-
Teemana
Kansainväliset yhteisöt ja Merivoimat
FISE NAVAL ja SFNTG
– suomalais-ruotsalainen
merellinen taisteluryhmä
s. 8
Meripuolustuksen ammatti- ja jäsenlehti nro 3/2016
Itämeren sukellusveneet
s. 50
Suomenlahden Merikokous Kotkassa
s. 70
Rannikon Puolustajan lukijamatka kesällä 2017
s. 76
-
Päätoimittaja Sakari MartimoKaikki sähköiset aineistot pyydetään
lähettämään osoitteeseen:[email protected]
ToimitusToimitussihteeri Seppo
[email protected] Aho [email protected]
Enqvist, historia ja [email protected]
Toimituksen osoite (postitettavat aineistot)Seppo AlankoTmi
RiimunkantajaPL 118, 02101 Espoo
ToimitusneuvostoHenrik Nystén, toimitusneuvoston pjSakari
Martimo, RUYMikko Saarinen, MYTatu Vartiainen,Rannikkotykistön
OpistoupseeritMaria Arminen (varalla Jenni Kaipainen), Merivoimien
aliupseeritAntti Ratia, Maanpuolustuksen HenkilökuntaliittoRobin
Elfving, Sininen ReserviAntti Rautiainen, RannikkojääkärikiltaLars
Eklund, Suomenlahden Laivastokilta
Tilaushinnat vuodelle 2016Yksittäiset kestotilaajat 24
euroa/vuosikerta. Yleishyödyllisten yhteisöjen jäsentilaukset 9
euroa/vuosikerta.
Osoitteenmuutokset ja tilauksetJarmo ValtimoMetsäkannaksentie
3210940 Hankopuh 040 564 7695e-mail jarmo.valtimo@
rannikonpuolustaja.fi
Lehden kotisivutwww.rannikonpuolustaja.fi
KirjapainoOy Fram Ab, Vaasa
IlmoitusmyyntiIlpo Pitkänen Oy puh 0405 4589 38
JulkaisijaRannikkoupseeriyhdistys RUY ryAikakauslehtien liiton
jäsenlehti
KansiBaltops-harjoitus. Kuva: Uudenmaan Prikaati.
ISSN 1239-0445
Meripuolustuksen ammatti- ja jäsenlehti
59. vuosikerta • 3/2016RANNIKON PUOLUSTAJA 4/2016 ilmestyy
viikolla 50.
Teemana Henkilöstö
Lehden aineistopäivä on 28.10.2016 mennessä. Teks tit mieluiten
rtf-teks titiedostoina (muutkin formaatit käyvät) sähköpostilla.
Kuva-aineisto paperi-, dia-, tai digikuvina (tiff-, eps- tai jpg).
Digikuvien mini miresoluutio on 300 dpi käytettävässä koossaan.
Paperikuvia ei palauteta. Muusta menettelystä on sovittava erikseen
päätoimittajan kanssa.
2
Rannikon P uolustaja -lehden lukijakysely
R P-lehti toteutti tiettä-västi historiansa en-simmäisen
lukijaky-selyn keväällä 2016. Vastaus-kuoria palautettiin lähes 400
kpl, mikä on n. 14 % tilaajien määrästä. Lämmin kiitos kai-kille
vaivaa nähneille ja kor-tensa kekoon kantaneille.
Lehden esittely
Aluksi lienee paikallaan esi-tellä lyhyesti lehden nykyi-nen
toimintamalli. Kustanta-ja on lehden ensimmäisestä numerosta v 1957
lähtien ol-lut Rannikkotykistön upseeri-yhdistys, nyttemmin
Rannik-koupseeriyhdistys.
Lehti on saavuttanut epävirallisen statuksen Meri-voimien
”pää-äänenkannat-tajana”, mikä näkyy mm. ai-hevalinnoissa ja
Merivoimien esikunnan ja joukko-osasto-
-
Pääkirjoitus
haaste. Jokaiselle pitää olla jo-tain, mutta kaikkia ei voi
pal-vella aivan tasapuolisesti mak-simissaan satasivuisella
lehdel-lä. Joka tapauksessa lehti on kansitekstinsä mukaisesti
”me-ripuolustuksen ammatti- ja jä-senlehti” – tässä
järjestyksessä.
Kysely
Vastaajista noin kolmasosa edusti meripuolustuksen
am-mattilaisia ja loput reserviä tai sidosryhmiä. Vastaajien
kes-ki-ikää ei laskettu, mutta se on arviolta korkeahko (n. 60 v).
Naisia vastaajista oli ainoastaan viisi kappaletta.
Kyselyn laukaisi liikkeel-le huoli alati nousevista
kus-tannuksista, mikä voitaisiin osin välttää ottamalla käyttöön
erilai-sia digitaaliratkaisuja. Myös säh-köiset kalenterit, linkit,
keskuste-lufoorumit jne. puoltavat selvittä-mään uusia
kustannustehokkai-ta ja varsinkin nuoremman väen käyttämiä
vaihtoehtoja. Kyselys-sä ääripään vaihtoehdot olivat säilyttää
nykyinen painettu lehti sekä sen digitaalinen näköispai-nos
sellaisenaan, tai siirtää ko-ko lehti mahdollisine
lisäpalve-luineen internetiin ns. verkko-lehdeksi. Digilehtikyselyn
lisäk-si tilaisuutta käytettiin hyväksi selvittämällä samalla
lukijoiden
kantaa lehden sisältöön.Molempiin pääkysymyksiin
saatiin hyvää ohjausta. Moni vastaaja ilmaisi suuren
tyytyväi-syytensä lehteen pitäen tuotet-ta jopa ”kulttuuritekona”
ja ”alan-sa parhaana painatteena”. Var-sinkin reserviläiset mutta
myös evp-henkilöt arvostavat lehden vaikutusta ammattitaidon
yllä-pitoon.
Vaikka erisnimiin täytyy suhtautua tällaisissa yhteyksis-sä
varovaisesti, mainittakoon, että evp komentajat Ove Enqvist ja
Kenneth Nyholm saivat positii-vista palautetta
kirjoituksistaan.
Ehkä kyselyn suurin yllä-tys oli vastaajien heikko tietä-mys
nykyisen digitaalisen leh-tiarkiston olemassaolosta. Arkis-toon on
tallennettu joitakin vuo-sia sitten kaikki lehden nume-rot sekä
tuotetut erikoisnumerot Pdf-muotoon ja uusimmat leh-det myös HTML
5-muotoon. Ar-kisto löytyy Rannikkoupseeriyh-distyksen (RUY)
kotisivulta koh-dasta ”Lehtiarkisto”.
Kissa se kiitoksilla elää, eli kritiikki sekä muutosehdotuk-set
auttavat eniten kehitystyötä. Teema-konseptia pidettiin
on-nistuneena, mutta valtaosa oli ruksannut haluavansa lisää
ar-tikkeleita taktiikasta, tekniikasta, kv-toiminnasta sekä
historiasta.
jen erinomaisessa tuessa leh-den toimittamiseen. On kuiten-kin
tärkeää huomata, että Meri-voimien virallinen tiedottaminen
tapahtuu Puolustusvoimien va-kiintuneita kanavia pitkin. Neljä
kertaa vuodessa ilmestyvän leh-den 4 200 kappaleen painos-määrän
kautta tavoitetaan am-mattilaisten lisäksi reservi ja si-dosryhmät
ja jaetaan meripuo-lustuksen sellaista pinnanalais-ta ilosanomaa,
joka ei mahdu virallisiin tiedotteisiin.
Lehden toimittamisesta vastaa päätoimittaja apunaan
toimitusneuvosto, johon kutsu-taan edustajat mahdollisimman
kattavasti meripuolustuksen am-mattilaisista sekä sidosryhmistä.
Neuvoston puheenjohtajana toi-mii komdri (evp) Henrik Nystén.
Toimitussihteeri Seppo Alanko kokoaa artikkelit ja taittaa
leh-destä luonnoksen, jonka tar-kistaa työryhmä Auli Aho (ME-RISK),
lehden entinen päätoimit-taja kom (evp) Ove Enqvist se-kä
päätoimittaja. Seppo on alan-sa palkittu ammattilainen, ja hä-nen
työnsä sai kyselyssä ansait-tua positiivista palautetta.
Meripuolustuksen ammat-tilaisten, varusmiesten, reservi-läisten
ja sidosryhmien tarpei-den yhdistäminen yksien kan-sien väliin on
lehden suurin
3Rannikon Puolustaja 3 | 2016
Rannikon P uolustaja -lehden lukijakysely
-
Kaivattiin myös henkilöhaastat-teluja ja kalustoesittelyitä.
Tämä ei varsinaisesti helpottanut toi-mituksen suunnittelutyötä,
sillä ”kaikkea lisää” ei mahdu sadan sivun pakettiin ottamatta
jotain pois. Muutama ehdotus tuli täl-lekin puolelle. Esimerkiksi
yh-distysten ja kiltojen sivut esitet-tiin siirrettäväksi pois
painetus-ta osuudesta. Samoin meripuo-lustajien ”oheistoiminnot”,
ku-ten motoristien matkakuvaukset tms., saivat kriittistä
palautetta.
Arvokkaita havaintoja olivat erilaisten kaavioiden ja karttojen
heikko luettavuus, liiallinen ly-henteiden käyttö sekä aina tär-keä
turvallisuusnäkökulma, ”Vi-hollinen kuuntelee!”. Politikoin-
nista varoiteltiin ja aiemminkin keskustelussa ollut lehden
ny-kyinen koko sai muutaman ha-jaäänen puolesta ja vastaan. Lisäksi
kaivattiin vapaaehtoi-sen maanpuolustuksen ja me-rivartiostojen
toiminnan nykyis-tä laajempaa esittelyä sekä mui-denkin kuin pelkän
aktiiviup-seerinäkemyksen esiintuontia. Joissakin palautteissa
varoitet-tiin myös sortumasta liikaa sy-vällisiin teknisiin
yksityiskohtiin.
Valtaosa vastaajista ei läm-mennyt digitaalisille palveluille;
nykymalli sai n. 80 (+) % kan-natuksen. Kommenttien mu-kaan pelkkä
digilehti jäisi eh-kä kokonaan lukematta, ja li-säksi kaikilla
tilaajilla ei välttä-
mättä ole mahdollista käyttää ATK-palveluita. Toisaalta
kus-tannuspaineet ja media-maail-man trendit ymmärrettiin.
Rat-kaisuna esitettiin mm. julkais-ta osa artikkeleista vain
sähköi-sesti (vrt. MTV- ja YLE-uutiset). Uusina palveluina
ideoitiin mm. tilaajille rajattua keskusteluker-hoa sekä tabletti-
ja älypuhelin-tekniikkaa paremmin palveleva lehtiarkisto. Viimeksi
mainittu tukisi myös tutkimustoimintaa.
Lämmin kiitos vielä kerran kaikille palautteen lähettäneille.
Tulokset tukevat ja ohjaavat leh-den sisällön ja rakenteen
suun-nittelua.
Sakari Martimo
Avuntarve
V iranomaiset ovat in-ventoimassa Stora Träskön (Porkkalan
edustalla) laitteita ja raken-nelmia mahdollista
kansal-lispuistohanketta varten. He ovat epävarmoja, mikä ku-vassa
esitetty torni on ollut. Voiko joku auttaa? Vastauk-set alla
olevaan osoitteeseen.
Ove EnqvistHevoshaantie 9 D 6
01200 VANTAA 040 5524136
[email protected] [email protected]
(varaosoite, luetaan harvemmin)
4
-
Ammattitaitoinen kumppani vaativiin järjestelmähankkeisiin.
www.patria.fi
-
8 FISE NAVAL ja SFNTG – suomalais-ruotsalainen merellinen
taisteluryhmä matkalla kohti alustavaa operaatiokykyä
Veli-Petteri Valkamo
12 Suomen ja Ruotsin sotilaalliseen yhteistyöhön liittyviä
lainsäädännöllisiä näkökohtia Jouni Honkala
16 Baltic Operations (BALTOPS ) Tuomo Mero
20 Suomalaisen alustarkastusosaston ensimmäisen rotaation
kokemuksia EUNAVFOR MED SOPHIA operaatiosta Mikko Lehto ja
suomalaisen
alustarkastusosaston 1.
rotaation alustarkastus-
upseeri
24 Rajavartiolaitoksen vartiolaiva Merikarhu Frontexin
koordinoimassa rajaturvallisuusoperaatiossa Välimerellä Mikko
Simola
ja Tuomas Luukkonen
36 COE CSW – Naton rannikko- ja saaristomerisodankäynnin
osaamiskeskus Ilja Hakanpää
3/2016
Teema
Kansainväliset yhteisöt jaMerivoimat
Baltic Operations (BALTOPS ) -harjoitus järjestettiin tänä
vuonna jo 44. kerran.
6
UUdenmaan Prikaati
-
KeskusteluTurvallisuuden eristäjästä edistäjäksi – Venäjän
intressit Itämerellä .................. 42
Itämeren sukellusveneet ......................... 50
Vedenalaisoperaatio Z36 ........................ 54
Operaatio NIL – Hävittäjien Z35 ja Z36 tuhoutuminen
Suomenlahdella joulukuussa 1944 .................................
60
Einstein ja ruutiukon maanpuolustusoppi
............................... 64
Turvallisuuspoliittisesta selonteosta .......... 66
VakiotPääkirjoitus ............................................
2
Yhteinen julkaisumme ...........................114
Tapahtumakalenteri ..............................115
HistoriaAikakapseleita suomenlahden pohjassa – pinnanalaista
sotahistoriaa, osa II ......... 84
Taisteluosasto 116 Mekong-joen suiston alueella Vietnamin
sodassa .......... 88
KuulumisiaSininen Reservi .....................................
92
Suomenlinnan Rannikkotykistökilta .......... 94
Pohjanlahden Laivastokilta ..................... 96
Turun Laivastokilta ................................ 98
Turun Rannikkotykistörykmentin
Perinneyhdistys................................... 100
Turun Rannikkotykistökilta .................... 102
Rannikkotykistön Perinneyhdistys .......... 105
Hangon Rannikkopatteriston
Perinneyhdistys................................... 106
Rannikkojääkärikilta ja Rannikkojääkäri-pataljoonan
Perinneyhdistys ................. 108
Laatokan Puolustuksen
Perinneyhdistys....................................112
KirjallisuusKohtalona Suomenlinna .........................
