TEK on kyllä-liike...4 TEK on Kyllä-liike 19 TEK-vaikuttaja: Matti Vähä-Heikkilä Kerhotoiminta rakentaa yhteisöllisyyttä 55 Tervetuloa töihin tekkiläinen! ∂ ouluTus 41 TEKin

TEK on

Paikallinen sopiminen vaatii reilua peliä

työelämä

Työsuhdekeksinnöstäkohtuullinen korvaus

lakitieto!

kyllä-liike

lehti.tek.fi

Matti Vähä-Heikkilä:Kuunnelkaa opiskelijoita

tek-vaikuttaja

Töissä ulKomailla: luonTo KouKuTTaa

coloradoons. 38

02.10.2015

MCI

Tekniikan akaTeemisTen jäsenlehTi

4

50"Raakadataa tallentuu lennolla 100 megatavua minuutissa."anTToni jaaKKola

26

Vastaa lukijakyselyyn s. 58ja voita Apple Watch!

luE myös: lEhTi.TEK.fi

∂ vaKioT

3 Pääkirjoitus

17 Sudoku

17 Havuja Lyhytkatseista politiikkaa

37 Kolumni Mari-Leena Talvitie: Millä keinoin katseet kääntyvät pohjoiseen?

59 Teekkarilaulu Polyteekin vinnillä

30"jos aiKoo pärjäTä, Työn TäyTyy olla inTohimo ja harrasTus."m i r j a i l l i k a i n e n

∂ ajassa

∂ TEKniiKKa

∂ opisKElijaT

∂ järjEsTö∂ TyöElämä

20 Lakitieto: Työsuhdekeksintö – työntekijän oikeus vai työnantajan etuoikeus?

22 Paikallinen sopiminen vaatii reilua peliä

26 Näköalapaikka työelämän kehittämiseen

28 Yliopistot myllerryksessä

30 Professori Mirja Illikainen: ”Kun uskaltaa, kaikki on mahdollista”

38 Töissä ulkomailla: Luonto koukuttaa Coloradoon

Muun muassa:

10 Työmarkkinasopimisella uudenlaisia haasteita

13 Teekkareiden ketterä vaateyritys

14 Teekkarit toivottivat kylterit tervetulleiksi Otaniemeen

42 Urbaaneja mylläreitä ja sillanrakentajia

50 Tie tohtoriksi: Jokamiehen laserkeilain 3D-mallintaa maailman

57 Tekniikan ihmeitä: Maailman paras taittopyörä

46 Opiskelijan TEK

48 ”Feminiiniset koneteekkarit” teekkarimaailmassa

4 TEK on Kyllä-liike

19 TEK-vaikuttaja: Matti Vähä-Heikkilä

34 Kerhotoiminta rakentaa yhteisöllisyyttä

55 Tervetuloa töihin tekkiläinen!

∂ KouluTus

41 TEKin Uraillat syksyllä 2015

Kuva

: Pet

ja P

arta

nen

luottamusmies ja työsuojeluvaltuutettuovat koko työyhteisön etu.

2 TEK 4/2015

TäSSä NUMErOSSa

PääKIrJOITUS

selVitysmies harri hietala laatii parhaillaan Suomen hallitukselle ehdo-tusta paikallisen sopimisen edistämisestä. Paikallisella sopimisella tarkoi-tetaan yritys- tai työpaikkatasolla tehtävää kollektiivista sopimista jostakin työehtoihin vaikuttavasta seikasta. Se on siis eri asia kuin yksilökohtainen sopiminen, jota ylemmät toimihenkilöt ovat harjoittaneet iät ja ajat sopies-saan yksilöllisesti palkkansa.

Parhaimmillaan sekä palkansaaja että työnantaja voittavat paikallisessa sopimisessa. Työn järjestelyt voidaan saada mielekkäämmiksi tai jousta-vammiksi ja työn tekemistä voidaan sovittaa tarvetta vastaavasti.

Useissa yksityisen sektorin työehtosopimuksissa paikallinen sopiminen on jo pitkään ollut mahdollista, mutta silti sitä tapahtuu melko vähän. Osa-puolilta puuttuu joko osaamista tai halua tai molempia.

Erityisen vähän paikallista sopimista esiintyy ylemmillä toimihenkilöillä – ehkä siksi, että ylemmät toimihenkilöt suhtautuvat työhönsä joustavasti ja vastuuntuntoisesti ilman erityisiä sopimuksiakin. Sellaisessa tilanteessa työnantajalla ei ole erityistä tarvetta paikalliseen sopimiseen, työehtosopi-musten solmimisesta puhumattakaan.

Metsäteollisuus tarjoaa tästä esimerkin. Julkisesti he ilmoittavat halu-avansa joustavia, paikallisen sopimisen mahdollistavia työehtosopimuksia. Kun ylemmät toimihenkilöt sellaista viime vuonna tarjosivat, Metsäteolli-suuden hallinto tyrmäsi valmiiksi neuvotellun sopimuksen. Ilmei-sesti ei sittenkään ollut tarvetta.

Ylempien toimihenkilöiden näkökulmasta ei silti ole yhdente-kevää, mitä selvitysmies ehdottaa. Mikäli paikallisen sopimisen peli-säännöt eivät ole tasapuoliset, se vaikuttaa sekä suoraan että välilli-sesti myös ylempien asemaan.

Jotta sopiminen voisi toimia yhteiseksi hyväksi, sopijapuol-ten on oltava tasa-arvoisia. Käytännössä tämä tarkoittaa, että sopimuksen voi palkansaajien puolesta tehdä vain heidän yhteisesti valitsemansa luotta-musmies, jolla on asianmukainen työsuhdesuoja. Koska työnantaja on pai-kallisessa neuvottelussa lähtökohtaisesti vahvempi osapuoli, tulee paikal-lisen sopimisen perälautana aina olla alan työehtosopimuksen mukaiseen tilaan palaaminen.

Seuraavaksi paikallinen sopiminen

Heikki [email protected]

02.10.20154julKaisijaTekniikan akateemiset TEK ratavartijankatu 2, 00520 Helsinkipuh. (09) 229 121www.tek.fi, lehti.tek.fi, [email protected]ökohtaiset sähköpostit: [email protected]

pääToimiTTaja Heikki Kauppi puh. (09) 2291 2200

ToimiTuspäälliKKö, ilmoiTusmyynTi Helena andersson puh. (09) 2291 2244

ToimiTTajaTaku Karjalainen puh. (09) 2291 2247Katariina rönnqvist puh. (09) 2291 2277Jussi Nousiainen puh. (09) 2291 2246 Johanna Tynkkynen puh. (09) 2291 2265Kirsti Levander, opintovapaalla

KuvaToimiTTaja, ilmoiTusTrafiiKKi Helena Hagberg puh. (09) 2291 2565

assisTEnTTi riitta Kärki puh. (09) 2291 2258

ilmoiTushinnaT vuonna 20151/1 sivua 3 400 euroa1/2 sivua 2 300 euroa1/4 sivua 1 600 euoa

ilmEsTymisaiKaTaulu 2015:

Julkaisija varaa itselleen oikeuden ilmestymispäivien muutoksiin. Tarkemmat mediatiedot: www.tek.fi/tek-lehti

osoiTTEEnmuuToKsET Jäsenet: www.tek.fi/jasentiedot, [email protected] tai puh. (09) 2291 2291 Sidosryhmät: [email protected], puh. (09) 2291 2258

ToTEuTus ja TaiTToMCI Press OyMaistraatinportti 1, 00015 Otavamediapuh. (09) 2525 [email protected], www.mcipress.fi

KansiKuva Jussi Jääskeläinen

painopaiKKa: Forssa PrintKansipaperi: LumiSilk 170 gSisuspaperi: Galerie Fine Silk 80 g

jaKEluPosti OyjPainos: 68 300 kpl aikakauslehtien Liiton jäsenlehti35. vuosikerta ISSN 1459-1898

nro 5.........20.11.

TEK 4/2015 3

4041 0428

Paikallisen sopimisen pelisääntöjen pitää olla tasapuoliset.

PEFC/02-31-162

4 TEK 4/2015

kyllä-liikeMoni on julistanut ammattiliitot menneisyyden reliikeiksi ja vanhojen etujen puolustajiksi. Todellisuus on moniulotteisempi ainakin TEKissä.

TEKSTI aKu KarjalainEn KUVaT jussi jääsKEläinEn

→

TEK on

TEK 4/2015 5

rohkeita uudistuksia työelämään

Kun yhteiskuntasopimus kaatui, moni poliitikko tuomitsi ammattiyhdistysliikkeen pelkäksi ei-liikkeeksi.

TEKin toiminnanjohtaja heikki Kauppi hen-käisee syvään. Mielikuvat ja tosiasiat ovat irtaantuneet toisistaan. Talous on pahasti lamassa ja mustapekka on jäänyt ay-liikkeelle.

– Suomen valtteja ovat aina olleet osaaminen, tuo-tekehitys ja laatu. Niiden varassa Suomi nousee tällä-kin kertaa, ei kilpailemalla siitä, kenellä on pisin työ-aika. Kasvu edellyttää, että yritykset ryhtyvät kuromaan kiinni vuosien varrella syntynyttä investointi- ja tuote-kehitysvajetta.

Johtaja maria löfgren Akavasta on samoilla linjoilla. Palkkatasosta puhutaan paljon, mutta harvoin sano-taan, että esimerkiksi teollisuuden palkkataso on muun muassa Saksassa ja Ruotsissa korkeampi kuin Suo-messa.

– Viisi vuotta palkankorotuksemme ovat olleet ääri-maltillisia. Ay-liike ei ole vastuussa siitä, jos olosuhteet työpaikoilla eivät edistä innovaatioiden syntymistä tai yritysten tuotteet eivät kiinnosta maailmalla.

Lisäksi Löfgren ihmettelee jatkuvaa kritiikkiä jäykistä työmarkkinarakenteista.

– Ongelmana ei ole jäykkyys, vaan se että työpaikka-tasolla ei ole luottamusta ja henkilöstöhallinnon osaa-mista. Esimerkiksi paikallista sopimista olisi jo nyt mah-dollista käyttää laajasti työpaikoilla.

lisää joustoaMyös palkansaajat ovat huolissaan rapautuvasta kilpai-lukyvystä. Työehtoja ollaan valmiita uudistamaan – eikä reippaitakaan remontteja kaihdeta.

Löfgren ottaa esimerkiksi työajat. TEKin tutkimuk-sesta selviää, että 60 prosenttia tekkiläisistä palautuu työn rasituksista enintään kohtalaisesti. Akavan selvi-tyksen mukaan lähes 40 prosenttia ylemmistä toimi-henkilöistä ilmoittaa olevansa työajan seurannan ulko-puolella.

– Tuottavuutta ei lisätä työajan mekaanisella piden-tämisellä, vaan tarvitsemme joustavampia ja yksilölli-sempiä työaikaratkaisuja.

Akavalaiset liitot ovatkin vaatineet työaikalain täydel-listä remontoimista. Kaikki työhön sidoksissa oleva aika on luettava työajaksi, työstä palautuminen on turvattava

ja etätyö pitää huomioida paremmin. Alakohtaisista työ-ajoista voitaisiin sopia työehtosopimuksessa, ja käytän-töjä voitaisiin räätälöidä vielä tarkemmin paikallisesti.

Joustavuutta edistäisi myös työaikapankkien laa-jempi hyödyntäminen. Työnantaja saisi mahdollisuu-den käyttää työvoimaa kiireen aikana ja työntekijät mahdollisuuden palautua hiljaisempina hetkinä.

– Joustavat työaikajärjestelyt käyvät työnantajalle niin kauan kuin sinne jää saneluelementti. Työn tekijöiden mahdollisuutta vaikuttaa työajan sijoitteluun ja pituu-teen ei haluta edistää, Löfgren tietää.

Löfgrenin mielestä paremmin on päästy eteenpäin henkisen kuormituksen hallinnassa.

Hyvä esimerkki on työhyvinvoinnin parantamiseksi tehty pitkäjänteinen työ. Työntekijä- ja työnantajaliitot ovat edistäneet työhyvinvointia teollisuus- ja palvelu-aloilla yhteisillä hankkeilla. Tulokset ovat olleet myön-teisiä monilla osa-alueilla, ja työurat ovat pidentyneet.

– Nyt on päästy siihen pisteeseen, että työpaikat ja valvontaviranomaiset ottavat henkisen kuormituksen tosissaan. Esimerkiksi lainmuutoksen myötä työajat rin-nastetaan työturvallisuuslaissa samanlaisiksi vaara- ja haittatekijöiksi kuin työympäristö, Löfgren toteaa.

Eikä liitoissa olla purkamassa työllistymisen esteitä-kään pelkästään eitä hokemalla. Palkansaajat ovat esi-merkiksi vaatineet, että työttömille on sallittava nykyistä laajemmat mahdollisuudet opiskella työttömyyspäivä-rahakaudella. Tämä nopeuttaisi uuden työn löytymistä tai kokonaan uudelle uralle pääsyä.

– Pahimmassa tapauksessa voi joutua keskeyttä-mään opinnot, että saisi työttömyyskorvausta. Nyt pitäisi korostaa erityisesti työnhakijoiden aktiivisuutta, Löfgren sanoo.

sopimista tarvitaan enemmän kuin koskaan”Jopa ay-liikkeen ajattelu on uudempaa kuin tällainen tuotannon tehostamiseen tähtäävä yritysjohtajan tun-nepuhe.” Näin arvioi tutkija mona mannevuo Turun yli-opistosta pääministeri juha sipilän puheita Helsingin Sanomissa syyskuun alussa.

Löfgren yhtyy arvioon. On epäoikeudenmukaista puhua ay-liikkeestä pelkästään jähmettyneenä ryh-mänä.

Hän on huolestunut, että hallitus on rapauttamassa suomalaisen sopimusjärjestelmän. Vastoinkäymisistä huolimatta yhdessä sopiminen on muodostanut koko hyvinvointiyhteiskunnan selkärangan. Oikeudenmukai-suus ei nimittäin mene koskaan pois muodista.

– Jos työmarkkinajärjestöjen vaikutusmahdollisuuk-sia työelämän lainsäädäntöä kehitettäessä vähennettäi-siin, työelämän lait politisoituisivat. Lainsäädännöstä tulisi tempoilevampaa, ja siihen Suomella ei ole varaa.

maria löfgrenjohtaja akava

heikki kauppitoiminnanjohtaja

TEK

OIKEUDENMUKaISUUS EI MENE KOSKaaN POIS MUODISTa.

kyllä nro 1

6 TEK 4/2015

M illainen on uuden ajan ammattiliitto? Pro-fessori alf rehn osallistui keskusteluun Ylen Ykkösaamun kolumnillaan toukokuun lopussa.

"Ei ihme, että nuoret karsastavat ammattiliittoja. He eivät miellä itseään työväeksi. He kokevat, että tiejyrällä luodut raamisopimukset eivät huomioi heidän tilannet-taan ja tulevaisuuttaan", Rehn kirjoitti.

"He tietävät, että heidän työuransa tulee olemaan jotain aivan muuta kuin paikallisosastoja ja pekkas-päiviä. Ja he miettivät ennemmin projekteja ja perso-nal brandin rakentamista. Mitä ammattiliitto heille tar-joaa?" Rehn kysyi.

Paljonkin, etenkin jos on TEKin jäsen. TEKin urapalvelut saivat alkunsa 1990-luvun lopulla.– Aiemmin mentiin diplomityön jälkeen töihin ja

samasta työpaikasta poistuttiin 40 vuoden jälkeen kul-takellon kanssa. Enää se ei onnistu, arvioi TEKin urapal-velut-yksikön johtaja sari Taukojärvi.

Taukojärven mukaan työelämä on muuttunut pysy-västi kolmesta syystä. Ensinnäkin yritykset muuttavat nopeasti toimintojaan ja rakennemuutos on koetellut monia aloja. Yt-neuvotteluista ja irtisanomisista on tul-lut arkipäivää.

Toiseksi uusia mahdollisuuksia on avautunut entistä enemmän. Rekrytoija saattaa soittaa tai kaveri vinkata, että ”tämä on just sun näköinen paikka”.

Samaan aikaan työpaikan vaihtamisesta on tullut hyväksyttävämpää.

– Kun työpaikkoja alettiin vaihtaa enemmän ja rek-rytointi ammattimaistui, työnhaku muuttui enemmän taitoa vaativaksi. Vastasimme tähän kysyntään ja tarjo-simme työnhakua tukevaa tietoa, Taukojärvi kertoo.

räätälöityä valmennusta TEKin urapalvelut on tuottanut jo lähes 20 vuoden ajan jäsenien tarpeisiin räätälöityjä tilaisuuksia ja palveluita. Tarjolla on muun muassa sähköisiä apuvälineitä, urail-toja eri puolilla Suomea ja urawebinaareja. Asiantun-

tijat antavat myös henkilökohtaista ura- ja työnhaku-valmennusta.

– Asiantuntijaroolin ylläpitäminen läpi uran on suuri haaste. Haluamme tukea jäseniämme tässä, Taukojärvi linjaa.

Omien palvelujen lisäksi TEK on ollut mukana kehit-tämässä uudenlaista täydennyskoulutusta tekniikan alan korkeakoulutetuille. Mallia erikoistumiskoulutuk-siin kehitettiin yhdessä tekniikan alan yliopistojen täy-dennyskoulutuskeskusten ja Teknologiateollisuuden kanssa.

– Olemme nähneet, miten ihmiset ovat kipuilleet sen kanssa, kuinka he pystyvät säilyttämään asiantuntijuu-den koko 40 vuoden työuran ajan. Nämä ovat yksi mah-dollisuus siihen, Taukojärvi arvioi.

Työttömille suunnattuja palveluja puolestaan kehi-tetään parhaillaan TEKin ideoimassa hankkeessa. TEK kehittää yhdessä työ- ja elinkeinoministeriön, TE-toi-mistojen ja muutamien akavalaisten liittojen kanssa korkeakoulutetuille työttömille suunnattuja palveluja. Tavoitteena on, että työttömäksi jäävä korkeakoulutettu pääsee sujuvammin hänelle sopivien palvelujen ääreen niin TE-toimistossa kuin omassa liitossaan.

– Meillä on vuosien kokemus siitä, minkälaiset asiat ovat tärkeitä meidän jäsenille. Sen vuoksi pääsemme yhteistyökumppaniksi erilaisiin projekteihin, Tauko-järvi miettii.

→

personal brand hukassa? – TEK auttaa

kyllä nro 2

aSIaNTUNTIJarOOLIN YLLäPITäMINEN LäPI UraN ON SUUrI HaaSTE.

sari TaukojärvijohtajaTEKin urapalvelut

TEK 4/2015 7

huippuosaamista luodaan yhdessä

V iimeaikaisesta julkisesta keskustelusta on unohtunut, mistä Suomen kilpailu-kyky oikein syntyy, miettii TEKin kou-lutus- ja työvoimapolitiikasta vastaava

johtaja jari jokinen.Halpojen hintojen sijaan nyt pitää panos-

taa korkeatasoiseen osaamiseen. TEK kehittää yliopistokoulutusta yhdessä muiden sidosryh-mien kanssa, jotta koulutus vastaisi parem-min työelämän ja muuttuvan maailman vaati-muksiin.

– Tekniikan alan yliopistot, työnantajaliitot, elinkeinoelämä, ministeriö, monet järjestöt…, Jokinen luettelee yhteistyökumppaneiden pit-kää listaa.

– Tällä työllä ei ole ei-liikkeen kanssa mitään tekemistä!

Viime vuosina työtä on riittänyt. Jokinen palaa ajassa viisi vuotta taaksepäin. TEK oli esi-merkiksi rakentamassa yliopistouudistuksen pelisääntöjä ja perustamassa kahta säätiöyli-opistoa: Aalto-yliopistoa ja Tampereen teknil-listä yliopistoa (TTY).

– Kun meillä on malttia katsoa vuosikym-men loppuun, näemme yliopistoissa merkit-tävää muutosta. Aallon ulkomaalaisten osaa-jien rekrytointi, Lappeenrannan strategiatyö ja TTY:n rohkeus lähteä mukaan korkeakoulujen yhdistämishankkeeseen ovat erinomaisia esi-merkkejä hyvästä kehityksestä, Jokinen mai-nitsee.

ulkomaalaisia osaajia hyödynnettävä paremminMutta työ on vielä kesken. TEKin asiantuntijat ovatkin olleet usein nähtyjä vieraita yliopisto-kampuksilla. Jokinen on huomannut, että esi-merkiksi TEKin vastavalmistuneiden kysely löy-tyy monien opetuksen kehittäjien työpöydiltä.

– Tämän vuoden kyselyssä korostui ulko-maalaisten vastavalmistuneiden työllistymi-nen. Kaksi kolmesta suomalaisesta tekniikan alan korkeakoulutetusta on valmistumishet-kellä työsuhteessa, ulkomaalaisista vain joka neljäs. Olemme miettineet keinoja, kuinka työ-

elämässä osattaisiin hyödyntää paremmin ulkomaalaisten osaamista ja verkostoja.

– Mietimme myös keinoja, miten työstä oppiminen voitaisiin huomioida parem-min opinnoissa. Työskenteleminen opiskelun ohella parantaa merkittävästi työllistymismah-dollisuuksia valmistumisen jälkeen.

Jokisen mielestä resursseja on suunnattava alueille, joilla Suomella on osaamista ja kasvu-mahdollisuuksia.

– Yliopistoihin kohdistuvat säästöt ovat rajuja, mutta parhaimmillaan niukkuus pistää pohtimaan, mihin resurssit kannattaa käyttää. Priorisointi ja omiin vahvuuksiin panostami-nen on tärkeää. Tekniikan alan yliopistot ovat näyttäneet tässä mallia.

Tekniikasta kilpailukykyäHyvätkään ideat eivät jalostu itsestään menes-tystuotteiksi.

Johtaja pekka pellinen TEKin tekniikka- ja yhteiskuntayksiköstä ottaa avukseen kynän ja paperia. Hän havainnollistaa, miten yksittäinen idea muuttuu kaupallisesti hyödynnettäväksi tuotteeksi tai prosessiksi.

– Ideat syntyvät yksilötasolla, kun taas orga-nisaatiot hyödyntävät tuotteita kaupallisesti. Nyt koko innovaatiojärjestelmä ja sen tukitoi-minnot on suunnattu organisaatioille. Painotus on liian yksipuolinen.

– Tämä tarjoaa järjestölle mielenkiintoisia mahdollisuuksia. TEK voisi panostaa enem-män yksilötason innovaatiovalmiuksien luo-miseen.

Idea sisältyy TEKin valmistumassa ole-viin teknologia- ja innovaatiopoliittisiin linja-uksiin. Pellinen vakuuttaa, että ideat eivät jää vain linjausten asteelle. TEKin ehdotuksia on otettu huomioon monissa työ- ja elinkeino-ministeriön, Tekesin ja VTT:n päätöksissä. Pel-linen itse on muun muassa Tekesin johto-kunnan jäsen ja mukana kehittämässä Tekesin toimintamalleja.

Ministeriön kanssa taas luotiin Pirkanmaalle pilottiprojekti, jossa paikalliset pk-yritykset myyvät älykkäisiin koneisiin ja etäohjaukseen suunnattuja suunnittelu- ja toteutuspalveluita Keski-Euroopan teollisuudelle.

– Tarvitsemme lisää tällaisia projekteja. TEKin rooli ammatillisena järjestönä on tehdä enemmän rakentavia aloitteita ja kokeilla uusia toimintamuotoja, Pellinen linjaa.

Pekka Pellinenjohtaja

TEKin tekniikka- ja yhteiskuntayksikkö

jari jokinen johtaja

TEKin koulutus- ja työvoimapolitiikkayksikkö

kyllä nro 3

TäLLä TYöLLä EI OLE EI-LIIKKEEN KaNSSa MITääN TEKEMISTä.

8 TEK 4/2015

jaakko säiläkiviteknologiajohtajaTamturbo

Tamperelaisen DI jaakko säiläkiven yrittäjänura alkoi 1990-luvun lopussa, kun sil-loisen työn jatkaminen olisi vaatinut joko muuttoa pääkaupunkiseudulle tai päivit-täistä junamatkaa.

– Tapasin paperiteollisuuden laitteita ja tavaroita yli 30 vuotta myyneen jaakko raanamon. Esittelin hänelle teknologian, jolla voisi olla kysyntää. Perustimme lopulta kahden muun henkilön kanssa Miscel-nimisen yrityksen.

Kun paperiteollisuus alkoi hiipua viime vuosikymmenellä, Säiläkivi alkoi etsiä jäl-leen uusia haasteita, tällä kertaa vanhalta osaamisalueeltaan suurnopeusteknolo-giasta.

– Teimme mittavaa teknologia- ja liiketoimintaselvitystyötä kaksi vuotta talkoo-hengessä, ja 2010 perustimme Tamturbon. Valmistamme teollisuuteen öljyttömiä paineilmalaitteita, jotka hyödyntävät turbotekniikkaa.

Säiläkivi laskee, että 30 vuoden DI-urasta hän on ollut puolet töissä omassa tai osittain omistamassaan yrityksessä. Hän on huomannut, että monen vanhan opis-kelukaverin työura on kulkenut samaan suuntaan.

– Tapasin toissa vuonna vanhoja konemieskillan ja ylioppilaskunnan aktiiveja. Hyvin monelle on tarjottu vaihtoehtoja itsensä työllistämiseen. Osa on menesty-nyt, osa ei.

siirtyminen ei ole helppoaSäiläkiven Tamturbolla menee hyvin. Hän arvioi, että viiden vuoden päästä yritys työllistää sata henkilöä, nyt työntekijöitä on 15. Onnistumisista huolimatta Säiläkivi myöntää, että yrittäjyys ei ole ollut helppoa.

