Tekijänoikeudet ja creative commons datan avaajalle

TEKIJÄNOIKEUDET JA CREATIVE COMMONS DATAN AVAAJALLE

Tarmo Toikkanen tarmo.fi

Tämä teos on lisensoitu Creative Commons Nimeä-Jaa samoin 4.0 Kansainvälinen -käyttöluvalla. Tarkastele

käyttölupaa osoitteessa http://creativecommons.org/licenses/by-sa/4.0/.

Avoin data -mestarikurssi 6.3.2014

datakoulu.fi

Avoin data -mestarikurssi OKF Finland okf.fi

ESIPUHE, SISÄLTÖ JA TAVOITTEET

Tämä materiaalipaketti on suunnattu niille, jotka organisaatioissaan harkitsevat datan avaamista. Datalla tarkoitetaan mitä tahansa tietoaineistoja ja avaamisella niiden julkistamista sekä avoimella käyttöluvalla varustamista.

1. osassa käydään läpi tekijänoikeuslakia: Miten se toimii, mikä on suojattua, kuinka pitkään? Kuka omistaa oikeudet aineistoon ja keneltä luvat pitää pyytää?

Tiettyjen aineistotyyppien erityiskysymykset katsotaan tarkemmin, toiset (datan kannalta sekundääriset) taas jätetään huomioitta.

2. osassa esitellään avoimet lisenssit, erityisesti Creative Commons -lisenssit, jotka ovat käytännön standardi ja myöskin virallinen suositus avointen tietoaineistojen lisenssiksi.

Perustietojen lisäksi käydään läpi CC-lisenssien käytännön yksityiskohdat, lisenssin merkitsemistavat ja niiden toiminta.

TEKIJÄNOIKEUS-LAKI

Osa 1

CC BY, walknboston

Anne, Queen of G

reat Britain. Michael D

ahlN

ational Portrait Gallery, London

TEKIJÄNOIKEUDEN HISTORIA

Gutenbergin painokone vuodelta 1440 ei ollut syy tekijänoikeuden syntyyn.

Ensimmäinen tekijänoikeuslaki oli Statute of Anne vuodelta 1710, jolla haluttiin säädellä kirjojen paino-oikeutta kruunun lisensoimille painotaloille. Laki painotti taloudellisia oikeuksia.

Jo muinaiset roomalaiset tekivät orjapajoissaan suosittujen runojen kopioita tuhansia päivässä, sen aikaisten taiteilijoiden harmiksi.

Ranskan Droit d’auteur vuodelta 1793 korosti taitelijan moraalisia oikeuksia.

Nykyinen tekijänoikeuslaki perustuu Englannin ja Ranskan lakeihin. Suomessa vuonna 1961 kirjoitettuun lakiin on vaikuttanut tsaarin ajan sensuurilaki (isyysoikeutta ei voi luovuttaa pois).

Sen jälkeen lakia ovat muuttaneet lukuisat kansainväliset kauppasopimukset, pohjoismainen yhteistyö sekä EU-direktiivit.

TEKIJÄNOIKEUDEN KEHITYSTÄ JOHTAA MEDIATEOLLISUUS

Luovan työn tekijätYhteiskunta

Mediateollisuus

Ennen tekijänoikeutta yhteiskunnan etu oli maksimoitu.

Tekijänoikeuslaki pyrki alunperin antamaan tekijöille oikeuksia.

Nykyisin vahvin neuvottelutaho on kansainvälinen mediateollisuus, joten nykylait suojaavat niiden etuja

enemmän kuin muiden.

TULEVAISUUDESSA JAKAMINEN LISÄÄNTYY, LAKI SOPEUTUUNykylaki suojaa taloudellisesti merkittäviä teoksia samalla tavalla kuin turistin räpsimiä kuvia. Tulevaisuudessa mahdollisesti siirrytään entiseen USAn käytäntöön, jossa taloudellisesti merkittävien teosten tekijänoikeus haetaan rekisteröimällä.

