TEKNILLINEN KORKEAKOULU Sähkö- ja tietoliikennetekniikan osasto Matti Haikka Massaluetteloiden tuottaminen CAD-ohjelmista Sähkösuunnittelijan näkökulma Diplomityö, joka on jätetty opinnäytteenä tarkastettavaksi diplomi-insinöörin tutkintoa varten Espoossa 8.5.2006. Työn valvoja Professori Liisa Halonen Työn ohjaaja Insinööri Osmo Taulu
85
Embed
TEKNILLINEN KORKEAKOULU Sähkö- ja tietoliikennetekniikan ...lib.tkk.fi/Dipl/2006/urn006220.pdf · TEKNILLINEN KORKEAKOULU Sähkö- ja tietoliikennetekniikan osasto Matti Haikka
This document is posted to help you gain knowledge. Please leave a comment to let me know what you think about it! Share it to your friends and learn new things together.
Transcript
TEKNILLINEN KORKEAKOULU Sähkö- ja tietoliikennetekniikan osasto Matti Haikka Massaluetteloiden tuottaminen CAD-ohjelmista Sähkösuunnittelijan näkökulma
Diplomityö, joka on jätetty opinnäytteenä tarkastettavaksi diplomi-insinöörin tutkintoa varten Espoossa 8.5.2006. Työn valvoja Professori Liisa Halonen Työn ohjaaja Insinööri Osmo Taulu
TEKNILLINEN KORKEAKOULU Diplomityön tiivistelmä Tekijä: Matti Haikka Työn nimi: Massaluetteloiden tuottaminen CAD-ohjelmista Päivämäärä: 8.5.2006 Sivumäärä: 54 Osasto: Sähkö- ja tietoliikennetekniikan osasto Professuuri: S-118 Valaistuslaboratorio Työn valvoja: Professori Liisa Halonen Työn ohjaaja: Insinööri Osmo Taulu Työn tavoitteena oli selvittää sähkösuunnittelijan CAD-ohjelmalla tekemän massa-laskennan vaikutuksia suunnittelutyöhön. Työssä tutkittiin sähköalan massalaskentaa talonrakennushankkeissa. Massalaskenta on nykyään urakoitsijoiden tehtävänä, ja tarjouslaskentavaiheessa tehdään suuri määrä tuottamatonta työtä, kun kaikki tarjoajat laskevat erikseen suunnitelman massat. Tarjouslaskentavaiheen hyödyn lisäksi massaluetteloiden tuottamiselle suunnittelu-vaiheessa on muitakin perusteluita. Luetteloita voidaan esimerkiksi käyttää sopimus-asiakirjoina ja niitä voidaan hyödyntää rakennuksen huoltokirjaa tehtäessä. Työssä esitetään kolmitasoinen malli massaluetteloille, lähtien yksinkertaisesta piste-luettelosta ja päättyen kattavaan tuote- ja tarvikeluetteloon. Eritasoisille luetteloille esitetään tarkoituksenmukaisia käyttökohteita ja tavoitteeksi asetetaan, että luettelot täydentyisivät hankkeen aikana, jolloin rakennuksen valmistuessa luovutus-dokumentteihin voitaisiin sisällyttää täydellinen luettelo käytetyistä sähkötarvikkeista. Alalla on useita vuosia puhuttu laskennan siirtämisestä suunnittelijoille, mutta esteenä on ollut ohjeiden ja työkalujen puute. Ohjeita on nyt alettu luoda, ja tämä työ luo perustaa ohjeiden kehittämiselle edelleen. Myös kehittyneimmät suunnitteluohjelmat ovat nyt sellaisia, että niillä voidaan tuottaa luotettavia ja käyttökelpoisia massa-luetteloita. Alimman tason luettelon tuottaminen työskenneltäessä kehittyneimmillä työkaluilla lisää suunnittelijan työmäärää muutamalla prosentilla. Suunnittelijan on käytettävä suunnitteluohjelmaa oikein ja tiedettävä piirtäessään, mitä tietoja luetteloon halutaan. Työn tuloksena syntyi myös kehitysehdotuksia suunnittelun tehtäväluettelon ja suunnitteluohjelmistojen kehittämiseksi. Työn teettäjänä ja pääasiallisena rahoittajana toimi JP-Talotekniikka Oy. Avainsanat: CAD, massalaskenta, massaluettelo, määräluettelo, sähkö- suunnittelu, sähköurakointi, tuotemalli
HELSINKI UNIVERSITY OF TECHNOLOGY Abstract of the Master’s Thesis Author: Matti Haikka Name of Thesis: Producing bills of quantities using CAD-programs Date: 8th May 2006 Number of pages: 54 Department: Department of Electrical and Communications Engineering Professorship: S-118 Lighting Laboratory Supervisor: Professor Liisa Halonen Instructor: Osmo Taulu, B.Sc.(Tech.) The aim of this thesis was to determine the impact to the electrical design work when quantity calculation is done by a designer using a CAD program. The thesis examines the quantity calculation in electrical field of the construction industry. Nowadays, electrical contractors complete quantity calculation before the construction tender is submitted. A considerable amount of non-profitable work is thus carried out in the bidding phase. There are also other arguments for the designer to complete quantity calculation besides just the advantages this offers in the bidding phase. For example, the bills of quantities can be used as parts of contracts and they can also be used in preparing a maintenance manual for the building. This thesis presents a three-level model for bills of quantities, beginning with a simple list of electrical points and ending with an all-inclusive list of electrical components and devices. Proper applications for these different lists are also outlined. Further information should progressively be added to the lists as the project progresses, thereby producing a complete list of all electrical components and devices by the time the construction is finished. It has often been proposed that designers should do the calculations, not the contractors, but one obstacle to this has been a lack of tools and guidelines. In past years new guidelines have been drafted, and this thesis provides a basis to continue improving them. Nowadays, the most sophisticated CAD programs are able to produce definitive and useful material lists. The production of the lowest-level list would increase the designer’s workload by only few percent. Added to this, the benefit of the first-level bill of quantities calculated by a designer would save millions of euros per year in construction costs. The thesis also presents proposals for developing the planning worklist and CAD programs. The thesis was commissioned and partly financed by JP Building Engineering Ltd. Keywords: CAD, bill of quantities, computation of quantities, electrical contracting, electrical design, quantity calculation, product model
ALKUSANAT Jo pienestä pitäen monet sukulaiseni pitivät selvänä, että minusta tulee isona insinööri. Muitakin vaihtoehtoja oli, mutta tässä sitä nyt ollaan ja ihmetellään, että mitähän seuraavaksi. Viime vuosiin on mahtunut tunteita epätoivosta onnistumisen riemuun – aivan kuten tämän työn tekemiseenkin. Tämän työn aloittaminen oli hyppy lähes tuntemattomaan, mutta nyt voi sanoa, että kyllä se kannatti. Kiitokset JP-Talotekniikalle, erityisesti osastonjohtaja Osmo Taululle, työn mahdollistamisesta ja kiitos myös kaikille työkavereille, jotka ovat apuaan antaneet. Pienistä puroista syntyy suuria virtoja. Kiitos työn valvojalle professori Liisa Haloselle erittäin innostuneesta suhtautumisesta sekä hyödyllisistä neuvoista ja kommenteista. Kiitos Neuvottelevat Sähkösuunnittelijat ry:lle sekä Sähkö- ja teleurakoitsijaliitto STUL ry:lle avusta ja tuesta. Kiitokset myös niille kymmenille eri yritysten edustajille, jotka ovat työtäni tavalla tai toisella tukeneet. Suurimmat kiitokset kuuluvat kuitenkin kotijoukoille, Eevalle, Maijalle ja Niilolle, jotka ovat jaksaneet tarpoa kanssani tämänkin urakan läpi. Otaniemessä vapunpäivänä 2006 Matti Haikka
1.1 TAUSTAA .............................................................................................................................................. 1 1.2 TYÖN TAVOITE JA SISÄLTÖ.................................................................................................................... 2 1.3 JP-TALOTEKNIIKKA OY ........................................................................................................................ 3
3.1 HISTORIAA .......................................................................................................................................... 12 3.2 NYKYINEN KÄYTÄNTÖ ........................................................................................................................ 13 3.3 TULEVAISUUS ..................................................................................................................................... 15
3.3.1 Miten muualla? ...................................................................................................................... 15 3.3.2 Eri urakkamuotojen vaikutukset ............................................................................................ 15
4.1 MITÄ MASSALUETTELOT OVAT ........................................................................................................... 17 4.2 MASSALUETTELOIDEN KÄYTTÖKOHTEET............................................................................................ 17 4.3 ERITASOISET LUETTELOT .................................................................................................................... 18
4.3.1 I taso ................................................................................................................................. 18 4.3.2 II taso ................................................................................................................................. 19 4.3.3 III taso ................................................................................................................................. 20
4.5 MASSALASKENTAAN LIITTYVÄ TUTKIMUS JA KEHITYS ....................................................................... 23 4.5.1 Tuotemalli ja massaluettelot .................................................................................................. 25
Joistakin objekteista voidaan lisäksi kertoa muitakin tietoja. Esimerkiksi valaisimista
voidaan ilmoittaa lamppujen lukumäärä, kokonaisteho, asennustapa ja valmistajan antamaa
muuta informaatiota. Nämä kentät sisällytettiin vuonna 2003 julkaistuun 2x2-kirjastoon. 1 www.iai-international.org 2 Olio on tässä suunnitteluohjelman suunnitteluobjekti, joka sisältää tietoa itsestään. Esim. ovi tietää olevansa ovi, jolla on tietyt mitat ja joka liittyy seinään. Luokka sisältää samantyyppisiä olioita, ja kirjasto on kokoelma näitä luokkia. IFC-olioissa on tarkkaan määritelty, mitä tietoa ne voivat sisältää.
11
Määrittelyjen puutteellisuuden vuoksi laitevalmistajat eivät ole voineet tuottaa IFC:n
mukaisia tuotetietoja, ja tällöin sähkösuunnitelmaakin on ollut mahdotonta tehdä IFC-
muotoon. Suurin este IFC:n yleistymiselle käytännössä on kuitenkin ollut se, että
markkinoilla on tiettävästi vain kaksi IFC-yhteensopivaa sähkösuunnitteluohjelmaa:
suomalainen MagiCAD Electrical ja norjalainen DDS Electrical Partner FP [Sus05]. DDS-
ohjelmassa on sekä IFC-tiedoston tuonti- että vientimahdollisuus [Dat06], MagiCADissa
vain vientimahdollisuus, joka sekin tuli vasta ohjelman 2005.9-versioon marraskuussa
2005.
Keskeneräisyys ja varsinkin sähköalalla työkalujen vähäisyys ovat IFC:n suurimmat
ongelmat. Silti näyttää siltä, että ainakin jossain määrin IFC tulee käyttöön myös sähkö-
alalla, ensi alkuun erityisesti sellaisissa tarkoituksissa, joissa ei tarvita täydellisiä teknisiä
tietoja. Esimerkiksi törmäystarkastelut voidaan suorittaa pelkkien geometriatietojen
perusteella. CAD-ohjelmien de facto -standardi1, dwg-tiedostomuoto, tullee kuitenkin
säilymään pitkään pääasiallisena tallennus- ja siirtomuotona. Tiettävästi yksi ensimmäisistä
projekteista, joissa sähkösuunnitelmia siirretään osapuolelta toiselle IFC-muodossa, on
tehty Senaatti-kiinteistöjen toimeksiannosta talvella 2005–2006. Sähkösuunnittelun tässä
projektissa toteutti JP-Talotekniikka.
1 De facto -standardi on käytännössä valta-aseman saavuttanut toimintatapa, jolla ei kuitenkaan ole virallista standardin asemaa.
12
3 SÄHKÖURAKAN KUSTANNUSLASKENTA
Tässä luvussa käsitellään sähköurakan kustannus- ja tarjouslaskentaa niiltä osin, joilta se
liittyy massalaskentaan.
3.1 Historiaa
Suomessa sähköurakan hinnoittelu on perustunut ja perustuu edelleen pääasiassa yksikkö-
hintoihin1. Jo vuoden 1912 työehtosopimuksessa (”Työjärjestys monttööreille”) [Työ12]
on lueteltu kolmisenkymmentä hintaa eri asennuksille. On vaikea sanoa, miten yksikkö-
hinnat on tuohon aikaan määritelty, mutta on selvää, että myös sata vuotta sitten todelliset
yksikkökustannukset ovat vaihdelleet suuresti. Viisi metrin pätkää johtoa on varmasti ollut
silloinkin hitaampaa ja kalliimpaa asentaa kuin yksi viiden metrin pätkä.
Tarkkaa tietoa siitä, milloin urakointi ja suunnittelu ovat eriytyneet omiksi toimialoikseen,
ei ole, mutta tiedossa on, että suunnittelijat ovat vielä 1980-luvun alussa suorittaneet
massalaskentaa [Mäe06]. Sähköalalla on ollut pelkästään määrälaskentaan erikoistunut
yrityskin, Sähkölaskenta Oy, jonka toiminta hiipui tietokoneiden tulon myötä 1980-luvulla
[Grö06]. Massalaskennan urakoitsijalle siirtymisen syiksi on arvailtu mm. suunnitelmien
muutoksia rakennusaikana. Kun suunnittelijan laskemat massat eivät ole kuitenkaan
pitäneet paikkaansa, suunnittelijat ovat ehkä lakanneet sisällyttämästä niitä suunnitelmiin
ja hakeneet siten kilpailuetua. Syyllistä voi hakea niin suunnittelija- ja urakoitsijapuolelta
kuin tilaajan taholta. Koko ajan kiristyneet aikatauluvaatimukset ovat aiheuttaneet sen, että
muutoksia tehdään usein ehdottomasti liian myöhään.
1 Yksikköhinta on tietyn tarkasti määritellyn työsuorituksen tai työsuorituksen ja tarvikkeen yhdistelmän hinta.
13
3.2 Nykyinen käytäntö
Sähköurakan hinta muodostuu työ- ja materiaalikustannuksista sekä lisäkustannuksista.