– Yhteen osaamisalueeseen erikoistuneille ihmisille siirtyminen prosessi-ajattelusta sykliseen ajatteluun on raskas. Tukea ja tiimityöskentelyä tarvitaan. Minua auttoivat kaupalliset opinnot ja se, että olin ollut kehittämässä liiketoimin-taa edellisessä työpaikassa.

Säiläkiven siirtymistä yrittäjäksi hidasti aiempi kilpailukieltosopimus.– Se, mitä tein paperiteollisuudessa oli, hyvä sivuloikka, mutta teknisesti riittä-

vän lähellä, jotta pystyin aloittamaan erikoismoottorien ja puhaltamien kehittämi-sen.

Yrittäjäksi hyppääminen vaikutti myös sosiaaliturvaan. Verottajan, työvoimahal-linnon ja sosiaaliturvaviranomaisten kriteerit vaihtelevat.

– Myös kipukynnys siirtyä työeläkevakuutuksesta yrittäjän eläkevakuutukseen on liian suuri. Yrittäjän eläkemaksut ovat isoja.

– TEKin ei pidä alkaa opettaa yrittäjyyttä. Sen sijaan yrittäjäjäsenten yhteisöl-lisyyden tukeminen, ajankohtaisista asioista viestiminen ja sosiaaliturva-asioiden valvonta ovat ammattiliiton tehtäviä yrittäjän näkökulmasta, Säiläkivi pohtii.

TEKin sisällä toimiikin Yrittäjäklubi, johon voivat liittyä kaikki yrittäjinä toimivat ja yrittäjyydestä kiinnostuneet jäsenet. Yrittäjien asioita edistetään myös hallituksen nimeämässä yrittäjyysvaliokunnassa.

kyllä nro 4

palkansaajasta yrittäjäksi – liiton tuki ei katoa

TEK 4/2015 9

nin kasvun välittömät työllisyysvaikutukset eivät ole kovin suuria.

- Sen sijaan kotimaisen kysynnän mahdollisen supistumisen työllisyyttä hei-kentävä vaikutus voi olla suurempi, ellei-vät korjaavat toimet ole riittävässä tasa-painossa. Sopeutustoimet voivat myös johtaa julkisen talouden alijäämän kas-vuun, jos niiden seurauksena on verotuot-tojen lasku.

Kianderin mukaan Suomen teollisuuden kilpailukyky suhteessa naapurimaihin ei ole niin toivoton kuin synkimmissä arvioissa on esitetty. Viime vuosien palkkamaltti ja kil-pailijamaiden palkankorotukset ovat alka-neet jo hieman parantaa tilannetta.

- Vaikka suhteelliset yksikkötyövoima-kustannuksemme nousivat vuosina 2008–2011 kilpailijamaita nopeammin, ei työ-tunnin hinta ole meillä kuitenkaan län-tisiä naapureita suurempi. Itse asiassa Suomessa kustannukset ovat samaa tasoa kuin Saksassa ja matalammat kuin muissa Pohjoismaissa.

Kianderin mukaan hallituksen viiden prosentin parannusta kilpailukykyyn olisi voinut lähteä tavoittelemaan myös pit-källä, keskitetyillä sopimuksilla aikaansaa-dulla palkkamaltilla, mikä on ollut yleinen tapa Euroopassa kiinteiden valuuttakurs-sien järjestelmään kuuluneissa maissa. Tätä toimintamallia ovat esittäneet muun muassa veteraaniekonomistit jukka pek-karinen ja sixten Korkman.

Lehden painoon mennessä palkansaa-jakeskusjärjestöt miettivät omia ehdotuk-siaan hallituksen viiden prosentin kilpailu-kykyloikalle. (jari Rauhamäki / YTn)

lue koko haastattelu: lehti.tek.fi/kiander

"Kilpailukyky syntyy rämäpäisistä kokeiluista."

Yhteiskuntasopimuksen kaatumisen ja hallituksen omien leikkausesitysten myötä työmarkkinoille on syntynyt nopeasti epä-varmuutta, ennakoimattomuutta ja huo-noa fiilistä. Vastuuta tästä ei voi kaataa vain ammattiyhdistysliikkeen niskoille.

– Hallitus on omilla toimillaan myös kärjistänyt tilannetta. Samalla on kuiten-kin luotu kriisitietoisuutta ja ehkä mahdol-lisuuksia kompromissin rakentamiselle, sanoo Ilmarisen johtaja jaakko Kiander.

Kianderin mielestä oli selvää, että hal-lituksen lista nostaa ay-liikkeen takaja-loilleen. Listalla voidaan toki luoda kriisi-tietoisuutta, mutta samalla se vaarantaa käsityksen siitä, että kaikki ovat samassa veneessä.

– Jos tuottavuutta halutaan hakea työajoilla, järkevin keino on sopia työaikoihin joustoa paikallistasolla, Jaakko Kiander sanoo.

työmarkkinasopimisella uudenlaisia haasteita

suomEn TEollisuudEn KilpailuKyKy Ei olE niin ToivoTon Kuin arvioissa on EsiTETTy.

– Minusta on vanhemmiten tullut siinä mielessä kekkoslainen, että pidän tärkeänä pienen kansan yhtenäisyyden rakentamista ja vastakkainasettelun vält-tämistä. Tähän kuuluu aito halu neuvotella ja sopia, ei haastaa riitaa.

paljon avoimia kysymyksiäKianderin mielestä on epäselvää, kuinka paljon hallituksen esittämät toimet paran-taisivat Suomen vientiteollisuuden hin-takilpailukykyä ja julkisen talouden tasa-painoa.

– Työvoimakustannusten alentami-nen parantaa kilpailukykyä ja auttaa kas-vattamaan vientituloja. Tämä on tärkeää, mutta samalla on myönnettävä, että vien-

Kuva

: Suv

i-Tu

uli K

anka

anpä

ä

Tu l eva i s u u d e n t u t k i j a R i s t o L i n t u ri Savo n Sa n o m i s s a 1 5 . 9 .

10 TEK 4/2015

aJaSSa

Sosiaali- ja terveysministeriön

arvio sairaana työskentelyn

kustannuksista.

lähde: menetetty työpanos, sTm 2014

3,4 miljardia euroa

vuodessa

yrittäjäklubin klubi-ilta helsingissä 20.10.Aiheena Tiede ja liiketoiminta – voiko ne yhdistää? Katso myös muut klubi-illat www.tek.fi/klubi-illat

Kunnon työn päivä 7.10.Kiitä työkaveria tai vietä vaikka reilu kahvitauko.www.kunnontyo.fi

otatko riskin? -näyttelyHeurekassa 3.10.2015-4.9.2016www.heureka.fi/fi/otatko-riskin

Työyhteisön hyvinvoinnin johtaminen on esimiehen tärkeimpiä tehtäviä. Tervetu-loa Akavan esimiesaamuun oppimaan uusia työhyvinvoin-tijohtamisen taitoja sekä ver-kostoitumaan ja vaihtamaan kokemuksia alueesi esimies-ten kanssa. Syksyn aikana järjestetään tilaisuudet vielä Turussa 7.10., Tampereella 29.10. ja Hämeenlinnassa 10.11. (ak)

lisätietoa ja ilmoittautumiset: www.akava.fi/esimiesverkosto

esimiesaamuissa käsitellään HyVinVoinnin joHtamista

kansallista etätyöpäivää vietetään 8.10. – tekkiläisten etätyö on yleistymässä

Kansallista etätyöpäivää vietetään viidettä kertaa torstaina 8.10. teemalla #fiksumpityö. Etätyön tekeminen on tullut pysyvästi osaksi suomalaista työkulttuuria, ja nyt tarkoituk-sena on viedä suomalaisen työn tekemisen tapoja yhä koko-naisvaltaisemmin eteenpäin. Teemapäivä kannustaa kaikkia kertomaan, mitä on fiksumpi työ.

– Työtuntien pidentäminen ei paranna tuottavuutta, eikä työtyytyväisyys kasva laastariratkaisuilla. Tuottavampi ja mie-lekkäämpi työ vaatii uudenlaista ajattelua ja toimintatapoja, korostaa työhyvinvoinnista vastaava asiamies sirkku pohja TEKistä.

– Esimerkiksi tekniikkaa hyödyntämällä pystymme paran-tamaan tuottavuutta. Videoneuvottelut vähentävät matkus-tamista ja säästävät aikaa. Sähköiset työalustat taas vähen-tävät sähköpostikuormaa ja tehostavat työntekoa, Pohja havainnollistaa.

TEKin työmarkkinatutkimuksen mukaan jäsenten tekemä etätyö on yleistymässä. Joka neljäs voi tehdä etätyötä useim-miten ja 45 prosenttia silloin tällöin.

– asiantuntijatyön luonne vaatii joustavia työnteon tapoja. On positiivista, että monilla organisaatioilla on aito halu edis-tää työn ja yksityiselämän yhteensovittamista, Pohja sanoo.

Pohjan mukaan organisaatioissa tulee kehittää toimivat etätyökäytännöt.

– Etätyöstä kannattaa tehdä työpaikoilla sopimus, jossa otetaan huomioon työn luonne, etätyöjärjestelyt ja työturval-lisuus.

Ylempien toimihenkilöiden työehtosopimuksissa teknolo-giateollisuudessa, ict-alalla ja yksityisellä laboratorioalalla on ohjeistettu etätyöstä sopimisesta ja siinä huomioon otetta-vista asioista. (ak)

lisätietoa: www.etatyopaiva.fi

Johtamisopeista ei aina löydy apua

Terveisiä pomolle kirjan kirjoittaja laura röt-kin kertoo, ettei ole itse ollut koskaan esimies, mutta useammankin esimiehen alaisena. Hän kirjoittaakin virkistävästi alaisen näkökulmasta. Onhan alainen esimiestyön loppukäyttäjä ja esi-miespalvelujen vaativa kuluttaja.

rötkin pohtii esimiehen roolia: ”Yllättävän harvoin ihmiset kuvailevat tai nostavat esiin esi-miehen roolia arjen tukijana, tsemppaajana ja sparraajana. Tai edes roolia ongelmien ratko-jana, esteiden poistajana, työskentelyolosuhtei-den mahdollistajana ja parantajana.” Esimies-työ nähdään yleensä vain organisaation niiden prosessien kautta, joissa esimiehelle on asetettu rooli ja vastuu. Niihin löytyy paljonkin teoreettisia viitekehyksiä ja kirjallisuutta. Oleellisinta kuiten-kin on kyky kohdata ihminen. Esimiestyö kun on ihmissuhde muiden joukossa.

Kirja kattaa esimiestyön arkea rekrytoinnista työsuhteen päättymiseen. Teemoina ovat muun muassa tiimien toiminta, suorituksen johtami-nen, palkitseminen ja uralla eteneminen. Kirja pureutuu esimerkeillä myös arjen ei-niin-oppi-kirjanmukaisesti meneviin tilanteisiin, esimer-kiksi rekrytointiin liittyvään viestintään. Kirjan tyyli on reipas, aito ja hauska. Eri toimialojen joh-tajien sitaatit ovat mielenkiintoisia.

rötkinin mukaan esimiestyö edellyttää oikei-den motiivien lisäksi kykyjä ja taitoja. Esimies-suhteissa on ylä- ja alamäkiä – ei niistä turhaan varoiteta etukäteen. Työssä kohtaa eittämättä ihmisiä tilanteissa, joihin apua ei löydy johtamis-teeseistä. Tällöin peliin on laitettava oma per-soona, empatiakyky ja taito ymmärtää ihmisiä ja toimia heidän kanssaan. (kati johansson)

laura rötkin, Terveisiä pomolle. Talentum 2015

kiRjat

TEK 4/2015 11

aJaSSa

työelämän polkuja etsimässä -tapaHtumat kuopiossa ja joensuussa

TEK järjestää syksyllä omia uratilaisuuk-sia matemaattis-luonnontieteitä ja tietojen-käsittelytieteitä opiskeleville ja vastavalmis-tuneille.

Lokakuussa Työelämän polkuja etsimässä -tapahtumat järjestetään Kuopiossa 7.10. ja Joensuussa 8.10. Tilaisuuksissa pohditaan valmistumisen jälkeisiä uravaihtoehtoja, ja mistä saa tukea urakysymyksiin. (ak)

lisätietoa Kuopion sekä joensuun tapahtu-mista: www.tek.fi/kuopio_0710 ja www.tek.fi/joensuu_0810

Vuoden 2015 Tekniikan päivien päätapah-tuma järjestetään Tampereella 22.–24.10. Tämän lisäksi järjestetään satelliittitapahtu-mat Oulussa 30.–31.10., Turussa 30.–31.10. ja Helsingissä 6.–7.11.

Tekniikan päivien pääteemana on tiedon valossa. Tieto on valtaa, mutta miten sitä käytetään. Tätä visaista kysymystä valottavat tieteen ja teknologian asiantuntijat. Tapah-

tumat ovat maksuttomia. Tekniikan päivät järjestää Tekniikan akatemia TaF yhdessä yliopistojen ja korkeakoulujen kanssa. (ak)

lisätietoa: tekniikanpaivat.fi

Yli 55 tunnin työviikkoa

tekevillä on 33 % suurempi riski

saada aivohalvaus kuin 35–40

tuntia viikossa työskentelevillä.

lähde: Työterveyslaitos

Vastavalmistuneiden jäsenillat otaniemessä ja tampereella

tekniikan päiVät neljällä paikkakunnalla

espoo maker Faire – Tekemisen juhlaa

Suomen ensimmäinen Mini Maker Faire järjestetään 17.–18.10. Design Factoryn ja Urban Millin tiloissa Otaniemessä, aalto-yli-opiston kampuksella (Betonimiehenkuja 3–5).

TEK on mukana koko perheen tapahtumassa Tutki-Kokeile-Kehitä -työpajalla yhdessä Hacklab.fi:n kanssa. TuKoKe-työpaja tarjoaa puuhaa perheen koululaisille ja Hacklab vastaa varttu-neempien värkkäystarpeisiin.

Näyttämällä TEKin jäsenkorttia 75 ensimmäistä TEKin jäsentä perheineen pääsee maksutta tapahtumaan. Mahdollisuus on sekä lauantaina että sunnuntaina. Tule mukaan kokeilemaan uusia tai-toja tai virkistämään vanhoja! [kR, TP]

lisätietoa: espoomakerfaire.fi Tutki-Kokeile-Kehitä, tiede- ja teknologiakilpailu

6–20 vuotiaille: www.tukoke.fi Tilaa omien projektien rakentelulle ja yhdessä oppi-

mista. yhteisölliset työtilat suomessa: hacklab.fi

www. facEbooK.com/

TEKniiKan.aKaTEEmisET.TEK

Kuva

: Jar

i Här

köne

n

Kuva

: Oss

i aho

la

Tutkintotodistus taskussa ja työura edessä. Mitäs nyt? Miten rakentaa omaa urapolkua muuttuvassa työelämässä?

TEK järjestää opintojen loppuvaiheessa oleville ja vastavalmis-tuneille jäsenilleen tarkoitettuja uratilaisuuksia suurimmilla yli-opistopaikkakunnilla. Tapahtumat ovat maksuttomia ja avoimia kaikille TEKin nuorille täysjäsenille. Tervetuloa kuuntelemaan ura-tarinoita ja keskustelemaan tulevaisuuden uranäkymistä. Syksyllä järjestetään vielä tapahtumat Otaniemessä 15.10. ja Tampereella 29.10. (ak)

lisätietoa ja ilmoittautumiset: www.tek.fi/vastavalmistuneet_jasenillat

33% suurempi

aivohalvausriski

TUKEa Vasta- Valmistuneille

MENOVINKKI peRHeille

12 TEK 4/2015

aJaSSa

Teekkareiden ketterä vaateyritys Kaksisataa kauluspaitaa tulee myyntiin. S- ja M-koot

ovat loppu alle viidessä minuutissa, koko erä vartissa.Saavutus on huima nettivaateyritykseltä, joka on käyttä-nyt markkinointiin nolla euroa. asiakkaat ovat löytäneet Lean Garmentsin sen blogin, miesten tyylifoorumien ja kaverien suositusten kautta.

Yrityksen takana on kaksi teekkaria. Tampereella tuo-tantotaloutta opiskeleva Karri Koivuniemi, 22, oli kaksi kesää töissä konepajassa kunnes kyllästyi. Kolmivuoro-työstä karttuneilla rahoilla hän perusti Lean Garmentsin vuosi sitten.

– Tarvitsin tietynlaisia paitoja ja huomasin, etten ollut ainoa. Havaitsin markkinaraon, Koivuniemi kertoo.

Opiskelu ja yrityksen pyörittäminen veivät paljon aikaa. Koivuniemi oli jutellut lauri Eurénin kanssa silloin tällöin. Heidän isänsä olivat tuttuja.

– Karri tiesi, että olen kiinnostunut vaatteista. Hän otti yhteyttä ja lähdin yritykseen mukaan, aalto-yliopistossa tietotekniikkaa opiskeleva Eurén, 20, kertoo.

Kaksi ensimmäistä vaate-erää kaksikko pakkasi ja postitti asiakkaille itse.

– Marssimme Tampereen postiin muovipussit käsissä ja mietimme, että eihän tässä ole järkeä, Eurén muiste-lee.

Nyt vaate-eriä on tehty neljä, uusin myytiin ennakko-tilauksena. Tilausten vastaanotto, postitus ja varastointi

on ulkoistettu. Kaksikko suunnittelee tuotteensa itse, etsii sopivan tehtaan ja speksaa tilauksen. Tällä hetkellä tuotteet valmistetaan aasiassa. Ulkopuolista rahoitusta ei ole, ja voitot laitetaan tuotekehitykseen.

Puolet tuotteista myydään Suomeen, puolet Iso-Bri-tanniaan, Saksaan ja Yhdysvaltoihin. Eurénin ja Koivunie-men mukaan potentiaalia kasvuun on, mutta opiskelujen ohessa volyymia on vaikea nostaa.

Lean Garmentsin vahvuus on tuotteiden huolitelluissa yksityiskohdissa ja edullisessa hinnassa.

– Suhtaudumme yksityiskohtiin insinöörimäisellä intohimolla. Ne myös erottavat meidät kilpailijoista ja vetoavat niche-kohderyhmään, Koivuniemi sanoo.

Tulevista vaate-eristä eli dropeista kerrotaan uutis-kirjeellä. Koivuniemen mukaan kirjeitä lähtee 1 300, ja niiden avausprosentti on yli 70. asiakaspalaute on ollut positiivista.

– Eräs insinööri lähetti palautetta, että myymme tuot-teitamme aivan liian halvalla, Eurén kertoo.

Entä mikä on vaatekauppiaiden mielestä tyylikästä?– steve mcQueen, miles davis ja ralph lauren silloin

kun hän aloitti. Emme tee uutta tai sitä, mikä on muo-dissa. Pyrimme palauttamaan muotiin sen hyvän, mitä on ollut. [kR]

lisätietoa: leangarments.com

"Informaatio ei ole arvokasta, vaan sen hyödyntäminen."

1store.fi:Apple MacBook Air -tieto-koneista jopa 130 euron alennus.

konepoint Oy:Verkkokaupasta 10 prosentin lahjakortti koko ostoskorin loppusummasta. Kirjoita ostoskorin lisätietokenttään Jäsenedut 2015.

netanttila:Koodilla NAJESYKSY saat 15 euron alennuksen vähintään 100 euron tilauksesta. Alen-nuksen saa pukeutumisen ja kodin sisustuksen tuotteista. Etu on voimassa 31.10. asti.

suomen kuljetustilaukset Oy:10 prosentin alennus kaikista kuljetuksista alennuskoodil-la ETU2015. Etu voimassa 31.12. asti.

lisätietoa alennuksista: www.jasenedut.fi

uusia etuja

– kannattaa suunnata mahdollisimman ajoissa kohti sitä, mitä haluaa tehdä, sanovat lean Garmentsin perustajat karri koivuniemi (vas.) ja lauri eurén.

Saat parhaan hyödyn jäsenyydestäsi pitämällä yhteys- ja työpaikkatietosi ajan tasalla. Voit päivittää tietosi, vaikka käyttäjätun-nuksesi olisivat hukassa: www.tek.fi/omattiedot.

tuRVaa etusi – päiVitä jäsentietosi

d i g i ta l i s t n e t wo rk i n pe ru s ta j a v i l l e t o lva n e n n o rt h e rn g l ow - b i s n e s f o o ru m i s s a 2 7 . 8 .

TEK 4/2015 13

aJaSSa

”Kunnioitus ja vuorovaikutus ovat oikeastaan sama asia, ja niiden yhteenlaskettu osuus on lähes 80 prosenttia.”S u o m e n ko ri pa l l o m a a j ou k k u e e n pä äva l m e n ta j a H e n ri k D e t t m a n n s u m m a a A k ava l a i n e n - v e rk ko l e h d e s s ä h yvä n va l m e n ta m i s e n o m i n a i s u u k s i a .

Teekkarit toivottivat kylterit tervetulleiksi otaniemeen

Vappuun on vielä aikaa, mutta tunnelma kohosi lähes yhtä riehakkaaksi syyskuun alussa, kun kauppakorkeakoulun opiskelijat eli kylterit muuttivat Otaniemeen rekoilla, vesibusseilla ja helikopterilla. Töölöön jäävät enää maisterivai-heen kauppatieteiden opiskelijat.

Teekkarijäyniltäkään ei vältytty. Kyltereiden käyttöön annetun Saha-rakennuksen pihalla uusia käyttäjiä odotti valtava tukkikasa, Ponssen metsäkone ja sahansoittaja.

Onneksi paikalle saapui myös Suomen met-säteollisuuden edustajia, joten taloustietoisille kyltereille avautui mahdollisuus kaupata puu-

tavara. Neuvotteluiden tuloksena kylterit myivät tukit 10 000 euron kauppahintaan.

– Pitäkää Tukkinne -nimellä kulkeneen jäy-nän taustalla toimineet teekkarikerhot toivo-vatkin, että KY ry käyttää saadut rahat Otanie-men kampusalueen viihtyvyyden kehittämiseen, paljastaa TEKin opiskelijakenttäasiamies Essi puustinen.

Teekkareiden ja kyltereiden yhteistyön tulok-sia voidaankin ehkä ihastella jo ensi vappuna Otaniemessä. aallon kurssitarjontaan on nimit-täin ilmestynyt pienpuurakentamiseen keskittyvä poikkitieteellinen projektikurssi. (ak)

Työnantajia edustava Tekno-logiateollisuus on aloittanut yhdessä alan ammattiliittojen kanssa valtakunnallisen Työ-kaari kantaa -hankkeen.

Työmarkkinajärjestöjen tavoitteena on pidentää työuria ja nostaa eläköity-misikää. Järjestöt haluavat luoda asennemuutosta suomalaisissa teknologia-alan yrityksissä ja kotimaisilla työmarkkinoilla. Yritysten tu-lee suunnitella johtamiskäy-tännöt niin, että ne tukevat kaikenikäisten työntekijöiden työssäjaksamista.

Uusi Työkaari-hanke on jatkoa Teknologiateollisuuden työmarkkinaosapuolten vuo-sina 2010–15 toteuttamalle Hyvä työ – Pidempi työura -hankkeelle. Neuvottelujär-jestömme Ylemmät Toimi-henkilöt YTN on ollut mukana molemmissa hankkeissa. (ak)

ikäjoHtaminen pidentää työuRia – uusi Hanke käynnistyy

Valtava tukkikasa ja iloinen teekkarijoukko ottivat kylterit vastaan Otaniemessä.

Kuva

t: Jo

el K

arpp

anen

työnantajista ennustaa

vähentävänsä työvoimaansa

loka–joulukuussa. 5 % odottaa

palkkaavansa lisää henkilöstöä ja 85 % ennakoi

henkilöstö-määrän pysyvän

ennallaan. lähde: manpower

6%KommEnToi TwiTTErissä

@TEK_akateemiset

14 TEK 4/2015

aJaSSa

Minkälainen on opiskelijan kesä? Teekkarin työkirjan ke-sätyöblogista voit lukea opis-kelijoiden kertomuksia viime kesän töistä, projekteista ja harrastuksista. Tänä vuonna mukana olivat ABB, Fortum, Meyer Turku, Reaktor, Tekla ja Wärtsilä sekä Aalto-yliopiston ja Helsingin yliopiston iGEM-joukkue, joka tutki kesän ajan synteettistä biologiaa. [kR]

www.teekkarintyokirja.fi/fi/tags/kesatyoblogi

Blogi täynnä kesätyö- kokemuksia

IaET-kassan tekemän asiakastyytyväi-syystutkimuksen mukaan kassan palveluita käyttäneet ovat tyytyväisiä kassan palvelui-hin. Tutkimuksen mukaan jäsenet kokevat kassan toiminnan luotettavaksi, ammattitai-toiseksi ja oikeudenmukaiseksi.

Vastaajat kiittelivät erityisesti kassan sähköisiä palveluita. IaET-kassa onkin panos-tanut sähköisten palveluiden kehittämiseen jatkuvasti. Jo noin 95 prosenttia päivära-hahakemuksista saapuu sähköisen asioin-nin kautta. Kehitettävää puolestaan on vielä ohjeistusten, päätösten ja muiden asiakas-viestien selkeyttämisessä.

– Olemme ottaneet kaiken palautteen kii-tollisena vastaan, ja ensi vuoden aikana onkin tarkoitus uudistaa kassan kotisivuja nykyistä selkeämpään ja käyttäjäystävällisempään suuntaan, kassan viestintävastaava melina argillander kertoo.

asteikolla 1–7 (1=heikko, 7=kiitettävä) palveluiden kokonaisarvosanaksi muodostui 6,0. Tutkimus toteutettiin joulukuussa 2014, ja siihen vastasi yhteensä 905 kassan asia-kasta.