Teosten jakaminen on yhä helpompaa ja halvempaa teknologia kehittyessä, joten se tulee lisääntymään entisestään. Valitettavasti yhä suurempi osa kansasta tulee olemaan rikollisia ellei lakia muuteta.

Muutaman vuoden päästä voit ostaa musiikkisoittimen, jossa on valmiina kaikki maailman musiikki. Vuonna 2020 voit ostaa täppärin, jossa on kaikki maailman elokuvat valmiina. Tämä ei ehkä ole laillista, mutta teknisesti mahdollista.

TEKIJÄNOIKEUSLAIN PIIRISSÄ ON KAIKKI OMAPERÄINEN SEKÄ 7 ERITYISTAPAUSTA

Tekijänoikeus suojaa kaikkea luovaa ja omaperäistä. Puhutaan teoskynnyksestä tai teostasosta, jonka saavuttaessaan tuotosta kutsutaan teokseksi.

Lisäksi tekijänoikeuslakiin kuuluvat ns. lähioikeudet, jotka suojaavat seuraavia erityistapauksia:

1. Kaikki valokuvat

2. Kaikki äänitallenteet

3. Kaikki videotallenteet

4. Kaikki mediayhtiöiden TV- ja radiosignaalit

5. Työläät tietokannat

6. Laajat luettelot

7. Teosten esitykset

!

Sama tuotos voi saada suojaa sekä lähioikeuksien puolella että teoksena, jos se ylittää teoskynnyksen.

Tässä materiaalissa keskitytään hieman tarkemmin valokuvien sekä tietokantojen erityiskysymyksiin.

TEOSKYNNYS YLITTYY, KUN KUKAAN MUU EI VOISI TEHDÄ ITSENÄISESTI SAMANLAISTA TUOTOSTA.

Tekijänoikeuden suojan kohteena on abstrakti teos, joka ilmenee siitä tehdyissä teoskappaleissa.

Teoskynnyksen arviointi on etenkin rajatapauksissa vaikeaa. Arvioinnissa kannattaa olla konservatiivinen, jottei riko toisten oikeuksia.

Jos jokin on teos, ei kukaan muu saa tehdä samankaltaista ilman lupaa. Kääntäen: Jos joku voisi itsenäisesti tehdä samankaltaisen, kyseessä ei voi olla teos.

Mitä vähemmän luovaa pelivaraa tuotoksen tekemisessä on, sitä todennäköisemmin teostaso jää saavuttamatta.

!

“Jos kukaan muu vastaavaan työhön

ryhtyessään ei päätyisi samaan

lopputulokseen, teos on todennäköisesti

riittävän omaperäinen” — Opettajan

tekijänoikeusopas, s. 33

VALOKUVAN ERITYISPIIRTEET

Kaikki “valon vaikutuksesta syntyneet kuvat” ovat lähioikeuksin suojattuja valokuvina. Esimerkiksi röntgenkuva tai infrapunakuva on valokuva.

Valokopioita ei kuitenkaan pidetä valokuvina, vaikka ne teknisesti sitä ovatkin. Jos minkä tahansa paperin valokopioon syntyisi kopiokoneen käyttäjälle yksinoikeus, olisi todellisuus aika kummallinen.

Irvaillen voisi sanoa, että jos cmos-kenno on pystyssä, saa valokuvaaja yksinoikeudet, mutta vaakasuuntaiseen ei.

Mm. Wikipedia tulkitsee, että 2-ulotteisen teoksen tarkka kopio kuvaamalla ei anna kuvaajalle yksinoikeuksia.

Lisätietoja: https://commons.wikimedia.org/wiki/Commons:Reuse_of_PD-Art_photographs

Valokuvan suoja ei suojaa aihetta, vaan itse kuvaa. Nykyisin siis tiedostoa. Kuka tahansa muu saa kuvata saman aiheen, mutta kuvatiedostoa ei saa mennä kopioimaan ilman lupaa.

Valokuva voi myös ylittää teoskynnyksen, jolloin se saa suojaa teoksena.