67
s. 92
s. 88
TF 116:n jokipartiot tarkastivat tuhansia vesillä liikkujia.
Sininen Reservi loisti Merivoimien vuosipäivänä läsnäolollaan
Raaseporissa.
TapahtumiaRannikon sodesiskot ysäritunnelmissa ..... 68
Suomenlahden Merikokous Kotkassa ....... 70
Ino ja Krasnaja Gorka ............................ 72
Rannikon Puolustajan lukijamatka kesällä 2017
....................... 76
84. merikadettikurssin rannikkojoukko-opintosuunnan
tiedusteluraportti RUY:n risteilystä Ruotsiin
................................. 78
Rintamamuseon uusi tuleminen .............. 81
Loki-stories........................................... 82
mika kUUtti
www.vietnamgear.com
7Rannikon Puolustaja 3 | 2016
-
V uoden 2017 tavoittee-na on saavuttaa alusta-va operaatiokyky
(IOC), jolloin taisteluryhmällä tulee ol-la valmius yhteisten
merivalvon-taoperaatioiden toteuttamiseen. Tämän tavoitteen
saavuttami-seksi on luotu erillinen suunni-telma, jonka
painopisteet 2017 ovat suunnitelma- ja asiakirjaval-mius sekä
evaluoinnin toteutta-minen CJSE17 (Combined Joint Staff Exercise)
ja NOCO17- har-joituksissa. Askelmerkit tavoit-teen saavuttamiseen
saatiin tou-
kokuussa 2016 pidetyssä Meri-voimien komentajien
päätöksen-tekoesittelyssä.
Tavoitteiden saavuttamisek-si noudatetaan tiekarttaa (ROAD-MAP),
jossa kahdeksan eri ope-raatiolinjan kautta tarkastellaan
vuosittain määritettyjen ratkai-sukohtien saavuttamista. Vielä
tämän vuoden aikana tarkenne-taan ensi vuonna toimeenpanta-van
alustavan evaluoinnin suo-rittamista sekä tehtäviä merivoi-mien
alajohtoportaille.
Vision mukaisesti täysi ope-
ratiivinen valmius (FOC) on tar-koitus saavuttaa vuonna 2023,
jolloin yhteisessä johdossa ole-vaa, molempien merivoimien
joukoista ja kalustosta koottua osastoa voidaan käyttää
tarvit-taessa kriisihallintaoperaatioissa tai lähialueella erikseen
tehtävien poliittisten päätösten jälkeen.
SFNTG on organisaatio
SFNTG on modulaarinen tehtä-väorganisaatio, eli sen kokoon-pano
riippuu kulloisestakin ope-raatiosta tai harjoituksesta. Sen
Veli-Petteri ValkamoKommodori Veli-Petteri Valkamo toimii
merivoimien suunnittelupäällikkönä ja CJSE16 DCOM:a, komentaja
Patrik Lillqvist toimii Rannikkolaivaston operaatiopäällikkönä ja
SVEFINEX16 -harjoituksen esikuntapäällikkönä.
FISE NAVAL ja SFNTG– suomalais-ruotsalainen merellinen
taisteluryhmä
matkalla kohti alustavaa operaatiokykyä
Suomen ja Ruotsin merivoimien kahdenvälinen harjoittelu alkoi jo
1990-luvun puo-
livälissä. Viime vuosina yhteistyö on syventynyt, mistä
näkyvimpänä osoituksena
on suomalais-ruotsalainen merellinen taisteluryhmä,
Swedish-Finnish Naval Task
Group, eli SFNTG. Merivoimien välinen yhteistoiminta virallistui
2015 osana mai-
den puolustusvoimien laajempaa yhteistoiminnasta sopimista.
SFNTG harjoittelee, SWEFINEX16.
PUolUstUsvoimat/aaPo nissi
8
Kansainväliset yhteisöt ja Merivoimat
Teema
-
kokoonpanoon kuuluu johtopor-ras ja joukot. Johtoporras
käsit-tää taisteluryhmän komenta-jan ja esikunnan. Operaatiosta
riippuen SFNTG:hen voi kuulua esimerkiksi erityyppisiä
taiste-lualuksia ja miinantorjunta-aluk-sia, huoltoaluksia,
amfibiojouk-koja, huoltoaluksia, huoltojouk-koja maalla sekä näiden
joukko-jen johtamiseen tarvittavia väli-johtoportaita. SFNTG ei ole
val-miusjoukko, sillä ei ole valmius-vaatimuksia, vaan se on
pikem-minkin konsepti, joka toimii mo-nialaisen kehittämisen
lavettina.
SFNTG mahdollistaa tehokkaan harjoittelun ja pitkäjänteisen
toimintatapojen kehittämisen
SFNTG on organisaatio, jolla voidaan harjoitella monipuoli-
sesti erilaisia merellisiä matalan ja korkean intensiteetin
operaa-tioita. Joukkoa voidaan käyttää kahdenvälisissä
harjoituksis-sa. Suomen ja Ruotsin yksiköt voivat samoin osallistua
SFN-TG-kokoonpanossa monikan-sallisiin harjoituksiin kuten
Itä-merellä vuosittain järjestettävä Northern Coast (NOCO). SFN-TG
mahdollistaa monipuolisen toimintamenetelmien kehittä-misen.
Kokoonpanosta riippu-en taisteluryhmä kykenee esi-merkiksi
tilannekuvan luomi-seen, pintamaalien torjuntaan,
sukellusveneentorjuntaan, ilma-torjuntaan ja
evakuointioperaa-tioihin. SFNTG on tehokas har-joituskehys, koska
rakenteiden ja johtamisen vakiointi mahdol-listaa kevyemmän
suunnittelun.
Kansalliset harjoitukset se-kä Suomessa järjestettävät FIN-
SWEEX-harjoitukset ja Ruotsis-sa järjestettävät
SWEFINEX-har-joitukset muodostavat toimin-tatapojen kehittämisen ja
rutii-nien muodostamisen osalta jat-kumon, jolloin jokainen
harjoitus luo edellytyksiä myös seuraavan harjoituksen paremmalle
toimin-nalle. Tämä nähtiin esimerkiksi SWEFINEX16 harjoituksessa,
johon valmistauduttiin laatimal-la päivitetty
taisteluryhmänesi-kunnan esikuntaohje myös kan-sallisten
harjoitusten kokemus-ten pohjalta. SWEFINEX16-har-joituksen
kokemuksia puoles-taan hyödynnettiin Rannikkolai-vaston esikunnan
työskentelyssä kansallisessa merivoimien tulen-käytön
METU16-harjoituksessa.
Harjoitustoiminta mahdol-listaa henkilöstön osaamisen
kehittämisen. Esimerkiksi sukel-lusveneentorjunnan osalta har-
SFNTG harjoittelee. Miinantorjunta-aluksia
SWEFINEX16-harjoituksessa. PUolUstUsvoimat/aaPo nissi
9Rannikon Puolustaja 3 | 2016
-
joittelu ruotsalaisten sukellusve-neiden kanssa on ensiarvoisen
arvokasta sonar-operaattoreiden ja alusten johtohenkilöstön
ke-hittämiselle sekä doktriinin tes-taamiselle ja
kehittämiselle.
Suomen kannalta toimin-ta Ruotsin merivoimien kans-sa antaa
suuria etuja. Ruotsa-laisilla on sukellusveneitä, vank-ka
osaaminen, joka täydentää omaamme esimerkiksi
sukel-lusveneentorjunnassa (sangen samanlainen toimintakulttuu-ri)
mistä seuraa hyvä yhteisym-märrys ja minimaalinen kitka.
SFNTG on johtamista
SFNTG tukee johtamisen ke-hittämistä eri tasoilla. SFNTG:n
harjoitustoiminta kehittää myös Merivoimien esikuntaa sen
toi-miessa vuorollaan SFNTG:tä ylempänä johtoportaana. Johta-minen
kehittyy myös SFNTG esi-kunnalla, joka on vastaava taso kuin
Rannikkolaivaston esikun-ta kansallisessa puolustukses-sa.
Taisteluosastojen ja alusten päälliköille SFNTG tarjoaa
erin-omaisen johtamiskentän, kos-ka harjoittelu voidaan
räätälöidä
juuri meidän tarpeitamme vas-taavaksi. Johtamisen tehtävänä on
osoittaa suunta ja tuottaa sel-keyttä. SFNTG:llä on suunta
ole-massa ja toiminta on selkeää.
Esikunnan henkilöstö mie-hitetään 50/50, eli puolet on
suomalaisia ja toinen puoli ruot-salaisia. Merellisen
taisteluti-lan hallinta edellyttää kaikkien osa-alueiden hallinnan
ja molem-milla mailla saman verran johto-vastuuta
rotaatioperiaatteella niin esikunnassa kuin taisteluosas-toissakin.
Peruslähtökohtana on vuoden kestävä vuoro, ja sen jäl-keen
nimittävä maa vaihtuu.
SFNTG tukee yhteensopivuutta ja kansallista puolustusta
Yhteensopivuudella varmiste-taan, että kykenemme toimi-maan
kansainvälisissä kriisin-hallintaoperaatioissa. Yhteen-sopivuus
mahdollistaa myös avun antamisen ja vastaanotta-misen mahdollisissa
kriisitilan-teissa. Yhteensopivuuden ta-kia käytämme
lähtökohtaisesti Naton toimintatapoja, koska ne
ovat ylipäänsä yhteinen perusta käytännössä kaikelle
kansain-väliselle merelliselle toiminnal-le läntisessä
maailmanpiirissä.
Kahdenvälinen harjoitustoi-minta tukee suoraan kansallisen
suorituskyvyn kehittämistä esi-merkiksi kouluttamalla,
harjoitte-lulla ja vertailemalla muiden mai-den toimintaa omaamme.
Kan-sainvälinen harjoitustoiminta tu-kee myös toimintatapojen
kehit-tämistä. Materiaalin kehittämis-tä harjoitustoiminta ei
suoraan tue, mutta saatuja kokemuksia voi käyttää hyödyksi
materiaalin päivityksiä ja uuden materiaalin hankintaa
valmistellessa. Kansal-lisessa puolustuksessa käytetään samoja
suorituskykyjä kuin kan-sainvälisissä operaatioissa, viran-omaisten
tukemisessa ja tulevai-suudessa kriisinhallinnassa.
SWEFINEX16
SFNTG:n viimeisin harjoitus oli SWEFINEX16. Harjoitus
toi-meenpantiin Gotlanninmerel-lä Ruotsissa 16.–24.5.2016 ja siihen
osallistui yhteensä noin 20 alusta ja 850 meriso-
SFNTG harjoittelee, SWEFINEX16.
PUolUstUsvoimat/Hanne Paalanen-aalto
PUolUstUsvoimat/aaPo nissi
SFNTG harjoittelee, SWEFINEX16.
10
Kansainväliset yhteisöt ja Merivoimat
-
tilasta. Harjoituksen vetovastuu vaihtuu vuosittain, viime
vuon-na harjoiteltiin Suomessa FIN-SWEEX15-harjoituksessa.
Tänä vuonna Suomelta osallistui harjoitukseen miinalai-va
Hämeenmaa, Rauma-luokan ohjusveneitä, Katanpää-luokan
miinanetsijöitä ja huoltoalus Louhi. Lisäksi harjoitukses-sa oli
mukana suomalaisia esi-kuntaupseereita. Ruotsilta har-joituksessa
oli mukana esikun-taupseereita, Visby- ja Stock-holm-luokan
korvetteja, Koster- ja Spårö-luokan miinantorjun-ta-aluksia,
Gotland-luokan su-kellusvene, tukialus Trossö ja esikunta-alus HMS
Carlskrona.
Harjoitus alkoi Pre Sail -konferenssilla Visbyn satamas-sa,
jossa joukot saivat perus-teita harjoitukselle. Osaharjoi-tusvaihe
alkoi keskiviikkona ja päättyi perjantaiaamuna.
Osa-harjoitusvaiheen aikana yksi-köt harjoittelivat yksittäisiä
me-
risodankäynnin osa-alueita, ku-ten tilannekuvan luomista,
su-kellusveneen etsintää ja torjun-taa, miinanetsintää ja raivausta
sekä pintataistelua.
Perjantaina alkoi harjoituk-sen taktinen vaihe, jossa jou-kot
harjoittelivat kuvitteellisen skenaarion mukaisesti taistelu-ryhmän
komentajan eli CTG:n (Commander Task Group) johta-mana ja
käskyttämien tehtävien mukaisesti. SWEFINEX-harjoi-tuksessa
kehitettiin taisteluryh-män koko organisaatiota lukuun ottamatta
amfibio-joukkoja, joi-den yhteinen päätapahtuma tä-nä vuonna on
kesäkuussa to-teutettava BALTOPS-harjoitus.
Harjoitus oli hyvin suun-niteltu ja toimeenpantu. Ske-naario oli
yksinkertainen mutta mahdollisti monipuolisen har-joittelun.
Taisteluryhmän joh-taminen kehittyi monella alalla niin esikunnissa
kuin aluksilla-kin, samoin henkilöstön osaa-
SFNTG harjoittelee, SWEFINEX16.
minen arvioitiin kehittyneet vä-hintään tyydyttävästi. Hyvä
har-joitus vei taisteluryhmää suunni-tellusti kohti alustavaa
operatii-vista kykyä vuonna 2017.
Kahdenvälinen harjoittelu tukee kansallista puolustusta
SFNTG on on tehokas tapa ke-hittää suorituskykyä monella
osa-alueella. Olemassa oleva organisaatio, harjoituskonsep-tit ja
ennen kaikkea asioiden rutiiniksi muuttuminen teke-vät
suunnittelusta ja toiminnas-ta tehokasta. Esikunnan suori-tuskyvyn
kehittyminen todenne-taan Suomen ja Ruotsin yhdes-sä
toimeenpanemalla esikun-nan evaluoinnilla. Kansainväli-nen
harjoitustoiminta ei kuiten-kaan korvaa kansallista harjoit-telua,
vaan täydentää sitä erityi-sesti vallitsevassa
turvallisuus-poliittisessa tilanteessa.
