rapla: Viljandi mnt. 4Puh. +372 489 43 59
■ Sanastoolkaa hyvä .................. palunkiitos ............................. aitäh, tänananteeksi ....................... vabandagehei ................................. tere, tervisthyvää huomenta ...... tere hommikusthyvää päivää .............. tere päevasthyvää iltaa .................. tere õhtusthyvää yötä .................. head öödnäkemiin ..................... nägemist, head aegakaikkea hyvää ............ kõike head,
kõike paremathyvää matkaa ............ head reisihyvää ruokahalua ..... jätku leiba, head isuterveydeksi ................. terviseks paljonko se maksaa?.. kui palju see maksab?onko teillä? ................. kas teil on? on teil?missä on ...................... kus on…mikä se on .................. mis see on?mitä se tarkoittaa? ... mida see tähendab?kuinka voitte? ............ kuidas elate?
miten menee? ........................ kuidas läheb?ei se mitään, ei valittamista ... pole viga!hauska tavata ......................... rõõm teid näha,
meeldiv kohtudaoli hauska tutustua ............... oli meeldiv tutvudamitä kello on? ........................ palju kell on?en osaa viroa (venäjää) ....... mina ei oska eesti
(vene) keeltpuhutteko suomea? ............. kas te räägite soome
saksa keelt?Auto hajosi .............................. Auto läks katkiBensa on loppunut ............... Bensiin sai otsaTäällä on onnettomuus ....... Siin on avariiTiellä on ruuhkaa .................. Teel on ummikMissä on autokorjaamo/rengashuolto? ........................ Kus on autoremondi-
■ Kauppojen aukioloajatRocca Al Mare kauppakeskusKeskus avoinna 10–21Prisma avoinna 8–23Kristiine kauppakeskusKeskus avoinna 10–21Prisma avoinna 8–23StockmannAvoinna ma–la klo 9–20 (ruoka- ja kosmetiikkaosasto klo 9–21), su 10–20Tallinnan KaubamajaAvoinna joka päivä 9–21, ruokakauppa avoinna 9–22Viru KeskusAvoinna joka päivä 9–21, ruokamaailma avoinna 9–22Mustikan ostoskeskusAvoinna ma–la 10–20, su 10–18Prisma avoinna 8–23Ülemiste Keskus Avoinna 10–21, ruokakauppa avoinna 9-22Norde CentrumAvoinna 10–21, ruokakauppa avoinna 8–22SadaMarketAvoinna 8–19Foorum KauppakeskusAvoinna ma–la 10–20, su 10–19SolarisAvoinna 10–21, ruokakauppa avoinna 9–23Lootsi Keskus Avoinna 8–20Postimajan kauppakeskusAvoinna 9–22
SUOMEN SUURLÄHETYSTÖKohtu 4, puh. +372 6103 200, fax +372 6103 281, e-mail: [email protected]. Konsuliosasto, os. Pikk jalg 14, on avoinna ma–pe klo 9–12 ja 14–16.Viikon loppuisin ja juhlapyhinä Suomen kansalaisille +372 50 59 660.
RUOTSIN SUURLÄHETYSTÖ Pikk 28, 15055 TallinnaPuh. +372 640 56 00.
LEHDEN SAAJA (täytä vain kun saaja on eri henkilö kuin tilaaja)
Lehden vuosikerta 32,00€ (sis. alv),12 nroa
Lehden tilaus jatkuu kestotilauksena ensimmäisen tilausjakson jälkeen voimassa olevan hinnaston mukaan, ellei tilausta peruuteta ennen jakson päättymistä. Myöhemmin peruutettu tilaus päättyy maksetun jakson jälkeen.
Tilaukset kätevästi: www.balticguide.ee
■ Tulli määräyksetMatkustaja saa polttoainetta lukuun ottamatta tuoda rajoituksetta toisesta EU-maasta hankkimi-aan tuotteita omaan käyttöönsä.
EU-maista tuotavissa tupakka tuotteissa pitää olla painettuna suomen- ja ruotsinkieliset varoi-tusmerkinnät. Niiden puuttuessa ovat voimassa seuraavat rajoitukset:
200 KPL SAVUKKEITA TAI 250 G PIIPPU- JA SAVUKETUPAKKAA
Henkilöautossa tai moottoripyörässä olevien kannettavien säiliöiden sisältämä polttoaine on tullitonta ja verotonta 10 litraan saakka, jos se on samaa kuin kyseisessä ajoneuvossa käytetään.
