Talousarvio 2017 Taloussuunnitelma 2017 2019 · Valtionvarainministeriön talouskatsaus kertoo, että kansantalous kasvaa 1,1 prosenttia vuonna 2016, ja myös tulevina vuosina talouskasvu

1

Kuntajohtajakokous 18.11.2016 Seutuhallitus 30.11.2016

Yhtymäkokous 14.12.2016

Talousarvio 2017 Taloussuunnitelma 2017–2019

SISÄLTÖ YLEISPERUSTELUT....................................................................................................................... 3

Yhteistyön strategiaperusta ............................................................................................................. 3

Seutustrategian uudistaminen ..................................................................................................... 3

Rakennesuunnitelma 2040 ja MAL-sopimus ............................................................................... 4

Seutuyhteistyön toimintaympäristö ................................................................................................ 4

Maakuntauudistus ....................................................................................................................... 4

Väestönkehitys kaupunkiseudulla ............................................................................................... 5

Kuntien väestön ja työllisyyden kehitys ....................................................................................... 5

Elinkeinojen kehitys ..................................................................................................................... 6

Kuntien ja kansallinen talouden kehitys ...................................................................................... 6

Kaupunkiseudun kuntien kunnallisveroprosenttien kehitys ....................................................... 6

Kansallinen MAL-verkosto ............................................................................................................... 6

KUNTAYHTYMÄN TOIMINNALLISET TAVOITTEET 2017 ................................................................ 7

Lisää kilpailukykyä ............................................................................................................................ 7

Kasvulle kestävä rakenne ................................................................................................................. 7

Vireä yhteisö .................................................................................................................................... 8

SEUTUYHTEISTYÖN MUUT TAVOITTEET 2017 .............................................................................. 9

Seutuyhteistyön yleinen kehittäminen ............................................................................................ 9

Tietohallinnon yhteistyö .................................................................................................................. 9

Joukkoliikenteen yhteistyö .............................................................................................................. 9

Elinkeinojen kehittämisen yhteistyö .............................................................................................. 10

KANSALLISEN MAL-VERKOSTON TAVOITTEET 2017 ................................................................... 10

TALOUSARVION RAKENNE, SITOVUUS JA SEURANTA ................................................................ 11

Talousarvion osat ........................................................................................................................... 11

Talousarvion tehtäväkokonaisuudet ja sitovuus ........................................................................... 11

Taloudellisen ja toiminnallisen tuloksen seuranta ........................................................................ 11

KÄYTTÖTALOUSOSA ................................................................................................................. 12

Seutuyksikkö .................................................................................................................................. 12

Kansallinen MAL-verkosto ............................................................................................................. 14

TULOSLASKELMAOSA ............................................................................................................... 15

INVESTOINTIOSA ...................................................................................................................... 15

TALOUSSUUNNITELMA 2017–2019 ........................................................................................... 17

YLEISPERUSTELUT Tampereen kaupunkiseudun kuntayhtymä toimii kuntayhteistyötä toteuttavana organisaationa. Jäsenkuntia ovat Kangasala, Lempäälä, Nokia, Orivesi, Pirkkala, Tampere, Vesilahti ja Ylöjärvi. Kun-tayhtymän tehtävänä on syventää jäsenkuntien seudullista ajattelua ja valmistella kunnille seudul-lisia ratkaisuehdotuksia yhteistyöhyötyjen konkretisoimiseksi. Kuntayhtymä on perustettu huolehtimaan

- kuntayhteistyön yleisestä kehittämisestä - kuntien välisen yhteistoiminnan kehittämisestä - yhteisten suunnittelu- ja kehittämishankkeiden toteuttamisesta - jäsenkuntien yhteisestä edunvalvonnasta - aluepolitiikan toteuttamisesta osaltaan - muista yhteisesti sovittavista seutuyhteistyöhön liittyvistä tehtävistä.

Yhteistyön strategiaperusta

Seutustrategian uudistaminen

Yhteistyötä on ohjannut jäsenkuntien hyväksymä seutustrategia 2020. Seutuhallitus arvioi kau-punkiseudun strategian toteutumista syksyn 2015 aikana ja päätti käynnistää strategian uudista-mistyön, joka jatkui koko vuoden 2016. Uudessa strategiassa (luonnos/26.10.) tavoitteet on määri-telty seuraavasti:

Strategia antaa askelmerkit seuraavalle kymmenvuotiskaudelle seutuyhteistyössä. Seutuhallitus valmistelee strategialle vuoden 2017 alussa toteutusohjelman, joka konkretisoituu vuosittain kun-tayhtymän talousarviossa.

Rakennesuunnitelma 2040 ja MAL-sopimus

Kuntayhteistyötä ohjaa strategian lisäksi kaupunkiseudun valtuustojen 2015 hyväksymä Rakenne-suunnitelma 2040. Se kuvaa kaupunkiseudun tavoitteellisen yhdyskuntarakenteen ja jaksottaa to-teuttamisen eri vuosikymmenille. Rakennesuunnitelma ohjaa kuntien ja niiden eri toimialojen toimenpiteet yhteisen rakennevision suuntaan. Lopputuloksena on kilpailukykyisempi ja yhtenäi-sempi kaupunkiseutu. MAL-sopimuksella konkretisoidaan rakennesuunnitelman lähivuosien toimenpiteet. Sopimus on osa valtion ja suurten kaupunkiseutujen yhteistyömenettelyä ja on jo kolmannella kaudellaan 2016–2019. MAL-sopimus on myös kuntien keskinäinen sopimus yhteen sovitettavista asioista. MAL-sopimuksen toinen toteutusvuosi on huomioitu kuntayhtymän tavoitteissa 2017.