Kaikki TEKin täysjäsenet ovat pääsääntöi-sesti vakuutettuja työttömyyden varalle IaET-kassassa. Kassaan kannattaa liittyä jo opis-keluaikana. [jT]

Tarkista oma tilanteesi ja lue lisää työttömyysturvasta: www.tek.fi/tyottomyysturva

iaet-kassan asiakkaat tyytyväisiä palveluun

Quantified Employee – itsemittaus avuksi työelämän kehittämiseen

Omaan hyvinvointiin kytkeytyvien asioiden mittaaminen jollakin mittausvälineellä on arkipäivää yhä useammalle meistä.

– Mittaamme itseämme paljon ja dataa kertyy. Nyt ympäri maailmaa ollaan kiinnostuneita tästä Quantified Self -ilmiöstä, kertoo kehittämispäällikkö Teppo valtonen Työterveyslaitokselta.

Valtonen on projektipäällikkö Työterveyslaitoksella käynnisty-neessä Quantified Employee – mittaamalla työntekijälle muotoiltu työ -hankkeessa. Hanke on osa Mesenaatti.me-palvelun yhteisö-rahoitusohjelmaa.

– Hankkeemme taustalla ovat lisääntyneet mittaustulokset ja se, miten niitä voisi käyttää työelämän edistämisessä, Valtonen sanoo.

Mitä sitten voitaisiin saada aikaan? Tulevaisuuden esimerkiksi Valtonen heittää käyttöliittymän, jonka toiminnot alkaisivat yksin-kertaistua, kun se havaitsisi käyttäjän stressitason nousseen.

Quantified Employee -hankkeen tavoite on ymmärtää, mitä prosessissa pitäisi ottaa huomioon. Toinen tavoite on saada koke-musta mittaustiedon hyödyntämisestä työelämän kehittämiseen.

Ongelmiakin on: Millaiset mittausvälineet ovat luotettavia? Miten varmistaa, että työntekijä hallitsee itse dataa? Miten eri tahot kuten työntekijä itse, työterveyshuolto ja työmarkkinajärjes-töt suhtautuvat hankittuun tietoon?

TEK seuraa tarkasti ilmiön kehittymistä ja on hankkeessa mukana välittämällä jäsenilleen kyselyn, jossa selvitetään työnte-kijöiden kiinnostusta mittaamiseen ja asennoitumista oman mit-tausdatan jakamiseen. [marja knuth]

lisätietoa: quantifiedemployee.org/yhteisorahoitus-2015

di riKu rimmi aloitti 28.9. TEKin urapalvelut-yksikössä uravalmentajana perhevapaan sijaisena. Rimmi työskentelee vakituisesti seniorikonsulttina Manpowerissa ja jatkaa toi-messa sijaisuuden päätyttyä.

nimityksiä

elokuun 2015 loppuun mennessä

Pirkanmaan alueellisessa

työllistymisprojektissa Uratehtaassa.

www.uratehdas.fi

muista myös Uudenmaan Työnhakuveturin

www.tyonhakuveturi.fi ja Pohjois-Pohjanmaan Uranosteen

www.uranoste.fi koulutukset.

161on työllistynyt

Kuva

: iSt

ockp

hoto

TEK 4/2015 15

aJaSSa

Kuva

: Hel

ena

Hag

berg

TEK 3 -lehdessä olleen kesäristikon ratkaisu on julkaistu TEK-verkkolehdessä. Oikeinvastanneiden kesken arvottiin palkinnoksi TEKin lahjatavaraa. Onnettar suosi Keijo Ekmania Helsingistä. Kiitos kaikille vastauksen lähettäneille!

ristikon ratkaisu: lehti.tek.fi/kesaristikko15

kesäRistikko Ratkaistu

Syksyllä 2016 peruskouluissa astuu voimaan uusi opetussuunnitelma. Siinä ovat mukana ohjelmointi ja robotiikka. aletaanko koululaisista ja opettajista leipoa koodareita vai mitä tämä tarkoittaa?

– Ohjelmointi ja robotiikka tulevat linkitty-mään muuhun koulutyöhön. Ohjelmointi ei siis tule omaksi oppiaineekseen, Innokas-verkoston johtaja Tiina Korhonen Helsingin yliopistosta selventää.

– Ohjelmointi ei tule olemaan kouluissa pelk-kää koodin kirjoittamista. Siihen liittyy ajattelun taidot ja looginen päättely. Näitä samoja asioita on opetussuunnitelmassa ollut aikaisemmin-kin, mutta nyt ne korostuvat, kun siellä on sana ”ohjelmointi”, Innokas-koordinaattori Kati sor-munen Helsingin yliopistosta jatkaa.

Espoon kaupungin Innokas-koordinaattori minna Kukkosen mielestä ohjelmointiopetuksen idea on auttaa oppilaita ymmärtämään raken-nettua ympäristöä.

Pohjanmaalla Luodon kunnassa sijaitse-van Bosund skolanin opettaja jens lindholmin mukaan ohjelmointi on hyvä aine kokeilla uutta, onnistua ja epäonnistua.

– Ekalla luokalla epäonnistumisen pelko on olematon, joten kokeilunhalua riittää.

aalto-yliopiston Tietotekniikan laitoksen pro-fessori lauri malmin mukaan ohjelmointi on taito, joka pitää oppia harjoittelemalla ja testaa-malla käytännössä – ei vain lukemalla kirjaa.

Ohjelmointitaidot ovat Malmin mielestä tär-keitä, koska ohjelmilla ohjataan yhä suurem-paa määrää asioita jokapäiväisessä ympäristös-sämme, ja on tärkeää ymmärtää, mistä asiassa pohjimmiltaan on kysymys. Lisäksi tulevaisuu-dessa yhä useamman sovelluksen toiminnalli-suutta voi muokata itse jos osaa.

– Kun televisiossa näytetään kuvaruudulla Java tai C++ -kieltä, se voi näyttää käsittämät-tömältä ja mystiseltä. Koodausta voi kuitenkin opetella yksinkertaisilla asioilla, kuten graafisilla ohjelmointiympäristöillä.

Malmin mukaan koodauksen täydennyskou-lutustarve on Suomessa mittava. Moni opet-taja saattaa tietää ohjelmoinnista vähemmän, kuin oppilaat. Ylhäältä johdetun oppimisen sijaan kouluissa pitäisikin asennoitua opettelemaan yhdessä. [kR]

innokas-verkosto: www.innokas.fi Koodikouluja lapsille: www.koodikoulu.fi Koodausviikko 10.–18.10.: events.codeweek.eu lue lisää: lehti.tek.fi/koulukoodaus

koodausta koululaisille

Tietojenkäsittelytieteen opinnot Helsingin yliopis-tossa juuri aloittanut petteri Timonen, 18, voitti Intel ISEF 2016 -palkinnon EU:n Contest for Young Scientists -kilpailussa 21.9. Milanossa. Timonen valittiin keväällä Suomen edustajaksi, kun hän voitti pääpalkinnon Tutki-Ko-keile-Kehitä -tiedekilpailussa. Timonen kehitti palkitussa työssään Veripalvelulle mallin verenkeräyksestä syntyvien kustannusten optimointiin. SPR on todennut mallilla lasketut tulokset heille hyö-dyllisiksi ja neuvottelee nyt lisenssin hankkimisesta. [kR]

petteRi timonen palkittiin milanossa

"Jos näivetämme yliopistot, ihmettelemme kohta, missä ovat uudet osaajat, ideat ja vientitulot.”T E K i n kou lu t u s - j a t yövo i m a p o l i t i i k a s ta va s ta ava j o h ta j a Ja ri Jo k i n e n T E K- v e rk ko l e h d e s s ä

16 TEK 4/2015

aJaSSa

marjo matikainen-kallströmTEKin hallituksen puheenjohtaja

HaVUJa

Hallituksen teHtäVä on luoda kansalaisille edellytyksiä hyvin-vointiyhteiskunnan ylläpitämiseen ja toimia järjestäytyneesti. Sen takia meille on rakennettu esimerkiksi liikennesäännöt ja muu tur-vallisuutta ja hyvinvointia tukeva lainsäädäntö.

Jotta hyvinvointiyhteiskuntaa voidaan pitää yllä, on luotava työ-paikkoja ja rakennettava olosuhteet, joissa yritykset voivat toimia kilpailukykyisesti.

Mutta mitä on tehty? Lainsäädännöllä ohjattiin työpaikkoja muun muassa Viroon, koska hallitus oli kykenemätön kilpailutilan-teessa parantamaan yritystoiminnan edellytyksiä Suomessa. Yritys toisensa jälkeen irtisanoo työntekijänsä ja siirtää heidän tehtävänsä ulkomaille.

Maan hallitus on nyt pakon edessä, koska hyvinvointiyhteis-kunta on romuttumassa. Ja näillä toimilla romuttuukin.

Hallitus lähti heikentämään palkansaajien etuja yksipuolisesti, ilman että olisi luonut yrityksille edellytyksiä työllistää.

Hallitus leikkaa tutkimuksen, kehittämisen ja innovoinnin tukia ronskisti. Osan strategiseksi teknologia-alaksi valitsemansa bio-teknologian rahoituksesta hallitus siirtää perinteisen maatalouden tukemiseen. Voi siis olettaa ettei tulevaisuudessakaan löydy mitään uutta tekemistä tai kaupattavaa.

Hallitus on saanut luotua mediailmapiirin, jossa kaiken pahan alku ja juuri on työntekijä, se heikompi osapuoli. Se, jolta voidaan riistää ja jolle voidaan tehdä mitä vain.

Tutkimukset osoittavat kuitenkin toista. Ainakaan TEKin jäsenis-tön palkkakustannukset verrattuna esimerkiksi Saksaan tai Ruotsiin eivät ole tuottavuuden este.

Olemme Akavan sanoin menossa vääjäämättä kohti esiteollista luokkayhteiskuntaa. Valitettavasti!

lyhytkatseista politiikkaa

s u d o k u

Ratkaisun löydät verkkolehdestä: lehti.tek.fi

(c) A

rto In

kala

ww

w.a

isud

oku.

com

9 32 1

1 4 2 64

1 6 97 9 3

5 3 4 8 18 2 7

6

Teknologiayrittäjyyspäivät Hämeenlinnassa 6.–7.10.

Enterprise 2015 – Teknologiayrittäjyyspäivät järjestetään 6.–7.10. Hämeenlinnan Verkatehtaalla. Valtakunnallinen tapahtuma järjeste-tään nyt 9. kertaa. Pääteemana on tänä vuonna Digitaalisuus muut-taa kaiken? – uusi yrittäjyyden aikakausi.

Kahden päivän aikana kuullaan esityksiä digitaalisuudesta, val-mistavan teollisuuden murroksesta, biotalouden haasteista ja yrit-täjyyden uusista kuvioista. Tapahtumassa esiintyvät muun muassa mika anttonen (St1), ville availa (ambientia), petri Tuomela (Me2We), janne ukkonen (Polar), juho jokinen (Dingle) ja Elina palovuori (ClothingPlus).

– Tapahtumassa on erinomainen mahdollisuus verkostoitua tois-ten yrittäjien kanssa. Tekkiläisten lisäksi paikalle on tulossa myös muun muassa ekonomeja, kertoo asiamies martti Kivioja TEKistä.

Kahden päivän lippu maksaa 30 euroa. Ohjelman lisäksi hintaan sisältyvät molempina päivinä aamupala, lounas ja iltapäiväkahvi sekä iltatilaisuus. (ak)

lisätietoa ja ilmoittautuminen: teknologiayrittajyyspaivat.wordpress.com

2015

TEKNOLOGIAYRITTÄJYYSP

ÄIVÄT

TEK 4/2015 17

Ikäviin asioihin voi ja kannattaa varautua. Henkivakuutus turvaa toimeentu-losi, jos jäät yksin pitämään huolta perheestäsi. Saat mielenrauhaa jo muuta-

malla eurolla kuussa. Mitäpä jos hoitaisit asian kuntoon saman tien!Katso hinta ja osta vakuutus 10 % edullisemmin:

ONKIN YHTÄKKIÄ NOLLA?Entä jos toisen euro

010 19 19 19

henkivakuutuskuntoon.fi Suomen edullisimman henkivakuutuksen (Vakuutus- ja rahoitusneuvonta FINEn tekemä hintavertailu 11/2013)

myöntää Keskinäinen Vakuutusyhtiö Kaleva. *Esimerkkihinta: TEKin 45-vuotias jäsen, 50 000 euron turva.

6Esim.

€/kk*

K-PLUSSAA IFIN VAKUUTUKSISTA

TEK-VaIKUTTaJa

TEKin valtuuston opiskelijaedustajaksi (varajäsen 2012).

2013TY:n ylioppilaskunnan hallitukseen, TEKin teekkarivaliokuntaan ja Turun Teekkarikomission puheenjohtajaksi.

TY:n ainejärjestö Digit ry:n toimintaan, puheenjohtaja 2012 ja 2013.

2010TEKin teekkarivaliokunnan puheenjohtajaksi.

20152014

olemme liiton tuleVaisuus.

mATTi väHä-HEiKKiLä

Tutkimusmatkailijan asenne ja lapsenomainen kiinnostus kaikkeen uuteen ovat vieneet matti vähä-heikkilän tehtä-västä toiseen, viimeisimpänä TEKin teekkarivaliokunnan

puheenjohtajaksi.– Fuksivuonna tutorini ihmetteli, kun en

ollut mukana hallituskähminnässä. Muistan kysyneeni, mitä minulla muka olisi annetta-vaa järjestötoiminnalle?

Epäilys osoittautui aiheettomaksi. Kuuden vuoden aikana Vähä-Heik-

kilä on toiminut muun muassa puheenjohtajana Teekkariko-

missiossa ja Turun yliopiston ainejärjestö Digit ry:ssä

sekä ollut mukana yli-oppilaskunnan edus-

tajistossa ja hallituk-sessa.

Teekkarikomis-sion kautta Vähä-Heikkilälle aukesi ovi TEKiin. Hän

oli valtuuston varaedustaja 2012

ja varsinainen jäsen 2013.

– Antoisinta oli tavata valtuuston

kokouksissa jo työ-

elämässä olevia jäseniä. Heistä moni halusi kuulla opiskelijoiden ajatuksia.

Vähä-Heikkilän mukaan TEKin kannattaisi-kin kuunnella opiskelijoita entistä enemmän.

– Mehän olemme liiton tulevaisuus! Jos TEK ei pysty uudistumaan jäsenistönsä mukana, ollaan huonossa jamassa.

Vähä-Heikkilän mielestä liian harva opis-kelija tiedostaa vaikutusmahdollisuudet TEKissä. Puheenjohtajana hän haluaa lisätä teekkarivaliokunnan näkyvyyttä. Pitkien kokoussulkeisten sijaan valiokunta esimer-kiksi osallistuu paikkakuntien tapahtumiin.

– TEK on melko ainutlaatuinen keskuste-lufoorumi, joka kerää samanhenkiset ihmiset yhteen. Edunvalvonnan lisäksi juuri tämä on se hyöty, jonka opiskelija jäsenyydestään saa, muttei välttämättä heti huomaa.

– TEKin tulisi ottaa vahva suunnan-näyttäjän rooli varsinkin koulutuksen digi-talisoitumisessa. Suomessa on pitkään ollut vahvaa osaamista tekniikassa ja koulutuk-sessa. Nämä osaamisalueet yhdistämällä loppu tulos tulee olemaan mullistava.

Vähä-Heikkilä on kiinnostunut edun-valvonnasta, tapahtumien tuottamisesta ja tutoroinnista. Käytännössä hän toimii ratkaisu keskeisesti.

– Ei pitäisi keskittyä ainoastaan siihen, mikä on huonosti. Tulee etsiä täysin uusia-kin juttuja. Epäonnistua saa, kunhan oppii siitä.

Opiskelemaan tietotekniikkaa Turun yliopistoon.

2009

TEKSTI KaTariina rönnQvisT KUVa hElEna hagbErg

kuunnelkaa opiskelijoita

TEK 4/2015 19

LaKITIETO

Jos keksinnöllä ei ole lainkaan yhteyttä työ-suhteeseen, ei työnantajalla ole muita suurem-paa oikeutta keksintöön. Työnantaja voi kuiten-kin yrittää sopia, että se saisi entistä laajemman oikeuden kaikkiin työntekijän tekemiin keksin-töihin.

patentilla suojattavasta työsuhdekeksinnöstä korvausTyösuhdekeksintölaki koskee työ- ja virkasuh-teissa tehtäviä keksintöjä. Lakia sovelletaan keksintöihin, jotka voidaan suojata patentilla.

Lain mukaan työnantajalla on oikeus ottaa itselleen keksintö, joka on syntynyt työtehtävän tuloksena. Työnantajalla on myös oikeus saada käyttöoikeus keksintöön, jos keksintö on synty-nyt muussa yhteydessä työsuhteeseen, mutta keksinnön hyväksikäyttö kuuluu työnantajan toiminta-alaan.

Teemu Kotkanojaartikkelin kirjoittaja

työskentelee TEKissä lakimiehenä. Tekkiläisenä

saat apua työ- ja virkasuhteisiin liittyvissä

lakiasioissa. Tutustu usein kysyttyihin lakikysymyksiin ja Lakitieto-sivustoon. Jos

et löydä vastausta, ota yhteyttä TEKin lakimiehiin.

www.tek.fi/lakipalvelut

§

Työntekijällä on aina oikeus kohtuulliseen korvaukseen tekemästään työsuhdekeksinnöstä.

Työsuhdekeksintö – työntekijän oikeus vai työnantajan etuoikeus?

kun henkilö tekee teoksen, mallin tai keksinnön, tästä syntyvät immate-riaalioikeudet kuuluvat pääsääntöi-sesti henkilölle itselleen. On yhden-tekevää, onko immateriaalioikeuk-sien kohteena taiteilijan maalaama

taulu, artistin säveltämä musiikkikappale vai insinöörin koodaama ohjelmisto. Tekijänoi-keuslaki sääntelee näitä teoksen luojalle kuulu-via oikeuksia.

Työoikeudellisesti tarkasteltuna tilanne on kuitenkin keksintöjen osalta toinen. Työsuh-dekeksintölaki määrittelee, että työnantaja voi pääsääntöisesti ottaa oikeudet työsuhteessa syntyneisiin työntekijän keksintöihin.

Lain mukaan työnantajalla on myös tietyissä tilanteissa etuoikeus neuvotella niistä keksin-nöistä, joihin työnantaja haluaa laajemman oikeuden.

20 TEK 4/2015

Keksinnöltä edellytetään, että se on uusi ja erottuu aiemmin tunnetuista kek-sinnöistä sekä sitä voidaan hyödyntää teollisessa käytössä. Työntekijä voi hakea työsuhdekeksintöönsä patenttia kuukau-den kuluttua siitä, kun hän on kirjalli-sesti ilmoittanut asiasta työnantajalleen. Patenttia haetaan Patentti- ja rekisterihal-litukselta.

Jos työnantaja ottaa työsuhdekeksin-töön oikeuksia, työntekijälle on makset-tava tästä lähtökohtaisesti jonkinlainen korvaus. Korvauksen suuruuteen vaikut-tavat erityisesti esimerkiksi keksinnön arvo, työnantajan saaman oikeuden laa-juus, työsopimuksen ehdot sekä työsuh-teeseen liittyvien muiden seikkojen mer-kitys keksinnön syntymiselle.

Jos työnantaja ilmoittaa, ettei ota kek-sintöä itselleen, työntekijä voi tehdä kek-sinnölle mitä haluaa. Työntekijä voi esi-merkiksi yrittää hyödyntää keksintöä itse taloudellisesti.

Työsuhdekeksintölaissa säädetään myös työnantajan ja työntekijän muista oikeuksista ja velvollisuuksista mahdolli-sen keksinnön kehittämisen aikana. Näitä voivat olla esimerkiksi keksintöjen rapor-tointi, tiedonsaanti ja kohtuullinen kor-vaus.

On hyvä huomata, että esimerkiksi tie-tokoneohjelmat rinnastetaan lainsäädän-nössä teoksiin, ja niistä säädetään teki-jänoikeuslaissa. Jos tietokoneohjelma ja siihen välittömästi liittyvä teos on luotu täytettäessä työsuhteesta johtuvia työteh-

täviä, tekijänoikeus tietokoneohjelmaan ja teokseen siirtyy työnantajalle.

Tietokoneohjelmien, kuten muiden-kin teosten, tekijänoikeuksien suojaami-seen vaaditaan omaperäisyyttä. Euroo-pan unionin periaatteet tietokoneohjel-mien suojasta näyttäisivät edellyttävän teoskynnyksen asettamista huomattavan alas tai suorastaan luopumista kokonaan teostasovaatimuksesta tietokoneohjel-mien kohdalla.

Esitä kohtuullisia korvausvaatimuksiaLainsäädännöstä huolimatta työelämässä laaditaan päivittäin sopimuksia, joiden avulla yleensä työnantajaosapuoli pyrkii saamaan mahdollisimman laajasti imma-teriaalioikeudet hallintaansa työntekijältä, tuotteen kehittäjältä. Sopimuksilla työnan-taja pyrkii parantamaan omaa asemaansa työntekijän oikeuksien kustannuksella.

Tällaisista sopimuskohdista johtu-vat riitatilanteet saattavat tulla hyvinkin kalliiksi erityisesti työntekijälle, jos niitä joudutaan ratkomaan tuomioistuimissa saakka. Näiden tilanteiden ennaltaeh-käisemiseksi olisikin hyvä välttää tällaisia kohtia sopimuksessa kokonaan.

Jos olet allekirjoittamassa työsopi-musta, jossa mainitaan, että työntekijä luopuu kaikista immateriaalioikeuksis-taan kehittämiään keksintöjä kohtaan, hälytyskellojen tulisi soida.

Toisaalta samalla on hyvä muistaa, että suurin osa työsuhdekeksinnöistä ei

ole sisällöllisesti tai teknisesti niin mullis-tavia, että ne tulisivat tuottamaan keksi-jälleen tai sen hyödyntäjälle merkittäviä rahavirtoja.

Työsuhdelautakunnasta apua pattitilanteissaJos työnantaja ja työntekijä eivät pääse yhteisymmärrykseen mahdollisesta työ-suhdekeksinnön korvauksesta, voi työ-suhdelautakunta antaa lausunnon koh-tuullisen korvauksen määrästä.

Työntekijä voi kääntyä lautakunnan puoleen myös silloin, jos työnantaja ei suostu maksamaan työsuhdekeksinnöstä ollenkaan perusteltua korvausta.

Työsuhdelautakunnan lausunto ei kui-tenkaan ole sitova, joten viimeisenä kei-nona työntekijä voi hakea korvauksen maksamista tuomioistuimelta.

hälyTysKEllojEn Tulisi soida, jos olET luopumassa TyösopimuKsEssa KaiKisTa immaTEriaalioiKEuKsisTa.

laKia TyösuhdE-KEKsinnöisTä Ei voi yliTTää TyönanTajan ja TyönTEKijän välisEllä sopimuKsElla.

LaKITIETO

TEK 4/2015 21

aidot neuvottelut, luottamusmiehelle riittävät tiedot ja työehtosopimus raamiksi – siinä ovat hyvät eväät paikalliselle sopimiselle.

TekSTi KirsTi lEvandEr kuva isTocKphoTo

vaatii reilua peliä

paikallinen sopiminen

22 TEK 4/2015

Paikallisen sopimuksen pitää syntyä työehtosopimuksen pohjalta, aidon ja tasavertai-sen neuvottelun tuloksena. Sen on katettava kaikki edus-tettavat ja siitä tulee koitua etua molemmille osapuolille.

Ylemmät toimihenkilöt YTN:n varapuheenjohtaja ja TEKin toiminnan-johtaja heikki Kauppi sanoo reunaehdot täyttä-ville paikallisille sopimuksille kyllä.

– On hyvä asia, jos löydetään paikallisesti molemmille osapuolille entistä parempi rat-kaisu johonkin työehtosopimuksen kohtaan. Sopimaan vaan!

– Tarkkana tässä on kuitenkin oltava, sillä työnantajan tavoitteena näyttää usein olevan sanelu ja työehtojen heikentäminen.

Paikallinen sopiminen on henkilöstöedus-tajalle haastava tehtävä.

– Tukea ja neuvoa kannattaa aina hakea omasta liitosta. Työnantajan sanelusta pai-kallista sopimusta ei pidä mennä tekemään, TEKin neuvottelujohtaja ja YTN:n pääsihteeri Teemu hankamäki neuvoo.

Hän muistuttaa, että työsuhteessa työn-antaja on aina vahvempi sopimusosapuoli, ja työehtosopimusten eli tessien keskeisenä tavoitteena on nimenomaan sopimustasa-painon saavuttaminen.

– Paikallisen sopimisen ideana ei siis saa olla työehtosopimuksen ehtojen vesittämi-nen. Sen sijaan pitäisi löytää yhteiset intres-sit, eli miksi paikallinen sopimus tehdään ja miten molemmat osapuolet siitä hyötyvät, Hankamäki toteaa.

Hän korostaa myös luottamuksen merki-tystä paikallisessa sopimisessa.

– Valitettavasti tätä luottamusta on syöty ikävästi viime vuosien yt-neuvotteluissa.

lisää työehtosopimuksiaMyös Akava haluaa pitää työehtosopimuk-sia paikallisen sopimisen lähtökohtana. Puheenjohtaja sture fjäderin mielestä pai-kallisen sopimisen lisääminen vaatii samalla lisää työehtosopimuksia niille toimialoille, joilta ne puuttuvat.

