1 OPETUSSUUNNITELMAN TUTKINTOKOHTAINEN OSA TALOTEKNIIKKA-ALAN PERUSTUTKINTO Putkiasennuksen osaamisala Kemi Muonio Täydennetty 2016 1
1
OPETUSSUUNNITELMANTUTKINTOKOHTAINEN OSA
TALOTEKNIIKKA-ALANPERUSTUTKINTO
Putkiasennuksen osaamisala
KemiMuonio
Täydennetty 2016
Hyväksytty 20.09.2016/ päätösnro 80/2016/VL
1
2Sisällys
1. TALOTEKNIIKKA-ALAN PERUSTUTKINNON TAVOITTEET..................................................1
2. TALOTEKNIIKAN PERUSTUTKINNON OPINTOJEN MUODOSTUMINEN...........................5
3. TALOTEKNIIKAN PERUSTUTKINNON OPINTOJEN SUORITTAMINEN..............................8
4. TALOTEKNIIKAN PERUSTUTKINNON OPINTOJEN JÄRJESTÄMINEN...............................9
5. TUTKINNON OSIEN TOTEUTTAMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMAT..............................11
5.1 PAKOLLISET TUTKINNON OSAT..........................................................................................................11
5.1.1 Lämmitysjärjestelmien asentaminen, 30 osp..............................................................................11
5.1.2 Putkistojen hitsaus, 30 osp..........................................................................................................14
5.1.3 Käyttövesi- ja viemärijärjestelmien asentaminen, 30 osp..........................................................16
5.2 VALINNAISET TUTKINNON OSAT........................................................................................................18
5.2.1 Ilmanvaihtojärjestelmien asentaminen, 30 osp...........................................................................18
5.2.2 LVI-asennustyöt (paikallisesti tarjottava tutkinnon osa), 15 osp...............................................21
5.2.3 Turvallisuus ja yleistekniikka (paikallisesti tarjottava tutkinnon osa), 15 osp...........................25
5.2.4 Taloteknisten komponenttien sähköistys, 30 osp……………………………………………....285.2.5 Pienkylmälaitteiden asentaminen (paikallisesti tarjottava tutkinnon osa), 15 osp……………..33
5.3 YHTEISET TUTKINNON OSAT AMMATILLISESSA PERUSKOULUTUKSESSA, 35 OSP..............................37
5.3.1 Viestintä ja vuorovaikutusosaaminen, 11 osp.............................................................................37
5.3.1.1 Äidinkieli.............................................................................................................................37
5.3.1.2 Äidinkieli, suomi toisena kielenä.........................................................................................39
5.3.1.3 Toinen kotimainen kieli, ruotsi............................................................................................41
5.3.1.4 Vieraat kielet, englanti.........................................................................................................42
5.3.2 Matemaattis-luonnontieteellinen osaaminen, 9 osp....................................................................44
5.3.2.1 Matematiikka.......................................................................................................................44
5.3.2.2 Fysiikka ja kemia.................................................................................................................46
5.3.2.3 Tieto- ja viestintätekniikka ja sen hyödyntäminen..............................................................47
5.3.3 Yhteiskunnassa ja työelämässä tarvittava osaaminen, 8 osp......................................................49
5.3.3.1 Yhteiskuntataidot.................................................................................................................49
5.3.3.2 Työelämätaidot....................................................................................................................51
5.3.3.3 Yrittäjyys ja yritystoiminta..................................................................................................52
5.3.3.4 Työkyvyn ylläpitäminen (liikunta ja terveystieto)...............................................................54
5.3.4 Sosiaalinen ja kulttuurinen osaaminen, 7 osp.............................................................................56
5.3.4.1 Kulttuurien tuntemus...........................................................................................................56
2
35.3.4.2 Taide ja kulttuuri..................................................................................................................57
5.3.4.3 Psykologia............................................................................................................................58
5.3.4.4 Ympäristöosaaminen...........................................................................................................59
5.4 VAPAASTI VALITTAVAT TUTKINNON OSAT.........................................................................60
5.4.1 Ammattitaitoa syventäviä tai laajentavia ammatillisia tutkinnon osia.......................................60
5.4.2 Paikallisiin ammattitaitovaatimuksiin tai osaamistavoitteisiin perustuvia tutkinnon osia.........60
5.4.3 Yhteisiä tutkinnon osia tai lukio-opintoja...................................................................................60
5.4.4 Jatko-opintovalmiuksia tai ammatillista kehittymistä tukevia opintoja.....................................60
5.4.5 Työkokemuksen kautta hankittuun osaamiseen perustuva yksilöllinen tutkinnon osa..............60
5.4.6 Ilmanvaihtojärjestelmien asentaminen…………………………………………………………60
5.5 TUTKINTOA YKSILÖLLISESTI LAAJENTAVAT TUTKINNON OSA.....................................61
3
11. TALOTEKNIIKKA-ALAN PERUSTUTKINNON TAVOITTEET
Ammattialan kuvaus
Talotekniikka on yhteinen nimi lämpö-, vesi-, ilmastointi-, sähkö-, tele- ja muille aloille, jotka palvelevat ihmisen toimintaa ja pidentävät kiinteistön elinkaarta. Talotekniikka on osa rakentamista. LVI-ala käsittää rakennusten lämmityksen, vesihuollon ja ilmanvaihdon, jotka ovat tärkeä osa talotekniikkaa. Nykypäivän asumiselle ja teolliselle toiminnalle asetetaan yhä enemmän vaatimuksia, joihin talotekniikka-alan on vastattava. LVI-alalla toiminnan tavoitteena on luoda hyvä sisäilmasto eli taloissa asuville ja työskenteleville ihmisille viihtyisät ja terveydellisesti oikeat olosuhteet. Toisaalta LVI-alan toiminnassa painottuu koko ajan enemmän energiatehokkuus, joilla tavoitellaan vallitsevaa tilaa alhaisempia kustannuksia ja tuetaan kestävää kehitystä. Perinteiseen LVI-alaan liittyy yhä enemmän rakennusautomaation ja sähköalan osaamista. Ammattialana talotekniikka on monipuolinen ja vaativa ja edellyttää sekä tekniikan että alan työmenetelmien ja materiaalien tuntemusta. Myös tietotekniikan hallinta on tärkeää, koska erilaisten rekisterien ylläpito, tarjous- ja urakka-asiakirjojen laadinta ja laskentatehtävät tehdään LVI-alalla tietokoneavusteisesti. Tekniikan ja tuotteiden kehityksessä mukana pysyminen vaatii jatkuvaa osaamisen ylläpitoa ja kansainväistä verkostoitumista.
Ala on ollut varsin kiinteästi sidoksissa talonrakennusalan suhdanteisiin mutta nyt alalla on tapahtunut muutos, koska korjausrakentaminen ja taloteknistenjärjestelmien huolto ovat lisääntyneet merkittävästi. Nämä työt ovat riippumattomia rakentamisen suhdanteista ja ovat taanneet alalle aikaisempaa tasaisemman työtilanteen. Työt myös pysyvät Suomessa, eikä alan tehtäviä ole mahdollista viedä halvemman työvoiman maihin. Ala on nykyään erittäin suosittu ja arvostettu myös nuorten keskuudessa.
LVI-alan taloteknisissä ratkaisuissa ympäristöasiat ja ekologia tulevat yhä tärkeämmiksi, kun mietitään rakennusten energian kulutusta ja käyttöä. On tärkeää valita luonnon ja kestävän kehityksen periaatteiden kannalta mahdollisimman vähän kuormittavat ratkaisut. Osa rakennuksista valmistetaan teollisesti, jolloin voidaan käyttää tehokasta ja luontoa säästävää valmistusprosessia ja luontoa säästäviä materiaaleja. Yksityiset yritykset ovat vieneet jo pitkään LVI-alan korkeatasoista kotimaista osaamista ulkomaille. Lähialueyhteistyö tulee avaamaan alan kansainvälistymiselle uusia mahdollisuuksia. Euroopan työmarkkinat ovat jo tällä hetkellä tarjolla talotekniikan ammattilaisille, joilla on kansainvälisiä valmiuksia.
Ammattialan arvoperusta
LVI-alan toimintaa ohjaavia periaatteita ovat taloteknisten järjestelmien tarkoituksenmukaisuus, varmatoimisuus, turvallisuus, kestävyys, helppokäyttöisyys ja -huoltoisuus, energian käytön taloudellisuus ja kestävä kehitys. Menestyksellinen ja vastuullinen alan liiketoiminta ja yhteistyö kotimaisilla ja kansainvälisillä markkinoilla perustuu elämän ja ihmisarvon kunnioittamiseen, tasa-arvoon, suvaitsevaisuuteen, asiakastyytyväisyyteen, yrittäjyyteen ja terveeseen kilpailuun, rehellisyyteen ja luotettavuuteen.
LVI-alalle tyypillisten laajojen tehtäväkokonaisuuksien vuoksi työnantajat odottavat työntekijöiltä laajaa alan yleisnäkemystä. Toisaalta monet alan työtehtävistä perustuvat entistä vaativampaan erityisosaamiseen. Tämä edellyttää työntekijöiltä valmiutta oman ammattitaidon jatkuvaan kehittämiseen ja halua uusien välineiden ja menetelmien kokeilemiseen ja hyödyntämiseen.
LVI-alalla arvostetaan työntekijöitä, jotka ovat oma-aloitteisia ja työhönsä sitoutuneita. Alan työtehtävät ja toimintatavat edellyttävät, että työntekijät kykenevät itsenäiseen ongelmien ratkaisuun ja työskentelyyn, kantavat vastuun omasta työstään ja osaavat arvioida kriittisesti oman työnsä laatua. Heiltä vaaditaan myös vuorovaikutus- ja asiakaspalvelutaitoja sekä kykyä työskennellä vastuullisesti ryhmässä.
2Oleellinen osa LVI-alan ammattilaisen ammattitaitoa on kyky soveltaa tietoja vaihtelevissa työelämän tilanteissa. LVI-alan tehtävät eivät ole enää fyysisesti erityisen raskaita ja ne sopivat erinomaisesti myös naisille. Perustutkinnon tavoitteet
Talotekniikan perustutkinnon suorittaneella on monipuolinen ammattitaito ja hän kehittää sitä jatkuvasti. Hän on luotettava, laatutietoinen, oma-aloitteinen sekä asiakaspalvelu- ja yhteistyöhenkinen. Hänen on osattava soveltaa oppimiaan taitoja ja tietoja vaihtelevissa työelämän tilanteissa erilaisten työnantajien palveluksessa tai itsenäisenä yrittäjänä. Hän pystyy näkemään työnsä osana suurempia tehtäväkokonaisuuksia ja pystyy ottamaan huomioon lähialojen ammattilaisten tehtävät omassa työssään. Talotekniikka-alan ammattilainen tekee työnsä alan laatuvaatimusten mukaisesti sekä käsittelee materiaaleja huolellisesti ja taloudellisesti. Hän osaa suunnitella työnsä piirustuksien avulla, osaa tehdä materiaali- ja työmenekkilaskelmia sekä hän osaa esitellä ja arvioida omaa työtään.
Talotekniikan perustutkinnon suorittanut osaa lukea sekä talonrakentamiseen että LVI-järjestelmien rakentamiseen liittyviä piirustuksia. Hänellä on mittauksissa ja materiaalien menekkeihin liittyvissä laskentatehtävissä tarvittavat matemaattiset valmiudet. Hän osaa alan työtehtäviin liittyvät fysiikan perusteet, kuten lämpölaajenemisen sekä äänen liikkumiseen liittyvät lainalaisuudet.
Laaja-alaisten elinkaaripalvelumallien yleistyessä talotekniikka-alan yrityksissä alan ammattilaisen on toimittava erilaisissa vuorovaikutustilanteissa yhteistyökykyisesti sekä ilmaistava näkökantoja selkeästi ja luottamusta herättäen.
Talotekniikan perustutkinnon suorittanut ottaa erityisen tarkkaan huomioon työn turvallisuuden sekä työkyvyn edistämisen, koska ala on työturvallisuudeltaan vaarallinen toimiala ja turvallisia työtapoja sekä oikeaa asennetta arvostava työturvallisuuskulttuuri on vasta kehittymässä alalle.
Ympäristötietoisuus talotekniikka-alalla edellyttää alan toimijoilta uusia tietoja esimerkiksi eri materiaalien ominaisuuksista, mutta ennen kaikkea eri ratkaisujen energiataloudellisuudesta.
Talotekniikka-alalla toimivat osaavat käyttää tietotekniikkaa. Lähitulevaisuudessa ollaan tilanteessa, jossa kaikki alan työtehtävissä tarvittava tieto voi olla ja liikkua osapuolten välillä sähköisenä. Tällaisen tiedonsiirron osaaja on alalla etulyöntiasemassa, koska sähköinen tiedonsiirto merkitsee nopeutta ja tietojen tehokasta hyödyntämistä.