Lisäkustannukset koostuvat yrityksen toiminnan aiheuttamista kuluista kuten vuokrista,
vakuutuksista, poistoista ja tavoitellusta katteesta. Lisäkustannusten määrittely tehdään
liiketaloudellisin periaattein, joten sitä ei tässä käsitellä enempää. Materiaalikustannukset
ovat menoja ostetuista tarvikkeista. Työkustannukset muodostuvat kohteeseen kulutetun
ajan työpalkoista lisättynä sosiaalikustannuksilla. Yrityksissä tehdään aina myös työtä, jota
ei voida laskuttaa keneltäkään, vaan joka pitää sisällyttää lisäkustannuksiin. Tällaista työtä
on muun muassa tarjouslaskenta.
Tarjouslaskennan tavoite on määritellä hinta, jolla urakka voidaan suorittaa kannattavasti.
Hinnan määrittämistä varten on selvitettävä tarvittavat materiaalimäärät. Sen jälkeen hinta
voidaan määritellä pakettihintojen avulla, jotka sisältävät työ- ja tarvikekustannukset.
Myös omia tietoja vastaavista vanhoista urakoista voidaan tietysti käyttää hyväksi. Silloin
tällöin ongelmia saattaa aiheuttaa se, että yleisesti käytetyn, Sähköinfo Oy:n ylläpitämän
pakettitietokannan hinnoissa työn osuus ei perustu mihinkään tutkimukseen tai laskelmaan,
vaan hinnat ovat kehittyneet pikkuhiljaa historian saatossa. Tarjouslaskijan tulee tietää
tämä, koska pienissä urakoissa työkustannusten suhteellinen osuus nousee pakettihinnoissa
käytettyä osuutta suuremmaksi. [Tar06]
Tyypillisessä sähköurakassa urakkakohtaiset kustannukset ovat noin kolme neljäsosaa ja
lisäkustannukset yhden neljäsosan. Urakkakohtaisista kustannuksista noin kolmasosa on
työkustannuksia ja kaksi kolmasosaa materiaalikustannuksia. Materiaalikustannuksista
suurin osa syntyy usein keskuksista ja valaisimista, mutta toisaalta suurin työmäärä liittyy
sähköpisteisiin. Muut materiaalikustannukset jakautuvat suurin piirtein puoliksi
laskettavien (pisteet) ja mitattavien (kaapelit, johtotiet) tarvikkeiden kesken. [Tar06]
Materiaalimäärien selvittämisellä tarjousvaiheessa on siis huomattava merkitys urakan
kannattavuudelle. Kappaleittain laskettavien tarvikkeiden kustannukset voidaan laskea
lähes sadan prosentin tarkkuudella, ja mitattavistakin tarvikkeista on suurin merkitys juuri
niillä, jotka ovat helposti laskettavissa. Epävarmuus tarvikekustannuksissa on siis
merkityksettömän pieni. Laskentavirheillä voi olla kuitenkin merkittävä vaikutus kokonais-
kustannuksiin ja sitä kautta urakan kannattavuuteen. [Tar06]
14
Kuten muillakin aloilla, sähköalalla on nykyään yrityksiä, jotka ilmoittavat yhdeksi toimi-
alakseen määrälaskennan, mutta ainakaan sähköalalla termiä ei ole täsmällisesti määritelty.
Määrälaskennan sisältö voi olla valaisinluettelo tai kattava luettelo rakennuksen sähkö-
tarvikkeista tai mitä tahansa tältä väliltä.
Epäterve kilpailu aiheuttaa silloin tällöin ongelmia nykyisellä suunnittelijan ja urakoitsijan
tehtävänjaolla. Jotkut tilaajat saattavat pyrkiä käyttämään hyväkseen urakoitsijan tekemiä
laskentavirheitä, jolloin urakoitsija joutuu tinkimään työstä tai materiaaleista ja samalla
laadusta. Toisaalta taas urakoitsija saattaa laskea tarjouksen halvemmilla tarvikkeilla, kuin
suunnitelmissa on määritelty, olettaen pystyvänsä vaihtamaan ne myöhemmin. Urakoitsija
pyrkii siis määrittämään ja hankkimaan tarvikkeet niin, että niistä saatava kate on
mahdollisimman suuri. Tämä on hyvin harvoin tilaajan edun mukaista.
Usein on kuitenkin niin, että urakoitsijalla on paras ammattitaito ja kanavat hankintojen
suorittamiseen, mutta urakoitsijan suorittama hankinta ei saisi silti olla ainoa vaihtoehto.
Toisaalta mahdollisten takuukysymysten kannalta on kuitenkin selkeintä, jos urakoitsija
vastaa omasta työstään ja hankkimistaan laitteista ja tarvikkeista. Tarvikkeiden määrittely
olisi kuitenkin ainakin osittain syytä tehdä suunnittelijan ja tilaajan yhteistyönä – eikä
urakoitsija saisi pyrkiä muuttamaan näitä määrittelyjä ilman painavia perusteita ja
suunnittelijan hyväksyntää. Tällöin hankinnasta saataisiin läpinäkyvämpää ja lopputulos
olisi todennäköisemmin suunnitellun mukainen.
15
3.3 Tulevaisuus
3.3.1 Miten muualla?
Rakennusala on melko konservatiivinen ja kansalliset tavat ovat hyvinkin erilaisia, joten
ulkomaille lähdettäessä tulee tutustua tarkasti alan paikallisiin käytäntöihin. Toimintatavat
vaihtelevat Suomessakin rakennusalan eri sektoreilla, joskin massalaskenta on silti pää-
piirteittäin urakoitsijan vastuulla. Rakennusurakkatarjouspyynnöissä tosin usein on
mainittu rakennusmassat jollain tarkkuudella. Syynä lienee tilaajan halu saada suurin
piirtein samansisältöisiä tarjouksia. Vuonna 1993 tehdyssä tutkimuksessa todettiin, että
arkkitehdin tekemillä määräluetteloilla voidaan vähentää 50 % rakennusliikkeen tekemästä
määrälaskentatyöstä [Hei93]. LVI-suunnitelmista tuotetaan usein laiteluettelot, mutta muu
laskenta on urakoitsijan vastuulla. Kansainvälisesti rakennusurakoista sovitaan yleisesti
Bill of Quantities -periaatteella eli määrien perusteella, eikä ole mitään syytä, miksi tähän
ei Suomessakin voitaisi siirtyä [Kur06a].
Saksassa sähköurakan tarjoukset pyydetään paksun paperinipun perusteella, jossa on
lueteltu kaikki asennukset. Tarjouksessa on ilmoitettava erikseen tarvikkeiden ja työn
osuudet. Tarjouspyynnön oleellinen osa on siis eräänlainen määräluettelo. Nopeaa ja yksin-
kertaista ei tarjouksen tekeminen Saksassakaan ole, mutta tarjouspyynnön sisältö on
huomattavan yksiselitteinen. [Auv06]
Sähköalan suunnitelmat ovat niin yksityiskohtaisia ja monimutkaisia ja etenkin niin monia
eri komponentteja sisältäviä, että vertaaminen muihin aloihin ja tulevaisuuden
ennustaminen muiden alojen kehityksen perusteella ei liene järkevää. Muiden alojen
toimintatapoja kannattaisi kuitenkin tutkia ja etsiä sieltä onnistuneita ratkaisumalleja
ongelmiin.
3.3.2 Eri urakkamuotojen vaikutukset
Nykyään on käytössä monia erilaisia urakkamuotoja ja valittu urakkamuotokin vaikuttaa
hiukan massaluetteloiden hyödyllisiin käyttökohteisiin ja vaadittaviin sisältöihin.
Suunnittelijan tuottamien luetteloiden hyödyt ovat samankaltaisia kaikissa tapauksissa,
mutta niiden keskinäinen merkittävyys vaihtelee.
16
Urakkamuodoissa, joissa urakoitsijat kilpailutetaan toteutussuunnitelmien eli urakka-
laskentapiirustusten perusteella, luetteloiden suurin hyöty saadaan tarjouslaskennan
nopeutumisesta. Projektinjohtourakassa, jossa urakoitsija on valittu jo luonnos-
suunnitelmien perusteella, ei laskennasta ole urakoitsijan valinnassa suurtakaan hyötyä,
koska luonnosvaiheen suunnitelmat ja siten myös massamäärät voivat muuttua
huomattavastikin. Suurempi hyöty saadaan hankintavaiheessa, mikäli se on erotettu
asennustyöstä, koska tällöin tilaaja voi kilpailuttaa hankinnat suunnittelijan valmiiksi
laskemilla määrillä.
Mitä pienempiin osiin urakka on jaettu, sitä tärkeämpää sijainti- ja järjestelmätieto on
luetteloissa, jotta eri urakoitsijoiden välinen jako voidaan tehdä. Sijaintitiedosta on myös
tarvikkeiden toimitusvaiheessa hyötyä, mikäli hankinta ja asennus on eriytetty.
Sarake Selitys Piirrosmerkki Tasopiirustuksiin merkitty symboli Yksikkö m, kpl Määrä IP-luokka Tunnus (vapaaehtoinen) Sähköinen arvo Merkitään poikkeukselliset arvot Nimitys Piirrosmerkin määritelmä Asennustapa Pinta/uppo Järjestelmätunnus Sama kuin työselostuksessa/tarjouserittelyssä
19
Taulukko 2. Esimerkki pisteluettelosta.
Kohde: Piirustus: Revisio: Pvm: Määrä IP-luokka Selitys Asennustapa Järjestelmä Järjestelmän kuvaus
40 Jakorasia F H2 Sähkön pääjakelujärjestelmät 4 Pistor. 1-os maad. F H401 Pistorasiat
51 Pistor. 2-os maad. F H401 Pistorasiat 5 IP44 Pistor. 2-os maad. S H401 Pistorasiat 2 IP44 Pistor. 1-os maad. S H401 Pistorasiat 4 Kytkin 1-nap F H501 Yleisvalaistusjärjestelmä 5 Jakorasia F H501 Yleisvalaistusjärjestelmä 5 Kytkin 1-nap S H501 Yleisvalaistusjärjestelmä
I taso (pisteluettelo) II taso (kaapeliluettelo) III taso (tuoteluettelo) MagiCAD **½ *½ ** CADS *** *½ *** Sähäkkä **½ * ½ SähköARK * * -
*** hyvä ** kohtalainen * heikko - ei sovellu Massaluetteloita voidaan käyttää urakkatarjouksen tekemisessä sekä rakennusvaiheen
aikana hankinnan ja logistiikan apuna. Edelleen rakennuksen käytön aikana luetteloita
voidaan käyttää huollon ja kunnossapidon tietolähteenä.
Luettelot voidaan jakaa tietosisällön kattavuuden mukaan kolmelle tasolle. Ensimmäisen
tason luettelo sisältää laskettavissa olevat pisteet sekä johtotiet. Näistä esitetään tekninen
kuvaus ja määrä. Toinen taso sisältää I tason luetteloiden lisäksi kaapeliluettelot.
Kaapeleista esitetään tekniset tiedot ja pituudet. Kolmannen tason luettelo saadaan, kun
yksilöidään I ja II tason luetteloiden tarvikkeet tuotteen tarkkuudella. Taulukossa 6 on
yhteenveto eritasoisten luetteloiden sisältövaatimuksista ja tarkoituksenmukaisista käyttö-
kohteista.
27
Taulukko 6. Massaluetteloiden sisältö ja käyttökohteet.
Sisältö I taso II taso III taso piirrosmerkki x (x) (x) määrä x x x nimitys x x x asennustapa (x) (x) x IP-luokka (x) (x) x sähköinen arvo (x) (x) (x) järjestelmä x x x valmistaja x malli tai tyyppi (x) (x) x tuotekoodi x Käyttökohteet urakkalaskenta x x x sopimusasiakirja x x x hankinta (x) x x logistiikka x x asennus (x) x x ylläpito x
28
5 LUOTETTAVIEN JA KÄYTTÖKELPOISTEN MASSA-LUETTELOIDEN TUOTTAMISEN EDELLYTYKSET
Tässä luvussa selvitetään, mitä vaatimuksia kolmen eritasoisen massaluettelon tuottaminen
asettaa suunnittelutyölle.
STUL:n tietotekniikkaryhmän luettelomallia voidaan pitää minimivaatimuksena silloin,
kun massaluetteloiden laatiminen on suunnittelijan tehtävänä. Mallissa on määritelty taso-
piirustusten minimisisältö, jolla saadaan tuotettua yksinkertainen massaluettelo. Ryhmän
mukaan luettelon laadinnassa pääsääntö on, että luettelossa on sama tietosisältö kuin taso-
piirustuksessa [Säh05b].
Taloudellinen edellytys massaluetteloiden tekemiseksi suunnittelutyön yhteydessä on
niiden sisällyttäminen tarjouspyyntöön. Tilaajille olisi tämänkin vuoksi hyödyllistä
toimittaa ohjeita siitä, minkälaisella suunnittelutarjouspyynnöllä saa kunnollisia ja vertailu-
kelpoisia tarjouksia.
5.1 Vaatimukset suunnittelulle
Kun massaluettelon pääasiallinen käyttötarkoitus on kustannuslaskenta, on luettelon
luotettavuus hyvin tärkeää. Käyttökelpoisen massaluettelon tulee lisäksi olla sopivassa
muodossa – sekä tiedostoformaatiltaan että ulkoasultaan – sekä sisältää kaikki oleelliset
tiedot. Luettelon yhteydessä on myös selkeästi mainittava, mitä se sisältää ja mitä ei.
Luettelossa on myös oltava viitetiedot projektiin ja piirustukseen tai kaavioon, johon
luettelo liittyy. Lisäksi luettelo on päivitettävä aina tehtäessä muutoksia suunnitelmiin.
5.1.1 Nollavaihtoehto
Massaluetteloiden käytön kehittämisessä nollavaihtoehtona on vallitsevan käytännön
jatkuminen. Tässä tapauksessa suunnittelijat valitsisivat edelleen valaisimet ja tekisivät
niistä sekä muista laitteista (moottorit, lämmittimet yms.) luettelot. Muiden tarvikkeiden
määritys ja laskenta olisi edelleen urakoitsijan tehtävänä.
29
On selvää, että nykyisen tavan mukaan toimitaan vielä pitkään, ja on todennäköistä, että
joissakin tilanteissa suunnittelijan ei kannata tehdä laskentaa ollenkaan. Joka tapauksessa
urakoitsijan on tutustuttava kohteeseen tehdessään tarjousta, ja mikäli kohde on pieni
(kuten perusvarusteltu omakotitalo tai vapaa-ajan asunto), urakoitsijan tarjouslaskentaan
käyttämä aika on niin pieni, että sen vähentäminen tuskin tuo merkittävää hyötyä.