ERI TYYPPISET VALOKUVAT

VALOKUVAN OMAPERÄISYYS

VALOKUVAN SISÄLTÖ

VALOKUVAN KOHTELU

MUIDEN OIKEUDET

Omaperäinen, ylittää teoskynnyksen ei merkitystä suojataan teoksena —

Tavanomainen

tarkka kuva teoksesta uusi teoskappale, lähioikeudet?? teoksen tekijänoikeudet

yleiskuva, jossa keskeisenä teos

lähioikeuksin suojattu

teoksen tekijänoikeudet

yleiskuva, jossa näkyy ihmisten kasvoja

henkilöiden yksityisyydensuoja

yleiskuva —

LUETTELOJEN JA TIETOKANTOJEN ERITYISPIIRTEETEU:ssa ovat suojattuja tietokannat, joiden laatiminen on vaatinut paljon työtä.

Pohjoismaissa ovat lisäksi suojattuja kaikki luettelot, jotka sisältävät paljon tietoja.

Suoja koskee “laadullisesti tai määrällisesti arvioiden olennaisesta osasta” tehtyjä kopioita tai julkaisuja.

Aineistojen sisältämää tietoa voi siis hyödyntää esim. sovelluksen palveluiden tuottamiseen, mutta olennaista osaa tietokannasta ei saa näyttää ja jatkolevittää.

Suojan kohteena on luettelo, ei sen sisältö. Joku muu saa itsenäisesti kerätä saman luettelon, muttei kopioida sitä toiselta.

KENELLE TULEVAT YKSINOIKEUDETLuovien teosten osalta yksinoikeudet syntyvät aina luonnolliselle henkilölle, ei koskaan oikeushenkilölle.

Lähioikeuksien oikeudet syntyvät tuotoksen tuottajalle joka voi olla henkilö tai organisaatio.

Sopimus (esim. työsopimus, kustannussopimus) voi jakaa yksinoikeuksia toisille.

Jos sopimus on yksinoikeudellinen, puhutaan oikeuksien luovuttamisesta. Muuten on parempi puhua käyttöluvan myöntämisestä.

Oikeuksien kokonaisluovutus tarkoittaa kaikkien oikeuksien yksinomaista luovutusta pysyvästi ja maailmanlaajuisesti.

Sopimuksessa on erikseen mainittava, jos oikeuksiensaajalle halutaan antaa myös oikeus myöntää oikeuksia eteenpäin.

Yksinoikeuksiin kuuluvat taloudelliset oikeudet (yksinoikeus kopiointiin, julkistamiseen, levittämiseen, esittämiseen ja välittämiseen) sekä moraaliset oikeudet (mm. isyysoikeus, respektioikeus).

PLAGIOINTI ON TOISEN AJATUSTEN ESITTÄMISTÄ OMINAPlagiointi ei ole tekijänoikeuslain piirissä, vaikka se monesti siihen sotketaankin. Syy sekaannukseen on se, että sekä plagiointiin että tekijänoikeuksiin liittyy alkuperäisen tekijän mainitseminen.

Tekijänoikeuslaki edellyttää toisen teoksen tekijän mainitsemista esim. sitaatin yhteydessä. Nimen pois jättäminen on tällöin sekä plagiointia että tekijänoikeusrikkomus.

Plagiointiin voi kuitenkin syyllistyä myös muuten. Vaikka ideat eivät ole minkään lain suojaamia, toisten ajatusten, ideoiden tai työn esittäminen omana on plagiointia.

Plagiointi on vilpillistä toimintaa, muttei itsessään lain vastaista. Monilla aloilla plagiointi on kuitenkin huono uraliike. Tarpeeksi räikeä plagiointi on myös lain vastaista, esim. “Laki sopimattomasta menettelystä elinkeinotoiminnassa"

Lisätietoja: http://www.opettajantekijanoikeus.fi/2013/05/metsanvaki-on-plagiaatti-ginkgo-ei/

http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1978/19781061

PUBLIC DOMAIN

Public domain -termiä ei ole vakiintuneesti suomennettu. PD:llä tarkoitetaan, että tuotos on tekijänoikeussuojan ulkopuolella, siis “yleisesti käytettävissä”.