PUolUstUsvoimat/Hanne Paalanen-aalto
11Rannikon Puolustaja 3 | 2016
-
V iimeaikaisen kehityk-sen olennaisena piir-teenä on ollut
yhteis-työn kehittäminen niin, ettei ky-se olisikaan enää
pelkästään sy-vän rauhan ajan harjoittelusta, vaan kyse olisi
yhteistoiminnas-ta, joka tähtää poikkeuksellisten tilanteiden ja
valmiuden kohotta-misen ja jopa poikkeusolojen ja sotilaallisen
kriisin ajan yhteistoi-mintaan. Tällöin tulee toiminto-jen olla
vahvasti yhteen sovitet-tavia ja suorituskykyjen tulee tu-kea
toinen toisiaan. Tahtotilojen tulee olla yhteneväiset ja puolin ja
toisin luotettuja, vaikkei soti-lasliittoon pyrittäisikään.
Tässä kirjoituksessa ei ote-ta kantaa asian poliittisiin taik-ka
sotilaspoliittisiin näkökohtiin, kaupallispoliittisiin näkökohtiin,
sotilaallisten suorituskykyjen yh-teensovittamisen haasteisiin tai
teknisiin vaatimuksiin. Tarkas-telukulma on puhtaasti lainsää-
dännöllinen.Yhteistoiminnan osalta lain-
säädännön muutostarpeet riip-puvat siitä, mikä on se
tavoite-tila, mihin yhteistyöllä pyritään. On selvää, että jos
yhteisenä tahtotilana on se, että esimer-kiksi ruotsalainen
sota-alus voi normaalissa rauhan ajan tilan-teessa tulla Suomen
merialueel-le ja suorittaa joko pyydettäessä taikka muuten vain
partioides-saan Suomen aluevalvontavi-ranomaisen tapaan
aluevalvon-talain tarkoittamia toimenpiteitä, edellyttää se
ratkaisevan merkit-täviä lainsäädännöllisiä muutok-sia. Asiaa on
tällöin tarkastelta-va ainakin Suomen aluevalvon-talain ja
-asetuksen, rajavartio-lain sekä puolustusvoimista an-netun lain
näkökulmasta. Ylei-sessä keskustelussa tästä ei ole vielä päästy
tarkkaan yhteisym-märrykseen. Toiminnan tavoit-teet voidaan jakaa
karkeasti esi-
merkiksi ainakin seuraaviin vii-teen yhteistoiminnan tasoon
lainsäädännöllisestä näkökul-masta katsoen:1. Harjoitusyhteistyö2.
Merivalvontatiedon vaihto3. Aluevalvontalain mukaiset
valvonta- ja tunnistamis-tehtävät
4. Aluevalvontalain mukai-nen kohteen etsintä ja kohteeseen
vaikuttaminen voimakeinoin
5. Sotilaallisen kriisin ja poik-keusolojen aika
Edellä mainitut ”tasot” liit-tyvät luonnollisesti toinen
toi-siinsa ilman selvää rajaa. Näi-den edellä lueteltujen
toiminto-jen lisäksi on Suomen ja Ruot-sin kesken tehty
luonnollises-ti koulutusyhteistyötä ja siihen liittyvää
virkamiesvaihtoa. Myös sitä ollaan entisestään lisäämäs-sä
jatkossa.
Suomen ja Ruotsin sotilaalliseen yhteistyöhön liittyviä
lainsäädännöllisiä näkökohtia
Jouni HonkalaJohtava sotilaslakimies, Merivoimien esikunta,
Henkilöstöosasto, ikeudellinen sektori
Suomen ja Ruotsin sotilaallista yhteistyötä ollaan kehitetty
viimeaikoina ripeästi.
Toki yhteistyötä on ollut jo kauan aikaa erityisesti merivoimien
toiminta-alalla. On ol-
lut jo 1900-luvulta peräisin olevaa laivastojoukkojen
yhteistyötä ja rannikkojoukko-
jen yhteistyötä, Amphibious Task Unit, Uudenmaan Prikaatin
toimesta.
12
Kansainväliset yhteisöt ja Merivoimat
Teema
-
Merivoimien harjoitusyh-teistyö Suomen ja Ruotsin väil-lä on
ollut säännöllistä eikä sii-nä ole ollut oikeudellisesti mitään
ongelmia, eikä lainsäädännössä ole tullut esiin suuria
muutos-tarpeita. Harjoitustoimintaa on säädellyt vuodesta 2004
läh-tien Memorandum of Unders-tanding (MOU) asiakirja, jossa
nojaudutaan oikeudellisten ky-symysten ratkaisun perustak-si Naton
ja Natoon kuulumat-tomien maiden väliseen kump-panuussopimukseen
(NATO PfP SOFA). Merivoimien lakimiehiä on osallistunut
yhteistoiminta-harjoituksiin rannikkojoukoissa, aluksilla ja Suomen
ja Ruotsin taisteluosaston johtoesikunnas-sa. Oikeudellinen
kysymys, mitä on merivoimien osalta viimeksi harjoitustoiminnan
osalta esitetty kehitettäväksi, on ns. aluslupien saaminen
aluevalvonta-asetuk-seen aluskohtaisesti pitkäaikai-seksi (esim.
vuodeksi), jottei jo-ka kerta, kun esimerkiksi ruotsa-lainen alus
tulee Suomen alueel-le harjoittelemaan, sen tarvitsi-si anoa uutta
aluslupaa. Tästä muutoksesta olisi luonnollisesti myös monenlaista
muuta toimin-nallista hyötyä.
Ahvenanmaa muodostaa sotilaallisessa harjoittelussa
eri-tyisalueen. Valtakunnan ja Ah-venanmaan maakunnan väli-sestä
toimivallanjaosta sääde-tään Ahvenanmaan itsehallinto-laissa
(1144/1991). Laissa sää-detään maakunnan ja valtakun-nan
lainsäädäntövaltaan kuulu-vista asioista. Valtakunnan
lain-säädäntövaltaan kuuluviksi on määrätty mm. puolustus- ja
ra-
javartiolaitosta koskevat asiat, järjestysvallan toimintaa
valtion turvallisuuden varmistamiseksi, puolustustilaa, valmiutta
poik-keusolojen varalta ja valtakun-nan lainsäädäntövaltaan
kuu-luvat edellä mainittujen lisäksi asiat, jotka koskevat suhteita
ul-kovaltoihin. Rikosoikeus kuuluu myös pääasiallisesti
valtakun-nan toimivaltaan.
Ahvenanmaa on kansain-välisten sopimusten perusteel-la
demilitarisoitu ja neutralisoi-tu alue. Tämä estää sotilaallisen
henkilöstön, sotilaallisten ajo-neuvojen ja sotilaallisen kalus-ton
sijoittamisen Ahvenanmaal-le sekä näiden läpikulun Ahve-nanmaan
kautta kuitenkin tie-tyin poikkeuksin Suomen osalta (Ahvenanmaan
saarten linnoitta-mattomuutta ja puolueettomuut-ta koskevan
sopimuksen SopS 1/1922, 4 artiklan a- ja b-koh-ta). Velvollisuus
valvoa ja ryhtyä kaikkiin tarvittaviin koskematto-muutta turvaaviin
toimenpitei-siin kuuluu ko. sopimuksen no-jalla yksin Suomelle.
Myös Suo-men ja Ruotsin harjoitustoimin-nassa, kuten myös
harjoittelussa muiden maiden kanssa on nämä asiat otettu
huomioon.
Syksyllä 2014 suomen al-lekirjoittama NATO HNS MOU koskee
liittouman joukkojen tukeutumista Suomeen. Se ei koske Suomen ja
Ruotsin yh-teistoimintaa sinänsä, vaikka PfP-maita kummatkin
ovatkin.
Merivalvontatiedon vaih-to on Suomen ja Ruotsin välil-lä, kuten
myös kaikkien EU-jä-senmaiden välillä kehittynyt mo-nelta osin
2000-luvun aikana.
Suomen ja Ruotsin kehittämä SUCFIS-yhteistyö on kehittynyt
Itämeren tiettyjen valtioiden vä-liseksi SUCBAS-yhteistyöksi ja se
edelleen koko Euroopan kat-tavaksi MARSUR-yhteistyöksi. Vaikka
näiden yhteistyömuoto-jen MOU- ja TA-asiakirjat (Te-chnical
Arrangements) eivät ole ns. valtiosopimuksia, eli toisin sanoen ne
eivät ole valtioita oi-keudellisesti sitovia, niiden mu-kaan
toimitaan, ellei vastasyitä ole. Pohjoismaiden kesken on tehty
vuonna 2011 tietoturval-lisuussopimus (Wienin asiakir-jan mukainen
valtiosopimus) ja lisäksi Suomen ja Ruotsin välil-lä on sovittu
salaisen tiedon vä-littämisen mahdollisuudesta ja käytännön
toiminta mahdollis-taa sen nykyään.
Kova operatiivinen alueval-vontayhteistyö alkaen alimmil-laan
valvonta- ja tunnistamis-tehtävistä ja ulottuen kohteen etsintään
ja sotilaalliseen vai-kuttamiseen edellyttää sitten luonnollisesti
niin kansallisen aluevalvontalain, kuin monen muunkin lain
muuttamista. Täl-löin on asiaa tarkasteltava myös toisen osapuolen
lainsäädännön kannalta. Se, että ruotsalainen alus käyttäisi Suomen
alueval-vontalain mukaisen aluevalvon-taviranomaisen toimivaltaa
Suo-men alueella ja vastaavasti se, että Suomen merivoimien alus
toimisi aluevalvonta viranomai-sen toimivaltuuksin Tukholman
saaristossa, edellyttäisi varsin ilmeisesti sitovaa kahdenvälis-tä
valtiosopimusta ja useiden lakien ja asetusten
muuttamis-ta/säätämistä puolin ja toisin.
13Rannikon Puolustaja 3 | 2016
Kansainväliset yhteisöt ja Merivoimat
-
Kummankin maan kansallisen lain harmonisointikeinot puhee-na
olevan kaltaisen valtiosopi-muksen panemiseksi lainsää-dännössä
täytäntöön voisivat tietenkin olla erilaiset.
Ruotsissa on menossa sel-vitystyö siitä, millä edellytyksillä
hallitusmuodon mukaan toisen valtion sotilasviranomainen voisi
suorittaa yhdessä toisen valtion kanssa välttämättömiä
alueval-vontatehtäviä Ruotsin alueella, ja vastaavasti, millä
edellytyksil-lä Ruotsi voisi sellaista apua an-taa toiselle
valtiolle. Selvitykses-sä tullaan tarkastelemaan asiaa Ruotsiin tai
toiseen valtioon kohdistuvan aseellisen hyök-käyksen kannalta sekä
rauhan aikana tapahtuvien aluelouk-kausten kannalta.
Selvitystyön
on määrä valmistua 30.9.2016 mennessä.
Suomen voimassa olevan puolustusvoimista annetun lain 12 §:n
nojalla puolustusvoimat voi osallistua toista Suomen vi-ranomaista
tukeakseen pelastus- ja muun vastaavan avun anta-miseen toiselle
valtiolle terrori-is-kun, luonnononnettomuuden, suuronnettomuuden
tai niihin rinnastettavan tapahtuman joh-dosta. Apu voisi olla
kalusto- tai materiaaliapua taikka henkilöasi-antuntijan työpanos.
Voimassa oleva laki ei mahdollista voima-keinojen käyttöä
puolustusvoimi-en taholta lainkohdan tarkoitta-maa kansainvälistä
apua annet-taessa. Voimassa olevassa lais-sa on lisäksi erityiset
säännökset päätöksentekomenettelystä edel-
lä mainitun kansainvälisen avun antamisessa. Edellä mainittu
toi-sen valtion auttaminen on ero-tettava sotilaallisesta
kriisinhallin-nasta, mistä on perinteisesti käy-tetty myös termiä
rauhanturvaa-minen. Sotilaalliseen kriisinhal-lintaan
puolustusvoimat voi osal-listua kansainvälisellä alueella tai
toisen valtion alueella silloin, kun se tapahtuu sotilaallisesta
kriisin-hallinnasta annetun lain nojalla.
Kansainvälisen sotilaallisen avun antamisen ja vastaan ot ta-mi
sen tarpeet ovat kuitenkin ratkaisevasti muuttuneet siitä, mikä oli
tilanne nykyistä puo-lus tus voi mista annettua lakia
(11.5.2007/551) säädettäes-sä. Suomen turvallisuusympä-ristö on
muuttunut ja muuttuu kaiken aikaa monin tavoin. Suo-mi-Ruotsi
yhteistyön kehittämi-nen ja syventäminen johtuu tie-tenkin osaltaan
samasta syys-tä. Hallitus on antanut Eduskun-nalle esityksen
”laiksi kansain-välisen avun antamista ja pyy-tämistä koskevasta
päätöksen-teosta” (HE 72/2016). Esityk-sessä ehdotetaan
säädettäväk-si laki kansainvälisen avun an-tamista ja pyytämistä
koskevas-ta päätöksenteosta. Laki sisäl-täisi säännökset
kansainvälistä apua annettaessa ja pyydettä-essä noudatettavasta
ylimpien valtioelinten päätöksentekome-nettelystä.
Lakia sovellettaisiin päätet-täessä avusta, joka perustuu
Eu-roopan unionin yhteisvastuulau-sekkeeseen tai keskinäisen
avu-nannon lausekkeeseen. Lisäksi lakia sovellettaisiin ylimpien
val-tioelinten päätöksentekoon, joka
Suorituskykyä ja turvallisuutta sotilaalle
ADVANCED ELECTRONICS AND SYSTEMS
DA-Group on kotimainen, arvostettu kumppani huipputeknologian
ratkaisujen tuottajana.Hyödynnä osaamistamme tuotteidesi
suorityskyvyn parantamiseksi.
www.da-group.fi
14
Kansainväliset yhteisöt ja Merivoimat
-
koskisi merkittäviä sotilaallisia voimavaroja taikka
sotilaallisia voimakeinoja sisältävää apua. Lakia sovellettaisiin
myös avusta päättämiseen silloin, kun apu oli-si ulko- ja
turvallisuuspoliittisesti merkittävää taikka laajakantoista ja
periaatteellisesti tärkeää. Pää-töksenteosta muissa tilanteissa
säädettäisiin toimialakohtaises-sa lainsäädännössä.