5.1.2 I taso
Ensimmäisenä kehitysaskeleena massalaskennassa on ottaa käyttöön pistekohtainen
luettelo. Se sisältää tasopiirustuksessa olevat tiedot sähköpisteistä (kytkimet, pistorasiat,
jakorasiat yms.) taulukkomuodossa ja sitä voidaan käyttää kustannuslaskennan tukena.
Kaapeloinnista ei esitetä mitään tietoja.
Pisteluettelon lisäksi suunnittelija tuottaa erilliset valaisin-, lämmitin- ja muut kojeluettelot
sekä luettelot johtoteistä. STUL:n malliluettelossa annetaan vaihtoehdoiksi laskea johto-
teiden vaaka- ja pystyosuudet, laskea vain vaakaosuudet tai jättää johtotiet kokonaan
laskematta. Johtotieluettelosta tuleekin käydä ilmi, minkä vaihtoehdon mukaan johtotiet on
laskettu.
Tällaiset luettelot voidaan tehdä ennen urakoitsijan valintaa ja suurin hyöty niistä saadaan
tarjouslaskentavaiheessa. Jo luonnosvaiheessa voidaan tehdä karkea luettelo, jossa
lasketaan mallitilojen pisteet ja kerrotaan tilojen suunnitellulla lukumäärällä. Nykyistä
arviointimenettelyä suurempaan tarkkuuteen tuskin kuitenkaan päästään, eikä
automaattinen laskenta onnistu nykyisillä ohjelmistoilla mallitilojen perusteella.
Yksinkertaisenkin massaluettelon tuottaminen vaatii, että suunnittelija tekee suunnitelmat
huolellisesti noudattaen ohjelman edellyttämiä merkintätapoja ja järjestelmämäärittelyjä.
Omatekoisia symboleita käytettäessä on varmistuttava, että ne lasketaan ja luetteloidaan
oikein. Esimerkiksi rasiayhdistelmämerkintöjä ei voi piirtää tavallisena viivoista koottuna
suorakaiteena, vaan käyttäjän on tehtävä ohjelmaan uusi symboli.
IP-luokan määrittely voi käytännössä aiheuttaa ongelmia, koska IP-luokka ei käy ilmi
piirustussymbolista. Suunnittelijan tuleekin olla erittäin huolellinen suunnitellessaan tiloja,
joissa sähköpisteiden IP-luokka poikkeaa oletusarvosta. Ratkaisu voisi olla IP-arvon tuonti
pisteelle tilan luokituksesta. Tämä edellyttää oletusarvosta poikkeavien tilojen IP-luokan
merkitsemistä tasopiirustukseen.
30
Mikäli suunnitelma on tehty ohjelmiston edellyttämällä tavalla, ohjelmista saadaan
luotettava massaluettelo helposti. Sen sijaan paljon enemmän aikaa menee luettelon jälki-
käsittelyyn, mm. ulkoasun muokkaamiseen julkaisukelpoiseen kuntoon. Sisältö-
määrittelyiden lisäksi myös luetteloiden ulkoasulle ja tietojen esitysjärjestykselle on
käytettävä yhteisesti sovittua mallia, joksi STUL:n malliluettelo sopisi hyvin. Malli-
luettelossa on määritelty sarakejärjestys, mutta ei rivijärjestystä. Rivijärjestykselle looginen
peruste voisi olla järjestelmätunnus.
Suurimmat esteet tämäntasoisten luetteloiden tuottamiselle ovat sopimuskäytännöissä ja
vanhoissa työskentelytavoissa. Ensimmäinen edellytys luetteloiden käyttöönotolle on siis
niiden sisällyttäminen optioina suunnittelutarjouksiin. Tilaajille tulee tietysti samalla
perustella, mitä hyötyä suunnittelijan tuottamista luetteloista on.
Sähköurakoitsijan hinnoittelu perustuu nykyään pakettihinnoitteluun, jossa tietyn
tarvikkeen ja asennustyön kustannukset on paketoitu yhteen. Jos suunnitelmista saisi
tuotettua luettelot näistä paketeista, urakkatarjousten tekeminen helpottuisi huomattavasti.
Tätä on jo ainakin yhden ohjelmistovalmistajan toimesta yritetty, mutta ongelmaksi on
muodostunut suunnitelman symbolien ja hinnoittelupakettien vastaavuuden määrittely.
Suunnittelijoiden tulisi kuitenkin tutustua näihin paketteihin, jotta he ymmärtäisivät
urakoitsijan tekemän tarjouslaskennan perusteet.
5.1.3 II taso
Kun I tason luetteloon otetaan mukaan kaapelit, saadaan luettelosta huomattavasti
kattavampi. Suunnittelijan tulee esittää kaapeleille reitit, jotta pituudet voitaisiin laskea.
Runkokaapelien kohdalla tämä onnistunee siten, että toteutuma on suunnitelman
mukainen, mutta ryhmäjohtojen sijaintia ei liene järkevää suunnittelijan pyrkiäkään
päättämään. Ryhmäjohtojen pituudet saadaan riittävän tarkasti selville arvioimalla [Aut05].
31
Kaapeleita suunniteltaessa voidaan käyttää tapaa, jossa ryhmäjohtojen haarojen pituudet
arvioidaan (esim. 4 m pistettä kohti) ja ryhmäjohtojen syötöt arvioidaan keskimääräisen
ryhmäkeskuksesta mitatun etäisyyden mukaan. Muut kaapelit piirretään riittävällä
tarkkuudella näkyviin. Tällöin ohjelmat osaavat laskea näkyviin piirretyt kaapelit ja piste-
luettelon perusteella voidaan arvioida ryhmäjohtojen haaroihin tarvittava määrä. Ryhmä-
johtojen syöttökaapelien arviointia ei mikään ohjelma osaa tehdä, ja ilman tietokonetta se
vie huomattavasti aikaa. Ratkaisu voisi olla suunnitelmaan määriteltävä kaapelireitti, johon
ryhmityssymbolit voisi yhdistää, ja tämän jälkeen ohjelma osaisi laskea matkan
keskukseen. Tämäkin malli voisi tosin toimia vain rakennuksissa, joissa on selkeät kaapeli-
reitit, esimerkiksi kaapelihyllyt käytävän katossa.
Johdotuksen suunnittelu suomalaisella tavalla on poikkeuksellinen, mm. uppojohtojen
esittäminen kaarevilla viivoilla on vahvasti kansallinen tapa [Sus05]. NSS ry:n
dokumentointiprojektin raportti [Dok05] tosin suosittelee käytettäväksi kansainvälisen
IEC-standardin [IEC05] mukaista viitetunnusjärjestelmää, mutta toistaiseksi muutosta ei
ole näköpiirissä. Ohjelmistovalmistajat eivät ymmärrettävästi ole kovinkaan innostuneita
toteuttamaan ohjelmiin toimintoja, joille on käyttöä vain yhdellä pienellä markkina-
alueella. On hyvinkin mahdollista, että niin kauan kuin johdotukset suunnitellaan
nykyisellä tavalla, kaapeleiden ohjelmallinen määrälaskenta ei tule onnistumaan.
Kattavan II tason luettelon tuottaminen vaatii kolmiulotteista suunnittelua sen verran, että
myös johtojen pystyosuudet suunnitellaan ja lasketaan. 3D-mallinnusta ei välttämättä
tarvitse tehdä, joskin se helpottaa suunnitelman hahmottamista.
Teollisuudessa käytetään mallia, jossa jokainen kaapeli numeroidaan molemmista päistä ja
luetteloidaan. Luettelo sisältää ainakin kaapelinumeron, -tyypin, sijainnin ja käyttö-
tarkoituksen. Yhtä perusteelliseen tarkkuuteen ei rakennusalalla ole perusteltua mennä,
koska sähköisille järjestelmille asetetut vaatimukset ovat hyvin erilaiset. Teollisuudessa
toimintavarmuus on hyvin tärkeää, rakentamisessa taas hankintahinnalla on suurempi
merkitys. Silti rakennusalallakin olisi hyödyllistä laatia kaapeliluettelo, jossa olisi
mainittuna ainakin kaapelityyppi ja sijainti edes keskuksen tarkkuudella. Tällaisen
luettelon avulla urakoitsija voi tarkastaa, että kaikki kaapelityypit ovat mukana
tarjouksessa ja tilauksessa tukkurille.
32
5.1.4 III taso
III tason luetteloissa on esitettävä kaikista tarvikkeista vähintään alempien tasojen
luetteloihin vaaditut tiedot sekä valmistaja ja tuotteen yksilöivä tunnus. Tunnus voi olla
valmistajakohtainen tai voidaan käyttää esimerkiksi Suomen sähkötukkuliikkeiden liitto
SSTL:n sähkönumeroa. Pelkällä sähkönumerolla määriteltäessä voi myöhemmin seurata
ongelmia siitä, että samaa tuotetta ei enää myydä, jolloin numerolla ei löydy ainakaan
kyseistä tuotetta. Määrittely on siis syytä tehdä myös sanallisesti. Tuote voidaan yksilöidä
sähkönumeron lisäksi tai sijasta esimerkiksi toiminnallisen kuvauksen ja mallisarjan nimen
perusteella.
Yksityiskohtaisen luettelon tuottaminen edellyttää asennussuunnitelmatasoista
suunnittelua. Kolmiulotteisuutta ei tarvita II tasoa enempää. Jos rakennuksesta on tehty
3D-malli, on kuitenkin perusteltua sijoittaa myös sähkökalusteet tähän malliin, koska siitä
voidaan tuottaa tarvittaessa sekä visualisointeja asiakkaalle että layout-kuvia urakoitsijalle.
Ongelmana on kuitenkin toistaiseksi sähköalan 3D-mallien puute. Tavallisia 2D-piirustus-
symbolejakin voi toki sijoittaa tilamalliin, mutta layout-suunnittelua niillä ei voi tehdä.
Tiedot tämän tasoisiin luetteloihin voitaisiin suhteellisen helposti saada viimeistään
urakoitsijan hankinta-asiakirjoista. Niissä tuotteet on yksilöity riittävän tarkasti. Tietojen
syöttö esimerkiksi huoltokirjaan vaatii kuitenkin sen verran aikaa, että kysymykseksi
nousee, kuka sen tekee ja maksaa. Tämäkin asia on mahdollista sopia urakkasopimuksessa
etukäteen ja siten varmistaa sen toteutuminen.
Mitä tarkempi tieto rakennuksen ylläpitäjällä on asennetuista tarvikkeista, sitä helpompi on
tarvittaessa hankkia uusia vastaavia tuotteita. Huoltokirjaan tarvitaan toki paljon muitakin
tietoja kuin hankintatiedot, mutta niiden saaminen olisi huomattavasti yksinkertaisempaa,
kun tuote olisi tarkasti tiedossa.
5.2 Arvioidut vaikutukset työmääriin
Suuri ongelma nykykäytännön muuttamisessa on muutoksen aiheuttamat kustannukset.
Suunnittelijan pitäisi pystyä hinnoittelemaan tuottamansa massaluettelot ja tilaajan pitäisi
saada luettelon hintaa suurempi hyöty, jotta luettelon tekeminen suunnittelijavoimin olisi
perusteltua.
33
Luetteloiden tuottamiskustannuksia on hyvin vaikea arvioida, luotettavia tietoja saadaan
vain useamman projektin jälkilaskennoissa. Myös tilaajien pitäisi pystyä arvioimaan
saamansa hyöty. Hyöty ei ole pelkkää kustannussäästöä, sillä massaluetteloiden avulla on
mahdollisuus suorittaa laadunvalvontaa, muutostöiden määrien valvontaa ja varustelutason
määrittelyä huomattavasti helpommin kuin tasopiirustusten avulla.
Luettelon tuottamisen vaatima lisätyö riippuu myös suuresti käytetystä suunnittelu-
ohjelmistosta. Kehittyneistä ohjelmistoista saa oikeansisältöiset luettelot hyvin pienellä
vaivalla, suurempi vaiva on luettelon muokkaamisessa haluttuun muotoon.
Joissakin projekteissa, joissa suunnittelijat ovat tehneet massalaskennan, on havaittu, että
siitä aiheutuva lisätyö on niin pieni lisäkustannus, että tilaaja on halukas sen maksamaan,
kun sille on ensin perusteltu saavutettavat hyödyt [Kal06].
Kysely on liitteenä 4. Kyselyyn vastasi kahdeksan henkilöä yhtä monesta suunnittelu-
toimistosta. Yhteenveto kyselyn vastauksista on taulukoissa 7–11. Vastausten hajonta on
erittäin suurta, josta voidaan päätellä, että mitään selkeää toimintatapaa ei nykyään ole
olemassa. Eri yrityksillä on hyvin erilaisia tarpeita ja toimintamalleja. Toisaalta yhteisten
mallien puuttuessa tilaaja joutuu massaluettelon tilatessaan määrittelemään luettelon
sisällön joka kerralla erikseen. STUL:n malliluettelo toisi tähän apua, jos se otettaisiin
yleisesti käyttöön.
Työmäärän arvioinnissa täytyy myös pitää erillään massalaskennan vaatimukset ja 3D-
suunnittelun vaatimukset. Työmäärän arvioidun kasvun suuri hajonta johtunee ainakin
osittain siitä, että jotkut ovat todennäköisesti sisällyttäneet luetteloiden tuottamisen lisätyö-
vaatimuksiin myös siirtymisen 2D-piirtämisestä 3D-suunnitteluun.
Taulukko 7. Määrälaskennan ja massaluetteloiden tuottamisen nykytilanne.
vastaajien lukumäärä
määrälaskentaa ei käytetä 2 luetteloita tuotetaan omaan käyttöön kustannusarvioinnin tueksi 3 luetteloita tuotetaan tilaajalle kustannusarvion tueksi 0 luetteloita tuotetaan urakkalaskennan tueksi 1 luetteloita tuotetaan erikseen sovittaessa 2
34
Taulukko 8. I tason luettelon tuottamisen vaatima työmäärän kasvu.