Kun teoksen suoja-aika umpeutuu, päätyy se public domainiin.

Jotkin teokset voivat olla public domainissa alusta alkaen. USAssa liittovaltion tuottama on PD:ssä. USAssa kuka tahansa voi luovuttaa tekemänsä PD:hen niin halutessaan. Suomessa: katso 9§.

Tuotokset, jotka eivät ole lähioikeuksien suojaamia eivätkä ylitä teoskynnystä, ovat käytännössä myös PD:ssä.

9 §: Tekijänoikeutta ei ole: 1) lakeihin ja asetuksiin;

2) muihin Suomen säädöskokoelmasta annetun lain (188/2000) ja ministeriöiden ja valtion muiden viranomaisten määräyskokoelmista annetun lain (189/2000) mukaan julkaistaviin päätöksiin, määräyksiin ja muihin asiakirjoihin;

3) valtiosopimuksiin ja muihin vastaaviin kansainvälisiä velvoitteita sisältäviin asiakirjoihin;

4) viranomaisen tai muun julkisen toimielimen päätöksiin ja lausumiin;

5) viranomaisen tai muun julkisen toimielimen 1–4 kohdassa tarkoitetuista asiakirjoista tekemiin tai teettämiin käännöksiin.

KAUANKO YKSINOIKEUDET KESTÄVÄT

LAJI SUOJAN KESTOSUOJA

UMPEUTUNUT VUONNA 2014

TEOS 70 vuotta tekijän kuolemasta -1943

VALOKUVA 50 vuotta valmistumisesta -1966*

TEOKSEN ESITYS 50 vuotta esityksestä -1963TV- TAI

RADIOLÄHETYS 50 vuotta viimeisestä lähetyksestä (uusittavissa) -1963

TIETOKANTA TAI LUETTELO

15 vuotta julkaisusta -1998

KUVATALLENNE 50 vuotta tallennuksesta tai julkaisusta -1963

ÄÄNITALLENNE 50 vuotta tallennuksesta tai 70 vuotta julkaisusta -1962**

*) Alunperin 25v, vuodesta 1992 alkaen 50v **) Alunperin 50v, vuodesta 2013 alkaen 70v

MUUT SUOJAT: HENKILÖTIEDOT, KOTIRAUHAToisen yksityistietoja ei saa julkistaa ilman asianomaisen lupaa, ellei henkilötietolaissa ole mainittu perustetta julkistukselle.

Henkilötietoja ovat mm. nimi, kasvot, kotiosoite, auton rekisterinumero, henkilötunnus…

Yksi tieto ei ole vielä ongelma, mutta kahden tiedon yhdistäminen tekee niistä tiettyyn henkilöön kuuluvat.

Julkisuuden henkilöillä on vähemmän yksityisyyttä kuin yksityishenkilöillä. Mitä julkisempia henkilöt ovat, sitä vähemmän he voivat edellyttää yksityisyytensä kunnioitusta.

Henkilön kuoltua yksityisyydensuoja on hieman epäselvä, koska jotkin kuolleen yksityisasiat voivat koskettaa tämän lähipiiriä. Käytännössä noin 20 vuoden jälkeen pidetään yksityisyydensuojaa hälvenneenä.

Lisätietoja: http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1999/19990523

Kotirauha suojaa yöpymistiloja., julkisrauha tiettyjä julkisia tiloja. Rauhoitus rajoittaa tilan tarkkailua tai tallentamista. Rajoitus koskee myös tilan ulkopuolelta tehtyä tarkkailua.

KÄYTTÖLUVAT JA CREATIVE COMMONS

Osa 2

CC BY, Giuli-O

KÄYTTÖLUVAT

Käyttölupa on lisenssi-sanan suositeltu suomennos. Tarkoittavat siis samaa asiaa.