Esityksessä ehdotetaan, et-tä päätöksen avusta tekisi
tasa-vallan presidentti tai valtioneu-voston yleisistunto
perustus-laissa säädetyn toimivallanjaon mukaisesti. Eduskunta
osal-listuisi päätöksentekoon niis-sä tilanteissa, joissa kyse
oli-si sotilaallisten voimakeinojen käytöstä. Lakiehdotus sisältää
myös kiireellisyysmenettelyn. Lakia sovellettaisiin
päätöksen-tekoon, joka koskee kansain-välisen avun antamista
toiselle valtiolle, Euroopan unionille tai kansainväliselle
järjestölle sekä kansainvälisen avun pyytämistä niiltä
Yhdistyneiden Kansakun-tien peruskirjan (SopS 1/1956) päämäärät ja
periaatteet sekä muut kansainvälisen oikeuden säännöt huomioon
ottaen, jos kyse on avusta:1. joka perustuu Euroopan
unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 222 artiklaan;
2. joka perustuu Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 42
artiklan 7 kohtaan;
3. johon sisältyy merkittäviä sotilaallisia voimavaroja;
4. johon voi sisältyä sotilaallisten voimakeinojen käyttöä;
5. joka on ulko- ja turvallisuuspoliittisesti merkittävää;
6. joka on laajakantoista ja periaatteellisesti tärkeää.
Keskeisiä muutoksia laki-paketissa olisivat puolustusvoi-mien
kannalta myös puolustus-voimista annetun lain puolus-tusvoimien
tehtäviä koskevan 2 §:n ja apua toiselle valtiolle koskevan 12 §:n
muuttaminen muun muassa toimivaltuuksien ja voimakeinojen käytön
osalta sekä aluevalvontalakiin lisättävä sääntely kansainvälisestä
alue-valvontayhteistyöstä.
Edellä mainitun Ahvenan-maan itsehallintolaissa sääde-tyn
toimivallanjaon perusteel-la valtakunnan toimivallassa on pyytää
kansainvälistä apua myös Ahvenanmaan alueelle niin kuin muuallakin
valtakun-nassa. Kysymys olisi silloin ni-menomaan paitsi Suomen
ul-koisesta turvallisuudesta ja puo-lustuksesta myös suhteista
ul-kovaltoihin.
Paitsi koko EU:n kannalta, on myös erittäin tärkeää Suo-men ja
Ruotsin tiivistyvän puo-lustusyhteistyön kannalta, et-tä
hallituksen lainsäädäntöhan-ke etenee ja kaikki mahdolliset
lainsäädännölliset kysymykset ratkaistaan. Esimerkiksi EU:n
Lissabonin sopimukseen kirjatut yhteisvastuulauseke (SEUT 222
artikla) ja keskinäinen avunan-tolauseke (EU-sopimuksen 42 (7)
artikla) edellyttävät vihdoin myös aktiivista lainsäädännöl-listä
toimeenpanoa. Muuten ne jäävät kuolleiksi julkilausumiksi ja
korulauseiksi. Asia saikin ko-konaan uutta tuulta, kun Rans-ka
esitti Pariisin iskujen johdos-ta keskinäisen avunannon lau-sekkeen
mukaisen pyynnön EU:n jäsenvaltioille ulkoasiain-neuvostossa
(puolustusminis-terit) 17.11.2015. Lausekkee-seen ei ollut aiemmin
vedottu, eikä sen toimeenpanoa koskevia kysymyksiä tai sen
vaikutuksia ollut juurikaan käsitelty EU:n jä-senvaltioiden
keskuudessa.
Yhteisvastuulausekkeen so-veltamisala on rajattu kolmeen
uhkakuvaan; terrori-isku taikka luonnon tai ihmisen aiheuttama
suuronnettomuus. Keskinäisen avunannon lauseke taas käsit-tää
avunannon aseellisen hyök-käyksen tilanteessa. Yhteisvas-tuulauseke
luo EU:lle oikeuspe-rustan toimia sekä velvoittaa jä-senvaltiot
antamaan toisilleen apua, kun taas keskinäisen avu-nannon lauseke
sisältää vain jäl-kimmäisen ulottuvuuden. Yhteis-vastuulausekkeen
soveltamises-sa hyödynnetään olemassa ole-vaa EU-sääntelyä ja
olemassa olevia mekanismeja.
Juuri samanlaisia uhkia vastaan Suomi ja Ruotsi ovat
tii-vistämässä ja syventävässä yh-teistoimintaansa.
15Rannikon Puolustaja 3 | 2016
Kansainväliset yhteisöt ja Merivoimat
-
Baltic Operations (BALTOPS )
Tuomo MeroKomentaja Tuomo Mero, Uudenmaan Prikaati, Tammisaaren
Rannikkopataljoona
H arjoitus järjestettiin tä-nä vuonna jo 44. ker-ran, ja Suomi
on osal-listunut harjoitukseen vuodesta 1993 alkaen. Tämän vuoden
harjoitus oli kuitenkin ensim-mäinen laatuaan, jossa Suomi,
Merivoimat ja Uudenmaan Pri-kaati tarjosi puitteet harjoittelu- ja
koulutusvaiheen ambifiotoi-minnalle.
Vuoden 2016 Baltops-har-joitukseen osallistui kokonai-
suudessaan noin 6100 sotilasta niin maalla, merellä kuin
ilmas-sakin, käsittäen 49 alusta, 61 ilma-alusta sekä kolme
sukel-lusvenettä. BALTOPS16 oli si-ten laajuudessaan ja
näkyvyy-dessään suurin kansainvälinen harjoitus Suomen
puolustusvoi-mille kuluvana vuonna. On sa-nomattakin selvää, että
ponnis-tus oli myös UUDPR:lle mitta-va. Prikaatin henkilöstö
osoit-ti jälleen vuosien kv-kokemuk-
sen mukanaan tuoman ammat-titaitonsa, ja venyi
käsittämät-tömällä tavalla harjoitusvaiheen onnistumisen
varmistamiseksi.
Harjoitukseen osallistunei-den, noin kahdenkymmenen maan,
tavoitteena oli harjaan-nuttaa monikansallista
yhteistoi-mintakykyään sekä merisodan-käynnin eri osa-alueita
Itämerellä vaativan kriisinhallintaoperaation kokonaiskehyksessä.
UUDPR:n kansainvälisen kriisinhallinta eri-koiskoulutuksen saaville
Amphi-bious Task Unit, eli ATU- ran-nikkojääkäreille BALTOPS
tarjo-si juuri kotiutumisen kynnyksel-lä erinomaisen tilaisuuden
osaa-misen näyttämiseen sekä koke-muksen karttumiseen. Joukko
todellakin osoitti kykynsä har-joituksen aikana. Hyvähenkinen ja
oikealla asenteella varustettu suomalaisjoukko erottui kaikissa
tilanteissa edukseen palkka-ar-meijoiden rinnalla.
Ensimmäisen aukean ku-vissa näkyvä Hollantilainen Jo-
Baltic Operations (BALTOPS ) on vuotuinen NATO:n merellisen
osaston, eli Naval
Striking and Support Force Nato (STRIKFORNATO) johtama Itämeren
alueen har-
joitus, jonka merellinen osuus painottui Pohjois-Itämerelle,
Ambifio- toiminnan kes-
kittyessä Hankoniemi/Syndalen – Ruotsi/Utö alueelle.
16
Kansainväliset yhteisöt ja Merivoimat
Teema
UUdenmaan Prikaati
-
han De Witt LPD-alus (Landing Platform Dock, eli vapaasti
kään-nettynä ”uiva satama” toimi suo-malais-ruotsalaisen osaston
joh-to-ja tukialuksena. Tämä lähes 200-metrinen laiva oli
Hanko-niemen edustalla vaikuttava il-mestys. Muutama alueen
ke-sämökkiläinen saattoi hierais-ta maanantaina 6.6. aamulla 05.00
silmiään epäuskoisena, nähdessään aluksesta purkau-
tuvat ja rannikkojääkäreillä las-tatut U-700 luokan JEHU:t,
Jur-mot sekä ruotsalaisten vastaavat (tosin ei yhtä hyvät,
kirj.huom. =) Stridsbåt:it. Alle tunnissa lä-hes 500-päinen joukko
oli mais-sa ja valmiina jatkamaan ensim-mäiseen tehtäväänsä
Syndalenin peitteisessä metsämaastossa.
Tuskin oli mökkiläisillä vie-lä pulssi tasaantunut edellises-tä,
kun aamukahvit olivat vaa-
rassa mennä väärään kurkkuun ja muki lattialle. Mereltä kuului
korviahuumaava meteli kun Yh-dysvaltojen merijalkaväkikomp-pania
(USMC, US Marines Cor-ps) kaikkine kalustoineen ran-tautui
aamuauringon loisteessa Syndaleniin. USMC tukialukses-ta, eli
190-metriseltä USS Car-ter Hall:ilta purkatui kaksi
ilma-tyynyalusta (LCAC, Landing Craft Air Cushion) sekä 14 AAV
(Ambi-fious Assault Vehicle) panssaroi-tua ja uintikykykyistä
miehistön-kuljetusvaunua. Alusten ja ran-nikkojoukkojen
yhteistoiminta todella punnittiin, sillä niin ame-rikkalaisten kuin
viiden muun-kin amfibiotoimintaan osallistu-neen maan (Ruotsi,
Hollanti, Ita-lia sekä Iso-Britannia ja Saksa) sotilaiden mukaan
Suomen ran-nikko-olosuhteet Hankoniemen edustalla tarjosivat
ainutlaatuisen ja haastavan harjoitusympäristön mataline
vesistöineen ja lukuisi-ne saarineen.
17Rannikon Puolustaja 3 | 2016
UUdenmaan Prikaati
-
Suomalais-ruotsalainen osas-to kykeni lähtemään jälkimmäi-seen,
eli ns. taktiseen vaihee-seen yhtenäisenä joukkona, ja osastoa
täydensi mainiosti sak-salaisen SeaBattalioinin
meri-jalkaväkijoukkue, joka sai arvo-kasta oppia yhteistoiminnasta
SFATU (Swedish-Finnish Amb-fibious Task Unit) kanssa.
Yh-teistoiminnan lisäksi kustannus-tehokkuutta ei myöskään pidä
unohtaa suunniteltaessa kan-sainvälisiä harjoituksia. On
kus-tannustehokasta tuoda kansain-väliset harjoitukset Suomeen ja
saada kansalliset hyödyt harjoi-tuksesta omassa
toimintaym-päristössämme. Samalla har-joitus palvelee ns.
”ykköstehtä-vän”, eli kansallisen puolustuk-
sen tavoitteita, sillä harjoitukses-ta saadut opit otetaan
täysimää-räisinä käyttöön kotimaan puo-lustuksessa.
Kaiken kaikkiaan harjoitus jakaantui siis
osaharjoitusvaihee-seen (CETFIT, Combat Enhance-ment Training -
Force Integrati-on Training), sekä taktiseen vai-heeseen (TACEX,
Tactical Exerci-se. Suomi osallistui harjoituksen amfibio-osuuteen
yhdessä Ruot-sin kanssa osana pitkät perinteet omaavaa
SWEFIN-yhteistyötä, jota kehitetään vuosittain yhtei-sissä
harjoituksissa. Harjoittelul-la tuetaan maiden kykyä toimia merellä
yhtenäisesti yhden joh-don alaisena VISIO2023 suunta-viivojen
mukaisesti. Myös EAI:n (European Amphibious Initiative)
eli aloite Euroopan valtioiden Am-fibio-yhteistyöstä on
merkittävä kokonaiskehys UUDPR:n kv-toi-minnalle, erityisesti
Hollannin ja Saksan kanssa.
Amfibio-osuuden toisessa eli taktisessa vaiheessa siirryt-tiin
Ruotsin länsirannikolle Utön harjoitusalueelle, jossa
osahar-joitusvaiheen opit toteutettiin kokonaissuorituksena.
Merelli-sellä partioinnilla suojattiin ran-tautuneiden joukkojen
sivustaa osana humanitaarista kokonai-soperaatiota. Päivän
päätteeksi tukeuduttiin saariston suojiin sa-malla, kun joukot
maissa jatkoi-vat kohti tavoitetta. Ryhmien vä-listä kommunikointia
ja tilanne-tietoisuutta edesauttoi FINAC-CIS2- johtamisjärjestelmä,
joka on erityisesti suunniteltu kriisin-hallintaympäristöön.
Ruotsin Utöseen myös Suo-men osallistuminen päättyi 13.6, sillä
ATU-joukon kotiutuminen (16.6) oli enemmän kuin lähellä. BALTOPS16
jatkui oheisen kart-takuvan mukaisesti aina Puolan Utskaan
saakka.
Joukon paluukuljetus hoi-tuikin sitten varmasti monelle
ikimuistoisella tavalla, sillä kyy-ti järjestyi Suomen
strategisen
18
Kansainväliset yhteisöt ja Merivoimat
UUdenmaan Prikaati
UUdenmaan Prikaati
-
ilmakuljetus-sopimuksen puit-teissa Hollantilaisella
C-17-kul-jetuskoneella Ruotsin Skavstas-ta Suomen Turkuun. Lähes
kak-siviikkoisen harjoituksen rasi-tuksista huolimatta ATU-joukon
askel oli kevyt, sillä harjoitus oli sujunut asetettujen
tavoitteiden mukaisesti, ja UUDPR jouk-ko oli jälleen kerran
osoittanut saumatonta kansainvälistä yh-teistoimintakykyä ja
erinomais-ta asennetta kaikkeen tekemi-seen. Jokaiselle
ATU-varusmie-helle jäi varmuudella osaamisen lisäksi hyviä muistoja
reserviin.
