Teuvalainen 01/2009

Teuvalainen

1 • 2009

2

Tässä lehdessä

KunnanjohTajan Tervehdys 3 info 4 KunnanvalTuusTo 5 seuraKunnan TerveiseT 6 lehTiharjun sairaalan hisToriiiKKi vuosilTa 1952 - 85 7 johanna Koivu 8 uusi asuKas 10 ysTävyysKaupunKimme Cieszyn 11 jesse ja juuso Koivuniemi 12 Teuvan rivaKKa 13 KannaTTaa Käydä 14 Teuva TuTuKsi 15 TapahTumaKalenTeri 16

[email protected]

SiSältö

Kuplajuna valmiina lähtöön. lue liSää Sivulta 6

julKaiSija/KuStantaja: teuvan KuntatoimituS /taitto: irma SippolaKanSiKuva (hm-Kuvat): heiKKi mahlamäKi

paino: YKKöS-offSet,VaaSapainoS: 3000 Kpl

teuvalainen 1/2009

elonKerjuun viuliStin haaStattelu Sivuilla 8 - 9

eSittelYSSä CieSzYn Sivulla 11

3

Kunnanjohtajan puheenvuoro

Kädessäsi on ensimmäinen Teuvalai­nen julkaisu. Viime vuosien aikana on useasti keskusteltu johtoryhmässä ja toimistopalavereissa, että tiedotusleh­ti pitäisi saada aikaan. Useilla pienil­läkin yrityksillä on sisäinen julkaisu tai vastaava, joten on oikeutettua, että myös Teuvan kunta toimittaa muuta­man kerran vuodessa tiedotteen. Kun­nan henkilöstöä oli ennen Suupohjan peruspalveluliikelaitoskuntayhtymän (LLKY) perustamista yli 400, vuoden 2009 alusta alkaen meitä on vielä yli 200.

Toimistosihteeri Irma Sippola on lu­pautunut hoitamaan päätoimittajan tehtävää. Hänellä on tässä aivan uusi haaste työurallaan, kiitos Irmalle haasteen vastaanottamisesta. Irma on toimittanut koululaitoksen vuosi­kertomusta 1990-luvun loppupuolel­ta, joten hänellä on tähän julkaisu­työhön jo paljon kokemusta. Aloitan tämän julkaisun ”pääkirjoituksen”, mutta jatkossa on tarkoitus, että eri päävastuualueiden päälliköt vuorol­laan kirjoittavat ajankohtaista tekstiä tähän kohtaan.

Teuvalaisittain ja koko Suupohjan suhteen alkuvuosi 2009 on ollut var-sin haasteellista aikaa. Noin 30 vuotta Suu pohjan väelle ja koko valtakuntaan rahaa ”tahkonnut” Metsäliitto –kon­sernin tytäryhtiö Oy Metsä­Botnia Ab ilmoitti lopettavansa tuotannon vuo­den 2009 ensimmäisen neljänneksen aikana. Asia oli aluksi täysi shokki koko alueelle. Kukaan ei ollut tällaista odottanut edes pahimmissa unissaan. Metsä on ollut aina suomalaisille tärkeä ja sen hyvinvointia tuottavaan voimaan on sokeasti luotettu.

Kun alkujärkytyksestä toivuttiin, Metsä­Botnian ja Kaskisten kau­pungin johdolla valmisteltiin NBB (Nova Business Botnica) –hanke, jonka tarkoituksena on eri toimen­pitein luoda perusta ja edellytykset korvaavalle yritystoiminnalle ja saada uusia työpaikkoja yli 100 Suupohjaan. Teuva on avustanut NBB –hanketta 25.000 eurolla. Myös valtioneuvosto tuli suupohjalaisten avuksi nimit­tämällä 12.2.2009 Kaskisten kau­pungin äkillisten rakennemuutosten alueeksi. Päätöksessä todetaan, että rakennemuutosrahoja on mahdollista saada myös Teuvalle, jos ja kun hy­viä ideoita esim. kasvuyrittäjyydelle

syntyy. Ideoita pitää nyt ryhtyä kai­kin mahdollisin keinoin etsimään, teuvalaiset yrittäjät ovat nyt ytimessä tässä asiassa.

Kunta teki maaliskuussa kaksi histo­riallista maakauppaa ostamalla aivan keskeisiltä paikoilta kirkon, kirjaston, urheilukentän ja toisaalta terveys­keskuksen läheisyydestä kunnan omistukseen yhteensä n. 14 hehtaa­ria tonttimaata. Alueille on mahdol­lista saada n. 30 – 35 omakotitonttia sekä useita rivitaloja. Asemakaavan laatiminen Sänttin alueelle aloitet­tiin välittömästi, ja kaava on ollut nähtävillä ja lausunnolla toukokuun lopulla.

Teuva on hankkimassa tuulivoimaa yhteistyössä Etelä­Pohjanmaan Tuu­livoima Oy:n kanssa. Kinnasharjun ­ Paskoonharjun alueelle on suunnit­teilla laaja tuulivoimapuisto, käsittäen n. 30 kpl 3 – 5 MW tuulivoimalaa. Hankkeen kokonaiskustannusarvio on n. 150 milj.euroa. Mikäli hanke tote u-tuu, kunta saa tulevaisuudessa 0,5 - 1 milj. euroa kiinteistöveroa vuodessa eli paikkaa sillä sen menetyksen, mikä aiheutuu Kaskisten tehtaan ja Finforestin sahan lopettamisen aiheut­tamasta verovajeesta. Hankkeen etene minen on siis todella tärkeä asia kunnan talouden ja kehittymisen kan­nalta.

EU­rahoitusta ollaan kuntaan myös saamassa useiden hankkeiden kautta. Näitä hankkeita ovat mm. Parra­Sot­ka­ sekä ”Tervetuloa kotiin, Suupoh­jaan!”­ kehittämishankket, Värien Teuva, Tove Teuvalla ­hanke sekä mahdollisesti Teuvan kuntamarkki­nointiin liittyvä strategiahanke.

Valtuusto antoi tekniselle toimelle oikeutuksen toteuttaa Teuvan Vanhus­tenkotiyhdistyksen omistamien Ho­pearinteen vanhustalojen peruskor­jauksen ns. projektijohtourakkana n. 2,3 milj.euron tavoitehinnalla. Hank­keeseen ollaan saamassa avustusta ra­ha-automaattiyhdistykseltä n. 700.000 euroa. Hanke on myös hyvin tärkeä, ja se mahdollistaa vanhustenhoidon siir­tämisen asteittain pois laitoshoidosta avopalveluun.