Kansainvälistyminen asettaa varsinaisen ammattitaidon lisäksi muita haasteita. Tärkeitä kansainvälistymiseen liittyviä taitoja ovat vieraiden kielten hallinta, erilaisista kulttuureista tulevien henkilöiden ymmärtäminen, palvelualttius, erilaisiin oloihin mukautuminen ja tietotekniikan hallinta oman ammatin lisäksi. Työelämässä tarvittavan palveluosaamisen kautta lisääntyy myös tarve palvelutuotantoon molemmilla kotimaisilla kielillä.
Perustutkinnon suorittaneella on alan perusvalmiuksien lisäksi erikoistuneempi osaaminen putki-, ilmastointi-, lämmityslaite- tai kylmäasennuksesta tai teknisestä eristämisestä tai rakennuspeltiasennuksesta. Perustutkinnon suorittaneella on edellytykset kehittää itseään ja suorittaa ammattitutkinto työkokemusta saatuaan.
Putkiasennuksen osaamisalan suorittanut putki- tai lämmityslaiteasentaja osaa tehdä uudisrakennuksiin liittyvät vesijohto-, viemäri- ja lämmitysverkoston putkistoasennukset piirustusten ja työselityksen mukaisesti. Hän osaa käyttää alan perustyökaluja, oikeita työmenetelmiä ja valita käytettävät kannakkeet yms. materiaalit kohteen mukaan. Putkiasennuksen osaamisalasta voi erikoistua putki- tai lämmityslaiteasennukseen; putkiasennuksessa voi myös perinteisen putkiasennuksen sijaan suuntautua
3LVI-huoltopalveluiden tuottamiseen. Putkiasentaja kohtaa työssään yhä useammin asiakkaita ja hän tekee paljon yhteistyötä muiden ammattikuntien edustajien kanssa, joten hän osaa toimia erilaisissa vuorovaikutustilanteissa sujuvasti. Erityisesti korjausrakentamisen ja huollon suhteellinen lisääntyminen alan työtehtävissä korostaa vuorovaikutustaitojen hallintaa, mutta myös työn itsenäisyyttä, johon liittyvät oman työn suunnittelu ja ongelmien ratkaisutaidot. Lämmityslaiteasentaja osaa normaalien putkistoasennuksien lisäksi asentaa kiinteistön lämmöntuotantoon käytettävän polttolaitteiston viranomaismääräysten mukaan. Osaamisalaan liittyvien, lämmityslaiteasentajalta vaadittavien tutkinnon osien suorittaminen ei suoraan anna sähköpätevyyttä 3. Sähköpätevyystodistuksen voi myöntää Turvallisuus- ja kemikaaliviraston (TUKES) valtuuttama arviointilaitos säädöksissä vaadittavan koulutuksen ja työkokemuksen täytyttyä.
Lisäksi ammatillisen peruskoulutuksen tavoitteena on antaa opiskelijalle valmiuksia yrittäjyyteen. Koulutuksen tavoitteena on myös tukea opiskelijoiden kehitystä hyviksi ja tasapainoisiksi ihmisiksi ja yhteiskunnan jäseniksi sekä antaa opiskelijoille jatko-opintovalmiuksien, ammatillisen kehittymisen, harrastusten sekä persoonallisuuden monipuolisen kehittämisen kannalta tarpeellisia tietoja ja taitoja. (L630/1998, 5 § (muutos 787/2014 )).
Elinikäisen oppimisen avaintaidot sisältyvät ammatillisten tutkinnon osien ammattitaitovaatimuksiin ja yhteisten tutkinnon osien osaamistavoitteisiin sekä niiden arviointikriteereihin. Avaintaitojen tavoitteena on tukea sellaisen osaamisen kehittymistä, jota tarvitaan jatkuvassa oppimisessa, työelämän tilanteissa selviytymisessä ja tulevaisuuden uusissa haasteissa.
Elinikäisen oppimisen avaintaitojen kuvaus
Oppiminen ja ongelmanratkaisu
Opiskelija tai tutkinnon suorittaja suunnittelee toimintaansa sekä kehittää itseään ja työtään. Hän arvioi omaa osaamistaan. Hän ratkaisee työssään ongelmia sekä tekee valintoja ja päätöksiä. Hän toimii työssään joustavasti, innovatiivisesti ja uutta luovasti. Hän hankkii tietoa, jäsentää, arvioi ja soveltaa sitä.
Vuorovaikutus ja yhteistyö
Opiskelija tai tutkinnon suorittaja toimii tilanteen vaatimalla tavalla erilaisissa vuorovaikutustilanteissa sekä ilmaisee erilaisia näkökantoja selkeästi, rakentavasti ja luottamusta herättäen. Hän toimii yhteistyökykyisesti erilaisten ihmisten kanssa ja työryhmän jäsenenä sekä kohtelee erilaisia ihmisiä tasavertaisesti. Hän noudattaa yleisesti hyväksyttyjä käyttäytymissääntöjä ja toimintatapoja. Hän hyödyntää saamaansa palautetta toiminnassaan.
Ammattietiikka
Opiskelija tai tutkinnon suorittaja toimii työssään ammatin arvoperustan mukaisesti. Hän sitoutuu työhönsä ja toimii vastuullisesti noudattaen tehtyjä sopimuksia ja ammattiinsa kuuluvaa etiikkaa.
Terveys, turvallisuus ja toimintakyky
Opiskelija tai tutkinnon suorittaja toimii turvallisesti ja vastuullisesti työ- ja vapaa-aikana sekä liikenteessä ja ylläpitää terveellisiä elintapoja sekä toiminta- ja työkykyään. Hän työskentelee ergonomisesti ja hyödyntää alallaan tarvittavan terveysliikunnan sekä ehkäisee työhön ja työympäristöön liittyviä vaaroja ja terveyshaittoja.
4Aloitekyky ja yrittäjyys
Opiskelija tai tutkinnon suorittaja edistää toiminnallaan tavoitteiden saavuttamista. Hän toimii aloitteellisesti ja asiakaslähtöisesti työntekijänä ja/tai yrittäjänä. Hän suunnittelee toimintaansa ja työskentelee tavoitteiden saavuttamiseksi. Hän toimii taloudellisesti ja tuloksellisesti ja johtaa itseään. Hän mitoittaa oman työnsä tavoitteiden mukaan.
Kestävä kehitysOpiskelija tai tutkinnon suorittaja toimii ammattinsa kestävän kehityksen ekologisten, taloudellisten, sosiaalisten sekä kulttuuristen periaatteiden mukaisesti. Hän noudattaa alan työtehtävissä keskeisiä kestävän kehityksen säädöksiä, määräyksiä ja sopimuksia.
Estetiikka
Opiskelija tai tutkinnon suorittaja ottaa toiminnassaan huomioon oman alansa esteettiset tekijät. Hän edistää tai ylläpitää työympäristönsä viihtyisyyttä ja muuta esteettisyyttä.
Viestintä ja mediaosaaminen
Opiskelija tai tutkinnon suorittaja viestii monimuotoisesti ja vuorovaikutteisesti tilanteeseen sopivalla tavalla hyödyntäen kielitaitoaan. Hän havainnoi, tulkitsee sekä arvioi kriittisesti erilaisia mediatuotteita, käyttää mediaa ja viestintäteknologiaa sekä tuottaa media-aineistoja.
Matematiikka ja luonnontieteet
Opiskelija tai tutkinnon suorittaja käyttää peruslaskutoimituksia työssä vaadittavien ja arkipäivän laskutehtävien ratkaisemisessa. Hän käyttää esim. kaavoja, kuvaajia, kuvioita ja tilastoja ammattitehtävien ja -ongelmien ratkaisemisessa ja hän soveltaa fysiikan ja kemian lainalaisuuksiin perustuvia menetelmiä ja toimintatapoja työssään.
Teknologia ja tietotekniikka
Opiskelija tai tutkinnon suorittaja hyödyntää ammatissa käytettäviä teknologioita monipuolisesti. Hän ottaa työssään huomioon tekniikan hyödyt, rajoitukset ja riskit. Hän käyttää tietotekniikkaa monipuolisesti ammatissaan ja kansalaisena.
Aktiivinen kansalaisuus ja eri kulttuurit
Opiskelija tai tutkinnon suorittaja käyttää hyödykseen tietoa yhteiskunnan perusrakenteista ja toimintavoista sekä osallistuu rakentavalla tavalla yhteisön toimintaan ja päätöksentekoon. Hän toimii oikeuksiensa ja velvollisuuksiensa mukaisesti sekä työssä että arkielämässä. Hän pyrkii aktiivisella toiminnalla vaikuttamaan epäkohtien poistamiseen. Hän noudattaa tasa-arvo- ja yhdenvertaisuuslakeja. Hän toimii asiallisesti ja työelämän vaatimusten mukaisesti eri kulttuuritaustan omaavien ihmisten kanssa kotimaassa ja kansainvälisissä toiminnoissa.
52. TALOTEKNIIKAN PERUSTUTKINNON OPINTOJEN MUODOSTUMINEN
Ammatillisena peruskoulutuksena suoritettava perustutkinto muodostuu ammatillisista tutkinnon osista (135 osaamispistettä), yhteisistä tutkinnon osista (35 osaamispistettä) ja vapaasti valittavista tutkinnon osista (10 osaamispistettä). Ammatillisen perustutkinnon laajuus on 180 osaamispistettä.
Näyttötutkinnot muodostuvat ammatillisista tutkinnon osista.
Ammatillisessa peruskoulutuksessa opiskelija voi yksilöllisesti sisällyttää perustutkintoonsa enemmän tutkinnon osia, jos se on tarpeellista työelämän alakohtaisten tai paikallisten ammattitaitovaatimusten tai opiskelijan ammattitaidon syventämisen kannalta.Talotekniikan perustutkinto sisältää neljä osaamisalaa, putkiasennuksen osaamisalan (putkiasentaja tai lämmityslaiteasentaja), ilmanvaihtoasennuksen osaamisalan (ilmanvaihtoasentaja), eristyksen ja rakennuspeltiasennuksen osaamisalan (tekninen eristäjä tai rakennuspeltiseppä) ja kylmäasennuksen osaamisalan (kylmäasentaja).
Muodostumistaulukossa numerointi viittaa luvuissa 2, 3, 4 ja 5 käytettyyn tutkinnon osien numerointiin.
Tutkinnon muodostuminen ammatillisessa peruskoulutuksessa, 180 osp
2 Ammatilliset tutkinnon osat, 135 osp
2.1 Putkiasennuksen osaamisalan, putkiasentaja, pakolliset tutkinnon osat, 90 ospPakolliset tutkinnon osat, putkiasentaja, ovat 2.1.1 ja 2.1.3. Lisäksi valitaan tutkinnon osa 2.1.2.
2.1.1 Lämmitysjärjestelmien asentaminen, 30 osp2.1.2 Putkistojen hitsaus, 30 osp 2.1.3 Käyttövesi- ja viemärijärjestelmien asentaminen, 30 osp
2.2 Valinnaiset tutkinnon osat, 45 ospPutkiasennuksen osaamisala:
2.2.1 Ilmanvaihtojärjestelmien asentaminen, 30 osp2.2.2 LVI-asennustyöt (paikallisesti tarjottava tutkinnon osa), 15 osp2.2.3 Turvallisuus ja yleistekniikka (paikallisesti tarjottava tutkinnon osa), 15 osp2.2.4 Taloteknisten komponenttien sähköistys, 30 osp2.2.5 Pienkylmälaitteiden asentaminen (paikallisesti tarjottava tutkinnon osa), 15 osp
6
3 Yhteiset tutkinnon osat ammatillisessa peruskoulutuksessa, 35 osp
Pakolliset Valinnaiset 3.1 Viestintä- ja vuorovaikutusosaaminen, 11 osp
8 osp 3 osp
3.1.1. Äidinkieli ( 3.1.1. Modersmålet, svenska)3.1.2. Toinen kotimainen kieli, ruotsi (3.1.2 Andra inhemska språket, finska)3.1.3. Vieraat kielet
512
0–30–30–3
3.2 Matemaattis-luonnontieteellinen osaaminen, 9 osp
6 osp 3 osp
3.2.1. Matematiikka 3.2.2. Fysiikka ja kemia 3.2.3. Tieto- ja viestintätekniikka sekä sen hyödyntäminen
321
0–30–30–3
3.3 Yhteiskunnassa ja työelämässä tarvittava osaaminen, 8 osp
5 osp 3 osp
3.3.1. Yhteiskuntataidot 3.3.2. Työelämätaidot 3.3.3. Yrittäjyys ja yritystoiminta 3.3.4. Työkyvyn ylläpitäminen, liikunta ja terveystieto
1112
0–30–30–30–3
3.4 Sosiaalinen ja kulttuurinen osaaminen, 7 osp
7 osp
3.4.1. Kulttuurien tuntemus 3.4.2. Taide ja kulttuuri3.4.3. Etiikka3.4.4. Psykologia3.4.5. Ympäristöosaaminen3.4.6. Osa-alueita kohdista 3.1.1–3.3.4
0–30–30–30–30–30–3
19 osp 16 osp
Kohtien 3.1.1–3.4.6 valinnaisista osa-alueista voidaan laatia pienempiä kuin 3 osp:n laajuisia osa-alueita, esim. 1–2 osp:n laajuisia osa-alueita. Nämä valinnaiset osa-alueet laaditaan tutkinnon perusteissa olevien 3 osp:n osa-alueiden osaamistavoitteiden, arvioinnin kohteiden ja arviointikriteerien pohjalta.