Seutuyhteistyön toimintaympäristö

Talousarviovuosi on kuntayhtymän 11. toimintavuosi. Kuntayhtymä toimii uusissa Tampellassa Pir-kanmaan liiton, Pirkanmaan jätehuollon, Tredean ja Itämeri-instituutin kanssa. Yhteiset toimitilat tarjoavat mahdollisuuden kunkin organisaation toiminnan kehittämiseen.

Maakuntauudistus

Maakuntauudistuksen 2016 käynnistynyt esivalmisteluvaihe päättyy 30.6.2017, kun väliaikaishal-linto aloittaa uudistuksen toimeenpanon valmistelun. Itsehallinnolliset maakunnat aloittavat toi-mintansa vuoden 2019 alussa. Tulevaisuuden kunnan roolissa korostuvat elinvoiman kehittämi-nen. Tämä näkyy myös seutuyhteistyön sisällössä, jonka painopisteitä on kuvattu Tulevaisuuden kaupunkiseutu strategiassa.

Väestönkehitys kaupunkiseudulla

Kaupungistuminen pitää yllä kaupunkiseudun väestönkasvua. Keskuskaupungin vetovoima on li-sääntynyt, mutta myös kehyskunnat jatkavat kasvuaan. Kasvuvoima ei tavoita kuitenkaan kaikkia seudun kuntia. Kaupunkiseudun väkiluku oli vuoden 2016 alussa 376 971 henkilöä, jossa on kasvua 3 396 asukasta (0,9 %) edelliseen vuoteen verrattuna. Tampereen kasvu oli 2 114 asukasta ja kehyskuntien 1 282 asukasta. Vuoden 2016 alusta syyskuun loppuun Tampereen kasvu on ollut 2 714 asukasta ja ke-hyskuntien kasvu on ollut 742 asukasta. Tampereen kaupunkiseudun väestönkehityksen odotetaan jatkuvan positiivisena. Kaupunkiseutu on varautunut suunnitelmissaan, että vuonna 2040 seudulla olisi asukkaita 480 000. Tämä toteu-tuu noin 4 100 hengen vuosikasvulla, joka vastaa 2000-luvulla toteutunutta vuosikasvua.

Kuntien väestön ja työllisyyden kehitys

Syyskuun 2016 lopussa työttömyystilanne Pirkanmaalla (14,8 %) oli koko maata (7,7 %) heikompi, ja Tampereen kaupunkiseudulla työttömyysaste oli vielä korkeampi (15,6 %). Tampereen kaupun-gin työttömyystilanne ( 17,8 %) on yksi huonoimmista vertailtaessa maan 20 suurinta kaupunkia. Tampereen kaupunkiseutu on hyväksytty vuodesta 2017 alkaen työ- ja elinkeinoministeriön työlli-syydenhoidon kuntakokeilualueeksi.

Työttömyysaste-% syyskuussa

2015 2016 muutos%

Kangasala 11,4 11,9 0,5

Lempäälä 11,3 11,6 0,3

Nokia 13,4 14,1 0,7

Orivesi 12,6 12,4 -0,2

Pirkkala 11,2 10,6 -0,6

Tampere 17,4 17,8 0,4

Vesilahti 10,3 10,8 0,5

Ylöjärvi 12,2 11,6 -0,6

Kaupunkiseutu 15,3 15,6 0,3

Väestö 1.1.

2015 2016 Muutos Muutos %

Kangasala 30 471 30 607 136 0,4 %

Lempäälä 22 233 22 536 303 1,4 %

Nokia 32 847 33 162 315 1,0 %

Orivesi 9 579 9 408 -171 -1,8 %

Pirkkala 18 689 18 913 224 1,2 %

Tampere 223 004 225 118 2 114 0,9 %

Vesilahti 4 492 4 489 -3 -0,1 %

Ylöjärvi 32 260 32 738 478 1,5 %

Kaupunkiseutu 373 575 376 971 3 396 0,9 %

Elinkeinojen kehitys

Pirkanmaan ja kaupunkiseudun talous on loppuvuodesta 2015 ja vuoden 2016 alkupuoliskolla ol-leet varovaisesti kasvussa kahden vuoden alamäen jälkeen. Kasvu on ollut jopa nopeampaa kuin koko maassa. Yritysten odotukset ovat varovaisen optimistiset vuoden loppuun ja vuodelle 2017. Kasvu on syntynyt rakentamisessa sekä ravintola- ja matkailualla. Teollisuus ja vienti ovat edelleen vaikeuksissa. Erityisesti tapahtunut murros on kohdannut pirkanmaalaista teknologiateollisuutta, jonka uutta nousua odotetaan keskisuurista ohjelmataloista. Biotieteiden ja -teknologian osaami-nen on vahvaa kaupunkiseudulla, ja sen odotetaan nousevan tulevaisuudessa merkittäväksi toimi-alaksi. Myös hallituksen panostukset biotalouteen kehittävät toimialaa. Elinkeinojen kehitystä va-lottaa tarkemmin Pirkanmaan talous 2016 -julkaisu.

