This document is posted to help you gain knowledge. Please leave a comment to let me know what you think about it! Share it to your friends and learn new things together.
Metsta ry on laatinut tämän oppimateriaalin tukemaan teknisen piirustuksen opetusta ja harjoitustöiden tekemistä. Tarkoituksena on antaa opiskelijoille lisätietoa alan standardeista ja opettaa hyödyntämään niitä. Kalvosarjassa on esitelty aihealueen keskeisiä standardeja, niiden periaatteita ja tärkeimpiä käsitteitä sekä esitetty suoria otteita kuvista ja taulukoista. Kone- ja metalliteollisuuden standardisoinnista löytyy lisätietoa kalvosarjasta "johdatus kone-, tuotanto- ja metallitekniikan standardisointiin.ppt".
Materiaali on suunnattu pääasiassa ammattikorkeakoulujen ja yliopistojen opetushenkilökunnalle ja opiskelijoille täydentäväksi luentomateriaaliksi, mutta se soveltuu sellaisenaan myös kenen tahansa standardeista kiinnostuneen käytettäväksi.
Metsta ryMetalliteollisuuden Standardisointiyhdistys ry (MetSta ry) on Suomen Standardisoimisliitto SFS ry:n toimialayhteisö. MetSta ry:n standardisointialue kuuluu Teknologiateollisuus ry:n toimialaan. Yhdistyksen tarkoituksena on edistää standardisoinnin avulla suomalaisen kone- ja metalliteollisuuden kilpailukykyä sekä alan ja käyttäjän turvallisuutta. Lisäksi yhdistyksen tehtävänä on turvata alan yrityksille ja yhteisöille edellytykset osallistua toimialan standardisointityöhön ja huolehtia alan teollisuuden tarvitsemien SFS–standardien laadinnasta.
LisätietoaSuomessa standardeja myy Suomen Standardisoimisliitto SFS ry. SFS:n verkkosivujen www.sfs.fi lisäksi SFS:n oppilaitosportaali www.sfsedu.fi on hyvä tietolähde standardien hakemiseen. Sieltä löytyy myös muuta opintoja tukevaa, standardeja koskevaa materiaalia.
Useat oppilaitokset ovat solmineet online-sopimuksen SFS:n kanssa, jolloin standardeja on saatavilla internet-yhteyden kautta. Kysy online-käytöstä oppilaitoksesi kirjastosta.
Tämä materiaali on päivitetty viimeksi 14.8.2009. Varmista tiedon oikeellisuus ja ajantasaisuus voimassaolevista standardeista.
1 Johdanto.........................................................................................................................22 Viite- ja merkintäviivat koneenpiirustuksessa..................................................................53 Kuvannot ja leikkaukset..................................................................................................9
SFS-ISO 128-22:2009Määrittelee viite- ja merkintäviivojen sekä niiden osien merkintäsäännöt ja sijoittelun teknisissä dokumenteissa.
Tekninen piirustus10
2 Viite- ja merkintäviivat koneenpiirustuksessa SFS-ISO 128-24:2009 Määrittelee koneenpiirustuksessa käytettävät viivatyypit,
viivanleveydet ja viivaryhmät, sekä yleiset säännöt japeruskäytännöt niiden soveltamiseen.
Kuva 1. Mitta- (01.1)ja Kuva 2. Tasomaisten pintojen Kuva 3. Ehyet käsivarais-
muotoviivat (02.1). osoittaminen (lävistäjät) viivat, ja keskiviiva (04.1). kapeat(01.1).
Kuvien viivatyypit löytyvät standardin SFS-ISO 128-24:2009 taulukosta A.1
Tekninen piirustus11
3 Kuvannot ja leikkaukset
Tekninen piirustus12
3.1 Kuvannot
SFS-ISO 128-30:2009Määrittelee yleiset säännöt kuvantojen esittämiseen ja valitsemiseen kaikenlaisissa teknisissä piirustuksissa.
SFS-ISO 128-34:2009Määrittelee säännöt koneenpiirustuksen kuvantojen esittämiseen, osan 30 esitettyjen sääntöjen lisäksi, noudattaen standardissa ISO 5456-2 määriteltyjä yhdensuuntaisuusprojektiomenetelmiä.
