tammikuu 2001 - Nordic Investment Bank · 2008-07-10 · 3 NIB BULLETIN TAMMIKUU 2001 Sisältö Pohjoismaiden Investointipankin asiakaslehti ilmestyy englanniksi, ruotsiksi, suomeksi

bulle

tin tamm

ikuu 2001

2

NIB BULLETIN TAMMIKUU 2001

käytännön tasolla. Työ voitaisiin aloittaa talouden alalta. Yhteis-työhön voisi kuulua alueen liikenne- ja viestintäjärjestelmien jakoko infrastruktuurin laadullinen parantaminen. Itämeren ympä-ristötuhojen estäminen on yhteinen asia. Panostukset rajat ylittä-vään kauppaan ja investointeihin ovat tarpeen alueen kasvumah-dollisuuksien kehittämiseksi. Toinen tärkeä ala, jonka kehitys onolennaista Pohjoismaidenja Baltian kannalta, on ra-hoitusala.

Jotta turvattaisiin Itä-meren alueen myönteisentaloudellisen kehityksenjatkuminen, on eri kansain-välisten ja paikallisten ra-hoituslaitosten välisen yh-teistyön lisäksi pyrittävä tii-viimpään alueelliseen yh-teistyöhön.

Pohjoismaiden etujenmukainen lähialueiden va-kaus vaatii yhteisiä toimen-piteitä. Pohjoismaiden jaBaltian on tehtävä yhteis-työtä laajentumisprosessinturvaamiseksi ja vahvistettava hakijamaiden mahdollisuuksia ke-hittää Pohjoismaille keskeisiä arvoja ja kykyä toimia menestyk-sekkäästi EU:n jäseninä. Edellytyksenä on, että nyt vallitseva erään-lainen holhoussuhde Baltiaan päättyy ja saadaan aikaan toimivayhteistyö yhtäläisin ehdoin. On muutettava sitä lähialuepolitiik-kaa, jota on harjoitettu vuodesta 1995 Viron, Latvian, Liettuan,Luoteis-Venäjän ja pohjoisten napa-alueiden suhteen.

Lähitulevaisuudessa Viron, Latvian ja Liettuan siirtymävaihepäättyy ja EU-jäsenyys lähenee. Tämä vaihe kestää muutamanvuoden. Sen aikana ne tarvitsevat pohjoismaisten naapureidensatukea.

Koko Itämeren alue on kasvualue, jolla on suuret mahdolli-suudet tulevaisuudessa. Pohjoismaiden Investointipankki haluaatukea Baltian myönteistä kehitystä, ja siksi pankin on tarpeensyventää yhteistyötään Baltian maiden kanssa helpottaakseen tär-keiden infrastruktuurihankkeiden ja rajat ylittävien inves-tointien rahoitusta.

Jón Sigurðsson

Sen jälkeen kun Baltian maat itsenäistyivät uudelleen 1990-luvunalussa, Pohjoismaat ovat tehneet yhteistyötä niiden kanssa pääasi-assa pohjoismaisen lähialuestrategian puitteissa, joka on käsittänytmyös Luoteis-Venäjän.

EU:n tulevan laajentumisen edellä on aika pohtia pohjois-maista yhteistyötä uudelleen unionin jäsenyyttä hakeneiden mai-den osalta. Lähialueyhteistyö on keskitettävä tärkeisiin hankkei-siin ja aloihin: ympäristö, infrastruktuuri, kunta-ala, kansalaisyh-teiskunta sekä talous ja kauppa.

Pohjoismaiden Investointipankki on ollut mukana toiminnas-sa sekä Baltian investointiohjelman (BIP) kautta, joka käynnistyivuonna 1992 ja pääsi varsinaisesti käyntiin vuonna 1994, ettäprojekti-investointiluottojen kautta, joita on myönnetty suureh-koihin yksittäisiin hankkeisiin lähinnä infrastruktuurisektorilla.NIBillä oli kaksi tehtävää BIP:n yhteydessä. Ensimmäinen oli tek-nisen avun ja oman pääoman järjestäminen pieniä ja keskisuuriayrityksiä varten tarkoitettujen rahoituslaitosten perustamiseksi.Toinen oli suora lainarahoitus sekä Baltian maiden että Pohjois-maiden kannalta kiinnostaville pienille ja keskisuurille yrityksille.Lainat myönnettiin yleensä suoraan yrityksille, mutta osa myöspaikallisten rahoituksen välittäjien kautta; lähinnä kyseeseen tuli-vat ne kolme investointipankkia – yksi joka maassa – joiden pe-rustamiseen ja kehittämiseen NIB osallistui.

Vuonna 1996 Pohjoismaiden pääministerit päättivät, ettäNIBin olisi perustettava erityinen lähialueiden ympäristöinves-tointiluotto-ohjelma (MIL), jonka painopisteenä olisi Baltia. Nämäkaksi erityisohjelmaa, BIP ja MIL, joille molemmille Pohjoismai-den hallitukset ovat antaneet erityiset takeet, ovat olleet erittäinhyödyllisiä.

Nyt kun BIP-ohjelma on loppunut ja MIL-luotot on hyö-dynnetty lähes kokonaan, on NIBin sekä Viron, Latvian ja Liettu-an suhteiden aika muuttua tavanomaisiksi liikesuhteiksi. BIP:ntavoitteena oli tukea talouden yksityisen sektorin kehitystä Balti-an maissa ja luoda uudelleen taloudelliset suhteet Baltian ja Poh-jolan välille. Molemmilla aloilla on otettu suuria edistysaskelia.NIB osallistui paikallisten pankkien toimintaan Baltiassa tavoit-teenaan auttaa perustamaan pankkeja, jotka voitaisiin yksityistääomin voimin. Näin on nyt tapahtunut.

Alueellinen yhteistyö Pohjois-Euroopan maiden välillätulee entistä tärkeämmäksi, kun ehdotettu EU:n laajentuminentoteutuu. Unioni, jossa on lähes kaksi kertaa niin paljon jäseniäkuin nyt, edellyttää uusia alueellisen yhteistyön malleja. Maiden,joilla on yhteisiä intressejä, on pystyttävä löytämään yhteinensävel tullakseen kuulluiksi laajemmassa eurooppalaisessa yhteydes-sä. Alueellista yhteistyötä on lisättävä, ei vähennettävä, pohjoisenulottuvuuden vahvistamiseksi unionissa ja koko Euroopassa.

Pohjoismainen yhteistyö on esimerkki hyvin toimivasta alu-eellisesta yhteistyöstä, jossa on mukana sekä EU:n että Natonjäsenvaltioita ja niiden ulkopuolisia valtioita. Tämä edistää vah-vemman ja turvallisemman Euroopan luomista. Pohjoismaistakontaktiverkkoa on laajennettu asteittain Baltian suuntaan muttatehtävää on vielä paljon. Pohjoismais-balttilainen yhteistyö vaatiiinstituutioiden vahvistamista ja puitteiden edelleen kehittämistä

Yhteistyö syveneeidässä

Toimitusjohtajan katsaus

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

3


Sisältö

Pohjoismaiden Investointipankin asiakaslehti ilmestyy englanniksi,

ruotsiksi, suomeksi ja tanskaksi.

Toimitus:

Jamima Löfström, päätoimittaja

Linda Hintze

Gunilla Nyman

Pamela Schönberg

Taitto: Lowe Lintas & Partners, Helsinki

Paino: Nomini, Helsinki

Julkaisija: Pohjoismaiden Investointipankki

Pääkonttori: Fabianinkatu 34, Helsinki

Postiosoite: PL 249, 00171 Helsinki

Puhelin: +358 9 18001

Telefax: +358 9 1800 210

Internet: www.nibank.org

Sähköposti: [email protected]

Osoitteenmuutokset: Puhelin +358 9 1800 294

NIB bulletin tammikuu 2001

Dettifossin vesiputous Pohjois-Islannissa.

Kan

nen

kuva

: Pál

l Ste

fáns

son.

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

2 Toimitusjohtajan katsaus:

Yhteistyö syvenee idässä

NIB ja ympäristö:

4 Aktiivista työtä Itämeren puolesta

7 Jätevesipuhdistusta Pietarissa

8 Luxo ASA – ergonominen valaisinmuotoilu

10 Ympäristöystävällisempää muovituotantoa

11 Islantilaiset yritykset kansainvälistyvät

12 Uusia mahdollisuuksia NIBille Aasiassa

14 Panoraama – pohjoismaisia luontokuvia

16 Baltia: Satamaprojekti Klaipedassa

17 Vettä Turkin kuiville tasangoille

18 NIB netissä

19 Varainhankinta-uutisia

20 Pohjoismaista kulttuuria: tanssi- ja musiikkiteos Baldur

23 NDF: Uusi infrastruktuurirahasto Afrikalle

24 Ajankohtaista

26 NIBin toiminta

27 NIBin osavuosikatsaus

4


Aktiivista työtäItämeren puolesta

Mitkä ovat sinun tärkeimmät tehtäväsi NIBin ympäristöanalyy-tikkona?

– Kaikille NIBiin tuleville lainahakemuksille tehdään laajaympäristöanalyysi. Ympäristöanalyytikoiden päätehtävänä on käy-dä kunkin lainahakemuksen osalta läpi kyseisen hankkeen ympä-ristövaikutukset, tutkia, mitä on tehty tarpeettomien kielteistenvaikutusten välttämiseksi, ja tarkistaa, että hankkeella on kaikkitarvittavat luvat. Sen jälkeen laadimme ympäristöanalyysin, jokaliitetään lainahakemuksen mukaan pankissa tapahtuvaa jatkokäsit-telyä varten. Jos ympäristökysymyksiä ei ole hoidettu hyväksyttä-vällä tavalla, pankki voi kieltäytyä osallistumasta hankkeeseen.

Ympäristökysymyksillä on yhä keskeisempi asema

NIBin toiminnassa. Pankin ympäristötoimintoja on

koordinoinut jo vuodesta 1994 ruotsalainen Roland

Randefelt, NIBin ensimmäinen ympäristöanalyy-

tikko. Itämeren tulevaisuus ja maailmanlaajuinen

ilmaston lämpeneminen ovat kysymyksiä, jotka ovat

lähellä hänen sydäntään. NIB-bulletinin toimittaja

tapasi Roland Randefeltin heti syksyllä järjestetyn

Haagin suuren ilmastokokouksen jälkeen.

NIB on osallistunut usean tuulivoimahankkeen rahoitukseen. Tuulivoimasta voi tulla entistä tärkeämpi tulevaisuuden energiahuollon kannalta.

Kuv

a: E

rkki

Val

li-Ja

akol

a.

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

NIB ja ympäristö

5


– Mutta on minulla monia muitakin tehtäviä. Seuraan ympä-ristöalan yleistä kehitystä ja annan omille työntekijöillemme jaasiakkaillemme koulutusta ympäristöasioissa. Lisäksi pankki osal-listuu merkittävällä tavalla kansainväliseen toimintaan, esim. ym-päristönsuojeluun Barentsin ja Itämeren alueilla.

Tarkoittaako tämä sitä, että olet pankin ympäristöpoliisi?– Toivottavasti ei. Olen sitä mieltä, että kunkin maan valvonta-

viranomaisten on huolehdittava valvonnasta itse. Osassa niistämaista, joiden hankkeissa olemme mukana, valvonta ei kuitenkaantoimi kovin hyvin. Kyse voi olla resurssien puutteesta tai siitä,että maan lainsäädäntö on vanhentunutta ja siinä on moniaporsaanreikiä. Rahoittajana meidän tulee silloin esittää kriittisiäkysymyksiä siitä, kuinka ympäristöasioita hoidetaan hank-keidemme yhteydessä. Parhaassa tapauksessa saamme käännettyähanketta parempaan suuntaan ja pystymme pienentämään omialuottoriskejämme, jotka johtuvat suorista ympäristöriskeistä.Nämä ympäristöriskit voivat joskus olla melko suuria.

Onko pankki kärsinyt luottotappioita ympäristövahinkojen takiatai tapahtuuko sellaista, että pankki kieltäytyy osallistumastahankkeeseen ympäristöön liittyvien puutteiden vuoksi?