Lisäksi kohtien 3.1.1–3.4.6 osa-alueista voidaan laatia uusia tutkinnon perusteissa olevia 3 osp:ttä laajempia 4 osp:n laajuisia valinnaisia osa-alueita. Näihin osa-alueisiin laaditaan osaamistavoitteet, arvioinnin kohteet ja arviointikriteerit Opetushallituksen määräyksen liitteen mukaisesti.
7
4 Vapaasti valittavat tutkinnon osat, 10 osp4.1 Ammattitaitoa syventäviä tai laajentavia ammatillisia tutkinnon osia 4.2 Paikallisiin ammattitaitovaatimuksiin tai osaamistavoitteisiin perustuvia tutkinnon osia4.3 Yhteisiä tutkinnon osia tai lukio-opintoja4.4 Jatko-opintovalmiuksia tai ammatillista kehittymistä tukevia opintoja4.5 Työkokemuksen kautta hankittuun osaamiseen perustuva yksilöllinen tutkinnon osa4.6 Ilmanvaihtojärjestelmien asentaminen
5 Tutkintoa yksilöllisesti laajentavat tutkinnon osat
83. TALOTEKNIIKAN PERUSTUTKINNON OPINTOJEN SUORITTAMINEN
Talotekniikan perustutkinnon (180 osp) opiskelu kestää 2 – 3 vuotta riippuen aikaisemmasta koulutuksesta ja työkokemuksesta. Mikäli opiskelijalla on aikaisempi ammatillinen perustutkinto tai ylioppilastutkinto, opinnot kestävät 2 vuotta. Jos opiskelija haluaa laajentaa ja syventää osaamistaan valinnaisilla ammatillisilla tutkinnon osilla, opintoaika pitenee sen mukaisesti.
Opiskelijalla on lisäksi mahdollisuus suorittaa lukion oppimäärä, ylioppilastutkinto tai molemmat. Nämä ns. ammattilukio-opinnot kestävät 3 – 4 vuotta riippuen opiskelijan aikaisemmista opinnoista.Lukio-opinnot tapahtuvat ns. vaihtojakso periaatteella vuorotellen ammattiopintoja ja lukio-opintoja. Opinnot on järjestetty yhdessä muiden alueen ammatillisten oppilaitosten ja lukioiden kanssa. Lukuvuosittain yhteisesti sovitaan ne jaksot, jolloin ammattilukiolaiset opiskelevat lukiolla.
Opiskelijalla on mahdollisuus ottaa opintoja myös muista ammatillisista tutkinnoista sisällyttäen ne vapaasti valittaviin opintoihin tai valinnaisiin tutkinnon osiin ainakin talotekniikan vuosittaisen opetustarjonnan puitteissa.
94. TALOTEKNIIKAN PERUSTUTKINNON OPINTOJEN JÄRJESTÄMINEN
Taulukko 1. Esimerkki talotekniikan perustutkinnon moduuleista ja niiden ajoituksista
1.jakso 2.jakso 3.jakso 4.jakso 5.jakso
1 vuosi 12 osp 1 vuosi 12 osp 1 vuosi 12 osp 1 vuosi 12 osp 1 vuosi 12 osp
Lämpöjohtoasennus 1, 12 osp
ammattitaitoa täydentävät tutkinnon osat 12 osp
Käyttövesi- ja viemäriasennus 1, 12 osp
ammattitaitoa täydentävät tutkinnon osat 12 osp
Hitsaus 1, 12 osp
2 vuosi 12 osp 2 vuosi 12 osp 2 vuosi 12 osp 2 vuosi 12 osp 2 vuosi 12 osp
Ilmanvaihtoasennus 1, 12 osp
Lämpöjohtoasennus 2, 12 osp
ammattitaitoa täydentävät tutkinnon osat 11 ospVapaasti valittavat opinnot 1 osp
Käyttövesi- ja viemäriasennus 2, 12 osp
TOP jaksoLämpöjohtoasennus 3, 6 ospKäyttövesi ja viemäriasennus 3, 6 osp
3 vuosi 12 osp 3 vuosi 12 osp 3 vuosi 12 osp 3 vuosi 12 osp 3 vuosi 12 osp
TOP jaksoHitsaus 2, 6 ospIlmanvaihtoasennus 2, 6 osp
Hitsaus 3, 12 osp Ilmanvaihtoasennus 3, 12 osp
TOP jaksoLVI-asennustyöt 1, 12 osp
LVI-asennustyöt 2, 3 ospVapaasti valittavat opinnot, 9 osp
TOP = työssäoppiminen
10Taulukko 2. Esimerkki lukio-opintoja suorittavien moduuleista ja niiden ajoituksista
1.jakso 2.jakso 3.jakso 4.jakso 5.jakso
1 vuosi 12 osp 1 vuosi 12 osp 1 vuosi 12 osp 1 vuosi 12 osp 1 vuosi 12 osp
Lämpöjohtoasennus 1, 12 osp
Lukio opinnot Käyttövesi- ja viemäriasennus 1, 12 osp
Lukio opinnot Hitsaus 1, 12 osp
2 vuosi 12 osp 2 vuosi 12 osp 2 vuosi 12 osp 2 vuosi 12 osp 2 vuosi 12 osp
Ilmanvaihtoasennus 1, 12 osp
Lämpöjohtoasennus 2, 12 osp
Lukio opinnot Käyttövesi- ja viemäriasennus 2, 12 osp
Lukio opinnot
3 vuosi 12 osp 3 vuosi 12 osp 3 vuosi 12 osp 3 vuosi 12 osp 3 vuosi 12 ospLukio opinnot Hitsaus 3, 12 osp Lukio opinnot TOP jakso
Lämpöjohtoasennus 3, 6 ospKäyttövesi ja viemäriasennus 3, 6 osp
½ TOP jaksoIlmanvaihtoasennus 3, 12 osp
4vuosi 12 osp 3 vuosi 12 osp 3 vuosi 12 osp 3 vuosi 12 osp 3 vuosi 12 osp
Lukio opinnot TOP jaksoHitsaus 2, 6 ospIlmanvaihtoasennus 2, 6 osp
Lukio opinnot
Taulukko 3. Esimerkki kun pohjalla toinen perustutkinto tai lukio
1.jakso 2.jakso 3.jakso 4.jakso 5.jakso
1 vuosi 12 osp 1 vuosi 12 osp 1 vuosi 12 osp 1 vuosi 12 osp 1 vuosi 12 osp
Lämpöjohtoasennus 1, 12 osp
Lämpöjohtoasennus 2, 12 osp
Käyttövesi- ja viemäriasennus 1, 12 osp
Käyttövesi- ja viemäriasennus 2, 12 osp
Hitsaus 1, 12 osp
2 vuosi 12 osp 2 vuosi 12 osp 2 vuosi 12 osp 2 vuosi 12 osp 2 vuosi 12 osp
TOP jaksoLämpöjohtoasennus 3, 6 ospKäyttövesi ja viemäriasennus 3, 6 osp
Hitsaus 3, 12 osp
Ilmanvaihtoasennus 3, 12 osp
TOP jaksoHitsaus2 6 ospILmanvaihtoasennus 2 6 osp
½ TOP jaksoIlmanvaihtoasennus 2, 12 osp
115. TUTKINNON OSIEN TOTEUTTAMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMAT
5.1 Pakolliset tutkinnon osat
5.1.1 Lämmitysjärjestelmien asentaminen, 30 osp
AmmattitaitovaatimuksetOpiskelija tai tutkinnon suorittaja osaa
tehdä materiaali- ja työmenekkilaskelmia sekä noutaa materiaalit laaditun luettelon mukaisesti
käyttää turvallisesti käsityökaluja ja työvälineitä tehdä piirustusten ja työselityksen mukaisesti tavanomaiset lämmitysjärjestelmiin liittyvät
asennustyöt arvioida lämmitysjärjestelmien eroja ja soveltuvuutta sekä järjestelmien
yhdistämismahdollisuuksia (hybridijärjestelmät) huomioida työturvallisuuteen liittyvät määräykset ja ohjeet tehdä putkiasentajan ammatinkuvaan kuuluvat avustavat työt toimia erilaisissa asennustyökohteissa ja työyhteisöissä toimia yhteistyössä työmaalla muiden toimijoiden kanssa arvioida omaa työtään ja oman työnsä laatua raportoida tilanteen edellyttämällä tavalla.
Opiskelijalla tai tutkinnon suorittajalla on voimassa olevat tulityö- ja työturvallisuuskortit perustaidot ensiavun antamisesta henkilönostimiin ja telineiden kokoamiseen liittyvä koulutus.
TUTKINNON OSA Lämmitysjärjestelmien asennus
Ammattitaitovaatimukset Ammattitaitovaatimukset on kuvattu talotekniikka-alan opetussuunnitelman perusteissa sivulta 7 alkaen. Osaamisen sivulta 7 alkaen
Tutkinnon osan toteutus Tutkinnon osanarviointimenetelmät
AjoitusJaksotus Toteutustapa
Lämpöjohtoasennus 1, 12 osp. lämpöoppi ja
fysiikka ammattikäsitteistö
n hallinta asennustekniikoid
en hallinta työvälineiden
käytön hallinta materiaalien
käytön hallinta
Opetus toteutetaan lähiopetuksena oppilaitoksessa, ohjauksena verkko-oppimisympäristössä ja työssäoppimassa LVI-alan yrityksissä.
Opinnoissa tehdään asennusharjoitustöitä oppilaitoksen työsalissa.
Opintoihin kuuluu myös työskentelyä aidoissa
Osaamisen arviointiTutkinnon osan osaaminen osoitetaan tekemällä lämmitysjärjestelmien asennustöitä alan yrityksissä tai oppilaitoksen asiakastyökohteissa.
Ammattiosaamisen näytön arviointiin osallistuvat opettaja ja työelämän edustaja.
Opintojaksot toteutetaan jaksoilla 1 -5
12 työturvallisuuden
ja toimintakyvyn huomioon ottaminen
viranomaismää-räykset
kattilalaitokset kaukolämmitys lämpöpumput muut
lämmitysmuodot
Lämpöjohtoasennus 2, 12 osp. kattilalaitokset kaukolämmitys lämpöpumput muut
lämmitysmuodot mittaustekniikoide
n hallinta mittausvälineiden
käytön hallinta työturvallisuuden
ja toimintakyvyn huomioon ottaminen
Lämpöjohtoasennus 3 TOP, 6 osp.
asennustyötilanteissa oppilaitoksen asiakastyökohteissa.
Opiskelijat osallistuvat erilaisiin ulkopuolisten toimijoiden ja yhteistyökumppaneiden kanssa järjestämiin koulutustilaisuuksiin.
Kokonaisuuteen liittyy 6 osp työssäoppimista
Muuhun arviointiin osallistuvat opettajat ja opiskelija.
Oppimisen arviointiOpiskelijan oppimista arvioidaan teoriakokeilla, harjoitustöiden
arvioinnilla oppilaan
itsearvioinnilla
Etenemisen ehdot Tutkinnon osan arvosanan määräytymisen perusteet:
Tutkinnon osaan kuuluvat opinnot tulee olla suoritettuna ennen näyttöä.
Tutkinnon osan arvosana koostuu ammattiosaamisen näytöstä ja muusta arvioinnista siten, että ammattiosaamisen näytön arviointi painottuu.
Tutkinnon osan arvosanasta päättävät tutkinnon osan opettajat.
13Ammattitaidon osoittamistavat
Opiskelija tai tutkinnon suorittaja osoittaa osaamisensa ammattiosaamisen näytössä tai tutkintotilaisuudessa osallistumalla lämmitysjärjestelmien asennustöihin työkohteessa. Työtä tehdään siinä laajuudessa, että osoitettava osaaminen vastaa kattavasti tutkinnon perusteissa määrättyjä ammattitaitovaatimuksia, arvioinnin kohteita ja kriteereitä.
Ammattiosaamisen näyttöä tai tutkintotilaisuutta voidaan jatkaa toisessa työpaikassa/työkohteessa tai ammatillisessa peruskoulutuksessa koulutuksen järjestäjän osoittamassa muussa paikassa niin, että osaamisen osoittamisen kattavuus varmistuu. Siltä osin kuin tutkinnon osassa vaadittavaa osaamista ei voida työtä tekemällä ammattiosaamisen näytössä tai tutkintotilaisuudessa kattavasti osoittaa, sitä täydennetään muulla osaamisen arvioinnilla.