Kuntalaisten vapaa­aikaan ja eri har­rastuksien tukemiseen on myös panos­tettu. Kunta tuki Teuvan Rivakan

järjestämiä Hopeasompa –kisoja. Tu­hatkunta hiihtäjää n. 250 joukkueen voimin sivakoi Vapaa­ajankeskus Par­rassa. Noin 200 henkilön talkoojouk­ko mahdollisti kisojen läpiviennin. Teuvalaiset nuoret tytöt ja pojat me­nestyivät hyvin kisoissa. Kulttuu rin saralla Teuvan Kalevalaiset ry julkaisi Simo Korpelan nuorena opiskelijana 1880-luvulla keräämästä kansanperin­neaineistosta tekemänsä kirjan ”Härkä on niin yrös itikka”. Aineisto käsittää laajan valikoiman kansanperinnettä: satuja, tarinoita, loruja, taikoja, sanan­parsia ja lauluja. Suomen ensimmäi­sen pääministerin, arkkipiispa Lauri Ingmanin elämäntyötä kunnioittavan muistomerkin pys tyttämistä suunnit­televa toimikunta on nimetty ja muis­tomerkkiasia etenee yhteistyössä kun­nan, seurakunnan ja valtioneuvoston kanssa.

Suupohjan peruspalveluliikelai­toskuntayhtymän (LLKY) asiat ovat olleet keskeisesti esillä koko alkuvuo­den johtoryhmä­, kunnanhallitus­ ja valtuustotasolla. Teuvan kunnan me­noista n. 55 % käytetään yhtymässä, joten on tärkeätä, että virkamiehet ja luottamushenkilöt ovat kiinteässä yhteistyössä asioiden valmistelussa ja päätöksenteossa. Kuntalaisten, virka­miesten ja päättäjien mahdollisimman avoin keskusteluyhteys ja tiedonkulku on tulevaisuudessa entistä tärkeäm­pää. Yhdessä luomme tuleville suku­polville tuvallista asuinympäristöä ja palvelurakennetta niin, että Teuvalle ja Suupohjaan voidaan hyvällä omalla tunnolla houkutella uusia yrittäjiä ja perheitä.

Toivotan kaikille Teuvan kunnan ja LLKY:n työntekijöille sekä asiakkail­lemme kuntalaisille hyvää ja vir­kistävää kesää.

Erkki NevanperäVs. kunnanjohtaja

4 www.teuva.fi

info

SivistystoimiFilppulankuja 2, 64700 Teuva

Puh. [email protected]

VarhaiskasvatusPorvarintie 21 A, 64700 Teuva

Puh. 050-3864650Ryhmikset ja Iltapäivätoiminta

046-8555031Päiväkoti Sipilä

Säntinkatu 1, 64700 Teuva046-8555007

KoulutHoro 046-8555023Kauppila 046-8555027Komsi 06-2671206Nori 040-8304453Perälä 06-2669266Riippi 06-2667249Sepän Ahjo 040-8304456♦ Rehtori 040-8304455Syreeni 06-24134351♦ Rehtori 06-24134350Äystö 046-8555015Yhteiskoulu 06-24134371♦ Rehtori 06-24134370Lukio 06-24134391♦ Rehtori 06-24134390

KansalaisopistoPorvarintie 51, 64700 Teuva

puh. 050-3864605 tai [email protected]

Vapaa-aikaSipiläntie 3, 64700 Teuva

Puh. 06-2413 [email protected]

♦ Nuorisotoimi ♦ Kulttuuritoimi ♦ Liikuntatoimi

KirjastoPorvarintie 39, 64700 Teuva

Puh. [email protected]

Aukioloajat:♦Ma-Toklo12.00-19.00♦Peklo12.00-17.00

Aineistonhaku,uusinnatjakaukolainausosoitteesta:http://www.teuva.fi/kunta/kirjasto/

UimahalliRivakantie 8, 64700 Teuva

06-2671651Aukioloajat:♦Ma-Peklo15.00-20.00♦Laklo13.00-16.00♦SusuljettuAamu-uinti ♦TijaPeklo7.00-9.00Eläkeläiset♦KejaPeklo14.00-15.00

TeuvankuntaPorvarintie 26, 64700 Teuva

PL 25, 64701 TeuvaPuh. 06-24134000

[email protected]

Suupohjan peruspalvelu-

liikelaitoskuntayhtymäPuh.06-24132000Teuvankunnanvaihde:

06-24134000

Lääkäripäivystykset:Teuvapuh.06-24134500♦Ma-Toklo8.00-18.00♦Peklo8.00-16.00Kauhajokipuh.06-24133300♦Ma-Toklo18.00-22.00♦Peklo16.00-22.00♦La-Suklo8.00-22.00Seinäjokipuh.06-4154555♦Yöpäivystyksetklo22.00-8.00

TeuvanneuvolaPorvarintie21,64700TeuvaPuh.040-1840110

TeuvanhammashoitolaPorvarintie32,64700TeuvaPuh.040-8304460

TeuvankotihoitoPorvarintie21,64700TeuvaPuh.050-3864645

TekninentoimiPorvarintie 26 D, PL 25,

64701 Teuvawww.teuva.fi

Rakennusvalvonta♦ rakennusluvat, katselmuk­set, mittaukset, rakennus­paikan merkitseminen Puh. 06-2413 4262, 0500-286115♦ lupahakemukset ja muut asiakirjat Puh. 06-2413 4263

Kaavoitus,tontinmyynti/vuokraus Puh. 06-2413 4240, 050-3864626

Vesi-javiemärilaitos♦ verkoston ylläpito, liit­tymät puh. 0500-164404♦ laskutus p. 06-2413 4242

Kaukolämpölaitos♦ verkoston hoito puh. 0500-164404♦ liittymissopimukset, laskutus p. 06-2413 4242

Tilahallinto♦ asunnon vuokraus puh. 06-2413 4263♦ kiinteistöjen ylläpito puh. 050-3864601♦ laitoshuolto puh. 050-3864604 Keittiötoiminta Puh. 050-3864719

Ambulanssi ja paloauto

112

5

Kangas Jussi­Pekka

KunnanvaltuuSto 2009 - 2012

Rinta­Uppa Simo

Heinola ArtoHarju Leila Kaleva Paula Koski Sauli Laitila Merja Latva­Välkkilä Mauri

Lehtimäki Esko Muotio Paula Nevala Aulis Ollikkala Ari Ranta­Muotio Aulis Uusitalo Kari Åkerblad Irma