Taulukko 9. II tason luettelon tuottamisen vaatima työmäärän kasvu.
vastaaja
ka 1 2 3 4 5 6 7 8Johtoteiden osalta (%) 9 - 13 20 0 - 2 - 1,5Pää- ja runkojohtojen osalta (%) 15 - 0 30 - - - - 1,5Ryhmäjohtojen osalta (%) 20 - 5 40 15 - - - -
Taulukko 10. III tason luettelon arvioitu käyttööntulo ja työmäärän kasvu.
vastaaja ka 1 2 3 4 5 6 7 8
Kuinka pian tehdään yleisesti? (vuosi) 2007 - - 2007 - - - - -Työmäärän kasvu verrattuna Tate 95 laajuusasteeseen 2? (%) 100 50 100 50 100 200 100 - 40
Taulukko 11. Massaluetteloiden haluttu sitovuus.
vastaajien lukumäärä
Massaluettelo on sitoumuksetonta tietoa 0Massaluettelo on urakkalaskentavaiheessa sitova 0Massaluettelo on sitova sopimusasiakirja läpi projektin 8
Kysely lähetettiin toimistoille, jotka olivat ilmoittaneet kiinnostuksensa, kun kaikille
NSS:n jäsenille oli lähetetty alustava kysely vastaamishalukkuudesta. Otos ei siten ole
satunnainen, eikä välttämättä edusta suunnittelijoiden keskimääräistä käsitystä ja mieli-
pidettä. On hyvin todennäköistä, että vastaajat olivat niitä, joilla on asiaan jyrkimmät
mielipiteet. Selkeästi luetteloiden tuottamista suunnittelun yhteydessä vastusti kuitenkin
vain kaksi vastaajaa. Muut olivat pääpiirteittäin sitä mieltä, että asiassa on järkeä ja sitä on
syytä ajaa eteenpäin.
5.2.2 Urakoitsijakysely
STUL ry:n mukaan urakoitsijat ovat valmiita muutokseen [Aut05]. On esitetty jopa
sellaista, että urakoitsijat eivät haluaisi tehdä mitään suunnitelmia vaan haluaisivat hoitaa
ainoastaan hankinnan ja asennuksen [Mäe06, Rae06b]. Tällainen tapa selkeyttäisi
huomattavasti osapuolten välisiä vastuita ja tuntuisi luonnolliselta käyttää suunnittelijan
ammattitaitoa suunnitteluun ja urakoitsijan ammattitaitoa asennuksiin.
35
Yhteistyössä STUL:n kanssa 27 urakoitsijalle lähetettiin kysely, jossa kysyttiin mm. yleistä
suhtautumista suunnittelijan tuottamiin luetteloihin sekä selviteltiin nykyisen laskenta-
käytännön työmääriä. Vastaukset saatiin 19 urakoitsijalta. Kysely vastauksineen on
kokonaisuudessaan liitteenä 5. Taulukossa 12 on esitetty yhteenveto urakoitsijakyselyn
vastauksista, joiden perusteella voidaan arvioida luetteloiden vaikutusta urakoitsijan työ-
määrään.
Taulukko 12. Yhteenveto urakoitsijakyselyn kysymyksistä 2 ja 3 sekä laskettu urakan pieneneminen.
keskiarvo mediaani suurin pienin Tarjouslaskennan osuus urakasta (%) 3,4 3,5 5 1,25 Tarjouslaskennan nopeutuminen I tason luetteloiden avulla (%) 49,1 50 90 10 Urakan pieneneminen I tason luetteloiden avulla (%) 1,8 1,5 3,5 0,5
Kyselyn perusteella urakoitsijat arvioivat siis valmiiden I tason luetteloiden pienentävän
koko urakkasummaa vajaalla kahdella prosentilla. Hajonta oli myös urakoitsijakyselyn
vastauksissa melko suurta, mutta vastaukset eivät kuitenkaan ole ristiriitaisia keskenään.
Massoittelun osuudeksi tarjouslaskennasta arvioitiin keskimäärin 76 %; pienin arvio oli 50
% ja suurin 90 %. Näiden vastausten ja arvioidun tarjouslaskennan nopeutumisen
perusteella massoitteluaika pienentyisi I tason luetteloiden avulla noin yhteen kolmasosaan
nykyisestä.
15 urakoitsijaa vastasi haluavansa valmiit pisteluettelot suunnittelijalta, ja 12 vastaajaa
olisi myös valmis ottamaan luettelot huomioon tarjoushinnassa.
36
5.3 Yhteenveto
Luotettavien luetteloiden tuottaminen vaatii huolellista suunnittelua ja ohjelmien
edellyttämien merkintätapojen käyttämistä. Etenkin normaalista poikkeavien tilojen
(esimerkiksi märät tilat) suunnittelussa on oltava erityisen huolellinen, jotta mm. pisteiden
IP-luokitus merkitään oikein. Omatekoisia symboleita käytettäessä on huolehdittava, että
ne on tehty ohjelman vaatimalla tavalla. Luetteloissa on myös oltava maininta siitä, mitä ne
sisältävät, ja varsinkin siitä, mitä ne eivät sisällä. Täydellisten II tason luetteloiden
tuottaminen vaatisi jokaiselle kaapelille reitin määrittelyn. Kaikkien kaapelien piirtäminen
näkyviin ei ole järkevää, joten pituustiedon sisältävien luetteloiden tuottaminen vaatii
ohjelmistokehitystä. Kaapelityyppiluettelon tuottaminen onnistuu nykyisillä työkaluilla,
eikä se vaadi muuta kuin kaikkien kaapeleiden tyyppimäärittelyn. III tason luetteloiden
tuottaminen vaatii ohjelman, jolla voi tehdä tuotemäärittelyjä. Suunnittelijan tulee myös
tuntea hyvin markkinoilla olevat tuotteet pystyäkseen vertailemaan niitä.
Suunnittelijoille suunnatun kyselyn perusteella asia on useimmille melko vieras, mutta
joillakin toimistoilla on erittäin hyvä valmius massaluetteloiden tuottamiseen suunnittelun
yhteydessä. Kyselyn ja muiden lähteiden perusteella I tason luettelon tuottaminen lisää
suunnittelun työmäärää muutamia prosentteja, II tason luettelon tuottaminen noin 20
prosenttia ja III tason luettelot kaksinkertaistaisivat työmäärän.
Urakoitsijat ovat sekä urakoitsijakyselyn että STUL:n mukaan halukkaita muutokseen, ja
he näkevät valmiiden luetteloiden tehostavan omaa työtään huomattavasti. Urakoitsijat
arvioivat valmiiden luetteloiden tuovan keskimäärin hiukan vajaan kahden prosentin
säästön urakkakustannuksissa.
Ratkaiseva edellytys luetteloiden tuottamiselle suunnittelun yhteydessä on tilaajan
halukkuus siihen. Suunnittelijoiden onkin pystyttävä perustelemaan muutoksen
hyödyllisyys ja myymään oma osaamisensa tilaajille.
37
6 MASSALUETTELOIDEN KUSTANNUKSET JA TALOUDELLISET HYÖDYT
Tässä luvussa selvitetään, onko massaluetteloiden laadinta suunnittelutyön yhteydessä
taloudellisesti järkevää.
Sähkösuunnittelualalla on yleisesti käsitys, että suunnittelijan tuottaessa massaluettelot
kaikki osapuolet hyötyvät. Osmo Massinen osoitti diplomityössään [Mas02], että olisi
kokonaistaloudellisesti edullista, kun urakkalaskenta tehtäisiin suunnittelijan tuottamien
massaluetteloiden avulla. Samansuuntainen tutkimustulos rakennesuunnittelun alueelta
saatiin Arkkitehdin CAD-suunnittelu ja työmaa -tutkimuksessa [Hei93], jossa osoitettiin,
että vaikka arkkitehdin työmäärä kasvaisi määräluetteloita tuotettaessa 10–20 %, niin nämä
kustannukset saadaan takaisin pelkästään urakoitsijoiden laskentatyön vähenemisen kautta.
Vuonna 2003 RAKLI, STUL ja NSS solmivat sopimuksen, joka suosittelee sisällyttämään
tarjouspyyntöasiakirjoihin määräluettelot laskettavissa olevista tarvikkeista. Tämä sopimus
ei ole johtanut käytäntöjen muuttumiseen, vaikka etenkin urakoitsijat odottavat saavansa
massaluetteloita suunnittelijoilta [Aut05].
Urakoitsijan tekemistä tarjouksista noin joka kymmenennen on sanottu johtavan tilaukseen
[Aut05, Tii05], joten yhden tilauksen tulee kattaa urakkatyön lisäksi kymmenen tarjouksen
tekemisen kustannukset. Urakoitsijakyselyn perusteella ”hit-rate” on noin 20 %, mutta on
kuitenkin selvää, että mitä pienemmäksi tarjouksien tekemisen kustannukset saadaan, sitä
kannattavampaa toiminta on.
Massalaskennan osuus tarjouksen tekemiseen kuluvasta ajasta on nykykäytännöllä
urakoitsijakyselyn perusteella noin 75 %, ja vaihteluväli oli 50–90 %. Valmiit luettelot
sähköpisteistä ja johtoteistä lyhentävät urakoitsijoiden tarjouslaskenta-aikoja
huomattavasti, koska suurin osa tarjouksen tekemisen ajasta kuluu nimenomaan pisteiden
laskemiseen ja johtoteiden mittaamiseen. Vaikka tällä ei olisikaan välitöntä kustannus-
vaikutusta tilaajalle, se tuo kuitenkin urakoitsijalle mahdollisuuden vastata useampiin
tarjouspyyntöihin.
38
Senaatti-kiinteistöjen asiantuntijan Antti Kurosen mukaan luetteloiden sisällyttäminen
sopimuksiin sitovina asiakirjoina toisi niin paljon lisätarkkuutta kaupan sisältöön, että
riitely sopimuksen sisällöstä vähenisi, jolloin suunnittelijalle maksettu lisäpalkkio
säästettäisiin helposti takaisin vähentyneinä työvoimakuluina [Kur06b]. Tätä on kuitenkin
mahdoton laskennallisesti etukäteen osoittaa.
6.1 I taso
Urakkakilpailun perusteella suoritettavan sähköurakoinnin arvioitu liikevaihto on jonkin
verran alle 1 miljardia euroa, ja jos edellä esitetyn perusteella tästä voidaan säästää 1,8
prosenttia, on säästetty summa noin 18 miljoonaa euroa [Väl06b]. Toisaalta on esitetty,
että sähköalan tarjouslaskennan kustannukset olisivat 70 miljoonaa euroa [Tii05] ja jos
tarjouslaskenta nopeutuisi 50 %, kuten urakoitsijakyselyn vastauksista voidaan arvioida,
säästöpotentiaali olisi jopa 35 miljoonaa euroa. Urakoitsijakyselyn perusteella tarjous-
laskennan osuus urakasta on noin kolme prosenttia, ja jos tarjouslaskenta nopeutuisi
mainitun 50 %, säästöpotentiaali olisi noin 15 miljoonaa euroa.
Vaikka suunnittelun työmäärä kasvaisi kymmenenkin prosenttia, se olisi SKOL:n tilaston
[Las04] mukaisen talonrakennusalan sähkösuunnittelun 30 miljoonan euron liikevaihdosta
vain 3 miljoonaa euroa. Huolimatta siitä, että SKOL:n tilasto ei kata kaikkia sähkö-
suunnittelutoimistoja, on talonrakennusalan sähkösuunnittelun liikevaihto kuitenkin
huomattavasti pienempi kuin koko sähköteknisen suunnittelun 150 miljoonan euron liike-
vaihto [Väl06]. Näyttäisikin siis todennäköiseltä, että kokonaishyöty suunnittelijan
tuottamista luetteloista olisi yhteensä useita miljoonia euroja, ehkä jopa 10–20 miljoonaa
euroa.
Eräästä suuresta suunnittelutoimistosta saatiin toteutetun projektin pohjalta arvio I tason
massaluetteloiden tuottamiseen vaaditusta lisäajasta. Toteutunut kustannusvaikutus on ollut
reilusti alle 10 % suunnittelukustannuksista [Kal06].
39
Taulukossa 13 on esitetty suunnittelun ja urakoinnin työmäärien muutoksien välinen
yhteys sillä tavalla, että koko urakan työmäärä pysyy samana. Urakoitsijakyselyn tulosten
perusteella urakoitsijat arvioivat koko urakan työmäärän vähenevän keskimäärin 1,8 %, jos
he saisivat I tason mukaiset massaluettelot suunnittelijalta. Tällä perusteella näyttäisi siis
siltä, että urakan kokonaistyömäärä vähentyisi hiukan. Esimerkiksi jos suunnittelun 8
prosentin osuus kasvaisi 5 prosenttia ja urakoitsijan osuus vähenisi vain yhdenkin
prosentin, laskisi koko urakan hinta 0,5 prosenttia. Urakoitsijan työmäärän väheneminen
kahdella prosentilla pienentäisi koko urakkaa 1,4 %. On tietenkin muistettava näiden
lukujen suuret epävarmuustekijät, mutta silti vaikuttaisi selkeästi siltä, että urakan
kokonaishinta laskee, mikäli suunnittelija tuottaisi I tason massaluettelot tarjouslaskentaa
varten.
Taulukko 13. Suunnittelun ja urakoitsijan työmäärien muutosten välinen riippuvuus kokonaiskustannusten pysyessä samoina.
[Las04] Laskutustilasto 2004. Suunnittelu- ja konsulttitoimistojen liitto SKOL ry. Espoo. 2005.
52
[Leh05] Lehtiniemi, P. Määräluetteloiden tuottaminen CAD-ohjelmasta. Insinöörityö. Satakunnan ammattikorkeakoulu, sähkötekniikan koulutusohjelma. Pori. 2005.
[Lin05] Linkki - sähköalan suunnittelusovellusten integrointityökalun ja suunnittelu-metodiikan kehittäminen -hankkeen Internetsivut. http://cic.vtt.fi/ -> Vera -> Suomeksi -> Projektit -> Linkki. Luettu 6.10.2005.
[Liu04] Liuksiala, A. Rakennussopimukset: käytännön käsikirja. Rakennustieto Oy. ISBN: 951-682-741-1. Helsinki. 2004.
[Mas02] Massinen, O. Sähkösuunnittelun ja rakentamisen logistiikan kehittäminen. Diplomityö. Lappeenrannan teknillinen korkeakoulu, sähkötekniikan osasto. Lappeenranta. 2002.
[Nie00] Niemioja, S. Suunnittelun kehäprojekti ja kehittämistarpeiden kartoitus. Terve Talo -teknologiaohjelman raportti. SKOL ry, ATL ry, SAFA ry. Espoo. 2000.