Kuntien ja kansallinen talouden kehitys

Heikon kuntatalouden arvellaan jatkuvan lähivuodet, ja pitkänaikavälin epävarmuutta lisää maa-kuntauudistus. Tämä aiheuttaa paineita verotuksen nostamiseen, investointien arviointiin ja entis-tä tehokkaampien toimintatapojen ja pysyvien säästöjen etsintään. Valtionvarainministeriön talouskatsaus kertoo, että kansantalous kasvaa 1,1 prosenttia vuonna 2016, ja myös tulevina vuosina talouskasvu jää nykytoimin yhden prosentin tuntumaan. Kasvu on hidasta verrattuna muuhun Eurooppaan. Myönteistä on, että työttömyyden arvioidaan laskevan lievästi ja kilpailukyvyn kohenevan. Kokonaistuotannon kasvu pysyy kuitenkin hitaana ja julkinen talous alijäämäisenä. Kasvun ennustetaan olevan hidasta aina vuoteen 2019 asti. Kokonaisuudes-saan Suomen kansantalouden tilanne ja ennusteet ovat heikoimpia Euroopassa. (VM, syyskuu 2016)

Kaupunkiseudun kuntien kunnallisveroprosenttien kehitys

2014

2015 2016 TAE 2017

Muutos 2016-2017

Kangasala 20,50 21,00 21,00 21,00 --

Lempäälä 20,50 20,50 20,50 20,50 --

Nokia 19,75 19,75 19,75 20,00 +0,25

Orivesi 21,50 22,25 22,25 22,00 - 0,25

Pirkkala 20,00 20,00 20,00 20,00 --

Tampere 19,75 19,75 19,75 19,75 --

Vesilahti 21,50 21,50 21,50 21,50 --

Ylöjärvi 20,50 20,50 20,50 20,50 --

Verokorotuksen painetta on purettu kiinteistöveron korotuksella mm. Tampereella.

Kansallinen MAL-verkosto

Kuntayhtymän hallinnoima kansallinen MAL-verkosto toimii kaupunkiseutujen ja ministeriöiden välisenä yhteistyöalustana. Verkoston toiminta perustuu kansalliseen kaupunkipolitiikkaan ja jä-senseutujen tarpeisiin. Mukana on 16 kaupunkiseutua eri puolilta Suomea. Rahoittajina toimivat verkostoon kuuluvien jäsenalueiden lisäksi YM, LVM, Suomen Kuntaliitto ja ARA.

KUNTAYHTYMÄN TOIMINNALLISET TAVOITTEET 2017 Jäsenkunnat hyväksyvät Tulevaisuuden kaupunkiseutu -strategian valtuustoissaan alkuvuodesta 2017. Luonnosvaiheen strategia näkyy talousarvion rakenteessa ja toiminnallisissa tavoitteissa. Tavoitteissa on huomioitu myös rakennesuunnitelman 2040 ja MAL3- sopimuksen toteuttaminen. Lisäksi kuvataan seutuyhteistyön yleinen kehittäminen, seudullisen tietohallinnon, joukkoliikenne-lautakunnan ja elinkeinojen kehittämisen sekä kansallisen MAL-verkoston painopisteet 2017.

Lisää kilpailukykyä

Strategialuonnos: Vahvistamme kansainvälistymistä elinvoiman lisäämiseksi. Edistämme monipuo-lista osaamista ja uusia työmahdollisuuksia. Toimenpiteitä suunnataan hyvän saavutettavuuden, houkuttelevan osaamis- ja innovaatioympäristön, monipuolisen elinkeinorakenteen sekä alueta-loutta vahvistavan yrittäjyys- ja työllisyyspolitiikan edistämiseen.

1. Kaupunkiseudun edunvalvontatyötä kehitetään tavoitteelliseksi ja suunnitelmalliseksi yh-dessä alueen toimijoiden kanssa.

2. Toisen asteen koulutuksen ja korkeakoulujen yhteistyö systematisoituu ja laajenee koko

kaupunkiseudulle.

3. Työllisyyspalvelut paranevat alueellisen kokeilusuunnitelman mukaisesti.

4. Kansainväliset lentoyhteydet kehittyvät lentoliikenteen projektisuunnitelman mukaisesti. Työstä vastaa Tredea.

Lisäksi Liikennevirasto käynnistää Helsingin suunnan kaukojunaliikenteen parantamiseksi selvitys-työn Riihimäki-Tampere yhteysvälin kehittämistarpeista. Ely-keskus käynnistää tie- ja ra-kennussuunnitelma vt 9 yhteysvälillä Alasjärvi-Tarastenjärvi ja rakentamisen vt 12 yhteys-välillä Alasjärvi- Atala. Lisäksi edistetään Lempäälä-Pirkkala tulevaisuuden yritysalueen tie-verkon suunnittelua (vt 3 uusi linjaus Marjamäki–Pirkkala ja 2-kehä)

Kasvulle kestävä rakenne

Strategialuonnos: Edistämme väestönkasvua ja hyödynnämme kaupungistumista. Lisäämme seu-dun houkuttelevuutta asuin- ja toimintaympäristönä. Käytämme resursseja viisaasti ja hillitsemme ilmastonmuutosta. Toimenpiteitä suunnataan toimivan yhdyskuntarakenteen edistämiseen, rajat-toman sijoittumisalueeseen ja tasapainoisten asuntomarkkinoiden edistämiseen.