Leppäniemi Jukka Luhtala Anne Nevanperä Yrjö Toivonen Teijo

Kiviluoma JarmoHarjula Irma Syväluoma Saija

Mäntylä Anu Ristiluoma OsmoLuhtala Markku Mäntysaari Matti

Lilja Jukka

Valtuuston puheenjohtaja Aulis Ranta­Muotio 1. varapuheenjohtaja Jarmo Kiviluoma 2. varapuheenjohtaja Simo Rinta-Uppa

Hallituksen puheenjohtaja Teijo Toivonen1. varapuheenjohtaja Esko Lehtimäki

2. varapuheenjohtaja Matti Mäntysaari

6

Teuvanseurakunnassa:Rauniokirkon hartaudet keskiviikkoisin klo 19.00. Jumalanpalvelus kirkossa sunnuntaisin klo 10.00 29.6-2.7.2009 Kunnan ja seurakunnan yhteinen telttaleiri Hägringenissä, 1999-2001 syntyneille lapsille. 2.-3.7.2009 Kunnan ja seurakunnan yhteinen telttaleiri Hägringenissä, 1996-1998 syntyneille lapsille. 5.-6.8.2009 Seiskaleiri seurakunnan nuorisotalolla. Kutsutaan kaikki 7. luokan aloittavat! Äidit, isät ja lapset tervetuloa kesäkerhoon heinäkuun perjantaisin 10-14. Päiväkodin pihassa. Omat eväät.

Aikuisille,lapsille,varhaisnuorille,sekänuorilleomaaohjelmaanaapureissa:26.-28.6.2009 SLEY:n Evankeliumijuhlat, Kristiinankaupunki, www.evankeliumijuhla2009.info3.-5.7.2009 Herättäjäjuhlat, Seinäjoki, www.seinajoenherattajajuhlat.fi1.-2.8.2009 ELY:n Evankeliumijuhlat Kauhajoella, www.evankeliset.net

SeuraKunnan tervehdYS

www.evl.fi/srk/teuva

VAPPUNA LASTEN KUPLAJUNA TOI SANAN ÄÄREEN

Sellaisen sanan, joka kertoo, että jokainen on Juma­lalle tärkeä, pieninkin. Ketään ei ole jätetty armon ulottumattomiin, suurintakaan. Kirkko on siellä, missä kaksi ja kolme kokoontuu sa­nan äärelle ja siellä Jeesus itse on. Silloin voi kesken matkaa olla jo hetken perillä, armahdettuna ja rakas­tettuna ja yhdessä. Silloin ei kenelläkään ole kiire minnekään. Teuvalla voi yhä uudelleen yllättyä tavallisten ihmis­ten ystävällisyydestä, auttamisesta ja armollisuudes­ta. Kirkko yhä elää tavallisen teuvalaisen sydämessä. Se on suuri ihme ja kiitos Jumalalle siitä.

Lauri Annala, kirkkoherra

Kirkko on matkalla. Matkanteko on hidasta, hyvin hidasta. Moni hermostuu. Eikö enemmän toimintaa ja eteenpäin menoa. Kirkon matkanteko on väritöntä. Oikeastaan matkanteko on niin täynnä värejä, että värien sotkeutuessa toisiinsa kokonaisuus voi näyttää harmaalta.Miksi näin on?Kiireessä moni jää kyydistä. Kyydistä jäävät hitaat, pienet ja arkaluonteiset. Kirkko ei tahdo jättää taak­seen ketään. Mihin onkaan kirkossa kiire? Ei mihinkään.Kirkon tehtävänä on iloita yhdessä sanan äärellä.

7

Kuntamme hiStoriaa

LEHTiHARJUN SAiRAALAN HiSToRiAA vUoSiLTA 1952 - 85

1952 saatiin mielisairaslaki, jossa kuntien velvolli suudeksi annet­tiin mielisairaiden tarvitseman sairaalahoidon järjestäminen. Vanhain­ ja kunnalliskotien mieli­sairaalaosastoja lakkautettiin ja perustettiin nk. B­mielisairaaloita.

Teuvan B­mielisairaalan, vuodesta -70 nimeltään Leh tiharjun sairaa­la, perustaminen tapahtui Teuvan, Jur van ja Karijoen kuntien toimes­ta. Kuntaniliitto syntyi Teuvan kunnalliskodissa 11.05.53 ja en­simmäinen liittovaltuuston koko­us pidettiin 24.08.53. vuoden -54 alussa ostettiin B­mielisairaalalle kunnalliskodin maatila.

Uuden sairaalarakennuksen suun­nitteli tunnettu arkkitehtitoimis­to Cedercreutz & Railo. Sama toimisto suunnitteli myös Vimpe­lin B­mielisairaalan, joka on hy­vin samannäköinen. Rakennuksen vihkiäisiä vietettiin joulukuussa 1956. Paikalla oli erittäin runsaasti väkeä, kertoi isäni, joka oli isoisäni kyydissä, tämä kun oli terveyden­huoltolautakunnan jäsen.

Potilaita uuteen sairaalaan mah­tui lähes 50. Lääkärinä toimi Lily Kopisto Kristiinankaupungista, ylihoitajana Hilppa Suksi ja osas­tonhoitajana Helvi Yli­Hakola. Taloudenhoitajaksi valittiin maata­lousteknikko Yrjö Mänty Jurvasta. Maatilaa johti Sulo Yli­Hakola apunaan karjakko, vakituinen työ­mies sekä potilaita. Sairaala oli maatilansa ansiosta pitkään paljolti omavarainen. Maataloustuotteita, etenkin porsaita riitti myyntiinkin. Lihat, silakat ym. suolattiin itse jne.

Perustajakuntien lisäksi sairaalas­ta olivat kiinnostuneita myös muut lähikunnat, ja Isojoki liit­tyi jäseneksi vuoden -57 alusta 18 hoitopaikalla. 24.04.57 mukaan liittyivät vielä ilmajoki 15 ja Kau­hajoki 40 potilaspaikalla. Samassa kokouksessa päätettiin lisäraken­nuksen rakentamisesta, sillä en­simmäiseen kerrokseen lisätyt 23 potilaspaikkaa todettiin riittämät­tömiksi.Kun lisärakennus valmistui v.58, tiloja oli yhteensä 151 potilaalle.

Perustamista seuranneiden alkuvuo sien jälkeen sairaalan toimintaa kehitettiin monin tavoin. Potilaille perustettiin askartelu­osastot, järjestettiin juhlia ja erilai­sia vierailuja, ja muita aktiivi suutta edistäviä toimintoja. 60-luvun alussa saatiin sekä mies­ että nais­osastoille televisiot, tilattiin lehtiä ja saatiin Teuvan kunnalta kirjas­topalveluja.