Suljettu lisenssi rajaa oikeuksia ja se on pakko hyväksyä, jotta kyseistä tuotetta voi käyttää. Tyyppiesimerkki ovat ohjelmistojen käyttölisenssit.

Avoin lisenssi antaa lisää oikeuksia eikä sitä ole pakko hyväksyä. Jos lisenssiä ei hyväksy, toimitaan vallitsevien lakien mukaan. Lisenssin hyväksymällä saa sen myöntämän lisäoikeudet, jos vain toimii sen ehtojen mukaisesti.

Avoin lisenssi koskee kaikkia maailmassa, ei vain tiettyä henkilöä tai ryhmää.

Maailman eniten käytetty avoin lisenssi on Creative Commons -lisenssijärjestelmä.

Creative Commons eli CC on maailman eniten käytetty avoin lisenssi. Lisenssejä kehittää ja ylläpitää USAlainen voittoa tavoittelematon organisaatio Creative Commons Inc, jonka perustajiin kuuluu mm. Lawrence Lessig.

Lisenssien käyttö ei edellytä mitään rekisteröintiä, lupaa tai maksua.

Ensimmäinen CC-lisenssi julkaistiin vuonna 2001. Kyseessä oli USAlainen lisenssi, josta tehtiin sovituksia eri maihin, myös Suomeen.

Versioita 2.0 (2004) tai 3.0 (2009) ei ole sovitettu Suomeen.

Versio 4.0 julkaistiin syksyllä 2013. Kyseessä on kansainvälinen lisenssi, jota ei enää soviteta eri oikeusjärjestelmiin vaan josta vain tehdään käännökset.

4.0-lisenssi huomioi eurooppalaisen tietokantojen lähioikeussuojan.

4.0-lisenssien suomennos valmistuu keväällä 2014.

CC-LISENSSIN ILMENEMISMUODOTCC-lisenssi on itse teoksessa tai sen yhteydessä. Katso esimerkki tämän materiaalipaketin ensimmäiseltä sivulta.

Lisenssin logo kertoo olennaiset yhdellä vilkaisulla. Lisenssin selitysteksti kertoo yhdessä lauseessa tekijän tiedot. Lisenssin metadata mahdollistaa lisenssin tunnistamisen koneellisesti. Metadata on RDFa- tai XMP-muodossa.

Lisenssimerkinnässä on linkki itse lisenssiin. Linkin takana on Deed eli tiivistelmä, joka on ihmisluettava, ymmärrettävä, ja yksinkertainen selitys lisenssin merkityksestä. Tiivistelmästä vuorostaan on linkki itse lisenssiin eli käyttölupaan, joka on tarkoitettu lakimiehiä ja oikeudenkäyntiä varten.

CC-EHDOT

BY Nimeä

!Edellyttää tekijän

mainitsemista jatkokäytössä

NC EiKaupallinen

!Rajaa lisenssin vain

epäkaupalliseen käyttöön.

SA JaaSamoin

!Jos teosta muunnellaan,

julkaistessa on käytettävä samaa tai yhteensopivaa

lisenssiä.

ND EiJohdannaisia

!Teosta saa jakaa vain sellaisenaan, ilman

muutoksia.

Vapaat lisenssit

CC-LISENSSIT

CC BY 4.0

CC BY 4.0 sallii teoksen rajoittamattoman jatkokäytön. Ainoa edellytys on tekijän mainitseminen.

JHS “Avoimen tietoaineiston käyttölupa” suosittelee CC BY 4.0:aa kaikkeen julkishallinnon avoimeen dataan.

Aiemmin datan avaaamiseen käytetyt kotimaiset lisenssit ovat hyvin pitkälle samanlaisia kuin CC BY, mutta koska ne ovat kotimaisia, niitä eivät ulkomaiset tahot osaa tai uskalla välttämättä käyttää.

Miksi CC BY eikä jokin muu lisenssi?

NC-ehtoa ei suositella, koska avointa dataa on nimenomaan tarkoitus voida hyödyntää kaupallisesti.

ND-ehtoa ei suositella, koska jatkokäytössä dataa pitää voida jatkojalostaa, yhdistää muihin aineistoihin ja julkaista.