1. Viherrakenteen yleissuunnitelman laadinta käynnistetään.

2. Rajaton sijoittumisalue -työ käynnistetään laatimalla elinkeinojen seudullinen vetovoima-

profiili.

3. Kaupunkiseudun ilmasto- ja energiatavoitteiden päivitys käynnistetään.

4. Rakennesuunnitelman mukaisten raitiotien seudullisten laajenemissuuntien tarkentaminen

käynnistetään.

5. Lähijunaliikenteen edellytykset kehittyvät Tampereen Tesomalla sekä Nokian keskustassa ja Harjuniityssä kuntien ja Livin yhteistyönä.

6. Kävelyn ja pyöräilyn seudulliset olosuhteet kehittyvät käpy-ohjelman toteuttamisella.

7. Satamatoiminnot kehittyvät vesistöjen virkistyskäytön ja vesiliikenteen tarpeisiin.

8. Pysäköinnin seudulliset periaatteet valmistuvat hyödynnettäväksi kuntien suunnittelussa.

9. Kohtuuhintaista vuokra-asumista koskeva kaavoituksen ja tontinluovutuksen toimintamalli

kunnille valmistuu.

10. Asuntotuotannon ennakointi ja seuranta tehostuvat ja tiedon hyödyntäminen paranee.

Lisäksi Kaupunkiseudun kattava joukkoliikenteen palvelutasomäärittely uusitaan vuosina 2016-2017. Työstä vastaa joukkoliikennelautakunta. Liityntäpysäköinnin toteutus etenee Livin ja ELyn yhteistyönä. Sähkölatauspisteverkoston seudullista suunnittelua edistetään.

Vireä yhteisö

Strategialuonnos: Uudistamme palveluja digitalisaation ja kokeilujen avulla. Vahvistamme yhdessä tekemistä yhteisömme hyvinvoinnin ja voimavarojen vahvistamiseksi. Toimenpiteitä kohdistetaan helpon asioinnin ja toimijoiden aktiivisuuden edistämiseen.

1. Koulujen työ- ja loma-aikojen uudistamisen kokeilumahdollisuudet selvitetään yhteistyössä paikallisten ja kansallisten osapuolten kanssa.

2. Kuntien varhaiskasvatussuunnitelmat toteutetaan seudullisessa yhteistyössä ja niiden käyt-töönottoa tuetaan seudullisesti.

3. Kasvatuksen ja opetuksen arviointi- ja laatutyö kehittyy seudullisten menetelmien käyt-

töönotolla.

4. Sähköinen palvelutarjonta lisääntyy ja viranomaispalvelu sujuvoituu rakennusvalvonnassa.

5. Vireyttä vapa-ajasta -yhteistyö käynnistyy kuntien välillä ja 2017 painopisteenä on liikunnan edistäminen (sisältää mm. ulkoliikuntapaikkojen ja viheralueiden tuotteistuksen)

6. Kunnat kehittävät kiinteistöomaisuuden hallintaa, mm. sisäisiä vuokraperusteita ja korjaus-

velan laskentaa, seudullisessa yhteistyössä.

SEUTUYHTEISTYÖN MUUT TAVOITTEET 2017

Seutuyhteistyön yleinen kehittäminen

Painopisteenä on seutustrategian jalkauttaminen kunnissa. Työskentelyä tuetaan viestintäsuunni-telmalla ja aktiivisilla viestintätoimilla. Asian toteutumista seurataan vuoden aikana. Lisäksi edistetään kuntien ja maakuntien toimivaa työnjakoa ja hyvien käytäntöjen jakamista osal-listumalla maakuntauudistuksen teemaryhmien työskentelyyn. Osallistutaan myös korkeakouluyh-teistyönä toteutettavaan KAITSE-hankkeeseen, jossa kehitetään kaupunkikehityksen prosesseja maakuntauudistuksessa. Uuden seutuhallituksen sekä työryhmien ja muiden kokoonpanojen perehdytykseen laaditaan oh-jelma, jota toteutetaan koko vuoden 2017. Kunnallishallituksille järjestetään yksi yhteinen seutu-perehdytystilaisuus. Kunnille tarjotaan valtuustojen ja muiden toimielinten perehdyttämistukea materiaalipaketin ja päättäjäinfojen muodossa. Lisäksi järjestetään Seutufoorumi ja Seutupäivä. Henkilöstön osaamista kehitetään tukemaan uuden strategian toimeenpanoa. Painopisteinä ovat: digitalisaatio, edunvalvontaosaaminen ja viestintä.

Tietohallinnon yhteistyö

Kaupunkiseudun kunnilla on sopimus tietohallintoyhteistyöstä, jota johtaa Tampereen kaupunki. Käytännön työstä vastaa seudullinen johtoryhmä. Vuonna 2017 jatketaan 2016 solmittujen uusien toimittajasopimusten mukaisten palvelujen käyttöönottoa ja kehittämistoimia. Maakuntauudis-tuksen osalta tietohallinto pyrkii mukauttamaan toimintaansa sote -uudistuksen tarpeisiin ja edis-tämään uudistuksen valmistelussa ICT osuuden toteuttamista. Seudullinen ICT-strategian päivitys on käynnissä ja sen painopisteet tulevat ohjaamaan kehittämistyön suuntaa. Seudullinen ICT-strategia käsitellään seutuhallituksessa.