B­sairaala toimi läheisessä yh­teistyössä vanhainkodin kanssa. Hallintorakennusta ja henkilökun­nan asuntolaa alettiin suunnitella, ja ne valmistuivat vuonna 1968. Hallintorakennukseen sijoittuivat taloustoimisto, keskusvarasto, juh­lasali, kanttiini, sekä ylihoitajan ja sosiaalityöntekijän tilat.

Lisätilat tulivat tarpeeseen, eri­tyisesti juhlasali, joka mahdollisti monien tilaisuuksien ja harrastus­toimintojen järjestämisen.

vuonna -67 sairaalan käyttöaste oli ensi kertaa 100. Työterapiaa hoidettiin entistä vireämmin, ja en­tistä useammin potilaat myös kä­vivät lyhyillä kotilomilla. Potilaitten omaiset suhtautuivat nyt näihin lomiin huomattavasti aikaisempaa myönteisemmin.

vuonna -70 lopetettiin nautakar­jan pito sairaalan maatilalla, mutta emakkojen pitoa jatkettiin.

Alusta lähtien sairaalan työilma­piiri oli hyvä, totesi minulle Uuno Korpi, joka toimi sairaalassa hoita­jana kymmeniä vuosia. Elämä liit­tyi läheisesti sairaalaan, kun osa hoitajista vielä asui sairaalan asun­tolassa. Työajat olivat erikoiset: hoitaja teki ns. aamuvuoroa, ja meni sitten iltapäivällä tauon jäl­keen taas töihin, vähän niin kuin maatalouslomittajat.

Potilaita oli runsaasti, 60 sekä mies ten että naisten osas toilla, ja loput kehitysvammaisten osastolla. Vuodepotilaita hoidettiin kolman­nessa kerroksessa, ja myös toiset potilaat auttoivat syöttämisessä ja pukemisessa.

Lääkkeiden kehittyminen muutti

ajan mittaan potilaiden tilannetta. Toisaalta myös turvallisuuteen ja viihtyisyyteen alettiin kiinnittää enemmän huomi ota. Sairaalan tuli antaa potilaille myös mahdollisuus omaan rauhaan.

Ongelmana oli pitkään, että mie­lenterveyspotilaat olivat vanhusten kanssa samoilla osastoilla. Oma­kohtainen kokemus tästä minulla on vuodelta 1976, jolloin isoisäni dementoitui nopeasti, ja siirret­tiin Leh tiharjun sairaalaan. Kävin isäni kanssa häntä katsomassa, ja jotenkin pelottavalta se tuntui 16-vuotiaan näkökulmasta.

Leimaa antavaa hoitohenkilöstön suhteen oli se, että jatko­ ja lisä­koulutusta lisättiin voimakkaasti, niin laitoksen sisällä kuin ulko­puolisenakin koulutuksena. Myös opintoretkiä tehtiin runsaasti. Tämä näkyi myös lehtien palstoilla erittäin monina juttuina.

vuonna 1982 sairaalan sikala syt­tyi tuleen tuhopolton seurauksena. Tuli levisi nopeasti myös kau­niiseen vanhainkotiin, eikä paloa saatu sammumaan huolimatta monen kunnan palokuntien pon­nisteluista. Lä hes koko irtaimisto kuitenkin pelastui. Vanhainkodin johtaja oli poissa paikalta, mutta hänenkin asuntoonsa murtaudut­tiin irtaimiston pelastamiseksi. Palon sytyttäjä saatiin kiinni, kun hän oli pyöräilemässä kohti Kau­hajokea.

LehtoriJussi­Pekka Kangas

8

Mielikuvia Teuvalta:

haaStatteluSSa

Mitkä ovat lapsuutesi ensimmäi-set muistikuvat Teuvasta?

Asuimme Hotelli Hermannin ta­lossa kerrostaloasunnossa. Oli lauantai­ilta ja kaunis auringonlas­ku. Olin yksin pihalla, kaikki muut olivat jo menneet sisälle, mutta minä pyörin polkupyörällä ympy­rää pihamaalla. Olin juuri oppinut ajamaan ilman apupyöriä.

Olet asunut kouluikäsi Teuvalla. Minkälaisia harrastusmahdolli-suuksia Teuva tarjosi sinulle ala-aste -ikäisenä?

Harrastin pianon­ ja viulunsoittoa sekä lauloin koulun kuorossa. Kä­vin telinevoimistelussa, jumpassa, hetken aikaa partiossa ja tyttöker­hossa.

Entä 10 vuotta myöhemmin?

Harrastustoiminta kietoutui taval­la tai toisella musiikin, tanssin ja teatterin piiriin. Ohjattua toimintaa ei musiikkituntien ja satunnaisten tanssikurssien lisäksi varsinaisesti ollut. Vapaa­ajan harrastukseni pe­

rustuivat omatoimisuuteen ja aktii­visuuteen.Teemu ry:n toiminnassa olin ak­tiivisesti mukana Maratusta­ mu­sikaalista lähtien. Musikaali oli menestys ja jokaiselle mukana ol­leelle upea kokemus. Harjoituksis­sa tutustuin Reiniön Sailaan sekä muihin teuvalaisiin soittajiin. Mu­sikaalinäytösten loputtua kehitte­limme monenlaisia performansseja erilaisiin tilaisuuksiin. Esiinnyim­me Elolysteillä, Hotelli Hermannin klubi­illoissa, ja Teemu ry:n tilai­suuksissa.Itselläni innostus teatterin tekemi­seen syntyi lukioaikana. Viikon­loppuisin treenasimme pienellä porukalla kahden Vaasan Kaupun­ginteatterin ammattinäyttelijän oh­jaamina. Teimme pitkiä päiviä ja opetus oli todella korkeatasoista ja innostavaa.

Miten ja milloin päädyit harras-tamaan viulunsoittoa?

Isäni löysi kesäpaikkamme vintil­tä pappani vanhan viulun ja laitatti sen kuntoon. Viulu oli toki liian iso

7­vuotiaalle, tytölle, mutta mie­lelläni sitä soittelin. Ensimmäisen vuoden olin Rinta­Säntin Maunon opissa. Hän ehdotti hakemista Pa­nula­Opistoon, missä sitten opis­kelinkin seuraavat kymmenisen vuotta. Kävin yksityistunneilla, ja myöhemmin kamari­ ja sinfoniaor­kesterin harjoituksissa.

Lähdit opiskelemaan Lontoo-seen. Millaisia ajatuksia Teuval-ta lähtö aikanaan tuotti?