– Eri alojen tarpeet ovat erilaisia, joten myös paikallisen sopimisen raamit voivat

1. ehdottomat lainsäännökset

2. Yleissitovat työehtosopimukset

3. Yrityskohtaiset työehtosopimukset

4. lainsäännökset, joista voidaan poiketa työehtosopimuksin

5. Työsäännöt ja vastaavat yhteistoimintasopimukset

6. Työsopimuksen ehdot (ja sopimuksen veroinen käytäntö)

7. Työehtosopimusten tahdonvaltaiset normit

8. Tahdonvaltaiset lainsäännökset

9. Vakiintunut käytäntö yrityksessä

10. Työnantajan työnjohtovallan mukaiset määräykset

Työsuhteessa on noudatettava lakeja ja sääntöjä tässä järjestyksessä:

TEK 4/2015 23

olla erilaisia. Työehtosopimuksilla näihin raa-meihin saadaan edes lähtökohtaisesti tasapuo-lisuutta. Me olemme valmiit lisäämään paikal-lista joustoa, mutta ovatko työnantajat valmiit sitoutumaan tasapuoliseen sopimiseen ja nou-dattamaan työehtosopimuksia? Fjäder kysyy.

– Työehtosopimuksilla luotu raami on pal-kansaajalle turvallisempi vaihtoehto, Akavan työelämäjohtaja, lakimies maria löfgren vah-vistaa.

– Työehtosopimuksen etuna on myös se, että sopimus turvaa luottamusmiehen aseman ja tiedonsaantioikeudet.

Paikallisen sopimisen tekee mutkikkaaksi yhden ja yhtenäisen määritelmän puuttumi-nen. Paikallisella sopimisella voidaan tarkoittaa hyvin erilaisia asioita.

– Kysymys on työnantajan ja henkilöstön keskinäisestä sopimuksesta, jolle joko työeh-tosopimus tai viime kädessä laki asettaa rajat, Löfgren toteaa.

– Jos paikallista sopimista halutaan edistää työlakeja muuttamalla, kuten maan hallitus on esittänyt, se edellyttäisi isoja lainsäädännöllisiä muutoksia. Mikäli pyrkimyksenä olisi paikalli-sesti sopien joustavoittaa esimerkiksi työsuh-teen purkamisedellytyksiä, kuten hallituksen esitykseen oli kirjattu, se vaatisi perustuslain muuttamista, sillä työsopimuksen irtisanomista ja purkamista koskevat säännökset perustuvat Suomen perustuslakiin, Löfgren sanoo.

Työsuhteen purkaminenhan tarkoittaa työ-sopimuksen päättämistä ilman irtisanomisai-kaa, ja sen perusteeksi vaaditaan vakava lai-minlyönti tai rikkomus.

Löfgren muistuttaa myös, ettei paikallinen sopiminen ole mikään onnen taikakalu.

– Yrityksen menestyksen takaa pikemmin-kin tyytyväinen henkilöstö, mikä taas vaatii osaavaa henkilöstöpolitiikkaa ja taitoa paikalli-seen sopimiseen.

laki ja sopimukset on osattavaPaikallinen sopiminen edellyttää paitsi neuvot-teluhalua ja luottamusta, myös työlainsäädän-nön ja työehtosopimusten tuntemusta. TEKin lakimies maritta jalon kokemukset osoittavat kuitenkin, että joskus lähdetään liikkeelle hei-koin eväin.

– Osaamisessa on parannettavaa puolin ja toisin. Vaikka sopimuskumppanina on jättiyri-tys, se ei takaa työlakien täydellistä hallintaa.

Myös Jalo neuvoo henkilöstöedustajaa otta-maan yhteyttä liittoon, kun edessä ovat neuvot-telut paikallisesta sopimisesta. Ja ennen kuin edes aletaan neuvotella, pitää kysyä, onko siihen oikeutta ja mihin oikeus perustuu sekä kuka yri-tyksessä voi asiasta sopia. Suomen työoikeuden periaatteena on työntekijän suojelu, joten mistä tahansa ja miten tahansa ei voida sopia.

Työlainsäädännössä on pakottavia määrä- yksiä, joista ei voida poiketa työntekijälle epä-edulliseen suuntaan – ei edes valtakunnalli-sella työehtosopimuksella. Tällaisia ovat muun muassa irtisanomisperusteet.

Sen sijaan työlainsäädännön niin sanotuista puolipakottavista määräyksistä voidaan poi-keta työehtosopimuksella. Tällaisia ovat esi-merkiksi lisä- ja ylityökorvaukset.

Työehtosopimuksissa olevista kirjauksista voidaan taas poiketa, jos sopimuksen johonkin kohtaan on kirjattu toteamus: ellei paikallisesti muusta sovita. Tällöin asian päättäminen val-tuutetaan paikallistasolle, jos on tarvetta jous-taa työehtosopimuksen kirjauksesta.

Paikallinen sopimus voi olla määräaikainen tai toistaiseksi voimassa oleva. Kun sen mah-dollistanut työehtosopimus umpeutuu, toistai-seksi tehty paikallinen sopimus jää voimaan. Tosin myös työehtosopimuksen määräysten soveltaminen jatkuu niin sanotun jälkivaiku-tuksen perusteella. Määräajaksi tehty paikal-linen sopimus voidaan myös irtisanoa, mikäli irtisanomismahdollisuudesta on sovittu. Irtisa-nomisaika on yleensä kolme kuukautta. Paikal-lisen sopimuksen voimassaolon päättyessä työ-paikalla noudatetaan työehtosopimuksen asiaa koskevia määräyksiä, kunnes mahdollinen uusi paikallinen sopimus on tullut voimaan.

riidat työtuomioistuimeenKun paikallinen sopimus tehdään työehto-sopimuksessa annetun valtuutuksen mukai-sesti ja sopimuksessa määriteltyjä menettelyta-poja noudattaen, siitä tulee työehtosopimuksen osa. Tästä syystä paikallista sopimusta koskevat erimielisyydet käsitellään työehtosopimuksen neuvottelujärjestyksen mukaisesti.

– Työntekijän kannalta työehtosopimuksen ehdoton etu on se, että sitä koskevissa riidoissa paikalliset osapuolet voivat saattaa asian liitto-jen pohdittavaksi ja ratkaistavaksi. Jos sopua ei näin saavuteta, liitto voi nostaa kanteen työtuo-mioistuimessa, neuvottelujohtaja Hankamäki muistuttaa.

paiKallinEn sopiminEn Ei olE miKään onnEn TaiKaKalu.

• Paikallista sopimista kehitetään työehtosopimusosapuolten kesken ja työehtosopimusten puitteissa.

• Työantajien ja luottamusmiesten käytännön valmiuksia ja osaamista lisätään.

• Työehtosopimusten yleissitovuus säilytetään.

• lailla ei rajoiteta mahdollisuutta sopia paikallisesti lain tai työehtosopimuksen ehtoja paremmin.

• neuvottelu- ja sopimustoiminnan tasavertaisuus on varmistettava lainsäädännöllä. Oikeus asiantuntijoiden käyttämiseen.

• henkilöstön ja luottamusmiehen tiedonsaantioikeuksia on laajennettava, mikä mahdollistaa aidon neuvottelun ja sopimisen.

• henkilöstön edustajien oikeudet turvataan myös yrityksissä, joita yhteistoimintalaki ei koske.

• henkilöstön asemaa vahvistetaan myös yritysten hallinnossa ja päätöksenteossa.

TEKin tavoitteita paikallisen sopimisen kehittämiseksi

24 TEK 4/2015

paikallista sopimista edistetään ja työllistämisen esteitä puretaanPaikallisen sopimisen edistäminen on yksi hallituksen kärkihankkeista. Hank-keella kannustetaan työelämän osapuo-lia luomaan paikallisen sopimisen toimin-tatapoja työpaikoille. Selvitysmies laatii ehdotuksen paikallisen sopimisen kehit-tämisestä 15.10.2015 mennessä. Pai-kallista sopimista koskevien ehdotus-ten valmistelu ja voimaan saattaminen tapahtuu vuoden 2016 aikana. Työaika-lain ja vuosilomalain kokonaisuudistus alkaa vuoden 2015 lopulla jatkuen vuo-teen 2018.

luottamusmies∫ tukena

yritysyhdistykset

palkansaaja TyönantajaTyösopimus

TP – Teollisuuden palkansaajat

luottamusmies∫ tukena virasto-,

laitos- ja yliopistoyhdistykset

Yksi

löTy

öpai

kka

Liito

tKe

skus

järje

stöt

palkansaajat

paikallinen sopiminen on osa työmarkkinoiden neuvottelujärjestelmää:

valtio

Keskitettysopimus

Virka- jatyöehtosopimukset

Työnantajat

yrityksen,viraston tai yliopiston johtopaikallinen

sopiminen

TeknologiateollisuusTek

Valtion työmarkkinalaitos

KT Kuntatyönantajat

Elinkeinoelämän keskusliitto EK

Sivistystyönantaja

akaVa

SaK STTKYTN∫ yksityinen

sektori

JUKO∫ valtio∫ kunta

∫ yliopistot

Yleensä tessejä koskevat erimielisyydet sovitaan kuitenkin paikallisesti. Työtuomio-istuimeen kiistoista päätyy vain viitisen pro-senttia.

sopimuksissa on joustoaYTN:n nimissä on liki 30 valtakunnallista tai yrityskohtaista työehtosopimusta, jotka kaikki mahdollistavat paikallisen sopimisen asiasta tai toisesta.

– Eri asia on sitten se, osataanko näitä sopimuksia ja niiden mahdollisuuksia hyö-dyntää riittävästi, Hankamäki sanoo.

Jos työehtosopimusta ei ole, paikallinen sopiminen on käytännössä mahdotonta. YTN:n kentässä metsäteollisuudessa, raken-nusalalla, elintarviketeollisuudessa ja kaupan alalla työskentelevillä ei ole työehtosopimuk-sia. Esimerkiksi metsäteollisuudessa ylem-mät toimihenkilöt ovat vaatineet työehtoso-pimusta, jotta sen pohjalta voitaisiin paikal-lisesti sopia muun muassa työaikapankeista, mutta työnantaja ei ole tähän suostunut.

Työnantajapuolella jäykkyyttäAsiallisesti toteutettuna paikallinen sopimi-nen ei ole palkansaajien edustajille kirosana, vaikka julkisuudessa asia on saatu siltä näyt-tämään.

– Hallitusohjelmassa esitetyt näkemyk-set paikallisen sopimisen suunnasta perus-tuvat pitkälti työnantajapuolen muotoilui-hin, joissa pontimena on ollut maan huono taloustilanne. Kolmikantamenettely on saa-tettu epätasapainoon ja palkansaajajärjestöi-hin lyöty jarruttajan leima, Löfgren toteaa.

– Tosiasia kuitenkin on, että kolmikanta-järjestelmällä on saatu aikaan niin eläke-ratkaisu kuin viime aikojen maltilliset palkka-ratkaisutkin.

Löfgren näkee vanhakantaisuutta työn-antajapuolellakin.

– Yrityksissä esimerkiksi vahditaan edel-leen läsnäoloa, vaikka tekniikka mahdollis-taisi etätyön ja joustavat työajat. Työntekijöi-den tarpeesta lähtevä joustaminen on työn-antajille edelleen vaikeaa.

TEK 4/2015 25

näköalapaikka työelämän kehittämiseen

– Globaaleissa yhtiöissä näkyvät eri maiden erilaiset työkulttuurit. meidän pitää kehittää globaalia edunvalvontaa niin, että puhumme yrityksen sisällä samaa kieltä, miettii mikko jutila.

Monilla työpaikoilla valitaan loppuvuodesta uudet luottamusmiehet ja työsuojeluvaltuutetut. l

uottamuksen rakentamisesta puhutaan valtakunnan ylintä joh-toa myöten. Konecranesin ylem-pien toimihenkilöiden luottamus-mies mikko jutila tietää, mitä se käytännössä tarkoittaa.

– Henkilöstöjohtaja saattaa tulla vetämään hihasta ja sanoa ”Mikko, mitä mieltä olet tästä”, Jutila havainnollistaa.

Jutilan puheessa toistuvat usein sanat raken-tava ja yhdessä tekeminen.

– Suhtaudun asioihin lähtökohtaisesti posi-tiivisesti ja teen hyvin perusteltuja ehdotuk-sia. Edunvalvonta on usein pieniä käytän-nön tekoja, joilla voidaan parantaa yhteishen-keä, motivaatiota, viihtyvyyttä ja tuottavuutta. Haluan olla koko työyhteisön apuna.

Jutila päätyi luottamusmieheksi työuransa alkuvaiheessa reilu kolme vuotta sitten ”van-halta teekkaritaustalta”. Aluksi hän toimi vara-luottamusmiehenä ja luottamusmieheksi hänet valittiin vuosi sitten.

Rakentavat ehdotukset olivatkin tarpeen etenkin viime vuonna, kun Konecranesilla käy-tiin yt-neuvottelut. Rupeama oli Jutilalle jo toinen.

– Suunnitelmat olivat aika pitkällä, mutta aloimme etsiä vaihtoehtoisia ratkaisuja. Kävin tapaamassa eri tiimejä, ja mietimme yhdessä säästökohteita. Työnantaja otti ehdotukset vas-taan vakavasti ja esitti vastaehdotuksia. Työn-antaja oli valmistautunut kokouksiin esimerkil-lisen hyvin.

Jutilan mielestä lopputulos oli vähintään koh-tuullinen. Vain reilu kolmannes irtisanomisuhan alla olevista joutui vähennyksen kohteeksi.

Tuottavuutta parantamassaJutilan mukaan monet asiat ovat Konecra-nesilla hyvin. Työhyvinvointityöhön on omat toimintamallit, esimiestyöstä annetaan hyviä arvosanoja ja viestintään ollaan tyytyväisiä. Siitä huolimatta luottamusmiestä tarvitaan.

Tuotekehityksessä työskentelevä Jutila edus-taa noin 340 henkilöä. Yhteensä Konecranesilla on Suomessa neljä ylempien toimihenkilöiden luottamusmiestä.

Jutila laskee, että luottamustoimi vie 4–10 tuntia viikossa. Virallisia yhteistoiminta-kokouksia on neljä kertaa vuodessa. Sähkö-posteja henkilöstöhallinnon kanssa vaihde-taan viikoittain.

TekSTi aKu KarjalainEn

Kuva

: Tuo

mas

uus

heim

o / K

uvas

uunn

itte

lu-

ja a

gent

uuri

toim

isto

Kek

si

26 TEK 4/2015

näköalapaikka työelämän kehittämiseen

– Työsuojeluvaltuutettu huolehtii siitä, että

henkilöstö jaksaa työssään, korostaa

erkki-juhani lämsä.

sinustako työpaikkasi henkilöstön edustaja?

luottamusmieHet valitaan loppu-vuodesta yksityisellä sektorilla teollisuus- ja palvelualoilla. Uudet työsuojeluvaltuu-tetut valitaan yksityisellä sektorilla noin 6 000 työpaikalla. Vaalit tulee järjestää marras–joulukuussa.

asiamies sirkku pohja TEKistä koros-taa, että toimiva henkilöstönedustusjär-jestelmä on kaikkien etu.

– Nyt puhutaan paljon paikallisesta sopimisesta, mutta sen edellytys on, että työpaikalla on luottamusmiehet. Työhy-vinvoinnin järjestelmällinen kehittäminen taas parantaa tuottavuutta ja säästää kuluja, kun sairauspoissaolot vähenevät.

lisätietoa työsuojeluvaaleista ja luottamus miesvaaleista: www.ytn.fi/tyopaikkatoiminta

– Esimiestyö, työsuhde-edut, henkilöstön palkitseminen ja paikallinen palkkaratkaisu. Lisäksi olemme neuvotelleet matka-ajan kor-vaamisesta, Jutila luettelee viime aikoina esillä olleita asioita.

Jutilan mielestä luottamusmiehen pesti on erinomainen näköalapaikka.

– Tässä pääsee sellaisiin paikkoihin, joihin ei muuten pääsisi. Pääsen vaikuttamaan aidosti ja kehittämään työolosuhteita ja sitä kautta yri-tyksen tuottavuutta.

hyvinvointia kehitetään yhdessä Reilu kolme vuotta sitten ohjelmistoyritys Sof-tabilityn henkilöstö havahtui. Kasvaneen yri-tyksen palkkalistoilla oli noin 50 työntekijää, mutta luottamusmiestä ja työsuojeluvaltuutet-tua ei ollut.

Henkilöstö halusi vaikuttaa työolojen kehit-tämiseen ja järjesti henkilöstön edustajien vaa-lit. Testaussuunnittelija Erkki-juhani lämsä valittiin työsuojeluvaltuutetuksi.

– Minua kiinnostavat turvallisuus- ja työsuo-jeluasiat. Työskentelin opiskeluaikana turvalli-suusvalvonnassa ja järjestyksen valvojana.

Vaikka erityisiä ongelmia ei olisikaan, Läm-sän mielestä on hyvä, että joku on perehtynyt henkilöstön hyvinvointiin.

– On kaikkien etu, että joku on ottanut asi-oista selvää ja tietää esimerkiksi, miten työoloja kehitetään niin, että ihmiset jaksavat työssä.

Työnantaja suhtautui henkilöstön järjestäy-tymiseen myönteisesti.

– Myös työnantaja hyötyy siitä, että ei tar-vitse neuvotella jokaisen kanssa erikseen, Lämsä arvioi.

Työajat erityissyyniinLämsä perehtyi työsuojelutyön toimintatapoi-hin ja kävi neuvottelujärjestö Ylemmät Toimi-henkilöt YTN:n järjestämän kurssin.

Lämsän lähin yhteistyökumppani työsuo-jeluasioissa on yrityksen toimitusjohtaja, joka

TyönanTaja hyöTyy siiTä, ETTä Ei TarviTsE nEuvoTElla joKaisEn Kanssa EriKsEEn.

toimii työsuojelupäällikkönä. Työsuojelutoimi-kunta kokoontuu kaksi kertaa vuodessa, mutta asioita hoidetaan myös kokoontumisten ulko-puolella.

– Viimeksi käsittelimme sairauspoissaoloja, joita meillä on keskimääräistä vähemmän. Lisäksi pohdimme yhdessä työterveyshuol-lon kanssa varhaisen välittämisen mallia, jossa määritellään muun muassa, miten reagoidaan toistuviin sairauspoissaoloihin.

Lämsän mukaan it-alan haasteena on, että töitä paiskitaan usein asiakkaan tiloissa, kiire korostuu projektimaisessa työssä ja jaksaminen on koetuksella.

– Työ saattaa läikkyä vapaa-ajalle joko pakosta tai huomaamatta, kun työstä ollaan innostuneita.

Myös Softabilityllä työajat on otettu erityis-tarkasteluun.

– Viime vuonna it-yrityksiin tehtiin yleisesti työsuojelutarkastuksia, ja meille huomautet-tiin, että kaikilta ei oltu kirjattu työtunteja. Sain toimitusjohtajalta lupauksen, että hän tarkaste-lee tunteja aiempaa tarkemmin.

Vaikka monet asiat ovat kunnossa, työsar-kaa riittää. Työolojen kehittäminen on jatkuvaa yhteistyötä.

– Edellisestä työhyvinvointikyselystä on aikaa ja ensiapukortit ovat vanhentuneet. Ne pitää ainakin päivittää, Lämsä luettelee.

Kuva

: aku

Kar

jala

inen

TEK 4/2015 27

myllerryksessäYliopistoyhdistykset tuovat tutkijoiden äänen kuuluviin ja tukevat muutosten keskellä.

TekSTi aku kaRjalainen kuva studio ilpo okkonen

yliopistolainen, liity omaan yhdistykseesi

TEKillä on paikallisyhdistys seitsemässä tekniikan alan yliopistossa. Lisäksi laboratorioinsinöörien YLI toimii valtakunnallisesti.

Yliopistoyhdistyksen jäsenyys on maksuton. Yliopistoyhdistykset asettavat luottamusmiehiä

ehdolle. Kaikissa tekniikan alan yliopistoissa on tekki-läinen luottamusmies.

Yliopistoyhdistykset seuraavat aktiivisesti, mitä yli-opistoilla tapahtuu. Ne ajavat jäsenten etuja esimer-kiksi paikallisissa neuvotteluissa ja palkkausasioissa.

Lisäksi yliopistoyhdistykset tiedottavat ajankohtai-sista asioista ja järjestävät muun muassa keskuste-lutilaisuuksia ja yritysvierailuja.

TEKin yliopistosektorin edunvalvonnasta vas-taa asiamies daniel valtakari. Lakiasioissa auttavat annika lindholm ja muut TEKin juristit.

Löydät oman yliopistoyhdistyksesi osoitteesta: yoy.tek.fi

yliopistot

28 TEK 4/2015

valinnaisET KurssiT KaToavaT Ensimmäisinä ja TuTKinnoisTa muodosTuu EnTisTä puTKimaisEmpia.V

iime vuodet ovat olleet yli-opistoissa yhtä myllerrystä. Yliopisto uudistuksen jälkeen rakenteita on remontoitu ura-kalla ja niukan euron päivistä on tullut arkipäivää.

Lisää harmaita pilviä kam-puksille tuovat uudet leikkaukset. Hallitus kaa-vailee yli 100 miljoonan euron pysyviä määrä-rahaleikkauksia yliopistoihin. Samaan aikaan Suomen Akatemian ja Tekesin kautta tuleva rahoitus supistuu. Leikkaukset ovat suuruu-deltaan noin 7–8 prosenttia yliopistojen vuo-tuisista toimintamenoista, ja ne vastaavat 1 500–2 000 henkilötyövuoden kustannuksia.

– Pahalta näyttää, arvioi professori ja Tam-pereen TEK-tutkijoiden puheenjohtaja hannu-matti järvinen Tampereen teknillisestä yliopis-tosta (TTY).

Järvinen pelkää, että leikkausten myötä valin-naiset kurssit katoavat ensimmäisinä, ja tutkin-noista muodostuu entistä putkimaisempia.

– On olemassa laitoksia, joissa opetusta antavasta henkilökunnasta ainoastaan profes-sorit ovat vakituisessa työsuhteessa. Tutkijat toimivat osittain luennoitsijoina ja harjoitus-ten vetäjinä. Jos heidän työsuhteitaan ei jatketa, sillä on vaikutusta sekä tutkimukseen että ope-tukseen.

Tutkijan oma vaikuttamiskanavaYliopistoyhdistykset tukevat noin 2 500 yliopis-toissa työskentelevää tekkiläistä. TEKillä on paikallisyhdistys kaikissa tekniikan alan yli-opistoissa.

– Yhdistyksen avulla pystymme vaikutta-maan asioihin. Sitä kautta olemme saaneet oman luottamusmiehen ja päässeet mukaan yliopiston hallintoon ja erilaisiin toimikun-tiin. Aiemmin oli vain valtava määrä tutkijoita, mutta kukaan ei kysynyt meidän mielipidettä, kertoo Otaniemen TEK-tutkijoiden OTTIn puheenjohtaja petri Kärhä.

– Yhdistyksen myötä informaatio kulkee tehokkaasti kahteen suuntaan. Pystymme vies-timään jäsenille, miten asiat vaikuttavat paikal-lisesti, mutta myös samalla keräämään ideoita paikallisista kehittämistarpeista TEKin suun-taan, täydentää Oulun yliopiston TEKkiläisten puheenjohtaja juha ahola.

Viime vuosina tuelle onkin ollut tarvetta. Niukkojen resurssien myötä yt-neuvotteluja on käyty kaikissa tekniikan alan yliopistoissa.

Esimerkiksi Oulun yliopistossa vähennettiin viime vuonna yli 120 henkilöä. Oulussa toimii

oma yliopistoyhdistys ja lisäksi moni tekkiläi-nen on valittu Julkisalan koulutettujen neuvot-telujärjestö JUKOn luottamusmieheksi.

– Omasta yhdistyksestä ja luottamusmie-histä oli apua yt-neuvottelujen aikana. Pää-luottamusmiehet istuivat neuvottelupöydässä ja luottamusmiehistä koottu taustaryhmä oli heidän tukenaan. Tätä kautta saimme esiin tek-niikan alan erityispiirteet, Ahola muistelee.

Yhdistys tiedotti aktiivisesti yt-neuvottelujen kulusta jäsenistölle, ja neuvottelujen päätyttyä irtisanotuille järjestettiin erillinen tilaisuus.

– Tilaisuudesta sai apua akuuttiin hätään. Kerroimme, mihin kannattaa mennä ja mistä saa apua. Lisäksi jokaisella oli mahdollisuus kysyä neuvoja kahden kesken lähes milloin tahansa, Ahola kertoo.

henkilöstö aktivoitui TampereellaSäästöjä rakenteista – tältä muotitermiltä on välttynyt harva yliopistolainen. Yliopistojen ja ammattikorkeakoulun välistä yhteistyötä halu-taan tiivistää – jopa yhdistymisiä on väläytelty.

Esimerkiksi Tampereella ammattikorkea-koulu, teknillinen yliopisto ja yliopisto ovat sel-vittäneet reilun vuoden verran nykyiset kor-keakoulut korvaavan uudenlaisen yliopiston rakentamista. Korkeakoulujen hallitukset päät-tivät toukokuussa, että Tampere3-työnimen saanutta yhteistyöprosessia jatketaan varareh-torityöryhmän raportin pohjalta. Uusi korkea-koulu aloittaa aikaisintaan 2019.

– Tutkijat suhtautuvat lähtökohtaisesti myönteisesti asiaan. He eivät ole riippuvaisia organisaatiosta vaan enemmänkin siitä, jat-kuuko projektin rahoitus. Varauksellisimmin asiaan suhtautuu tukihenkilöstö, kuten labora-torioinsinöörit, arvioi TTY:n jukolainen luotta-musmies ja Tampereen TEK-tutkijoiden halli-tuksen jäsen matti haavisto.