Muistoja ja positiivisia mie-likuvia
asevelvollisuusjärjestel-män toimivuudesta, merellises-tä
yhteistoiminnasta sekä UU-DPR osaamisesta syntyi varmasti myös
harjoitukseen tutustuneille VIP-vieraille. Strateginen
viestintä
osaavan media ja vip- vierailuis-ta vastanneen tiimin johdolla
oli menestys. Oman Puolustusmi-nisterimme, pääesikunnan pääl-likön
sekä Merivoimien komen-tajan lisäksi Suomen osaharjoi-tukseen
tutustui muun muassa BALTOPS16 harjoituksen johta-ja, Amiraali
Foggo (Commander, U.S Naval Forces Europe-Africa/ U.S 6th
Fleet).
Usein huomaamaton, mut-ta varmasti tärkein menestysteki-jä on
osaava ja ammattitaitoinen UUDPR:n henkilöstö, jota vah-ventamaan
saimme apuvoimia muun muassa Merivoimien esi-kunnasta. Prikaatin
komentaja, kommodori Kjell Törner oli syys-täkin ylpeä joukoistaan
harjoi-tuksen päätteeksi. Tästä on hy-vä jatkaa- Vi kör från
här!
19Rannikon Puolustaja 3 | 2016
UUdenmaan Prikaati
UUdenmaan Prikaati
-
O peraatio Sophian pää -asiallinen tehtävä on ihmissalakuljet ta
jien tunnistaminen, kiinniotto sekä salakuljetukseen käytettävien
alusten käytön estäminen. Ope-raatio pyrkii vaikuttamaan
ihmis-salakuljettajien toimintaan kes-kisellä Välimerellä
aiheuttamalla haittaa ihmis sala kul je tus verk ko-jen
toiminnalle.
Operaatio Sophia on suun-niteltu toteutettavaksi neljässä
vaiheessa. Ensimmäisessä vai-heessa operaatio perustetaan ja
esikuntien työskentely ja jouk-kojen siirrot aloitetaan. Toinen
vaihe jakaantuu kahteen osaan, joista ensimmäisessä (2a) toi-mitaan
Libyan pohjoispuolisel-la kansainvälisellä merialueella ja toisessa
(2b) toimitaan Liby-an aluevesillä. Vaiheen 2b käyn-nistäminen
edellyttää Libyassa poliittista kehitystä, jota ei tois-
taiseksi ole saavutettu. Kolman-nessa vaiheessa toiminta
ulote-taan Libyan maa-alueelle. Nel-jäs vaihe on operaation
päättä-minen.
Operaatio on ollut 7.10. 2015 alkaen vaiheessa 2a, jossa toi min
ta-aluee na on Li-byan pohjois puo leinen meri-alue. Operaation
joukot suorit-tavat alueella alustarkastuksia ja meripelastus
tehtäviä. Operaati-on toimintaympä ris tö on haas-tava. Samalla
alueella sekä Li-
byan meri alueella toimii lukui-sia eri valtioiden kansallisia
ope-raatioita sekä kansainvälisiä jär-jestöjä. Tehokas toiminta
edellyt-tää toimivaa tietojenvaihtoa se-kä muiden toimijoiden
tavoittei-den ymmärtämistä. Suomi on osallistunut operaatioon
vuoden 2015 kesästä lähtien operaatio-esikuntaan ja joukkojen
esikun-taan sijoitetuilla esikuntaupsee-reilla. Lisäksi suomalainen
alus-tarkastusosasto on ollut sijoitet-tuna operaatioon
osallistuvalle
Suomalaisen alustarkastusosaston ensimmäisen rotaation
kokemuksia EUNAVFOR MED SOPHIA-operaatiosta
Mikko Lehto ja suomalaisen alustarkastusosaston 1. rotaation
alustarkastusupseeriTeksti yleistä operaatiosta: Majuri Mikko Lehto
Suunnitteluosasto/ Merivoimien esikunta
Teksti alustarkastusosaston kokemuksista: Suomalaisen
alustarkastusosaston 1. rotaation alustarkastusupseeri
EUNAFOR MED Sophia -operaatio on osa Euroopan unionin
kokonaisvaltaista siir-
tolaiskysymyksen ratkaisua. Euroopan unionin tavoitteena on
löytää ratkaisu sekä
siirtolaiskysymyksen fyysiseen osaan että sen perussyihin, kuten
konflikteihin, köy-
hyyteen ja ilmastonmuutokseen.
Harjoittelu.
BUndesweHr
20
Kansainväliset yhteisöt ja Merivoimat
Teema
-
saksalaiselle sota-alukselle vuo-den 2015 loppupuolelta
alkaen.
Suomalaisen alustarkastusosaston ensimmäisen rotaation
kokemuksia operaatiosta
Alustarkastusosaston operaatio alkoi valintatilaisuuden jälkeen
rotaatiokoulutuksella Rannik-koprikaatissa. Koulutuksen
ta-voitteena oli luoda todellisuut-ta vastaava koulutusympäristö
operaatioalueelta hankitun tie-don mukaisesti. Ensimmäisen
rotaation palattua operaatiosta voidaan todeta, että tässä
on-nistuttiin pääsääntöisesti hyvin.
Operaatio oli heti alkuun yl-lätyksiä täynnä. Saksalainen
fre-gatti, jonka alustarkastusosas-toksi suomalainen osasto oli
ko-mennettu, siirtyi jo kolmante-na päivänä toiseen Välimerellä
toimivaan operaatioon. Tämän muutoksen johdosta
alustar-kastusosasto komennettiin FGS Berliinille, ja siirtyminen
tapah-tui heti seuraavana päivänä. In-
tegroituminen uudelle alukselle tapahtui nopeasti, koska
suoma-laisen osaston toimintatapamallit ovat hyvin samanlaisia
saksalais-ten kanssa, sekä yhteisoperointi oli sujuvaa. Suomalainen
osasto otettiin hyvin vastaan aluksella. Alkuhämmästys muuttui
luotta-mukseksi, kun saksalaiset seura-sivat suomalaisten
harjoittelua ja varsinkin ensimmäisten nopeasti eteen tulleiden
varsinaisten teh-tävien toteuttamista.
Alustarkastusupseeri (ATUPS) osallistui päivittäin aluksen
joh-toryhmän kokoukseen, jossa kä-siteltiin erikoisalojen
päivittäiset asiat, pidettiin tilannekatsaus se-kä vastaanotettiin
aluksen pääl-likön linjaukset. Alus tar kas tus-osaston merkitys
operaatiossa tunnistettiin aluksella, mikä luon-nollisesti helpotti
kanssakäy-mistä aluksen miehistön kans-sa. Suomalaisen osaston
esityk-set ja toiveet toteutettiin lähes ai-na. Osastolle
osoitettiin operatii-viseksi tilaksi suuri varastohuo-ne, joka
toimi osastolla niin käs-
kynantotilana, taktisen varustuk-sen pukeutumistilana kuin
tehtä-vään valmistautumis tilana.
Alustarkastusosaston päivittäinen palvelus
Päivittäinen toiminta rakentui jat-kuvasta 24/7-valmiudesta,
tais-teluteknisestä harjoittelusta, lii-kunnasta ja huolloista.
Huollot sisälsivät niin ase- ja kalusto-huollon kuin itsensä
huoltami-senkin. Ilman operatiivista teh-tävää alkaneet päivät
alkoivat yhdellä henkilöllä aamupalalla ja toisella
aamukuntoilulla. Vä-littömien aamutoimien jälkeen ATUPS osallistui
aamun ko-mentopaikkakokoukseen ja siir-tyi sieltä pitämään
päivittäistä käskynjakoa alustarkastusosas-tolle. Käskynjaon
jälkeen siirryt-tiin aamupäivän harjoitukseen. Harjoittelun
keskeytti lounas ja merilevon jälkeen toteutettiin il-tapäivän
harjoitus. Harjoitukset koostuivat pääsääntöisesti
alus-tarkastusosaston taistelutekni-sistä ja taktisista
harjoitteista,
Tehtävässä.BUndesweHr
21Rannikon Puolustaja 3 | 2016
-
ammunnoista, voimakeinojen-käytön ja itsepuolustuksen
har-joitteista, köysilaskeutumises-ta, C-IED-harjoitteista sekä
lii-kunnasta. Harjoittelua oli kaiken kaikkiaan laaja-alaista ja
intensii-vistä. Päivällisen jälkeen ei pää-sääntöisesti ollut
ohjattua har-joittelua, pl. pimeäharjoitteet ja mahdolliset
tekniset huoltoteh-tävät. Operaatiossa jaksamisen kannalta on
merkittävää, että henkilöllä on vapaa-aikaa, jon-ka hän pystyy itse
aikataulutta-maan. Etenkin alusympäristös-sä korostuu henkisen
hyvinvoin-nin merkitys. Aluksella asumi-nen ja toimiminen on
erittäin ra-jattua ja tiukkojen sääntöjen oh-jaamaa. Useimmiten
vapaa-ai-ka käytettiin kuntoiluun, lepää-miseen, elokuvailtoihin
sekä tie-tenkin yhteydenpitoon perheen kanssa, joka oli erittäin
rajattua. Osasto kokoontui useasti illan päätteeksi katsomaan
yhdes-sä elokuvia. Suomalaisen osas-ton tukialus oli yksi Saksan
Me-rivoimien suurimmista aluksista. Aluksella oli myös sauna, joten
torstaista tuli jokaviikkoinen alus-tarkastajien saunapäivä. Saunan
johdosta osasto pystyi esimerkik-si pitämään jouluaattona
opera-tiivisten tehtävien välissä joulu-saunan, jossa jokainen sai
myös joululahjan. Nämä ovat rauhan-turvaajalle tärkeitä hetkiä
ras-kaan työn lomassa.
Suomalaisen alustarkastusosaston operatiiviset tehtävät
Operatiivisia tehtäviä oli epä-säännöllisesti. Välillä tehtäviä
oli useita päivässä ja joskus taas
mitään ei tapahtunut yli kahteen viikkoon. Tehtäväkenttämme
koostui SOLAS- (Saving Of Lives At Sea), alustarkastus- ja
valoku-vaustehtävistä. Alustarkastukset rajoittuivat ns.
esitarkastuksiin eli Friendly Approach. Tämä tarkoit-taa, että
aluksen tarkastaminen tehdään kohteen päällikön eh-doilla ml.
alukseen nousu. Suo-malainen osasto teki useita ky-seisiä
tarkastuksia, tehtävänä kerätä tietoa ihmis sala kulje tuk-sesta
paikallisilta kalastajilta ja samalla tutkia oliko aluksella tai
henkilöstöllä viitteitä ihmissala-kuljetukseen. Kohdealukset
oli-vat usein teräs- tai puurunkoisia 15 - 25 metrisiä Libyan tai
Tu-nisian lipun alla toimivia kalas-tusaluksia. Nousut aluksiin
to-teutettiin omilla tikkailla tai kii-peämällä aluksen rakenteita
pit-kin. Suomalaisen osaston muka-na tarkastuksissa oli saksalainen
tiedustelupartio ja tulkki.
SOLAS-tehtävät pitivät si-sällään yleensä yhden tai useam-pia n.
12 metrin kumive neitä ja satunnaisesti puuveneitä. Veneet oli
ahdettu ihmissalakuljettajien toimesta täyteen pakolaisia
pää-sääntöisesti Länsi-Afrikasta ja
satunnaisesti myös henkilöitä Pohjois- ja Itä- Afrikasta.
Mat-kustajia veneissä oli keskimää-rin 110- 120, joten veneet
olivat erittäin täyteen ahdettuja. Kar-keasti arvioituna miehiä
kyydis-sä oli n. 80% ja loput 20% mat-kustajista koostui naisista
ja lap-sista. Nuorin veneestä pelastet-tu oli n. kahden viikon
ikäinen hypoterminen vauva. Pääosin pelastettavina oli tilanteeseen
nähden hyväkuntoisia nuoreh-koja miehiä. Satunnaisesti jou-kossa
oli myös erittäin heikos-sa kunnossa olevia ja väkivaltaa
kohdanneita ihmisiä, joiden siir-to tukialukselle priorisoitiin
poik-keuksetta. Ensimmäinen suoma-lainen osasto ei kohdannut
teh-tävissä kuolleita tai vedenvaraan joutuneita henkilöitä.
SOLAS-tehtävä ei ollut ai-noastaan ihmisten siirtämis-tä
kumiveneestä tukialukselle, vaan osaston tehtävä alkoi
tut-kakontaktista tai aluksen saatua valmistautumistehtävä.
Ensim-mäiseksi tarkka-ampujapartio siirtyi tuliasemaan suojaamaan
tukialusta sekä tähystämään ja valokuvaamaan kohdetta.
Tark-ka-ampujapartio oli aina tärkeäs-
Tehtävässä.
PUolUstUsvoimat
22
Kansainväliset yhteisöt ja Merivoimat
-
sä asemassa tehtävässä, koska se tuotti tietoa alukselle ja
osas-tolle. Partio maalitti kohdealuk-sista mahdolliset
avainhenkilöt, kuten salakuljettajat ja agitaatto-rit. Kohdealuksen
avainhenkilöt merkittiin ja siirrettiin prioriteetti-kohteina
tukialukselle jatkokäsit-telyyn. Pelastustehtävän jälkeen seurasi
todisteiden etsintä pako-laisveneestä, perämoottorin irrot-taminen
ja veneen tuhoaminen jatkokäytön estämiseksi.
Tukialuksen vaihto
Suomalainen osasto vaihtoi tuki-alusta noin neljä kuukautta
kes-tävän rotaation puolessa välis-sä ja uudeksi tukialukseksi
osoi-tettiin FGS Frankfurt am Main. Alus otti samalla vastuun
Sak-san merivoimien johtoalukse-na Sophia-operaatiossa. Alus oli
toiminnoiltaan lähes identtinen edelliseen tukialukseemme
ver-rattuna, joten operaation jatkami-nen ilman suorituskyvyn
laske-mista oli helppoa. Aluksen hen-kilöstö loi heti tervetulleen
ilma-piirin ja suomalainen osasto pää-si nopeasti yhdessä
saksalaisten
kanssa operatiivisen työn pariin. FGS Frankfurt am Mainin
pääl-likkö luotti suomalaisten osaa-miseen ja oli erittäin
tyytyväinen osaston suorituskykyyn sekä ta-paamme tehdä töitä. Tapa
millä aluksen päällikkö luotti alustar-kastusupseerin
ammattitaitoon sekä kykyyn arvioida tilanne teh-tävässä, oli
erittäin miellyttävä kokemus ja rakensi molemmin-puolista
kunnioitusta. Tuloksena olikin erittäin hyvä ja rakentava yhteistyö
sekä useita menestyk-sekkäästi toteutettuja tehtäviä.