Huumausaineita ei saa tuoda ilman lupaa. Myös mm. elävien eläinten ja kasvien, uhanalaisten eläin- ja kasvilajien sekä niistä saatavien tuotteiden, ampuma-aseiden ja -tarvikkeiden sekä vaarallisten teräaseiden tuontia on rajoitettu.
Piraattituotteiden tuonti on kielletty.
Katso myös www.tulli.fi Tullineuvonta puh. +358 20 690 600
M I T Ä M I S S Ä M I L L O I N
mmm Viro ja Tallinna T H E B A L T I C G U I D E ™ H U H T I K U U 2 0 1 452PERUSTIETOA VIROSTAPinta-ala: 45 227 km2.
Asukasluku: noin 1 350 000.
Pääkaupunki: Tallinna,
asukasluku noin 400 000.
Itsenäistymien: 24. helmikuuta 1918,
itsenäisyyden palauttaminen 20. elokuuta
1991.
Ilmasto: Keskilämpötila heinäkuussa 16°C,
helmikuussa -9°C.
Aika: GMT +2. Kielet: Virallinen kieli on viro. Venäjää äidin-
kielenään puhuvia on yli 300 000. Uskontokunnat: Kansainvälisten tutki-
musten mukaan Viroa pidetään yhdeksi
maailman uskonnottomammaksi maaksi.
Eri kirkkokunnissa on alle puoli miljoonaa
jäsentä. Eniten on luterilaisia, n. 180 000 eli
alle 15 % väestöstä.
Valuutta ja korttimaksu: Viron valuutta on
euro. Luottokortit Visa, MasterCard, Eurocard,
Diner’s Club ja American Express käyvät lähes
kaikissa hotelleissa, kaupoissa ja ravintoloissa.
Sähkö: Verkkovirta 220 V / 50 Hz,
Pistoketyyppi on ”eurooppalainen” (Type C)
pistoke, kahdella pyöreällä pinnillä.
VANHASSAKAUPUNGISSA:
■ Kaupunginmuuri puolustustornei-neen Suur-Kloostri- ja Väike-Kloostri-katujen kulmasta pääsee Nunnatorniin ja sieltä puolustuskäytävää pitkin Saunatorniin ja Kultajalan torniin.
■ Raatihuone. Pohjois-Euroopan par-haiten säilynyt keskiaikainen raatihuone sai nykyisen muotonsa 1400-luvun alussa.
■ Vuonna 1246 perustettu Pyhän Katariinan luostari on Tallinnan vanhin säilynyt rakennus.
■ Mustapäiden talo. Vuonna 1399 perustetun veljeskunnan talo Tallinnan harvoja renessanssirakennuksia.
■ Raadin apteekki on yksi Euroopan vanhimmista apteekeista, joka yhä toimii samalla paikalla Raatihuoneen torin laidalla.
MUUALLA KAUPUNGISSA:■ Vapaudenaukio. Suuren symbolisen arvon omaava Vabaduse väljak sijait-see Vanhankaupungin eteläpuolella. Aukion laidalla seisova valtava ristihuip-puinen pylväs on vuosina 1918–1920 käydyn Viron vapaussodan muisto-
merkki. Toisella laidalla on itsenäisty-mistä symboloiva kahdesta pylväästä muodostuva muistomerkki, Vapauden kello (Vabaduse kell).
■ Kadriorgin puistoalue. Presidentin linna, Pietari Suuren rakennuttama palatsi, jossa on nykyään taidemuseo, KUMU-virolaisen taiteen museo ja paljon muuta upealla ja laajalla puis-toalueella. Kadriorgin linnalta lähtee puistotie kohti Suomenlahden rantaa suoraan Rusalkan muistopatsaalle.
■ Tallinnan laululava. 1960-luvulla rakennetulle Laululavalle mahtuu kerralla yli 30 000 laulajaa. Laululavalla oli tärkeä osa Viron uudelleenitsenäisty-miseen johtaneen prosessin, Laulavan vallankumouksen, alkuvaiheissa.
■ Tallinnan teletorni. Kloostrimetsa tee 58 A, Tallinn, puh. +372 57 503 650, sähköposti [email protected], www.teletorn.ee. Avoinna toukokuu–syyskuu joka päivä 10–19, lokakuu–huhtikuu avoinna ke–ma 11–18, ti suljettu. Ravintola avoinna lokakuu–huhtikuu keskiviikosta maanantaihin 11–23, tiis-taisin 18–23. Ravintolaan suositellaan tekemään pöytävaraus etukäteen. HUOM! Tornissa voi olla samanaikaisesti korkeintaan sata henkeä. Näin ollen kannattaa varautua jonoihin.