Tekninen piirustus13
3.1 Kuvannot
Standardin SFS-ISO 128-30:2009 mukainen suositeltava esitystapa kuvantojen esittämiseen
Tekninen piirustus14
3.1 KuvannotOhutlevykappaleen levityskuvanto:
0
2375152
195
183
Tekninen piirustus15
3.2 Leikkaukset
SFS-ISO 128-40:2009 Määrittelee yleiset säännöt leikkausten esittämiseen
kaikenlaisissa teknisissä piirustuksissa.
Kuva 1.Esimerkki rakennustekniikan Kuva 2. Symmetrisen osan alalta. puolileikkaus.
Tekninen piirustus16
3.2 Leikkaukset
SFS-ISO 128-44:2009 Määrittelee yleiset säännöt leikkausten ja
5.1 ISO-toleranssitOte standardin SFS-ISO 286-1 EN 20286-1:1990 perustoleranssiastetaulukosta.
Tekninen piirustus28
5.1 ISO-toleranssit
Ote standardin SFS-ISO 286-1 EN 20286-1:1990 reikien peruseromittojen taulukosta ja kuvaajasta.
Tekninen piirustus29
5.1 ISO-toleranssit
Ote standardin SFS-ISO 286-1 EN 20286-1:1990 akselien peruseromittojen taulukosta ja kuvaajasta.
Tekninen piirustus30
5.1 ISO-toleranssit
SFS 2231:1973Valikoima reikäkannan sovitteita
SFS 2232:1973Valikoima akselikannan sovitteita
SFS 2872:1973Reikä- ja akselitoleransseja yleiskäyttöön
Tekninen piirustus31
5.2 Toleranssiteoriaa
Toleranssi on valmistuksessa sallittava mitan vaihtelu, jolla varmistetaan osien tyydyttävä toiminta siten, että työkappaleen mitta on kahden sallitun rajan sisällä.
Eräitä keskeisiä termejä:Perusmitta, nimellismitta: Mitta, josta rajamitat lasketaan
käytettäessä ylä- ja alaeromittojaTosimitta: mittaamalla todettu mittaRajamitat: Suurin ja pienin sallittu mitta, mukaan lukien ko.
arvot, joiden välillä tosimitan tulee olla (ks. esim. 1 ja 2, kappale 5.2)
Tekninen piirustus32
Eräitä keskeisiä termejä:Nollaviiva: Perusmitta, johon eromitat ja toleranssit liittyvät
(graafisessa esityksessä suora viiva).Eromitta: Tietyn mitan (tosimitta, rajamitta,...)
ja vastaavan perusmitan erotus.Yläeromitta (ES, es): Ylärajamitan
ja vastaavan perusmitan erotus.Alaeromitta (EI, ei): Alarajamitan
ja vastaan perusmitan erotus.
5.2 Toleranssiteoriaa
Tekninen piirustus33
5.2 Toleranssiteoriaa
Eräitä keskeisiä termejä:Välys: Reiän ja akselin mittojen positiivinen erotus ennen
asennusta. Akselin halkaisija on pienempi kuin reiän.
Ahdistus: Reiän ja akselin mittojen negatiivinen erotus ennen asennusta. Akselin halkaisija on suurempi kuin reiän.
Sovite: Kahden toisiinsa liitettävän elementin mittojen eroista (ennen asentamista) riippuva ominaisuus.
Rajamitat (ylä- ja alarajamitat):Minimi = (100 + 0,012) mm = 100,012 mm Maksimi = (100 + 0,066) mm = 100,066 mm
Tekninen piirustus36
6 Geometrinen tolerointi ja pinnankarheus
Tekninen piirustus37
6.1 Geometrinen tolerointi SFS 4443:1980
Standardi määrittelee peruselementit ja peruselementti-järjestelmät.
Tekninen piirustus38
6.1 Geometrinen tolerointi
SFS-EN ISO 1101:2006Esittelee geometrisen toleroinnin perusperiaatteet ja –vaatimukset työkappaleiden geometriselle toleroinnille.