Saksan merivoimat on vah-va osaaja ja hankittu laaja koke-
muskenttä näkyy päivittäisessä työssä. Suomalainen
alustarkas-tusosasto on tehnyt erinomais-ta yhteistyötä Saksan
Merivoi-mien kanssa jo vuodesta 2008 ja osaston näkökulmasta on
toi-vottavaa, että tämä yhteistyön jat-kuu myös tulevaisuudessa.
Ope-raatio on tuottanut Merivoimil-le tärkeää osaamista ja olem-me
saaneet kehittää joukkomme suorituskykyä, jättämättä mainit-sematta
yksittäisten reserviläisten ammattitaidon kehittämistä huip-puunsa.
Alustarkastusosasto on saanut tästä operaatiosta koke-musta
kotimaantehtäviinsä.
Tehtävässä. PUolUstUsvoimat
EUNAVFOR MED SOPHIApähkinänkuoressa (operaation ilmoituksen
mukaan, 22.8.2016):Toiminta-alue: Keskisen Välimeren
eteläosaOperaatioesikunta: Rooma, ItaliaOperaatio alkupäivä:
22.6.2015Nykyinen mandaatti: 27.7.2017 astiOperaation komentaja:
amiraali Enrico
Credendino (Italian merivoimat)Lippulaiva: Italian merivoimien
lentotukialus
GARIBALDI
Joukot: tällä hetkellä operaatiossa on viisi sota-alusta (1
Italian merivoimien lentotukialus, 2 Saksan merivoimien alusta,
joista toisella suomalainen alustarkastusosasto palvelee, 1
Iso-Britannian merivoimien alus, 1 espanjan merivoimien alus) 3
helikopteria 3 kiinteäsiipistä ilma-alusta
Osallistuvat jäsenvaltiot: 24
23Rannikon Puolustaja 3 | 2016
-
Rajavartiolaitoksen
vartiolaiva MerikarhuFrontexin koordinoimassa
rajaturvallisuusoperaatiossa Välimerellä
Torstaina 7. tammikuuta 2016 aamu Helsingissä valkeni kylmänä ja
tuulise-
na. Lämpömittarin näyttäessä -23 astetta pakkasta ja
pohjoistuulen puhaltaessa
Rajavartiolaitos aloitti uuden etapin yhteiseurooppalaisissa
rajaturvallisuusoperaati-
oissa. Kunnioitettavaan yli 20 vuoden ikään ehtinyt luotettava
vartiolaiva Merikarhu
miehistöineen otti suunnan kohti Egeanmerta ja Poseidon Rapid
Intervetion -operaa-
tiota. Nyt, noin kolme kuukautta vartiolaiva Merikarhun
kotivesille paluun jälkeen, on
hyvä pohtia keskeisimpiä operaatiokokemuksia.
Mikko Simola ja Tuomas LuukkonenKomentajakapteeni Mikko Simola,
rajaturvallisuusasiantuntija, Rajavartiolaitoksen esikunta
Kapteeniluutnantti Tuomas Luukkonen, vartiolaiva Merikarhun
päällikkö, Suomenlahden merivartiosto
Taustaa ja perusteita Frontexin koordinoimista
rajaturvallisuusoperaatioista
Vuonna 2015 Eurooppaan suuntautunut ennätyksellinen laiton
maahantulo asetti ulko-rajavalvonnan kovaan painee-
seen. Maantieteellisesti etulin-jassa sijainneiden
ulkorajaval-tioiden lisäksi monet muut jä-senvaltiot reagoivat
turvatak-seen omat intressinsä. Osa jä-senmaista palautti
sisäraja-valvonnan. Tietyt maat, kuten
Suomi, toteuttivat tarvittavat toi-menpiteet
ulkomaalaisvalvontaa tehostamalla pitäen samalla riit-tävät
resurssit jatkuvasti ulkora-joja turvaamassa.
Rajavalvonnan merkitys on aivan keskeinen muuttoliikkeen
Kreikkalaiset kollegat kohteella Egeanmerellä.
24
Kansainväliset yhteisöt ja Merivoimat
Teema
-
hallinnan kannalta. On olen-naista, että laittomat
maahan-tulijat havaitaan ja otetaan kiin-ni ulkorajoilla. Tämän
jälkeen heidät tulee siirtää viranomais-johtoisesti niin
sanottuihin hot-spot -keskuksiin rekisteröitävik-si. Näin ollen
rajavalvonnalla tu-etaan myös hotspot -keskus-ten toimintaa.
Hotspot -keskuk-sia alettiin perustaa toden teol-la Italiaan ja
Kreikkaan vuoden 2015 aikana. Suomi oli tässäkin asiassa aktiivinen
ja näytti viran-omaisyhteistyönsä tason. Torni-on järjestelykeskus
perustettiin Ruotsista Suomeen Schengen -alueen sisärajojen yli
suuntau-tuneesta laittomien maahantuli-joiden edelleen
siirtymisestä joh-tuen ennätysajassa.
Kreikka ilmoitti EU:n raja-turvallisuusvirasto Frontxin kaut-ta
syksyllä 2015, että Egeanme-rellä on tarve vartiolaivalle, jo-ka
kykenee rajaturvallisuusteh-
tävien lisäksi evakuoimaan tar-vittaessa turvallisesti vähintään
100 henkilöä samanaikaisesti. Vartiolaivaa pienemmän tekni-sen
kaluston ja siitä vastaavan miehistön sekä asiantuntijoi-den
lähettäminen EU:n rajatur-vallisuusvirasto Frontexin koor-dinoimiin
operaatioihin on ollut osa normaalia Rajavartiolaitok-sen
kansainvälistä toimintaa jo vuodesta 2006 alkaen. Syksyllä 2015
Frontexin ja jäsenmaiden välillä käydyissä kahdenvälisissä
neuvotteluissa (Annual Bilateral Talks) Suomi tarjosi ensimmäis-tä
kertaa Frontexille vartiolaiva-luokan kalustoa vuoden 2016 alusta
kevääseen asti ulottuval-le ajanjaksolle.
Suomi vahvisti virallises-ti lokakuussa 2015 tukevansa Kreikan
viranomaisia ja osoit-tavansa yhteisvastuuta tuolloin kovimman
laittoman maahan-tulon paineen alla olevalle jä-
senmaalle. Lähettämällä vartio-laiva Merikarhun Egeanmerel-le
pyrittiin turvaamaan Schen-gen -alueen ulkorajojen valvon-taa
erityisesti rajatilanteen hal-linnan palauttamiseksi.
Vartiolaiva Merikarhu pää-tettiin lähettää Egeanmerelle Leroksen
- Kosin saarten alueelle Kreikan ja Turkin väliselle merira-jalle.
Merikarhun tehtäviksi sovit-tiin yhdessä Frontexin ja Kreikan
viranomaisten kanssa tilanneku-van muodostaminen,
tunnistus-tehtävät, laittomasti Kreikan ja Turkin välisen merirajan
ylittä-neiden alusten ja niissä olevien henkilöiden tarkastaminen
sekä saattaminen viranomaistoimen-piteiden kohteeksi Kreikan
saaril-le perustettuihin hotspot -keskuk-siin. Lisäksi vartiolaiva
Merikarhu miehistöineen varautui alusta asti osallistumaan
meripelastustehtä-viin kansainvälisten sopimusten mukaisesti.
Meripelastustehtävässä Keskisellä Välimerellä paluumatkalla
toukokuussa.
25Rannikon Puolustaja 3 | 2016
-
Toimivalta Frontexin koordi-noimissa
rajaturvallisuusoperaa-tioissa tulee EU-lainsäädännön kautta.
Toimivallasta säädetään Frontex -asetuksessa ja Schen-genin
rajasäännöstössä. Schen-genin rajasäännöstön mukaisia
rajavalvontatehtäviä voivat teh-dä ja niihin liittyvää toimivaltaa
käyttää vain koulutetut rajavarti-jat. Frontexin koordinoimiin
ope-raatioihin osallistuville yksiköil-le annetaan toiminta- ja
menet-telytapaohjeet Frontexin yhdes-sä operaatiota johtavan
isäntä-maan kanssa laatimassa ope-raatiosuunnitelmassa.
Operaa-tiota johtava isäntämaa tarken-taa voimakeinojen käyttöön
liit-tyvät säädökset.
EU:n rajaturvallisuusviras-ton Frontex korvasi vartiolai-va
Merikarhun operaatioon lä-hettämisestä aiheutuvat kus-
tannukset täysimääräisinä. Ra-javartiolaitos maksoi miehistön
jäsenten peruspalkat aivan ku-ten heidän palvellessaan Suo-men
kotivesillä.
Merikarhun operaatiosta Välimerellä vartiolaivan
näkökulmasta
Operaatioon lähtöä edelsi kii-vastahtinen suunnittelu- ja
val-misteluvaihe syksyn 2015 aika-na. Koska Rajavartiolaitoksen
vartiolaivan lähettäminen pit-käkestoiseen operaatioon koti-vesien
ja Itämeren ulkopuolelle toteutettiin ensimmäistä kertaa, oli
valmisteluvaiheessa huomi-oitava ja suunniteltava teknis-ten
seikkojen ohella toiminta- ja operointisuunnitelmat vastaa-maan
odotettavissa olevaa toi-mintaympäristöä Kreikassa.
Valmistelut laivan osalta
aktivoitiin täydellä teholla lo-pullisen osallistumispäätöksen
jälkeen. Valmistautumista hel-pottivat muutamia kuukausia aiemmin
ilmenneet viitteet Ra-javartiolaitoksen mahdollises-ta
osallistumisesta vartiolaivalla Välimerellä toimeenpantavaan
operaatioon. Merikarhu toteut-taa sille käskettyjä
Rajavartiolai-toksen tehtäviä kotimaassa yh-dellä noin 12–14 hengen
mie-histöllä. Operaation lähtövalmis-telut vietiin läpi normaalien
ko-timaan tehtävien ohessa. Laiva ei ollut operaation
valmisteluvai-heessa poissa kotimaan valmiu-desta kuin viikon
mittaisen tela-koinnin ajan. Kaiken kaikkiaan aikaa valmisteluille
ennen lähtöä jäi noin kolme kuukautta.
Rajavartiolaitos on osallis-tunut usean vuoden ajan Krei-kassa
toimeenpantavaan Fron-
Tehtävät painottuivat pimeään aikaan.
26
-
texin koordinoimaan rajaturval-lisuusoperaatioon
venekalustol-la. Nämä kokemukset toimivat laivan suunnittelun
perustana. Lisätietoja suunnittelun tueksi hankittiin muun muassa
Ruot-sin rannikkovartioston osallis-tumisesta vartiolaivalla
Fron-tex -operaatioon Keskisellä Vä-limerellä kesällä 2015 ja
meri-voimien ML Pohjanmaan Ata-lanta-operaation kokemuksista.
Operaation ajaksi valittiin koti-maahan käytännön järjestelyis-tä
huolehtiva vastuuhenkilö ja tekninen vastuuhenkilö, joiden
tehtäviin kuului suunnitteluvai-heen lisäksi varmistaa ja
suju-voittaa laivan tehtävien suorit-tamista varsinaisen operaation
aikana yhteistyössä Rajavartio-laitoksen esikunnan kanssa. Li-säksi
joulukuussa ennen läh-töä aluksen päällikkö ja vastuu-henkilöt
tekivät kenttävierailun operaatioalueelle viimeisien tie-tojen
saamiseksi ja tukeutumi-sen suunnittelemiseksi.
Merikarhu on reilun kah-denkymmenen vuoden iästään huolimatta
teknisesti hyvässä kunnossa. Teknisillä valmiste-luilla ja
telakoinnilla keskityttiin varmistamaan jatkuva pitkäkes-toinen
operointi erilaisessa ym-päristössä Itämeren olosuhteisiin
verrattuna. Koneteknisellä puo-lella aluksen pääkoneet optimoi-tiin
lämpimämmille vesille, aluk-sen ilmastointi huollettiin ja
kyl-mäkoneiden koneikot vaihdettiin. Keskeisenä lisänä aiempaan
ko-timaan käyttöön verrattuna aluk-selle asennettiin
käänteisosmoo-silaite varmistamaan makean ve-den riittävyys
kaikissa tilanteis-
sa. Lisäksi hankittiin toinen no-pea merikelpoinen valmiusvene
laittomia maahantulijoita kuljet-tavien veneiden kohtaamis- ja
tarkastustilanteisiin. Rajavalvon-tatyön tehostamiseksi ja aluksen
turvallisen kulun varmistamiseksi aluksen merenkulkulaitteita
päi-vitettiin muun muassa uusimal-la ecdis-järjestelmä
kokonaisuu-dessaan. Lisäksi laivan ja sen ve-neiden välille
rakennettiin lähitu-kiasemaverkko viestiyhteyksien varmistamiseksi
ja parannettiin satelliittiyhteys tarvittavalle ta-solle. On
yleisesti tiedossa oleva tosiasia, että valitettavan usein
rajavalvontatehtävä Välimerel-lä muuttuu meripelastustehtä-
väksi. Tämän vuoksi aluksen kykyä merestä pelastamiseen
parannettiin hankkimalla meri-pe las tus välineitä ja varaamal-la
erilaisia tarvikkeita noin 200 hengen mahdollista laivalle
hä-täevakuointia varten. Lopuksi alukselta purettiin operaatiossa
tarpeeton sorituskyky kotimaan aluevalvontatehtäviin sekä
lisäti-lan saamiseksi öljynkeruujärjes-telmä kokonaisuudessaan.
Alukselle muodostettiin ope raatiota varten kaksi mie-histöä.
Tulevasta operaatiosta ja toimi alueelta saatujen ennak-kotietojen
pohjalta miehistöjen kooksi muodostui 22 merivartio-miehen ja
-naisen kokonaisuus. Näin ollen yhden miehistön ko-ko oli lähes
kaksinkertainen ko-timaan toimintaan verrattuna. Kansipäällystön,
konepäällystön ja kansimiesten määrää kasva-tettiin. Molempien
miehistöjen osalta varmistettiin, että aluk-sella palvelee myös
naispuoli-sia henkilöitä. Tämä oli tärkeää eri kulttuureista
lähtöisin olevien naisten ja lasten tarkastustoimin-nan kannalta.