[Neu00] Neuvonen, P. Aikataulut suunnittelussa ja rakentamisessa. Foorumimuistio, Rakennusfoorumi 16, 7.11.2000. WWW-dokumentti: http://www.rts.fi/ -> Rakennusfoorumit -> 38. Aikataulut suunnittelussa ja rakentamisessa 7.11.2000. Luettu 31.10.2005.
[Per92] Perttilä, H., Sätilä, H. Rakennuttaminen. Rakentajain kustannus. ISBN 951-682-244-4. Helsinki. 1992
[Pro05] Pro IT – Tuotemallitieto rakennusprosessissa -projektin Internetsivut. http://virtual.vtt.fi/proit/. Luettu 1.3.2006.
[ST06] ST-kortisto. Sähkötieto Oy. Päivitetään useita kertoja vuodessa, viimeisin päivitys 6.3.2006.
[Sup05] SuPro – kehittyvä suunnitteluprosessi -hankkeen Internetsivut. http://www.supro.info, sivut poistettu näkyvistä lokakuussa 2005. Saatavilla Internet Archive -arkistosta (http://www.archive.org/). Luettu 6.10.2005.
[Säh05a] Sähköpätevyyden ylläpitokansio. Sähköinfo Oy, Henkilö- ja Yritysarviointi Seti Oy. Päivitetään kolme kertaa vuodessa, viimeisin päivitys joulukuussa 2005.
[Rae06a] Raejärvi, T. Nykyaikainen tarjouslaskenta sähköurakointiliikkeessä. Insi-nöörityö. Helsingin ammattikorkeakoulu Stadia, tekniikan ja liikenteen toimiala. Helsinki. 2006.
53
[Rak95] Rakennuttamisen tehtäväluettelo RAP 95, RT 10-10575. Rakennustieto Oy. 1995.
[Rak06] Rakentamisen suunnittelun tehtäväluetteloiden uusimisprojekti. WWW-dokumentti: http://www.nssoy.fi/ -> Projektit -> Talotekniikan tehtävä-luetteloiden uusiminen. Luettu 16.2.2006.
[Ran05] Rantala, E. Sähkösuunnittelua nyt ja tulevaisuudessa. Plaani 1 2005. ISSN 1457-0246. 2005.
[Tal95] Talotekniikan suunnittelun tehtäväluettelo TATE 95, RT 10-10579. Rakennustieto Oy. 1995.
[Tal99] Talotekniikan suunnittelun tehtäväluettelo TATE 95 lisälehti, RT 10-10701. Rakennustieto Oy. 1999.
[Tal02] Talotekniikan rakentamisen yleiset laatuvaatimukset 2002. Rakennustieto Oy. ISBN 951-682-707-1. 2002.
[Tar06] Tarjouslaskenta. Sähköurakoitsijan tarjouslaskenta -kurssin luentomateriaali ja muistiinpanot. Sähkö- ja teleurakoitsijaliitto STUL ry. Espoo. 19.1.2006.
[Tii05] Tiik. V. Massoittelu ja tarjouslaskenta. CADS-uutiset Sähköextra 2005. ISSN 1235-6379. 2005.
[Työ12] Työjärjestys monttööreille, K. F. Puromiehen kirjapaino Oy. Helsinki. 1912. (Kopio saatavilla tekijältä tai Sähkö- ja teleurakoitsijaliitto STUL ry:stä)
[Vuo00] Vuolteenaho, J. Nykyaikainen rakennushanke. Diplomityö. Tampereen teknillinen korkeakoulu, arkkitehtuurin osasto. ISBN 952-15-0370-X. Tampere. 2000.
54
Muut lähteet
[Aut05] Palaveri Isto Aution ja Juha Grönlundin (STUL ry) kanssa 24.10.2005.
[Auv06] Palaveri Jukka Auvisen ja Antti Danskan (Insinööritoimisto Tauno Nissinen Oy) kanssa 17.1.2006.
[Grö06] Sähköposti Juha Grönlundilta 31.1.2006.
[Hyy05] Palaveri Pasi Hyypän, Aimo Timosen ja Antti Kurosen (Senaatti-kiinteistöt) kanssa 20.12.2005.
[Kal06] Palaveri Kari Kalevan (Insinööritoimisto Olof Granlund Oy) ja Juhani Mäenpään (Tekmanni Oy) kanssa 12.1.2006.
[Kiv06] Kiviniemi, A. Kansainvälinen tuotemallistandardointi - Suomi maailmalla. Tuotemallit suunnittelussa -seminaarin luentomateriaali. Rakennustieto Oy. 10.3.2006.
[Kur06a] Sahköposti Antti Kuroselta 22.2.2006.
[Kur06b] Sahköposti Antti Kuroselta 30.1.2006.
[Lai06] Laine, T. Tuotemalli-infotilaisuus Olof Granlund Oy:ssä. Muistiinpanot. 12.1.2006.
[Mar05] Sähköposti Heikki Marttilalta (T:mi He-Mar) 15.12.2005.
[Met05] Keskustelu Valo 05, Sähkö 05 & Tele 05 -messuilla Jyrki Metsolan (Kymdata Oy) kanssa 21.10.2005.
[Mäe06] Palaveri Juhani Mäenpään ja Kari Kalevan kanssa 12.1.2006.
[Mäk05] Palaveri Jouni Mäkisen (HKR-Rakennuttaja) kanssa 19.12.2005.
[Mäk06] Palaveri Alpo Mäkisen (SRV-Yhtiöt Oyj) kanssa 15.2.2006.
[Pii05] Keskustelu Valo 05, Sähkö 05 & Tele 05 -messuilla Petri Piittalan (Progman Oy) kanssa 20.10.2005.
[Rae06b] Keskustelu Jorma Raejärven (Sähkötalo-Asennus Oy) kanssa 6.3.2006.
[Ste05] Palaveri Harri Stenmanin, Esa Kopran, Juha Kopran, Ari Piiraisen ja Jukka Särkisen (JP-Talotekniikka Oy) kanssa 16.12.2005.
[Sus05] Palaveri Mauri Susilahden (Progman Oy) kanssa 14.12.2005.
[Tau06] Keskustelu Osmo Taulun (JP-Talotekniikka Oy) kanssa 7.2.2006.
[Väl05] Palaveri Esko Välimäen (NSS ry) kanssa 22.11.2005.
[Väl06a] Sähköposti Esko Välimäeltä 12.1.2006.
[Väl06b] Sähköposti Esko Välimäeltä 24.3.2006.
Toteutussuunnittelun vaihtoehtoiset laajuudet Tate 95 lisälehden mukaan LIITE 1 1(1)
Laadittavat dokumentit ja niihin liittyvät tehtävät TATE 95 kohta 4 Toteutussuunnittelu Laajuus 1 Laajuus 2 Asema- ja tasopiirustukset asemapiirustus · pisteet ja kaapelointitiedot x x · sijaintimitoitus (kaapelikartta) x · ryhmänumerointi sähkö- ja teletilojen sijoituspiirustukset · laitteiden sijaintimitoitus x x · leikkaukset ja projektiot mitoitettuna taso- ja leikkauspiirustukset · pisteet, valaisimet, keskusyksiköt, johtotiet, jakelualueet ja tilaluokitus x x · ryhmitykset keskusalueittain ilman ryhmänumerointia x x · asennustapamerkinnät x x · johtoteiden asennustapa ja korkotiedot x · johtotyypit, johdinmerkinnät ja putkitustiedot x · ryhmänumerointi · telejärjestelmien kaapelointi x · asennustilapiirustukset (esim. leikkaukset kriittisistä paikoista) x x · mitoitetut leikkaukset kattavasti · asennusdetaljit (kalustopiirustukset, erikoisasennukset jne.) · asennusdetaljit merkittävistä tai toistuvista asennuksista x Energianjakelukaaviot · muuntamon ja pääkeskusten pääkaaviot (sähköteknisesti mitoitettuna) x x · muuntamon ja pääkeskusten ryhmä- ja kojenumerointi · muuntamon ja pääkeskusten piirikaaviot ohjattavista lähdöistä x · muuntamon ja pääkeskusten kokoonpanopiirustukset · pääjohtokaaviot kaapelityypei,n jännitehäviö- ja oikosulkulaskelmat x x · pääjohtojen kaapelivetoluettelot kaapelinumeroin · jakokeskusten pääkaaviot (sähköteknisesti mitoitettuna) x x · pääkaavioiden ryhmä ja lähtötunnusnumerointi (keskusvalmistajan tietojen perusteella) · jakokeskusten piiri- ja johdotuskaaviot eri tyyppisistä lähdöistä x x · jakokeskusten piiri- ja johdotuskaaviot kaikista lähdöistä x · väyläohjauksien kaapelointi- ja johdotuskaaviot (vaihtoehtoinen tavanomaisille ohjauksille) x x · piirikaavioiden ryhmä- ja liitinnumerointi (keskusvalmistajan tietojen perusteella) · ryhmäkeskusten ja ohjaustaulujen lay-out –piirustukset tiloiltaan kriittisissa paikoissa x Selostukset, luettelot ja täydentävät piirustukset · sähköselostus x x · asennus- ja merkintäohjeet x · valaisinluettelo x x · erikoisvalaisinten piirustukset x · valaisinluettelo lopullisin tyypein · kojeluettelo x x · kojeluettelo lopullisin tyypein · LVI-kojeluettelo lähtö- ja kaapelitiedoilla täydennettynä x x · ohjauskaapelikaaviot tai -luettelo x x · ohjausjohtojen kaapelivetoluettelot kaapelinumeroin · ohjausjohtojen kytkentätaulukot · säätökaaviot kaapelointitiedoilla täydennettynä x x · kenttäkaapeloinnin kaapelivetoluettelot kaapelinumeroin Tele- ja turvajärjestelmä · kaaviot mallityypein ja esimerkiksi kaapeloinnein (aksonometriset) x x · telelaiteluettelot teknisin tiedoin x · kaaviot valittujen järjestelmien mukaisesti · telekaapelointimäärittelyt valittujen järjestelmien mukaisesti · verkostojen kytkentätaulukot · keskusyksiköiden kytkentätaulukot · kaapelivetoluettelot
1. Yleistä Tasopiirustusten perusteella laaditut/tulostetut määräluettelot on tarkoitettu helpottamaan urakka- ja/tai muutostyölaskentaa, tuottamallalaadituista tasopiirustusdokumenteista niiden sisältöä kuvaavat määrätiedot. Määrätiedot on tuotettu suunnitteluohjelmien laskemina jäljempänä esitetyin tarkennuksin.
Määräluettelo liittyy mukana toimitettuihin tasopiirustuksiin, joten niitä on käsiteltävä yhdessä ko piirustusten kanssa.
Mahdollisten tyyppitilamuotoisten esitystapojen ja tekstimuotoisten määrittelyjen osalta on määräluettelossa ja näissä tarkennuksissa täsmennettävä, mitkä massat on esitetty määräluettelossa. Suosituksesna voidaan todeta, että erityisesti urakkalaskentaa varten laadittavat määräluettelot sisältävät kohteen kokonaismäärät.
Määräluettelossa ei oteta kantaa hankintarajoihin, vaan ne määritellään muissa asia-kirjoissa.
2. Määräluetteloiden sisältö
Pisteet Määräluettelo sisältää tasopiirustuksissa esitettyjen piirrosmerkkien (symbolien) luku-määrän siinä laajuudessa, kuin se on esitetty mukana olevissa piirustuksissa.
Kaapelointi Määräluettelo ei sisällä mitään kaapelointitietoja.
Johtotiet Määräluetteloihin sisältyvät johtoteiden määrätiedot voidaan esittää eri tavoin (laajuus riippuu sovellusohjelman mahdollisuuksista).
Kohdekohtaisessa tarkennustekstissä esitetään joku seuraavista vaihtoehdoista:
Vaihtoehto 1 (3D-pohjainen suunnitelma) Määrätiedot sisältävät piirustuksiin merkityt johtoteiden vaaka- ja pystyosuudet. Määrät ilmoitetaan piirustuksiin merkittyinä pituuksina. Tarvittavat asennus-varat, kulmat, kaaret, kannet, kannakkeet ja muut asennustarvikkeet on laskennassa huomioitava normaalin laskentamenettelyn mukaisesti
Vaihtoehto 2 (2D-pohjainen suunnitelma) Määrätiedot sisältävät piirustuksiin merkityt johtoteiden vaakaosuudet. Määrät ilmoitetaan piirustuksiin merkittyinä pituuksina. Tarvittavat asennusvarat, kulmat, kaaret, kannet, kannakkeet ja muut asennustarvikkeet on laskennassa huomioitava normaalin laskentamenettelyn mukaisesti.
Vaihtoehto 3 (suunnitteluohjelma ei pysty tuottamaan johtoteiden määriä) Johtoteiden määrätiedot määrittää laskija tasopiirustuksista normaalin laskenta-menettelyn mukaisesti.
Valaisimet, kojeet ja laitteet Valaisimet, lämmittimet, kojeet ja laitteet eivät sisälly tähän määräluetteloon, vaan ne on esitetty erillisissä määrälasketuissa taulukoissa.
Keskukset Keskuksien määriä ei sisällytetä määräluetteloon.
3. Määräluetteloiden sarakkeiden selvennykset
Piirrosmerkki Tasopiirustuksiin merkitty symboli.
Yksikkö Kpl, m
Määrä Määrät esitetään piirrosmerkkien osalta kappaleina ja johtoteiden osalta metreinä.
IP-luokka IP-luokka määritetään seuraavien vaihtoehtojen mukaan:
Vaihtoehto 1 IP-luokka on määritelty piirrosmerkkikohtaisesti, jolloin eri IP-luokkien kalusteet erotellaan määräluettelossa.
Vaihtoehto 2 IP-luokkaa ei ole määritelty piirrosmerkkikohtaisesti, jolloin laskija määrittää IP-luokkavaatimukset tasopiirustusten merkintöjen perusteella.
Sähköinen arvo Piirrosmerkin sähköinen arvo merkitään vain siinä tapauksessa, että se poikkeaa normaalista, esim. yli 16 A voimapistorasioiden virta-arvo.
Asennustapa Määritellään pinta- tai uppoasennus, muut tiedot laskija määrittää taso-piirustuksista. Tieto voidaan saada jo piirrosmerkistä ja/tai nimitys/selitys-sarakkeesta, jolloin tätä saraketta ei tarvitse täyttää.