– Onneksi NIB on tähän mennessä säästynyt ympäristövastui-den aiheuttamilta luottotappioilta, aivan kuten pankki on vältty-nyt melko hyvin muiltakinluottotappioilta. Monet asiak-kaistamme ovat kylläkin kär-sineet tappioita vanhojen ym-päristösyntien takia; kyse onollut esim. vanhoista, vuota-vista kaatopaikoista, jotka onkunnostettava.

– Ja totta kai me toisinaankieltäydymme osallistumasta.Pari vuotta sitten emme suos-tuneet rahoittamaan uutta öl-jyterminaalia Itämeren alueel-la, koska ympäristönsuojelu-kysymysten hoidossa oli suuria puutteita. Hanke olisi mm. ollutHELCOMin erään suosituksen vastainen, jonka mukaan kaikissaItämeren satamissa on oltava öljypitoista jätettä vastaanottava laitos.Samalla tavoin olemme odottavalla kannalla Itämeren alueellesuunnitellun uuden sataman suhteen, joka aiotaan rakentaa tärke-än luonnonsuojelualueen lähelle.

Kertomasi esimerkit liittyvät Itämereen. Mitä Itämeri ja sen ym-päristö merkitsevät NIBille?

– Pankin viidestä omistajasta kolmen – Tanskan, Ruotsin jaSuomen – pinta-alasta suuri osa on Itämeren rannikkoa. Se onyhteensä yhdeksän maan ja lähes 100 miljoonan ihmisen yhteinenmeri. NIBille Itämeren alue on erittäin tärkeä, ei ainoastaan ym-päristön suhteen vaan yleisen kehityksen kannalta. Se on yhteinenkotimme, meri yhdistää meidän maamme. Siksi NIB työskenteleeaktiivisesti Itämeri-kysymysten parissa. Pankki on myöntänyt liki-määrin kahden miljardin euron arvosta lainoja yli 150 ympäristö-hankkeeseen Itämeren alueella.

Millaisia ympäristöhankkeita pankki rahoittaa?– Hankkeet liittyvät sekä prosessiteollisuuden että kuntien

jätevedenpuhdistukseen, jätehuoltoon, voimalaitosten savukaasu-jen puhdistukseen, kaukolämpöön, polttoaineen vaihtamiseen, te-ollisten prosessien modernisointiin ynnä muuhun. Ympäristöhank-keidemme kirjo on erittäin suuri. Vuonna 2000 NIB myönsi en-simmäisen lainan maatalouden ympäristöinvestointeja varten. Ky-seessä oli 25 miljoonan euron, eli 210 miljoonan Ruotsin kruu-nun, laina ruotsalaisten maanviljelijöiden omistamalle rahoituslai-tokselle Landshypotekille. Landshypotek lainaa varojamme edel-

leen maanviljelijöille suoriaympäristöinvestointeja varten,joiden tarkoituksena on vä-hentää ravinteiden, lähinnä fos-forin ja typen, kulkeutumistavesistöihin ja estää mm. torjun-ta-aineiden leviämistä ympä-ristöön.

– Entistä merkittävämpirooli tulee olemaan tuulivoi-malla. Ensimmäistä kertaaNIBiltä on myös tiedustelturahoitusta ”aurinkovoimalaa”varten. Tulevaisuudessa uusiu-

tuviin energialähteisiin liittyvät hankkeet tulevat varmasti lisään-tymään.

NIB ja HELCOM

Roland Randefelt on toiminut vuodesta 1995 pankin edustajanaItämeren suojelukomission toimeenpanevassa elimessä (HEL-COM PITF), ja vuodesta 1997 hän on ollut Itämeren alueenAgenda 21-ohjelman, Baltic Agenda 21:n (usein pelkästään BA21),parissa työskennelleen työryhmän jäsenenä.

Kansainväliset tehtäväsi ovat varmasti mielenkiintoinen näköala-paikka, josta käsin saa tietoa ympäristötyöstä monilla eri tahoilla.Mitä kysymyksiä olette ottaneet esiin näissä ryhmissä?

– Ennen kaikkea kysymys on ympäristöalan ja rahoitusalanvälisen kuilun umpeen kuromisesta. Usein saamme kuulla, ettävain rahaa ”puuttuu”. Kun sitten tutkimme tarkemmin hankkeita,huomaamme, että ne ovat useimmiten tarpeettoman kalliita japitkälle meneviä. Pankkina haluamme saada aikaan suurimmanmahdollisen päästövähennyksen investoitua rahasummaa kohti.Avainsana on kustannustehokkuus.

– Ongelmana ei ole lainavarojen puute vaan se, ettei ole hyviä,

Ympäristöanalyytikko Roland Randefelt toimii aktiivisesti Itämeren tulevaisuu-

den puolesta.

Kuv

a: M

atia

s U

usik

ylä

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

NIB ja ympäristö

NIB on myöntänytlainoja yli 150

ympäristö-hankkeeseen

Itämeren alueella

6


oon ottamista. Pohjoismaille, joissa on paljon metsää, on tärkeää,että metsät voidaan lukea hiilinieluiksi, koska ne sitovat tehok-kaasti hiilidioksidia. Se, kuinka paljon metsää ne voivat lukea hy-väkseen, on kuitenkin vielä epäselvää. Metsissä on nimittäin eroa:esim. nuori metsä sitoo hiiltä paremmin kuin vanha tai täysikas-vuinen metsä.

– Samaan aikaan Itä-Euroopan valtioita hyödyttää ns. hot air,päästötavoitteiden alitus: niiden päästöt ovat vähentyneet valtavas-ti vuoden 1990 jälkeen, koska suunnitelmataloudet luhistuivatNeuvostoliiton hajottua. Jos näitä päästöoikeuksia saisi myydä va-paasti, Itä-Euroopan valtiot pystyisivät kahmimaan itselleen suu-ren määrän rahaa, joka ei kuitenkaan vähentäisi päästöjä. Päästöoi-keuksien kaupan perusajatuksenahan oli päästöjen vähentäminen.

– Olen ikävä kyllä melko pessimistinen ilmastonmuutoksensuhteen. Tieteellisten arvioiden mukaan hiilidioksidipäästöjä olisivähennettävä ainakin 60 prosenttia, jotta sillä olisi vaikutusta il-maston lämpenemiseen. Joten vaikka mainittu 5 prosentin vähen-nys toteutuisikin, ilmaston lämpeneminen tulee hyvin todennä-köisesti jatkumaan.

Mitä NIB on tehnyt ja mitä muuta se voi tehdä ilmastokysymyk-sen suhteen?

– NIB on useita vuosia rahoittanut eri energiamuotoja, joidenhiilidioksidipäästöt vaihtelevat. Suuntauksena on, että fossiilistenpolttoaineiden osuus hankkeissa pienenee entisestään. Olemmeviime vuosina rahoittaneet yli kymmentä biopolttoaineella toimi-vaa voimalaa, useita tuulivoimaloita, useita maalämpövoimaloita jamonia vesivoimahankkeita. Kuten jo aiemmin mainitsin, olemmenyt alkaneet tutkia myös erästä aurinkoenergiahanketta.

– Mahdollisuutemme tehdä jotain dramaattista tämän lisäksiovat valitettavasti rajalliset. Emme voi pakottaa ketään rakenta-maan tietyntyyppistä voimalaitosta tai ottamaan meiltä lainaa.Kaikkien hankkeiden on pystyttävä seisomaan omilla jaloillaan, janiiden on oltava kannattavia. Jos uskomme, että jokin hanke voiolla suorastaan tappiollinen tai että siihen liittyy suuria riskejä,silloin NIBin on jätettävä asia sikseen.

Ehdotus uudesta rahoitusjärjestelmästä

Eräs tulevaisuudessa mahdollisesti ajankohtainen uutuus on Itä-meren alueen ilmastohankkeiden yhteistoteutukseen (ns. jointimplementation) liittyvä pohjoismainen kasvihuonekaasurahasto.Tällainen rahasto rahoittaisi kasvihuonekaasupäästöjä vähentäviähankkeita, jolloin se saisi osan päästöoikeuksista ja voisi myydäniitä edelleen yrityksille, jotka haluavat ostaa lisää päästöoikeuksia.Suunnitelmien mukaan uutta rahastoa hallinnoisi NIBin sisaror-ganisaatio NEFCO, ja hankkeita voitaisiin valita sekä NIBin ettäNEFCOn projektilistalta. Suunnitelmien toteutumiseen on kui-tenkin pitkä matka. Yksi edellytys rahaston toiminnan käynnisty-miselle on se, että Itämeren alueen maat pääsevät yksimielisyyteenyhteistyöstä.

Uuden rahaston edellytyksiä tutki Pohjoismaiden ministeri-neuvoston työryhmä, jossa oli mukana sekä NIBin että NEFCOnedustajia. Rahasto tulisi rahoittamaan pääasiassa pilottihankkeita jatuomaan alan osaamista pohjoismaisten päästömarkkinoidentoimijoille, lähinnä Pohjoismaiden hallituksille, viran-omaisille ja yrityksille.

NIB ja ympäristö

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

HELCOM, Helsinki Commission, Itä-meren merellisen ympäristön suojelu-komissio, on perustettu vuonna 1974hyväksytyn, Itämeren alueen merelli-sen ympäristön suojelua koskevan kan-sainvälisen yleissopimuksen nojalla.Vuonna 1990 pidetyn Ronnebyn ko-kouksen jälkeen päätettiin, että kan-sainväliset rahoituslaitokset osallistui-sivat Itämeren toimintaohjelman ke-hittämiseen. NIB ja sen sisarorgani-saatio NEFCO (Pohjoismaiden ympä-ristörahoitusyhtiö) ovat olleet HEL-COMin toimeenpanevan elimen HEL-COM PITF:n (HELCOM ProjectImplementation Task Force) jäseniävuodesta 1992.HELCOM määritteli alun perin 132ns. hot spotia eli suurta päästölähdettä.Niitä on nyt voitu poistaa luettelostasitä mukaa kuin toimenpiteitä on to-teutettu. Itämeren alueella sijaitsevissaPohjoismaissa – Tanskassa, Ruotsissa jaSuomessa – määriteltiin alun perin kah-deksantoista kuntien ja teollisuudenpistepäästölähdettä, ja NIB on osallis-tunut niistä kolmentoista rahoittami-seen. Useat NIBin rahoittamista pääs-tölähteistä on nyt poistettu alkuperäi-sestä luettelosta.

valmisteltuja hankkeita eikä asiakkaita, jotka haluaisivat ottaa lai-naa ongelmien poistamiseksi. Olen sitä mieltä, että tietoa, tekniik-kaa ja rahaa on riittävästi monien ongelmien ratkaisemiseksi, muttaei tietenkään kaikkien. Institutionaaliset mahdollisuudet valmis-tella hankkeita ja kohdemaiden kyky ottaa vastaan suuria laina-määriä ovat nykypäivän suuria haasteita, ennen kaikkea Itämerenitäpuolella, Venäjällä, Baltiassa ja Puolassa.

Mitkä muut ympäristökysymykset ovat ajankohtaisia juuri nyt?– Juuri nyt keskustellaan paljon ilmaston maailmanlaajuisesta

lämpenemisestä. Luulen, että edessämme on valitettavasti suuriaongelmia. Teollisuusmaidenhan on määrä alentaa kasvihuonekaa-supäästöjään, lähinnä hiilidioksidin, 5 prosenttia vuoden 1990päästötasosta vuoteen 2008 mennessä. EU:n osalta vähennys on 8prosenttia. Syksyllä pidetty Haagin ilmastokokous osoitti erittäinselvästi, kuinka vaikeaa poliittisen yksimielisyyden aikaansaami-nen on. Kaikki haluavat päästä mahdollisimman vähällä, minkävuoksi kaikki maat vaativat niiden omien olosuhteiden huomi-

7


NIB rahoittaajätevedenpuhdistusta Pietarissa

Pohjoismaiden Investointipankki on allekirjoittanut 15 mil-joonan Saksan markan lainasopimuksen pietarilaisen SUE Vodo-kanal St. Petersburg -vesiyhtiön kanssa. Laina on tarkoitettu ”Pieta-rin vesi- ja ympäristöpalvelujen parannusohjelman” osittaiseenrahoittamiseen. Ohjelman päätavoitteena on kohdistaa investoin-teja Pietarin vedenjakelu- ja jätevesijärjestelmässä esiintyviin on-gelmakohtiin. Ohjelmaan kuuluu myös Vodokanalin vesiyhtiöntaloudellisen tilan ja toiminnan kohentaminen paremman johta-misen, kustannustietoisuuden lisäämisen ja suuremman tehokkuu-den avulla.