Lisäksi digitalisaation hyödyntämisen edistäminen ja sähköisten palveluiden etenemisen vauhdit-taminen on keskeisesti mukana kaikessa kehittämisessä. Toiminnasta raportoidaan vuosittain kun-tajohtajakokoukselle ja seutuhallitukselle.

Joukkoliikenteen yhteistyö

Joukkoliikenteen operatiivisista tehtävistä vastaa Tampereen kaupungin seudullinen joukkoliiken-neyksikkö ja -lautakunta. Kaupunkiseudulla siirryttiin 6.6.2016 alkaen yhtenäiseen lippu- ja tariffi-järjestelmään ja koko seudun joukkoliikenne siirtyi joukkoliikennelautakunnan järjestämisvastuul-le. Vuonna 2011 toteutettu koko kaupunkiseudun kattava joukkoliikenteen palvelutasomäärittely uusitaan vuosina 2016-2017. Esitys laaditaan istuvan joukkoliikennelautakunnan toimiaikana, ja uusi lautakunta päättää siitä syksyllä 2017. Palvelutaso määritellään nelivuotiskaudeksi 2017-2021. Joukkoliikenteen seudullisesta yhteistoiminnasta raportoidaan vuosittain kuntajohtajakokoukselle ja seutuhallitukselle.

Elinkeinojen kehittämisen yhteistyö

Seudullisen elinkeinopolitiikan toteutuksesta vastaa Tredea Oy Luova uho -elinkeino-ohjelman pohjalta. Yhtiön keskittyy investointien ja osaajien hankintaan, kilpailukykyisen liiketoimintaympä-ristön ja alueellisten liiketoimintaekosysteemien kehittämiseen kolmella toimialalla: uudistuvassa teollisuudessa, älykkään kaupunkiseudun ratkaisuissa sekä tapahtuma-, kävijä- ja elämystaloudes-sa. Tredea hankkii kansainvälisiä ja kotimaista investointeja aktiivisella markkinointi- ja myyntityöllä sekä edistää lentoyhteyksien kehittämistä. Yhtiö kehittää yritys- ja innovaatiopalveluita mm. yri-tyspalvelusetelin avulla. Rahoitusvälineinä kuntien rahoituksen lisäksi ovat mm. kaupunkiseudun strategiset ohjelmat; Avoin Tampere, 6Aika ja Kasvusopimus sekä EU-rahoitus. Matkailun markkinointi sekä tapahtumien ja kongressien hankinta on koottu Tredea Oy:n omista-maan Visit Tampere Oy –tytäryhtiöön. Tredean toiminnasta raportoidaan vuosittain kuntajohtajakokoukselle ja seutuhallitukselle.

KANSALLISEN MAL-VERKOSTON TAVOITTEET 2017 Kaupunkiseudun kuntayhtymä hallinnoi MAL-verkostoa. Mukana on valtio-osapuoli, 16 jäsenseu-tua sekä Kuntaliitto. Työllä tuetaan jäsenyhteisöjen MAL-suunnittelua sekä keskustelua kaupungis-tumisesta ja kaupunkiseutujen kehittämistyöstä. MAL-verkoston asiasisällöt painottuvat 2017 seuraaviin kysymyksiin: - Asemanseutujen kehittäminen - Monimuotoinen asuminen seuduilla - Resurssiviisas yhdyskunta - Elinvoimaa MALPE-suunnittelulla - Digiloikka ja älykkäät liikennejärjestelmät - Joustava maankäytön suunnittelu ja muuntuva yhdyskuntarakenne Läpäisevinä teemoina ovat keskuskaupunki- kehystarkastelu, kuntaparit/ kehyskäytävät sekä so-pimusmenettelyt ja uudet seudulliset prosessit. Toiminta jakaantuu vuonna 2017 kehittämiskokonaisuuteen:

1. Verkoston perustoiminta 2. Alueelliset innovaatiot ja kokeilut (AIKO) -hankkeen toteutus ”Tulevaisuuden kaupunkiseu-

dut - Elinvoimakunnat ja resurssiviisas yhdyskunta kaupungistuvassa Suomessa” 3. Vuorovaikutusosion toteutus Aalto-konsortion hankkeessa, jossa tutkitaan kaupungistu-

mista ja kehitetään työkaluja yhdyskuntasuunnitteluun ja MALPE-kokonaisuuden integroin-tiin.

MAL-verkoston toimintaa ohjaa ministeriöedustajista, Kuntaliitosta, Livistä, Arasta, Aallosta ja seit-semästä kaupunkiseutuedustajasta koottu ohjausryhmä.