14
5.1.2 Putkistojen hitsaus, 30 osp.
Ammattitaitovaatimukset
Opiskelija tai tutkinnon suorittaja osaa suunnitella ja tehdä työnsä piirustusten ja työselitysten mukaisesti käyttää turvallisesti asennuksissa käytettäviä käsityökaluja ja työvälineitä tehdä LV-asennusten putkihitsauksessa hyväksyttäviä asentohitsaussaumoja
kaasuhitsauksella tehdä LV-asennusten putkihitsauksessa hyväksyttävää saumaa kaarihitsauksella (TIG-
hitsaus tai puikkohitsaus) käyttää materiaaleja ja lisäaineita taloudellisesti noudattaa kaikissa töissä palo- ja työturvallisuusmääräyksiä arvioida putkeen tehtyjen hitsausliitosten laatua.
Opiskelijalla tai tutkinnon suorittajalla on voimassa olevat tulityö- ja työturvallisuuskortit perustaidot ensiavun antamisesta henkilönostimiin ja telineiden kokoamiseen liittyvä koulutus.
TUTKINNON OSA Putkistojen hitsaus
Ammattitaitovaatimukset Ammattitaitovaatimukset on kuvattu talotekniikka-alan opetussuunnitelman perusteissa sivulta 11 alkaen. Osaamisen arviointi sivulta 11 alkaen
Tutkinnon osan toteutus Tutkinnon osan arviointimenetelmät
AjoitusOpintojaksot Toteutustapa
Hitsaus 1, 12 osp. hitsauksen työ- ja
paloturvallisuus hitsauksen perus-
teet kaasuhitsaus kaarihitsaus,
puikko Mig/Mag hitsaus
hitsauslisäainet hitsauslaitteet hitsausvälineet muut hitsaus-
menetelmät hitsausmateriaalit materiaalien ja
lisäaineiden käyttö
hitsausmerkinnät
Opetus toteutetaan lähi- opetuksena oppilaitoksessa, ohjauksena verkko-oppimisympäristössä ja työssäoppimisjaksoilla alueen LVI- alan yrityksissä.
Opinnoissa tehdään hitsausharjoitustöitä.
Kokonaisuuteen liittyy 6 osp työssäoppimista
Osaamisen arviointiTutkinnon osan osaaminen osoitetaan tekemällä putkistojen hitsaustöitä oppilaitoksen työsalissa tai alan yrityksissä työssäoppimisjaksolla.
Muu tutkinnon osaan kuuluva osaaminen osoitetaan teoria- ja työkokeilla. Ammattiosaamisen näytön arviointiin
Opintojaksot toteutetaan jaksoilla 1 -5
15Hitsaus 2 TOP, 6 osp.Kaasu- ja kaarihitsaus
Hitsaus 3, 12 osp.
hitsauksen työ- ja paloturvallisuus
kaasuhitsauksena putkikokon-aisuuksien asen-tohitsaus
Tig- putkihitsaus putken puikkohit-
saus muut materialit ja
niiden hitsaus hitsauslisäaineet hitsausjännitteet
osallistuvat opettaja ja työelämän edustaja tai oppilaitoksen ammattimies
Muun arvioinnin suorittaa opettaja.
Oppimisen arviointiOpiskelijan oppimista arvioidaan teoriakokeilla, harjoitustöiden
arvioinnilla oppilaan
itsearvioinnilla
Etenemisen ehdot Tutkinnon osan arvosanan määräytymisen perusteet:
Tutkinnon osaan kuuluvat opinnot tulee olla suoritettuna ennen näyttöä.
Tutkinnon osan arvosana koostuu ammattiosaamisen näytöstä ja muusta arvioinnista siten, että ammattiosaamisen näytön arviointi painottuu.
Tutkinnon osan arvosanasta päättävät tutkinnon osan opettajat.
Ammattitaidon osoittamistavat
Opiskelija tai tutkinnon suorittaja osoittaa osaamisensa ammattiosaamisen näytössä tai tutkintotilaisuudessa osallistumalla LV-putkiliitosten hitsaamiseen työkohteessa. Työtä tehdään siinä laajuudessa, että osoitettava osaaminen vastaa kattavasti tutkinnon perusteissa määrättyjä ammattitaitovaatimuksia, arvioinnin kohteita ja kriteereitä.
Ammattiosaamisen näyttöä tai tutkintotilaisuutta voidaan jatkaa toisessa työpaikassa/työkohteessa tai ammatillisessa peruskoulutuksessa koulutuksen järjestäjän osoittamassa muussa paikassa niin, että osaamisen osoittamisen kattavuus varmistuu. Siltä osin kuin tutkinnon osassa vaadittavaa osaamista ei voida työtä tekemällä ammattiosaamisen näytössä tai tutkintotilaisuudessa kattavasti osoittaa, sitä täydennetään muulla osaamisen arvioinnilla.
16
5.1.3 Käyttövesi- ja viemärijärjestelmien asentaminen, 30 osp.
Ammattitaitovaatimukset
Opiskelija tai tutkinnon suorittaja osaa tehdä materiaali- ja työmenekkilaskelmia sekä noutaa materiaalit laaditun luettelon
mukaisesti käyttää turvallisesti asennuksissa käytettäviä käsityökaluja ja työvälineitä tehdä piirustusten ja työselityksen mukaisesti tavanomaiset vesi- ja viemärijärjestelmiin
liittyvät asennustyöt huomioida työturvallisuuteen liittyvät määräykset ja ohjeet tehdä putkiasentajan ammatinkuvaan kuuluvat avustavat työt toimia erilaisissa asennustyökohteissa ja työyhteisöissä toimia yhteistyössä työmaalla muiden toimijoiden kanssa arvioida omaa työtään ja oman työnsä laatua raportoida tilanteen edellyttämällä tavalla.
Opiskelijalla tai tutkinnon suorittajalla on voimassa olevat tulityö- ja työturvallisuuskortit perustaidot ensiavun antamisesta henkilönostimiin ja telineiden kokoamiseen liittyvä koulutus.
TUTKINNON OSA Käyttövesi- ja viemärijärjestelmien asennus
Ammattitaitovaatimukset Ammattitaitovaatimukset on kuvattu talotekniikka-alan opetussuunnitelman perusteissa sivulta 14 alkaen. Osaamisen arviointi sivulta 14 alkaen
Tutkinnon osan toteutus Tutkinnon osan arviointimenetelmät
AjoitusOpintojaksot Toteutustapa
Käyttövesi- ja viemäriasennus 1, 12 osp.
Käyttövesijärjestelmät ammattikäsitteistön
hallinta materiaalit veden kulku
kuluttajalle viranomaismää-
räykset asennustekniikoide
n hallinta työvälineiden
käytön hallinta materiaalien käytön
hallinta
Opetus toteutetaan lähiopetuksena oppilaitoksessa, ohjauksena verkko-oppimisympäristössä ja työssäoppimassa alueen LVI- alan yrityksissä.
Opinnoissa tehdään asennusharjoitustöitä oppilaitoksen työsalissa.
Opintoihin kuuluu myös työskentelyä aidoissa asennustyötilanteissa oppilaitoksen asiakastyökohteissa.
Osaamisen arviointiTutkinnon osan osaaminen osoitetaan tekemällä käyttövesi- ja viemärijärjestelmien asennustöitä alan yrityksissä tai oppilaitoksen asiakastyökohteissa.
Muu tutkinnon osaan kuuluva osaaminen osoitetaan teoria- ja työkokeilla.
Opintojaksot toteutetaan jaksoilla 1 -5
17
työturvallisuuden ja toimintakyvyn huomioon ottaminen
Käyttövesi- ja viemäriasennus 2, 12 osp.
Viemärijärjestelmät ammattikäsitteistön
hallinta materiaalit jätevesien käsittely viranomaismää-
räykset asennustekniikoide
n hallinta työvälineiden
käytön hallinta materiaalien käytön
hallinta työturvallisuuden ja
toimintakyvyn huomioon ottaminen
Käyttövesi- ja viemäriasennus 3 TOP, 6 osp.
Opiskelijat osallistuvat erilaisiin ulkopuolisten toimijoiden ja yhteistyökumppaneiden kanssa järjestämiin koulutustilaisuuksiin.
Kokonaisuuteen liittyy 6 osp työssäoppimista
Ammattiosaamisen näytön arviointiin osallistuvat opettaja ja työelämän edustaja tai oppilaitoksen ammattimies.
Muun arvioinnin suorittaa opettaja.
Oppimisen arviointiOpiskelijan oppimista arvioidaan teoriakokeilla, harjoitustöiden
arvioinnilla oppilaan
itsearvioinnilla
Etenemisen ehdot Tutkinnon osan arvosanan määräytymisen perusteet:
Tutkinnon osaan kuuluvat opinnot tulee olla suoritettuna ennen näyttöä.
Tutkinnon osan arvosana koostuu ammattiosaamisen näytöstä ja muusta arvioinnista siten, että ammattiosaamisen näytön arviointi painottuu.
Tutkinnon osan arvosanasta päättävät tutkinnon osan opettajat.
18
Ammattitaidon osoittamistavat
Opiskelija tai tutkinnon suorittaja osoittaa osaamisensa ammattiosaamisen näytössä tai tutkintotilaisuudessa osallistumalla vesijohtoasennustehtäviin työkohteessa. Työtä tehdään siinä laajuudessa, että osoitettava osaaminen vastaa kattavasti tutkinnon perusteissa määrättyjä ammattitaitovaatimuksia, arvioinnin kohteita ja kriteereitä.
Ammattiosaamisen näyttöä tai tutkintotilaisuutta voidaan jatkaa toisessa työpaikassa/työkohteessa tai ammatillisessa peruskoulutuksessa koulutuksen järjestäjän osoittamassa muussa paikassa niin, että osaamisen osoittamisen kattavuus varmistuu. Siltä osin kuin tutkinnon osassa vaadittavaa osaamista ei voida työtä tekemällä ammattiosaamisen näytössä tai tutkintotilaisuudessa kattavasti osoittaa, sitä täydennetään muulla osaamisen arvioinnilla.
5.2 Valinnaiset tutkinnon osat
5.2.1 Ilmanvaihtojärjestelmien asentaminen, 30 osp.
Ammattitaitovaatimukset
Opiskelija tai tutkinnon suorittaja osaa tehdä materiaali- ja työmenekkilaskelmia sekä noutaa materiaalit laaditun luettelon
mukaisesti käyttää turvallisesti asennuksissa käytettäviä käsityökaluja ja työvälineitä tehdä piirustusten ja työselityksen mukaisesti tavanomaiset ilmanvaihtojärjestelmiin
liittyvät asennustyöt huomioida työturvallisuuteen liittyvät määräykset ja ohjeet tehdä ilmanvaihtoasentajan ammatinkuvaan kuuluvat avustavat työt toimia erilaisissa asennustyökohteissa ja työyhteisöissä toimia yhteistyössä työmaalla muiden toimijoiden kanssa arvioida omaa työtään ja oman työnsä laatua raportoida tilanteen edellyttämällä tavalla.
Opiskelijalla tai tutkinnon suorittajalla on voimassa olevat tulityö- ja työturvallisuuskortit perustaidot ensiavun antamisesta henkilönostimiin ja telineiden kokoamiseen liittyvä koulutus.
19TUTKINNON OSA Ilmanvaihtoasennukset 30 osp
Ammattitaitovaatimukset Ammattitaitovaatimukset on kuvattu talotekniikka-alan opetussuunnitelman perusteissa sivulta 25 alkaen. Osaamisen arviointi sivulta 26 alkaen
Tutkinnon osan toteutus Tutkinnon osan arviointimenetelmät
AjoitusOpintojaksot Toteutustapa
Ilmanvaihtoasennus 1, 12 osp. ammattikäsitteistön
hallinta IV-järjestelmien
toimintaperiaatteet IV-automaation
perusteet materiaalit viranomaismää-
räykset
Ilmanvaihtoasennus 2 TOP, 6 osp. asennustekniikoide
n hallinta työvälineiden
käytön hallinta materiaalien käytön
hallinta työturvallisuuden ja
toimintakyvyn huomioon ottaminen
Ilmanvaihtoasennus 3, 12 osp. mittaustekniikoiden
hallinta mittausvälineiden
käytön hallinta työturvallisuuden ja
toimintakyvyn huomioon ottaminen
Opetus toteutetaan lähiopetuksena oppilaitoksessa, ohjauksena verkko-oppimisympäristössä ja työssäoppimassa alueen LVI- alan yrityksissä.
Opinnoissa tehdään asennusharjoitustöitä oppilaitoksen työsalissa.
Opintoihin kuuluu myös työskentelyä aidoissa asennustyötilanteissa oppilaitoksen asiakastyökohteissa.
Opiskelijat osallistuvat erilaisiin ulkopuolisten toimijoiden ja yhteistyökumppaneiden kanssa järjestämiin koulutustilaisuuksiin.
Kokonaisuuteen liittyy 6 osp työssäoppimista
Osaamisen arviointiTutkinnon osan osaaminen osoitetaan tekemällä IV -asennuksia työssäoppimisen yhteydessä tai oppilaitoksen työmailla tai työsalissa
Ammattiosaamisen näytön arviointiin osallistuvat opettaja ja työelämän edustaja tai oppilaitoksen ammattimies
Muu tutkinnon osaan kuuluva osaaminen osoitetaan teoriakokeella. Muun arvioinnin suorittaa opettaja.