Kaipasin maailmalle ja minulla oli kova kiire päästä suurempiin ym­pyröihin. Rakastin ranskan kieltä ja ranskalaista kulttuuria (kiitos Sirron Liisan monipuolisen ope­tuksen), joten lähdin au pairiksi Ranskaan, Bordeauxiin. Haaveilin myös Pariisiin muutosta ja suun­nitelmissa oli opinnot Sorbonnen yliopistossa. Ranskalaisen byro­kratian vuoksi asia ei kuitenkaan edennyt haluamallani tavalla, ja palasin Suomeen. Opiskelin Hel­singissä yksityiskoulussa näyttele­mistä ja tanssia englanniksi. Opet­tajani kannusti hakemaan Lontoon

KIVIPELLOTSpelilehden ’95 kansikuvat otet­tiin Kivipelloilla. Korkokengillä ja viulu käsipuolessa oli hankala päästä keskelle peltoa. Kuvat otet­tiin kaveriporukalla ja se kesä oli Spelien osalta muutenkin erityi­sen hauska. Mieleenpainuvin ta­pahtuma oli Tähkän ensimmäinen keikka ikinä Speliteltassa. Lisäk­si kaverini Saila Reiniön kanssa esiinnyimme mm yökirkossa, jos­sa tanssimme alttarilla ja lauloim­me bändin säestyksellä. Kirkko oli niin täynnä, että käytävillä ei mah­tunut kulkemaan!

KAARIHOVITuttu keikkapaikka. Ensimmäi­sellä keikallamme olimme Yö:n lämppäreinä. Odottaessamme vuo­roamme takahuoneessa Lindhol­min Olli kävi ison staran elkein uhoamassa meille pariin otteeseen. Hän olisi halunnut meidän aloitta­van aikaisemmin, vaikka yleisöä ei edes ollut kunnolla sisällä. Päätim­me, että jos joskus tulevaisuudes­sa pääsemme pääbändin asemaan, kohtelisimme lämppäribändejä taatusti kunnioittavammin!

YHTEISKOULUN MUSIIKKI-LUOKKAAaltosen Auliksen hyvät opit mu­siikin alalta. Erityisesti muistan, kun kuuntelimme Anssi Tikanmä­en Maisemakuvia Suomesta. Rak­kauteni kyseistä teosta ja säveltäjää kohtaan heräsi kyseisellä tunnilla. Pääsin tapaamaan idolini vuosia myöhemmin, ja vielä työskentele­mään siinä samaisessa studiossa, missä kyseinen levy on tehty!

SUKSENJÄRVIHyvä lintubongauspaikka. En ole kyllä itse bongaillut.

JoHANNA oN YLPEÄ TEUvALAiSUUDESTAANVieraana Elonkerjuun viulisti

9

kouluihin, ja ilokseni pääsinkin si­sään the Central School of Speech and Dramaan.

Mitä jäit kaipaamaan Teuvalta Lontoossa asuessasi?

Korkeaa elintasoa ja turvallisuutta. Asunnot olivat kurjassa kunnossa, ylihinnoiteltuja ja likaisia. Asu­minen ja liikkuminen ja eläminen yleensäkin oli todella kallista.

Olet opiskellut teatteritaidetta. Miten Teuvalla voitaisiin kehit-tää vireämpää teatteritoimin-taa?

Kaipaisin Teuvalle lisää lasten ja nuorten harrastus­ ja koulu­tustoimintaa teatterin alalta. Te­atterikerhossa ryhmiä voisi olla ala­asteikäisistä lähtien. Opetus olisi käytännönläheistä ja sisäl­täisi perehdyttämisen teatterin eri osa­alueisiin käsikirjoittamisesta valaistukseen, maskeerauksesta la­vastukseen. Oppilaat saisivat myös syventyä alueisiin, jotka kutakin eniten kiinnostaisivat. Yhdessä luotaisiin pienimuotoisia demonst­raatioita yleisölle. Ketään ei kui­tenkaan pakotettaisi esiintymään julkisesti, kaikki olisi vapaaehtois­ta. Lisäksi käytäisiin katsomassa erityyppisiä esityksiä ja opeteltai­siin keskustelemaan niiden sisäl­löstä. Tälläinen harrastus kehit­täisi lasten esiintymisvarmuutta, itsetuntemusta, sosiaalisuutta, me­dianlukutaitoa ja luovuutta.

Lauri Tähkä & Elonkerjuu on tällä hetkellä Suomen ykkösbän-di. Oletko unelma-ammatissa?

Olen. Tämä työ on antanut enem­män kuin olisin ikinä osannut ku­vitella. Vaikka helpolla ei olla kos­kaan päästy. Päätä on lyöty seinään monta vuotta. Ehkä siksi ei osaa maalailla pilvilinnoja, vaan jalat on tukevasti maan pinnalla.

Olet yhtyeen jäsenistä ainoa, joka esiintyy omalla nimellä. Oletko päätynyt ratkaisuun tar-

koituksella vai onko sinulle kek-sitty taitelijanimeä?

Eikös kasteessa annettu nimeni ole aika sopivan kansallisromanttinen ja bändin teemaan sopiva?!

Mikä merkitys yhtyeelle on siitä, että Teuvan kunta on teitä tuke-massa?

Olemme aina olleet teuvalainen bändi ja ylpeitä siitä!

Kunnan ja rock-yhtyeen yhteis-työ on Suomessa harvinaista. Kuinka hyvin mielestäsi Teuva tunnetaan tällä hetkellä Suomes-sa?

Ehkä olemme omalta osaltamme

johanna Koivu

tuoneet Teuva­tietoutta laajemmin suomalaisille. Fanejamme matkus­taa pitkin Suomea keikoillamme, ja heidän yhtenä tärkeänä pysäh­dyspaikkana toimii Teuva.

Mitä mielestäsi Teuvalta puut-tuu?

Järvi.

Mitä mielestäsi Teuvalla on sel-laista, mitä muualta puuttuu?

Hyvä koulujärjestelmä, osaavat opettajat. Lasten on turvallista kas­vaa ja käydä koulua Teuvalla. Pie­net kyläkoulut toimivat hyvänä ve­tonaulana markkinoitaessa kuntaa nuorille perheille.