SA-ehtoa ei suositella, koska se rajoittaa muunnelmien julkaisutapaa. Etenkin kaupallista hyödyntämistä voi haitata, jos jalostettu data on pakko julkaista avoimella lisenssillä.

CC0 (NOLLA)

CC0 (cc zero, cc nolla) on työkalu yksinoikeuksista luopumiseen mahdollisimman laajasti.

USAssa voi luovuttaa tuotoksensa public domainiin, mutta Euroopassa esim. isyysoikeudesta ei joka tilanteessa voi luopua.

CC0:lla tekijä luopuu kaikista yksinoikeuksistaan lain sallimissa rajoissa.

JHS “Avoimen tietoaineiston käyttölupa” mainitsee CC0:n vaihtoehtoiseksi lisenssiksi silloin, kun alkuperäistä tiedon tekijää ei tarvitse mainita jatkokäyttötilanteissa.

Euroopassa kulttuurikatalogien metadatan lisenssiksi on vakiintumassa CC0. Tätä käytetään mm. Europeana- ja Finna-palveluissa.

Useimmiten katalogin metadatassa ei ole mitään teoskynnyksen ylittävää, mutta siitä ei voi olla aina varma. CC0 antaa jatkokäyttäjälle varmuuden siitä, että katalogin käytöstä ei seuraa tekijänoikeusongelmia.

CC-LISENSSIN MERKITSEMINEN

Selvitä ensin tarvittavat tiedot:

1. Käytettävä lisenssi

2. Aineiston nimi, julkaisupäivä, versionumero, tekijän nimi

3. Aineiston virallinen julkaisuosoite, URL

4. Tarvittaessa tekijänoikeushuomautus (copyright notice)

5. Tarvittaessa vastuunrajoituslauseke (disclaimer)

Hae lisenssi CC:n lisenssivalitsimesta RDFa-, XMP- tai tekstimuodossa: http://creativecommons.org/choose/?lang=fi

Selvitä, voitko liittää lisenssin suoraan jaeltavaan tiedostoon. Voit lisätä lisenssin sekä näkyvänä että metadatana.

Liitä joka tapauksessa lisenssi sille verkkosivulle, jossa aineisto julkaistaan.

CC-lisenssi sanoo suoraan, että aineiston jatkokäyttäjä on itse vastuussa tekemisistään ja ettei alkuperäinen julkaisija ole vastuussa mistään.

Tietenkin tiedon julkaisijalla on normaali vastuunsa tietojen oikeellisuudesta sekä muiden lakien seuraamisesta, mutta aineiston avaamisen myötä muiden tekemät uudet julkaisumuodot ja jatkokäyttötavat eivät ole enää alkuperäisen tekijän vastuulla.

Lisätietoja: http://creativecommons.fi/lisenssit/lisenssien-kayttoohje/

http://creativecommons.fi/lisenssit/lisenssien-kayttoohje/cc-lisenssin-merkitsemisohjeet/

NIMEÄMISTIEDOT

TIETO PAKOLLINEN LISENSSI-MERKINNÄSSÄ? KONELUETTAVA? JATKOKÄYTTÄJÄN

PAKKO MAINITA?LISENSSIN EHDOT JA

VERSIO Kyllä Kyllä KylläLINKKI LISENSSIIN Kyllä Kyllä Kyllä

TEOKSEN NIMI Ei Kyllä EiTEKIJÄN NIMI TAI

NIMIKERKKI Ei Kyllä KylläLINKKI TEOKSEEN Ei Kyllä KylläTEKIJÄNOIKEUS-

HUOMAUTUS Ei Ei KylläVASTUUNRAJOITUS-

LAUSEKE Ei Ei KylläLINKKI

ALKUPERÄISEEN Ei Kyllä Ei

KIITOS!Lisätietoja: !http://creativecommons.fi http://opettajantekijanoikeus.fi http://datakoulu.fi http://okf.fi http://tarmo.fi [email protected]