Oppimisen arviointiOpiskelijan oppimista arvioidaan teoriakokeilla asiakastöiden
arvioinnilla oppilaan
itsearvioinnilla
Opintojaksot toteutetaan jaksoilla 1 -5
20
Etenemisen ehdot Tutkinnon osan arvosanan määräytymisen perusteet:
Tutkinnon osaan kuuluvat opinnot tulee olla suoritettuna ennen näyttöä.
Tutkinnon osan arvosana koostuu ammattiosaamisen näytöstä ja muusta arvioinnista siten, että ammattiosaamisen näytön arviointi painottuu.
Tutkinnon osan arvosanasta päättävät tutkinnon osan opettajat.
Ammattitaidon osoittamistavat
Opiskelija tai tutkinnon suorittaja osoittaa osaamisensa ammattiosaamisen näytössä tai tutkintotilaisuudessa osallistumalla ilmanvaihtojärjestelmien asennuksiin työkohteessa. Työtä tehdään siinä laajuudessa, että osoitettava osaaminen vastaa kattavasti tutkinnon perusteissa määrättyjä ammattitaitovaatimuksia, arvioinnin kohteita ja kriteereitä.
Ammattiosaamisen näyttöä tai tutkintotilaisuutta voidaan jatkaa toisessa työpaikassa/työkohteessa tai ammatillisessa peruskoulutuksessa koulutuksen järjestäjän osoittamassa muussa paikassa niin, että osaamisen osoittamisen kattavuus varmistuu.
Siltä osin kuin tutkinnon osassa vaadittavaa osaamista ei voida työtä tekemällä ammattiosaamisen näytössä tai tutkintotilaisuudessa kattavasti osoittaa, sitä täydennetään muulla osaamisen arvioinnilla.
21
5.2.2 LVI-asennustyöt (paikallisesti tarjottava tutkinnon osa), 15 osp
AmmattitaitovaatimuksetOpiskelija tai tutkinnon suorittaja osaa
asentaa tavanomaisen kiinteistön LVI-laitteita, kanavistoja ja putkistoja ymmärtää LVI-piirustuksia käyttää LVI-alan asennustyökaluja huomioida asennuksissa tarvittavat viranomaismääräykset ja -ohjeet raportoida työnsä tilanteen vaatimalla tavalla.
Opiskelijalla tai tutkinnon suorittajalla on voimassa olevat tulityö- ja työturvallisuuskortit perustaidot ensiavun antamisesta henkilönostimiin ja telineiden kokoamiseen liittyvä koulutus.
TUTKINNON OSA LVI asennustyöt 15 osp
Ammattitaitovaatimukset Ammattitaitovaatimukset on kuvattu edelläja osaamisen arviointi taulukon jatkeena
Tutkinnon osan toteutus Tutkinnon osan arviointimenetelmät
AjoitusOpintojaksot Toteutustapa
LVI asennustyöt 1TOP 12 osp
LVI asennustyöt 23 osp
Opetus toteutetaan työssäoppimalla LVI alan yrityksissa tai koulun työmailla Ammattimiehen opastuksella
Osaamisen arviointiTutkinnon osan osaaminen osoitetaan tekemällä LVI-alan työtehtäviä alan yrityksissä tai oppilaitoksen työkohteissa
Ammattiosaamisen näyttöön osallistuu opettaja ja työelämän edustaja tai oppilaitoksen ammattimies
Opintojaksot toteutetaan jaksoilla 1-5
22Osaamisen arviointi
ARVIOINNIN KOHDE
ARVIOINTIKRITEERIT
1. Työprosessin hallinta
Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3Opiskelija tai tutkinnon suorittaja
Oman työskentelyn ja suunnittelutyön suunnittelu
valitsee ohjeistettuna tilanteeseen työmenetelmän, -välineet ja materiaalit hyväksyttävän lopputuloksen saamiseksi
valitsee tilanteeseen tarkoituksenmukaisen työmenetelmän, -välineet ja materiaalit hyväksyttävän lopputuloksen saamiseksi
valitsee tilanteeseen parhaiten soveltuvan työmenetelmän, -välineet ja materiaalit taloudellisen ja laadukkaan lopputuloksen saamiseksi
Asennustyön taloudellinen ja laadukas toteuttaminen
tarvitsee seuraavan työvaiheen oivaltamiseen ohjausta
selviytyy työtehtävästä ja ennakoi tulevat työvaiheet toimien oma-aloitteisesti
selviytyy työtehtävästä sujuvasti ja ennakoi tulevat työvaiheet sekä huomioi ne toiminnassaan toimien oma-aloitteisesti ja itsenäisesti
toimii ohjattuna työlle asetettujen laatutavoitteiden mukaisesti.
toimii työlle asetettujen laatutavoitteiden mukaisesti.
toimii työlle asetettujen laatutavoitteiden mukaisesti ja kehittää toimintaansa laatutavoitteiden saavuttamiseksi.
Arvioinnin kohde Arviointikriteerit2. Työmenetelmien, -välineiden ja materiaalin hallinta
Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3Opiskelija tai tutkinnon suorittaja
Asennustyöhön liittyvien työmenetelmien hallinta
työskentelee ohjatusti valitsemallaan työmenetelmällä ohjeistettuna ohjeiden mukaisesti
työskentelee valitsemallaan työmenetelmällä ja arvioi sen soveltuvuutta työn edetessä
sopeuttaa itsenäisesti työskentelynsä muuttuviin olosuhteisiin
Asennustyöhön liittyvien työvälineiden hallinta
käyttää ja huoltaa työvälineitä ohjeistettuna ohjeiden mukaisesti.
käyttää ja huoltaa tarvittavia työvälineitä ohjeiden mukaisesti.
valitsee tilanteeseen parhaiten soveltuvat työvälineet, käyttää niitä oikein sekä huoltaa käyttämänsä välineet.
23ARVIOINNIN KOHDE
ARVIOINTIKRITEERIT
3. Työn perustana olevan tiedon hallinta
Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3Opiskelija tai tutkinnon suorittaja
Viranomaismääräysten ja ohjeiden tunteminen
käyttää työnsä tavallisimpien LVI-asennuksien perustana olevaa tietoa toistuvissa työtilanteissa mutta tarvitsee ohjausta tiedon hankinnassa ja soveltamisessa.
hankkii ja soveltaa LVI-asennuksissa tarvittavaa tietoa omatoimisesti.
soveltaa hankkimaansa tietoa LVI-asennuksissa vaihtelevissa työtilanteissa ja perustelee työhön liittyviä ratkaisujaan hankkimansa tiedon pohjalta.
ARVIOINNIN KOHDE
ARVIOINTIKRITEERIT
4. Elinikäisen oppimisen avaintaidot
Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3Opiskelija tai tutkinnon suorittaja
Terveys, turvallisuus ja toimintakyky
asennoituu myönteisesti turvalliseen toimintaan sekä välttää riskejä työssään
vastaa toimintansa turvallisuudesta
kehittää toimintaansa turvallisemmaksi
havaitsee ja tunnistaa työhönsä liittyvät vaarat ja ilmoittaa niistä
noudattaa työstä annettuja turvallisuusohjeita eikä aiheuta vaaraa itselleen
noudattaa työyhteisön ohjeita ja ottaa huomioon työssään työyhteisön muut jäsenet
noudattaa työyhteisön ohjeita ja ottaa huomioon työssään työyhteisön muut jäsenet
Oppiminen ja ongelmanratkaisu
arvioi ohjattuna omaa työtään.
arvioi omaa työtään arvioi omaa työtään laatuvaatimusten mukaisesti
Vuorovaikutus ja yhteistyö
toimii yhteistyössä erilaisten ihmisten kanssa
toimii rakentavassa yhteistyössä erilaisten ihmisten kanssa ja huomioi toiminnassaan eri sidosryhmien tarpeet
toimii rakentavassa yhteistyössä erilaisten ihmisten kanssa ja suunnittelee työtään eri sidosryhmien tarpeiden pohjalta
Ammattietiikka noudattaa työaikoja sekä työryhmänsä ko-keneempien jäsenten antamia ohjeita
noudattaa työaikoja sekä työryhmänsä ko-keneempien jäsenten antamia ohjeita
noudattaa työaikoja ja neuvottelee mahdollisista poikkeamista
ei aiheuta häiriöitä jakäyttäytyy asiallisesti hyvien käytöstapojen mukaisesti.
käyttäytyy asiallisesti hyvien käytöstapojen mukaisesti.
noudattaa yleisiä ja sovittuja käyttäytymissääntöjä sekä toimintatapoja.
Ammattitaidon osoittamistavat
24Opiskelija tai tutkinnon suorittaja osoittaa osaamisensa ammattiosaamisen näytössä tai tutkintotilaisuudessa osallistumalla LVI-asennustöihin tarkoituksenmukaisessa paikassa. Työtä tehdään siinä laajuudessa, että osoitettava osaaminen vastaa kattavasti tutkinnon perusteissa määrättyjä ammattitaitovaatimuksia, arvioinnin kohteita ja kriteereitä.Ammattiosaamisen näyttöä tai tutkintotilaisuutta voidaan jatkaa toisessa työpaikassa/työkohteessa tai ammatillisessa peruskoulutuksessa koulutuksen järjestäjän osoittamassa muussa paikassa niin, että osaamisen osoittamisen kattavuus varmistuu.
Siltä osin kuin tutkinnon osassa vaadittavaa osaamista ei voida työtä tekemällä ammattiosaamisen näytössä tai tutkintotilaisuudessa kattavasti osoittaa, sitä täydennetään muulla osaamisen arvioinnilla.
25
5.2.3 Turvallisuus ja yleistekniikka (paikallisesti tarjottava tutkinnon osa), 15 osp
AmmattitaitovaatimuksetOpiskelija tai tutkinnon suorittaja osaa
tehdä materiaali- ja työmenekkilaskelmia sekä noutaa materiaalit laaditun luettelon mukaisesti tehdä piirustusten ja työselityksen mukaisesti tavanomaiset metallialan perusharjoitteet huomioida työturvallisuuteen liittyvät määräykset ja ohjeet ja on suorittanut; tulityö- ja
työturvallisuuskortin sekä saanut tarvittavaa ensiapukoulutusta. koota työtasotelineen käyttää saksinosturia käyttää erilaisia metallin työstökoneita rakennustekniikan perusteet sähkötekniikan perusteet toimia yhteistyössä arvioida omaa työtään ja oman työnsä laatua raportoida työnsä tilanteen vaatimalla tavalla.
TUTKINNON OSA Turvallisuus ja yleistekniikka 15 osp
Ammattitaitovaatimukset Ammattitaitovaatimukset on kuvattu edelläTutkinnon osan toteutus Tutkinnon osan
arviointimenetelmätAjoitus
Opintojaksot Toteutustapa
turvallisuustulityökorttityöturvallisuuskorttiensiavun perusteetmetallityökoneiden käyttö, nostolaitteetsähköturvallisuus- piirustukset; koneen-,rakennus- ja sähköpiirrustus
perustyötmetallitekniikka
mitoitus leikkaus poraus kierteitys taivutus viilaus
sähkötekniikka jatkojohto
periaatteet LVI-piirustukset materiaalit ja osat
Opetus toteutetaan suorittamalla korttikoulutukset ja teoriaopintoja luokassa. Lisäksi työsalissa tehdään metalli-, materiaali- ja turvallisuuteen liittyvia harjoitteita
Osaamisen arviointiTutkinnon osan osaaminen osoitetaan tekemällä työsalissa kokonaisuuteen liittyvä näyttö
Ammattiosaamisen näytön arviointiin osallistuu opettaja.
Muu tutkinnon osaan kuuluva osaaminen osoitetaan teoriakokeella. Muun arvioinnin suorittaa opettaja.
Oppimisen arviointiOpiskelijan oppimista arvioidaan teoriakokeilla asiakastöiden
arvioinnilla oppilaan
Opintojaksot toteutetaan jaksoilla 1 -5
Näyttö annetaan, kun tutkinnon osan keskeiset asiat on opittu
26 -koneet ja laitteet
sekä työvälineet työturvallisuus
perustyömenetelmät mitoitus katkaisu kierteitys liitokset taivutus
itsearvioinnilla
Osaamisen arviointi
ARVIOINNIN KOHDE ARVIOINTIKRITEERIT
1.Työprosessin hallinta
Oman työskentelyn ja perustöiden teon suunnittelu
Perustöiden taloudellinen ja laadukas tuottaminen
Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3
Opiskelija
valitsee ohjattuna tilanteeseen työmenetelmän, -välineet ja materiaalit hyväksyttävän lopputuloksen saamiseksi
tarvitsee seuraavan työvaiheen oivaltamiseen ohjausta. toimii ohjattuna toiminnalle asetettujen laatutavoitteiden mukaisesti
valitsee tilanteeseen tarkoituksenmukaisen työmenetelmän, -välineet ja materiaalit hyväksyttävän lopputuloksen saamiseksi.
selviytyy työtehtävästä ja ennakoi tulevat työvaiheet toimien oma-aloitteisesti. toimii toiminnalle asetettujen laatutavoitteiden mukaisesti
valitsee tilanteeseen parhaiten soveltuvan työmenetelmän, -välineet ja materiaalit taloudellisen ja laadukkaan lopputuloksen saamiseksi
selviytyy työtehtävästä sujuvasti ja ennakoi tulevat työvaiheet sekä huomioi ne toiminnassaan toimien oma-aloitteisesti ja itsenäisesti. toimii toiminnalle asetettujen laatutavoitteiden mukaisesti ja kehittää toimintaansa laatutavoitteiden saavuttamiseksi.