Lisäksi miehistöi-
Pääasiallisin menetelmä laittomaan rajanylitykseen oli
ylitäyteen lastattu kumivene.
Vartiolaiva Merikarhun miehistön suunnittelema
operaatiomerkki.
27Rannikon Puolustaja 3 | 2016
-
hin valittiin Rajavartiolaitoksen vartiolentolaivueesta kaksi
en-sihoitokoulutettua pintapelasta-jaa miehistöjen
työturvallisuu-den varmistamiseksi ja mahdol-listen
ensihoitotoimien käynnis-täjiksi sekä kuusi vaativien tilan-teiden
hallintaan erikoiskoulutet-tua merivartiomiestä
valmius-joukkueesta. Miehistöjen tehtä-vät olivat haussa ja
osallistumi-nen operaatioon perustui vapaa-ehtoisuuteen. Miehistöt
muodos-tettiin pääosin Suomenlahden merivartioston ja Länsi-Suomen
merivartioston henkilöstöstä. Ha-lukkaita riitti ja osa halukkaista
jouduttiin jättämään reserviin kotimaahan. Miehistöjen jäsenil-le
maksettiin tehtävänmukaista palkkaa. Haittatöiden ja päivä-rahojen
maksamisen perustee-na oli RVL:n virkaehtosopimus.
Keskeisimpänä osana val-misteluja tuli suunnitella
toimin-tamenetelmät (SOP:t, Standard Operational Procedures)
erilais-ten tilanteiden varalle. Toisin sa-noen oli
yksityiskohtaisesti mie-tittävä aluksen keskeiset tehtä-vät, ja
miten ne toteutettaisiin vahvennetulla miehistöllä ja päi-vitetyllä
varustuksella. Työ aloi-tettiin laivan meriturvallisuuskä-sikirjan
mukaisten poikkeamati-lojen, toimenpidekorttien ja ja-koluettelon
tarkastelulla, jotta ne saatiin vastaamaan kasvanutta
miehistökokoa. Merkittävän ko-konaisuuden muodostivat kaikki
suunnitelmat operatiivisista toi-mintamenetelmistä, jotka
otet-taisiin käyttöön varsinaisen ope-roinnin alkaessa Kreikassa.
Näi-hin suunnitelmiin sisällytettiin kaikki tarvittavat järjestelyt
niin
laivan suorittaman rajavalvonta-työn, kuin keskeisiksi
työkaluik-si arvioitujen kahden valmiusve-neen operatiivisen käytön
osal-ta. Suunnittelutyössä tuli huomi-oida toimintaympäristön
lisäksi mahdolliset uhat alusta kohtaan sekä kaikissa tilanteissa
välitön reagointikyky tehtyihin havain-toihin. Tehdyt
toimintasuunni-telmat harjoiteltiin ennen läh-töä, ja niitä
tarkennettiin toimin-ta-alueelle saapumisen jälkeen sekä vielä
erikseen heti operaati-on alkuvaiheessa saatujen koke-musten
perusteella. Miehistöjen koon ollessa totuttua suurempi tehtiin
ennen lähtöä myös tarkat suunnitelmat majoittumisen, lai-van eri
tilojen käytön ja eri val-miustiloihin siirtymisen osal-ta. Kaikki
olennaiset valmistelu-työt saatiin päätökseen vuoden 2015 loppuun
mennessä ja alus miehistöineen oli valmiina läh-töön vuoden 2016
alussa.
Siirtyminen operaatio-alueelle ja osallistuminen Poseidon Rapid
Intervention -operaatioon
Operaatioalueelle siirtymismat-kaan varattiin yhteensä 19
päi-vää. Reitti kulki Kielin kanavan, Englannin kanaalin ja
Gibral-tarin salmen kautta Malagaan, jossa suoritettiin
miehistönvaih-to ja aluksen bunkraus. Toinen miehistö jatkoi
Espanjasta mat-kaa Pireuksen satamaan Atee-naan, josta alukselle
otettiin Es-panjassa operaatiota varten val-mistettu uusi Zodiac
-merkkinen valmiusvene. Oman eksotiikkan-sa menomatkaan toi
tietenkin se tosiasia, että Rajavartiolaitoksen
vartiolaivat eivät olleet aiemmin toimineet isoilla vesillä
Itämeren ulkopuolella. Merisotakoulun koulutuspurjehduksilla
saaduille opeille tuli käyttöä ja ne voitiin todeta käytännön
kautta tehok-kaiksi ja hyödyllisiksi.
VL Merikarhun tehtävinä operaatiossa oli tehostaa rajati-lanteen
hallintaa, parantaa Krei-kan viranomaisten tilanneku-vaa ja tukea
Kreikan rannikko-vartiostoa rajavalvonnassa mui-den operaatioon
osallistuvien maiden alusyksiköiden ohella. Aluksen oli
tarvittaessa puutut-tava havaittuihin laittomiin
ulko-rajanylityksiin ja saatettava lait-
28
Kansainväliset yhteisöt ja Merivoimat
-
tomat maahantulijat Kreikan vi-ranomaistoimenpiteiden
koh-teiksi. Lisäksi aluksen henki-löstö pyrki jatkuvasti
tunnista-maan laittoman maahantulon järjestämisestä epäiltyjä
hen-kilöitä. Rajavartiolaitos lähet-ti vartiolaiva Merikarhun
Posei-don Rapid Intervention -operaa-tioon 25.1.–10.4.2016
väliseksi ajaksi. Myöhemmin toiminta-ai-kaa jatkettiin Kreikan ja
Fronte-xin pyynnöstä kuukaudella aina 10.5.2016 saakka.
Frontex koordinoi koko ope-raation toteuttamista, mutta käy-
tännössä Merikarhun toimin-ta-alueet ja tehtävät saatiin
nor-maaliperiaatteiden mukaises-ti operaatiota johtavalta
isäntä-maa Kreikalta. Operaatiota joh-dettiin Ateenasta, Kreikan
ran-nikkovartioston johtokeskuksen yhteydessä olevasta ICC:stä
(In-ternational Coordination Center). ICC -keskukseen komennetaan
jokaisesta operaatioon osallistu-vasta jäsenmaasta yhteysupsee-ri,
jonka tehtäviin kuuluu päivit-täisen tilanteenseurannan ja
ra-portoinnin ohella tiedon välittä-minen ICC:n ja operaatioon
osal-
listuvan alusyksikön välillä. Pai-kallisella tasolla Merikarhu
te-ki aina yhteistyötä alueella toi-mivan merivartioaseman ja sen
valvontakaluston kanssa. Lisäk-si Merikarhun kyydissä oli
jatku-vasti kreikkalainen yhteysupsee-ri, jonka keskeisimmät
tehtävät olivat kreikkalaisen lainsäädän-nön mukaisen toimivallan
tuomi-nen alukselle. Tämä tarkoitti käy-tännössä kaikkien
operaatiota koskevien tehtävien ja toimenpi-teiden valtuuttamista
yhteysup-seerilla. Tarvittaessa kreikkalai-nen yhteysupseeri oli
yhteydes-
Vartiolaiva Merikarhun nopeat kumiveneet palaamassa alukselle
Egeanmerellä.
29Rannikon Puolustaja 3 | 2016
-
sä ICC -keskukseen. Kaikki alus-ta ja henkilöstön käyttöä
koske-vat päätökset teki aluksen pääl-likkö. Toisena keskeisenä
tehtä-vänä yhteysupseeri pienensi kie-limuuria ja omasi tarvittavaa
pai-kalliskulttuurituntemusta muun muassa huolto- ja
tukeutumis-toimia varten.
Merikarhun ensimmäinen toiminta-alue oli tammikuus-ta huhtikuun
alkuun saakka Leroksen saaren itäpuoleinen merialue
laivapartioinnin pää-painon ollessa Turkin vastaisen merirajan
välittömässä lähei-syydessä. Operaation ajan täl-lä alueella
tehtäviä ja tapahtu-mia oli selkeästi eniten. Kysei-sellä alueella
partioi Merikarhun ja Kreikan viranomaisten lisäksi Turkin
rannikkovartiosto ja raja-turvallisuusoperaation ulkopuo-lisella
sopimuksella Ison-Bri-tannian lipun alla meripelastuk-
seen keskittynyt alus. Alueel-la oli pääosin Kreikan puolella
kohtuullisen vilkas kauppame-renkulkuliikenne
pohjois-etelä-suunnassa sekä paljon kalas-tusaluksia ja
huviveneitä, jotka osaltaan vaikeuttivat valvonta-työtä, ja joihin
jouduttiin myös kohdistamaan valvontatoimen-piteitä niiden
ylittäessä useas-ti Schengen -alueen ulkorajan Kreikan puolelle.
Mielenkiin-toinen havainto tehtiin alueella partioivien Kreikan ja
Turkin lai-vastojen aluksista - nämä meri-voimien alukset pitivät
syystä tai toisesta molemmin puolin sel-keää etäisyyttä
merirajaan.
Maaliskuun loppuun as-ti kestäneen kiivaimman laitto-man
maahantulon virran aikana Turkin puolelta Kreikkaan saat-toi
merirajan ylittää Merikarhun partiointialueella päivittäin öi-seen
aikaan jopa 10–15 maa-
lia täynnä laittomia rajanylittä-jiä. Alueella oli Kreikan
armei-jan tutka-asema, jolta saatiin joitain maalinosoituksia,
mutta käytännössä Merikarhun tutka- ja lämpökamerakaluston
aktiivi-sella käytöllä saatiin lähes kai-kista maaleista havainto
välittö-mästi niiden lähtiessä liikkeel-le Turkin rannikolta.
Saadut ha-vainnot raportoitiin Kreikan vi-ranomaisille ja samalla
koordi-noitiin operaatioon osallistuvien yksiköiden välillä
kullekin maa-lille suoritettavat toimenpiteet. Parhaimmillaan (tai
pahimmil-laan) Merikarhulla oli toimen-piteiden (mm. laittoman
raja-nylityksen todentaminen ja do-kumentointi, valvonta ja
tar-vittaessa kiinniotot, tehtäväk-si saatujen kohteiden
turvalli-nen saattaminen Kreikan viran-omaistoimenpiteiden piiriin,
hä-täevakuoinnit) kohteena yhden
Vartiolaiva Merikarhu saapumassa huoltokäynnille Kosin saaren
sataman ISPS-alueelle 14.4.2016.
30
-
yön aikana kymmenen tällaista maalia. Pääasiassa kohteet oli-vat
heikkorakenteisia isoja ku-miveneitä, joissa henkilömää-rä vaihteli
50–80 hengen välil-lä. Kumiveneiden lisäksi Kreik-kaan pyrittiin
lähes kaikenlaisil-la välineillä, jotka vain kelluivat, ja joihin
sai jonkinlaisen propul-sion aikaiseksi. Oman kategori-ansa
muodostivat hieman pa-rempikuntoiset ja nopeammat veneet, joiden
toimintaperiaat-teeseen kuului heittokuljetus-tyyppiset matkat.
Nämä parem-mat veneet haluttiin myös ajaa takaisin Turkkiin. Näihin
maa-leihin valikoitiin toimintasuunni-telmat henkilöstön huomioiden
erityisesti työturvallisuusnäkö-kulma, koska laittoman maa-hantulon
järjestäjiä saattoi olla kohteen kyydissä varmistamas-sa paluuta
Turkkiin.
Pääasiallisena toimintame-netelmänä oli koko operaation ajan
vuorokauden ympäri jat-kuva partiointi ja rajavalvonta. Kaikki
havaitut kohteet raportoi-tiin eteenpäin. Partiointialueen ollessa
yleisesti ottaen suhteel-lisen pieni vartiolaivalle, reagoi-tiin
maaleihin laivan kahdel-la veneellä, jotka oli miehitetty
erikoiskoulutuksen saaneilla val-miusjoukkueen jäsenillä. Kaik-kiin
toimenpiteisiin havainnos-ta ja veneiden liikkeelle lähdöstä aina
kontaktiin kohteen kanssa, sekä kaikista tarvittavista
järjes-telyistä laivalla, oli olemassa yh-denmukaiset ja tarkat
suunnitel-mat henkilön tarkkuudella. Teh-täviä varten oli
jokaiselle miehis-tön jäsenelle suunniteltu varus-teet
operatiivisen tarpeen mu-
kaan ja oman työturvallisuuden varmistamiseksi sekä
työtapa-turmien välttämiseksi.
Osaltaan EU:n ja Turkin välille syntyneen sopimuksen ja Turkin
viranomaisten tehos-tuneen rajavalvonnan johdos-ta laittoman
maahantulon vir-ta tyrehtyi maaliskuun lopussa Leroksen alueella.
Tämän vuok-si tehtiin päätös VL Merikarhun partiointialueen
muuttamisesta jonkin verran kaakkoon Kosin saaren alueelle. Tällä
alueella kauppamerenkulku- ja muu lii-kenne valoisaan aikaan oli
vas-taavalla tasolla kuin Leroksen läheisyydessä. Välimatka
Turk-kiin oli lyhyempi, jolloin toimin-tasuunnitelmia jouduttiin
hie-man tarkentamaan nopeam-man reagoinnin mahdollistami-seksi.
Kosin alueella operoitiin kolmisen viikkoa. Sinä aikana havainnot
laittomista rajanylit-tämisistä jäivät murto-osaan ai-emmasta.
Turkista Kreikkaan saapuvien laittomien maahantu-lijoiden määrän
tyrehtyessä Me-rikarhu määrättiin vielä operaa-tion loppuajaksi
Lounais-Kreik-kaan Pyloksen alueelle, koska operaatiossa oli saatu
viitteitä laittoman maahantulon reitistä Itäiseltä Välimereltä ja
Egyptin suunnalta Kreikkaan tai Kreikan meripelastusvastuualueen
kaut-ta edelleen kohti länttä ja Ita-liaa. Partioinnin
suuntautuessa selkeästi avomerialueelle, käsit-täen alueen Kreikan
lounaisilta merialueilta aina Kreetan etelä-puolelle, tarkennettiin
kaikkia toimintasuunnitelmia varautu-misen painopisteen siirtyessä
mahdollisten massaevakuointi-
tapahtumien varalle. Kahden toimintaperiaatteil-
taan yhdenmukaistetun miehis-tön toiminta sujui koko operaa-tion
ajan hyvin. Aluksella oli li-säksi kreikkalainen yhteysup-seeri,
joka nosti kokonaishenki-lömäärän 23 henkilöön.