Hankkeen kokonaiskustannukset ovat arviolta 91 miljoonaaSaksan markkaa. Rahoitukseen osallistuvat myös Euroopan jäl-leenrakennus- ja kehityspankki (EBRD) 35 miljoonan Saksanmarkan lainalla sekä Pohjoismaiden ympäristörahoitusyhtiö(NEFCO) 3,4 miljoonan Saksan markan avustuksella. Lisäksi han-ketta tukevat kahdenvälisin avustuksin lähinnä Suomi, Ruotsi ja

Tanska yhteensä 21 miljoonalla Saksan markalla. Paikallisen rahoi-tuksen osuus on 17 miljoonaa Saksan markkaa.

Investoinnit parantavat juomaveden jakelua kuluttajille ja ve-den laatua. Suomenlahteen ja Itämereen kohdistuva puhdistamat-toman ja saastuneen jäteveden kuormitus vähenee.

NIBin 15 miljoonan Saksan markan suuruinen laina, jonkamaksuaika on kymmenen vuotta, mukaan lukien kolme lyhen-nyksistä vapaata vuotta, tullaan kohdistamaan jätevedenpuhdis-tuksen kunnostukseen ja veden saatavuuden ja toiminnan tehok-kuuden parantamiseen Pietarin luoteispuolella sijaitsevalla Sies-tarjoen (Sestroretsk) alueella. Ympäristövaikutuksille herkkä alueon kuuluisa hiekkarannoistaan ja virkistysalueistaan.

Investoinnin tavoitteena on täyttää Itämeren suojelukomissi-on, HELCOMin, asettamat vaatimukset. Projekti on esimerkkionnistuneesta pohjoismaisesta ympäristöyhteistyöstä Itä-meren alueella.

Itämeren alue on etusijalla NIBin ympäristötyössä. Useimpien Itämeren saarten ympäristö ja kulttuuri ovat ainutlaatuisia, ja ne kannattaa säilyttää tuleville sukupolville.

Kuva on Jurmosta Suomen ulkosaaristosta.

Kuv

a: J

amim

a L

öfst

röm

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

NIB ja ympäristö

8


Valaisimet tärkeä osaergonomiaa

Monissa toimistoissa työpäivät pitenevät ja työ

on yhä useammin istumatyötä, minkä vuoksi

työpaikkojen ergonomisille oloille asetetaan

entistä suurempia vaatimuksia. Tärkeä osa er-

gonomista suunnittelua on valaistus. Norjalai-

nen Luxo ASA on ergonomisen valaistussuun-

nittelun edelläkävijöitä.

Luxo ASA on norjalaisomistuksessa oleva, pörssinoteerattu yritys,jonka liikeideana on tuottaa ja markkinoida ergonomisesti oikeita,suunnittelultaan toimivia laatuvalaisimia.

– Yritysfilosofiamme perustuu siihen, että jokaisen työnanta-jan tulisi panostaa henkilöstönfyysiseen ja henkiseen hyvin-vointiin, koska se vaikuttaa suo-raan tuottavuuteen ja suori-tuskykyyn, sanoo Luxo ASA:ntoimitusjohtaja Jon Erik Ny-gaard.

– Nykyajan tekniikkayh-teiskunnassa vaatimukset työ-panoksen maksimoinnista kas-vavat jatkuvasti; oikein ja yk-silöllisesti suunniteltu valaistussekä helpottaa työskentelyäettä lisää viihtyvyyttä.

Yrityksen tärkein tuote ontyöpaikoille ja julkisiin tiloi-hin tarkoitetut valaisimet, mut-ta tarjontaan kuuluvat myössuurentavat valaisimet ja lää-ketieteellisten tutkimusten yh-teydessä käytettävät valaisimetsekä sairaaloiden vuodevalai-simet. Yrityksen tuotteita val-mistetaan Norjassa, Ruotsissa,Italiassa ja Yhdysvalloissa.

Se, että Luxo ASA:sta ontullut yksi maailman johtavis-ta työpaikoille tarkoitettujenvalaisimien toimittajista, ei kui-tenkaan johdu pelkästään er-gonomisesta ajattelusta. Kan-sainvälisesti tarkasteltuna yri-

Lillyna on pienempi muunnelma Luxo-valaisimesta L-1, joka on kaikkien jousitasapai-

notetulla varrella varustettujen työpistevalaisimien maailmankuulu edeltäjä. L-varressa on

kalibroidut jouset, joiden ansiosta varjostinosa voidaan suunnata suoraan kohti valaistavaa

pintaa riippumatta siitä, millä korkeudella se on. Vuodelta 1937 peräisin oleva L-1 on

vuosien mittaan saanut kaikki arvostetuimmat teollisen muotoilun palkinnot.

tys on saavuttanut arvostetun aseman teollisen muotoilun alallauusien, raikkaiden ideoidensa ansiosta. Vanhat klassikot, kuten työ-pistevalaisin L-1, ovat säilyttäneet suosionsa vuodesta toiseen, jatoisaalta Luxo kehittää jatkuvasti tuotteita, jotka helpottavat työtämodernissa toimistoympäristössä.

– Tuotevalikoimamme jatkuva kehittäminen on yksi yrityksentukipilareista, Jon Erik Nygaard toteaa.

Vuonna 2000 on tuotu markkinoille useita uusia tuotteita,muun muassa työpistevalaisin Calypso, joka on suunniteltu erityi-sesti näyttöpäätetyöskentelyä varten.

Jon Erik Nygaard korostaa, että Luxon strategisena painopis-teenä on vahvistaa entisestään yrityksen asemaa yhtenä maailmanjohtavista toimistovalaisimien toimittajista.

– Meillä tulee luonnollisesti edelleenkin olemaan merkittäväosa suurentavien valaisimien ja terveydenhoitoalalla käytettävien

valaisimien valmistuksessa,mutta Luxon kasvu keskit-tyy nyt pääasiassa kahdellealueelle, nimittäin toimisto-jen ja julkisten tilojen va-laistukseen.

Yksi askel tähän suun-taan otettiin vuonna 1999,jolloin Luxo ASA osti ruot-salaisen valaisinvalmistajanSvelux AB:n, joka valmistaapääasiassa teknisiä ja koris-tevalaisimia julkisiin tiloi-hin. Yritysten yhdistyminenmerkitsee myös sitä, ettäLuxo/Svelux on Ruotsin kol-manneksi suurin valaisimi-en toimittaja. Yritysosto ra-hoitettiin osittain NIBinmyöntämällä 5 miljoonaneuron lainalla. Näitä varojakäytetään myös uusien va-rasto- ja toimistotilojen ra-kentamiseen Bal-lerupiin Tanskaan.

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

9


Calypso on työpistevalaisin, joka on kehitetty erityisesti näyttöpäätetyöskentelyä varten. Muovipäällys-

teisen, patentoidun K-varren sisällä on, kuten L-1-valaisimessakin, kalibroidut jouset, joiden ansiosta varjos-

tinosa voidaan aina suunnata vaakasuoraan työskentelypintaa kohti. Kun valaisin on säädetty oikein, se ei

häikäise eikä heijasta, ja lisäksi valo osuu juuri haluttuun kohtaan.

10


Ympäristöystävällisempäämuovin tuotantoa

aloittaa tuotannon Abu Dhabissa (Arabiemiirikuntien liitossa)vuoden 2001 loppupuolella. Borealiksen pääkonttori on KongensLyngbyssä Tanskassa, Kööpenhaminan pohjoispuolella. Yli 25 maassasijaitsevat myyntikonttorit palvelevat asiakkaita kaikkialla maailmassa.

Kansainvälinen omistuspohja

Yhtiön omistuspohja on tullut aina vain kansainvälisemmäksi.Borealis-konserni syntyi vuoden 1994 alussa, jolloin sen omistivatpuoliksi Neste Oy (nyk. Fortum) ja norjalainen Statoil A/S. Suo-malaiset omistajat ovat myyneet osuutensa, ja nykyiset omistajatovat Statoil A/S, jonka osuus on 50 %, Abu Dhabissa toimivaInternational Petroleum Investment Company, jonka osuus on 25 %,ja OMV (Österreichische Mineralölverwaltung), jonka osuus on 25 %.

Uusi omistuspohja on vahvistanut yhtiön keskittymistä strate-gisiin alueisiin.

Euroopan kemianteollisuudessa on tapahtunut useita fuusioita.Petrokemian teollisuus on suhdanneherkkää, minkä vuoksi tuotannon

optimointi on tärkeää. Yritys-ten välinen kilpailu on ko-vaa. Kysyntä on ollut hyvä,mutta Borealis on viime vuo-den aikana joutunut koke-maan raaka-aineiden kus-tannusten kasvun, mikä onvaikuttanut kannattavuuteen.

Ajankohtaineninvestointi Ruotsissa

NIB on mukana rahoittamas-sa Borealiksen investointeja,jotka kohdistuvat Länsi-Ruot-sissa Stenungsundissa sijait-seviin laitoksiin. Yhtiö lisääinvestoinnin avulla polyetee-nin kasvaneessa valmistukses-sa käytettävän eteenin tuotan-tokapasiteettia. Tämä on yksiyhtiön tähän mennessä suurim-mista investoinneista. Sen avul-la lisätään eteenin vuotuistatuotantokapasiteettia 400 000:sta610 000:een tonniin ja uusitaanentinen polyeteenin tuotanto-laitos Borstar-teknologiaakäyttäväksi laitokseksi.

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

Pohjoismaiden suurin Borealiksen tuotantolaitos sijaitsee Stenungsundissa Ruotsissa.

Borealis A/S -konserni on yksi Pohjoismaiden

petrokemian teollisuuden johtavista yrityksistä.

Se on Euroopan johtava ja maailman viiden-

neksi suurin erilaisissa muovituotteissa käytet-

tävien polyolefiinien valmistaja. Borealis on

menestynyt hyvin tällä suhdanneherkällä alalla,

ja sen asema markkinoilla on vahva. Se tuottaa

vuosittain yli 3 miljoonaa tonnia polyeteeniä ja

polypropeenia.

Konsernilla on runsaat 5 400 työntekijää ja tuotantolaitoksia Belgiassa,Suomessa, Norjassa, Ruotsissa, Italiassa, Itävallassa, Portugalissa,Saksassa, Ranskassa ja Yhdysvalloissa. Borouge-niminen yhteisyritys

11


Islantilaiset yritykset kansainvälistyvätIslantilaisten yritysten investoinnit ulkomaille ovat perinteisestiolleet varsin vaatimattomia. Viime vuosien aikana on kuitenkinalkanut aivan uudenlainen suuntaus.

– Kansainvälistyminen on selvästi käynnissä, kertoo Thór Sigfússon,NIBin Islannin aluepäällikkö. Islantilaisten yritysten investoinnitovat kasvaneet tuntuvasti, ja ne ovat nyt OECD-maiden keskitasoa.

Thór Sigfússon, joka on tutkinut Islannin elinkeinoelämäninvestointisuuntauksia, selostaa havaintojaan Islannissa äskettäinilmestyneessä kirjassaan Landnám. Kirjaa käytetään mm. yliopistonkurssikirjana. Tutkimus osoittaa, että myös pienessä Islannin kal-taisessa taloudessa toimivilla yrityksillä on hyvät mahdollisuudetonnistua laajentumaan ulkomaille. Islantilaiset pankit ovat perus-taneet konttoreita Englantiin, Tanskaan, Luxemburgiin ja Latviaantai ostaneet pankkeja näistä maista; IT-yritykset ovat fuusioituneeteurooppalaisten IT-yritysten kanssa; teknologia-alan yritykset ovatinvestoineet skandinaavisiin ja amerikkalaisiin pieniin ja keski-suuriin teknologiayrityksiin; lääkealan yritykset ovat tehneet in-vestointeja Itä-Eurooppaan jne.