27
ARVIOINNIN KOHDE
ARVIOINTIKRITEERIT YLEISELLÄ TASOLLA
2. Työmenetelmien, välineiden ja materiaalin hallinta
Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3
Opiskelija
Perustöiden tekemisiin liittyvien työmenetelmien hallinta
Perustöiden tekemisiin liittyvien työvälineiden ja materiaalin hallinta
työskentelee ohjatusti valitsemallaan työmenetelmällä ohjattuna ohjeiden mukaisesti.
käyttää ja huoltaa työvälineitä ohjattuna ohjeiden mukaisesti. käyttää materiaaleja ohjattuna huolellisesti ja taloudellisesti
työskentelee valitsemallaan työmenetelmällä ja arvioi sen soveltuvuutta työn edetessä.
käyttää ja huoltaa tarvittavia työvälineitä ohjeiden mukaisesti. käyttää materiaaleja huolellisesti ja taloudellisesti
sopeuttaa itsenäisesti työskentelynsä muuttuviin olosuhteisiin
valitsee tilanteeseen parhaiten soveltuvat työvälineet, käyttää niitä oikein sekä huoltaa käyttämänsä välineet. hyödyntää materiaalien ominaisuuksia työssään
ARVIOINNIN KOHDE
ARVIOINTIKRITEERIT
3. Työn perustana olevan tiedon hallinta
Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3Opiskelija
Piirustusten ja asiakirjojen tulkitseminen
Metallitekniikan laitteet sekä materiaalit ja niiden ominaisuuksien tunteminen
Kortit ja ensiapu
lukee peruspiirustuksia ja noudattaa ohjattuna tarvittavia ohjeita.
Laatii ohjattuna pii-rustusten perusteella tarvittavat tarvikeluette-lot sekä noutaa ohjatusti tarvikkeet luettelon mukaisesti.
tunnistaa harjoitusöissä käytettäviä laitteita ja materiaaleja
Suorittanut hyväksyttävästitulityö- ja työturvallisuus kortit ja saanut ensiavun
lukee ja tulkitsee piirustuksia ja noudattaa niihin liittyviä ohjeita.
Laatii piirustusten perusteella tarvittavat tarvikeluettelot sekä noutaa tarvikkeet luettelon mukaisesti sovitusta paikasta.
valitsee harjoitustöissä tarkoituksenmukaisesti käytettäviä laitteita ja materiaaleja
lukee ja tulkitsee piirustuksia sekä työselitystä ja tarvittavia ohjeistuksia sekä noudattaa määräyksiä ja ohjeita.
Laatii piirustusten ja työselityksen perusteella tarvittavat tarvikeluettelot sekä noutaa itsenäisesti tarvikkeet luettelon mukaisesti.
valitsee harjoitustöissä käytettävät laitteet ja materiaalit sekä ottaa huomioon materiaalin
28perusteet fysikaaliset
ominaisuudet
ARVIOINNIN KOHDE
ARVIOINTIKRITEERIT YLEISELLÄ TASOLLA
4. Elinikäisen oppimisenavaintaidot
Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3
Opiskelija
Terveyden, turvallisuuden ja toimintakyvyn huomioon ottaminen
Vuorovaikutus ja yhteistyö
Käyttäytymissääntöjen ja hyvien toimintatapojen noudattaminen
asennoituu myönteisesti turvalliseen toimintaan sekä välttää riskejä työssään. Noudattaa työstä annettuja turvallisuusohjeita eikä aiheuta vaaraa itselleen. Käyttää turvallisesti ohjeiden mukaisia suojaimia ja työvälineitä.
toimii yhteistyössä erilaisten ihmisten kanssa.
noudattaa ohjeita sekä työaikoja, eikä aiheuta häiriöitä.
vastaa toimintansa turvallisuudesta.noudattaa työyhteisön ohjeita ja ottaa huomioon työssään työyhteisön muut jäsenet.varmistaa työvälineiden ja materiaalien turvallisuuden.
toimii rakentavassa yhteistyössä erilaisten ihmisten kanssa ja huomioi toiminnassaan eri sidosryhmien tarpeet.käyttäytyy asiallisesti hyvien käytöstapojen mukaisesti sekä noudattaa työaikoja.
kehittää toimintaansa turvallisemmaksi.havaitsee ja tunnistaa työhönsä liittyvät vaarat ja ilmoittaa niistä.arvioi suojainten ja työvälineiden soveltuvuutta kyseiseen työhöntoimii rakentavassa yhteistyössä erilaisten ihmisten kanssa ja suunnittelee työtään eri sidosryhmien tarpeiden pohjalta.
noudattaa yleisiä ja sovittuja käyttäytymissääntöjä sekä toimintatapoja.noudattaa työaikoja ja neuvottelee mahdollisista poikkeamista
5.2.4 Taloteknisten komponenttien sähköistys
Ammattitaitovaatimukset
Opiskelija tai tutkinnon suorittaja:
Sähkötyöturvallisuuteen liittyen: on suorittanut hyväksytysti sähköalan ammattihenkilöille sovelletun SFS 6002 mukaisen ensiapu- ja sähkötyöturvallisuuskoulutuksen tuntee sähkövirran vaikutukset ihmiseen, sähkötapaturmat ja niissä toimimisen.
Sähkö- ja sähkömittaustekniikkaan liittyen:
29 hallitsee sähkötekniikan perussuureet sekä niiden matemaattiset että fysikaaliset perusteet sekä riippuvuussuhteet, kuten Ohmin ja Kirchoffin lait sekä vaihtosähkön perusteet ja niiden keskeiset laskumenetelmät osaa mitata yleismittarilla, pihtivirtamittarilla ja oskilloskoopilla virtapiirin suureita. Sähköturvallisuussäädöksiin ja -standardeihin liittyen: osaa etsiä sähköturvallisuuteen liittyvistä säädöksistä ja standardeista (Sähköturvallisuuslaki, sähköturvallisuusasetus, ministeriöiden päätökset ja asetukset, standardisarja SFS 6000) sekä sähköturvallisuusviranomaisen (Tukes) ohjeiden sisällöistä ja sähköturvallisuustutkinto 3:een sisältyvistä muista tietolähteistä tarvitsemaansa tietoa osaa työ- ja elinkeinoministeriön vahvistamine muutoksineen kauppa- ja teollisuusministeriön päätöksen 516/1996, 11§ ja 14§ sisällön sekä ymmärtää niiden merkityksen tuntee sähkö- ja automaatiotekniikan muut keskeiset tietolähteet ja osaa etsiä niistä työhön liittyviä vaatimuksia annettujen kohdetietojen avulla.
Rakennusten sähköverkkoon liittyen: osaa lukea sähköasennuksiin liittyviä rakennusten tasopiirustuksia sekä keskus- ja piirikaavioita, asentaa talotekniset laitteet (LVIA, esim. anturit ja magneettiventtiilit, kylmälaite-, öljypoltin- ja kaasulämmityslaitteistojen komponentit, yms.) niiden mukaisesti ja tehdä niihin liittyvät kaapeloinnit sähkökytkentöineen osaa em. taloteknisten laitteiden sähköasennusten suojausmenetelmät, asennustavat ja tilaluokitukset sekä huomioi mekaanisen ja sähköisen suojauksen vaatimukset asennuksia tehdessään tuntee sähkölaitteiden, johtimien ja kaapeleiden mitoitusperiaatteet ja osaa noudattaa niitä osaa liittää yksittäisen ryhmäjohdon olemassa olevaan keskukseen silloin kun keskuksen rakennetta ei tarvitse muuttaa osaa tehdä yksittäisen taloteknisiin järjestelmiin liittyvän sähkökomponentin vaihdon sähkötarvikenumeroita ja nimikkeitä sekä käyttää näitä nimikkeitä keskustellessaan alan ammattihenkilön kanssa osaa asentaa ja kytkeä kaapelointeineen 1-nopeuksisen 1- ja 3-vaihemoottorin, 2- nopeuksisen 3-vaihemoottorin sekä taajuusmuuttaja- tai pehmokäytöllä varustetun sähkö- moottorin 61 osaa huoltaa ja korjata yleisimpiä sähkötyökaluja hyödyntäen työn avuksi laadittuja oppaita ja muuta materiaalia. Sähköturvallisuuteen liittyviin tarkistuksiin ja raportointiin liittyen: osaa tehdä standardin SFS 6000-6 kohdan 61 Käyttöönottotarkastus mukaisen tarkastuksen ja laatia tarvittavat käyttöönottotarkastuspöytäkirjat ja dokumentit tekemästään asennuksesta osaa antaa tekemänsä sähköasennustyön käytön opastuksen osaa raportoida työnsä tilanteen vaatimalla tavalla.
TUTKINNON OSA Taloteknisten komponenttien sähköistys 30 osp
30Ammattitaitovaatimukset Ammattitaitovaatimukset on kuvattu
talotekniikka-alan opetussuunnitelman perusteissa sivulta 28 alkaen.
Tutkinnon osan toteutus Tutkinnon osanarviointimenetelmät
AjoitusJaksotus Toteutustapa
Sähkö- ja sähkömittaustekniikka 12 osp
Ensiapu- ja sähköturvallisuuskoulutus
Sähkövirranvaikutukset
Sähkön perussuureet ja niiden riipppuvuussuhteet sekä fysikaaliset ja matemaattiset perusteet.
Virtapiirin suureiden mittaus yleismittarilla, pihtivirtamittarilla ja oskilloskoopilla
Tiedon etsintä sähköalan säädöksistä ja standardeista
Sähkö- ja automaatioalan muut keskeiset tietolähteet
Rakennusten sähköverkot 12 osp
Sähköasennuksiin liittyvät piirustukset sekä kaaviot
Sähköasennusten suojausmenetelmät sennustavat ja tilaluokitukset
Sähkölaitteiden johtimien ja kaapeleiden mitoitus
Opetus toteutetaan lähiopetuksena oppilaitoksessa, ohjauksena verkko-oppimisympäristössä ja työssä oppimassa LVI-alan yrityksissä.
Opinnoissa tehdään asennusharjoitustöitä oppilaitoksen työsalissa.
Opintoihin kuuluu myös työskentelyä aidoissa asennustyötilanteissa oppilaitoksen asiakastyökohteissa.
Opiskelijat osallistuvat erilaisiin ulkopuolisten toimijoiden ja yhteistyökumppaneiden kanssa järjestämiin koulutustilaisuuksiin.
Osaamisen arviointiTutkinnon osan osaaminen osoitetaan tekemällä sähkömittaus ja sähköjärjestelmien asennustöitä alan yrityksissä tai oppilaitoksen asiakastyökohteissa.
Ammattiosaamisen näytön arviointiin osallistuvat opettaja ja työelämän edustaja.
Muuhun arviointiin osallistuvat opettajat ja opiskelija.
Oppimisen arviointiOpiskelijan oppimista arvioidaan teoriakokeilla, harjoitustöiden
arvioinnilla oppilaan
itsearvioinnilla
Opintojaksot toteutetaan jaksoilla 1-5.
31
Ryhmäjohdon liittäminen keskukseen
Moottori- ja taajuusmuuttajakytkennät sähkötarvikenumerojärjestelmä
käyttöönottotarkastus
työvälineiden ja materiaalien hallinta
työmenetelmien hallinta
Talotekniikan sähkökomponenttien asennustyöt TOP 6 ospEtenemisen ehdot Tutkinnon osan arvosan
an määräytymisen perusteet:Tutkinnon osaan kuuluvat opinnot tulee olla suoritettuna ennen näyttöä.
Tutkinnon osan arvosana koostuu ammattiosaamisen näytöstä ja muusta arvioinnista siten, että ammattiosaamisen näytön arviointi painottuu.
Tutkinnon osan arvosanasta päättävät tutkinnon osan opettajat.