Kuva Heikki Mahlamäki

10

TEUVAN KUNTA ANTAA HYVIÄ ETUUKSIA► 2000 euron kynnysraha lapsiperheille, jotka rakentavat tai ostavat asunnon Teuvalta► 500 euron pirttilahja ja 150 euron vaipparaha kaikille Teuvalla syntyneille vauvoille► yrityksille suoraa investointitukea tai korkotukea investointilainoihin► kunta pyrkii järjestämään opiskelijoille työssäoppimis- ja harjoittelujaksoja sekä opinnäytetöitä► kunta tukee yrityksiä niiden ottaessa korkeakouluopiskelijoita työssäoppimis- ja harjoittelujaksoille► kunta maksaa yrityksille tukea nuorten kesätyöllistämiseen

uudet KuntalaiSet

Jämijärveläiset K­kauppiaat Arto Heino ja Hanna Huvio saivat Kes­kolta houkuttelevan tarjouksen uudesta työstä Etelä­Pohjanmaal­la. He tiesivät Teuvan Jämijärveä suuremmaksi paikkakunnaksi ja päättivät ottaa haasteen vastaan.Tuleva kotipaikka ei ollut toistaiseksi tuttu, mutta yksi asia nousi välittömästi esiin.­ Kun kuulin Teuvasta ensimmäistä kertaa, tuli heti mieleen Lauri Tähkä ja Elonkerjuu. Tie simme, että bändi on Teuvalta, koska me kumpikin pidämme bändin musii­kista, Hanna sanoo.­ Ja ensimmäisenä meidän täytyi tietysti käydä Häjy­liikkeessä, hän jatkaa.Arto Heino ja Hanna Huvio aloit­tivat huhtikuun alussa K­marketin kauppiaina Teuvan keskustassa. Muutto lakeuksille oli eräänlainen kulttuurishokki sanan positiivises­sa merkityksessä.­ Kävimme Parrassa ja ihmette­limme, kuinka näillä lakeuksilla voi olla tällainen vuori. Mielenkiin­toinen paikka, totesi Hanna.

Kauppiaspariskunta on asunut Teu­valla nyt lähes kolme kuukautta. Ensituntuman mukaan, he uskovat kotiutuneensa hyvin.­ Teuva tuntui vireältä paikkakun­nalta, jos verrataan Jämijärveen. Täällä on sopivasti eri alan liikkeitä ja täältä löytää aika hyvin sen, mitä tarvitseekin. En usko, että Teuvalta on välttämätöntä lähteä muualle ostoksille, Hanna uskoo.Pariskunta työllistää tällä hetkellä itsensä lisäksi yhdeksän ulko­puolista henkilöä. Hannan mu­kaan yhteistyö henkilökunnan ja asiakkaiden kanssa on sujunut alusta asti mallikkaasti.­ Mitään ongelmia ei ole ollut. Teu­valaiset ovat mukavaa porukkaa, Hanna kehuu.

Hän tosin myöntää hieman pelän­neensä sitä, miten teuvalaiset otta­vat nuoret kauppiaat vastaan.­ Ehkä aluksi oli sellainen tunne, että miten meidät otetaan nuorina kauppiaina vastaan, kun edel­linen kauppias oli vanhempi. Enää sel laista tunnetta ei tosin ole. Asiakkaat ovat kovasti tykänneet siitä, että tarjolla on myös teuvalai­sia tuotteita, kuten esimerkiksi pe­runoita, Hanna toteaa.

Arton ja Hannan elämänmuutos ta­pahtui nopeasti. Heillä jäi omako­titalo Jämijärvelle, jota he yrittävät parhaillaan myydä. Kun vanhalle talolle löytyy ostaja, haaveena on ryhtyä rakentamaan omakotitaloa Teuvalle.­ Kunnan tarjoamat edulliset tont­ti on loistava juttu. Myös Teuvan tarjoamat vaippa­ ja kynnysrahat ovat mahtavia etuisuu ksia, Hanna sanoo.

Tällä hetkellä pariskunta asuu kun­nan rivitalossa Rasin alueella. ­ Tämä on nyt kolmas paikkakun­ta Ylöjärven ja Jämijärven jäl­keen, jossa olemme kauppi­aina. Tähän asti emme ole törmänneet näin hyviin kunnan tarjoamiin etuihin muualla.­ Kunta tuli terveh­timään myös kaupan avajai­siin ja se tuntui hyvältä.Pariskunnan aika kuluu suu rimmaksi osaksi työn parissa. Han­nan mu­kaan kaupan pitämi nen on heille tällä het­kellä sekä työ

että harrastus. Teuvan harrastustarjonta on tosin näyttänyt hyvältä.­ Internetissä selailen Teuvan si­vuja viikottain ja tuntuu, että Teu­valla on paljon erilaista tarjottavaa. Sivuja päivitetään yleisestikin ot­taen hyvin, Hanna sanoo.Kauppiaspariskunnalla on käyn­nissä kiireinen kesä uudessa työpaikassa, eikä pitemmille kesä lomamatkoille tahdo löytyä aikaa. Työ pitää kuitenkin mielen virkeänä.­ Toimintaa pitää kehittää koko ajan, joten uskon, että viihdymme Teuvalla hyvin. Hanna päättää.

“TÄÄLTÄ LÖYTÄÄ KAIKEN TARVITTAVAN”

11

YStävYYSKaupunKimme CieSzYn

Noin 34 vuotta sitten odotettiin Teuvalla monessa perheessä jän­nittyneinä vieraita Puolasta, kau­pungista, jonka nimen jokainen lausui omalla tavallaan, tuskin ku­kaan kuitenkaan oikein.Kaupunki on Cieszyn, josta sil­loin saapui ensimmäisen kerran Teuvalle kansantanssiryhmä esiin­tymään.Kielivaikeuksista huolimatta sol­mittiin ystävyyssuhteita, jotka ovat vuosien aikana vain syventyneet ja lisääntyneet. Jos silloin olisi sanottu, mihin ovien avaaminen puolalaisille vieraille johtaa, tuskin olisi uskottu. Kaupunki lähialu­eineen on tullut monelle teu­valaiselle tutuksi vuosien aikana.Ystävyyssuhteiden myötä virisi

kiinnostus ja halu tietää ja oppia lisää Puolasta, sen kulttuurista ja elämästä. vuonna 1977 päädyt­tiin perustamaan Teuvalle Suomi­Puola­ yhdistys, ensimmäinen maaseutupaikkakunnalle Suomes­sa. Pitkään toimittiin ainoastaan ns. epävirallisella tasolla, kunnes v. 2000 ystävyyskuntasuhteet vi­rallistettiin Teuvan kunnan ja Cieszynin kaupungin välillä. Vaik­ka koko­ ja ikäeroa ystävyyskun­nilla onkin, yhteistyö sujuu. Tänä päivänä toimintaa on henkilö­kohtaisten ystävyyssuhteiden lisäksi kouluyhteistyönä lukion, Yhteiskoulun ja Syreenin koulujen toimesta sekä virallista kuntayh­teistyötä.Suomi­Puola­ yhdistyksen toimin­ta on käytännön tiedon ja kulttuurin viemistä ja tuomista ruohonjuuri­