Islannin teollisuuden kasvavan kansainvälistymisen syy on ThórSigfússonin mukaan selvä: kotimarkkinat ovat aivan liian pienetyrityksille. Hän kertoo kirjassaan sekä menestyksistä että vastoin-käymisistä, joita on kohdattu kansainvälistymisprosessin aikana.

NIB tukee islantilaisiainvestointeja Pohjoismaihin

Merkittävien markkinaosuuksien valtaaminen sekä tuotteiden jamarkkinoiden tuntemus ovat ehdottoman ratkaisevia tekijöitä yri-tysten ulkomailla menestymisen kannalta. Muun muassa ulko-maille laajentuneet kalatalousalan yritykset ovat onnistuneet hy-vin oman markkinarakonsa löytämisessä. Esimerkiksi Marel, kala-talousteknologiaan ja elintarvikealan laitteisiin erikoistunut yritys,on vallannut huomattavan markkinaosuuden omalla sektorillaan.

Muita viime vuosina ulkomaille investoineita yrityksiä ovatpäivittäistavaraketju Baugur, joka on investoinut Färsaarille, ja ka-latuotteisiin erikoistunut Bakkavor, joka on tehnyt yritysostonRuotsissa. Rakennusmateriaalien myyntiketju BYKO investoiLatviaan, ja NIBin osallistuminen sekä osaaminen on osaltaanvaikuttanut tämän hankkeen onnistumiseen.

Nämä investoinnit merkitsevät myös sitä, että Islannin elin-keinoelämän yhteistyö muiden Pohjoismaiden kanssa kasvaa jat-kossa. NIB on ollut mukana tukemassa tätä uutta kehityssuuntaus-ta myöntämällä lainoja tämäntyyppisiin yritysinvestoin-teihin.

Investointiohjelma on tärkeä koko alueen tulevaisuuden kannalta. Ste-nungsund on EU:n kehitysvyöhykkeeksi valitun alueen rajalla, jalaitoskompleksi tarjoaa työtilaisuuksia alueella, jolla on vain vähänmuita teollisuuslaitoksia.

Stenungsundin laitokset perustettiin 1960-luvulla, ja Borea-liksella on siellä naapureinaan muitakin petrokemian alan yrityksiä– sekä kilpailijoita että kauppakumppaneita. Stenungsund on Bo-realiksen suurin tuotantolaitos Pohjoismaissa. Siellä valmiste-taan eteeniä, propeenia ja polyeteeniä.

Borealis tuottaa paljon petrokemian teollisuuden tuotteita, joi-ta valmistetaan niin sanotuissa krakkauslaitoksissa ja käytetään raa-ka-aineena konsernin polyolefiinitehtaissa. Lopputuotetta käyte-tään mm. muovipussien ja pakkausten, auton osien ja elektroniik-kakomponenttien, lääke- ja hygieniatuotteiden, kaapelieristyksenja erilaisten putkien valmistuksessa.

Uutta ympäristöystävällisempää teknologiaa

Borealis on kehittänyt polyolefiinien tuotannossa pitkälle kehitty-neen Borstar-teknologian, joka mahdollistaa huomattavasti hal-vemman tuotannon aiempaan verrattuna. Uuden prosessin ansi-osta voidaan valmistaa kilpailijoihin nähden sekä ohuempia ettävahvempia tuotteita, ja muovimassa on helppo muotoilla. Borstar-prosessissa tarvitaan entistä vähemmän energiaa ja materiaaleja,mikä myös vähentää osaltaan ympäristökuormitusta.

Borstar-polyeteenin tuotantolaitos on äskettäin aloittanut toi-mintansa Stenungsundissa Ruotsissa, Schwechatissa Itävallassa onBorstar-polypropeenin tuotantolaitos ja yhtä laitosta ollaan perus-tamassa Abu Dhabiin. Itse Borstar-granulaattien lisäksi yhtiö myymyös oikeuksia niiden valmistukseen myöntämiensä lisenssienperusteella.

Panostusta turvallisuuteen

Borealiksen panostus turvallisuuteen on kantanut hedelmää. Tuo-tannossa tapahtuneiden onnettomuuksien määrä on vähentynytmerkittävästi.

– Laitoksessa meihin tekivät vaikutuksen onnettomuuksienehkäisemiseen tarkoitetut korkeatasoiset turvatoimet ja pitkällekehitetty työsuojelu, kommentoi NIBin uusi Tanskan aluepäällik-kö Per Klaumann ensimmäisellä käynnillään Stenungsundin lai-toksessa.

Pohjoismaiden Investointipankki on aiemmin osallistunut po-lyeteenin tuotantoon tarkoitettuun Porvoon tehtaaseenkohdistuneiden yhtiön investointien rahoitukseen.NIBin edustajat käymässä Borealiksen Stenungsundin laitoksessa. Kuvassa ovat

apulaisjohtaja Per Klaumann ja varatoimitusjohtaja Carl Löwenhielm NIBistä

yhdessä Borealiksen johdon kanssa.

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

12


Uusia mahdollisuuksiaNIBille Aasiassa

Monissa Aasian maissa on parhaillaan käynnis-

sä rakennemuutoksia mm. rahoitus- ja energia-

alalla. Nämä muutokset voivat tarjota tulevai-

suudessa uusia mahdollisuuksia NIBille. Myös

pohjoismaisen teknologian kysyntä on lisään-

tynyt, ja mm. televiestintäalalta tulee tieduste-

luja entistä enemmän, kertoo tanskalainen

Søren Kjær Mortensen, joka on NIBin uusi

Aasian aluepäällikkö. Hän hoitaa nyt Singapo-

resta käsin pankin kansainvälistä luotonantoa

Aasiassa yhdessä Helsingissä toimivan apulais-

aluepäällikkö Bengt Farnemanin kanssa.

NIB avasi edustuston Singaporessa kuusi vuotta sitten. Singaporenvalitsemiseen asemapaikaksi löytyy luonnollinen selitys.

– Henkilökohtaiset kontaktit ovat ratkaisevan tärkeitä aasialai-sessa liiketoimintakulttuurissa. On tärkeää, että olemme itse pai-kalla ja voimme pitää säännöllisesti yhteyttä asiakkaisiimme jayhteyshenkilöihimme.

Singapore on käytännössä Aasian alueellinen rahoitusalan kes-kus. Monilla pohjoismaisilla yhtiöillä ja pankeilla on Singaporessarahoitusasioita hoitavia toimistoja, joista käsin ne ohjaavat rahoi-tustoimintaansa Aasiassa.

– Singaporen asema on vahvistunut edelleen Aasian talous-kriisin jälkeen, arvelee Søren Kjær Mortensen. Täällä toimimisellaon etunsa myös maantieteelliseltä kannalta – täältä on hyvät yhtey-det Aasian eri osiin ja voimme toimia samalla aikavyöhykkeelläasiakkaidemme kanssa.

Aasia tärkeä lainansaaja

Aasian osuus pankin koko luotonannosta on lähes 11 prosenttia.Aasian lainansaajien osuus pankin projekti-investointiluotoista(PIL) on puolet. Aasian lainakannasta on nykyään 90 prosenttiavaltion takaamia lainoja. NIBillä on toimintaa yhdeksässä maassatällä alueella, ja suurimmat lainansaajamaat ovat Kiina, Indonesia,Thaimaa ja Intia.

Puiteluotot valtiovarainministeriöille ja rahoituksen välittäjil-le ovat Søren Kjær Mortensenin mukaan olleet suuri menestysAasiassa. Rahoituksen välittäjien kautta myönnettyjä luottoja olimarraskuussa 2000 yhteensä noin 617 miljoonaa euroa, mikä onyli puolet pankin luotonannosta Aasiassa.

– NIBin luotto-ohjelmiin onsisältynyt monille alueella toimivillepaikallisille, keskisuurille yrityksillesuunnattua rahoitusta. Myös monetpienet ja keskisuuret pohjoismaisetyritykset ovat olleet mukana Aasi-aan suuntautuvissa toimituksissa japäässeet hyötymään luotto-ohjel-mistamme. Niiden joukossa onmyös ollut hyvin monien eri alojenyrityksiä, kuten viime aikoina mm.valmistuoteteollisuuden sekä tervey-den- ja sairaanhoitoalan yrityksiä.

– Haluamme mielellämme laa-jentaa rahoituksen välittäjien piiriäAasiassa, sanoo Søren Kjær Morten-sen, joka odottaa yhteistyötä uusienalueella toimivien rahoituslaitostenkanssa.

Monet lainoista hoidetaan yh-teisrahoituksella muiden multi-lateraalisten rahoituslaitosten sekäNIBin sisarorganisaation NDF:n(Nordic Development Fund) kanssa.

– Toivomme voivamme ra-hoittaa entistä useampia hankkeitatietyissä maissa yhdessä NDF:n kanssa, ja erityisesti ympäristöönliittyvät hankkeet kiinnostavat meitä. Tulevaisuudessa saattaa tullaesille lainansaajamaiden piirin laajentaminen, kun pohjoismaisenteknologian kysyntä kasvaa joillakin aloilla.

Uusia mahdollisuuksia televiestinnän alalla

Energia-alalla, jolla pankki on rahoittanut joukon suurehkoja val-tion takaamia hankkeita, tapahtuu parhaillaan rakenteellisia muu-toksia. Monissa maissa on alettu erottaa toisistaan sähköntuotantoja -siirto eri yhtiöihin, jotka on osittain yksityistetty. Tämä onmerkinnyt sitä, että NIBin lainojen kysyntä on vähentynyt ener-gia-alalla.

– Sitä vastoin televiestintäalalta tulee paljon tiedusteluja juurinyt. NIB on osallistunut aktiivisesti useiden sekä kiinteisiin verk-koihin että matkapuhelinliikenteeseen liittyvien televiestintähank-keiden rahoitukseen eri puolilla maailmaa. Kokemuksiamme pitäävoida käyttää hyväksi entistä enemmän myös Aasiassa.

Viime vuodet ovat Søren Kjær Mortensenin mukaan olleetAasiassa kovia aikoja rahoitusalalle. Uudelleenjärjestelyt, joidenavulla pyritään sopeutumaan uusiin olosuhteisiin talouskriisin jäl-

Pohjoismaisen teknologian kas-

vava kysyntä voi tarjota uusia

mahdollisuuksia myös NIBil-

le, ennustaa apulaisjohtaja Sø-

ren Kjær Mortensen, uusi Aa-

sian aluepäällikkö. Hän toimi

Tanskan aluepäällikkönä en-

nen siirtymistään pankin kan-

sainväliselle osastolle elokuussa

2000.

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

13


keen, ovat edelleen käynnissä. Mm. uusia paikallisia rahoituslai-toksia on perustettu. Lisäksi on mahdollista, että tulevaisuudessasyntyy aivan uusia yhteistyömahdollisuuksia.

Yhteydet sijoittajiin

– Aasiasta on tullut yhä tärkeämpi alue myös NIBin varainhan-kinnan kannalta. Siksi on luonnollista, että meillä on edelleenedustusto Singaporessa, kertoo Søren Kjær Mortensen, jonka työ-sarka laajenee tulevaisuudessa. Työtehtäviini ei kuulu pelkästäänluotonanto, vaan myös entistä tiiviimpi yhteydenpito tällä alueellatoimiviin sijoittajiimme.

Aasian valuutat muodostavat nykyään 40 prosenttia pankinvarainhankinnasta (8/2000). Hongkongin dollari ja ennen kaik-kea Japanin jeni ovat nyt tärkeimmät valuutat, ja niiden osuusuusvarainhankinnasta oli yhteensä 43 prosenttia vuoden 2000 kah-deksan ensimmäisen kuukauden aikana.

NIB toteutti ensimmäisen Singaporen dollarimääräisen laina-järjestelynsä vuonna 1999. 150 miljoonan Singaporen dollarinsuuruinen laina on kymmenvuotinen – NIB on ensimmäinenkansainvälinen rahoituslaitos, joka on laskenut liikkeeseen näinpitkäaikaisia lainoja. Tämän lisäksi pankki laski liikkeeseen 150miljoonan Singaporen dollarin viisivuotisen lainan, ja summaakorotettiin vuoden aikana edelleen 50 miljoonalla Singa-poren dollarilla.