Suun-nitteluvaiheessa pelättyä tila-nahtautta tai päivärutiinien
su-jumattomuutta ei syntynyt. Mo-lemmissa miehistöissä vallitsi
hyvä yhteishenki, vaikka tehtä-viä oli paljon, ja työaika
painot-tui yöaikaan. Päivärytmiin kuu-lui kaikille yhteistä
työaikaa ilta-päivän aluksi, jolloin pystyttiin purkamaan edellisen
yön tapah-tumat ja viettämään yhteistä ai-kaa koko miehistön
voimin. Työ-vuorot operaatiossa olivat noin kahden-kolmen viikon
mittaisis-sa jaksoissa, joita seurasi lähes vastaava vapaajakso
kotimaas-sa. Miehistöjen vaihdot suori-tettiin lentäen saman päivän
ai-kana, jolloin partiointiin ei tullut kuin yhden päivän tauko.
Muu-ten työvuoroa rytmittivät pakol-liset huolto- ja laivan
bunkraus-päivät, sekä virkaehtosopimuk-sen mukainen lepopäivä,
jol-loin laivavahtia lukuun ottamat-ta miehistöllä oli vapaa-aikaa
aluksen tukeutuessa eri saarilla Egeanmerellä. Operaation ajaksi
tehtiin sopimus paikallisen huo-litsijayhtiön kanssa, jotta
poltto-aine- ja perushankinnat saatiin toteutettua. Tarvittavat
erikois-tarviketilaukset hoidettiin Suo-men kautta.
Mitä jäi käteen?
Paluumatka Kreikasta aloitettiin 11.5.2016 ja suunnitelmana
oli
31Rannikon Puolustaja 3 | 2016
Kansainväliset yhteisöt ja Merivoimat
-
ajaa samaa reittiä kuin tullessa-kin. Näin ollen huoltopysähdys
oli suunniteltu pidettäväksi Ma-lagassa, Espanjassa. Poikkeuk-sena
tulomatkaan, paluumatka toteutettiin yhden miehistön toi-mesta,
jota oli vielä kevennetty vähentämällä miehistöstä kuusi vaativien
tilanteiden hallintaan koulutettua merivartijaa. Mat-ka-ajaksi
arvioitin 20 päivää. Ennen Kreikasta lähtöä päätet-tiin vielä
kerrata suunnitelmat ja miehistön tehtävät mahdollises-sa
massaevakuointitilanteessa, koska aluksen suunniteltu reit-ti kulki
Sisilian eteläpuolelta lä-pi keväällä uudelleen aktivoitu-neen ja
pääasiassa kohti Italiaa suuntautuvan Keskisen Välime-ren laittoman
maahantulon rei-tin poikki. Kertaaminen ei men-nyt hukkaan, sillä
kaksi päivää
Kreikasta irrotuksen jälkeen Me-rikarhu sai Italian
meripelastus-keskus MRCC Roomalta tehtä-vän pelastaa ihmisiä
merihä-dästä Sisiliasta noin 150 mpk itään. Tehtävänannosta mat-kaa
kohteeseen oli 1,5 h. Tä-nä aikana miehistö valmistautui
suunnitelmien mukaisesti eva-kuoimaan tietojen mukaan
huo-nokuntoisesta Afrikan rannikol-ta lähteneestä
kalastusalukses-ta jopa 300 henkilöä. Merikar-hun päällikkö
määrättiin toimi-maan onnettomuuspaikan joh-tajana (OSC, On-Scene
Coor-dinator) ja paikalle saavuttaes-sa VL Merikarhun
johdettavak-si annettiin yksi rahtialus ja yksi iso risteilyalus.
Aallokon ollessa kohtuullinen, evakuoitiin Meri-karhun kahden
veneen toimesta kuuden tunnin aikana yhteen-
sä 287 henkilöä, joista viimei-simmillään raskaana ollut nai-nen
yhdessä veljensä kanssa norjalaiselle risteilyalukselle pa-rempien
hoitomahdollisuuksien johdosta. Seuraavana aamuna muut, pääasiassa
Keskisen Af-rikan valtioista lähteneet laitto-mat maahantulijat,
luovutettiin Italian viranomaisille Catanias-sa, Sisiliassa.
Paluumatkaa jat-kettiin samana päivänä ja takai-sin Helsinkiin
päästiin kiinnit-tämään aurinkoisessa säässä suunnitelman
mukaisesti tou-kokuun lopussa.
VL Merikarhu oli operaa-tiossa siirtomatkat mukaan lu-kien 145
vuorokautta, joiden aikana suoritettiin 1728 par-tiotuntia.
Yhteensä 2649 hen-kilöä oli aluksen toimenpiteiden kohteena ja
kolmessa eri tapa-
Vartiolaiva Merikarhun tekniset tiedot ja operaation
perustiedot:
Tekniset tiedot:
Pituus: 57,8, mUppoama: 1400 tLeveys: 11 mSyväys: 4,7 mNopeus:
12–15 solKoneteho: 2 x 1420 kwValmistunut: Rauman telakalta
vuonna 1994
Maksimitoimintamatka: 12 solmun nopeudella 5000 mpk
Varusteita: Valvontajärjestelmä, lämpökamera, kaksi nopeaa
venettä, lääkintähytti, satelliittiyhteys,
keinunnanvaimennusjärjestelmä
Poseidon Rapid Intervention-operaatio:
Johtovastuu: Isäntämaa Kreikan johtama
rajaturvallisuusoperaatio
EU-maiden tuki: EU:n rajaturvallisuusvirasto Frontexin
koordinoimana
Merikarhu osallistui: 25.1.–10.5.2016Miehistöä operaatiossa:
Kaksi miehistöä, á
22 rajavartiomiestä
Operaatioalue: Pääasiassa Egeanmerellä Kreikan itäisessä
saaristossa
Merikarhun päätehtävät: Rajavalvonta, rajatilanteen hallinta,
laittomien maahantulijoiden saattaminen viranomaistoimenpiteiden
kohteeksi, laittoman maahantulon järjestämisestä epäiltyjen
paljastaminen
32
Kansainväliset yhteisöt ja Merivoimat
-
uksesta otettiin kiinni neljä lait-toman maahantulon
järjestä-misestä epäilyä henkilöä, jot-ka luovutettiin Kreikan
viran-omaisille esitutkintaa varten. Kotimaassa tapahtuvaan
yhdel-lä miehistöllä operointiin verrat-tuna käyttö- ja
partiotunteja tu-li moninkertainen määrä. Tästä-kään huolimatta
yhtäkään tekni-sistä vioista johtunutta seisok-kipäivää ei
alukselle tullut. Täs-tä suurin kiitos kuuluu luonnolli-sesti
miehistöjen konehenkilös-tön ammattitaidolle ja koko ope-
raation säilyneelle pyyteettömäl-le työskentelymoraalille.
Sääolosuhteet olivat ope-raation aikana muutamia myrs-kypäiviä
ja siirtomatkojen säi-tä lukuun ottamatta suotuisia.
Kreikkalaisetkin kollegat totesi-vat kyseessä olleen
poikkeuk-sellisen sateettoman kevään. Jälkikäteen voidaan todeta
Meri-karhun soveltuvan hyvin operoi-maan rajaturvallisuustehtävissä
myös Välimerellä. Niin kuin kai-kessa toiminnassa ennakko-tiedot,
hyvin tehdyt suunnitel-
mat ja oikeat henkilöstövalinnat mahdollistavat laadukkaan
teh-tävien suorittamisen varsinkin, kun aiempaa käytännön
koke-musta ei ollut. Suunnitteluvai-heessa operaatioon osattiin
va-rautua juuri oikeanlaisella varus-tuksella ja ennakkoon
tarpeel-liseksi arveltu kahden merikel-poisen veneen ja niiden
laaduk-kaan käsittelyn merkityksen tär-keys korostui. Yhtään
lukumää-rältään pienemmällä miehistöllä operaatiota ei olisi voitu
toteut-taa menestyksekkäästi ja kai-
Rajavartiolaitoksen päällikkö kenraaliluutnantti Jaakko Kaukanen
tarkastamassa VL Merikarhun toimintaa Egeanmerellä 2.3.2016.
Rajavartiolaitoksen päällikön seurueeseen kuuluivat Suomenlahden
merivartioston ko-mentaja, kommodori Tom Hanén (vasemmalla) ja
komentajakapteeni Mikko Simola Rajavartiolaitoksen esikun-nasta
(oikealla).
33Rannikon Puolustaja 3 | 2016
-
kille mukana olleille riitti tehtä-viä. Rajavartiolaitos ja
molem-pien miehistöjen jäsenet saivat arvokasta kokemusta
pitkäkes-toisesta operoinnista kotimaan olosuhteisiin verrattuna
hyvin-kin erilaisessa toimintaympäris-tössä. Ammatillisen osaamisen
merkitys ja fyysinen sekä henki-nen jaksaminen korostuivat. Ei-kä
luonnollisesti pidä unohtaa Rajavartiolaitoksen mittakaa-vassa isoa
panostusta yhtei-seurooppalaiseen operaatioon toisen jäsenvaltion
ulkorajan valvonnan tukemiseksi. Kaikki mukana olleet saivat
elinikäistä muisteltavaa merivartiointityös-tä isoilla vesillä!
Laittoman maahantulon vaikutuksista laajemmin
Vuonna 2015 käynnistynyt en-nätyksellinen laittoman maa-hantulon
tilanne oli aiempiin vuosiin verrattuna täysin poik-keuksellinen.
Siihen ei ollut ole-massa riittäviä varautumisme-kanismeja.
Kaikilla jäsenmail-la ei ollut riittävää toimintaky-kyä, jolla
tilanteeseen olisi voi-tu vastata. Tämä johti tiettyjen jäsenmaiden
osalta omien int-ressien ajamiseen ja laittomien maahantulijoiden
hallitsematto-mat virrat etenivät Kaakkois-Eu-roopasta
Keski-Euroopan kaut-ta kohti Pohjoismaita ilman, että edelleen
siirtymiseen olisi puu-tuttu riittävällä tehokkuudella. Samalla
tuli osoitetuksi, kuinka riippuvainen EU on sitä ympä-röivien
kolmansien maiden ha-lusta torjua laitonta maahantu-loa. Toisaalta
voitiin konkreetti-sesti todeta, että EU:n ulkorajan
yli tapahtuvaan rajaturvallisuus-yhteistyöhön on tärkeää
panos-taa rakentavasti ja molempia osapuolia hyödyttävällä
tavalla.
Maahanmuuttokriisi on osoit tanut, että Suomen EU-pu heen joh
tajuuskaudella vuon-na 2006 sisäasiainneuvoston päätel minä
hyväksytty EU:n yhdennetty rajaturvallisuus on muodostanut hyvän
pohjan raja tur val li suu del le ja sen edel-leen kehittämiselle.
Yhdennetty rajaturvallisuus määritellään en-simmäistä kertaa
asetustasolla loppusyksyllä 2016 voimaantu-levassa asetuksessa
Eurooppa-laisesta raja- ja merivartiostosta. Sen muodostavat
Euroopan ra-ja- ja merivartiovirasto (Frontex) ja
rajaturvallisuudesta vastaavat jäsenvaltioiden viranomaiset. Näitä
ovat myös jäsenmaiden rannikkovartiostot niiden hoita-essa
rajavalvontatehtäviä. Täs-sä asetustasolla määriteltäväs-sä ja
nykyajan haasteiden aset-tamien vaatimusten mukaan ja-lostetussa
EU:n yhdennetyn ra-jaturvallisuuden elementeissä Suomen ja
Rajavartiolaitoksen vaikuttamistyön tulokset näky-vät vahvasti.
Myös jatkossa perusajatus säilyy samana – kukin jäsen-maa on
vastuussa ulkorajojen-sa valvonnasta. Jäsenmaita tu-etaan
operatiivisella yhteistyös-sä EU-maiden kesken. Yhteiset,
kansallisia tarpeita ja vastuuta tukevat järjestelyt palvelevat
ul-korajavalvontaa vain silloin, kun kansallisesti järjestetty
rajatur-vallisuuden perusta on kunnos-sa. Uusi asetus
Eurooppalaises-ta raja- ja merivartiostosta an-
taa uusia ja nykyistä nopeampia keinoja puuttua tilanteeseen,
mikäli joku jäsenmaista ei kan-na vastuutaan riittävän
tehok-kaasti. Suomen selkeä vahvuus on ammattimaisesti järjestetty
ulkorajavalvonta, josta huolehti-va henkilöstö on tehtäviensä
ta-salla. Rajavartiolaitoksen henki-löstö osallistuu kotimaan
ulkora-javalvonnan turvaamisen lisäk-si myös jatkossa kansalliset
tar-peet huomioiden yhteiseuroop-palaisiin
rajaturvallisuusoperaa-
34
Kansainväliset yhteisöt ja Merivoimat
-
Vartiolaiva Merikarhun miehistö järjestyneenä
Rajavartiolaitoksen päällikön tarkastukseen. Kuvassa keskellä
vartiolaivan päällikkö, kapteeniluutnantti Tuomas Luukkonen.
tioihin muualla Euroopassa ko-ko Schengen -alueen, ja samalla
myös Suomen, hyväksi.
Vuonna 2016 Rajavartio-laitos on mukana EU:n
rajatur-vallisuusvirasto Frontexin koor-dinoimissa
yhteisoperaatiois-sa noin 19 henkilötyövuoden (190 kk)
panostuksella. Valta-osa tästä tuesta (noin 11 henki-
lötyövuotta) käytetään Kreikas-sa toimeenpantaviin
yhteisope-raatioihin. Tässä kokonaismää-rässä ovat mukana
vartiolai-va Merikarhun merkittävän pa-nostuksen lisäksi
PV-08-luokan partioveneen osallistum