TALOUSARVION RAKENNE, SITOVUUS JA SEURANTA

Talousarvion osat

Kuntayhtymän talousarviosta ja -suunnitelmasta, niiden rakenteesta, sisällöstä ja laadinnasta on säännökset kuntalaissa. Tampereen kaupunkiseudun kuntayhtymän talousarvio muodostuu yleis-perusteluista, toiminnallisista tavoitteista, käyttötalous- ja tuloslaskelmaosasta sekä investointi- ja rahoitusosasta. Käyttötalousosassa kuvataan kuntayhtymän varsinaista toimintaa. Käyttötalousosassa yhtymäko-kous hyväksyy kuntayhtymän eri tehtäväkokonaisuuksille meno- ja tuloarviot. Tuloslaskelmaosassa osoitetaan, kuinka kuntayhtymän tilikauden tulorahoitus riittää käyttöme-noihin, rahoitusmenoihin ja omaisuuden kulumista kuvaaviin suunnitelman mukaisiin poistoihin. Investointiosa sisältää kuntayhtymän investointisuunnitelmat talousarvio- ja taloussuunnitelma-vuosille. Rahoitusosassa esitetään kuntayhtymän käyttötalous-, tuloslaskelma- ja investointiosan tulojen ja menojen aiheuttama kassavirta, eli varsinaisen toiminnan kassavirta. Rahoitusosaan merkitään myös antolainauksen, lainakannan ja oman pääoman muutokset sekä arvioidaan talousarvion vai-kutusta maksuvalmiuteen.

Talousarvion tehtäväkokonaisuudet ja sitovuus

Tampereen kaupunkiseudun kuntayhtymällä on kaksi tehtäväkokonaisuutta, joiden nettobudje-toidun talousarvion toimintakate on yhtymäkokoukseen nähden sitova. Talousarviossa esitetään toiminnalliset tavoitteet talousarviovuodelle. Tavoitetasot ovat yhtymä-kokoukseen nähden sitovia.

Taloudellisen ja toiminnallisen tuloksen seuranta

Talousarvion toteutumista seurataan kuntayhtymän tasolla toteutettavalla raportoinnilla. Rapor-toinnilla seurataan sekä taloudellisen tuloksen että toiminnallisten tavoitteiden toteutumista. Ta-loudellisen tuloksen ja toiminnallisten tavoitetasojen toteutumisesta raportoidaan yhtymäkokouk-selle kerran talousarviovuoden aikana. Tavoitetasojen toteutumisesta raportoidaan seutuhallituk-selle kerran talousarviovuoden aikana ajanjaksolta 1-8. Talouden toteutumisesta seutuhallitukselle toimitetaan talousarviovuodelta raportit ajanjaksoilta 1-4 ja 1-8. Tavoitteiden raportointi toimitetaan myös jäsenkunnille.

KÄYTTÖTALOUSOSA

Seutuyksikkö

Seutuyksikön menot ja tulot 2017 Seutuyksikön henkilöstömenot muodostuvat johdon ja asiantuntijoiden (7 henkilön) palkka- ja henkilösivukuluista. Seutuyksikköön on budjetoitu myös seutuhallituksen, yhtymäkokouksen ja tarkastuslautakunnan kokouspalkkiot ja ansiomenetyskorvaukset. Henkilöstömenot on budjetoitu siten, että ne vastaavat laskennallisesti kunnallisen työehtosopimuksen tasoa ja ennakkoon ilmoi-tettuja sosiaalisivukulujen muutoksia. Palvelujen ostot muodostuvat atk-palveluista, posti- ja telepalveluista, kirjanpidon, maksuliiken-teen ja palkanlaskennan palveluista, sekä painatuksiin, ilmoituksiin ja viestintään liittyvistä palve-luista. Palvelujen ostoissa ovat mukana myös seutuyksikön henkilöstön matkustukseen ja koulu-tukseen liittyvät kulut sekä erilaisten tapahtumien, mm. seutufoorumin ja seutupäivän, järjestämi-seen liittyvät kulut. Palvelujen ostoihin on budjetoitu 181 300 euron sitomaton hankeraha, jolle seutujohtaja hyväksyy käyttösuunnitelman. Rahalla hankintaan lisäosaamista yhteistyöhön, ja va-raudutaan mm. määräaikaisen paikkatietosuunnittelijan palkkaan. Aine-, tarvike-, tavara-, ja muut menot muodostuvat seutuyksikön tarvitsemista käyttökulutusta-varoista. Toimitilavuokra on budjetoitu käytettyjen neliöiden mukaan. Seutuyksikön toimintatuotot muodostuvat jäsenkuntien asukasmäärän suhteessa laskutettavista maksuosuuksista. Kuntayhtymän käyttömenojen osalta jäsenkuntien maksuosuus on 100 % koko-naiskustannuksista. Vuoden 2017 talousarvio on seutuyksikön osalta laadittu siten, että kuntien maksuosuudet pysyvät vuoden 2016 tasolla.