Mahdollisuuksia pohjoismaisiin toimituksiinNIB näkee mielellään, että pohjoismaisten toimittajien piiri laajeneeniiden hankkeiden kohdalla, joita pankki rahoittaa Aasiassa.Lisätietoja antavat apulaisaluepäällikkö Bengt Farneman, Helsinki, pu-helin (09) 180 0251 tai aluepäällikkö Søren Kjær Mortensen, Singa-pore, puhelin +65 227 6355.

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

14


Panoraama

15


Tämän aukeaman kuvat esittelevät tunnelmallisia hetkiä Pohjoismaiden luonnosta. Kuvaton ottanut islantilainen Páll Stefánsson (s. 1958), jonka luontokuvat ovat saaneet huomio-ta kansainvälisessä lehdistössä. Hänen luontokuviaan on ollut esillä myös näyttelyissäReykjavíkissa, Lontoossa, Riiassa, Washingtonissa, Kööpenhaminassa ja New Yorkissa.Páll, jonka ottama on myös tämän lehden kansikuva, asuu Reykjavíkissa, jossa hän toimiivalokuvaajana ja kuvatoimittajana.

Panorama

16


NIB Liettuassa

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

Klaipedan satamalla on erinomaisen sijaintinsa ansiosta keskeinen osa idän ja lännen – Länsi-Euroopan, Baltian, Venäjän ja Valko-Venäjän – välisissä merikuljetuksissa.

Klaipeda on pohjoisin Itämeren satama, joka pysyy jäättömänä ympäri vuoden.

ten lastaaminen on mahdollista. Uusien laitteiden ansiosta lastaus-ajat ovat lyhentyneet, mikä lisää tehokkuutta. Klaipedan hyvätrautatie- ja moottoritieyhteydet ovat selvä etu moniin kilpaileviinsatamiin verrattuna.

Nykyään Bega pystyy ottamaan vastaan kahdeksan alusta ker-rallaan, ja sillä on käytettävissään 200 metriä pitkä pistolaituri.Suunnitelmissa on myös nykyisen 12 metriä syvän väylän ruop-paaminen 14-metriseksi. Toiminnan laajentamiseen on täällä mo-nia mahdollisuuksia.

Began palveluksessa on yli 300 työntekijää, ja se on merkittä-vä työnantaja Klaipedassa. Tämän kulttuuri- ja sosiaalisia arvojavaalivan yhtiön pääkonttori sijaitsee näyttävässä vanhassa raken-nuksessa, joka on kunnostettu perinteitä kunnioittaen. Henkilö-kunnalle on rakennettu nykyaikaiset sosiaalitilat, joissa on ruokala jasuihkut sekä mm. lattialämmityksellä ja ilmakuivausjärjestelmällävarustetut pukuhuoneet.

Yritysjohto on myös alkanut palkita tupakoimattomia työnte-kijöitä, minkä ansiosta useat työntekijät ovat päättäneet muuttaatapojaan.

Bega seuraa aikaansa kaikilla aloilla. Myös ympäristö- ja laatunä-kökohdat ovat sille tärkeitä. Yhtiö on ottanut käyttöön rekisteröinninalla olevat laatu- ja ympäristöstandardit ISO 9001:200 ja ISO 14001.

NIB on osallistunut liettulaisen huolintayrityksen Began in-vestointeihin Klaipedan satamassa. Pankin myöntämä Baltian in-vestointilaina on suuruudeltaan 2 miljoonaa Yhdysvaltaindollaria.

Klaipedan satamassa Liet-tuassa toimiva huolintayri-tys Bega on yksi NIBininfrastruktuuripanostustenkohteista Baltiassa. Yksityis-omistuksessa oleva Begaperustettiin vuonna 1992,ja se on erikoistunut lähin-nä lannoitteiden ja semen-tin käsittelyyn. Kovastakilpailusta huolimatta yhtiöon menestynyt hyvin, ja senkäsittelemät tavaramäärätkasvavat jatkuvasti.

Bega on tehnyt suuriainvestointeja sataman inf-rastruktuuriin ja materiaalin-käsittelylaitteisiin. NIB on

osallistunut mm. uuden varastorakennuksen rahoitukseen. Pääosatoimituksista on peräisin tanskalaiselta hankkijalta, mutta mukanaon ollut myös paikallisia liettualaisia yrityksiä.

Bega on päättänyt panostaa tehokkaisiin ja toimintavarmoihinlaitteisiin, kehittyneeseen logistiikkaan ja laatutietoisuuteen, mikäonkin tuottanut tuloksia. Toiminta on kasvanut tasaisesti, ja Begaon nyt volyymiltaan kolmanneksi suurin sataman kolmestatoistayhtiöstä. Tavaramäärät lisääntyvät jatkuvasti, ja myös suurten alus-

Satamaterminaalimme on Baltian nyky-

aikaisimpia, sanoo Began toimitusjohtaja

Aloyzas Kuzmarskis. Tarjoamamme tek-

niikka ja ehdot ovat paremmat kuin kil-

pailijoilla, ja yrityksen vahvuus on laatu.

Aikaansa seuraavasatamayhtiö

17


Turkissa sijaitsevan Yaylakin tasangon kastelu-

hanke on osa laajaa, useille aloille ulottuvaa,

yhdistettyä aluekehitysprojektia GAPia (Güney-dogu Anadolu Projesi). Projekti käsittää yhdek-

sän provinssia Eufrat- ja Tigrisjoen alueella, ja se

toteutetaan yhteistyössä monien kansainvälistenlaitosten ja järjestöjen kanssa. Muun muassa

Maailmanpankki ja UNDP (Yhdistyneiden

kansakuntien kehitysohjelma) ovat mukanaeri hankkeissa, joiden tarkoituksena on varmis-

taa alueen kylien ja kaupunkien kestävä kehitys.

NIB on myöntänyt Turkin tasavallalle 15 miljoo-nan Yhdysvaltain dollarin suuruisen lainan kas-

teluhanketta varten.

NIB osallistuu turkkilaiseenkasteluhankkeeseen

Kaakkois-Anatoliassa sijaitseva Yaylakin tasanko kuuluu Turkin köyhimpiin alueisiin. Ilmasto on

kuiva, mutta toimivan kastelujärjestelmän ansiosta viljelyksiltä voidaan tulevaisuudessa saada jopa

kolme satoa vuodessa. NIB ja Turkin valtiovarainministeriö ovat sopineet lainasta, jolla rahoitetaan

kasteluhanketta, jonka arvioidaan lisäävän maataloustuotantoa huomattavasti.

Maatalous työllistää Turkissa lähes puolet työssä käyvästä väestöstä,mutta valitettavasti maatalouden tuottavuus on alhainen. Tästä huo-limatta maa on elintarvikkeiden suhteen omavarainen. Runsas kol-masosa maa-alasta on viljelykelpoista, ja rannikon tuntumassa sijait-sevilla alangoilla keinokastelu on intensiivistä. Eufratjoen suuriAtatürk-pato on esimerkki niistä suurista panostuksista, joita ontehty viljelyalan kasvattamiseksi. Pato valmistui 1990-luvun alussa.

Yaylakin tasangon pinta-ala on lähes 50 000 hehtaaria, ja sesijaitsee Atatürk-padon vieressä. Alueen väestönkasvu on nopeaa,asukasluvun arvioidaan kasvavan nykyisestä 6 miljoonasta noin9 miljoonaan vuonna 2010. Tällainen kehitys on kestämätön, silläYaylakin tasangolla ei sada kesäaikana juuri ollenkaan, ja viljelyk-siltä saatavat sadot ovat silloin hyvin pieniä. Yaylakin tasangollaviljellään pääasiassa vehnää, puuvillaa ja erilaisia vihanneksia sekäpinjansiemeniä ja oliiveja. Alueen arvioidaan olevan monien ny-kyajan viljelykasvien alkuperäinen viljelypaikka.

Yhteispohjoismainen kasteluhanke

NIBin osittain rahoittama hanke on muodollisesti osa vesiohjel-maa, johon kuuluu 22 padon rakentaminen ja niiden myötä yh-teensä 1,7 miljoonan hehtaarin suuruisen maa-alueen kastelunjärjestäminen. Kasteluhanke on suurelta osin yhteispohjoismai-nen. Kaikki sähkömekaaniset laitteet, pumppuja lukuun ottamat-ta, toimitetaan Tanskasta. Pumput valmistetaan Ruotsissa, ja putketsekä putkivarusteet tulevat Norjasta.

Vesi johdetaan Atatürk-padosta jo valmiiksi rakennettua Yasli-ca-tunnelia pitkin. Tunnelin loppupäässä vesi pumpataan yhteensä16 km pitkään kanavajärjestelmään. Kanavajärjestelmän varrellerakennetaan 10 keräysallasta, joiden pumppuasemat lähettävät ve-den eri puolille haarautuvaan putkiverkkoon. Koko putkiverkonpituudeksi tulee yli 600 km, ja vedenlaskupaikkoja tulee yli 2 000.Kustakin vedenlaskupaikasta saadaan kasteluvettä noin 8-9hehtaarin suuruiselle alueelle.

Yaylakin tasangon ilmasto on hyvin kuiva, mutta toimivan kastelujärjestelmän

ansiosta viljelyksiltä voidaan tulevaisuudessa saada jopa kolme satoa vuodessa.

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

18


Sivut ovat tarkoituksellisen yksinkertaiset, ja värien käyttö – sini-nen, valkoinen ja harmaa – on yhtenäistä. Tarkoituksena on, ettälukija löytää helposti etsimänsä ja tietää aina, missä kohdassa web-sivustoa hän on. NIBin eri osastoja ja yhteyshenkilöitä koskevientietojen lisäksi sivustossa on aakkosellinen luettelo kaikista NIBintyöntekijöistä sekä heidän puhelinnumeronsa ja sähköpostiosoit-teensa.

Toistaiseksi sivut ovat vain ruotsiksi ja englanniksi, mutta tule-vaisuudessa ne julkaistaan myös kaikilla pohjoismaisilla kielillä.

Luottokelpoisuusraportit

Uusinta web-sivustossa on kahden suuren luottoluokituslaitok-sen, Moody’sin ja Standard & Poor’sin, NIBiä koskevat luottokel-

poisuusraportit. Raportit ovat pdf-muodossa, ja linkkejä niihin onsivuilla Funding & Asset Management ja Financials / rating reports.

Tulevaisuudessa NIBin sivustoon tulee lisää sijoittajia ja ra-hoitusanalyytikkoja kiinnostavaa rahoitustietoa.

Räätälöidyt sivut

NIB-sivuista voi kätevästi luoda oman paketin. My NIB pages -linkkiä napsauttamalla saa näkyviin lomakkeen, johon voi merkitäitseä eniten kiinnostavat aiheet ja luoda näin omat NIB-sivut.Seuraavalla kerralla ei tarvitse tehdä muuta kuin kirjautua sisään

NIBin web-sivujen toinen sukupolvi ilmestyi verkkoon vuonna 2000. Web-sivustossa on yleistä

tietoa NIBistä, esim. milloin pankki perustettiin ja sen omistajista. Rahoituskysymyksistä kiinnostu-

neille tarjolla on mm. tilinpäätöstietoja, tietoa varainhankinnasta sekä muuta ajankohtaista taloudel-

lista tietoa. Myös pankin kansainvälistä ja pohjoismaista luotonantoa esitellään, ja lehdistötiedotteis-

ta voi lukea ajankohtaisia uutisia NIBistä.

NIB netissä

Pohjoismaiden rahoitusryhmän web-sivustot:

Pohjoismaiden Investointipankki (NIB): www.nibank.orgPohjoismaiden Kehitysrahasto (NDF): www.ndf.fiPohjoismaiden Ympäristörahoitusyhtiö (NEFCO): www.nefco.fiPohjoismaiden Projektivientirahasto (Nopef): www.nopef.com

19


Pohjoismaiden Investointipankin web-sivusto on osoit-

teessa www.nibank.org.