tasolla, joka on mitä parhainta kan­sainvälisyyskasvatusta ja tiedon­siirtoa myös sukupolvelta toiselle. Yhdistyksen toimesta on järjes­tetty ja tullaan järjestämään matko­ja Puolaan, erilaisia näyttelyitä, ruokatapahtumia sekä tietysti otetaan vastaan ja avataan kotien ovet jatkossakin puolalaisille vie­raille. Puolalaisten temperamentti, sydämellisyys ja vieraanvaraisuus ovat tulleet seuran jäsenille tu­tuiksi. Ensi vuosi on Cieszynin 1200-vuo­tisjuhlavuosi. Yhdistys on saanut pyynnön tuoda Teuva­tietoutta juhlavuoden aikana cieszyniläi­sille. Pyrimme vastaamaan pyyn­töön ja mietimme erilaisia vaihto­ehtoja sen toteuttamiseksi.­ lk

Teuvan Suomi-Puola- yhdiSTyS

CiESZYN, 1200-vUoTiAS YSTÄvÄMME

www.teuvansuomipuola.suntuubi.com

Cieszynin nimikkokukka

12

Toukokuun alussa Juuso ja hänen kaksoisveljensä Jesse Koivu­niemi palasivat kahden viikon harjoitteluleiriltä Portugalista, missä veljekset olivat viettäneet tiiviin harjoitusleirin Kuortaneen Urheilulukion yleisurheilijoiden ja Lakeuden juoksutallin kestävyys­juoksijoiden kanssa. Etelän läm­möstä urheilevat nuoret hakivat vauhtia hallikauden jälkeen kohti kesän tärkeitä kilpailuja.

Koivuniemen kaksosilla on takanaan ensimmäinen vuosi Kuortaneen urheilulukiossa, jonne veljekset hakeutuivat turvatakseen kunnolliset talvikauden harjoit­teluolosuhteet ”kesäiselle” lajil­leen. Panostus tuottikin heti hal­likaudella tulosta, sillä Juuso ja Jesse nappasivat ”kotihallissaan” Kuortaneella halliseitsenottelussa Rivakalle komean kaksoisvoiton. Juuson ottelutulos oli samalla myös Suomen tilaston kaikkien aikojen kolmanneksi kovin notee­raus. Muutamaa viikkoa aiemmin veljekset kisailivat henkilökoh­taisista SM­mitaleista Turussa, josta myös kotiin tuomisena oli molemmille pojille ”hiekkalaatik­kolajeista” mitalit; Juuso pituuden hopea ja Jesse kolmiloikan sekä pituuden pronssi.

Ystävänpäivänä vuonna 1992 syntyneet pojat ovat urheilleet nuoruu dessaan monipuolisesti; on väännetty painimolskilla, juos­tu pallon perässä nurmella, hiih­delty kilometreittäin latuja, juostu, hypitty ja heitelty yleisurheiluken­tillä ja kokeiltu monipuolisesti ja innolla monia muitakin urheilula­jeja. Sitä kautta on ammennettu lii­kunnallista pohjaa monipuolisesti itseään kehittäen kohti nykyistä tavoitteellista harjoittelua. En­simmäiset valtakunnalliset tilas­tomerkinnät pojista yleisurheilun saralta löytyvätkin jo 9-vuotiaiden sarjasta. Ohjelmoidun harjoitte­lun pariin Jesse ja Juuso siirtyivät vuonna 2006, josta saakka heidän valmentajanaan on toiminut Ari Honkanen. Veljesten harjoittelua on edesauttanut kaveripiirin kova yu­taso, sillä vuotta nuorempi Jarmo Kalevakin mielii samoille sekunti­ ja senttiluvuille kaksosten kanssa jo tulevana kesänä. Kol­mikko Toni Pulakalla vahvistet­tuna on kuulunut kuluvan kauden Suomen Urheiluliiton lahjakkaiden nuorten Talentti­harjoitusryhmään, joka on pitänyt neljä viikonlop­puleiriä talven mittaan Kuortaneen urheiluopistolla.

Tämän kauden tavoitteeksi Jesse ja Juuso asettivat itselleen tuloske­hityksen ohella SM­mitalitilin kartuttamisen sekä Suomi­paidan päälleen pukemisen. Tämä onkin Juuson kohdalta toteutumassa jo kesäkuun toisena viikonvaihteena, sillä hän on matkaamassa Islan­tiin Reykjavikiin PM­moniottelui­hin puolustamaan Suomen värejä 17­vuotiaiden sarjassa hienosti sujuneen Tampereen karsinta­kilpailun voiton jälkeen. Ehkäpä Islannissa hyvän kelin sattuessa tavoitteena voisi olla Italian MM­kisarajan rikkominen, joka Tam­

pereella jäi vain 95 pisteen päähän. Ja Jessellähän on Kalevan Kisojen kolmiloikan tulosraja rikottuna jo viime kaudelta, joten tavoitteet pojilla on suunnattuna loppukesän mestaruuskisoihin Nuorten Eliit­tikisa­sarjan ohella. –ah.

SM-saavutukset 2008-2009

Ulkoratakisat 2008:

M17 Jesse Koivuniemi: 3­loikka: SM kultaa, KLL:n SM kultaa, Pituus: SM hopeaa, 10-ottelu: SM viides

M17 Juuso Koivuniemi: 110 maj: SM pronssia, Pituus: SM kuudes, 10-ottelu: SM kuudes

Hallikausi 2009:

M17 Juuso Koivuniemi: 7­ottelu SM­kultaa, pituus; SM­hopeaa

M17 Jesse Koivuniemi: 7­ottelu SM­hopeaa, 3­loikka: SM­pronssi, pituus: SM­pronssi

KoivUNiEMEN vELJEKSET – RivAKAN ”GLADiAATToRiT”

jeSSe ja juuSo

Jesse Koivuniemi

Juuso Koivuniemi

13

teuvan rivaKKa rY

www.teuvanrivakka.fi

teuvan rivaKKa rYMikkiläntie 3, 64700 Teuva Puh. 050-3689270

Urheiluseura on perustettu v. 1902Jäsenmäärä: n. 2850

Johtokunta 2009:

Haapala Jouko pj.Kittilä Harri varapj.Birling Anne­Mari siht.Mahlamäki JariUitto KariNevala Anna­KaisaLehto KirsiJokiranta MauriPenttinen Raimo

Jaostot:

Yleisurheilu Hiihto Suunnistus Paini Pyöräily Lentopallo Sulkapallo Salibandy Kaarihovi

Seuran tarkoitus:

Jäsentensä fyysisen kunnon ja psyykkisen vireyden kehittämisen ja yl­läpitämisen avulla kasvattaa heistä työkykynsä ja henkisten ominaisuuk­siensa puolesta yhteiskunnalle hyödyllisiä kansalaisia, tarjota heille terveitä vapaa­ajan harrastuksia sekä edistää toiminta­alueellaan seuran tarkoituksenmukaista toimintaa.