■ Pyhän Birgitan luostarin rauniot. Piritajoen rantapenkereellä. 1407 Ruotsin vallan aikana perustettun luos-tarin tuhosi Iivana Julman joukot 1577.
■ Kasvitieteellinen puutarha. 4 500 lajin ja 123 hehtaarin Kasvitieteellinen puutarha on kasvihuoneineen ja puis-toalueineen keidas kesällä ja talvella.
■ Eläintarha. Suuri, lähes 90 hehtaa-rin laajuinen eläintarha, jossa paljon harvinaisia lajeja sekä suuria nisäkkäitä norsuista jääkarhuihin ja simpansseista sarvikuonoihin. Sijaitsee Rocca al Maren kaupungiosassa.
■ Lentosatama. 1900-luvun alussa rakennetussa teräsbetonihangaarissa on Viron merimuseon uusin yksikkö. Mahdollisuus tutustua käsin kosketellen merenkulun historiaan.
Viron historia lyhyesti
10 000 eKr. Jääkausi loppui ja ihmis-asutusta alkoi virrata Viron alueelle.
1000-lukuun mennessä peltovil-jelystä tuli pääelinkeino ja muodostui maakunnallinen hallinto.
1200-luvulla Kalpaveljesten ristiretki ulottui Etelä-Viroon ja tanska-laiset valloittivat pohjoisosan.
1343 Yrjönpäivän yön kapina (Jüriöö ülestõus). Virolaiset talonpojat nousivat valloittajia vastaan huonolla menestyksellä.
1346 Tanska myi maansa Virossa saksalaiselle ritarikunnalle. Talonpojista tuli maaorjia.
1558 Venäjä aloitti Iivana Julman määräyksestä sodan Liivin-maasta, johon Viron lisäksi kuului Latvia. Kaikkiaan sotia alueista käytiin vuoteen 1853 ja niihin osallistuivat myös Tanska, Ruotsi ja Puola. Puola saa Latvian ja Etelä-Viron, Ruotsi Pohjois-Viron, Tanska saa Saarenmaan.
1600-luvulla perustettiin kouluja ja Tarton yliopisto (1632) oli Ruotsin vallan alla.
1700–1710 Suuri pohjan sota, katovuosia, nälänhätää, ruttoa. Väestö väheni 350 000:sta 150 000:een.
1710 Tallinna siirtyi venäläisten käsiin ja 1721 Uuden kaupungin rauhassa koko Viro virallisesti Venäjälle.
1800-luvulla Tsaari kavensi aatelis-ton valtaa ja talonpojat vapau-tettiin maaorjuudesta ja heille annettiin oikeus ostaa maata (1860-luvulla). Vielä 1914 lähes puolet viljelysmaasta oli kui-tenkin saksalaisen aateliston omistuksessa. Myös poliittinen valta säilyi aatelistolla.
1917 Kun tsaarinvalta luhistui Venäjällä, Virolle myönnettiin autonomia. Virossa järjestettiin vaalit, joissa valittiin maapäi-vät. Hallituksen johtoon nousi Konstantin Päts.
1918 Saksa miehitti Viroa. Maa-päivien edustajat julistivat Viron itsenäiseksi tasavallaksi 24.2. Virossa taistelivat saksalaiset, venäläiset ja virolaiset joukot.
1919 Käytiin Viron vapaussotaa, joka päättyi Tarton rauhaan 2.2.1920.
1920 Säädettiin itsenäisen Viron ensimmäinen perustuslaki
tavoitteena laaja demokratia. Syntyi paljon pieniä puolueita.
1929–35 Lama ja poliittinen kriisi, josta seurasi poikkeustila ja Valtiopäivien hajottaminen. Päts sai laajat valtaoikeudet.
1937 uusi perustuslaki, 1938 Päts presidentiksi, paluu perustus-lailliseen hallintotapaan, mutta täysdemokratiaa ei ehditä toteuttaa ennen neuvostomie-hitystä.
