Tavoitteena nolla tapaturmaa rakennusteollisuudessa 2020

Tavoitteena nolla tapaturmaa rakennusteollisuudessa 2020

Rakennusteollisuus RT ry:n kannanotto 2010

K u l m a K i v e t t y ö t u r va l l i s u u d e n K e h i t t ä m i s e s s ä

v u o s i l l e 2 0 1 0 – 2 0 1 5

1. Investointi työturvallisuuteen kannattaa aina

2. Taitava tilaaja asettaa tavoitteet ja luo edellytykset turvallisuudelle

3. Turvallisuus alkaa minusta -asenne jokaisen ohjenuoraksi

4. Koulutus luo perustan turvalliselle työskentelylle

Työturvallisuuskannanoton on valmistellut Rakennusteollisuus RT ry:n agendatyö-ryhmän ja turvallisuusasiain asiantuntijaryhmän jäsenistä koostunut asiantuntija-ryhmä, johon kuuluivat seuraavat henkilöt:

Leo Hepola SRV Kalusto OyJohanna Aarnio Lemminkäinen OyjMarko Kilpeläinen Peab OyJari Korpisaari SRV Yhtiöt OyjTeppo Lainio Rudus OyAntti Leino Skanska OyTapio Leinonen Terramare OyJussi Markkanen JM RakentamisturvaJukka Moilanen Lujatalo OyTimo Mäki Rautaruukki OyjTahvo Pekkinen Maanrakennusliike E. M. Pekkinen OyTimo Pinomäki VR Track OyHarri Savolainen NCC Rakennus OyVille Sivunen YIT Rakennus OyJukka-Pekka Soila NHK Rakennus OyJuha Suvanto NCC Rakennus OyMarkku Utriainen Rakennusosakeyhtiö Hartela

Valmisteluun ovat Rakennusteollisuus RT ry:n liittoyhteisöstä osallistuneet

Pertti Aaltonen LVI-Tekniset Urakoitsijat LVI-TU ryMikko Ahtola Kattoliitto ryOlli Hämäläinen Rakennustuoteteollisuus RTT ryTapio Kari Rakennusteollisuus RT ryTapani Karonen Infra ryKim Kaskiaro Talonrakennusteollisuus ryMika Kortene Infra ryReijo S Lehtinen Talonrakennusteollisuus ryMarkku Leino Teräsrakenneyhdistys ryJuha Luhanka Rakennustuoteteollisuus RTT ryHannu J.Mäkinen Talonrakennusteollisuus ryJuha Mäntynen Rakennusteollisuus RT ryAhti Niskanen Talonrakennusteollisuus ryVille Wartiovaara Talonrakennusteollisuus ry

Kannanoton on kirjoittanut Talonrakennusteollisuus ry:n asiamies Ahti Niskanen.

Graafinen suunnittelu: Keto Design • Kuvat: Jyrki Vesa • Vammalan Kirjapaino Oy, Sastamala 2010

Työturvallisuuskannanoton rakentajat

Rakennusteollisuus RT ry:n hallitus asetti vuoden 2010 alussa ta-voitteen, jonka mukaan liiton eri toimialojen jäsenyritysten tu-

lee saada työtapaturmat minimiin vuoteen 2020 mennessä. Nolla tapaturmaa -tavoitteen toteutuminen edellyttää kaikkien ra-

kennusalalla toimivien ja työskentelevien sitoutumista ja yhteistyötä rakennuttamisesta ja suunnittelusta lähtien. Sitoutuminen nolla tapa-turmaa -ajatteluun ja sen edellyttämään toimintatapaan on keskeistä. Nolla tapaturmaa -ajattelun tulee ulottua yrityksen johdosta aina jo-kaisen aliurakoitsijan viimeiseen työntekijään saakka.

Tämä kannanotto sisältää työturvallisuuden kehittämisen keskeiset alueet eli kulmakivet ajanjaksolle 2010–2015, jolle on laadittu myös erillinen toimintasuunnitelma.