OpintojaksotSähkö- ja sähkömittaustekniikka 12 ospRakennusten sähköverkot 12 ospTalotekniikan sähkökomponenttien asennustyöt 6 osp top
ARVIOINNIN KOHDE
ARVIOINTIKRITEERIT
1. Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3
32
Työprosessin hallinta
Opiskelija tai tutkinnon suorittaja
Oman työskentelyn ja komponenttien sähköistystyön suunnittelu
valitsee ohjeistettuna tilanteeseen työmenetelmän, -välineet ja materiaalit hyväksyttävän lopputuloksen saamiseksi
valitsee tilanteeseen tarkoituksenmukaisen työmenetelmän, -välineet ja materiaalit hyväksyttävän lopputuloksen saamiseksi
valitsee tilanteeseen parhaiten soveltuvan työmenetelmän, -välineet ja materiaalit taloudellisen ja laadukkaan lopputuloksen saamiseksi
Komponenttien sähköistystyön taloudellinen ja laadukas toteuttaminen
tarvitsee seuraavan työvaiheen oivaltamiseen ohjausta
selviytyy työtehtävästä ja ennakoi tulevat työvaiheet toimien oma-aloitteisesti
selviytyy työtehtävästä sujuvasti ja ennakoi tulevat työvaiheet sekä huomioi ne toiminnassaan toimien oma-aloitteisesti ja itsenäisesti
toimii ohjattuna työlle asetettujen laatutavoitteiden mukaisesti.
toimii työlle asetettujen laatutavoitteiden mukaisesti.
toimii työlle asetettujen laatutavoitteiden mukaisesti ja kehittää toimintaansa laatutavoitteiden saavuttamiseksi.
ARVIOINNIN KOHDE
ARVIOINTIKRITEERIT
2. Työmenetelmien, -välineiden ja materiaalin hallinta
Tyydyttävä T1
Hyvä H2
Kiitettävä K3
Opiskelija tai tutkinnon suorittaja
Komponenttien sähköistystöihin liittyvien työme-
työskentelee ohjatusti valitsemallaan työmenetelmällä ohjeistettuna
työskentelee valitsemallaan työmenetelmällä ja arvioi sen soveltuvuutta
sopeuttaa itsenäisesti työskentelynsä muuttuviin olosuhteisiin
33
netelmien hallinta
ohjeiden mukaisesti
työn edetessä
Komponenttien sähköistystöihin liittyvien työvälineiden ja materiaalin hallinta
käyttää ja huoltaa työvälineitä ohjeistettuna ohjeiden mukaisesti
käyttää ja huoltaa tarvittavia työvälineitä ohjeiden mukaisesti
valitsee tilanteeseen parhaiten soveltuvat työvälineet, käyttää niitä oikein sekä huoltaa käyttämänsä välineet
käyttää materiaaleja niiden ominaisuuksien edellyttämällä tavalla
käyttää materiaaleja huolellisesti ja taloudellisesti
hyödyntää materiaalien ominaisuuksia työssään
lajittelee jätteet opastettuna.
lajittelee jätteet ohjeiden mukaan.
pitää työympäristön puhtaana ja järjestyksessä koko työvaiheen ajan ottaen huomioon kierrätyksen ja lajittelun merkityksen.
ARVIOINNIN KOHDE
ARVIOINTIKRITEERIT
3. Työn perustana olevan tiedon hallinta
Tyydyttävä T1
Hyvä H2
Kiitettävä K3
Opiskelija tai tutkinnon suorittaja
Sähköteknisten piirustusten tulkitseminen
tunnistaa sähköteknisten kaavioiden avulla tärkeimmät komponentit
paikantaa sähköteknisten kaavioiden perusteella kylmälaitoksen komponentit
hyödyntää työssään sähköteknisiä kaavioita
Taloteknisten komponenttien toiminnan tunteminen
tietää taloteknisiin järjestelmiin liittyvien komponenttien toimintaperiaatteita ja tuntee niissä käytettyjä
tietää taloteknisiin järjestelmiin liittyvien komponenttien keskeiset toimintaperiaatteet ja tuntee niissä
tietää taloteknisiin järjestelmiin liittyvien komponenttien toimintaperiaatteet ja tuntee niissä käytetyt
34
kytkentätapoja käytetyt kytkentätavat
kytkentätavat
Sähkötöihin liittyvien turvallisuusohjeiden tunteminen
tuntee sähkötyöturvallisuuteen liittyvät määräykset ja ohjeet sekä työskentelee niiden mukaisesti sekä tietää sähköasennusten yhteydessä tehtävän oman työn varmentamisen tärkeyden ja merkityksen.
tuntee sähkötyöturvallisuuteen liittyvät määräykset ja ohjeet sekä työskentelee niiden mukaisesti sekä tietää sähköasennusten yhteydessä tehtävän oman työn varmentamisen tärkeyden ja merkityksen.
tuntee sähkötyöturvallisuuteen liittyvät määräykset ja ohjeet sekä työskentelee niiden mukaisesti sekä tietää sähköasennusten yhteydessä tehtävän oman työn varmentamisen tärkeyden ja merkityksen.
ARVIOINNIN KOHDE
ARVIOINTIKRITEERIT
4. Elinikäisen oppimisen avaintaidot
Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Opiskelija tai tutkinnon suorittaja
Terveys, turvallisuus ja toimintakyky
asennoituu myönteisesti turvalliseen toimintaan
vastaa toimintansa turvallisuudesta
kehittää toimintaansa turvallisemmaksi
sekä välttää riskejä työssään noudattaa työstä annettuja turvallisuusohjeita eikä aiheuta vaaraa itselleen
noudattaa työyhteisön ohjeita ja ottaa huomioon työssään työyhteisön muut jäsenet
havaitsee ja tunnistaa työhönsä liittyvät vaarat ja ilmoittaa niistä
käyttää turvallisesti ohjeiden mukaisia suojaimia, työvälineitä ja työmenetelmiä
varmistaa työvälineiden ja materiaalien turvallisuuden sekä poistaa käytöstä vialliset työvälineet ja vie ne huoltoon
arvioi suojainten, työvälineiden ja työmenetelmien soveltuvuutta kyseiseen työhön
Oppiminen ja ongelmanratkaisu
laskee työajan ja materiaalimenekin
laskee työajan ja materiaalimenekin ohjeiden
laskee työajan ja materiaalimenekin ja toteuttaa työn
35
ohjeiden mukaisesti mukaisesti, mutta toteutumassa on vielä poikkeamia
laskettujen menekkien mukaisesti
arvioi ohjattuna omaa työtään
arvioi omaa työtään arvioi omaa työtään laatuvaatimusten mukaisesti
Vuorovaikutus ja yhteistyö
toimii yhteistyössä erilaisten ihmisten kanssa
toimii rakentavassa yhteistyössä erilaisten ihmisten kanssa ja huomioi toiminnassaan eri sidosryhmien tarpeet
toimii rakentavassa yhteistyössä erilaisten ihmisten kanssa ja suunnittelee työtään eri sidosryhmien tarpeiden pohjalta
Ammattietiikka noudattaa työaikoja sekä työryhmänsä kokeneempien jäsenten antamia ohjeita
noudattaa työaikoja sekä työryhmänsä kokeneempien jäsenten antamia ohjeita
noudattaa työaikoja ja neuvottelee mahdollisista poikkeamista
ei aiheuta häiriöitä ja käyttäytyy asiallisesti hyvien käytöstapojen mukaisesti.
käyttäytyy asiallisesti hyvien käytöstapojen mukaisesti.
noudattaa yleisiä ja sovittuja käyttäytymissääntöjä sekä toimintatapoja.
Ammattitaidon osoittamistavat
Opiskelija tai tutkinnon suorittaja osoittaa osaamisensa ammattiosaamisen näytössä tai tutkintotilaisuudessa osallistumalla valvotusti taloteknisten komponenttien sähköistystöihin työkohteessa. Työtä tehdään siinä laajuudessa, että osoitettava osaaminen vastaa kattavasti tutkinnon perusteissa määrättyjä ammattitaitovaatimuksia, arvioinnin kohteita ja kriteereitä.
Ammattiosaamisen näyttöä tai tutkintotilaisuutta voidaan jatkaa toisessa työpaikassa/työkohteessa tai ammatillisessa peruskoulutuksessa koulutuksen järjestäjän osoittamassa muussa paikassa niin, että osaamisen osoittamisen kattavuus varmistuu.
Siltä osin kuin tutkinnon osassa vaadittavaa osaamista ei voida työtä tekemällä ammattiosaamisen näytössä tai tutkintotilaisuudessa kattavasti osoittaa, sitä täydennetään muulla osaamisen arvioinnilla.
36 5.2.5 Pienkylmälaitteiden asentaminen
Ammattitaitovaatimukset
Opiskelija tai tutkinnon suorittaja osaa asentaa alle kolme kiloa kylmäainetta sisältävän pienkylmälaitteen putkistot voimassa olevan lainsäädännön mukaisesti
tehdä kovajuottamalla pienkylmälaitteen putkiston fosforikupari- ja hopealiitokset
tehdä alle kolme kiloa kylmäainetta sisältävän pienkylmälaitteen putkiston painekokeen, tiiviyskokeen, tyhjiöinnin, kylmäainetäytön, vuototarkastuksen ja kylmäaineen talteenoton työskennellä kylmäaineiden ja kylmäkoneöljyjen kanssa niin, ettei
työturvallisuus tai ympäristö vaarannu huomioida työturvallisuuteen liittyvät määräykset ja ohjeet ja hänellä on voimassaoleva tulityökortti raportoida työnsä tilanteen vaatimalla tavalla.
Opiskelija tai tutkinnon suorittaja osaa jäähdytys-, ilmastointi- ja lämpöpumppujen huoltotoimintaa tekevän henkilöstön pätevyyttä koskevien säädösten (pätevyysluokka 2) edellyttämiä sisältöjä seuraavasti:
termodynamiikan perusteet kylmäaineiden ympäristövaikutus ja vastaavat ympäristösäädökset tarkastukset, jotka tehdään ennen käyttöönottoa, pitkän käyttämättä olemisen jälkeen, kunnossapidon tai korjauksen jälkeen tai käytön aikana vuotojen tarkastaminen järjestelmän ja kylmäaineen ympäristöystävällinen käsittely asennuksen, kunnossapidon, huollon tai talteenoton aikana tiiviin putkituksen asentaminen jäähdytysjärjestelmään yksi- ja kaksiportaisen mäntä-, ruuvi- ja kierukkakompressorien asennus, käyttöönotto ja kunnossapito ilma- ja vesijäähdytteisten lauhduttimien asennus, käyttöönotto ja
kunnossapito ilma- ja vesijäähdytteisten höyrystimien asennus, käyttöönotto ja
kunnossapito termostaattisten paisuntaventtiilien ja muiden komponenttien asennus, käyttöönotto ja huolto.
TUTKINNON OSA Lämmitysjärjestelmien asennus
Ammattitaitovaatimukset Ammattitaitovaatimukset on kuvattu talotekniikka-alan opetussuunnitelman perusteissa sivulta 33 alkaen.
Tutkinnon osan toteutus Tutkinnon osanarviointimenetelmät
AjoitusJaksotus Toteutustapa
Pienkylmälaitteiden Opetus toteutetaan Osaamisen arviointi
37asennus 1 10 osp
Pienkylmälaitteiden putkistoasennusPutkistolle tehtävät koestukset, tyhjiöinti, täyttö, vuototarkastus ja kylmäaineen talteenotto
Kylmäaineiden ja öljyjen työturvallisuusTulityökortti
Pienkylmälaitteiden asennus 2 TOP 5 osp
lähiopetuksena oppilaitoksessa, ohjauksena verkko-oppimisympäristössä ja työssäoppimassa LVI-alan yrityksissä.
Opinnoissa tehdään asennusharjoitustöitä oppilaitoksen työsalissa.
Opintoihin kuuluu myös työskentelyä aidoissa asennustyötilanteissa oppilaitoksen asiakastyökohteissa.
Opiskelijat osallistuvat erilaisiin ulkopuolisten toimijoiden ja yhteistyökumppaneiden kanssa järjestämiin koulutustilaisuuksiin.
Tutkinnon osan osaaminen osoitetaan tekemällä pienkylmäjärjestelmien asennustöitä alan yrityksissä tai oppilaitoksen asiakastyökohteissa.
Ammattiosaamisen näytön arviointiin osallistuvat opettaja ja työelämän edustaja.
Muuhun arviointiin osallistuvat opettajat ja opiskelija.
Oppimisen arviointiOpiskelijan oppimista arvioidaan teoriakokeilla, harjoitustöiden
arvioinnilla oppilaan
itsearvioinnilla
Etenemisen ehdot Tutkinnon osan arvosanan määräytymisen perusteet:
Tutkinnon osaan kuuluvat opinnot tulee olla suoritettuna ennen näyttöä.
Tutkinnon osan arvosana koostuu ammattiosaamisen näytöstä ja muusta arvioinnista siten, että ammattiosaamisen näytön arviointi painottuu.
Tutkinnon osan arvosanasta päättävät tutkinnon osan opettajat.