Selvitystyön kuluessa myös henkilöstö on pyrkinyt vaikuttamaan prosessin kulkuun. Marras kuussa Tampereen TEK-tutkijat kutsui-vat kolmen korkeakoulun hallitusten puheen-

johtajat yhteiseen tilaisuuteen, jossa oli mah-dollisuus esittää kysymyksiä tekkiläisestä näkökulmasta.

– Myös kolmen korkeakoulun jukolaiset luottamusmiehet ovat pohtineet yhdistymistä yhdessä. Se on ollut enemmän tutustumista talojen tapoihin ja eri henkilöstöryhmien kan-toihin, Haavisto kertoo.

Järvinen oli jäsenenä yhdessä valmistelu-ryhmässä.

– Ryhmät valittiin ihmisten osaamisalueiden mukaan, ei sen perusteella, mihin taustaryh-mään he kuuluivat. Kun valmistelussa edetään syvemmälle, tulee huolehtia, että henkilöstö on enemmän mukana.

Rakenteiden mylläys on ollut tapetilla myös Oulun yliopistossa. Tiedekunnista häivytetään laitostaso ja painoalayksiköissä tehty tutkimus siirtyy tiedekuntiin.

– Vaikutamme aktiivisesti siihen, että ihmi-set löytävät uudesta organisaatiosta oman paik-kansa eikä tule ristiriitoja. Nyt henkilöstöä on kuunneltu aiempaa paremmin, Ahola vertaa.

LUOTTaMUSMIES

JäSENTILaISUUS

LaKIMIEHET

SääSTöT

TEK 4/2015 29

Kuitu- ja partikkelitekniikan professori Mirja Illikainen motivoituu paremman maailman rakentamisesta. 37-vuotias seitsemän lapsen äiti on oppinut vuosien varrella tehokkaaksi.

on maHdollista"TEKSTI anna malK KUVaT joEl KarppanEn

kaikki "KUN USKaLTaa,

30 TEK 4/2015

on elokuinen tiistai-iltapäivä. Kuitu- ja partikkeli-tekniikan professori mirja illikainen on tullut töihin puoli kahdeksaksi, perannut sähköpostia, istunut kokouksissa, syönyt lounaaksi mikropuuron sekä ohjannut ryhmänsä tutkijoita.

Nenän alla on jatkuvasti päivittyvä tehtävälista: vertaisarviointi, artikkelin korjaus, tutkimussuun-

nitelmat, tiedekunnan strategiakysely, tutkimusesitelmän päivittä-minen.

Pöydän reunalla on laboratoriosta tulleita näytteitä ja kulmalla kasa kehystettyjä palkintoja ja lasten piirustuksia. Tuoreen diplomi-työn vieressä on paul ordenin kirja It's Not How Good You Are, It's How Good You Want to Be.

Kiitos vinkistä, opettajaIllikainen aloitti professuurinsa tämän vuoden alussa. Hän toimi viimeiset viisi vuotta yliopistonlehtorina. Syksyllä 2008 oli tohtorin-väitös, ja diplomi-insinööriksi hän valmistui 2002. Opintojen loppu-vaiheessa hän oli tutkimusharjoittelijana.

Lapsena Illikainen rakensi mielellään palapelejä ja mutkikkaita legorakennelmia. Varhaisista insinöörinvinkeistä huolimatta alan valinta ei ollut itsestäänselvyys. Vielä lukiossa Illikainen haaveili matematiikan opettajan tai biokemistin urasta.

– Nuorten on vaikea haluta sellaista, mistä he eivät tiedä mitään, hän kommentoi.

Kun Illikainen istui ainoana tyttönä viimeisellä fysiikan syventä-vällä kurssilla, opettaja lea putkosella oli idea: hän kehotti Mirjaa hakemaan prosessitekniikkaan.

mirja illikainen kuuli prosessitekniikasta ensimmäisen kerran lukion opettajalta.

→

TEK 4/2015 31

Professorin pöydän reunalla on rivi laboratoriosta tulleita geopolymeerinäytteitä.

jos aiKoo pärjäTä, Työn TäyTyy olla inTohimo ja harrasTus.

– Hän kertoi, että se on vähän biokemiaa, enemmän matematiikkaa, ja siellä on paljon poikia. Sinne voisi hakea nyt ensimmäistä ker-taa pelkällä ylioppilastodistuksella.

Yliopiston ovet avautuivat, ja ala imaisi mukaansa.

yrittäjän asennettaIllikainen suhtautuu työhönsä intohimoisesti. Samanlaista sitoutumista hän odottaa myös ryhmänsä 25 tutkijalta.

– Jos aikoo pärjätä, työn täytyy olla intohimo ja harrastus.

Nykyisin ammattitutkijoiden on hankittava tutkimuksilleen rahoitus. Illikainen kertoo, että tekeminen vaatii yrittäjähenkisyyttä. Tulos-ten mittaaminen esimerkiksi julkaisujen ja tut-kimusten määrissä on arkipäivää, ja Illikainen vastaa tutkimusryhmänsä tuloksellisuudesta.

– Tuloksia pitää jatkuvasti seurata ja tavoit-teita selkiyttää. Pitää motivoida, sparrata ja yrit-tää rekrytoida huippututkijoita.

Hänen ryhmänsä tutkimuksissa on tällä het-kellä hyvä kulmakerroin sekä julkaisu- että rahoitusmielessä.

– Nautin työstäni, vaikka krooninen aika-pula vaivaa. Harjoittelen nyt priorisoimaan, hän sanoo.

järjestelykysymyksiäIllikaisella on kotona seitsemän lasta. Hän on aina ajatellut, että melkein kaiken voi saada, jos tarpeeksi haluaa.

– Kotona opetettiin, että pitää olla ahkera ja nöyrä, uskoa itseensä, olla rohkea ja vetää pok-kana.

Hän tunnustaa oppineensa vuosien var-rella tehokkaaksi. Hän kiittää myös syntymä-lahjaansa keskittymiskykyä.

– Minulla on taito sulkea ”häiriötekijät” ulkopuolelle. Vauva sylissä voi kirjoittaa pätkän diplomityötä.

Ilman läheistensä apua hän ei olisi tässä. Vanhemmat ovat auttaneet paljon, ja avio-puoliso on ollut paras tuki. Kun Illikainen meni eilen työpäivän päätteeksi kotiin, terassilla odotti miehen valmiiksi kattama päivällinen.

Illikainen kannustaa naisia tekemään omat valintansa ja seisomaan niiden takana. Asiat ovat usein järjestettävissä: kukin Illikaisen lap-sista saa tällä hetkellä äidin jakamattoman huo-mion autossa matkalla harrastuksiin. Hait-taako, jos välillä syödään enemmän eineksiä kuin olisi toivottavaa?

Haastavimpana työn ja perheen yhdistämi-sessä professori pitää matkoja, joita hänellä on harva se viikko.

”Minusta tulee isona seikkailija niin kuin äidistä”, yksi lapsista kommentoi muutama vuosi sitten, kun äiti taas kerran kiirehti kodin edessä odottavaan taksiin.

Kuka?

• Mirja Illikainen• s. 1978• Oulun yliopiston kuitu- ja

partikkelitekniikan professori• Väitellyt tohtoriksi 2008

(Mechanisms of Thermomechanical Pulp Refining)

• Harrastukset: kuntosali, teatteri ja kotityöt

• TEKin jäsen vuodesta 2002

32 TEK 4/2015

sivuvirtojen viemääVielä Vuonna 2008, kun mirja illikainen väitteli toh-toriksi, Oulun yliopiston teknillisen tiedekunnan kuitu- ja partikkelitekniikan yksikön tutkimus keskittyi sellu- ja paperiteollisuuden yksikköoperaatioiden tutkimukseen.

Pian paperiteollisuus oli murroksessa, ja proses-sointi siirtyi taka-alalle myös tutkimuksessa. Mielen-kiinto kohdistui uusiin materiaaleihin ja niiden mahdol-lisuuksiin.

Illikaisen ryhmän tutkimuksissa on kolme osa-aluetta: biokomposiitit, nanoselluloosamateriaalit ja geopolymeerit. ryhmässä tehdään kansainvälisesti-kin korkeatasoista tutkimusta nanoselluloosan kemi-alliseen muokkaukseen ja sovelluksiin liittyen. Bio-komposiittitutkimus on käynnistynyt ruotsalaisen huippu tutkijan, professori Kristiina oksmanin johdolla vuoden alusta.

Viime vuosina Illikainen on vetänyt tutkimusprojek-teja, jotka ovat keskittyneet teollisuuden sivu virtojen hyödyntämiseen. Keskiössä ovat tuhkat ja kuonat. Nii-den tutkimus sai vauhtia vuoden 2011 jäteverouudis-tuksesta. Sen seurauksena teollisuusyritykset eivät voineet enää kuljettaa jätteitä ilmaiseksi kaatopaikoille, ja yrityksiä lähti mukaan rahoittamaan tutkimusta.

Lupaavin tutkimuskohde on tällä hetkellä geopoly-meerit, jotka ovat tyypillisesti teollisuuden sivuvirroista tai jätteistä valmistettuja kiinteitä alumiinisilikaatti-materiaaleja. Tutkimusalueeseen on kiinnitetty tällä het-kellä kolme post doc -tutkijaa ja neljä väitöskirjatutkijaa.

Hankkeissa tutkitaan esimerkiksi sitä, miten kai-vosten rikastushiekkoja voitaisiin stabiloida tai hyö-dyntää muun muassa korkea-arvoisissa keraami-materiaaleissa tai miten puun, turpeen ja energia- tai sekajätteen polttamisessa syntyviä tuhkia voitaisiin uusiokäyttää rakennusmateriaaleina.

– Tavoitteena on myös parantaa uusiokäytön hyväk-syttävyyttä. Ihmisten pitäisi sietää se, että meluvalli on rakennettu jätemateriaalista, ja Lapin yliopistossa pohditaan nyt, miltä ratkaisut voisivat näyttää, Illikai-nen kertoo.

Illikaisesta on upeaa olla mukana tekemässä tutki-musta paremman maailman hyväksi. Vaikka tutkimus on teknistä, motiiveina ovat energian säästäminen ja päästöjen vähentäminen.

Kun professorilta kysyy, mitä hän haluaisi urallaan nähdä, hän vastaa:

– Olisi hienoa, jos tutkimuksistamme syntyisi spin-off-yrityksiä, ja joku alkaisi tehdä tutkimustulostemme perusteella kannattavaa liiketoimintaa.

TEK 4/2015 33

alueellisuus ja ajankohtaisuus ovat kerhotoiminnan kulmakivet. Turussa väkeä vetävät DI-kerhon ja TFiFin Åboavdelningenin toimintaan kivasti pakatut täsmäjutut.

Turun Di-kerho ja TFiFin Åboavdelningen kutsuvat tekniikan akateemisia mukaan toimintaansa.

– kyllä kannattaa, Peter holmlund, mia adolfsson ja sami lallukka (takana) vakuuttavat.

TEKSTI KirsTi lEvandEr KUVa KaTri lEhTola

rakentaa yhteisöllisyyttä

keRHotoiminta

34 TEK 4/2015

k un kaverit työpaikalla puhuivat Turun DI-kerhosta, sami lallukka päätti käydä katsomassa, miltä touhu näyttää ja ilmoittautui ker-hon pikkujouluihin. Lallukka ei

lähtenyt liikkeelle ihan hupimielessä, vaan aja-tuksena oli tutustua alueen kollegoihin ja yri-tyksiin sekä luoda samalla verkostoja.

Nyt – kaksi vuotta myöhemmin – mies on kerhon varapuheenjohtaja ja rahastonhoitaja. Samanhenkinen porukka vetää puoleensa ja yhteyksiäkin on tullut luotua.

hinnalla on väliäHankintaprosesseja Telestellä kehittävä diplomi-insinööri Lallukka näkee TEKin kerho-toiminnassa paljon kehittämistä. Lallukka arvioi, että kiinnostusta on erityisesti asia- ja elämystilaisuuksille, joilla on pituutta muu-tama tunti ja hinta on kohtuullinen.

– Kerhon kesäkuun alussa järjestämä kevät-purjehdus Tammiluodon viinitilalle Parai-sille täytti hyvin mukana olleiden odotuk-set. Yhdessä TFiFin Åboavdelningenin, nais-verkosto AboaTEKin ja yliopistoyhdistysten ÅTEKin ja T3:n kanssa järjestetyllä retkellä oli mukana 70 henkeä, myös uusia kasvoja ja nuo-ria, Lallukka kertoo tyytyväisenä.

TFiF Åbon puheenjohtaja DI peter holm-lund toteaa, että tulijoita olisi ollut jopa enem-män kuin laivaan mahtui. Yhdistyksensä puheenjohtajana neljä vuotta toiminut, Åbo Akademissa laboratoriomestarina työskente-levä Holmlund on ollut järjestöaktiivi jo opiske-luajoista lähtien. Hän on myös Åbo Akademissa toimivan työpaikkayhdistys ÅTEKin perustaja-jäsen.

– Työpaikalla puhuttavat niin työaika- kuin työsuojeluasiatkin. Kerhossa ohjelma jakautuu hupiin ja hyötyyn. Yksi TFIF Åbon kiinnosta-vimmista ohjelmanumeroista on ollut tietotur-vallisuusilta. Myös jokavuotinen Barnens tek-nikdag on suosittu tapahtuma, ilmoittautumis-lista täyttyy aina muutamassa tunnissa.

Myös TEKin jäsenilta viime talvena osoit-tautui yleisömenestykseksi. Yritystoimintaan ja logistiikkaan keskittyneen illan kohokohta oli vaalipaneeli, jossa oli mukana tekkiläisiä eduskuntavaaliehdokkaita.

– Paikalla oli noin 70 henkeä, tilaisuuden järjestämisvastuussa ollut Turun alueen TEK-asiamies mia adolfsson kertoo.

– Toiminta lähtee jäsenistön toiveista ja tar-peista, mutta yritän luoda toimintamahdol-

lisuuksia ja kannustaa aktiiveja, hän kertoo omasta roolistaan kerhotoiminnassa.

Adolfssonin mukaan kerhotoiminnassa on tärkeää seurata alueen tapahtumia ja olla kiinni tässä päivässä.

sosiaalisuuden janoaHolmlund ja Lallukka ovat sitä mieltä, että pelkkä kokoontuminen ei nykypäivän kerho-toiminnassa riitä.

– Gaalamaiset illallistanssiaiset ovat monen mielestä turhan kalliita ja ehkä vähän vanhan-aikaisiakin. Kosteat illanistujaiset ovat jo men-nyttä maailmaa, Lallukka toteaa.

– Itse pidän esimerkiksi yritysvierailuista, ja niitä olemmekin järjestäneet 3–6 kappaletta vuosittain. Ekskursio johonkin firmaan tarjoaa oivan tilaisuuden päästä tutustumaan lähem-min yrityksen toimintaan ja henkilöstöön.

Samaa sanoo Holmlund. – Yritysvierailut ovat erityisesti tässä talous-

tilanteessa hyödyllisiä. Niissä avautuu mahdol-lisuus kontakteille, jopa yhteistyökuvioillekin.

Holmlundin mielestä tekniikan akateemis-ten paikallistoiminnalle on nyt muutenkin tilaus.

– Itsekeskeisyydestä on nyt selvästi siirrytty yhteisöllisyyden arvostamiseen. Sometus ei riitä, ihmiset haluavat myös livetapaamisia ja keskustelumahdollisuuksia.

Turun DI-kerho ja TFiF Åboavdelningen tar-joavat mainion väylän tekniikan akateemisten yhteisöllisyyden kasvattamiseen. Kiinnostavaa on myös yhteyden luominen TEKin ja TFiFin muihin toimijoihin ja päättäjiin.

– Voisimme vaikka kutsua alueella asu-via TEKin valtuutettuja tilaisuuksiimme. Kuu-lisimme heidän näkemyksiään ja voisimme välittää viestiä alueelta TEKin päättäjille, Lal-lukka pohtii.

somETus Ei riiTä, ihmisET haluavaT myös livETapaamisia.

rakentaa yhteisöllisyyttä

alueellista ja valtakunnallista vaikutusvaltaaAdolfsson kannustaa paikallisia toimijoita myös entistä tiiviimpään yhteistyöhön.

– Olen muun muassa ideoinut nettiin kalen-terisivuston, jolta näkyvät lähes yhdellä sil- mäyksellä kaikkien Turun aluetoimijoiden tilai-suudet.

Adolfssonin ajatuksena on myös eri toimi-joiden vahvuusalueiden kehittäminen.

– Kukin toimija voisi hakea omat ”kärki-hankkeensa”, joten kaikkien ei tarvitse tehdä kaikkea.

Adolfsson uskoo myös korkeasti kouluttau-tuneiden tekkiläisten kykyyn ja haluun vaikut-taa alueellisesti ja valtakunnallisesti.

– Tässä mielessä juuri yhteys TEKin muihin elimiin ja toimijoihin on tärkeä.

Tulkaa mukaan!Holmlund ja Lallukka toivottavat uudet tulijat lämpimästi mukaan toimintaan.

– Tässä on hyvä mahdollisuus verkostoitua ja tutustua alueen yrityksiin sekä tavata muka-via, ihania ihmisiä, Lallukka kannustaa.

– Kerhotoiminta vie ehkä osan arvokasta vapaa-aikaasi, mutta saat sen monin verroin takaisin ilona ja hyötynä, Holmlund puolestaan vakuuttaa.

DI-kerho toivoo erityisesti nuoria mukaan, jottei touhu pääse kalkkeutumaan. Holmlundin joukoissa ikähaarukka on laajempi, sillä kaikki TFiFin jäsenet ovat samalla oman asuinalu-eensa paikallisseuran jäseniä.

Teknisenä hankaluutena Lallukalla on ollut alueella asuvien tekkiläisten tavoittaminen: sähköpostiosoitteet ovat vanhentuneet eikä uusista ole tietoa.

– Pitäkääpä siis yhteystietonne kunnossa, niin voimme lähettää postia.

Turun di-kerho: www.facebook.com/groups/ turkudi ja turkudi.tek.fi

Tfif Åboavdelningen: www.tfif.fi/ avdelningar_utskott/avdelningar

Tekniikan päivät Turussa 30.–31.10.2015 Tule tutustumaan digitaaliseen tiedonkeruuseen, lentävään tekoälyyn ja merelliseen kommunikaatioon!

tekniikanpaivat.fi/turku

TEK 4/2015 35

SE TUNNE,KUN ASIAT LOKSAHTAVATPAIKOILLEEN...

SIJOITA YRITYKSIIN, JOTKAEROTTUVAT EDUKSEENop.fi/puhdas

30053413_OP_saastaminen_valtakunnallinen_220x275.indd 1 24/09/15 15:01

Näkökulm

amillä keinoin katseet kääntyvät pohjoiseen?suomi elää Viennistä ja hyvinvoin-timme perusta rakentuu sen varaan. Viime vuosien ennakoituakin hitaampi kasvu on haastanut elinkeinoelämän uusiutumaan. Mihin kannattaa kylvää kasvun siemeniä, jotta ne myös itävät?

Yksi kasvavista liiketoiminta-alueista on Pohjois-Euroopan arktiset alueet, eri-tyisesti Pohjois-Ruotsi ja -Norja. Suo-men vienti esimerkiksi Norjaan on las-kenut viime vuosina. Välimatkat eivät ole Suomesta katsottuna kilometreissä merkittäviä – kyse on enemmän henki-sistä esteistä.

Suomen pinta-alasta noin neljän-nes on napapiirin pohjoispuolella, ja joka kolmas arktisella alueella asuvista on suomalainen. Silti kasvun hakemi-nen pohjoisesta tuntuu vaativan eri-tyistä rohkeutta ja uskallusta. Löytyykö meiltä niitä?

Oulun kaupunki elinkeinoliike-laitos BusinessOulun operoimana aloitti pari vuotta sitten Pohjoisen ohjelman, joka luo toimintaedellytyksiä viennin ja investointien, koulutuksen ja tutki-muksen sekä työssäkäynnin vauhditta-miseen. Tammikuussa 2014 käynnistyi Suomi-talon toiminta Tromssassa.

Pohjoinen ohjelma on oiva hok-saus, jotta huomioimme valtakunnalli-sesti pohjoisen mahdollisuudet ja kym-menien miljardien investoinnit. Miten hyödynnämme kasvun ja luomme elin-voimaa koko Suomeen? Esimerkiksi Tromssan, Finnmarkin ja Nordlandin alueella on kysyntää monen alan osaa-jista, erityisesti insinööreistä – osaamis-alueilla, joilla meillä on vapaata työvoi-maa, yrityksiä sekä korkeatasoista osaa-mista.

Norjan kruununprinssi Haakon vie-raili toissa syksynä Suomessa, presi-dentti Niinistön kutsusta. Hän halusi

kuulla Suomen, Ruotsin ja Norjan yhteistyökuvioista. Keskusteluun osal-listuivat Oulun, Luulajan ja Tromssan kaupunkien, korkeakoulujen ja tutki-muslaitosten johtajat. Kruununprinssi oli erityisen kiinnostunut osaamisesta, elinkeinopohjasta sekä monitieteisestä korkea koulutuksesta. Kuultuaan esityk-set hän totesi kymmenille median edus-tajille, että Tromssa tarvitsee lentoyhtey-den Ouluun.

Nyt lentoyhteys (Helsinki-)Oulu-Luu-laja-Tromssa toimii viisi kertaa viikossa, viiden vuoden ajan. Yhteyden mah-dollistaa ja rahoittaa Oulun, Luulajan ja Tromssan yhteisyritys Arctic Airlink. Kysessä on kolmen kaupungin ja alu-een satsaus, jossa valtion rajaesteet on sivuutettu.

Olen saanut olla mukana arktis-ten alueiden vaikuttamistyössä Oulun kaupunginhallituksen ja -valtuuston puheenjohtajana jo usean vuoden. Nyt työ jatkuu kansanedustajana ja muun muassa arktisen alueen parlamentaarik-kojen valtuuskunnassa.

Miten onnistumme, on kiinni kou-lutuksen, yritysten, elinkeinoelämän ja matkailun toimijoista – meistä jokai-sesta. Onko meillä tarpeeksi kova nälkä hakea vientiä myös lähimarkkinoilta?

Toimijoiden lisäksi oleellisia ovat poliittinen tahto ja johtajuus, jotta asiat etenevät johdonmukaisesti myös val-tionjohdon tasolla.

mari-leena TalvitieKirjoittaja on oululainen kansanedustaja (kok) ja ympäristötekniikan DI.

TEK 4/2015 37

onKo mEillä TarpEEKsi Kova nälKä haKEa viEnTiä myös lähimarKKinoilTa?

TekSTi Ja kuvaT pekka leiViskä

Luonto koukuttaa

ColoRadoon

Ulkomaille töiden perässä muuttaminen onnistuu myös perheelliseltä. Tommi Kääriäinen yhdistää

Coloradossa tutkimustyön ja oman yrityksen pyörittämisen. Osavaltion parasta antia ovat

kuitenkin monipuoliset harrastusmahdollisuudet.

→

Töissä ulKomailla

Jos Coloradossa aikoo lähteä viikon lopuksi vuoristoon, ei työpaikalla katsota pahasti, jos töistä lähee perjantaina ajoissa ja palaa takaisin maanantaina vasta puolen päivän jälkeen.

Monipuoliset harrastusmahdollisuu-det ovat koukuttaneet tekniikan tohtori

Tommi Kääriäisenkin, 42, Coloradon maisemiin.– Luonnosta nautin täällä eniten.Coloradon osavaltioon muuttaa jatkuvasti

20–35-vuotiaita nuoria koulutettuja. Suurimpina hou-kuttimina ovat alueen luonto ja hyvät liikuntamahdol-lisuudet.

Kalliokiipeily, pyöräily, koskimelonta, vaeltami-nen ja laskettelu onnistuvat lyhyen ajomatkan päässä. Osavaltion pääkaupungissa Denverissä urheilukaupat ja timmit vartalot ovatkin yleinen näky. Tätä havain-toa tukevat myös tilastot, sillä Coloradon asukkaat ovat keskimääräisesti toiseksi laihimpia koko Yhdys-valloissa.

Yleisen urheiluvillityksen myötä moni innostuu uusista lajeista. Myös Kääriäinen on alueen innoitta-mana löytänyt uuden harrastuksen.

– Täällä asuu paljon ammattipyöräilijöitä. Sitä kautta minäkin aloitin maantiepyöräilyn.

Tutkija ja yrittäjäKääriäinen on tutkijana Boulderin yliopistossa, puo-len tunnin ajomatkan päässä Denveristä. Hän työsken-telee tutkijaryhmässä, joka tutkii erilaisten esineiden nanopinnoittamista.

Denver

38 TEK 4/2015

Täällä saa haasTaa

iTsEään joKa päivä, miKä on

EhdoTToman hyvä asia.

TEK 4/2015 39

Kilpailun kulttuuri

Vaikka Coloradon työkulttuuri on leppoisampi kuin monessa muussa paikassa Yhdysvalloissa, pitää Kääriäinen työelämää kiireisempänä kuin Suomessa.

Paljolti tämä johtuu kilpailusta. Yliopis-tot kilpailevat toistensa kanssa tutkimuksen ja opetuksen laadussa sekä rahoituksen saami-sessa.

Tämän lisäksi opiskelijat ja tutkijat kilpaile-vat keskenään.

– Tutkimusryhmissä opiskelijoita haastetaan aggressiivisesti tieteelliseen ajatteluun.

Kääriäisen mielestä Boulderin yliopis-tossa tutkimuksen teko eroaa Suomesta siinä, että perustutkimus pitää olla tutkijoilla hal-lussa ennen kuin soveltavaa tutkimusta pääsee tekemään.