Järjestelmä Järjestelmätunnus määräytyy CAD-piirto-ohjelman tai muiden vaatimusten mukaisesti. Suosituksena todetaan, että tässä sarakkeessa esitetään sama järjestelmätunnus, kuin työselostuksessa/tarjouserittelyssä on käytetty.
Kuva 1. MagiCADilla tuotettu STUL:n mallin mukainen pisteluettelo Sarakkeet saa järjestettyä vapaasti ja otsikot voi nimetä vapaasti. Myös laskettavat järjestelmät saa valittua. Taulukossa 1 on sarakkeiden otsikoissa käytetty ohjelman omia nimityksiä ja niiden suomenkielisiä vastineita. Sarakkeiden vaihtoehtoiset kentät ovat:
− User code − Cable code − Cable description − Product group − Product code − Product
description − Manufacturer − Light source − Product note − National code − Active power − Installation code − IP class − EXE class − O1
similar − Drawing name − AutoCAD handle − X (wcs) − Y (wcs) − Z (wcs) − Layer variable − Empty column − Switchboard code − System code − System description − Room code
Kuva 2. Point 5:n Sähäkällä tuotettu STUL:n mallin mukainen pisteluettelo Sarakejärjestyksen voi valita vapaasti, mutta otsikoiden nimeäminen uudelleen ei onnistu. Luettelon sarakkeiksi saa haluamansa seuraavista:
− X-koordinaatti − Y-koordinaatti − Z-koordinaatti − Tiedostonimi − Tiedostopolku − AREA − ID-tunnus − Valmistaja − Nimitys − Tyyppi − Symbolilaji − Järjestelmä
− Asennustapa − Exe-luokka − IP-luokka − Nim. virta − Nim. teho − Käyttäjä 1 − Käyttäjä 2 − Käyttäjä 3 − Käyttäjä 4 − Käyttäjä 5 − Käyttäjä 6
Suunnittelijakysely LIITE 4 1(7)
SUUNNITTELIJAKYSELYN KYSYMYKSET JA VASTAUKSET
Tämä kysely toteutettiin marraskuussa 2005. Kysymykset laati Osmo Taulu. Kyselyä varten tiedusteltiin kiinnostusta asiaan kaikilta NSS ry:n jäseniltä ja kysely lähetettiin kaikille tiedusteluun vastanneelle 14 yritykselle.
Kyselyyn vastanneet yritykset aakkosjärjestyksessä:
Air-Ix Suunnittelu/Kaarkon Oy
Tmi He-Mar
Insinööritoimisto Etelä-Savon Sähköpalvelu
Insinööritoimisto Olof Granlund Oy
Insinööritoimisto Tauno Nissinen Oy
Kallio & Stammeier Consulting Oy
Karawatski Oy
Rajaplan Oy
Suunnittelutoimisto Hakala Oy
Sähköinsinööritoimisto Leinonen & Mantsinen Oy
Näistä yksi vastasi puhelimitse ja yksi vapaamuotoisella sähköpostilla.
Puhelimitse vastanneen pääasiallinen viesti oli, että asiaa tarkastellaan vääristä lähtökohdista. Vastaajan mukaansa määrälaskentaa ei voi erottaa kustannuslaskennasta.
Sähköpostivastauksen viesti oli seuraava:
”Kun olette markkinoineet näitä massaluetteloiden tekemisiä ja vieläpä "suurena uutena keksintönä", onko kukaan miettinyt kuka niiden tekemisen maksaa suunnittelijalle, kuka vastaa niiden oikeellisuudesta jne.?
No toisaalta se tiedetään, SUUNNITTELIJA! Mutta eikö olisi jo aika herätä miettimään asioita suunnittelijankin näkökulmasta eikä vain urakoitsijan ja sitä mitä kaikkea siihen loppuun asti kilpailtuun kiinteään suunnittelupalkkioon voi sisältää.
OHJELMAT EIVÄT OLE SE ONGELMA, NE ON JO OLEMASSA!
Olen jutellut aiheesta monen sähkösuunnittelutoimiston omistajan/suunnittelijan kanssa ja em. asiat askarruttavat monia muita kuin minua. Ei nämä massaluettelot meille lisää voluumia anna, ilmaista työtä kylläkin.”
Suunnittelijakysely LIITE 4 2(7)
NYKYKÄYTÄNTÖ
CAD-suunnitteluohjelmista saatavien määrälaskentaominaisuuksien käyttö normaaleissa suunnittelutoimeksiannoissa. Mikä seuraavista vaihtoehdoista kuvaa parhaiten nykyistä käytäntöä toimistossasi?
− Määrälaskentatoimintoja ei käytetä. − Luetteloita tuotetaan omaan käyttöön kustannusarvioinnin tueksi. − Luetteloita tuotetaan tilaajalle kustannusarvioinnin tai tilakustannusten jyvityksen
tarpeisiin. − Luetteloita tuotetaan urakkalaskentaan tukemaan urakkahinnan määrittelyä
(sitoumuksetta).
1. Määrälaskentaa suoritetaan ulkomaan projekteissa tai kun siitä erikseen on sovittu.
2. Emme käytä määrälaskentaa. Satunnaisesti olemme tehneet vientiprojekteihin materiaaliluetteloita käsityönä suunnitelmista.
3. Luetteloita tuotetaan omaan käyttöön kustannusarvioinnin tueksi pienessä mitta-kaavassa.
4. Luetteloita tuotetaan urakkalaskentaan tukemaan urakkahinnan määrittelyä (sitoumuksetta), käytetään maininnalla ”vain laskennan tueksi”.
5. – Vain valaisinluettelo tehdään, Cads tekee sen varsin helposti, jos paljon sähkölämmittimiä myös se tehdään. – Laskemme Cadsin laskurilla, mutta emme juuri talleta tuloksia, mutta ovat hyviä hinnan arvioinnissa. – Harvoin tilaajat pyytävät. – Vain valaisinluettelo.
6. Käytetään vain valaisin- ja lämmitintaulukoissa sekä osassa telekaavioita.
7. Niissä toimistoissa, joille teen töitä, massalaskentaa ei yleensä käytetä. Omissa projekteissa (telejärjestelmiä) lasken yleensä määrät.
8. – Luetteloita tuotetaan omaan käyttöön kustannusarvioinnin tueksi – Luetteloita tuotetaan tilaajalle kustannusarvioinnin tai tilakustannusten jyvityksen tarpeisiin. – Luetteloita tuotetaan urakkalaskentaan tukemaan urakkahinnan määrittelyä (sitoumuksetta). Yksittäisissä projekteissa viimeaikana.
Suunnittelijakysely LIITE 4 3(7)
1 TASON 1 MASSALUETTELOIDEN TUOTTAMINEN
Tason 1 massaluettelon sisältö on kuvattu edellisellä sivulla. Sen tarkoituksena on antaa urakkalaskentaa varten tiedot suunnitelman sisältämistä pistemääristä (normaaleiden valaisin-, koje-, yms. luetteloiden lisäksi). Kuinka paljon arvioit suunnittelun työmäärän kasvavan, jotta suunnitelmista tuotettu luettelo sisältäisi vaaditut ominaisuudet (IP-luokka ym.)
− verrattuna TATE 95 lisälehden taulukon 1 laajuuteen 1?
1. Vaatii kokonaistuntimäärästä noin 10 %.
2. 30 %.
3. 1,25-kertaiseksi.
4. Mielestäni laajuusasteella onko se 1 tai 2 luokka ei ole massoittelun kannalta suurta merkitystä, ellei oteta keskuksiin liittyviä asioita mukaan. Kysymys työ-määrän kasvusta on siinä mielessä erittäin hankala, koska työmäärän kasvuun vaikuttaa huomattavasti toimiston tämän hetkiset käytännöt sekä käytössä olevat ohjelmistot. Elikkä mihin verrataan, tällöin haarukka on 2–50 %. Meillä on ollut vuosia tavoitteena ollut sisällyttää massoittelun vaatima työskentelymallit normaaleihin suunnittelu rutiineihin. Tämän ansiosta meillä ei luetteloiden tuottaminen aiheuta merkittävää työmäärän kasvua. Arvioisin noin 2–3 %.
5. 1,5–2 kertaa.
6. 1–3 %.
7. Tietyt telejärjestelmät (esim. paloilmoitinjärjestelmä) edellyttää yleensä jollakin tasolla määrälaskentaa. Keskuksen kokoa ei pysty määrittelemään, jos ei tiedä ilmaisinmäärää. Tarkempi määrälaskenta lisää työtä hiukan (10–20 %).
8. 1–2 %
− verrattuna TATE 95 lisälehden taulukon 1 laajuuteen 2?
1. Vaatii kokonaistuntimäärästä noin 9 % kun kokonaistuntimäärä sisältää TATE 2, 3, 4, sekä 5 ja 7 tarvittavin osin eli työmaakokoukset ja luovutuspiirustukset.
2. Lisää 20 %, yhteensä 50 %. Ilman järjestelmistä saatavaa tietoa.
3. 1,15-kertaiseksi.
4. ks. ed. vastaus
5. 1,5–2 kertaa. Molemmissa tapauksissa mielestäni pitää tyypittää sähkönumeroilla tai jollakin muulla tarkalla systeemillä, varsinkin isot urakoitsijat ja tukkurit kun naputtelevat sähkönumeron omaan järjestelmään, he saavat kaikki vastaavat tuotteet vertailtua esim. hinnan perusteella. Sähkönumeroita voit joutua laittamaan enempikin sillä uppokytkin sisältää kojerasian, kojerasian tuet, nysiä, kytkinkalusteen, peitelevyn ja pari ruuvia. Jakorasia saattaa sisältää jakorasian, asennuslevy esim. kaapelihyllyyn, merkintäliuskan, huppuliittimiä ja taas pari ruuvia.
6. 1–3 %.
7. ks. ed.
8. 1–2 %. Laajuus 2 ei käytännössä lisää määräluetteloihin tuotettavia tietoja.
Suunnittelijakysely LIITE 4 4(7)
2 TASON 2 MASSALUETTELOIDEN TUOTTAMINEN
Tason 2 massaluettelon sisältö on kuvattu edellisellä sivulla. Sen tarkoituksena on antaa urakkalaskentaa varten tiedot pisteiden lisäksi myös ”metritavarasta” määrättyyn rajaan saakka. Kuinka paljon arvioit suunnittelun työmäärän kasvavan, jotta suunnitelmasta tuotettu luettelo olisi luotettava?
− johtoteiden tarkan sijainnin, mutkien, tasonvaihtojen ja pystyosuuksien esittäminen suunnitelmissa ohjelman ”ymmärtämällä” tavalla?
− pää- ja runkojohtojen tarkkojen asennusreittien esittäminen kaavioiden lisäksi rakennussuunnitelmassa?
− keskuksista lähtevien ryhmäjohtojen reitinmäärittely keskuksen ja ensimmäisen kytkentäpisteen välillä?
1. Vaikea arvioida, riippuu siitä mitä CAD-sovellusta käyttää ja tehdäänkö 2D- vai 3D-suunnitteluna.
4. Johtoteiden kuten kaapelihyllyjen, asennuskourujen, ripustuskiskojen yms. massat tuotamme kuten 1-tason luettelot. Johdotustietojen määrittäminen kaapelityyppien ja pituuden osalta onkin hyvin pitkälle määrittelyä ja kun määrittelyn suorittaa suunnittelija niin virhemahdollisuus on suuri. Yleisesti ottaen määrittely esim. kaapelityypin osalta on kohtuullisen tarkkaa, jos ko. tietoa käytetään muussakin hyväksi, kuten kaavioiden teossa. En ole kovin innokas tuottamaan esim. kaapeliluetteloja metrimäärillä, koska virheet tulevat liian suuriksi järkevään käyttöä ajatellen. Näissä asioissa kannattaa myös huomioida nykyinen rakentamiskulttuuri laskentoineen. Mutta kysymykseen. Tällä hetkellä määritämme ryhmäjohdon kaapelityypin ensimmäiseen kytkentäpisteeseen, joten lisäksi tulisi pituuden määritys, jonka työarvio 10–20 % johdotustyöstä. Nousujohdot esitämme aksonometrisessä kaaviopiirustuksissa kulkureitteineen, ainoastaan korkeusaseman määrittely on pulmallinen. Valitettavasti ei löydy työkalua, jolla korkeusaseman määrittely onnistuisi kohtuullisesti. Ei lisää työmäärää, on käytäntö.
5. Mielestäni kaapeleista ei edes kannata yrittää tehdä tarkkoja massalistoja. Tarkat metrilukemat vain nousujohdoista ja tietyistä erikoiskaapeleista. Muista kaapeleista joka arvataan tai sovitaan systeemi millä arvataan (esim. 5 metriä MMJ 5X2.5S/valaisin tai koje) ja sitten erikseen sovitaan veloitus/hyvitys, kun verrataan suunnittelijan massalistaa toteutuneeseen, kuten teollisuudessa tehdään.
6. – Me teemme jo nyt näin, 1–3 %. – Tämä ei ole tässä vaiheessa edes mahdollista. Tarvittavia lähtötietoja ei urakkalaskentavaiheessa ole saatavissa. Asennusreitit ovat oletuksia, jotka saattavat paljonkin muuttua. Tässä pitää myöntää +20 % epätarkkuus. – Tämä ei ole tässä vaiheessa edes mahdollista. Tarvittavia lähtötietoja ei urakkalaskentavaiheessa ole saatavissa. Asennusreitit ovat oletuksia, jotka saattavat paljonkin muuttua. Tässä pitää myöntää +20 % epätarkkuus.
7. -
8. – Jos suunnittelu tehty 3D:llä tai riittää pelkät vaakaosuudet (1…2%). – (1…2%) tason 2 määrittelyssä edellä kylläkään ei puhuta tästä. – En osaa sanoa enkä ymmärrä mitä hyötyä tästä olisi.
Suunnittelijakysely LIITE 4 5(7)
3 TASON 3 MASSALUETTELOIDEN TUOTTAMINEN
Tason 3 massaluettelon sisältö on kuvattu edellisellä sivulla. Sen tuottaminen edellyttää asennussuunnitelmatasoista 3 D-suunnittelua. Kaikki pisteet ja kaapelit sijoitetaan 3 D-malliin.
