This document is posted to help you gain knowledge. Please leave a comment to let me know what you think about it! Share it to your friends and learn new things together.
MET = metabolinen ekvivalentti (1 MET = hapenkulutus lepotilassa)
VO2max = maksimaalinen hapenotto litraa/kg/min
Esimerkki liikunnan harjoitustehon määrittämisestä Med Sci Sports Exercise 33 (6) Suppl 2001
Harjoitusteho % HRmax RPE MET % VO2max
Hyvin kevyt < 50 < 10 < 2.4 < 30
Kevyt 50 – 63 10 – 11 2.4 – 3.7
Alle 4 MET
30 - 47
Kohtalainen 64 – 76 12 – 13 3.8 – 5.1 48 - 64
Voimakas 77 – 93 14 – 16 5.2 – 6.9 65 - 86
Hyvin voimakas ≥ 94 17 – 19 ≥ 7 ≥ 87
Maksimaalinen 100 20 8 100 Riitta Liisa Hasu 2009/11 SSF
Riitta Liisa Hasu 2009/11 SSF
Kestävyysliikunnan kuormittavuuden luokittelu.
Luvut pätevät keski-ikäisiin henkilöihin, joiden maksimaalinen hapenkulutus (»aerobinen
kunto», VO2max) on hyvä (≥ 12 MET eli vähintään 12 kertaa lepoaineenvaihdunta)
tai huono (< 5 MET).
•Tietyn liikunnan kuormittavuus vaihtelee yksilön fyysisen suorituskyvyn mukaan
•Hyväkuntoiselle hyvin kevyttä liikuntaa on rauhallinen kävely (4-5 km/h), joka toisaalta voi olla hyvin raskasta sydän- tai keuhkosairautta sairastavalle
Riitta Liisa Hasu 2009/11 SSF
Liikunnan intensiteettiluokitus ja energiankulutus MET-arvona1 MET = lepohapenkulutus = 3,5 ml x kg-1 x minTaulukko 1. Taulukosta valitaan liikunnan intensiteettiä kuvaava ilmaisu ja sen mukaan intensiteetin luokka.
Tämän numeron mukaan valitaan ko. liikuntalajin MET-arvo.
Intensi-
teetti-
luokka
Hengästyminen Hikoilu Kuormitus Nopeus Liikunta
0 Ei hengästy Ei hikoile Ei. Hidas Ulkoilutyyppinen
1 Ei hengästy Hikoilee jonkin
verran
Kevyt
lisäkuorma
Normaali Kuntoliikunta tai reipas
liikunta
Hengästyy Ei hikoile
2 Ei hengästy Hikoilee runsaasti Kohtalainen Nopea Rasittavampi kuntoliikunta
Tavoitteena normaali elämäRiitta Liisa Hasu 2009/11 SSF
Kun rytmihäiriöön liittyy
vakavan taudinkohtauksen tai
äkkikuoleman vaara, tulee
rasittavaa liikuntaa välttää
Riitta Liisa Hasu 2009/11 SSF
Riitta Liisa Hasu 2009/11 SSF
Liikunta vedessä - Uinti
Riitta Liisa Hasu 2009/11 SSF
Riitta Liisa Hasu 2009/11 SSF
Uinnin vaikutuksista
• Vedessä ”puristus” kehon ympärillä aiheuttaa merkittävän verimäärän siirtymisen kehon ääreisosista rintakehälle (jopa ¼ l)
laajenemisen seurauksena rytmihäiriöt
• Sydämen minuuttitilavuus ja iskutilavuus suurenevat
• Rytmihäiriöt lisääntyvät
• Syketaajuus pienenee (sukellusrefleksi)
Riitta Liisa Hasu 2009/11 SSF
Kasvojen upottaminen kylmään veteen voi laukaista sukellusrefleksin, jolloin sydämen sykintätaajuus pienenee.
Lähde:Liikuntalääketiede 2005;245
Riitta Liisa Hasu 2009/11 SSF
VALSALVA
Voimakas uloshengityksen pidättäminen suljettua äänirakoa vasten vähintään 10 sekunnin ajan. Tämä nostaa rintakehän sisäistä painetta aiheuttaen verenpaineen tilapäisen nousun mikä edelleen johtaa refleksin aiheuttamaan hidaslyöntisyyteen. Paineen kasvu vaikeuttaa myös laskimopaluuta, jolloin sydämen teho laskee, ja hetken kuluttua verenpaine lähtee laskuun ja vastaavasti syke kohoaa.
Tämä on yleistä esim. raskaita taakkoja nostettaessa hengitystä pidättäen.
http://www.cvphysiology.com/Hemodynamics/H014.htm
Designing Resistance Training programs, Steven J. Fleck / William J. Kraemer, 2004