Kääriäinen kertoo, että Suomessa jotain ole-massa olevia teknologioita voi soveltaa tieteel-listä tutkimusta tehdessä kevyellä tutustumi-sella. Boulderissa hänen on pitänyt opetella yksityiskohtaisesti, miten tietyt kemialliset ja fysikaaliset menetelmät toimivat.

– Siinä joutuvat kädet enemmän rasvaan, mutta se on ehdottomasti positiivinen asia, koska sitä kautta oppii uutta.

Muuten Kääriäinen pitää eroja Suomeen varsin pieninä. Suomessakin tutkimusryhmät ovat jo hyvin kansainvälisiä.

hyviä haasteitaKääriäinen ei ole katunut päivääkään Colora-doon lähtemistä. Etukäteismielikuva yliopiston korkeasta tasosta on pitänyt.

– Täällä saa haastaa itseään joka päivä, mikä on ehdottoman hyvä asia, koska sitä tänne pitäisikin tulla etsimään.

Kääriäinen haluaa jäädä perheineen Colo-radoon. Tavoitteena on rakentaa menestyvä yritys, jonka turvin hän voi jatkaa mielen-kiintoisen aihealueen parissa työskentelyä.

Kääriäisen kanssa voi jutustella pitkään töistä ja tutkimuksesta, mutta kun häneltä kysyy mikä on Coloradossa asumisessa parasta, vaihtuu aihe nopeasti.

– Kyllähän se on nuo Eldoran ja Vailin laskettelukeskukset.

oletko harkinnut lähteväsi töihin ulkomaille? Tutustu goinglobaliin, joka on apuväline kansainväliseen työnhakuun! TEK tarjoaa jäsenilleen pääsyn palveluun verkkosivuillaan: www.tek.fi/urapalvelut/goinglobal

Kääriäinen halusi tulla Boulderiin, koska yliopiston tutkimus on tällä alalla maailman huippua.

– Tutkimusryhmää vetää steven george, joka on pieni julkkis meidän alalla.

Alun perin Kääriäisen sopimus oli yksivuoti-nen, mutta sitä jatkettiin kolmella vuodella.

Kääriäinen perusti maaliskuussa yhdessä vaimonsa marja-leena Kääriäisen ja kahden Suomessa asuvan suomalaisen kanssa nano-pinnoitusyrityksen. Tutkijat siirsivät immate-riaaliset oikeudet yrityksen nimiin ja pyrkivät kaupallistamaan tutkimuksen tuloksia.

– Se oli kallista, mutta se antaa vapautta kehittää teknologiaa ja antaa uskottavuutta neuvotteluihin.

Yritys on keskittynyt keksintöön, joka mah-dollistaa pulverimaisen aineen nanopäällystä-misen. Kääriäinen kertoo, että tällaisen nano-päällysteen avulla voidaan säädellä esimerkiksi lääkkeiden säilyvyyttä tai lääkkeen liukene-mista eli käytännössä sitä, kuinka nopeasti tai missä osassa kehoa lääke vaikuttaa.

Seuraavaksi yritys pyrkii pääsemään yhteis-työhön jonkin lääkeyhtiön kanssa.

Kääriäinen myöntää olevansa onnellisessa asemassa, koska hän pääsee tutkimaan samaa alaa kuin jolla heidän yrityksensä toimii.

asuinalue valittava huolellaKääriäiset ovat vuokranneet omakotitalon Den-verin lähiöstä. Sitä asuttavat Tommin ja Marja-Leenan lisäksi 9-, 12- ja 13-vuotiaat lapset.

Tommi Kääriäinen kertoo, että lasten takia heitä ei koskaan jännittänyt muuttaminen Yhdysvaltoihin. Kääriäinen arvioi, että lapset ovat sopeutuneet oikein hyvin Coloradoon.

– Nuorin lapsi oli 7-vuotias, kun me tulimme tänne. Hän ei osannut yhtään englantia, kun me laitoimme hänet tavalliseen kouluun. Nyt hän on perheen sujuvin amerikanenglannin puhuja.

Kääriäinen kehuu Coloradon kouluja ja muistuttaa, että Yhdysvalloissa koulut ovat avoimia ja sopeutuvaisia maahanmuuttajia kohtaan.

Koulupiireissä on tietysti eroja, minkä takia lasten kanssa muuttavien kannattaa ottaa asi-oista etukäteen selvää.

Asuinalueen valintaan pitää perheellisen kiinnittää erityistä huomiota. Kääriäisiä auttoi tuttavaperhe, ja nyt he asuvatkin tämän tuttava-perheen kanssa samassa lapsiperheelle hyväksi koetussa lähiössä.

– Lapset pääsevät kulkemaan itse koulusta kotiin.

coloradon osavaltiosta löytyy monenlaisia nähtävyyksiä ja luonnonpuistoja. reilun tunnin ajomatkan päässä denveristä etelään sijaitseva garden of gods eli jumalten puutarha on yksi Kääriäisen lempipaikoista.

40 TEK 4/2015

uraillaT

www.tek.fi/uraillat

motivaation ja vuorovaikutuksen merkitys itsensä kehittämisessä

jyväskylä ti 10.11. klo 16.30Ilmoittaudu viimeistään 3.11. HUOM! aloitusaika

jotain uutta uralle, mitä ja miten? Kuopio ma 2.11. klo 17.00

Ilmoittaudu viimeistään 26.10.

miten syntyy vaikuttava puhe-esitys? * lappeenranta to 12.11. klo 17.00

Ilmoittaudu viimeistään 5.11.

helsinki ma 16.11. klo 17.00 Täynnä

SYkSY 2015

lisätietojaarja lindfors (09) 2291 2230, [email protected] ja Riku Rimmi (09) 2291 2207, [email protected]

tutustuUrailtojen tarkempi sisältö, paikat ja luennoitsijoiden esittelyt: www.tek.fi/uraillat

ilmoittauduTilaisuudet ovat suosittuja ja täyttyvät pian, joten toimi nopeasti. katso tarkemmat ilmoittautumistiedot ja ohjeet: www.tek.fi/uraillat. Uraillat on tarkoitettu kaikille Tekin täysjäsenille. etukäteen ilmoittautuminen tilaisuuksiin on välttämätöntä tarjoilu- ja tilajärjestelyjen vuoksi. Urailtojen määrää syyskaudelle on lisätty helsingissä ja Tampereella.

Uutuus*

lue Tek-verkkolehden haastattelusta, miksi puhetaito on Torkin mielestä

tärkeää työelämässä.

katso videolta juhana torkin kolme vinkkiä puhujalle.

lehti.tek.fi/torkin-vinkit

työtyytyväisyyttä ja keskittymiskykyä mindfulnessin avulla

Tampere ti 20.10. klo 17.00Ilmoittaudu viimeistään 13.10.

millainen yrittäjä minä olisin? * helsinki ti 27.10. klo 17.00

Ilmoittaudu viimeistään 20.10.

Tampere ti 24.11. klo 17.00Ilmoittaudu viimeistään 17.11.

Viisas päätöksenteko: analyyttinen ja intuitiivinen ajattelu *

oulu to 29.10. klo 17.00Ilmoittaudu viimeistään 22.10.

Kuva

: Mat

ti ru

ottin

en /

rab

bit P

hoto

grap

hy O

y

Hyödynnä myös weBinaaRitallenteet

Tekin urapalvelut järjestää myös webinaareja eli verkkoseminaareja, joissa käsitellään työuraan liittyviä asioita, kuten työnhakua ja työelämässä jaksamista. katso urawebinaaritallenteita: saat selville muun muassa, miten voit parantaa omaa stressinkestoasi ja millä keinoilla työelämämuutoksista voi selviytyä.

www.tek.fi/urawebinaarit

TEK 4/2015 41

TekSTi kataRiina RönnqVist

Urbaaneja mylläreitä jasillanRakentajia

Betonimiehenkuja 3 E, Espoo. Osoite paljastaa, että ollaan Otaniemessä, Aalto-yliopis-ton kampuksella. Entiseen VTT:n sillanrakennusteknii-kan koehalliin käydään sisään lastauslaiturin ovesta. Halli-maisen rakennuksen lattia on

betonia. Keskikäytävän vasemmalla puolella on sermeillä eroteltuja työ-, kokous- ja esittelyti-loja kolmessa kerroksessa. Keskikäytävän oike-alta puolelta nousee portaat avoimeen työti-laan, jonka ikkunalaudat ovat täynnä arkkiteh-tiopiskelijoiden valkoisia pienoismalleja.

Koko rakennus tuntuu olevan yhtä, avointa tilaa. Sitä koristavat värikkäät bannerit, julis-teet, logot ja futuristiset härvelit. Kaikki huone-kalut ovat kierrätettyjä.

– Täällä näyttää joka päivä erilaiselta, kom-mentoi tuottaja lars miikki kävellessään kes-kikäytävää pitkin kohti sen päässä sijaitsevaa 3D-teatteria.

Rakennus on Urban Mill. Tilasta ja toimin-nasta vastaavat Miikki ja vastaava tuottaja Kari mikkelä ovat sen urbaaneja mylläreitä. Mutta mitä ihmettä tämä mylly jauhaa?

startup-henkinen kiihdyttämöUrban Mill on temaattinen innovaatiohubi eli solmupiste, jossa erilaiset ihmiset, toimintata-vat ja ajatukset kohtaavat. Päämäärä on tehdä kaupungeista parempia paikkoja elää ja tehdä

työtä. Merkittävimpänä yhteistyökumppanina on Espoon kaupunki, joka käyttää Urban Milliä kehittämisympäristönään.

Myllyn ekosysteemissä toimii kaupungin, yliopiston ja suurten yritysten lisäksi 50 start-up-tiimiä, joista parisenkymmentä toimii pysyvästi Urban Millissä. Tila ei kuitenkaan ole vain avotoimisto aloitteleville hankkeille ja yri-tyksille.

– Täällä tehdään asioita yrittäjämäisesti. Ide-ana on tehdä yhteistyötä, luoda uutta yhdessä ja viedä uusia toimintatapoja käytäntöön, Mik-kelä kertoo.

Mikkelän mukaan Urban Mill toimii kiih-dyttämönä yritystoimintaa aloitteleville, mutta myös esimerkiksi pitkään yhdessä toimineille tiimeille, jotka haluavat kokeilla uusia, start-up-henkisiä toimintatapoja. Yrittäjien lisäksi rakennuksessa työskentelee tutkijoita ja opis-kelijoita – etenkin Aalto-yliopistosta – sekä Espoon kaupungin työntekijöitä.

Urban Mill ei ole passiivinen tila. Mikkelä ja Miikki fasilitoivat yhteistyötä ja edistävät tilassa toimivien asioita aktiivisella otteella.

– Kun Urban Milliin tulee uusi toimija, autamme häntä löytämään itselleen tärkeät asiat ja yhteistyökumppanit, Mikkelä kertoo.

Miikki antaa esimerkin.– Täällä oli koolla Espoon kaupungin kult-

tuurialan päättäjiä. Esittelin heille Urban Mil-lissä samana päivänä aloittaneen yrityksen työntekijän. Yksi ryhmäläisistä innostui välittö-

Otaniemessä toimiva Urban Mill on hyvä esimerkki uudenlaisesta tavasta toimia. ratkaisut kehittyvät satunnaisissa ja järjestetyissä kohtaamisissa, niitä jalostetaan startup-henkisesti ja luovuus saa kukkia.

42 TEK 4/2015

→

ihmisET TulEvaT TännE oppimaan ToisilTaan ja

TEKEmään yhdEssä.- Lars Miikki

Kuva

: jon

i viit

anen

Urban mill on Public-Private-Partnership, jota järvelin Design Oy operoi kumppaniensa puolesta. Pääkumppaneina ovat espoon kaupunki sekä aalto- ja RYm-yhteisön organisaatiota. Urban mill on Otaniemessä osa innovation alleyksi kutsuttua aluetta, johon kuuluvat myös aalto Design Factory ja startup sauna.

lisätietoa: www.urbanmill.org

TEK 4/2015 43

Espoo innovation garden

maa, yhteistyössä muun muassa Aalto-yli-opiston, Aalto-yliopisto kiinteistöt Oy:n ja SRV Yhtiöt Oyj:n kanssa.

– Useat eri toimijat halusivat paikan, jossa Espoon aluetta voitaisiin kehittää yhdessä. Ongelmana oli sirpaloituminen: eri organisaa-tiot ja hankkeet eivät tienneet toistensa tekemi-sistä. Näin rikastuttavan yhteistyön käynnistä-minen oli hankalaa, Mikkelä kuvailee.

Urban Mill on erikoistunut urbaanien haas-teiden ratkaisemiseen. Esimerkiksi keväällä 2013 Otaniemen alueen suunnittelua ryhdyt-tiin työstämään uudella tavalla. Kaupunki-suunnittelulautakunta kutsui luottamushen-kilöt, virkamiehet, tutkijat, maanomistajat, yritykset ja asukkaat Urban Milliin yhteiseen työ pajaan. Suunnitelmaa työstettiin monin kei-noin yhdessä. Uutta toimintatapaa on sovel-lettu myöhemmin muilla Espoon alueilla.

Mikkelä ja Miikki panostavat Urban Millissä siihen, että kehittäminen tapahtuu konkreettis-ten prototyyppien ja kokeilujen avulla. Esimer-kiksi kaupunkisuunnittelussa 3D-teatteri tulee tarpeeseen: yhteiskehittely on dynaamisempaa 3D-kaupunkisimulaatioiden kuin paperisten kaavapiirustusten avulla.

3D-teatterikin on Urban Millin toiminta-tavan tuotos. Se on Aalto Built Environment Labin (ABE) tutkimustyötila, mutta muiden käytössä niinä päivänä, kun he eivät sitä itse tarvitse.

– Meillä ei olisi ollut varaa 3D-teatteriin. ABE:lla oli intressi rakentaa sellainen tänne, niin kyllähän se sopi! Omana ideanamme on edistää sen avulla avointa 3D-kaupunkimalli-kehitystä, Mikkelä selittää.

sattumaa ja yhteistyötäDigitalisoituvassa maailmassa vaikuttaa siltä, että useat yhteisöt syntyvät ja toimivat verkon välityksellä. Miten Urban Millin kaltainen fyysi-nen yhteistyöalusta pärjää verrattuna digialus-taan?

– Toimimme sekä kasvokkain että verkossa. Jos ajatus on vielä kesken, sitä voi olla vai-kea kehittää tapaamatta kasvokkain, Mikkelä pohtii.

Tila myös ”muistaa” siellä tehdyn ja jakaa tietoa tilan uusille käyttäjille. Tilassa on senso-reja, jotka kokoavat käyttötietoa. Seinillä on QR-koodeja ja muita lisätyn todellisuuden objek-teja, joiden kautta jo tehtyjen kymmenien pro-tojen ja kokeilujen tai satojen tapahtumien tiedot ovat selattavissa avoimesti digitaalisesta pilvestä.

oTaniEmi KäTKEE sisäänsä ToiminTaa,

joTa Ei TunnETa ylEisEsTi.

- kari Mikkelä

mästi mahdollisuudesta soveltaa esiteltyjä rat-kaisuja omassa toiminnassaan.

Mikkelä kertoo, että kehitystiimejä ja aloitte-levia yrityksiä autetaan löytämään ensimmäiset käyttäjät ja asiakkaat. Jos toimijat eivät ole fyy-sisesti Urban Millissä, heidän osaamisensa voi silti olla esillä tiloissa ja herättää mahdollisen käyttäjän tai asiakkaan kiinnostuksen.

Miikki ja Mikkelä puhuvat Urban Millin toi-mijoista lämpimästi ”meidän” tiimeinä ja yri-tyksinä. He muistavat kuitenkin aina korjata, etteivät ole osakkaina niissä, vaan toimivat samassa ekosysteemissä.

Kaikkea muuta paitsi hotelliPäivittäisen kehittämistoiminnan lisäksi Urban Millissä järjestetään erilaisia tapahtumia. Perustamisestaan 2013 lähtien niitä on ollut yli 1 500, pienistä työpajoista suuriin seminaarei-hin ja karonkkajuhliin.

Tapahtumia ovat järjestäneet esimerkiksi yliopistot, ammattikorkeakoulut, valtio, kun-nat, eri alojen yritykset, yhdistykset ja yksittäiset ihmiset. Urban Mill palvelee sekä fyysisesti että verkossa. Kaikkiaan toimintaan on osallistunut yli 50 000 henkilöä.

Lisäksi Urban Millissä käy vierailijoita, osa sovitusti ja osa ihan yllättäen. Parissa vuodessa kävijöitä on ollut noin 7 000.

– Otaniemi kätkee sisäänsä toimintaa, jota ei tunneta yleisesti. Tänne tulee paljon ryh-miä ulkomailta. Vieraat ovat eniten ihmeissään korttelin innostavasta tekemisen ja yhteistyön kulttuurista, Mikkelä kertoo.

– Viime kesänä täällä työskenteli kuukauden ajan korealainen Summer Startup 2015 -ryhmä. Royal College of Arts työsti täällä viikon Aallon opiskelijoiden kanssa sitä, miten koulusta saa-taisiin palvelu. Aiemmin Ruandan pääkaupun-kiin Kigaliin suunniteltiin neljässä kuukaudessa kaksi uutta ihmiskeskeistä kaavaluonnosta ete-läafrikkalaisen professorin johdolla, Mikkelä luettelee esimerkkejä Urban Millin kansainväli-sistä käyttäjistä.

Mikkelällä ja Miikillä on valtava lista orga-nisaatioista, jotka ovat käyttäneet Urban Milliä. Vain kerran he ovat kieltäneet tilan käytön.

– Sanoimme ei, kun espanjalaisen ESADE:n Master-kurssi halusi käyttää tätä hotellina.

ulos siiloistaDiplomi-insinöörit Mikkelä ja Miikki ovat olleet mukana Urban Millissä sen valmisteluvai-heesta alkaen. Toiminta käynnistettiin osana RYM Oy:n Energizing Urban Ecosystems -ohjel-

Urban Mill sijaitsee keskellä Espoo Innovation Gardenia, joka on Pohjois-Euroopan suurin innovaatiokeskit-tymä. Innovaatiopuutarhaan kuulu-vat Otaniemi, Keilaniemi ja Tapiola. alueella toimii muun muassa 5 000 tut-kijaa, 25 tutkimus- ja kehitysyksikköä sekä useita pörssiyhtiötä. Pelkästään Otaniemen alueella toimii yli 800 yri-tystä. Innovaatio puutarhan tarkoitus on alueen yhteistyötä lisäämällä luoda edellytyksiä koko Suomen menestyk-selle.

lisätietoa: www.espoo.fi/fi-fi/Tyo_ja_yrittaminen/innovaatiopuutarha

44 TEK 4/2015

urban millissä kehitetään TEKin paikallista toimintaa

Tutkijasta kuulokeyrittäjäksi marko ja catarina hiipakka perustivat Hefio Oy:n kesällä 2014. Kuuloke-

teknologiaan erikoistunut yritys pyöri aluksi Hiipakoiden kotoa käsin.– Kotioloissa tuli vähän orpo olo ja tarvitsimme kokoustilaa, Marko Hii-

pakka kertoo.Hän törmäsi sattumalta lars miikkiin, joka oli Hiipakan tuttu ajalta, kun

molemmat olivat töissä TEKissä. Miikki kutsui Hiipakan Urban Milliin.– aluksi saimme avaimen ja tulimme tänne viikoittain kahville ja pitämään

tiimin tapaamisia, Hiipakka sanoo.Kesäkuusta alkaen Hefiolla on ollut toimitilat kokopäiväisessä käytössä

Urban Millin ylimmässä kerroksessa.– Täällä olemme ihmisten ilmoilla, mutta saamme silti työrauhan. Tör-

mään ihmisiin ja voimme ideoida yhdessä.ainoa haitta on satunnainen meteli. Kun Urban Millissa on paljon väkeä,

ääni kantautuu seinättömässä avotilassa. Silloin Hiipakka laittaa kuulokkeet korvilleen tai menee rakentamaansa äänieristettyyn koppiin.

Koppi on testaustila Hefion tuotteelle, ääntä yksilöivälle älykuulokkeelle. Kuuloke kytketään kännykkään, joka mittaa ja estimoi kuulijan tärykalvolla vallitsevan paineen taajuusvasteen. Sen perusteella kuuloke kalibroituu tuot-tamaan parasta äänenlaatua.

– Tavoitteena on saada kuuloke tänä vuonna myyntiin. aluksi kohderyh-mänä ovat ammattilaiset.

Hiipakka on väitellyt tohtoriksi vuonna 2012 aalto-yliopiston sähköteknii-kan korkeakoulusta. aiheena oli kuuloketekniikka. Hän työskenteli yhteensä kuusi vuotta tutkijana aallossa ja Oldenburgin yliopistossa Saksassa.

– ajatus omasta yrityksestä oli olemassa useita vuosia. Halusin kehittää huipputuotteen tutkimustiedon ympärille. Nyt meillä on vetämässä patentti-hakemus kuulokkeen tekniseen ratkaisuun liittyen.

Tutkimukseen perustuva tieto, kova ohjelmointiosaaminen ja halu opetella uutta ovat Hiipakan mielestä Hefion avaintekijät.

– Kaikki lähtee ideasta tai haasteesta, ja Urban Mill on paikka, jossa ratkaisujen kehittä-mistä tuetaan. Ihmiset tulevat tänne oppimaan toisiltaan ja tekemään yhdessä, Miikki jatkaa.

Yhteinen tila antaa mahdollisuuden myös sattumalle.

– Ihmiset saattavat törmätä käytävällä ja alkaa dialogin. He ratkovat ongelmia yhdessä. Tärkeää on keskinäinen luottamus. Luotta-musta on vaikea synnyttää digitaalisesti, Mik-kelä lisää.

Rakennuksen nimi viittaa yhteistyöhön. Ark-kitehti jarmo suomisen keksimä Urban Mill kuvaa myllyä, joka tekee uutta ja hyvää yhdis-tämällä erilaisia asioita. Entisessä koehallissa rakennetaan siis tavallaan edelleenkin siltoja.

Tilat eivät ole sliipattuja vaan rouheita. Mii-kin mukaan juuri tilan ”keskeneräisyys” on sen vahvuus.

– Jokainen voi ottaa tilan haltuunsa ja jättää tänne omia jälkiään. Tänne on helppo rakentaa oma kotipesä.

Ja miten Urban Milliin pääsee mukaan?– Tule ovesta sisään! urbaani myllärikak-

sikko kehottaa.

miten TEK on mukana urban millissä?TEKin Uudenmaan aluetoimisto liittyi Urban Millin kehittäjäkumppaniksi vuonna 2014. Kumppanuus on mahdollistanut uudenlaisten, TEKin jäsenkunnalle suunnattujen fyysisten ja digitaalisten yhteisötilapalvelujenkokeilemisen ja kehittämisen.

minkälaista TEKin toimintaa urban millissä on ollut?Täällä on toteutettu yli 30 yhteisötapahtu-maa, joissa on ollut osallistujia noin 2 500. Osallistujina muun muassa työpaikkayh-distykset, työnhakijat, alumnit, TEKin amma-tilliset kerhot, TEKin valiokunnat, valmistuvat DI:t, karonkkavieraat sekä kiltojen ja ammatti-ainekerhojen opiskelijat. TEK järjesti toimintaa myös lapsiperheille Espoo-päivänä 29.8.

- Kysymyksiin vastasi tuottaja Lars Miikki

hefio Oy:n perustajat marko ja Catarina hiipakka testailevat älykuulokkeen prototyyppejä. marko työskentelee kokopäiväisesti hefiossa, Catarina tutkijana aalto-yliopistossa.

Kuva

: Jar

i Här

köne

n

TEK 4/2015 45

TekSTi KirsTi lEvandEr, ida ranTanEn ja marja KnuTh

Opiskelijan Tek

”Opiskelin tuotantotaloutta Lappeenrannassa, ja työskentelin projektiluontoisissa tehtävissä teollisuuden alalla.

Kerran kävi niin, että vastoin työnantajani kanssa tehtyä sopimusta en saanutkaan korvausta kertyneistä ylityötunneista.

En jäänyt yksin miettimään ongelmaani, vaan otin TEKin opiskelijaedustajan neuvomana yhteyttä TEKin lakineuvontaan. Lakimies kävi asian kanssani läpi ja hoiti sen jälkeen yhteydenpidon työnantajayrityksen kanssa. Molempia osapuolia tyydyttävään ratkaisuun päästiin muutamassa kuukaudessa.

TEK tarjosi minulle merkittävän tuen ongelmatilanteessani. Suosittelen ottamaan yhteyttä TEKin lakipalveluihin, jos sinulla on kysymyksiä esimerkiksi työsopimuksestasi tai työnantajan ja -tekijän velvollisuuksista työpaikallasi.”

– aku lipsanen, valmistunut 2013

oppia TyönhaKuunteekkaRin työkiRja on työnhakuopas kaikille opiskelijoille. Löydät sieltä hyvät hakemus- ja CV-mallit sekä haastattelutärpit. Työkirjat rantautuvat kampuksille joulukuun alussa. Silloin kampuksilla aukeavat myös TEKin CV-klinikat. Työnhakuun saa apua myös alkuvuoden CV-klinikoilta. Valmistuttuasi voit myös lähettää asnioluettelosi ja työhakemuksesi arvioitavaksi TEKin uravalmentajille.

www.teekkarintyokirja.fi

laKimiEs auTTaatekin lakimieHet ovat erikoistuneet työlainsäädäntöön. Heillä kannattaa tarkistuttaa vaikkapa kesätyösopimus ja ottaa yhteyttä, jos muut työsuhteeseen liittyvät asiat askarruttavat.

www.tek.fi/lakipalvelut

KyhiT ja TyKiT auTTavaTteekkaRiyHdysmies eli tykki on osa TEKin opiskelijaorganisaatiota. Tykki voi olla ihan vieressäsi, sillä kaikilla teekkaripaikkakunnilla on oma Tykkinsä. Tykiltä voit kysyä mitä vain, ja Tykki vastaa aina parhaansa mukaan. Jokaisessa yhteistyökillassa toimii puolestaan TEKin kiltayhdyshenkilö eli Kyhi. Kiltayhdyshenkilöt ovat TEKin kouluttamia työelämäosaajia, joten älä epäröi turvautua heidän apuunsa. Jos Kyhi ei tiedä vastausta kysymykseesi, hän osaa neuvoa eteenpäin.