Seutuyksikön budjetin kehitys Kuntayhtymä on vastannut kiristyneen kuntatalouden haasteisiin, ja kuntien maksuosuudet on pi-detty samalla tasolla vuodesta 2015 lähtien. Kustannusten nousu on katettu supistamalla hanke-rahaa. Tämä on tarkoittanut seutuyhteistyön hankkeiden kulujen kohdentumista myös suoraan kuntien toimialabudjetteihin vaihtelevin jakoperustein. Toiminnan käynnistyessä hankerahan ta-voitetaso oli noin 1 euro/ asukas. Vuonna 2017 sitä on 0,48 euroa/asukas. Hankeraha on jäänyt tavoitetasosta 10 vuoden aikana 196 000 euroa. Tuloslaskelma seutuyksikkö TA 2017 SEUTUYKSIKKÖ TA 2016 TAE 2017 Muutos € Muutos % Myyntitulot/kunnat 1 031 800 1 031 800 0 0,00 % Muut tuet ja avust. 0 0 0 0,00 %

Tulot yht. 1 031 800 1 031 800 0 0,00 % Palkat ja palkkiot 471 600 468 400 -3 200 -0,68 % Sivukulut 88 700 83 700 -5 000 -5,64 %

Henk.kulut yht. 560 300 552 100 -8 200 -1,46 % Palvelujen ostot 386 700 404 000 17 300 4,47 % Vuokrat 68 200 60 000 -8 200 -12,02 % Tarv., yms. 10 600 9 700 -900 -8,49 % Kaluston hankinta 6 000 6 000 0 0,00 %

Menot yht. 1 031 800 1 031 800 0 0,00 %

Kansallinen MAL-verkosto

Kansallinen MAL-verkosto tukee seutujen yhdyskuntarakenteen suunnittelua kehittämällä MAL-ohjauskeinoja, -suunnitteluprosesseja ja toteutuksen välineitä sekä levittämällä hyviä käytäntöjä. Toimintatapoina ovat työpajat, asiantuntijaseminaarit ja kehityshankkeet. Kuntayhtymä on ver-koston isäntäorganisaatio, mutta verkoston rahoitus perustuu kokonaisuudessaan jäsenalueiden maksuihin ja muiden organisaatioiden, mm. miniteriöt, maksamiin avustuksiin. MAL-verkostolla ei ole vaikutusta kuntayhtymän tuloksen muodostumiseen. Kansallisen MAL-verkoston toiminta laajenee 2017 AIKO-hankkeen ja Suomen Akatemian rahoit-taman BEMINE-hankkeen johdosta. AIKO-hanke on osa TEM:in alueellisten innovaatioiden ja ko-keilujen ohjelmaan. BEMINE-hankkeessa tutkitaan kaupungistumista ja kehitetään työkaluja yh-dyskuntasuunnitteluun ja MALPE-kokonaisuuden integrointiin. MAL-verkoston henkilöstömenot muodostuvat projektipäällikön ja suunnittelijan palkka- ja henki-lösivukuluista. Palvelujen ostot muodostuvat mm. atk-palveluista, posti- ja telepalveluista, kirjan-pidon, maksuliikenteen ja palkanlaskennan palveluista, sekä painatuksiin, ilmoituksiin ja viestin-tään liittyvistä palveluista. Palvelujen ostoissa ovat mukana myös henkilöstön matkustus- ja koulu-tuskulut sekä erilaisten tapahtumien järjestämiseen liittyvät kulut ja konsulttipalkkiot. Aine-, tarvi-ke-, tavara- ja muut menot muodostuvat käyttökulutustavaroista. Toimitilavuokra on budjetoitu käytettyjen neliöiden mukaisessa suhteessa. Tuloslaskelma MAL-verkosto TA 2017 MAL-VERKOSTO TA 2016 TAE 2017 Muutos € Muutos % Myyntitulot/verk.jäsenet 181 000 325 000 144 000 79,56 % Muut tuet ja avust. 0 0 0 0,00 %

Tulot yht. 181 000 325 000 144 000 79,56 % Palkat ja palkkiot 102 700 102 700 0 0,00 % Sivukulut 21 100 21 100 0 0,00 %

Henk.kulut yht. 123 800 123 800 0 0,00 % Palvelujen ostot 38 200 183 100 144 900 379,32 % Vuokrat 12 300 11 400 -900 -7,32 % Tarv., yms. 2 700 2 700 0 0,00 % Kaluston hankinta 4 000 4 000 0 0,00 %

Menot yht. 181 000 325 000 144 000 79,56 %

TULOSLASKELMAOSA Kuntayhtymän yhdistetystä tuloslaskelmasta käy ilmi, että vuoden 2017 tulos on 9 400 euroa ali-jäämäinen. Kuntayhtymän muuttoon uusiin toimitiloihin ja tilojen käyttöön ottoon liittyviin uudis-hankintoihin on varauduttu kahden aikaisemman tilipäätöksen yhteydessä, jolloin on voitu kerryt-tää ylijäämää kuntayhtymän taseeseen yhteensä 258 116 euroa. Vuoden 2017 talousarviolla ei ole merkittävää vaikutusta kuntayhtymän taloudelliseen tilanteeseen tai maksuvalmiuteen. KUNTAYHTYMÄ TA 2016 TAE 2017 Muutos € Muutos % Myyntitulot 1 212 800 1 356 800 144 000 11,87 % Muut tuet ja avust. 0 0 0 0,00 %

Tulot yht. 1 212 800 1 356 800 144 000 11,87 % Palkat ja palkkiot 574 300 571 100 -3 200 -0,56 % Sivukulut 109 800 104 800 -5 000 -4,55 %

Henk.kulut yht. 684 100 675 900 -8 200 -1,20 % Palvelujen ostot 424 900 587 100 162 200 38,17 % Vuokrat 80 500 71 400 -9 100 -11,30 % Tarv., yms 13 300 12 400 -900 -6,77 % Kalusto 10 000 10 000 0 0,00 %