6. Olen tässä eri mieltä. Tarkkuus ei vaadi 3D-suunnittelua, mutta vaatii sellaisia lähtötietoja, joita ei urakkalaskentavaiheessa ole mistään saatavilla. Asennus-suunnittelua voidaan tehdä vasta laitevalinnan ollessa lopullinen. Vasta todellisilla laitteilla tehtynä tästä tarkkuudesta on jotain hyötyä.
8. Teemme nykyisin n. 50 % suunnittelusta 3D-tasoisena, jotka sitten täydennetään työkuviksi osittain meidän, osittain urakoitsijoiden toimesta. Kuitenkin siten, että ryhmät päätetään suomalaisen käytännön mukaisesti ryhmäsymboleihin.
− Kuinka pian arvioit suunnittelua yleisesti toteutettavan kuvatulla tavalla?
3. Vuonna 2007.
6. Tämä tapa ei ollenkaan sovellu suunnittele ja rakenna tai muihin joustaviin projekteihin. Se edellyttää kaiken lyömistä etukäteen lukkoon. Tällä tavoin voitaisiin heti todeta aikataulu- yms. haitat niin suuriksi, ettei tapaa kokeilun jälkeen oteta ollenkaan käyttöön.
− Kuinka paljon arvioit työmäärän kasvavan verrattuna nykyiseen laajuuteen 2,
− 1,5 kertaa suurempi?
− 2 kertaa suurempi?
− 3 kertaa suurempi?
1. Ei voida tarkasti arvioida, vaatii koeprojektin jossa työmäärä mitataan. 1,5 kertaa suurempi.
2. Riippuu ohjelmistosta, sellaisella mikä on kiiltona silmissä, ei lisätyötä ole, muuten kaksinkertainen työmäärä.
3. 1,5 kertaa suurempi.
4. No mitä tähän sanoisin. Tämä kyllä onnistuu, mutta löytyykö suunnittelijoita jotka ”viitsivät” määritellä korkeusasemia. Tämä on hyvin pitkälle sovelluksesta kiinni, elikkä pitää pystyä suunnittelemaan kahdella näytöllä joko 2D- tai 3D-näkymässä lennosta vaihtaen. Mutta se kysymys: 2 kertaa suurempi työ, jos yleensäkään onnistuu.
5. 3 kertaa suurempi ja väitän, että virhemarginaali on edelleen niin suuri, että miksi nähdä moinen vaiva, asentajat eivät noudata kuvia kuitenkaan niin tarkkaan, eivätkä he edes näe 3D-kuvia.
6. 2 kertaa suurempi. Tämä ehkä on suuruusluokka, mutta kysymys on vallan muusta kuin massoittelun tarpeista.
7. -
8. Jos perustyö on tehty 3D:llä niin reilusti alle 1,5 kertaa suurempi (siis laskettuna koko suunnittelumäärästä).
Suunnittelijakysely LIITE 4 6(7)
4 VASTUUKYSYMYKSET
Suunnittelijan tuottamien massaluetteloiden sitovuutta urakkasopimusasiakirjana ei ole määritelty. Massaluetteloiden luotettavuus edellyttää, että niiden laajuuteen sisältyvät asiat on esitetty suunnitelmissa ja tarvittavat määrittelyt tehty. Urakoitsijalle on myös pystyttävä selvästi ilmoittamaan, mitä ko. massaluettelo sisältää ja mitä ei. Mikä seuraavista malleista mielestäsi olisi paras massaluetteloiden sitovuuden vaihtoehdoksi:
− Massaluettelo on urakoitsijalle annettavaa sitoumuksetonta tietoa, jota hän voi käyttää, mutta urakkasopimus sidotaan vain suunnitelmiin.
− Massaluettelo on urakkalaskentavaiheessa laskenta-asiakirja, jonka perusteella hinnoitellaan. Valitulle urakoitsijalle annetaan mahdollisuus tarkistaa massat ja urakkasopimus sidotaan vain suunnitelmiin.
− Massaluettelo on sitova urakkalaskenta- ja sopimusasiakirja. Mahdolliset poikkeamat massaluettelon määristä käsitellään sopimuksessa määritellyillä yksikköhinnoilla molempiin suuntiin.
1. Massaluettelo on sitova urakkalaskenta- ja sopimusasiakirja. Mahdolliset poikkeamat massaluettelon määristä käsitellään sopimuksessa määritellyillä yksikköhinnoilla molempiin suuntiin. TÄMÄ sekä muuta: Urakoitsija tai muutama parhaan tarjouksen antanut urakoitsija tarkistaa massaluettelot tarjous-kilpailun 2. vaiheessa ja sitoutuu toteuttamaan korjaamansa massaluetteloiden mukaisesti kohteen. Poikkeamat ovat lisä- ja muutostöistä aiheutuvia massa-muutoksia, jotka hinnoitellaan vastaavasti yksikköhinnoilla. Eli lisä- ja muutos-töiden käsittely on sisällytettävä järjestelmään. Kohta 3 vastaa Saksassa käytettyä menettelyä, joista meillä on kokemuksia. Se vaatii tarkistusmittaukset urakan valmistuttua ja siten lisää valvontatarvetta verrattuna nykyiseen.
2. Massaluettelo on sitova urakkalaskenta- ja sopimusasiakirja. Mahdolliset poikkeamat massaluettelon määristä käsitellään sopimuksessa määritellyillä yksikköhinnoilla molempiin suuntiin.
3. Massaluettelo on sitova urakkalaskenta- ja sopimusasiakirja. Mahdolliset poikkeamat massaluettelon määristä käsitellään sopimuksessa määritellyillä yksikköhinnoilla molempiin suuntiin. Vastuukysymystä ratkottaessa on ymmärrettävä se, että aina jotain massoista voi jäädä pois eli kaikki ei siinä ole mukana. Tilaaja on saatava ymmärtämään, että jotain puutteita sen perusteella on urakoitsijan tarjouksessa, mutta kaikki tarjoukset ovat sen pohjalta samalla lähtö-viivalla eli voivat osoittaa paremmuutensa tarvikkeiden hankinnassa, työssään ja omassa kustannusrakenteessa.
4. Massaluettelo on sitova urakkalaskenta- ja sopimusasiakirja. Mahdolliset poikkeamat massaluettelon määristä käsitellään sopimuksessa määritellyillä yksikköhinnoilla molempiin suuntiin.
5. Massaluettelo on sitova urakkalaskenta- ja sopimusasiakirja. Mahdolliset poikkeamat massaluettelon määristä käsitellään sopimuksessa määritellyillä yksikköhinnoilla molempiin suuntiin. Tämä ehdottomasti, sillä tällä systeemillä myös yksikköhinnasta tulee myyntivaltti.
6. Ei YSE ota kantaa siihen kuka luettelot tuottaa, vaan missä ne esitetään. Jos luettelo annetaan kaupallisissa asiakirjoissa se on aina ennen teknisiä asiakirjoja. Teknisissäkin asiakirjoissa määrälasketut luettelot on jo kauan olleet sopimuksessa sitovia tasopiirustuksiin tai yleisiin lausahduksin verrattuna. Massaluettelo on sitova urakkalaskenta- ja sopimusasiakirja. Mahdolliset poikkeamat massaluettelon määristä käsitellään sopimuksessa määritellyillä yksikköhinnoilla molempiin suuntiin. Tämä on käytännössä ainoa vaihtoehto. Hinnoittelun ei tarvitse olla ns. yksikköhinta, vaan sähköalallakin voidaan siirtyä käyttämään tavoitekatetta ostohinnan päälle.
Suunnittelijakysely LIITE 4 7(7)
7. Massaluettelo on sitova urakkalaskenta- ja sopimusasiakirja. Mahdolliset poikkeamat massaluettelon määristä käsitellään sopimuksessa määritellyillä yksikköhinnoilla molempiin suuntiin.
8. Massaluettelo on urakoitsijalle annettavaa sitoumuksetonta tietoa, jota hän voi käyttää, mutta urakkasopimus sidotaan vain suunnitelmiin. Miksi näin, jos kerran toimitetaan, niin myös vastataan sisällöstä, kuten nykyisin esim. valaisin-luettelossa? Massaluettelo on urakkaskentavaiheessa laskenta-asiakirja, jonka perusteella hinnoitellaan. Valitulle urakoitsijalle annetaan mahdollisuus tarkistaa massat ja urakkasopimus sidotaan vain suunnitelmiin. Tämä vaihtoehto on aluksi paras koska rakennuttajan ennakkoluulot asiasta voidaan tällä poistaa. Massaluettelo on sitova urakkalaskenta- ja sopimusasiakirja. Mahdolliset poikkeamat massaluettelon määristä käsitellään sopimuksessa määritellyillä yksikköhinnoilla molempiin suuntiin. Tähän vaihtoehtoon voidaan mielestäni mennä, kunhan on saatu massaluettelon laadinta käytännön tavaksi toimia
Muita kommentteja:
1. Määräluettelot on laadittava siten, että niitä voidaan helposti käyttää sähkö-urakoitsijoiden tarjouslaskentaohjelmistoissa, siksi on tutustuttava urakkalaskenta-ohjelmistoihin ja niissä käytettyihin tietokantoihin.
Määrälaskentadokumentti/-tiedosto on laadittava määrämuotoiseksi, jota eri tarjouslaskentaohjelmistot pystyvät (ohjelmistoon tehtävän lisäyksen jälkeen) hyödyntämään.
Määrälaskentadokumentin/tiedoston on oltava niin laadittu, että kukin tarjous-laskentaohjelmisto pystyy niitä hyödyntämään (tehtävä de facto- standardi!) sisältäen ainakin seuraavat:
– valmistajan numeron
– SSTL-koodin
– asennustapa(koodin) sähköasennusalan urakkahinnoittelu-kirjan mukaisesti
Urakoitsijat on saatava mukaan kehitystyöhön.
4. Vielä tarkentaisin. Tämä se hyöty on, jota tavoitellaan. Tämän päivän sovelluksen mahdollistavat I tason luetteloiden sekä kulkureittien metrimääräluetteloiden tuottamisen riittävällä tarkkuudella. Tämä tietenkin edellyttää suunnittelua niiden mukaisesti.
Urakoitsijakysely LIITE 5 1(11)
URAKOITSIJAKYSELYN KYSYMYKSET JA VASTAUKSET
Tämä kysely toteutettiin yhteistyössä Sähkö- ja teleurakoitsijaliiton kanssa helmikuussa 2006.
Kyselyyn vastanneet yritykset aakkosjärjestyksessä:
Ansioniemen Sähkö Oy
Are Oy, Oulu
Insinööritoimisto E. Tammela
ITP-Sähkö Oy
Mikkelin Sähköasennus Oy
Kiites Oy
Laihon Sähkö Oy
Mesiel Oy
Novasähkö Oy
Paikallis-Sähkö Oy
Pohjois-Suomen Sähkö Oy
Saimaan Sähkötyö Oy
Sähkö-Aro Oy
Sähkömatti Oy
Sähköpalvelu Juha Hänninen Tmi
Sähkö-Sinssi Oy
Turun Sähköpalvelu Oy
VVS-Sähkö Oy
Urakoitsijakysely LIITE 5 2(11)
Paljonko arvioitte massoitteluun kuluvan ajan osuudeksi tarjouksen tekemiseen kuluvasta ajasta?
14. Jos massoitteluun käytettyyn aikaan otetaan mukaan tietojen syöttö tarjouslaskenta-ohjelmaan, menee kokonaisajasta massoitteluun >90 %.
15. 70–80 %
16. 85 %
17. n. 60–70 %
18. Arviolta 80 %
Urakoitsijakysely LIITE 5 3(11)
Paljonko arvioitte tarjouslaskentaan kuluvan ajan osuudeksi varsinaiseen urakkaan kuluvasta ajasta?
1. 2–5 %
2. 0,5–2 %
3. 4 %
4. 2–4 %
5. 5 %
6. 2–5 %
7. 2 %
8. 2 %
9. 5 %
10. 2 %
11. 5 %
12. 2–5 %
13. 2–3 % työn toteuttamiseen menevästä ajasta
14. Tämä vaihtelee niin paljon projektikohtaisesti, että en näe pystyväni tätä määrittelemään.
15. 2–5 %
16. 5 %
17. n. 3–5 %
18. En ymmärrä kysymyksen merkitystä. Työn pituus on riippuvainen rakennus-aikataulusta ja sillä ei käsittääkseni ole mitään tekemistä massoitteluun kuluvan ajan kanssa.
Urakoitsijakysely LIITE 5 4(11)
Kuinka paljon (%) arvioitte tarjouslaskennan nopeutuvan, jos saisitte suunnittelijalta piste- ja johtotieluettelot, joihin voisi tarjousta tehdessä luottaa?
1. 60 %
2. 40 %
3. 70 %
4. 50 %
5. 20 %
6. 90 %
7. 50 %
8. 40 %
9. 60 %
10. 40 %
11. 50 %
12. 30–50 %
13. 30 % massoitteluajasta
14. Tarjouksen laadintaan käytettävä aika kutistuisi n. 1/3-osaan.
15. 70 %
16. 70 %
17. n. 30 %
18. Aika lyhenee 50 %.
Urakoitsijakysely LIITE 5 5(11)
Kuinka moni tarjous keskimäärin johtaa sopimukseen?
1. 20 %
2. Kolmasosa
3. 30 %
4. Joka kymmenes
5. 15–20 %
6. Joka kymmenes
7. Noin joka kolmas
8. Joka viides
9. 75 %
10. 1/10
11. Joka viides
12. 7–10 %
13. Saatujen tarjoussummista (€) 30 %
14. Keskimäärin 15–20 %
15. <10 %
16. Joka viides
17. Yksi viidestä, kun valikoidaan mitä tarjotaan
18. Joka kymmenes
Urakoitsijakysely LIITE 5 6(11)
Oletteko valmiit ottamaan luetteloiden tuoman hyödyn huomioon tarjoushinnassa?