KoKEmus: sain laKimiEhElTä apua ongElmaTilanTEEssa

46 TEK 4/2015

Lähes kaikki TEKin palvelut ovat käytössäsi jo opiskeluaikana. Tutustu tarjontaan ja hyödynnä sopivimmat palvelut. TEKin opiskelijajäsenyys on maksuton.

NUMErOINa

"Lappeenrannan teknillisen yliopiston kemiantekniikan opiskelujeni lähestyessä loppua, aloin etsiä ahkerasti pidempiaikaisia töitä.

Tällöin huomasin yliopiston kesätyömessujen mainoksesta mahdollisuuden osallistua TEKin

CV-klinikkaan. Päätin ilmoittautua mukaan, sillä oman perehtymiseni lisäksi tunsin tarvitsevani lisää vinkkejä ansioluettelon ja hakemuksen laadintaan.

Lähetin ansioluetteloni etukäteen TEKin uravalmentajien luettavaksi. Sain siitä klinikalla henkilökohtaista

palautetta kasvotusten ja kirjallisena. Lisäksi sain mukaani CV:n laatimista ja ylläpitoa tukevia materiaaleja.

Käytän edelleen hyödykseni CV-klinikan oppeja, ja voin

lämpimästi suositella palvelua muillekin. Mielestäni olisi

tärkeää muistaa päivittää omaa ansioluetteloaan säännöllisesti,

vaikka ei aktiivisesti töitä hakisikaan. Voisin itsekin taas päivittää omaa ansioluetteloani.”

– maria matveinen, valmistunut 2014

vaKuuTus TyöTTömyydEn varalTaVakuuta itsesi työttömyyden varalta IaET-kassassa. Jos valmistuttuasi joudut työttömäksi, saat ansiosidonnaista työttömyyskorvausta, mikäli työssäoloehto täyttyy. Kassan jäsenyys on maksullinen.

www.tek.fi/iaet

alET ja EduTtek-leHden lisäksi saat Tekniikka&Talous ja Talouelämä -lehdet Talentumin Summa-palvelusta. TEK tarjoaa myös muita etuja ja alennuksia.

www.tek.fi/jasenetulehdet www.jasenedut.fi

opisKElijaTapahTumia ja jäyniätek panostaa myös opiskelijakulttuuriin tukemalla kiltoja, järjestämällä valtakunnallisen Teekkarijäynäkilpailun ja olemalla mukana erilaisissa opiskelijatapahtumissa.

www.teekkari.fi

KoKEmus: sain cv-KliniKalTa TuKEa TyönhaKuun

miKä palKKa?tek antaa Vuosittain suositukset sekä opiskelijoiden että vastavalmistuneiden palkoista. Se on hyvä lähtökohta, kun mietit palkkapyyntöäsi.

www.tek.fi/palkat

TEK 4/2015 47

TekSTi Tiina mETso ensimmäiset naiset hyväksyttiin korkeimpiin oppilaitoksiin 1800-luvun lopulla, ensin kuunteli-joina ja erioikeuksin, mutta pian jo yhdenvertaisina opiskelijoina. Ensimmäisen ylioppilastutkin-non suoritti maria Tschetschulin

poikkeusluvalla 1870, ensimmäinen naismais-teri Emma irene Åström promovoitiin 1882, ja jo 1895 lääketieteen ja kirurgian alalla nähtiin tohtorina Karolina Eskelin.

Ensimmäisten akateemisen koulutuksen tietä kulkeneiden naisten opintoja yhdistää poikkeuslupien käyttö, sillä naisten täysival-tainen opiskelu korkeimmissa oppilaitoksissa syntyi vaiheittain. 1890 valmistunut ensimmäi-nen arkkitehti signe hornborg opiskeli ylimää-räisenä ja osa-aikaisena oppilaana Polyteknil-lisessä opistossa. Ensimmäinen varsinainen insinööritutkinto nähtiin 1905, jolloin jenny markelin suoritti loistavin arvosanoin ja dip-lomin kera tutkintonsa tie- ja sillanrakennuk-sesta.

”Feminiiniset koneteekkaRit” teekkarimaailmassa

Naisten tie tekniikan oppiin alkoi jo

1800-luvulla, mutta naisten asema vakiintui vasta 1950-luvulla.

Kuva

: pol

ytee

kkar

imus

eo, d

i jaa

kko

ollil

an k

okoe

lma

Kuva

: Pol

ytee

kkar

imus

eo,

Liis

a Sa

ndm

an-S

anta

holm

an k

okoe

lma

Teekkarinaisten ensimmäinen pesäpallojoukkue.

48 TEK 4/2015

Kuva

: pol

ytee

kkar

imus

eo, d

i jaa

kko

ollil

an k

okoe

lma

liisa ja 350 miestäVuonna 1915 Suomen Teknillisessä korkeakou-lussa oli hieman yli 500 opiskelijaa, joista kah-deksan oli naisia – pääosin arkkitehteja, mutta myös yksi kemisti.

1917 astui ensimmäinen nuori nainen sisään miesten valtakuntana pidetylle kone-osastolle, kun helsinkiläinen liisa paloheimo aloitti tehdasteollisuuden opintonsa. Kaksi vuotta myöhemmin hänet hyväksyttiin jäse-neksi Koneinsinööriklubiin, nykyisen Konein-sinöörikillan edeltäjään. Kukaan ei ole pöytä-kirjojen mukaan kyseenalaistanut Paloheimon jäsenyyttä. Muissa klubeissa saatettiin käydä värikkäitä keskusteluja naisten mukanaolosta vielä 1930-luvullakin.

Klubi itse piti Paloheimon jäsenyyttä merk-kitapauksena, sillä osastolla oli hänen lisäkseen yli 350 miestä. Paloheimo osallistui aktiivisesti klubin toimintaan, vapunvietossakin hän oli mukana klubitovereidensa kanssa.

1920-luvulla koneinsinööriosastolla opis-keli jo muutamia naisia, useimmat tehdasteol-lisuutta. Koneinsinööriklubiin kuului jo useita naisia, jotka osallistuivat toimintaan aktiivisesti. Tosin jo 1934 yhteisö oli menettänyt lähimuisti-aan, kun klubin jäsenyyttä hakeneiden joukosta paljastui ”3 feminiinistä koneteekkaria”. Hei-dät toki hyväksyttiin, mutta naispuoliset hakijat vaikuttavat yllättäneen ainakin osan kokousvä-estä. Seuraavan vuoden naishakijat hyväksyttiin jäseniksi yhtä sujuvasti kuin miespuolisetkin, ilman kotkotusta.

naisten asema vakiintui 1950-luvullaSyksyllä 1939 korkeakoulussa oli 1 040 opis-kelijaa, joista vain 95 oli naisia. Koneenraken-nuksen ohella naisettomia aloja olivat maan-viljelystekniikka, vuoriteollisuus, maanja-

kotekniikka ja geodesia. Eniten naisia oli arkkitehtuurissa ja kemiassa, kuten jo naisten opiskelun alussa. Maanmittausosastolta val-mistui ensimmäinen nainen varsin myöhään, 1931.

Koneinsinööriosastolla opiskeli syksyllä 1939 korkeakoulun luettelon mukaan 411 yli-oppilasta jakautuneina koneenrakennukseen, sähkötekniikkaan ja tehdasteollisuuteen. Naisia luettelosta löytyy vain kahdeksan – kaksi sähkö-tekniikassa ja loput kuusi tehdasteollisuudessa. Konetekniikassa naisia ei ollut.

1940-luvulla oli satunnaisesti käytössä nimi-tys teekkaritar. Sanaa käytettiin usein juhlavissa teksteissä, eikä nimitys jäänyt pysyvään käyt-töön. Sanan sukulainen löytyy yliopiston puo-lelta, jossa vanhempaa opiskelijaa tarkoittava nimike civis muokattiin feminiiniseksi muo-toinaan civetär tai siivetär. Teekkareita ei muu-tenkaan eroteltu sukupuolen perusteella. Teek-karien tupsulakkikin oli vuodesta 1893 alkaen ollut samanlainen miehille ja naisille – erikois-malleja ei tarjottu.

Naisten tekniikan opiskelu oli jo vakiin-tunutta 1955. Opiskelijaluettelon 2 238 opis-kelijan joukosta 135 oli naisylioppilaita. Nai-settomia aloja olivat teknillinen fysiikka, lai-vanrakennus, lentokoneenrakennus, puun mekaaninen teollisuus, paperiteollisuus, kai-vostekniikka, metallurgia ja maanmittaus. Suu-rimmat naiskeskittymät olivat arkkitehtuuri, 83, tekstiiliteollisuus, 26, ja kemia, 20. Muille aloille jäi siten 1–2 naista, esimerkiksi koneenraken-nuksessa ja sähkötekniikassa oli molemmissa yksi naisylioppilas.

Koneinsinööreille koittivat ankarat ajat, kun 1954 Tekstiilikerho erosi Konekillasta itsenäi-seksi killaksi vieden mukanaan liki kaikki kone-osaston naiset. Jo vuonna 1956 raadin luet-telosta puuttui emäntä, seuraavaa odoteltiin kymmenkunta vuotta.

lasikatot pirstoutuivat killoissa 1960-luvullaSeuraavina vuosikymmeninä naisten määrä nousi tasaisesti, mutta koneosasto pysyi yhtenä miesvaltaisimmista. Syksyllä 1989 Koneosas-tolle hyväksyttiin 257 fuksia, joista peräti 39 oli naisia. Hyvänä vertailulukuna toimii valmistu-neiden määrä: koneosastolta valmistui 1982–83 yhteensä 121 henkilöä, joista 13 oli naisia. Naiset eivät ole jääneet sivustaseuraajiksi, vaan

ovat osallistuneet toimintaan usein suhteelli-sesti enemmän kuin miehet.

Lasikatot rikottiin killoissa huomattavasti ylioppilaskuntaa aikaisemmin, molempiin suuntiin. Koneinsinöörikillassa ensimmäinen miespuolinen hakija emännistöön löytyy jo 1960-luvun puolivälistä ja naispuolinen raadin puheenjohtaja 1970-luvun alusta. Tilanne oli pääosin samankaltainen muissakin killoissa.

Teknillisen korkeakoulun ylioppilaskunta sai ensimmäisen naisen hallituksen puheenjohta-jaksi suhteellisen myöhään, vasta 1989. Tuol-loin puheenjohtajaksi valittiin Kristiina har-tikainen, joka toimii nykyään muun muassa TEKin uravaliokunnan puheenjohtajana.

Klubi piTi liisa palo-hEimon jäsEnyyTTä mErKKiTapauKsEna, sillä osasTolla oli hänEn lisäKsEEn yli 350 miEsTä.

KonEinsinöörEillE KoiTTivaT anKaraT ajaT 1954, Kun TEKsTiiliKErho Erosi KonEKillasTa ja vEi muKanaan liKi KaiKKi naisET.

tek on yhteistyökumppanina Women in Tech -foorumissa Helsingin Messukes-kuksessa 7.10. Tapahtumassa pohditaan, kuinka naiset saadaan mukaan rakenta-maan menestystarinoita. Lisätietoa: www.mytech.fi/women-in-tech

lisää naisia tekniikan aloille

TEK 4/2015 49

Väitöstyössä kehitetty lentävä laserkeilain tienaa jo rahaa maastomittauksissa. Sama teknologia tekee tulevaisuudessa joka kännykästä 3D-skannerin.

TEKSTI Ja KUVaT pETja parTanEn

1983

19992003

2008

2009kehitteillä oleva halpa laserkeilain kiinnitetään ensi kertaa radio-ohjattavaan helikopteriin.

Valmistuu Di:ksi, aloittaa Geodeettisen laitoksen täysipäiväisenä tutkijana ja jatko-opiskelijana. "jatko-opinnot ovat vähän niin kuin odotusarvo, jos tutkijan uralle aikoo."

Tkk:lle automaatiotekniikkaa opiskelemaan.

ensi kertaa kesätöissä Geodeettisella laitoksella.

anttoni jaakkola syntyy kauniaisissa.

Tutkija anttoni jaakkola nap-sauttaa robottihelikopterin varmistimen pois päältä ja ottaa radio-ohjaimen käteensä. Kopterin kuusi roottoria herää-vät eloon ja herhiläinen nou-see porvoolaisen voimalinjan ylle kolme kiloa hyötykuormaa

mukanaan.– Nyt se on autopilotilla. Näyttää seuraavan

lentoreittiä hyvin, läppäriltä tilannetta silmäi-levä kollega antti laiho kertoo.

– Koiranulkoiluttaja on tulossa sinne, säräh-tää radiopuhelimesta muutaman sadan metrin päässä tähystäjänä toimivan nina gunellin ääni.

– Oli komea ampiainen, paikalle saapuva koiranomistaja huikkaa ja utelee, mitä täällä tapahtuu.

– Sähkölinjoja tarkastetaan. Tätä on aiem-min tehty isolla helikopterilla. Se on aika kal-lista, Jaakkola valistaa.

Koiralla tai omistajalla ei sen sijaan ole aavistusta siitä, että he päätyivät hetki sitten osaksi linjan aluskasvillisuutta kartoittavaa 3D-mallia. Pään yli pörränneen kopterin laser-keilain skannaa maastoa käsittämättömällä nopeudella, 300 000 pistettä sekunnissa.

– Linjaa tarkastetaan 40 metrin korkeudelta, joten mittauspisteitä on satoja neliö metriä kohti.

Tavoitteena jokamiesluokkaLaserkeilaus on kätevä teknologia fyysi-sen maailman 3D-mallintamiseen. Kolmi-ulotteinen malli kerrostalosta tai metsän puusto kartta syntyvät tietotekniikan keinoin silmänräpäyksessä. Edellytys on, että keilainta voidaan liikutella.

Ensimmäiset mobiilit laserkeilaimet tuli-vat markkinoille vuoden 2005 tienoilla. Lait-teistot kiinnitettiin aluksi auton katolle. Esi-merkiksi katuympäristöä kuvaavissa Goog-len Street View -autoissa on myös laserkeilain, joka tuottaa samalla kolmiulotteista tietoa ympäristöstään.

– Tuolloin pelkät mobiilin laserkeilaimen komponentit maksoivat 200 000 euroa, valmis laite noin 500 000 euroa. Suomessa oli ehkä pari kartoitusyritystä, jotka olisivat pystyneet ostamaan laitteiston.

Jaakkola ja muut Geodeettisen laitoksen tut-kijat päättivät vuonna 2008 kokeilla, pystyisi-vätkö he rakentamaan halvemman ja kevyem-män laserkeilaimen.

3D-mallintaa maailmanjoKaMieheN laserKeilaiN

50 TEK 4/2015

anTToni jaaKKolan TiE TEKniiKan TohToriKsi

3D-mallintaa maailman

→

20142015 2015

Väitöstyö Low-cost Mobile Laser Scanning and its Feasibility for Environmental Mapping hyväksytään. esipuheessa jaakkola kiittää isäänsä tutustuttamisesta tieteen maailmaan. "isä on ollut lähes koko uransa fotogrammetrian erikoistutkija Geodeettisella laitoksella."

Geodeettinen laitos yhdistyy maanmittauslaitokseen.

jaakkolan tutkimusryhmä saa suomen akatemian huippuyksikkö-statuksen vuosiksi 2014–2019.

raakadaTaa TallenTuu lennolla 100 MegaTavua MinuuTiSSa.

Jaakkolan väitöstyön tärkein tutkimuspaperi ilmestyi jo vuonna 2010. Siinä Jaakkola ja tut-kijakollegat esittelivät maailman ensimmäisen minihelikopteri-laserkeilaimen nimeltään Sen-sei. Tutkijoiden kehittämää laserkeilainta tes-tattiin aluksi auton katolla tieympäristön luo-kittelussa. Ilmaan seitsemän kilon painoinen paketti nousi ensi kertaa syksyllä 2009. Aiem-mat mobiilikeilaimet olivat painaneet kymme-niä kiloja, joten niiden lennättäminen olisi vaa-tinut miehitetyn lentolaitteen.

– Fotogrammetrian tutkijat olivat hankki-neet radio-ohjattavan kopterin. Mietin, että myös laserkeilaimemme pitää saada ilmaan. Haimme kaupasta isoimman yksiroottorisen helikopterin, Jaakkola muistelee.

Sensei on vuosien varrella mitannut lintu-perspektiivistä käsin esimerkiksi lumen syvyyttä ja kartoittanut metsiä.

Nyt sähkölinjojen yllä lentää tutkimuskäy-tössä jo toisen sukupolven laite, jolla ei vielä ole edes nimeä. Laitteisto on vuosien varrella laih-tunut alkuperäisestä seitsemästä kilosta noin kahden kilon painoiseksi.

Tutkimusprojektista on samaan aikaan syn-tynyt bisnestä. Vuonna 2013 perustettu Shar-per Shape Oy kehitti automaattista analyysi-ohjelmistoa miehitetyillä helikoptereilla kerätylle laserkeilausdatalle. Tuotekehitystä rahoittaneen Tekesin edustaja vinkkasi yrityk-selle laserkeilauksen huippuyksikön kehittä-mästä minihelikopteri-laserkeilaimesta.

Sharper Shapen ydinbisnes on ohjelmisto, joka analysoi voima- ja putkilinjojen tai vaik-kapa junaradan kuntoa. Kun yrityksen ohjel-misto ja tutkijoiden kehittämä minihelikop-teri-laserkeilain yhdistettiin, tuli datan keruusta entistä halvempaa. Yrityksen liikevaihto hätyyt-telee jo miljoonaa euroa. Jaakkola on yksi yri-

Maanmittauslaitoksen tutkija anttoni Jaakkolan

kehittämä laserkeilain ja minihelikopteri

päihittävät voimalinjojen tarkastajana niin

miehitetyt lentolaitteet kuin jalkamiehet.

TEK 4/2015 51

tyksen osakkaista. Tänä syksynä laitteisto nousee Suomen tai-vaalle seitsemän sähköyhtiön linjoja tarkastamaan.

– Pääasia on kasvillisuuden raivaustarpeen analysointi laser-keilauksella: onko linjalle kaatuvia puita ja onko alla oleva kas-villisuus liian korkeaa, Jaakkola kertoo.

Kopterin still-kamera taas kuvaa voimalinjan pylväät.– Jokaisesta pylväästä tarkastetaan, että komponentit ovat

paikallaan ja kunnossa.

Aiemmin pienet sähköyhtiöt ovat tarkastaneet linjoja jalka-patikassa, isot täysikokoisesta kopterista tähystäen. Laserkeilai-mella työ sujuu paljon nopeammin, ja ennen kaikkea tarkem-min. Kunhan kopterien toimintasäde kasvaa, keilain voi paikal-listaa esimerkiksi myrskytuhot nopeasti.

Ihan vielä keilainta ei kai voi lähettää aamulla töihin toimis-ton ikkunasta?

– Ei vielä, valitettavasti, Jaakkola nauraa.

Kallein palikka satelliittipaikanninKun akut on vaihdettu, nousee keilain jälleen voimanlinjan ylle ja häviää autopilotin ohjaamana näkyvistä, tällä kertaa pohjoi-sen suuntaan.

– Raakadataa tallentuu lennolla 100 megatavua minuutissa, Jaakkola kertoo.

Vaikka laitteisto on tiettävästi maailman ensimmäinen kau-pallisesti lentävä laserkeilain, vielä ainutlaatuisempi on data-virtaa ymmärrettävään muotoon tulkkaava ohjelmisto.

– Kaikki osat saa kaupan hyllyltä. Ajatus on, että tämän kaltai-sia lentäviä laitteita voisi olla maailma täynnä. Paikallinen ope-raattori lentää, ja me tarjoamme softaa.

Teknologia kehittyy jatkuvasti. Konttorilla odottaa jo pykälää järeämpi kopteri, joka tarkastaa voimalinjaa useita kilometrejä yhdellä lennolla. Samaan aikaan laserkeilaimen komponenttien hinnat ovat romahtaneet.

– Kallein palikka on satelliittipaikannin, noin 10 000 euroa. Käyttämämme laserkeilain maksaa 8 000 dollaria. Muutama vuosi sitten se olisi ollut sadan tonnin vehje.

Pian lentäjällä on edessään paluu oman työpöydän ääreen, Maanmittauslaitoksen laserkeilauksen tutkimusryhmän vetä-jäksi.

– Olen nyt vain pari viikkoa avustamassa maastossa, kun on kiirettä.

Jaakkolan tutkimusryhmä kuuluu Suomen Akatemian laser-keilauksen huippuyksikköön, jossa on kaikkiaan 35 tohtoritason tutkijaa Maanmittauslaitokselta, Oulun ja Helsingin yliopistoista sekä Aallosta. Huippuyksikkö-statukselle todella on katetta.

– Julkaisuilla ja viittauksilla mitaten olemme laserkeilauk-sessa maailman paras tutkimusyksikkö, Jaakkola kehaisee.

• Mittalaitteet nostaa taivaalle mini-uav, eli miehit-tämätön lentolaite. Se on useimmiten moniroottori-nen helikopteri, joka lentää autopilotin avulla ennalta ohjelmoidun mittausreitin.

• laserkeilain lähettää lasersäteitä tiheänä rasterina ja mittaa takaisin heijastuneiden säteiden kulkumat-kan ja säteen intensiteetin muutoksen. Tuloksena on pistepilvi, josta saadaan hahmotettua kohteen kolmi-ulotteinen pinta.

• gps-paikannin määrittää keilaimen sijainnin satelliit-tien perusteella.

• inertiapaikannin on satelliittipaikannusta täydentävä paikannusmenetelmä keilaimen asennon tunnistami-seen. Inertiapaikannus perustuu kiihtyvyyksien mit-taukseen.

• Kamera• videokamera

näin toimii lentävä laserkeilain

Valmiina lentoon. anttoni jaakkola ja sharper shape Oy:n nina Gunell säätävät vielä kameran asetuksen kohdilleen.

laSerkeilain on Tärkeä aiSTi TulevaiSuuden auToiSSa.

52 TEK 4/2015

anttoni jaakkola toimii ilma-aluksen päällikkönä. kun kopteri lentää näköetäisyyden

ulkopuolella, on Finavialta varattu ilmatilaa 400 jalan

korkeuteen voimalinjan yläpuolelta.

Jaakkola asensi laserkeilaimen ensimmäisenä maailmassa minihelikopterin kyytiin. Myös moni huippuyksikön tutkija-kollega voi kehua tehneensä jotakin ensimmäisenä maailmassa.

– Meillä on tehty maailman nopeimpia mobiilikeilaimia ja maailman ensimmäinen reppukeilain. Sillä saa kilpailuetua, kun demonstroi ensimmäisenä, että tämä on mahdollista ja tekee ensimmäiset algoritmit ja sovellukset. Sen sijaan algorit-mien vääntäminen vielä vähän paremmaksi on hidasta työtä. Siinä vaiheessa me olemme jo siirtyneet seuraavaan tutkimus-aiheeseen, kehuu Jaakkola huippuyksikön vikkelyyttä.

Tulevaisuudessa autoihin ja kännyköihinLaserkeilausteknologia tekee tuloaan myös kuluttaja tuotteisiin, autoihin ja kännyköihin. Laserkeilain on tärkeä aisti esimer-kiksi tulevaisuuden itseajavissa autoissa, sillä se pystyy havain-noimaan ympäristöä myös pimeässä. Teknologia voisi varoittaa myös nykyautojen kuljettajia esimerkiksi tiellä olevista esteistä.

– Autot voisivat tehdä kartoitusta aina liikkuessaan, esimer-kiksi tarkastaa, onko tien varressa vapaita parkkipaikkoja. Sen kaltaisia sovelluksia tullaan varmasti näkemään.

Pian sama teknologia on luvassa myös meidän jokaisen taskuun.

– Googlen Project Tango on tuomassa etäisyyskameran kän-nykkään. Se tuottaa laserkeilausta vastaavaa kolmiulotteista piste pilvi-informaatiota.

Mutta mihin me tarvitsemme henkilökohtaista 3D-skanne-ria? Tutkija jää pohtimaan asiaa. Onko hittisovellus seuraavan sukupolven selfie, 3D-malli omasta naamasta? Ehkä ei, mutta sovelluskohteita riittää.

– Laserkeilain voi esimerkiksi helpottaa näkövammaisten liik-kumista oudossa ympäristössä ja varoittaa esteistä.

kesäkuu 2015 ei ollut lämmin, mutta vasta-väittäjän kohtaaminen hikoilutti. anttoni jaakko-laa pelotti, että väitöstilaisuudessa tulee täystyr-mäys: "eihän tämä ole tiedettä".

– Tieteellisesti työssä ei ole mitään ihmeel-listä, kaikki laserkeilaimen komponentit ovat suo-raan kaupan hyllyltä, tutkija toteaa.

Laserkeilaimen mobiilisovelluksia Jaakkola oli sen sijaan tutkinut kaikkiaan kuuden tieteellisen artikkelin verran, aina lumen syvyyden mittauk-sista tiemerkintöjen tunnistamiseen.