Kylillä on omaa kyläosastojen järjestämää aktiivista toimintaaesim: Kirkonkylän kyläosaston luotsaama Pappilankangas.

Muu toiminta:

Kaarihovin kesätanssipaikka Uimahallin kahvio ja kuntosali Luonto­Parra

14

Kulttuuritalo orrela

Kulttuuritalo Orrelassa on nähtävillä mm. Lauri Ingmanin ja Simo Korpelan museo, koulumuseo, Jussi Sepän linnunmuna­kokoelma, Lautamäen emännän puku. Orrela tarjoaa upeat puit­teet erilaisten tilaisuuksien ja näyttelyjen järjestämiseen.

Nähtävyyksiin voi tutustua:Ma - To klo 9.00 - 15.00 ja Pe klo 9.00 - 14.00sekä muina aikoina sopimuksen mukaan.Ota yhteyttä ja tule tutustumaanPorvarintie 51, 64700 TEUvApuh. 050-3864605 tai [email protected]

luonto-parra

Parramaja Nevala­sali Metsäkirkko Kota Uimaranta Rantalentiskenttä Luontopolut Caravanalue Kesäkioski Maailman pisin keihäs

Tämän kesän uutuus frisbeegolf-rata

hm

hm

hmhm

15

Tunnetko kotikuntasi?

1. Kuka on ainut teuvalainen akateemikko?2. Kuka teuvalainen olympiamitalisti on opettanut liikuntaa Teuvan lukiossa?3. Kuinka monta kansanedustajaa Teuvalta on valittu eduskuntaan vuosien saatossa?4. Kuka oli Lauri Ingman?5. Montako kunnanjohtajaa Teuvalla on ollut tähän mennessä?6. Mitkä SM-kisat järjestetään Teuvalla elokuussa 2009 ?7. Miten Tove Jansson liittyy Teuvaan?8. Montako alakoulua Teuvalla on tällä hetkellä?9. Koska Teuvasta tuli itsenäinen seurakunta?a) 1650, b) 1795, c) 186810. Teuvan korkein paikka ona) Haltianvuori, b) Parra, c) Sotka

teuva tutuKSi

“ex Kj” ,“ex ope”

entinen pääKau-punKi

onnea tuottava?

Kiilloton

tohtori

tiltunKoti

Kerro mitä haluaiSit teuvalaiSeSta luKeaota YhteYttä:

irma Sippolapuh. 06-24134302 tai 050-3864617

[email protected]

1. oiva Ketonen, 2. Pauli Nevala, 3. 6, 4. Teuvalaissyntyinen pääministeri ja arkkipiispa, 5. 3. 6. Pyörä-suunnistuksen ,7. Hän on maalannut Teuvan kirkon alttaritraulun, 8. 8, 9. b, 10. b

KuinKa hYvin tunSit KotiKuntaSi?10 - 7 oiKein; olet toSi teuvalainen

6 - 4 oiKein; olet hYvää vautia tuloS-Sa teuvalaiSeKSi

3 - 0 oiKein; tairat olla jurvalaanen

maKet, turKu, apilamatta, Korpi, teuva

Kesän 2009 tapahtumiaKaarihovissa lavatanssit kesälauantaisin

26.6-5.7. Tanulan kesäteatterinäytelmä - Kyllä kana jyvän löytää28.6. Armolaulukonsertti Teuvan kirkossa, Mika Nisula ja Jouni Somero

23.7. Suupohja Cup ja Rivakan yu-kisat keskusurheilukentällä1.-30.7. Ars Nova Botnica ­taidenäyttely Kulttuuritalo Orrelassa

10.7. - 5.8. Kesäteatterinäytelmä Ukossa & Akassa - Kahen akan loukussa2. - 9.8. Taide- ja valokuvanäyttely - Kotinurkilta Navettagalleriassa

2. - 9.8. Elolystit4.8. Niko – lentäjän poika ­lastenelokuva Elokuvateatterissa

5.8. Elodisco ala-asteikäisille nuorisotilassa6.8. Tenorissimo, klassisen musiikin konsertti Teuvan kirkossa

6.8. vanhanajan markkinat orrelassa7.8 Bändi­ilta kunnantalon puistossa

7.8 Kaksirivisten ilta Teuvan nuorisoseuralla8.8. Siirrettävien saunojen kokoontumisajot Luonto­Parrassa

9.8. Elvis-Messu Teuvan kirkossa22.8. Pyöräsuunnistuksen SM-kilpailut Parrassa

29.8. Mouthbottom Rock Teuvan yleisurheilukentällä6.9. Teuva-Seuran 60-vuotisjuhla orrelassa

8.9. “Missä mennään lapset ja nuoret?”- puhetilaisuus lukion auditoriossa

SunnunTaikahvila

Pyörätallin liiterissäklo 11.00 - 15.00 seuraavasti:21.6, 28.6, 5.7, 12.7, 2.8, 16.8.

Simon TuPa

horonKYlän KäSSYSSä

puh.040-5129343Avoinna sopimuksen mukaan

kulTTuuriTalo orrelaSSaPorvarintie 51 Puh. 046-8507702

● ingmanin ja korPelan muSeo● koulumuSeo● juSSi SePän linnunmuna- kokoelmaT● lauTamäen emännän PukuMa - To klo 9.00 - 15.00 Pe klo 9.00 - 14.00Muina aikoina sopimuksen mukaan.

maTkailuinfo orrelaSSaMa - To klo 9.00 - 15.00 Pe klo 9.00 - 14.00Puh. 046-8507702

PyöräTalli

orrentie 2Puh. 050-3864716Aukioloajat 1.­31.7.Ti-Su klo 12.00 - 18.00Ma suljettuMuina aikoina sopimuksen mukaan

Teuvan muSeo

orrentie 2-4Avoinna kesäsunnuntaisin klo 12.00 - 15.00

Teuvan kirkko

Tiekirkko avoinna 9.6.-9.8Ma-Pe klo 10-16 www.teuva.fi