Englannin puntamääräinenvarainhankinta kasvanut

NIB laski liikkeeseen 100 miljoonan Englannin punnan suu-ruisen joukkovelkakirjalainan elokuussa 2000. Laina-aika on24 vuotta. Korko ja takaisinmaksu ovat sidottuja vähittäismyyn-ti-indeksiin (RPI, Retail Price Index).

NIB on toinen ei-valtiollinen, parhaan luottokelpoisuus-luokituksen (AAA) saanut rahoituslaitos, joka laski liikkeeseenvähittäismyynti-indeksiin sidotun, Englannin puntamääräisenjoukkovelkakirjalainan. Ensimmäisen laski liikkeeseen Maail-manpankki viikkoa aiemmin.

My NIB pages -sivuille. Näin esim. analyytikot ja sijoittajat saavatnopeasti käyttöönsä avainlukuja ja lehdistötiedotteita.

My NIB pages -sivuilla on mahdollisuus liittyä postituslistalleja siten saada NIBin lehdistötiedotteet sähköpostitse. Lisäksi si-vuilta voi tilata erilaisia NIB-julkaisuja. NIBin lehdistötiedotteitaja julkaisuja voi kuitenkin tilata myös rekisteröitymättä käyttäjäk-si. Niitä koskeva tilauslomake on sivulla Press room / register & order.Lehdistötiedotteet löytyvät myös sivulla Press room.

NIB-logo

NIBin logoja kysytään paljon, minkä vuoksi ne on nyt otettumukaan web-sivustoon, josta sekä PC:n että Macin käyttäjät voi-vat ladata ne helposti omalle tietokoneelleen. NIB-logoja on eritiedostomuodoissa, ja valittavana on joko logo ilman tekstiä tai

logo, jossa on mukana pankin nimi (jollakin pohjoismaisella kie-lellä tai englanniksi). Värivaihtoehtoja on kolme: kaksiväri, nelivä-ri tai mustavalkoinen.

Kehitys

Jotta voisimme kehittää web-sivustoamme, tarvitsemme palautet-ta lukijoilta. Web-sivuston jokaiselta sivulta on mahdollista lähet-tää kommentteja. Kommentit voi lähettää lomakkeella, joka tuleeesiin, kun napsauttaa linkkiä feedback. Internetin kautta tai suoraanNIBin yleiseen sähköpostiosoitteeseen [email protected] lähetetyt kysy-mykset ja kommentit luetaan päivittäin, ja niihin vastataan niinpian kuin mahdollista. Kaikki risut ja ruusut ovat terve-tulleita ja auttavat meitä parantamaan sivuja.

Tämän jälkeen NIB on laskenut liikkeeseen vielä 100 mil-joonan punnan arvosta vähittäismyynti-indeksiin sidottujajoukkovelkakirjoja, jotka erääntyvät vuonna 2020. Pankki onnäin suurimpia liikkeeseenlaskijoita näillä markkinoilla.

Varainhankintatransaktiot vahvistavat NIBin roolia sään-nöllisenä liikkeeseenlaskijana GBP-markkinoilla. NIBin liik-keeseen laskemat Englannin puntamääräiset joukkovelkakirja-lainat erääntyvät vuosina 2004, 2008, 2014, 2019, 2020 ja 2024.

Englannin punnan osuus on noin 50 prosenttia NIBinuusvarainhankinnasta vuonna 2000.

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

20


Tanssi- ja musiikkiteos Baldur oli yksi suurim-

mista yhteispohjoismaisista panostuksista kult-

tuurivuonna 2000. Baldur syntyi suomalaisten,

islantilaisten ja norjalaisten taiteilijoiden sekä

kolmen kulttuurikaupungin, Helsingin, Reyk-

javíkin ja Bergenin, yhteistyönä.

Teoksen maailmanensi-ilta oli Reykjavíkissa

elokuussa, jonka jälkeen se esitettiin Bergenis-

sä ja syyskuussa Helsingissä. Pohjoismaiden

Investointipankki tuki tätä Baldurin kantaesi-

tystä.

Islantilainen Jón Leifs (1899-1968) sävelsi Baldur-teoksen toisenmaailmansodan aikana asuessaan Saksassa. Säveltäjä joutui itsekinnatsien vainoamaksi, ja hänen musiikkinsa kiellettiin. Sävellystä eikoskaan esitetty Jón Leifsin elinaikana, ja se on tähän saakka ollutmelko tuntematon myös Islannissa. Kuolemansa jälkeen Jón Leifson saanut tunnustusta, ja häntä pidetään yhtenä Islannin eturivinsäveltäjistä.

– Baldurin kantaesitys merkitsi puolivuosisataisen unelmantäyttymistä. Jón Leifs oli huomattavasti edellä aikaansa, kun hänkirjoitti teoksen. Siihen aikaan Islannissa ei ollut sinfoniaorkeste-ria eikä balettiryhmää, ja nykytanssi oli lähes tuntematon käsitemaassa, sanoo Thórunn Sigurðardóttir, Reykjavík Euroopan kult-tuurikaupunki 2000-projektin johtaja.

Jumalten taistelu

Baldur on kaksinäytöksinen baletti, jossa on mukana sinfoniaor-kesteri, balettiryhmä, kuoro ja solisteja. Juoni perustuu pohjois-maiseen mytologiaan, Baldur-myyttiin, joka kuvaa hyvän ja pa-han taistelua. Baldur on hyvyyden, onnen, harmonian ja oikeu-

Nina Hyvärinen roolissaan

Baldurin vaimona, Nannana.

Teoksen koreografiasta ja pukusuunnittelusta vastaa

suomalainen koreografi

Jorma Uotinen. Tässä jumalatar Nanna tanssii Baldurin, hyvyyden ja oikeu-

denmukaisuuden jumalan, kanssa rakkauden tanssin.

Pohjoismaista kulttuuria

Jumalten taistelutulen ja jään maassa

Jumalten taistelutulen ja jään maassa

21


denmukaisuuden jumala, kaikkien kunnioittama ja vaimonsaNannan rakastama. Mutta Loki, juonitteleva jumala, raivostunee-na, kostonhimoisena ja kateellisena Baldurin hyvyydestä ja haa-voittumattomuudesta, alkaa etsiä keinoja Baldurin tuhoamiseksija onnistuu lopulta tappamaan hänet.

Mytologian mukaan maailmassa ei ole ollut täydellistä onnea,oikeudenmukaisuutta eikä kauneutta Baldurin kuoleman jälkeen.Vasta Ragnarökin, maailman tuhoutumisen, jälkeen Baldur pääseemanalasta takaisin taivaaseen ja maailma syntyy uudelleen.

Baldurissa muinaispohjoismaisen tarun tapahtumapaikkana ontulen ja jään maisema, islantilaisen maiseman perusta. Luonnon-voimat sekä hyvän ja pahan taistelu muodostavat teoksen keskei-sen dramatiikan. Näyttämölle on onnistuttu tuomaan sekä tuliettä jää: valtava tulivuorenpurkaus ja oikeat jääpatsaat koristivatnäyttämöä kaikissa syksyn esityksissä.

Teoksen on ohjannut koreografi Jorma Uotinen, joka vastaamyös koreografiasta ja pukusuunnittelusta. Lavastuksesta ja valo-suunnittelusta on huolehtinut norjalainen Kristin Bredal. Pro-duktiossa on mukana kolme Suomen Kansallisbaletin tanssijaa jayhdeksän islantilaisen Íslenski dansflokkurinn-ryhmän (IcelandDance Company) tanssijaa. Suomalaistanssijoilla on teoksen pää-roolit: Nina Hyvärinen on Baldurin vaimo, jumalatar Nanna, SamiSaikkonen on Baldur ja Aapo Siikala pahuuden jumala Loki.

Teoksen musiikin esitti aina kunkin kaupungin sinfoniaor-kesteri: Reykjavíkissa soitti Islannin sinfoniaorkesteri ja Helsin-gissä Helsingin kaupunginorkesteri, molemmat Leif Segerstaminjohdolla. Bergenin filharmonisen orkesterin kapellimestarina oliKari Kropsu.

Islantilaisen maiseman lumoissa

Jorma Uotinen oli hyvin innoissaan ensi-iltayleisön reaktioistaIslannissa. Hänelle tämän produktion tekeminen oli vahva koke-mus.

– Projektin idea syntyi yli vuotta aiemmin, kun minulta ky-syttiin, halusinko lähteä mukaan. Ryhmä Baldurin ympärille syn-tyi luonnollisella tavalla niiden aiempien kokemusten perusteella,joita meillä oli yhteistyöstä islantilaisten tanssijoiden kanssa. Teim-me yhteistyötä Ballet Pathétiquen yhteydessä vuonna 1993.

Uotisen mukaan Jón Leifs ei halunnut, että Balduria esitettäi-siin perinteisenä balettina. Hän oli ajatellut, että tanssiteoksestatulisi massiivinen produktio, jossa olisi mukana satakunta tanssijaa.Ajattelimme ensin noin neljääkymmentä tanssijaa, mutta päädyim-me lopulta kahteentoista.

– Oleskelu Islannissa työn aikana oli uskomaton kokemus,Jorma Uotinen kertoo. Luonnon värimaailma teki minuun vai-kutuksen. Etenkin valolla on suuri merkitys voimanlähteenä. Mi-nulle tuli ja jää ovat Islannin symboleita, ja oli ehdottoman tärkeääsaada ne mukaan näyttämölle.

Myös Nannan roolin tanssineelle Nina Hyväriselle Baldur oliainutlaatuinen kokemus.

– Taiteilija saa harvoin kokea mitään samanlaista, hän sanoo.Baldur on ollut hyvin merkityksellinen produktio meille. Kysees-sä on kokeellinen teos, jonka yhteydessä on ylitetty perinteisetrajat.

Baldurin taru on väkevä kertomus, johon Jorma Uotisen oh-jaamana yhdistyy vahva näyttämökieli ja koskettava koreografia.Tämä yhdessä Jón Leifsin monia dramaattisia elementtejä sisältä-vän modernistisen musiikin kanssa tekee Baldurista vai-kuttavan kokonaisuuden.Balduriin osallistuu yhdeksän islantilaista tanssijaa.

Pohjoismaista kulttuuria

22


NDF mukana Afrikan uudess

Aasiaan, Latinalaisen Amerikkaan ja Itä-Eurooppaan on infrastruk-tuuri-investointeja varten perustettu rahastoja hyvin tuloksin. Vuo-den 2000 alussa perustettiin vastaava rahasto myös Afrikan osalta,nimeltään AIG African Infrastructure Fund (AAIF).

Näiden kaikkien rahastojen, myös AAIF:n, takana on EmergingMarkets Partnership (EMP) – kansainvälinen yksityisomistuksessaoleva osakeyhtiö, jonka päätoimipaikka on Washingtonissa. EMPperustettiin vuonna 1992, ja se toimii neuvonantajana eri rahas-toille, jotka sijoittavat osakepääomaa tai muunlaista omaa pääomaainfrastruktuurisektorin yrityksiin.

Afrikan uuden infrastruktuurirahaston pääsponsorina ja pri-mus motorina on American Insurance Group (AIG). Sen lisäksi ra-hoitukseen osallistuu suuria multilateraalisia rahoittajia, kutenMaailmanpankkiryhmään kuuluva International Finance Corporati-on (IFC), Afrikan kehityspankki (AfDB) ja Euroopan investointi-pankki (EIB). Pääomaa on saatu myös useilta pohjoismaisilta bila-teraalisilta rahoituslaitoksilta. Pohjoismaiden KehitysrahastonNDF:n osuus on 2 miljoonaa Yhdysvaltain dollaria. Rahastonosakkeenomistajina on rahoituslaitosten lisäksi joukko yksityisiäyrityksiä; mukana on myös yksi pohjoismainen yritys.

Advisory Boardin puheenjohtaja Nelson Mandela sekä NDF:n Siv Ahlberg Johannesburgissa lokakuussa 2000 pidetyssä kokouksessa.