Tekninen piirustus39
6.1 Geometrinen tolerointi
SFS-EN ISO 2692:2007 Määrittelee maksimimateriaali-, minimimateriaali- ja
vastavuoroisuuden vaatimuksen, sekä käsittelee niiden soveltamista.
Eräitä keskeisiä termejä:Maksimimateriaalivaatimus: Asettaa toleroidulle mittaelementille maksimimateriaalimitan, jota ei saa ylittää kokoonpantavuuden varmistamiseksi.
Tekninen piirustus40
6.1 Geometrinen tolerointi
Minimimateriaalivaatimus: Asettaa toleroidulle mittaelementille minimimateriaalimitan, jota ei saa alittaa, esim. riittävän seinämäpaksuuden varmistamiseksi.
Vastavuoroisuuden vaatimus: Sallii mittatoleranssin laajentamisen tietyissä tapauksissa. Voidaan käyttää sekä maksimimateriaali- että minimimateriaalivaatimuksen kanssa.
Menorajan mitta (MMS): Määrää elementin menorajan.
Minimirajan mitta (LMS): Määrää elementin minirajan.
Laskennallinen menorajan mitta (MMVS): Menorajamitan, MMS ja geometrisen toleranssin yhteisvaikutus.
Tekninen piirustus41
6.1 Geometrinen tolerointi
Esimerkki 1. Maksimimateriaalivaatimus ulkopuoliselle lieriömäiselleelementille.
Osan toiminto voisi olla kokoonpano yhdessä esimerkin 2 osan kanssa.
Tekninen piirustus42
6.1 Geometrinen tolerointi
Esimerkki 2. Maksimimateriaalivaatimus sisäpuoleiselle lieriömäiselle elementille.
Tekninen piirustus43
6.2 Pinnankarheus SFS-EN ISO 1302:2002
Esittelee säännöt pinnan ominaisuuksien ilmoittamiseen teknisissä tuoteasiakirjoissa graafisten tunnusten ja tekstimerkintöjen avulla.
Tekninen piirustus44
6.2 Pinnankarheus
Pinnankarheusparametreja• Tyypillinen on profiilin keskipoikkeama, Ra• On olemassa useita kymmeniä erilaisia:
Rt, Rz, Rsk, Rmr,…
Ra on helppo mitata ja arvioida, mutta ei välttämättä luonnehdi pintaa hyvin.
Tekninen piirustus45
6.3 Pinnankarheusmerkinnän kehittyminen
SFS 2039 (vanhentunut): Vuonna 1969 voimaan tullut ensimmäinen muutos, joka kumosi SFS B.II.53 standardin mukaiset pintamerkit.
SFS-ISO 1302 (vanhentunut): Vuonna 1993 ilmestynyt standardi, jossa pintamerkit muuten samanlaisia kuin standardissa SFS 2039, mutta lisänä Ra ja muita pieniä eroavaisuuksia.
SFS-EN ISO 1302: Vuonna 2002 ilmestynyt nykyinen merkintätapa. Sisältää merkittäviä muutoksia aikaisempiin standardeihin verrattuna.
Tekninen piirustus46
7 Kierteet ja kierteitetyt kappaleet
Tekninen piirustus47
7 Kierteet ja kierteitetyt kappaleet
SFS-EN ISO 6410-1:1996Osa 1 sisältää menetelmät kierteiden ja kierteitettyjen kappaleiden esittämiseen teknisissä piirustuksissa.
Tekninen piirustus48
7 Kierteet ja kierteitetyt kappaleet
SFS-EN ISO 6410-3:1996Osa 3 käsittelee kierteitettyjen kappaleidenyksinkertaistettua esittämistä kierreholkkeja lukuun ottamatta.
Pienihalkaisijaisten kierteiden yksinkertaistaminen standardin SFS-EN ISO 6410-3 mukaisesti.
Tekninen piirustus49
7 Kierteet ja kierteitetyt kappaleet
SFS-ISO 15786:2008Määrittelee säännöt piirustuksissa olevien reikien, upotusten, sisäkierteiden ja viisteiden yksinkertaistetulle esittämiselle, mitoittamiselle sekä toleroinnille.