Helsingissä 7.12.2010

Tarmo PipattiToimitusjohtaja

Rakennusteollisuus RT ry

Esipuhe

4 | Tavoitteena nolla tapaturmaa rakennusteollisuudessa 2020

1. Investointi työturvallisuuteen kannattaa aina

h y v ä t K ä y t ä n n ö t

Yrityksen ylimmän johdon tulee ai-dosti sitoutua työturvallisuuden

parantamiseen ja toimia itse esimerkki-nä. Hyvin johdetuissa yrityksissä on ym-märretty työtapaturmien ja ammattitau-tien aiheuttamat merkittävät taloudelliset menetykset sekä henkiset ja ruumiilliset kärsimykset. Näissä yrityksissä johto on sisäistänyt sen, että hyvä työturvallisuus ja tapaturmien vähentyminen parantavat myös yrityksen taloudellista tulosta. Työ-terveys ja työturvallisuus on osa yrityksen yleistä johtamista ja liiketoimintaproses-seja. Tällöin myös yhteiskunnalle tapa-turmista aiheutuva kustannus pienenee.

Tavoitteelliseen turvallisuusjohtami-seen sisältyy keskeisenä periaatteena en-nakoivan nolla tapaturmaa -ajattelun vie-minen osaksi koko organisaation päivit-

Yrityksen ylin johto asettaa työturval-lisuustoiminnalle tavoitteet ja mittarit, joilla seurataan työturvallisuuden kehittymistä. Työturvallisuusasioita käsitellään osana yrityksen toiminnan johtamista. Niiden onnistumista arvioi-daan samalla tavalla kuin taloudellista tulosta, laatua ja asiakastyytyväisyyttä.

täistä toimintaa alihankintaverkosto mu-kaan luettuna. Pääurakoitsijan tulee vel-voittaa urakkasopimuksissa aliurakoitsi-joita noudattamaan yrityksen tai asiak-kaan edellyttämiä työturvallisuusperiaat-teita ja -käytäntöjä.

Kaikki työtapaturmat ja uhkaavat vaa-ratilanteet tulee tutkia välittömästi. Tut-kinnassa selvitetään tapaturmaan tai vaa-ratilanteeseen johtaneet syyt sekä etsitään oikeat ja tarkoituksenmukaiset toimen-piteet vastaavien tilanteiden ennalta eh-käisemiseksi. Yhtä tärkeätä on tutkia ja selvittää tapaturmien ja vahinkojen aihe-uttamat kustannukset ja muut haitat. Tä-män kokonaisuuden ymmärtäminen aut-taa johdon lisäksi myös muuta henkilös-töä näkemään työturvallisuustyön merki-tyksen.

Henkilöstölle tulee antaa mahdolli-suus vaikuttaa, ja sitä tulee kannusta työ-turvallisuuden parantamiseen. Vääriä toi-mintatapoja ja laiminlyöntejä ei tule ke-nenkään ”hiljaisesti hyväksyä”, vaan jo-kaisen tulee puuttua havaitsemiinsa epä-kohtiin välittömästi.

Hyviä käytäntöjä ja kokemuksia tulee jakaa ja niiden käyttöä edistää. Työturval-lisuuteen ja tapaturmien ehkäisyyn liitty-vä sisäinen ja ulkoinen viestintä on olen-nainen osa osaavan ja eettisesti toimivan

Rakennusteollisuus RT ry:n kannanotto 2010 | 5

yrityksen toimintaa. Myös turvallisuus-tason mittaaminen erilaisilla työturvalli-suuskilpailuilla on hyvä tapa edistää hy-vien käytäntöjen leviämistä nykyistä laa-jemmin yrityksiin ja työpaikoille.

Kun ikäluokat pienenevät, yritykset joutuvat hakemaan keinoja ja mahdol-lisuuksia henkilöstön työurien pidentä-miseen. Työurien jatkaminen edellyttää, että kaikki osapuolet sitoutuvat työhy-vinvoinnin, työssä jaksamisen ja työergo-nomian edistämiseen. Työkykyä on yllä-pidettävä ja työkyvyn heikentymistä eh-käistävä koko työuran ajan.

Fa K ta a :

• Johdollaonmenestyksenavaimet.• Nollatapaturmaaonmahdollista.• Kaikkitapaturmatjavaaratilanteet pitää tutkia.• Työturvallisuusonosayrityksen julkista kuvaa.• Työkykyäonylläpidettäväkoko työuranajan.