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

23


sa infrastruktuurirahastossa

Rahaston pääoma on nyt 400 miljoonaa Yhdysvaltain dollaria,ja sen odotetaan kasvavan 500 miljoonaan dollariin ennen mer-kinnän päättymistä maaliskuussa 2001. Pääomaa tullaan ensisijai-sesti käyttämään uusien infrastruktuurihankkeiden kehittämiseenAfrikassa. Ensimmäinen hanke, jossa rahasto on mukana, liittyyteleviestintäalaan.

Eri rahoittajat muodostavat rahaston toimintaa valvovan janeuvoa antavan elimen (Advisory Board), jonka jäseniin kuuluumyös NDF. AAIF:n Advisory Boardin puheenjohtajana toimii Ete-lä-Afrikan entinen presidentti Nelson Mandela.

Advisory Board piti ensimmäisen kokouksensa Johannesburgis-sa lokakuussa 2000. Seuraava kokous pidetään huhtikuussa 2001,eli hieman kolmannen ja viimeisen merkintäajan päättymisen jäl-keen. Odotusten mukainen 500 miljoonan Yhdysvaltain dollarinpääoma on samalla tasolla kuin Emerging Europe -rahaston pääoma.Kahdella vastaavalla aasialaisella rahastolla, kuten myös latinalais-amerikkalaisella rahastolla, on kullakin miljardin Yhdys-valtain dollarin pääoma.

HANKINTAMAHDOLLISUUDET NDF:n KAUTTA

Pohjoismaiden Kehitysrahasto (NDF), joka rahoittaa eri alojen kehitys-hankkeita Afrikassa, Aasiassa ja Latinalaisessa Amerikassa, tarjoaa pohjois-maisille yrityksille kiinnostavia mahdollisuuksia tavaroiden ja palveluidentoimittamiseen. NDF on parhaillaan mukana noin 45 hankkeessa, joidenyhteydessä on tarkoitus hankkia tavaroita ja palveluita huomattavilla sum-milla lähivuosien aikana.

NDF:n rahoittamat hankinnat suorittaa tavallisesti yksittäisestä hank-keesta vastaava taho lainansaajamaassa pohjoismaisen tarjouskilpailun(Nordic Competitive Bidding) perusteella.

Jotta tarjousprosessiin osallistuisi mahdollisimman paljon yrityksiä, NDFpyrkii jatkuvasti löytämään mahdollisia pohjoismaisia toimittajia. Tietoayksittäisiin hankkeisiin liittyvistä hankinnoista sekä yleistä tietoa NDF:nrahoittamista hankkeista ja ostoista antavat pohjoismaiset vienninedistä-misorganisaatiot.

Tietoa on myös NDF:n kotisivulla osoitteessa www.ndf.fi. Hankkeistakiinnostuneita kehotetaan tutustumaan kotisivulla oleviin tietoihin ja il-moittamaan NDF:lle itseään kiinnostavista hankkeista ja hankkeiden osis-ta, jotka sopivat yksittäisille toimittajille. Ilmoitukset voi lähettää sähkö-postitse osoitteeseen [email protected] tai faksitse numeroon +358 9 6221491.

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

24


Nordiska Investeringsbanken 25 år

Nordic Investment Bank 25 years

ZølviPedersen

Pohjoismaiden Investointipankki

Mattias Bremer (FIN) on nimitetty finanssianalyytikoksipankin finanssiosastolle. Hän siirtyi tehtävään Merita Rahastoyh-tiöstä.

Bengt Farneman (S), apulaisjohtaja, on nimitetty Aasianapulaisaluepäälliköksi pankin kansainväliselle osastolle. Hän työs-kenteli aiemmin NIBin pohjoismaisella osastolla Ruotsin apulais-aluepäällikkönä.

Jens C. Hellerup (DK) on nimitetty salkunhoitajaksi pan-kin finanssiosastolle. Hän työskenteli aiemmin Tele Danmarkinfinanssiosastolla.

Matti Häkkinen (FIN) on nimitetty IT-asiantuntijaksi pan-kin tietohallinto-osastolle. Hän siirtyi tehtävään Pohjolan Atk-palvelu Oy:stä, jossa hän työskenteli järjestelmäsuunnittelijana.

Kari Lehtonen (FIN) on nimitetty finanssianalyytikoksi fi-nanssiosastolle. Hän työskenteli aiemmin pankin riskienhallinta-osastolla.

Ulf Westergård (S) on siirtynyt Keski- ja Itä-Euroopan apu-laisaluepäälliköksi pankin kansainvälisellä osastolla. Hän toimi ai-emmin Aasian apulaisaluepäällikkönä.

MattiasBremer

BengtFarneman

Jens C.Hellerup

MattiHäkkinen

KariLehtonen

MagnusRystedt

MariaMaliniemi

CarinWall

Kansainvälisenä organisaationa Pohjoismaiden Investointipankki kiinnittää toimin-nassaan huomiota korruption torjuntaan osana hyvän yhteiskuntajärjestyksen jahyvän hallintotavan periaatetta. Tätä tarkoitusta varten on vahvistettu seuraavatsuuntaviivat:

• Pankki odottaa, että sen asiakkaat toteuttavat hankintansa hyviä hankintame-nettelyjä noudattaen siten, että syntyy todellinen tarjouskilpailu, vrt. NIBinGeneral Guidelines for Procurement¸ helmikuu 1999.

• Pankki korostaa entistä enemmän avoimuutta ja vastuuta hankkeisiin myön-nettyjen varojen käytössä.

• Pankki painottaa hankeanalyysin, sopimusasiakirjojen ja maksukäytäntöjensekä hankkeen seurannan yhteydessä erityisesti päätöksiä ja menettelytapoja,jotka vaikeuttavat tai estävät korruptiota tai vilpillistä menettelyä.

• Pankki kiinnittää erityistä huomiota avoimien ja tarkoituksenmukaisten mak-sukanavien käyttöön siirrettäessä varoja pankkiin ja pankista tai pankin rahoit-tamien hankkeiden yhteydessä.

• Pankki huolehtii siitä, että sen henkilökunta noudattaa tiukkoja eettisiä vaati-muksia ja että pankilla on sisäiset käyttäytymissäännöt, joissa on määräyksiäkorruptiosta ja muusta sen kaltaisesta sopimattomasta menettelystä.

NEFCO, NDF ja Nopef

Maria Maliniemi (FIN) on nimitetty sijoituskäsittelijäksi Poh-joismaiden Ympäristörahoitusyhtiöön NEFCOon. Hän työskenteliaiemmin NIBin kansainvälisellä osastolla yksityisen sektorin hank-keista vastaavana lainakäsittelijänä.

Magnus Rystedt (S) on nimitetty Investment Managerin teh-tävään NEFCOon, vastuualueenaan lähinnä NEFCOn hankkeet Ve-näjällä. Magnus Rystedt työskenteli aiemmin Stockholm Vatten-yhti-össä venäläisen Vodokanal-vesiyhtiön kehittämishankkeen parissa.

Carin Wall (S) on nimitetty Pohjoismaiden KehitysrahastonNDF:n johtajaksi (Senior Vice President). Hän toimi aiemmin Ruot-sin ulkoministeriössä ministeriöneuvoksena vastuualueenaan kansain-välinen kehitysyhteistyö. Carin Wall on myös työskennellyt Ruotsinsuurlähetystöissä Euroopassa, Afrikassa ja Latinalaisessa Amerikassa.Hän on entinen NDF:n hallituksen jäsen.

Zølvi Pedersen (N) on nimitetty aluepäälliköksi Pohjoismai-den Projektivientirahastoon Nopefiin. Hän toimi aiemmin Marke-ting Managerin tehtävässä Denofa AS:ssä.

Pohjoismaiden Investointipankin hallitus on vuonna 2000hyväksynyt seuraavan päätöslauselman:

Päätöslauselmakorruption torjunnasta

Ajankohtaista

NIBin 25-vuotisjuhla on

kohta ovella: kesäkuussa

2001 on kulunut neljän-

nesvuosisata siitä, kun pank-

ki aloitti toimintansa. Tä-

mä juhlavuosi on virstan-

pylväs pankin historiassa,

ja sitä juhlistetaan vuosi-

kokouksella ja kansainvä-

lisellä konferenssilla Hel-

singissä 1. kesäkuuta.

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

Nimityksiä

25


Satusetävierailulla

H.C. Andersen kunnioitti Pohjolan taloa vierailulla lokakuussa, jolloin Pohjois-

maiden Suomen instituutti (Nifin) yhdessä Tanskan Suurlähetystön kanssa järjes-

ti näyttelyn Hans Christian Andersen – Liv og Værk 1805–1875. NIBin

tiloissa järjestetyn näyttelyn oli koonnut Odensen kaupunginmuseot. Avajaistilai-

suuden huipentumana oli paraati, jossa satusetää ympäröivät hänen omat satu-

hahmonsa aina Prinsessa ja herne-sadusta Keisarin uusiin vaatteisiin.

Ylpeitä näyttelystä olivat (vas.) Nifinin uusi johtaja Henrik Wilén sekä Nifinin

kirjastossa työskentelevät Lisbet Ruth ja Jutta Nygård. Tässä he juovat maljan

yhdessä Åbo Akademin tanskan kielen lehtorin Jon Høyerin kanssa. Jon Høyer

piti näyttelyn yhteydessä luennon H.C. Andersenin elämästä ja teoksista.

Perinteikäs Rettigpanostaa radiaattori-

teollisuuteenSuomalainen Rettig-konserni – perheyhtiö, jolla on yli200-vuotiset perinteet – keskittyy kasvattamaan markki-naosuuttaan radiaattoriteollisuudessa. Rettig Heating Groupvahvisti vuonna 2000 asemaansa Euroopan radiaattori-teollisuudessa ostamalla brittiläisen Blue Circle-yhtiön ra-diaattoritoiminnot. Kauppaan kuului mm. ruotsalainenThermopanel AB. Yritysosto, joka rahoitettiin osittainNIBin myöntämällä lainalla, oli tärkeä askel, joka tekeeRettig Heating Groupista markkinajohtajan Euroopassa.Thermopanel AB on Ruotsin johtava vesikiertoisten ra-diaattoreiden ja konvektoreiden valmistaja, ja Rettig Hea-ting Groupissa valmistetaan nyt teräslevyradiaattoreita,pyyhekuivaimia ja erikoisradiaattoreita sekä myös venttii-lejä, termostaatteja ja muita lämmitys- ja jäähdytysvarus-teita.

Radiaattoriteollisuuden ohella Rettig-konsernin tär-keitä liiketoiminta-alueita ovat juomateollisuus, varusta-motoiminta, kiinteistöjen kehittämistoiminta, alumiininkäsittelyteollisuus ja sijoitustoiminta. Juomia valmistaaMarli Group, jonka tuotantoon kuuluu sekä alkoholijuo-mia, kuten liköörejä ja viinejä, että alkoholittomia mehu-ja. Varustamotoimintaa edustaa Bore Group, jonka ro-ro-alukset liikennöivät lähinnä Itämerellä ja Pohjanmerellä.Kiinteistöjen kehittämisestä vastaavalla Tarkalalla on me-neillään hanke, jossa keskeisellä paikalla Helsingissä sijait-seva entinen panimokiinteistö muutetaan toimistoiksi jaasunnoiksi. Kiinteistössä toimi vuoteen 1992 saakka pani-moyhtiö Sinebrychoff, joka oli aiemmin osa Rettig-kon-sernia. Alutran Groupiin kuuluu useita alumiinin käsitte-lyyn erikoistuneita yrityksiä.

Ajankohtaista

Markkinatutkimus antaa NIBilleparhaan arvosanan

NIB on paras pankki yrityksille myönnettävien pankkilainojen osalta jaerittäin luotettava luotonantaja. Tämä käy ilmi markkinatutkimuksesta,jonka teki Scandinavian Financial Research -yhtiön Annukka Palohei-mo. Tutkimuksessa oli mukana Suomen 50 suurinta yritystä, ja siinäselvitetään yksityiskohtaisesti, mitä mieltä nämä yritykset ovat rahoittajis-taan ja yhteistyöstä niiden kanssa. Tutkimus tehtiin nyt kymmenennenkerran.