1. Olemme.
2. Kyllä.
3. Kyllä.
4. Ehkä.
5. Ei.
6. Kyllä.
7. Ei se paljon vaikuta hintaan mutta suurin hyöty on että turhan työn teko vähenee.
8. Kyllä.
9. Mahdollisesti, jos luettelot todella toimivat.
10. Kyllä.
11. Kyllä.
12. Kyllä.
13. Kyllä, kulurakenne kevenee ja kate tarve laskee.
14. Kuinka moni ylipäätään huomioi tarjousta laatiessaan tarjouskustannukset mukaan tarjoushintaan? Meillä nämä kustannukset kirjataan yleiskuluihin ja sitä kautta budjetissa niille tehdään kuluvaraus. Kaikkien kohteiden laskennasta aiheutuneet kulut katetaan sitten niistä tuotoista, joita kertyy saaduista urakoista. En siis näe mitään tarvetta lähteä tarjoushinnassa huomioimaan tästä syntynyttä säästöä.
15. Jossakin määrin.
16. Eikö asia ole itsestään selvä! Totta kai.
17. Kyllä se näkyy yleiskustannusten kautta, sekä hinnassa että tuloksessa.
18. Kyllä, vaikutus tulisi olemaan 2 – 3 % tarjoushinnasta pitkällä tähtäimellä.
Urakoitsijakysely LIITE 5 7(11)
Haluaisitteko ylipäänsä suunnittelijalta tasokuvien yhteydessä valmiiksi lasketut luettelot? Miksi?
Jos vastasit edelliseen kyllä, niin millaisia luetteloiden tulisi olla sisällöltään ja muodoltaan?
1. Kyllä ja ei. Luettelot tuovat tarjoajiksi heikkoresurssisia urakoitsijoita, mikä heikentää alan imagoa. Soveltuvia tarjouslaskentaohjelmistoilla tapahtuvaan hinnoitteluun.
2. Suunnittelija saa laskennasta aina korvauksen, urakoitsija vain voittamistaan kohteista. Määräluettelo.
3. Kyllä. Edelliset vastaukset kertoo syyn.
4. Mikäli massamäärät ovat tilaajaa sitovia niin kyllä. Ajan säästö. Metrit ja kappaleet. Määrät eriteltyinä asennustavoittain.
5. Ei.
6. Kyllä. Säästää aikaa ja koska myös tarjouksen virhemahdollisuus poistuu, niin myös tarjous voi olla tarkempi. Massamittaus mahdollistaa tarjouslaskentaohjelmien käytön.
7. Kyllä. Riittäisi ihan paperi jossa on kytkimet pistorasiat jne.
8. Kyllä. Suunnittelija on paras asiantuntija laskentavaiheessa, koska on suunnitellut kohteen. Luettelot ovat kaikille samat ja myös luotettavia. Esim. Excel-pohjaisia, jotta niitä voisi suoraan hyödyntää pikalaskennassa. Pisteet ja kaapelit asennus-tavoittain, joko määrällisesti tai %-pohjaisesti.
9. Turhauttavan työn poistamiseksi. Kiireessä tehtyjen virheiden eliminoimiseksi. Laskenta- tai suunnitteluohjelmistoihin sopivia.
10. Helpottaa laskentaa. Niin, että ne vastaisivat urakkaan kuuluvia tarvikkeita.
11. Kyllä. Mahdollisimman tarkka erittely johtoteiden tyypit, pinta-/uppoasennuskojeet eritelty.
12. Kyllä, helpottaa laskentaa ja vähentää työmäärää eli ns. turhaa työtä jää pois, jonka jokainen laskija muuten joutuu tekemään. Todellisia ja sitovia, täydellisesti tyypitettyjä.
13. Kyllä.Tarjouslaskenta-ajat ovat lyhentyneet niin kerkiää paremmin ja laadukkaammin laskea tarjoukset, kun selvään massoitteluun kuluu vähemmän aikaa STUL:n pakettinumeroilla varustetut taulukot, lisäksi tuotetieto (esim. pistorasia maadoitettu 2-osainen asennettu. johtokouruun)
14. En heidän tekemää luetteloa, vaan siten laaditun suunnitelman, että pystymme itse keräämään laskentaohjelmalla tarvittavat tiedot.
15. Kyllä – ehdottomasti. Helpottaa laskentaa. Säästää aikaa. Virheiden osuus pienenee. Työselityksen position mukaisessa jaotuksessa. Sähköisessä muodossa.
16. Tilanne on nyt aivan typerä. Tilaajat maksavat nyt aivan turhaan moninkertaiset kulut urakkalaskennasta. Jos me saataisiin valmiit luettelot, niin meidän vähäiset resurssit olisivat asiakkaiden töiden toteutuksessa eli ylipäätään tuottavassa työssä. Kilpailukykymme parantuisi. Valmiit luettelot, jotka olisivat osa urakkalaskennan sitovia asiapapereita. Luettelot pitää tietenkin saada paperilla, jotta ne voidaan liittää sopimuksiin. Luettelot pitää saada kiinteäksi osaksi suunnitelmaa, olivat ne missä muodossa tahansa, paperilla tai sähköisessä muodossa.
Urakoitsijakysely LIITE 5 8(11)
17. Miksi moni tekee samaa ja yksi saa työn ja muille tarjoajille massoittelu on vaan kuluerä, näin rakennuttajan kokonaiskustannukset pienenee. Esim. Excel-tiedosto, jossa on tarvikkeet ja työt eritelty järjestelmittäin. Luettelot tulee myös olla sellaisia, että niihin voi luottaa, ja että urakoitsijan ja tilaajan tulee toteutuma verrata +/- listalla projektin aikana.
18. Ajan ja vaivan säästö. Toimintatapa tulisi suunnata siten, että kyseisillä massoilla ja urakoitsijan osaamisella tehdään ja sovitaan kauppa. Työn valmistuttua verrattaisiin laskennassa olleita massoja toteutuneisiin massoihin ja erotuksesta laskutettaisiin ja hyvitettäisiin yksikköhintojen mukaan. Näin tilaaja maksaisi siitä, mitä hän todellisuudessa saa kohteeseensa. Nykyinen tilannehan on se, että kaupan saa edullisin tarjoaja. Hintaan liittyy mahdollinen massavirhe urakoitsijan osalta ja se johtaa kaikkeen mahdolliseen säästöpyrkimykseen työn aikana. Tilaaja ei saa silloin sitä mitä on tarkoitus. Massojen oikeellisuutta ei saa myöskään sitoa suunnittelijan vastuulle. Mikäli suunnittelija on vastuussa oikeista määristä laskentavaiheessa, tämä järjestelmä ei koskaan mene eteenpäin. Ilmeisesti Excel-taulukko olisi paras? Tuotteet riittävästi yksilöitynä.
Urakoitsijakysely LIITE 5 9(11)
Miten suhtaudutte suunnittelijan tekemään nykyistä tarkempaan tuotemäärittelyyn, jos mahdollisuutta vaihtoon kiristetään nykyisestä käytännöstä?
1. Kielteisesti. a) suunnittelijat eivät ole ajan tasalla, b) rajoitetaan kilpailua ja kehitystä alalla
3. Kaikki tarjouksen jättäjäthän ovat samassa asemassa.
4. Ei saa kiristää. Vastaava tuote tulisi aina hyväksyä.
5. Erittäin kielteisesti.
6. Miksi? Jokaisella urakoitsijalla on joku ostokanava edullisempi kuin toinen. Kaikki myyjät eivät myy kaikkien tavaroita. Esim. valaisimet ovat sellaisia. Urakoitsijoilla pitää olla muukin kilpailuetu kuin kateprosentti. Myöskin urakkahinta voi kasvaa, jos suunnittelija määrää tuotteen, jolla ei ole kilpailua.
7. Sopii minulle ja myös tilaaja on tyytyväisempi koska muutos halvempaan on aina myös huonompaan.
8. Kaksitahoinen asia, mutta lähtökohtaisesti myönteisesti, koska työmaalla kiistely jäisi vähemmäksi. Toisaalta urakoitsijalla voi olla edullisempia vaihtoehtoja.
9. Jos suunnittelijalla on myös asennuskokemusta tai asennettavuustietoa suunnittelemistaan laitteista, ei vaihtoon ole mitään syytä pelkästään hieman edullisemman hinnat takia, jos työssä ja toimivuudessa hävitään.
10. Kielteisesti.
11. En kannata.
12. Ei suurta vaikutusta.
13. Se ei ole hyvä asia, koska pyrimme käyttämään yleensä saman valmistajan tuotteita eri työmailla. Työmaapalautuksien hyödyntäminen seuraavilla työmailla huononee, varastoarvot kasvavat, rinnakkaistuotteita, teknistä osaamista lisättävä (tuote-osaaminen) eri valmistajan tuotteista. Tuotteiden hinnat nousevat, jos valmistajat tietävät, että vaihto ei ole mahdollinen
14. Kielteisesti.
15. Suunnittelija ei aina tiedä tai välitä määritellä hinta/laatusuhteeltaan parasta tuotetta.
16. Asiakas määrää. Suunnittelijan pitää edelleenkin selvittää asiakkaan tarpeet ja tahto ja välittää tieto selvästi urakkalaskenta-asiakirjoihin. On selvää, että joskus on järkevää rajoittaa luovuutta, vapaata kilpailua, mutta tarpeetonta kiristämistä ei varmaan kukaan halua maksaa.
17. Ei ole merkitystä, jos ja kun vaatimus on sama kaikille urakoitsijoille, kun on tilaajalla perusteet tiettyihin tuotteisiin, niin miksi tilaaja ei niitä saisi?
18. Asia OK, asiakas saa silloin sitä mitä haluaa ja se voi olla jatkuvan rakennuttajan kannalta huoltotoimintaan liittyvä kysymys. Toisaalta ei pitäisi jarruttaa mahdollista tekniikan kehittymistä ja tuotekehitystä ja sen kautta kilpailua eri toimittajien välillä.
Urakoitsijakysely LIITE 5 10(11)
Miten suhtaudutte ajatukseen suunnitelmien jäädyttämisestä nykyistä tiukemmin ennen urakan aloittamista?
1. Lienee toivomus, elävä kehittyvä toiminta vaatii muuntautumista työn aikana, sinällään olisi työn kannalta ihannetila.
2. -
3. Vaatii suunnittelijalta enemmän. Haittaa eniten tilaajaa.
4. Kielteisesti.
5. Erittäin kielteisesti.
6. Liian myöhään tulleet muutokset aiheuttavat aina ongelmia.
7. Ei vaikuta mihinkään.
8. Ks. kohta 7
9. Jos suunnitelmat saataisiinkin valmiiksi ennen työn aloittamista, säästyttäisiin monilta ongelmilta.
10. En ymmärrä kysymystä.
11. -
12. Ei liene järkevää kummankaan osapuolen näkökulmasta katsottuna.
13. Ei liian tiukasti saisi jäädyttää. Urakoitsijoilla on toteutusratkaisuista joskus parempaa tietoa kuin suunnittelijoilla.
14. Ei palvele ainakaan rakennuttajaa, etenkään nykyisellä kehnolla suunnittelun tasolla.
15. Suunnitelmien valmiusaste tulisi olla parempi. Nyt monesti keskeneräisillä suunnitelmilla ei kannatettavaa.
16. Tilanteen mukaan asiakkaan tahdon mukaan.
17. Ajatus on hyvä, mutta tarpeet muuttuu rakentamisen aikana ja miksi tehdä periaatteen vuoksi vastoin muuttuneita tarpeita. Samoin jos kuvia viilataan loppuun saakka, laskenta- ja toteutuskuvat tulee kohteen etenemiseen nähden liian myöhään.
18. Mitä kysymys tarkoittaa????
Urakoitsijakysely LIITE 5 11(11)
Miten suhtaudutte ajatukseen suunnittelun ja piirtämisen siirtämisestä kokonaan suunnittelijalle, sisältäen myös työ- ja loppukuvat?
1. Hyvä. Kun kustannusjako on etukäteen selvitetty.
2. Työtähän sekin on. Kumpiko siitä sitten rahaa haluaa?
3. Olisi ok. Suunnittelijathan ovat alan ammattilaisia.
4. Myönteisesti. Asian nimenomaan pitäisi toimiakin niin.
5. Mikäpä siinä.
6. Kuuluisivat ehdottomasti suunnittelijalle kaikki kuvat.
7. Tuntuu järkevältä koska näinhän on LVI-puolella ollut jo kauan, tosin sähkö on paljon erilaisempi juttu.
8. Hyvä ajatus lukuun ottamatta työkuvia, joissa käytännön urakoitsijalla on monesti hyviä toteutusratkaisuja. Suunnittelija tekisi työkuvat urakoitsijan ”punakynä-versiosta”.
9. On kokeiltu jonkin verran. Suunnittelijoilta puuttuu usein asennuskokemus työ-maalla ja asentajalta suunnittelukokemus, joten piirtäminen ei ole helppoa ”puna-kynäversioista”. Suositeltavaa kuitenkin. Olisivatpahan loppudokumentit ehkä nopeammin saatavissa.
10. Myönteisesti.
11. Sopii meille.
12. Erittäin suotavaa, loppukuvat urakoitsijan tekemillä tarkekuvilla.
13. Loppukuvat, piirikaaviot kyllä. Tasokuvien työkuvilla voi vaikuttaa toteutuksessa taloudelliseen onnistumiseen.
14. Kaikki suunnitteluun liittyvä dokumentointi tulisi siirtää suunnittelijalle.
15. Kannatettava ajatus.
16. Ehdottoman myönteisesti. Kuten jo aiemmin mainitsin, nykyinen tilanne on aivan typerä, tehdään turhaa työtä, jonka asiakas maksaa ja lopputulos on surkea.
17. Monissa kohteissa järkevää, kunhan vain suunnittelijoiden osaamistaso riittää työn-suunnitteluun. Nytkin monesti suunnitelmien taso on sellainen, ettei niillä voi kohdetta toteuttaa (valitettavasti). Suunnittelijan piirtäessä loppukuvat tulee hänelle palautetta kohteista, miten ne on käytännössä jouduttu toteuttamaan. Toisi varmasti hyvää palautetta ja silloin suunnitelmat kehittyy. Monesti suunnittelussa osaamistason ongelma on isoissa suunnittelutoimistoissa, joissa nuoret suunnittelijat, joilla ei ole käytännön tuntemusta rakentamisesta ja työmaista joutuvat/saavat tehtäväkseen liian vaativien kohteiden asennukset.
18. Kaikki muut alat toimivat tällä tavalla. Asia edellyttää kylläkin sitä, että suunnittelijalla on riittävä tuntemus rakennustekniikasta ja toteutuksen mahdollisuuksista. Ilman kokemusta työpiirustuksista ei välttämättä tule kovinkaan toteutuskelpoisia.