Eettisesti oikein toimiva tilaaja – olipa tilaaja tuotantoketjun missä osassa tahansa – haluaa tuotteen tai palve-lun, joka on tuotettu ilman työtapatur-mia. Tämä on taloudellisesti edullisin vaihtoehto. Turvatakseen rakennus-hankkeensa toteutuksen turvallisesti tilaaja asettaa itselleen ja yhteistyö-kumppaneilleen selkeät vaatimukset ja tavoitteet työturvallisuudelle ja ta-paturmien torjumiselle. Tilaaja seuraa asettamiensa tavoitteiden toteutumis-ta ja puuttuu välittömästi havaitse-miinsa poikkeamiin.


Yhteisen rakennustyömaan velvoit-teet koskevat kaikkia rakennustyö-

maan osapuolia. On tärkeää, että myös tilaaja edistää omalla toiminnallaan ra-kennushankkeen turvallista toteutusta koko tuotantoketjussa.

Tilaaja huolehtii hankkeen valmistelun ja suunnittelun aikana työturvallisuusasi-oiden ennakoinnista ja järjestelmällisestä huomioon ottamisesta ja luo edellytykset hankkeen turvalliselle toteutukselle. Ra-kennusaikana keskeisin toimija työtur-vallisuusasioissa on päätoteuttaja.

2. Taitava tilaaja asettaa tavoitteet ja luo edellytykset turvallisuudelle

Tilaajalla on taloudellisten perusteiden lisäksi eettiset perusteet huolehtia hyväs-tä turvallisuusjohtamisesta. Pelkkä lakiin kirjattujen minimivaatimusten toteutta-minen ei enää riitä, vaan tilaajalla on ol-tava halua huolehtia työturvallisuudesta.

Halpa hinta ei saa olla tilaajan ainoa peruste urakoitsijan tai toimittajan valin-nassa. Osaaminen ja näytöt työn turval-lisesta toteutuksesta nousevat keskeiseen asemaan muiden kilpailutekijöiden rin-nalle. Turvallinen työskentely on jokaisen oikeus ja velvollisuus. Tapaturmaton työ-maa ja työpaikka on arvo, jota myös ti-laajan asiakas arvostaa.

Eettisesti toimiva tilaaja on aidosti kiinnostunut urakoitsijan ja tämän tuo-tantoketjun tapaturmien määristä ja nii-den kehittymisestä. Tilaaja edellyttää li-säksi näyttöjä yrityksen laatimista turval-lisuutta edistävistä tavoitteista, toiminta-periaatteista ja menettelyistä sekä niiden toteutumisesta.

Rakennusalan työturvallisuuden pa-rantamisen kannalta on tärkeää, että työ-turvallisuustoiminnassa kaikilla toimi-joilla on mahdollisimman yhdenmukai-set korkeatasoiset tavoitteet ja käytännöt sekä keskenään vertailukelpoinen mitta-risto. Työturvallisuustoiminnan ja sen ta-son ei pidä eri yrityksissä poiketa suuresti toisistaan.


Työturvallisuusvelvoitteiden hoitami-sessa ei pelkkä säännösten minimitason täyttäminen ole riittävää. Viranomais-toiminnassa valvontakäytäntöjen ja me-nettelytapojen tulee olla yhdenmukaiset koko maassa.

Fa K ta a :

• Taitavatilaajaonaidostisitoutunut ja tavoitteellinen.• Ilmantapaturmiavalmistettutuote ja tuotettu palvelu on edullisin.• Turvallisuusonkeskeinenkilpailu- tekijä.• Halpahintaeioleainoaperusteura- koitsijan ja toimittajan valinnassa.• Kokoalanonotettavakäyttöön yhdenmukaisettyöturvallisuus- käytännöt.