Menot yht. 1 212 800 1 356 800 144 000 11,87 % Toimintakate 0 0

Vuosikate 0 0 Poistot ja arvonalentumiset 0 -9 400 Tilikauden tulos 0 -9 400

INVESTOINTIOSA Poistojen alaiset investoinnit ovat kalustohankinnat Tampellan toimitiloihin. Investointi poistetaan 3 vuoden tasapoistona. Investointimenot euroa TAE 2017 TASU 2018 TASU 2019 TASU 2020

- 9400 - 9400 - 9400 0

RAHOITUSOSA

Kuntayhtymän tulorahoitus perustuu jäsenkuntien maksuosuuksiin. Tulorahoituksella katetaan käyttömenot ja investointien poistot, jolloin kuntayhtymän vuosikate on nolla. Kuntayhtymän kokonaistalous ja vuoden 2017 rahoitusosa suunnitellaan niin, että sillä ei ole vai-kutusta kuntayhtymän maksuvalmiuteen eikä jäsenkuntien maksuosuuksiin. Jäsenkuntien maksuosuudet pysyvät edellisvuoden tasolla vuonna 2017.

TAE 2017

TAE 2016 muutos muutos

väestö 31.12.2015 % SY Yhteensä

Yhteensä euroa % Yhteensä 376 971 100 1 031 800 1 031 800

1 031 800 0 0,0

Kangasala 30 607 8,1 83 774 83 774

84 160 -386 -0,5 Lempäälä 22 536 6,0 61 683 61 683

61 407 276 0,4

Nokia 33 162 8,8 90 767 90 767

90 722 45 0,0 Orivesi 9 408 2,5 25 750 25 750

26 457 -706 -2,7

Pirkkala 18 913 5,0 51 766 51 766

51 618 148 0,3 Tampere 225 118 59,7 616 166 616 166

615 929 238 0,0

Vesilahti 4 489 1,2 12 287 12 287

12 407 -120 -1,0 Ylöjärvi 32 738 8,7 89 607 89 607

89 101 506 0,6

Rahoituslaskelma vuosille 2017-2019

TAE 2016 TAE 2017 TASU 2018 TASU 2019

Varsinaisen toiminnan ja investointien kassavirta tulorahoituksen vuosikate 0 0 0 0

investoinnit 0 -9 400 -9 400 -9 400

Rahoitustoiminnan kassa-virta

lainakannan muutokset 0 0 0 0 omanpääoman muutokset 0 0 0 0

Vaikutus maksuvalmiuteen 0 -9 400 -9 400 -9 400

TALOUSSUUNNITELMA 2017–2019 Tampereen kaupunkiseudun kuntayhtymän toiminta on budjetoitu vuoden 2016 laajuisena koko taloussuunnittelukaudelle 2017–2019. Mikäli seutuyhteistyön toimintatapaan arvioidaan tarvitta-van muutoksia, huomioidaan ne erikseen tulevissa budjeteissa. Taloussuunnitelmakaudella 2017–2019 kuntayhtymällä toteutuu käyttöomaisuusinvestointeja uu-siin toimitiloihin muuttoon ja tilojen käyttöön ottoon liittyen. Kaikkiaan investointi on 28 200 eu-roa ja se poistetaan 3 vuoden tasapoistona. Kuntayhtymällä ei ole varauksia, lainoja eikä rahastoja. Taloussuunnitelmakauden 2017–2019 seutuyksikön rahoitus perustuu kuntien maksamiin osuuk-siin. MAL-verkoston osalta rahoitus perustuu jäsenalueiden maksamiin maksuosuuksiin, Ympäris-töministeriön, Liikenne- ja viestintäministeriön, Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskuksen sekä Suomen Kuntaliiton maksuosuuksiin sekä TEM:n ja Suomen Akatemian hankerahoitukseen. Kun-tien maksuosuuksia ei käytetä MAL-verkoston rahoittamiseen. Muuttoon liittyvien investointien poistot katetaan aiempina vuosina kerrytetyllä ylijäämällä.

TALOUSSUUNNITELMA 2017 - 2019 KUNTAYHTYMÄ TAE 2016 TAE 2017 TASU 2018 TASU 2019 Myyntitulot/kunnat 1212800,00 1356800,00 1387200,00 1418200,00 Muut tuet ja avust. 0,00 0,00 0,00 0,00

Tulot yht. 1212800,00 1356800,00 1387200,00 1418200,00

Palkat ja palkkiot 574300,00 571100,00 583600,00 596400,00

Sivukulut 109800,00 104800,00 107100,00 109500,00

Henk.kulut yht. 684100,00 675900,00 690700,00 705900,00 Palvelujen ostot 424900,00 587100,00 600700,00 614600,00 Vuokrat 80500,00 71400,00 72900,00 74500,00 Tarv., yms 13300,00 12400,00 12700,00 13000,00 Kalusto 10000,00 10000,00 10200,00 10400,00

Menot yht. 1212800,00 1356800,00 1387200,00 1418400,00

Toimintakate 0 0 0 0

Vuosikate 0 0 0 0 Poistot ja arvonalentumiset 0 -9400,00 -9400,00 -9400,00 Tilikauden tulos 0 -9400,00 -9400,00 -9400,00 Tilikauden yli- / alijäämä 0 -9400,00 -9400,00 -9400,00