Yritysten rahoitusjohto sai antaa arvosanoja pankkien rahoituspalve-

luille ja arvioida niiden laatua. Perinteisessä luotonannossa (kahden-välinen antolainaus) NIB sai Suomen markkinoilla toimivista pankeistaparhaat pisteet. Toiseksi paras oli Merita-Nordbanken, ja kolmanneksituli Citibank.

– Tutkimus osoittaa, että erikoistumistamme pitkäaikaisiin luottoihinarvostetaan. Pyrimme profiloitumaan erityisluottolaitoksena, joka tarjoaatäydentäviä rahoitusratkaisuja, ja tämä on ilmeisesti onnistunut hyvin,sanoo NIBin hyvistä arvosanoista ilahtunut aluepäällikkö Lars Selenius.

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

26


Pohjoismaiden Investointipankki (NIB) rahoittaa investointihank-keita sekä Pohjoismaissa että niiden ulkopuolella.

NIB on viiden Pohjoismaan omistama kansainvälinen rahoi-tuslaitos, joka toimii pankkiperiaatteita noudattaen. Omistajat va-litsevat edustajat pankin hallitukseen ja valvontakomiteaan.

NIB tarjoaa asiakkailleen pitkäaikaisia luottoja ja takauksiakilpailukykyisin markkinaehdoin. Varat antolainaukseen NIBhankkii kansainvälisiltä pääomamarkkinoilta. NIBin obligaatioillaon paras mahdollinen luottokelpoisuus, AAA/Aaa, johtavilta luot-tokelpoisuusluokituslaitoksilta (Standard & Poor’s ja Moody’s).

NIBin pääkonttori on Helsingissä ja muut konttorit sijaitsevatKööpenhaminassa, Oslossa, Reykjavikissa, Tukholmassa ja Singa-poressa. Pankin palveluksessa on noin 130 henkeä kaikkialta Poh-joismaista.

NIB rahoittaa

NIB rahoittaa yksityisiä ja julkisia pohjoismaista taloudellista yh-teistyötä edistäviä hankkeita. Rahoitusta myönnetään mm. inves-tointeihin, jotka turvaavat energiahuoltoa, parantavat infrastruktuu-ria tai tukevat tutkimusta ja tuotekehitystä. Ympäristöä parantavatinvestoinnit Pohjoismaissa ja niiden lähialueilla ovat etusijalla.

NIB voi myös myöntää luottoja työllisyyttä edistäviin ulko-maisiin investointeihin Pohjoismaissa.

NIB rahoittaa erilaisia kansainvälisiä hankkeita sekä kehittyvienmaiden markkinoilla että OECD:n alueella. Pankki myöntää lainaahankkeille, jotka tukevat Pohjoismaiden lähialueiden taloudellistakehitystä. Lisäksi se rahoittaa eri puolella maailmaa investointeja,joissa on sekä vastaanottajamaan että Pohjoismaiden intressi.

Luotonannon lisäksi NIB myöntää takauksia pohjoismaisillehankkeille.

Pohjoismaiset luotot

InvestointiluototNIB myöntää keski- ja pitkäaikaisia luottoja, joiden laina-aika on5-15 vuotta. Luotto voidaan myöntää eri valuutoissa, kiinteällä taivaihtuvalla markkinaehtoisella korolla. NIB voi rahoittaa korkein-taan puolet hankkeen kokonaiskustannuksista.NIB rahoittaa hankkeita seuraavilla aloilla:• tehdasteollisuus, mm. laiteinvestointeja,• infrastruktuuri, energiahuolto, liikenne, televiestintä, vesihuolto ja jätehuolto,• ympäristönsuojelu, sekä yksityisellä että julkisella sektorilla,

• tutkimus ja kehitys,• pohjoismaiset yritysostot,• ulkomaiset investoinnit Pohjoismaissa.

Alueelliset luototLuotot myönnetään kansallisille aluepoliittisille luottolaitoksilleelinkeinoelämän kehittämiseksi.

Kansainväliset luotot

NIBin kansainvälisen antolainauksen ydin ovat projekti-investoin-tiluotot (PIL). Luotot ovat pitkäaikaisia – jopa 20 vuotta – hank-keisiin, joita toteutetaan kehittyvillä markkinoilla Aasiassa, Lähi-Idässä, Keski- ja Itä-Euroopassa, Latinalaisessa Amerikassa sekäAfrikassa.

Luotto myönnetään yleensä asianomaiselle valtiolle tai julki-selle rahoituslaitokselle. Luottoja myönnetään myös ilman valtiontakausta, lähinnä yksityisen sektorin infrastruktuuri-investointei-hin. Luottoa voidaan myöntää jopa puolet hankkeen kokonais-kustannuksista. Lainat voidaan käyttää kaikenlaisten hankekustan-nusten, myös paikalliskustannusten, rahoittamiseen.

Luotot myönnetään markkinaehtoisella korolla ja asiakkaantoivomassa valuutassa. Tähän mennessä projekti-investointiluotto-ja on myönnetty hankkeisiin noin 40 maassa.

NIB myöntää luottoja myös pohjoismaisten yritysten inves-tointeihin – mm. yhteisyrityksiin ja yritysostoihin – OECD:nalueella ja Baltian maissa.

Pohjoismaiden lähialueet

Pohjoismaiden lähialueiden julkisen sektorin ja yksityissektorininfrastruktuurihankkeiden rahoitus on NIBissä etusijalla.

Julkiset ja yksityiset ympäristöhankkeet Puolassa, Kaliningra-din alueella, Virossa, Latviassa, Liettuassa sekä Luoteis-Venäjälläovat ensisijaisen tärkeitä. Tätä tarkoitusta varten on erityislainajär-jestely, ympäristöinvestointiluotot (MIL). Hankkeiden on vähen-nettävä ympäristön kuormitusta ja näin ollen myös saasteidenkulkeutumista yli rajojen. Ympäristöinvestointiluottoja myönne-tään yleisin luotonantoperustein valtioille, viranomaisille, laitok-sille ja yrityksille.

Lisäksi NIB osallistuu hankkeiden rahoitukseen Baltiassamyöntämällä lainoja sekä balttilaisten että pohjoismaistenyritysten investointeihin Baltian maissa.

NIBin toiminta

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

27


Pohjoismaiden Investointipan-

kin vuoden 2000 kahdeksan

ensimmäisen kuukauden tulos

oli hyvä. Kauden korkokate oli

103 miljoonaa euroa, kun se

edellisen vuoden vastaavana

ajanjaksona oli 92 miljoonaa

euroa. Yhdysvaltain dollarin

vahvistuminen valuuttamark-

kinoilla vaikutti korkokatteen

kasvuun. Kauden tulos oli 85

miljoonaa euroa (69).

Taseen loppusumma oli 14,5 miljardiaeuroa verrattuna vuodenvaihteen 1999-2000 13,3 miljardiin euroon, mikä mer-kitsee 9 prosentin kasvua. Nettolikvidi-teetti oli kauden lopussa 3 387 miljoonaaeuroa verrattuna vuodenvaihteen 1999-2000 2 781 miljoonaan euroon. Omapääoma oli kauden lopussa 1 280 miljoo-naa euroa, kun se edellisessä vuodenvaih-teessa oli 1 220 miljoonaa euroa. Kaudenaikana pankki maksoi vuoden 1999 voi-tosta osinkoa 35 miljoonaa euroa pankinomistajille, eli Pohjoismaille.

Vuoden 2000 kahdeksan ensimmäi-sen kuukauden aikana myönnetyt luototja annetut takaukset olivat yhteensä 689miljoonaa euroa, ollen vuoden 1999 vas-taavana ajanjaksona 924 miljoonaa euroa.Lainakanta kasvoi vuodenvaihteesta 12prosenttia 9 449 miljoonaan euroon, kunse 31.8.1999 oli 8 439 miljoonaa euroa.Tähän kasvuun vaikutti olennaisesti Yh-dysvaltain dollarin vahvistuminen suh-teessa euroon. Pankin koko antolainauk-sen kasvun, valuuttakurssimuutokset mu-kaan lukien, odotetaan olevan 10 pro-senttia koko vuoden osalta.

NIBin lainasalkkujen ja rahoitustran-saktioiden vastapuolten taso on edelleen-kin hyvä ja vakaa. Kauden aikana ei todettuluottotappioita. Myöskään luottotappiova-

rauksiin ei ole ollut aihetta vuoden aikana.Pankin pohjoismaisessa luotonannos-

sa tuotantoteollisuuden hankkeisiin myön-nettävien luottojen osuus on edelleensuurin. Rahoituksen välittäjille myönnet-tävien, pienille ja keskisuurille pohjois-maisille yrityksille edelleenlainattaviksitarkoitettujen luottojen määrä on kasva-nut huomattavasti. Toimitusjohtaja JónSigurðssonin mukaan pankki pyrkii näintekemään yhteistyötä muiden pohjois-maisten pankkien ja kansainvälisten luo-tonantajien kanssa ja täydentämään nii-den luotonantoa.

Uusien kansainvälisten lainojen ky-syntä on heikentynyt jossain määrin. Poh-joismaiden ulkopuolella uusien lainojenkysyntä on suurinta televiestintäalalla.

– NIBin toiminnan painopisteenä onnyt entistä enemmän Pohjoismaiden itäi-set lähialueet, sanoo Jón Sigurðsson.

– Ympäristöinvestointien rahoitusItämeren ja Barentsin alueilla on etusijal-la toiminnassamme. Pankki on saanutPietarin paikallisviranomaisilta toimeksi-annon johtaa selvitystä, joka koskee Pie-tarin suuren lounaisen jätevedenpuhdis-tamon kehitystyötä ja rahoitusta. Hankeon erittäin tärkeä Itämeren veden laadunkannalta. Pietari on nykyään suurin yk-sittäinen pistekuormituslähde Itämerenalueella.

NIBin velkakirjaperusteinen varain-hankinta oli toimintakauden lopussa12 307 miljoonaa euroa, kun se vuoden1999 vastaavana ajankohtana oli 10 243miljoonaa euroa. Englannin punta, Japa-nin jeni ja Hongkongin dollari olivatkauden aikana pankin tärkeimmät varain-hankintavaluutat.

Vuoden 2000 kahdeksan ensimmäi-sen kuukauden aikana tapahtuneen va-kaan tuloskehityksen odotetaan jatkuvan,ja koko vuoden tuloksen odotetaan ole-van samansuuntainen kuin kah-deksan kuukauden tuloksen.

Vuoden kahdeksan ensimmäisenkuukauden tulos hyvä

Osavuosikatsaus tammi - elokuu 2000

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

160

120

80

40

96 97 98 99 9/99–8/00

EURmilj.

Korkokate ja tulos

Korkokate Tulos

EURmilj.

16 000

14 000

12 000

10 000

8 000

6 000

4 000

2 000

96 97 98 8/99 8/00

Tase

EURmilj.

10 000

9 000

8 000

7 000

6 000

5 000

4 000

3 000

2 000

1 000

96 97 98 8/99 8/00

Lainakanta

Pohjoismaisetlainat

Kansainvälisetlainat

PääkonttoriFabianinkatu 34PL 24900171 HelsinkiSuomiPuhelin +358 9 18 001Telefax +358 9 1800 210

Muut konttorit

KööpenhaminaLandgreven 4DK-1301 København KTanskaPuhelin +45 33 144 242Telefax +45 33 322 676

OsloDronning Mauds gate 15c/o EksportfinansN-0119 OsloNorjaPuhelin +47 2201 2201Telefax +47 2201 2202

ReykjavíkKalkofnsvegur 1c/o Seðlabanki ÍslandsIS-150 ReykjavíkIslantiPuhelin +354 5 699 996Telefax +354 5 629 982

TukholmaVästra Trädgårdsgatan 11 Bc/o AB Svensk ExportkreditS-111 35 StockholmRuotsiPuhelin +46 8 613 8525Telefax +46 8 205 728

Singapore78 Shenton Way # 16-03Singapore 079120Puhelin +65 2276 355Telefax +65 2276 455

Internethttp://www.nibank.org

tammikuu 2001 - Nordic Investment Bank · 2008-07-10 · 3 NIB BULLETIN TAMMIKUU 2001 Sisältö Pohjoismaiden Investointipankin asiakaslehti ilmestyy englanniksi, ruotsiksi, suomeksi

Documents