Asenteiden muuttaminen ja henkilös-tön sitouttaminen työturvallisuuteen on pitkäjänteistä toimintaa. Turvallis-ten työtapojen saattaminen osaksi jokaisen työmaalla ja työpaikalla toi-mivan työtä lähtee työturvallisuudelle asetettujen tavoitteiden viestimisestä ja perustelemisesta. Jokaisen on tärkeä ymmärtää, miksi tavoitteet on asetettu ja miksi niiden toteutumista seurataan ja puutteisiin tai laiminlyön-teihin puututaan välittömästi.


Henkilöstö on tärkein voimavara ra-kentamisessa myös turvallisuus-

asioissa. Henkilöstön ja johdon suhtau-tuminen työturvallisuuteen näkyy työ-tavoissa ja turvallisuustoimenpiteissä, työmaiden ja työpaikkojen ulkoisessa il-meessä sekä työkohteiden siisteydessä ja järjestyksessä.

Johto ohjaa ja parantaa toiminnan laa-tua yhdessä henkilöstön kanssa myös työ-turvallisuusasioissa. Ennen kaikkea joh-don itsensä tulee toimia esimerkkinä tur-vallisuus alkaa minusta -periaatteen mu-kaisesti.

Työturvallisuutta kehitettäessä on tär-keä ymmärtää asenteiden merkitys. Hen-kilöstön asenteet joko edistävät tai hi-dastavat halutun tavoitteen toteutumis-

ta. Jokaisen henkilön asenne toimialaa tai omaa työtä kohtaan muodostuu pääasi-assa omakohtaisten kokemuksien kaut-ta. Lisäksi asenteeseen vaikuttaa alan jul-kinen kuva.

Asenteiden muuttaminen on haasteel-lista työtä. Hyvä tapa vastata tähän haas-teeseen on antaa henkilöstölle mahdolli-suus vaikuttaa sekä alan että oman työnsä työturvallisuuden parantamiseen. Henki-löstö tulee ottaa mukaan havainnoimaan vaaratilanteita. Tällöin rakennustyömaan ja työpaikan työnjohto ja työntekijät yh-dessä tunnistavat ja arvioivat vaaroja ja pyrkivät löytämään keinot niiden poista-miseksi.

On tärkeä käydä lävitse esiintyneet uhkaavat vaaratilanteet sekä sattuneet va-kavat tapaturmat ja hakea yhdessä paran-nuskeinoja vastaavien tilanteiden vält-tämiseksi. Myös säännöllisesti tehtävien työturvallisuusmittausten tulokset tulee kertoa henkilöstölle. Tarkastuksissa ha-vaitut poikkeamat tulee käydä henkilös-tön kanssa läpi ja puutteet tai väärät toi-mintatavat korjata välittömästi.

Tavoitteellisen turvallisuusjohtami-sen ohella yrityksen koko henkilöstö pi-tää aktivoida aloitteellisuuteen ja oman toiminnan kehittämiseen. Kaikkia tulee kannustaa turvallisiin työtapoihin, ja kai-kilta tulee edellyttää henkilökohtaisten suojainten käyttöä.

Työturvallisuus on osa ammattitaitoa. Henkilöstön tulee voida soveltaa ja edel-

3. Turvallisuus alkaa minusta -asenne jokaisen ohjenuoraksi


leen kehittää oppimiaan työturvallisuus-käytäntöjä työskennellessään eri yrityksis-sä ja työkohteissa. Hyvistä ja turvallisis-ta työtavoista annetaan palautetta. Myös hyvistä ideoista ja innovaatioista palkit-seminen motivoi ja sitouttaa turvalliseen työskentelyyn.

Usein onnettomuuden taustalla on monta tekijää: vaaratekijöistä ei ole ker-rottu, niitä ei ole poistettu, niitä ei ole huomattu, niistä ei ole välitetty tai louk-kaantumiselta suojaavia henkilösuojaimia ei ole käytetty. Vaaratekijäksi katsotaan myös henkilökohtainen riskinotto ja sen salliminen.

Työturvallisuus alkaa minusta -peri-aatteen noudattaminen omassa työssä on osa ammattitaitoa.

Fa K ta a :

• Ammattilaisenakäytänhenkilö- suojaimia!• Huolehdinmyöstyötoveristani!• Tiedotan,motivoinjaperustelen!• Puutunepäkohtiin!• Enhyväksyriskinottoa!