1939 Neuvostoliiton kanssa solmit-tiin avunantosopimus 28.9. Neuvostoarmeijalle tukikohtia Viroon.
1940 Järjestetään ”vaalit”, joiden jälkeen Virosta tulee neuvosto-tasavalta (27.7.) ja maa liitettiin Neuvostoliittoon.
1941–44 Saksalaiset miehittävät Viron. Saksan armeijaan liittyi noin 70 000 virolaista. Syyskuussa 1944 puna-armeija valloitti Viron uudelleen.
1944–91 Viro on Neuvosto-Eesti. Vuoden -44 lopulla maasta pakeni suuri määrä kansalaisia ulkomaille. Noin 10 000 miestä (metsäveljet) jatkoi taistelua.
Neuvostoliitto sovjetisoi Viroa rankalla kädellä. Suur-kyydityksissä 1949 25 000 virolaista lähetetettiin leireille itään. Virolaisten määrä väheni vuoden 1940 1,1 miljoonasta noin 850 000:een vuoteen 1949 mennessä.
Viroon muutti vuoteen 1955 mennessä yli 200 000 ei-virolaista. 1980-luvulla enää 60 prosenttia maan asukkaista oli virolaisia.
1987 Virossa alkoi näkyvät pyrkimyk-set irtautua Neuvostoliitosta. Järjestettiin muun muassa mielenosoituksia ympäristön tuhoamista vastaan (fosforisota).
1988 Laulava vallankumous, Viro julisti alueensa suvereenisuu-den ja lakiensa herruuden 16.11.1988.
1991 Viro itsenäistyi uudelleen Moskovassa tapahtuneen kommunistien vallankaappa-uksen epäonnistuttua 20.8.
2004 Euroopan unionin ja sotilasliit-to Naton jäsen.
2011 Viron valuutaksi tuli euro vuodesta 1992 käytössä olleen kruunun tilalle.
Nimi Tallinna lienee perua Tanskan val-lan ajalta (1219–). Taani linn tarkoittaa tanskalaisten kaupunkia.1285 Tallinna liittyi Hansaliittoon.1346 Tanskalaiset myivät kaupungin
saksalaiselle ritarikunnalle. Tapahtui jakautuminen Toompean feodaaliruhtinaiden yläkaupungiksi ja käsityöläisten ja porvarien alakaupungiksi.
1561 Tallinna siirtyi ruotsalaisille.1721 Venäläiset valloittivat Viron ja
samalla Tallinnan.1918 Viron julistauduttua itsenäiseksi
Tallinnasta tuli maan pääkau-punki.
1939–44 Venäläiset ja saksalaiset miehittäjät vuoron perään kaupungin isäntinä. 1944 maalis kuussa Neuvostoarmeija
pommitti Tallinnaa, mikä aiheut-ti laajoja tuhoja kaupungissa. Pommituksissa kuoli 1 400 ihmistä.
1944–1991 Sosialistisen neuvostotasa-vallan pääkaupunki, jossa järjes-tettiin 1980 Moskovan olympia-laisten purjehduskilpailut.
1991– Viron pääkaupunki. Vanha-kaupunki otettiin 1997 Unescon maailmanperintöluetteloon.
2011 Euroopan kulttuuripääkaupunki yhdessä Turun kanssa. Väkiluku noin 411 000, joista kansallisuu-deltaan virolaisia 53%, venäläisiä 38% ja muita 9%.
Tartu
TALLINN
Tallinnan vanhakaupunki on vuodesta 1997 kuulunut Unescon maailmanperintöluetteloon.
å
Tallinnan kaupunki
Cafe AmigoAvoinna joka päivä. Viru Väljak 4, Tallinna. Karttakoodi B2www.amigo.ee
Arena 3Avoinna: pe–la. Sadama 6, Tallinna. Karttakoodi B2. www.arena3.ee
Von Krahl BaarRataskaevu 10/12, Tallinna. Karttakoodi H1. www.vonkrahl.ee
Urheilua pubeissa ja ravintoloissaSeuraavissa paikoissa katsotaan jalkapalloa sekä muita urheilu-lähetyksiä.
Clayhills, Pikk 13.Hiiu Pub, Pärnu mnt 325.Mack Bar-B-Que, Tartu mnt 63.Nimeta Baar, Suur-Karja 4.The Lost Continent, Narva mnt 19.
Tallinnassa on vilkas yöelämä. Kaupungissa on monia toinen toistaan tyylikkäämpiä ja rennompia klubeja ja pubeja. Tarjonnasta löytyy varmasti jokaiselle jotakin. Keikka- ja tapahtumakalenterit löytyvät kunkin klubin omilta nettisivuilta.