Väitöspelko osoittautui turhaksi. Vastaväittäjä, professori nicolas paparoditis oli vaikuttunut, ja esitti arvosanaksi kiittäen hyväksyttyä.

Pari kuukautta myöhemmin väitöstyössä esi-tellyn laserkeilaimen kehittyneempi versio on jo ansiotyössä Porvoon metsissä.

– Täytyy olla ylpeä siitä, että väitöstyö on pää-tynyt kaupalliseen käyttöön, Jaakkola toteaa.

väitöstyöstä tuli bisnes

mitä haluaisit saada aikaan tekniikan tohtorina?"Olisi hieno homma päästä hyö-dyntämään esimerkiksi autojen tuot-tamaa dataa. Toivottavasti laserkeilaus leviää nopeasti laajempaan käyttöön, esimerkiksi ajoneuvoihin."

suosikkileikkikalu? ”Helikopterit. En omista yhtään, harras-tusvälineet löytyvät työpaikalta. Vuosien varrella on tullut rikottua kuusi kop-teria."

lempiharrastus ”Bassoklarinetin soitto. Meillä on kahdeksanhenkinen klarinettiyhtye Granetti."

TEK 4/2015 53

Tekniikan akateemiset TEKratavartijankatu 200520 hElsinKi

vaihde (09) 229 121www.tek.fis-posti: [email protected]

* TEK:s personal till din tjänst på svenska

tek palVelee omien tietojen päivitys: www.tek.fi/jasentiedot

Sukunimi ja etunimet Jäsennumero tai syntymäaika

Kotiosoite Postinumero/postitoimipaikka tai maa

Sähköposti

varusmiespalvelus/siviilipalvelus Kopio palvelukseenastumismääräyksestä

työttömyys (alennus myönnetään kuluvan vuoden loppuun) Kopio viimeisimmästä päivärahan maksuilmoituksesta

äitiys-/vanhempainloma (palkaton aika) Kopio Kelan äitiys- tai vanhempainrahapäätöksestä

hoitovapaa Kopio Kelan lastenhoitotukipäätöksestä tai työnantajan todistus hoitovapaasta

vuorotteluvapaa tai palkaton virkavapaa Todistus työnantajan myöntämästä vuorottelu- tai virkavapaasta

palkaton opiskelu Kopio opintotukipäätöksestä, apurahasta tms.

pitkäaikainen sairaus (palkaton aika) Todistus sairausloma-ajalta

myös avio-/avopuolisoni on TEKin vuosijäsen ja asuu samassa osoit teessa kanssani (vain täyden maksun maksava puoliso saa jäsen-etulehdet). Alennus astuu voimaan anomista seuraavan kuun alusta lukien.

Puolison jäsennumero tai syntymäaika

Puolison nimi

TEKin jäsenmaksut TEKin jäsenmaksu vuodelta 2015 on 378 euroa (31,50 e/kk). Vähimmäisjäsenmaksu on IAET-kassaan kuuluvilta 150 euroa ja kassaan kuulumattomilta 45 euroa.Opiskelijajäseniltä ei peritä jäsenmaksua.

Alennuksen syy (rastita sinua koskeva peruste)

yhteystiedot

haen alennusta TEKin jäsenmaksustaTarvittava liite

alennuksen syyn alkamis- ja päättymisajankohta ____/____ 201___–____/____ 201___

Paikka ja aika Allekirjoitus

alennuksen saamiseksi alennus-perusteen on oltava voimassa yhtäjaksoisesti vähintään kolme kuukautta. alennusta voidaan myöntää takautuvasti vain saman kalenterivuoden aikana. alennus-hakemuksen on oltava TEKissä viimeistään 31.12.2015.

lisätietoa jäsenmaksuista

Tekin jäsenrekisteristä puh. (09) 2291 [email protected]/jasenyys

tek saa käyttää sähköpostiosoitettani ammatilliseen suoramarkkinointiin (esim. koulutustilaisuudet).Ilman tätä rastia sähköpostiosoitettasi käytetään vain TEKin oman jäseninformaation lähettämiseen.

tek ei saa luovuttaa postiosoitetietojani ammatilliseen suora-markkinointiin (esim. jäsenalennukset, koulutustilaisuudet yms).

ilmoitan siirtyväni eläkeläisjäseneksi (39 euroa/vuosi) alkaen ____/____ 201___ , jäsenyys astuu voimaan ilmoitusta seuraavan kuukauden alusta.

Haluan edelleen TEKin jäsenetulehdet (66 euroa/vuosi). Jäsenyys ja lehdet yhteensä 105 euroa/vuosi.

Voit postittaa allekirjoitetun lomakkeen liitteineen kuoressa ilman postimerkkiä osoitteella info jäsen tekniikan akateemiset tek, 5005134, 00003 VastausläHetys.

jäsenrekisteriOmien tietojen päivitys .......www.tek.fi/jasentiedotSähköposti .................................. [email protected].....................................(09) 2291 2291

oikeudelliset palvelutSähköposti kontaktilomakkeella: www.tek.fi/lakipostiPalvelunumero..............................................2291 2345

urapalvelutwww.tek.fi/urapalvelutwww.tek.fi/cv-klinikkawww.tek.fi/kv-palvelut www.teekkarintyokirja.fiSari Taukojärvi, yksikönjohtaja..................2291 2256 Heini Hult-Miekkavaara *, uravalmentaja ..............................................2291 2274Simo Kokko, uravalmentaja........................2291 2272Arja Lindfors, uravalmentaja......................2291 2230Satu Myller, uravalmentaja.........................2291 2249Riku Rimmi, uravalmentaja.. .......................2291 2207Heidi-Maria Nyblom, Teekkarin työkirjan päätoimittaja ............. 2291 2271

tutkimusTMT: www.tek.fi/palkat Sähköposti ......................................... [email protected] Bairoh, tutkimuspäällikkö ........2291 2563 Arttu Piri, analyytikko ..................................2291 2235Tuunia Keränen, palkkatutkija ..................2291 2288 Tiina Länkelin, assistentti ..........................2291 2255

ViestintäHelena Andersson, viestintäjohtaja ........2291 2244Aku Karjalainen, toimittaja-tiedottaja ....2291 2247Katariina Rönnqvist, toimittaja-tiedottaja..2291 2277Jussi Nousiainen, verkkotiedottaja .........2291 2246Johanna Tynkkynen, markkinoinnin suunnittelija.......................2291 2265Helena Hagberg, ulkoasusuunnittelija....2291 2565Kirsti Levander, opintovapaalla

HallintoHeikki Kauppi, toiminnanjohtaja ..............2291 2200Ari Åberg, johtaja, kv-asiat, YTN:n viestintä ..............................................2291 2227Kati Johansson, henkilöstöjohtaja...........2291 2226Pirkko Karlsson, johdon assistentti .........2291 2201Tuula Ruotsalainen, hallintosihteeri .......2291 2202Juha Fagerström, toimistoassistentti ....2291 2566

koulutus ja työvoimapolitiikkaJari Jokinen, yksikönjohtaja......................2291 2203Pirre Hyötynen, asiamies,korkeakoulupolitiikka ..................................2291 2236Sanja Mursu, asiamies................................2291 2253Juhani Nokela, asiamies,korkeakoulupolitiikka .................................2291 2204Tiina Länkelin, assistentti ..........................2291 2255

tekniikka ja yhteiskunta Pekka Pellinen, yksikönjohtaja ..................2291 2259Martti Kivioja, asiamies .............................2291 2206

Tuula Pihlajamaa, asiamies, nuoriso projektit ...........................2291 2281Riitta Kärki, assistentti ..............................2291 2258

talous ja toimistopalvelutJari Mellas, yksikönjohtaja ........................2291 2238Arto Leskinen, it-asiantuntija ...................2291 2242Katariina Sammalkangas, it-asiantuntija...............................................2291 2283Mika Virtala, it-asiantuntija .......................2291 2232Anne Wikman *, kirjanpitäjä .....................2291 2205Heidi Helin, vaihde .......................................2291 2261

neuvotteluTeemu Hankamäki, neuvottelujohtaja ....2291 2219Pia Hiltunen, asiamies ................................2291 2223Hanna Huotari, asiamies ............................2291 2280 Tuunia Keränen, palkkatutkija ...................2291 2288Sirkku Pohja, asiamies................................2291 2216Tapani Wahlberg, asiamies ........................2291 2208Daniel Valtakari *, asiamies ......................2291 2237Maritta Rantala, assistentti .....................2291 2212

kenttä ja järjestöJoel Salminen, yksikönjohtaja .................2291 2217Seppo Järvenpää, asiamies .....................2291 2222Ida Rantanen, teekkariasiamies ......... 044 383 1065Björn Wiemers, asiamies ...........................2291 2220Jaana Sääksberg, assistentti ..................2291 2260

lappeenrannan aluetoimistoLaserkatu 6, 53850 [email protected] Laapio, alueasiamies .................. 040 049 7282Liisa Salminen, teekkariyhdysmies ... 040 754 0502

oulun aluetoimistoTeknologiantie 1, 90590 [email protected] Orava, alueasiamies .................. 040 507 0736Tero Marin, teekkariyhdysmies .......... 040 755 5268

tampereen aluetoimistoHermiankatu 6-8 A, 33720 [email protected] Partanen, alueasiamies .............. 040 080 2300Mikko Grönlund, teekkariyhdysmies .. 040 761 9767

turun aluetoimisto DataCity, Lemminkäisenk. 14–18 A, 20520 [email protected] Adolfsson *, alueasiamies ..............040 574 6668Jukka Koivisto, teekkariyhdysmies .... 040 755 7707

uudenmaan aluetoimistoOtakaari 20, 02150 Espoo, [email protected] Louhelainen, alueasiamies ...... 040 487 3150 Essi Puustinen, opiskelijakenttäasiamies ......................050 414 5226Kim Kavander, teekkariyhdysmies........050 301 1931

VaasaTytti Niemi, teekkariyhdysmies ........... 040 705 789554 TEK 4/2015

palvEluT jäsEnillE

TEKin perinteinen työpaikkapal-velu, jo vuonna 1986 perustettu DI-Pörssi, astui noin vuosi sitten uuteen aikaan: TEKrekry siirtyi Linked Iniin. Linked In on tällä hetkellä maail-

man merkittävin ammatillisen profiloitumisen ja verkottumisen kanava, ja yksi suurimmista sosiaalisen median kanavista. TEKrekry tarjoaa jäsenille ja työnantajille alustan työpaikoista ilmoittamiseen, urakeskusteluun ja verkostoi-tumiseen.

Uusi palvelu on otettu erittäin hyvin vas-taan, kertoo TEKin uravalmentaja heini hult-miekkavaara.

– Vuodessa ryhmään on liittynyt yli 5 000 TEKin jäsentä, työnantajaa ja rekrytoijaa. Tie-simme jäsenistön tarpeen ammatilliselle ver-kostoitumiselle ja profiloitumiselle, mutta ryh-män nopea kasvu oli silti yllätys.

– Erilaisia ammatillisia verkostoja ja alus-toja on useita, mutta LinkedIn on onnistunut saavuttamaan sellaisen kriittisen massan, että sitä kannattaa hyödyntää. Parhaan hyödyn siitä saa tietolähteenä. LinkedInissä voi seurata eri toimi alojen ja organisaatioiden kehitystä ja kuulumisia. Oman osaamisen avainsanoilla voi

vaikka tutkia, millaisia tehtäviä ja työnantajia löytyy, Hult-Miekkavaara vinkkaa.

Myös työnantajat ovat löytäneet ryhmän. Kun Helsingissä ja Oulussa toimiva, digitaalisia palveluita kehittävä Sysart etsi uutta tapaa rek-rytoida osaajia, tuli somen vahvempi hyödyn-täminen puheeksi. Lead Software Developer Keijo Koivupalo oli liittynyt TEKrekryn ryhmään aiemmin ja ehdotti rekryilmoituksen jakamista myös siellä.

– Kun mietimme, millaisia ihmisiä meille halutaan ja kirjoitimme ilmoituksen, siitä tuli ihan samanlainen kuin muilla. Siitä lähti idea vähän erilaiseen, huumoria ja somea hyödyn-tävään rekrytointikampanjaan, Koivupalo ker-too.

Syntyi tyypillisen ilmoituksen päälaelleen kääntävä, karrikoiva työpaikkailmoitus, joka toimi sisäänheittosivuna oikealle ilmoitukselle. Tuloksena oli paljon laadukkaita hakemuksia lyhyessä ajassa.

– Kun panostimme erilaiseen ilmoitukseen, myös hakijat panostivat eri tavalla. Rekrytoin-nin siirtäminen someen kannatti – TEKrekryn kautta löytyivät oikeat osaajat. Olemme alle-kirjoittaneet jo ensimmäisen työsopimuksen,

Tekkiläinen, tarjollatyöpaikkoja!TEKrekryn LinkedIn-ryhmästä löydät kymmeniä uusia, avoimia työpaikkoja viikoittain. Palvelussa kohtaavat jo tuhannet TEKin jäsenet ja tekniikan alojen työnantajat sekä rekrytoijat.

TEKSTI johanna TynKKynEn

tekRekRyn löydät parhaiten LinkedInin hausta sanalla TEKrekry tai TEKin verkkosivuilta:

www.tek.fi/tekrekry

oletko uusi LinkedInissä? TEKin uravalmentajien ohjeilla pääset alkuun. Katso LinkedIn-infovideoita, lue ohjeet profiilin tekoon ja pyydä halutessasi asiantuntijan kommentit profiilistasi.

www.tek.fi/some

ja kasvu jatkuu, joten jatkamme hakua edel-leen.

Tulevaisuuden työelämässä tarvitaan yhä monipuolisempia taitoja ja avointa asennetta.

– Haemme avoimia ja idearikkaita ihmisiä, jotka pystyvät viemään kokonaisuuksia eteen-päin ja ottamaan haltuun monenlaisia asioita. Tulevaisuudessa roolit tulevat levenemään, ja vuorovaikutustaidot niin tiimin kuin asiak-kaankin suuntaan käyvät entistä tärkeämmiksi. ”Rivikoodarin” tehtävät katoavat.

TEKrekryssä on viikoittain avoinna useita kymmeniä tekkiläisille soveltuvia työpaikkoja. Tällä hetkellä etsitään eniten ict-osaajia, mutta avoimia tehtäviä on tarjolla monilta eri aloilta, trainee-paikoista johtajan tehtäviin asti. Vaikka et juuri nyt etsisikään uutta työtä, ryhmään kannattaa silti liittyä: pysyt työelämän muu-toksen aallon harjalla ja verkostoidut muiden ammattilaisten kanssa.

TEK 4/2015 55

Hyvä opiskelija,Tervetuloa TEKin jäseneksi. Muistathan, että TEK tarjoaa sinulle jäsenetuna Tekniikka&Talouden ja Talouselämän digitaalisena Summasta.

Lue ohjeet ja ota Summa käyttöösi: www.tek.fi/opkys

220x275_tek-lehti_tt opiskelijoille.indd 1 23.9.2015 8:26:34

TEKNIIKaN IHMEITä

kokoontaittuVa polkupyöRä on monen mielessä venesatamissa tavattava turha lelu. Taiwanilainen Tern päätti tehdä taittopyörän, jota ajaessa unohtaa ajavansa taitto-pyörällä, ja joka kestää notkumatta isommankin saksalaismiehen alla.

Pyöränörteille taittopyörän syno-nyymi on brittivalmistaja Brompton 16-tuumaisine pyörineen. Isopyöräi-sempi Tern on toista maata: pyörä, jonka selässä viihtyy koko päivän, ei vain mahdollisimman pieneksi tait-tuva paketti. Mallisto onkin kerän-nyt ylistäviä lausuntoja pyörä lehtien koeajoissa. Koeajajat ovat kehu-

neet hienoja yksityiskohtia ja muu-tamassa sekunnissa kokoon taittu-vaa runkoa.

Mies yksityiskohtien takana on pyöräfriikki Turusta. Ternin suun-nittelujohtajana työskentelee DI ja taiteen maisteri joakim uimonen. Pyörä designeri on kerännyt työstään jo 20 kansainvälistä palkintoa.

Taittopyörät ovat suunnitte-lijaansa työllistävä haaste, sillä monet osat on rakennettava itse. Yksi Uimosen ylpeydenaiheista on ohjaustangon kaksinkerroin taittava Physis 3D-nivel, jossa putki ja nive-len kiinnityskappale taotaan yhtenä

kappaleena, ilman rakennetta hei-kentäviä hitsaussaumoja. Tuloksena on erittäin jäykkä nivel, joka ei anna periksi satakiloisenkaan polkijan runttauksen alla.

– Kokonainen työvaihe jää pois, ja osasta tulee yhtaikaa paremman näköinen, kevyempi ja kestävämpi, Uimonen kertoo.

Juuri Saksasta pyörämessuilta palanneella Uimosella on ilouutisia suomalaispolkijoille.

– Nyt Tern-pyöriä myydään 69 eri maassa, ensi keväänä 72 maassa, niiden joukossa myös Suomi, hän lupaa.

TekSTi pETja parTanEn

Pieneksi pakkautuvaa taittopyörää ei voi koota standardiosista. suomalaissuunnittelija

joakim Uimosen Tern-protopyörä on oman suunnitteluosaamisen myyntinäyttely. Runko ja

sen patentoitu nivel, kokoontaittuva ohjainputki, säädettävä ohjainkannatin, napadynamo,

takavaihtaja ja kammet ovat kaikki peräisin Uimosen 3D-suunnitteluohjelmistosta.

Maailman paras taittopyörä

Kuva

: joe

l Kar

ppan

en

TEK 4/2015 57

LEHTI.TEK.FI

Lukijakyselyyn voi vastata kahden viikon sisällä lehden ilmestymisestä. Kyselyyn voivat osallistua kaikki MCI Press Oy:n tuottamien lehtien lukijat. Voit osallistua kyselyyn jokaisen ilmestyvän numeron yhteydessä, mutta vain yhdellä vastauksella lehden numeroa kohden. Kysely ja arvonta koskevat lehtiä, jotka ilmestyvät syyskaudella 2015. Palkinnon arvontaan osallistuvat kaikki vastanneet. Palkinto arvotaan 4.1.2016. Voittajalle ilmoitetaan sähköpostitse tai kirjeitse.

Vastaaminen on helppoa ja nopeaa!1. Kirjaudu osoitteeseenwww.mcipress.fi/tek.2. Merkitse numerosarja 785362.3. Tämän jälkeen pääset lukija kyselyyn klikkaamalla Lähetä-painiketta. Onnea arvontaan!

jokainen numero on uusi mahdollisuus osallisTua

arvottava palkinto on noin 400 euron arvoinen

apple Watch.

TEK on

Paikallinen sopiminen

vaatii reilua peliä

työelämäTyösuhdekeksinnöstä

kohtuullinen korvaus

lakitieto!

kyllä-liike

lehti.tek.fi

Matti Vähä-Heikkilä:

Kuunnelkaa opiskelijoita

tek-vaikuttaja

Töissä ulKomailla:

luonTo KouKuTTaa

coloradoons. 38

02.10.2015

MCI

Tekniikan akaTeemisTen jäsenlehTi

4

anna palautetta lehdestä ja voita applen älykello!

Vain VeRkossa

→ startupeissa ratkaisee laatu, ei kielitaito

→ miltä näyttää tulevaisuuden tutkimusrahoitus?

→ äitikin kaipaa ammatillisia verkostoja

Biisafessa on huomattu, että henkilöstön eri kansallisuudet lisäävät suoraan bisnesmahdollisuuksia. Startupin liiketoiminnasta 90 prosent-tia tulee ulkomailta, joten markkinatietämys muualta on arvokasta. Kii-nalaisen lian songin, suomalaisen jouni suutarisen ja italialaisen Emi-liano de simonen lisäksi Biisafen henkilöstössä on edustettuna vielä kaksi muuta kansallisuutta.

lehti.tek.fi/biisafe

Hallitus on leikkaamassa yli 100 miljoonaa euroa yliopistoilta. Myös Suo-men akatemian ja Tekesin kautta tuleva rahoitus supistuu huomattavasti. Tutkimusrahoituksen haasteita ja tulevaisuutta pohdittiin TEKin, Profes-soriliiton, Tieteentekijöiden liiton ja aalto-yliopiston järjestämässä Does Money Lead (to) research? -seminaarissa 24.9.

lehti.tek.fi/dmlr

Vuonna 2014 espoolainen diplomi-insinööri Emma Tullila oli puolivuoti-aan vauvan äiti. Hän viihtyi kotona mutta jotakin puuttui. Syntyi Mothers in Business -verkosto. Nyt ryhmässä on lähes 400 jäsentä. Uran ja per-heen yhdistäminen on mahdollista.

lehti.tek.fi/mib

lukijapalautteita

Suomalaisen Insinöörityöpalkinnon saa-nut DI Esko Tusa ja puhdistavat rakeet kiinnostivat lukijoita. Edellisen TEK-lehden pääjutun luki tai selasi 78 prosenttia luki-jakyselyyn vastanneista. Toiseksi luetuin juttu kertoi mia o’neillin tiestä tohtoriksi. O’Neillin väitöstyö käsitteli kuivakäymälöitä ja ekologista sanitaatiota. Kolmanneksi luetuin oli artikkeli monitilatoimistoista.

Lukijat antoivat parhaat arvosanat Tu-sasta kertoneelle pääjutulle sekä histori-aan katsoneelle jutulle Kaksi tarinaa tek-niikan läpimurtojen alkulähteiltä. Se sai kiitosta myös sanallisissa palautteissa.

Sanallisissa palautteissa toivottiin leh-teen lisää muun muassa yrittäjäasioita, tarinoita ihmisistä ja työurista, joukkora-hoituksesta, menestyksestä ja arkkitehtien työelämästä.

”Vähemmän sanahelinää innovaatio-ohjelmista.”luKijapalauTE, TEK 3/2015

"luin lehden ensimmäistä kertaa oikeastaan tarkemmin. Parempi kuin odotin."luKijapalauTE, TEK 3/2015

Suomalainen InsinöörityöpalkintoDI Esko Tusalle

Puhdistavat

Palkasta kannattaa puhua

edunvalvonta

uteliaisuus vei diplomi-insinöörin Brasiliaan

työelämä

!

RAKEET

lehti.tek.fi

Jari Nummikoski on 20 000 eurooppalaisen edunvalvoja

tek-vaikuttaja

TEKINURAIllAT SyKSyllä 2015– IlmoITTAUdU pIAN

s. 32

29.5.2015 MCI

TEknIIkan akaTEEmISTEn jäSEnlEhTI

3Ku

va: J

ari H

ärkö

nen

58 TEK 4/2015

TEEKKarILaULUN aLKULäHTEILLä

Polyteekin vinnillätrad.

c&bbbPoSiel

Cm

ly- teelä-

-mekin-

arvin

kenil

-- lä

na-- vii

piir

Fm

kolrel

--

la- ollään,

Cm

-laan,- hei,

hei,

&bbbsil lä- lail la,- täl lä- lail la,-

piirvii

G

kolrel-

- la- ollään.-

laan.-

&bbbPo

Siel

Cm

ly- teelä-

-mekin-

arvin nil

ke-- lä

na--

viipiir

Fm

kolrel

--

la-lään,ol

B¨7

-laan,-

jasen

&bbb

juhoi

Eb

liske

Fm

--

saan

-- sii

ol

G7

venlaan

--

päältääl

Cm

lä,lä,

--

Fm

jasen

&bbb

juhoi

G7

liske

--

saan

-- sii

ol laanven-

-päältääl

Cm

lä.lä.-

-

œ œ œ œ œ œ œ œ œ œ œ œ œ

œ œ œ œ œ œ œ œ œ œ œ œ œ

œ œ œ œ œ œ œ œ œ œ œ œ œ

œ œ œ œ œ ˙ œ‰ œJ

œ œ œ œ œ ˙ œŒ

TEKSTI ilKKa aalTonEn

polyteekin vinnillä viikolla ollaan

Sanat polyteekki ja polysteekki, kuten polyteekkari ja siitä lyhen-

nelmät poli ja teekkari ovat opiskelijoiden suussa muotoutuneet

virallisesta sanasta polyteknillinen, jota käytettiin vuoteen 1908

asti, jolloin Polyteknillinen Opisto muuttui Suomen Teknilliseksi

Korkeakouluksi.

Tässä 1930-luvulla taltioidussa rallatuksessa on sama Forssan

poikien melodia kuin kappaleessa Laulu meistä (Ensin on teekka-

riylioppilas…).

”Polyteekki”-sanan oikeaoppisesta ääntämyksestä (vrt. ”polu-

teekki”) toiset ovat kovinkin tarkkoja. Samat ”pyritanistit” seuran-

nevat silmä kovana myös ”olumppialaisia”.

Kuuntele

teekkarilaulut

Hummeripoikien

esittämänä netissä

lehti.tek.fi

TEK 4/2015 59

Opiskelijan päivä on TÄYNNÄ VAIKEITA VALINTOJA

TEKNIIKKA&TALOUS ILMESTYY NYT JOKA PÄIVÄ

Siksi valitsemme sinulle päivän tärkeimmät tekniikan ja talouden uutiset, jotka kerromme kiinnostavasti ja ytimekkäästi.

Haalarimerkit joudut vielä valitsemaan kuitenkin itse.

T&T Päivä on uusi uutislehti, joka kertoo päivän tärkeimmät tekniikan uutiset verkossa joka arkipäivä kello 15.00. Uutislehti on osa Tekniikka&Talouden digitaalista Summa-tilausta.

Aktivoi etusi osoitteessa http://www.tek.fi/omattiedot

haalarimerkit_TEK-lehti_220x250.indd 1 16.9.2015 14:36:41