Rakennusalan työtehtäviin liittyy pal-jon turvallisuusriskejä. Koko raken-nusalan koulutusta tulee tehostaa työturvallisuusasioiden osalta. Työtur-vallisuusopetuksen liittäminen entistä tiiviimmin alan ammattikoulutukseen parantaa alalle tulevan henkilöstön osaamista työturvallisuusasioissa ja kykyä nähdä työturvallisuus osana ammattitaitoa. Yritysten ja oppilaitos-ten välisellä yhteistyöllä edistetään opetuksen vastaavuutta käytännön tarpeisiin.


Rakennusalasta ja sen vahvuuksista tulee tiedottaa ammatinvalinnan

kynnyksellä oleville nuorille. Nuorten asenteet toimialaa kohtaan muovautuvat alan julkisen kuvan ja henkilöiden oma-kohtaisten kokemuksien kautta. Nuoret tulevat mielellään alalle, jossa työnteki-jöistä huolehditaan.

Rakennusyritykset ja tuotantolaitok-set tarvitsevat menestyäkseen työturvalli-suusasiat sisäistäneitä alan ammattilaisia. Henkilöstöllä on oltava riittävät valmiu-det ja edellytykset ennakoivaan työtur-

vallisuustyöhön ja mahdollisuudet työssä oppimiseen työturvallisuusasioissa.

Työturvallisuuskortti tulee olla jokai-sella. Alan yritysten velvollisuutena on varmistaa, että niiden henkilöstö ylläpi-tää työturvallisuusosaamistaan koko työ-uran ajan. Taitoja on jatkuvasti ylläpidet-tävä täydennyskoulutuksen avulla.

Työvoiman ja palvelujen vapaa liik-kuvuus Euroopan unionin alueella tuo uusia haasteita yrityksiin, työpaikoille ja rakennustyömaille. Ne ovat yhä enem-män monikulttuurisia työyhteisöjä, jois-sa työskentelee useita eri kansallisuuksia. Kaikkien työntekijöiden huolellinen pe-rehdyttäminen on entistä vaativampi teh-tävä. Perehdyttämisen jatkona tulee aina olla riittävä työhönopastus.

Työpaikoilla ja rakennustyömailla tar-vitaan yhteinen kieli, sillä jokaisen niillä työskentelevän tulee ymmärtää annetut ohjeet ja määräykset sekä työn vaara- ja haittatekijät. Kaikkien työmaalla ja työ-paikalla työskentelevien on kyettävä vies-timään ymmärrettävästi toistensa kanssa.

Työyhteisön monikulttuurisuus on otettava entistä enemmän huomioon yri-tysten, työpaikkojen ja työmaiden vies-tinnässä sekä kaikkien työntekijöiden koulutuksessa ja perehdytyksessä.

4. Koulutus luo perustan turvalliselle työskentelylle


Fa K ta a :

• Opetusluoperustantyö- turvallisuudelle.• Työturvallisuusonosaalan julkista kuvaa.• Turvallinentyöskentelytapa on osa ammattitaitoa.• Työpaikatovatmonikulttuurisia työyhteisöjä.• Yhteinenkielionperusedellytys turvalliselletyöskentelylle.

www.rakennusteollisuus.fi

Rakennusteollisuus RT ry edistää rakennusalan työtur-vallisuutta

• antamalla asiantuntija-apua työturvallisuusasioissa• osallistumalla koulutuksen, kampanjoiden ja kilpailujen järjestämiseen• osallistumalla viranomaissäännösten ja ohjeiden valmisteluun• kokoamalla ja ylläpitämällä ajantasaista työturval- lisuusohjeistoa• valmistelemalla ohjeita yrityksille, toimipaikoille ja työmaille.

Rakennusteollisuus RT ry on rakennusalan elinkeinopo-liittisten ja työmarkkina-asioiden edunvalvoja.

RT-liittoyhteisöön kuuluvat Keskusliitto ja viisi toi-mialaa: Talonrakennus, Tuoteteollisuus, Infra, Pinta ja Tekninen urakointi.

Tavoitteena nolla tapaturmaa rakennusteollisuudessa 2020

Documents