Taloyhtiöiden yhteistoiminta energiatehokkuuden parantamisessa

Taloyhtiöiden yhteistoiminta energiatehokkuuden parantamisessa

Taloyhtiöiden energiatehokkuuden teemailtaUusikaupunki 4.12.102

Toimitusjohtaja Mikko Virkamäki

Kuva: Kasvihuonekaasupäästöjen vähentämistavoitteet ja keinot tavoitteisiin pääsemiseksi koko maailmassa.

7 vuotta

Taloyhtiöiden yhteistyön perusta

Onko samanlaisia tarpeita?

Onko yhteistyöhalua?

Löytyykö sopiva yhteistyömalli?

Taloyhtiöiden yhteistoiminnan esteet

• Yleensä on yhteisiä tarpeita.

• Yleensä ymmärretään, että yhteistyö kannattaa.

• Yleensä ajatellaan, että yhteistyö on vaivalloista?– Ei ole käsitystä yhteistyön pelisäännöistä– Ei ole olemassa yhteistyömallia– Oletetaan, että joku muu alkaa päättämään asioista

meidän rahoilla

Kotialue Oy kehittää yhteistyömalleja ja organisoi yhteistoimintaa

• Yhteistoiminta voidaan organisoida monilla eri tavoilla– Ei perusteta uusia yhtiöitä tms.– Ei yhtään lisää byrokratiaa verrattuna talokohtaiseen toimintaan– Kaikki päätökset tehdään siellä, missä ennenkin– Yhteistoiminta vain tehostaa valmistelua

• Taloyhtiöille syntyy mitattavaa lisäarvoa– Kustannustehokkuutta = taloudellista pääomaa (= €)– Oppimista = henkistä pääomaa (= €)– Yhteistyöosaamista = sosiaalista pääomaa (= €)

• Kotialue Oy on toiminut tämän lisäarvon varassa jo 11 vuotta (1.1.2002)– Ellei lisäarvoa tule, eivät asiakkaat maksa– Jos ja kun oppii tekemään itse, ei tarvitse enää apua

Mihin asioihin taloyhtiöiden yhteistyö sopii hyvin?

• Yhteisöllinen turvallisuustyö– Vähentää arjen riskejä ja parantaa turvallisuuden tunnetta

• Rikosturvallisuus, paloturvallisuus, liikenneturvallisuus

• Ryhmäkorjausmalli (RK –malli)– Parantaa kustannustehokkuutta, yksinkertainen organisoida

• Putkiremontit / pienemmät peruskorjaukset ja yhteishankinnat

• Energiatehokkuuden parantaminen– Alueellinen energiatehokkuus –malli (AET –malli)

• Maunula, Tampereen opiskelija-asunnot

– AET+ -rahoitusmalli

• Muitakin soveltamiskohteita on…

AET -malli• Valitaan alue

– Kuka tekee aloitteen?– Miten kerätään alkurahoitus?

• Kuinka monta taloyhtiötä lähtee heti mukaan?• Kuinka monta yritystä on kiinnostunut asiasta?• Onko joku julkinen taho halukas edistämään asiaa?

• Tehdään AET –kysely kaikille alueen taloyhtiöille ja kiinteistönomistajille– Taloyhtiöiden tilanne

• Säästöpotentiaalin arviointi

– Yhteistyöhalukkuus• Tehdään määräaikainen AET –sopimus mukaan lähtevien kanssa

– Aloitetaan mittaus ja seuranta (lämpö, sähkö, vesi)– Käynnistetään viestintä (asukas, huolto, päättäjät)– Käynnistetään ET –toimenpiteet hallitusti

• Omatoimisuus• ET –laitteiden ja palveluiden hankinta

– Laaditaan ET –suunnitelma• Mahdolliset ET –katselmukset (haetaan ET -avustukset keskitetysti (40 %)

• Käynnistetään alueellinen viestintä kaikkien kiinnostuneiden saavuttamiseksi alueella– Oman alueen AET -kotisivut– AET -tilaisuudet

AET+ -rahoitusmalli

Lämmitys

Sähkö

Vesi

25 000 € / vuosiISO SÄÄSTÖPOTENTIAALI

Lämmitys

Sähkö

Vesi

20 000 € / vuosiPIENI SÄÄSTÖPOTENTIAALI

Säästö 5000 € / vuosi

2500 € 2500 €

5 vuoden sopimus

12500 € 12500 €

Taloyhtiö AET -manageri

6 vuosi ->

5000 € 0 €

Ellei AET+ -sopimusta jatketa jossain muodossa …

Miksi ET parantuu yhteistoiminnalla?

• Yhteinen mittaus ja seuranta luovat innostuksen ja sosiaalisen paineen osallistua.– On hauskaa vertailla eri taloyhtiöiden erilaista edistymistä

• Yhteisissä tilaisuuksissa palkitaan tulokset ja käydään läpi juuri tällä alueelle tärkeää tietoa?– Vertaillaan kehittymisen vauhtia (%), ei absoluuttisia lukuja.– Pieni kilpailu on aina paikallaan!

• Seurannan ja onnistuneen viestinnän yhteisvaikutus aiheuttaa jo sinänsä säästöä– Esimerkkinä AsOy Vesakko Maunulasta

• ET –laitteiden ja palveluiden yhteishankinnat AET –rahoitusmallin mukaisesti.– Suuren hankinnan edut– Riskin jakaminen ET –palveluntuottajan kanssa (50 % - 50 %)

• Yhteinen mittaus- ja seuranta voidaan myöhemmin muuttaa yhteiseksi talotekniikan kauko-ohjaukseksi, jos sitä pidetään järkevänä

• Yhteistoiminnan oppimisen kautta syntyy uusia innovaatioita…

Mistä se – 20 % löytyy?

Ihmisten käyttäytyminen

Talotekniikan huolto ja säätö

Rakennusosienperuskorjaus

Suuri investointiSuuri vaikutus

Pieni investointiKeskisuuri vaikutus

Ei investointiaKeskisuuri vaikutus

Välttämätön muidentoimien yhteydessä!

KOKONAISVALTAINEN ET -TOIMINTA

ET -KOKONAIS-VAIKUTUS

Lämmitys

Sähkö

Vesi

Ihmisten arki

Talot

eknii

kan

huolt

o- ja

säät

ö

Rakennusosien

peruskorjaus

Käyttäjät

Huolta

jat Päättäjät

MET –projektin vaikutus käynnistysvuotena 2010

Kaukolämpö

Kiinteistösähkö

Huoneistosähkö

MET –energiatehokkuuden parhaat

2 As.oyVesakko As.oy

Metsäpuron-tie 9

As.oyRM –talo 62

13