38
opintojaksotPienkylmälaitteiden asennus 1 10 ospPienkylmälaitteiden asennus 2 5 osp TOP
Osaamisen arviointi
ARVIOINNIN KOHDE
ARVIOINTIKRITEERIT
1. Työprosessin hallinta
Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Opiskelija tai tutkinnon suorittaja
Oman työskentelyn ja kylmäasennustyön suunnittelu
valitsee ohjeistettuna tilanteeseen työmenetelmän, -välineet ja materiaalit hyväksyttävän lopputuloksen saamiseksi
valitsee tilanteeseen tarkoituksenmukaisen työmenetelmän, -välineet ja materiaalit hyväksyttävän lopputuloksen saamiseksi
valitsee tilanteeseen parhaiten soveltuvan työmenetelmän, -välineet ja materiaalit taloudellisen ja laadukkaan lopputuloksen saamiseksi
Kylmäasennustyön taloudellinen ja laadukas toteuttaminen
tarvitsee seuraavan työvaiheen oivaltamiseen ohjausta
selviytyy työtehtävästä ja ennakoi tulevat työvaiheet toimien oma-aloitteisesti
selviytyy työtehtävästä sujuvasti ja ennakoi tulevat työvaiheet sekä huomioi ne toiminnassaan toimien oma-aloitteisesti ja itsenäisesti
toimii ohjeistettuna työlle asetettujen laatutavoitteiden mukaisesti.
toimii työlle asetettujen laatutavoitteiden mukaisesti.
toimii työlle asetettujen laatutavoitteiden mukaisesti ja kehittää toimintaansa laatutavoitteiden saavuttamiseksi.
ARVIOINNIN KOHDE
ARVIOINTIKRITEERIT
2. Työmenetelmien, välineiden ja materiaalin
Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Opiskelija tai tutkinnon suorittaja
39
hallinta Kylmäasennustöihin liittyvien työmenetelmien hallinta
työskentelee ohjatusti valitsemallaan työmenetelmällä ohjeistettuna ohjeiden mukaisesti
työskentelee valitsemallaan työmenetelmällä ja arvioi sen soveltuvuutta työn edetessä
sopeuttaa itsenäisesti työskentelynsä muuttuviin olosuhteisiin
Kylmäasennustöihin liittyvien työvälineiden ja materiaalin hallinta
käyttää ja huoltaa työvälineitä ohjeistettuna ohjeiden mukaisesti
käyttää ja huoltaa tarvittavia työvälineitä ohjeiden mukaisesti
valitsee tilanteeseen parhaiten soveltuvat työvälineet, käyttää niitä oikein sekä huoltaa käyttämänsä välineet
käyttää materiaaleja niiden ominaisuuksien edellyttämällä tavalla
käyttää materiaaleja huolellisesti ja taloudellisesti
hyödyntää materiaalien ominaisuuksia työssään
lajittelee jätteet opastettuna.
lajittelee jätteet ohjeiden mukaan.
pitää työympäristön puhtaana ja järjestyksessä koko työvaiheen ajan ottaen huomioon kierrätyksen ja lajittelun merkityksen.
ARVIOINNIN KOHDE
ARVIOINTIKRITEERIT
3. Työn perustana olevan tiedon hallinta
Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Opiskelija tai tutkinnon suorittaja
Termodynamiikan perusteiden tunteminen
tietää kylmäjärjestelmästä mitattavia suureita ja kylmäteknistä kiertoprosessia
tietää kylmäjärjestelmästä mitattavat suureet ja kylmäteknisen kiertoprosessin
hyödyntää työssään kylmäjärjestelmästä mitattavia suureita ja kylmäteknistä kiertoprosessia
Kylmäaineiden tietää kylmäaineet tietää yleisimpien tietää
40
ominaisuuksien tunteminen
ja niihin liittyvät käyttöturvallisuusohjeet
kylmäaineiden ominaisuuksia ja niiden käyttöturvallisuusohjeet
kylmäaineiden ominaisuudet ja työskentelee itsenäisesti niiden mukaisesti
Kylmäkomponenttien ja -putkiston tunteminen
tietää kylmäteknisten putkistojen toimintaperiaatteita ja tietää niissä käytettyjä pääkomponentteja.
tietää kylmäteknisten putkistojen toimintaperiaatteet ja niissä käytettyjen pääkomponenttien toimintaperiaatteet.
hyödyntää työssään kylmäteknisten putkistojen toimintaperiaatteita ja niissä käytettyjen pääkomponenttien toimintaperiaatteita.
ARVIOINNIN KOHDE
ARVIOINTIKRITEERIT
4. Elinikäisen oppimisen avaintaidot
Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Opiskelija tai tutkinnon suorittaja
Terveys, turvallisuus ja toimintakyky
asennoituu myönteisesti turvalliseen toimintaan sekä välttää riskejä työssään
vastaa toimintansa turvallisuudesta
kehittää toimintaansa turvallisemmaksi
noudattaa työstä annettuja turvallisuusohjeita eikä aiheuta vaaraa itselleen
noudattaa työyhteisön ohjeita ja ottaa huomioon työssään työyhteisön muut jäsenet
havaitsee ja tunnistaa työhönsä liittyvät vaarat ja ilmoittaa niistä
käyttää turvallisesti ohjeiden mukaisia suojaimia, työvälineitä ja työmenetelmiä
varmistaa työvälineiden ja materiaalien turvallisuuden sekä poistaa käytöstä vialliset työvälineet ja vie ne huoltoon
arvioi suojainten, työvälineiden ja työmenetelmien soveltuvuutta kyseiseen työhön
Oppiminen ja ongelmanratkaisu
laskee työajan ja materiaalimenekin ohjeiden mukaisesti
laskee työajan ja materiaalimenekin ohjeiden mukaisesti, mutta toteutumassa on vielä poikkeamia
laskee työajan ja materiaalimenekin ja toteuttaa työn laskettujen menekkien mukaisesti
41
arvioi ohjattuna omaa työtään
arvioi omaa työtään arvioi omaa työtään laatuvaatimusten mukaisesti
Vuorovaikutus ja yhteistyö
toimii yhteistyössä erilaisten ihmisten kanssa
toimii rakentavassa yhteistyössä erilaisten ihmisten kanssa ja huomioi toiminnassaan eri sidosryhmien tarpeet
toimii rakentavassa yhteistyössä erilaisten ihmisten kanssa ja suunnittelee työtään eri sidosryhmien tarpeiden pohjalta
Ammattietiikka noudattaa työaikoja sekä työryhmänsä kokeneempien jäsenten antamia ohjeita
noudattaa työaikoja sekä työryhmänsä kokeneempien jäsenten antamia ohjeita
noudattaa työaikoja ja neuvottelee mahdollisista poikkeamista
ei aiheuta häiriöitä ja käyttäytyy asiallisesti hyvien käytöstapojen mukaisesti.
käyttäytyy asiallisesti hyvien käytöstapojen mukaisesti.
noudattaa yleisiä ja sovittuja käyttäytymissääntöjä sekä toimintatapoja.
Ammattitaidon osoittamistavat
Opiskelija tai tutkinnon suorittaja osoittaa osaamisensa ammattiosaamisen näytössä tai tutkintotilaisuudessa osallistumalla pienkylmälaitteiden asennustöihin työkohteessa. Työtä tehdään siinä laajuudessa, että osoitettava osaaminen vastaa kattavasti tutkinnon perusteissa määrättyjä ammattitaitovaatimuksia, arvioinnin kohteita ja kriteereitä.
Ammattiosaamisen näyttöä tai tutkintotilaisuutta voidaan jatkaa toisessa työpaikassa/työkohteessa tai ammatillisessa peruskoulutuksessa koulutuksen järjestäjän osoittamassa muussa paikassa niin, että osaamisen osoittamisen kattavuus varmistuu.
Siltä osin kuin tutkinnon osassa vaadittavaa osaamista ei voida työtä tekemällä ammattiosaamisen näytössä tai tutkintotilaisuudessa kattavasti osoittaa, sitä täydennetään
425.3 Yhteiset tutkinnon osat ammatillisessa peruskoulutuksessa, 35 osp5.3.1 Viestintä ja vuorovaikutusosaaminen, 11 osp5.3.1.1 Äidinkieli
43
Osio Toteutustapa Arviointimenetelmät Ajoitus
Äidinkieli, 5 osp
Äidinkieli 1: Tiedonhankinnan
perusasiat, lähteiden merkitseminen tekstiin ja lähdeluetteloon
Opiskelutekniikan taidot, muistiinpanot, luku- ja opiskelustrategiat
Kirjoittamisen ja oikeinkirjoituksen perusasioiden kertausta
Mediaosaaminen; osataan erottaa ammattiminä ja vapaa-ajan minä
Äidinkieli 2: Alan kirjalliset työt Suullinen ja
kirjallinen raportointi
Tekstien ja tekstilajien ymmärtäminen; ammatilliset tekstit
Oman kielenkäytön arviointi
Äidinkieli 3: Ammatilliset
asiakirjat Ryhmätilanteet,
neuvottelut, palaverit, kokoukset
Erilaiset puhetilanteet
Mediataidot ja dokumentointi
Äidinkielen sekä kirjallisuuden ja muun kulttuurin merkityksen ymmärtäminen
Valinnainen äidinkieli:
Viestintä ja vuorovaikutus-osaaminen -kokonaisuus 1 osp
Esiintymis- ja ryhmätyötaidot ja niiden kehittäminen
Viestintä- ja vuorovaikutus-taitojen kehittäminen
Sosiaalinen ja kulttuurinen osaaminen -kokonaisuus 1 osp
Opetus toteutetaan lähiopetuksena ja oppimistehtävien ohjauksena verkko-oppimisympäristössä sekä integroituna ammatillisiin opintoihin.
Opinnoissa tehdään pari- ja ryhmätöitä sekä projekteja.
Oppimisen arviointi:
Oppimista arvioidaan oppimistehtävistä annettavan palautteen avulla.
Osaamisen arviointi:
Osioiden tavoitteiden mukainen osaaminen osoitetaan teoriakokeilla ja/tai arvioitavilla oppimistehtävillä
Henkilökohtaisen opiskelusuunnitelman mukaan
Henkilökohtaisen opiskelusuunnitelman mukaan
Henkilökohtaisen opiskelusuunnitelman mukaan
44
5.3.1.2 Äidinkieli, suomi toisena kielenä
Osio Toteutustapa Arviointimenetelmät Ajoitus
Äidinkieli, suomi toisena kielenä, 5 osp
Äidinkieli, suomi 2. kielenä 1 Ammatillisen opiskelun
sanastoa ja lyhenteitä Oman alan ja S2-
opskelun tietolähteet ja lähdekritiikki
Rakenteiden kertausta Alan työturvallisuus-
sanastoa, työtehtäviä, -välineitä, materiaaleja Opiskelussa keskeisten
tekstien ymmärtämis- ja laatimisharjoituksia
Äidinkieli, suomi 2. kielenä 2 Omasta opiskelusta ja
alasta kertomista Alan asiakas-
palvelutilanteita, puhekielen vaihtelun havainnointia
Tekstien ja tekstilajien ymmärtämisen harjoittelua; ammatillisia tekstejä
Lausetyyppien kertausta, sivulauseiden tuottamista
Äidinkieli, suomi 2. kielenä 3 Suomen mediakenttä ja
sen ammatillinen hyödyntäminen
Työnhaun ja työelämän asiakirjoja ja niiden sanastoa
Ilmaisuvaraston laajentaminen ryhmätilanteissa
Kielellinen ja kulttuurinen monimuotoisuus
Oman S2-taidon arviointi ja kehittämiskohteet
Opetus toteutetaan lähiopetuksena ja oppimistehtävien ohjauksena verkko-oppimis-ympäristössä sekä integroituna ammatillisiin opintoihin.
Opinnoissa tehdään yksilötyön lisäksi pari- ja ryhmätöitä sekä projekteja äidinkielisten opiskelijoiden kanssa.
Oppimisen arviointi
Oppimistehtävistä ja tuntikeskusteluista annetaan jatkuvaa suullista ja kirjallista palautetta. Opiskelijaa kannustetaan itsearviointiin.
Osaamisen arviointi
Osioiden tavoitteiden mukainen osaaminen osoitetaan suullisilla ja/tai kirjallisilla kokeilla sekä arvioitavilla oppimistehtävillä.
Henkilökohtaisen opiskelusuunnitelman mukaan
45
Valinnainen äidinkieli, suomi toisena kielenä
Viestintä ja vuorovaikutus-osaaminen -kokonaisuus 1 osp
Ammatissa tarvittavien viestintä- ja vuorovaikutustaitojen kehittäminen, kohteliaat ilmaisutavat
Kielen haasteellisten
rakenteiden ja muotojen kertausta
Sosiaalinen ja kulttuurinen osaaminen -kokonaisuus 1 osp
Suomen kielen ja suomalaisen kulttuurin tunteminen, työelämässä toimiminen
Ammatillinen monilukutaito ja tekstien tuottaminen
Opiskelussa painottuvat alan erityispiirteet ja työelämän asettamat vaatimukset.
Etenemisen ehdot Osa-alueen arvosanan määräytymisen perusteet
Ei etenemisehtoja, mutta osiot 1 ja 2 olisi hyvä opiskella ennen osiota 3 ja valinnaisia osioita.
Osa-alueen arvosana muodostuu osioiden arvosanoista kuvaten päättövaiheen osaamista. Arvosanasta päättävät osa-alueen opettajat.
46
5.3.1.3 Toinen kotimainen kieli, ruotsi
Osio Toteutustapa Arviointimenetelmät Ajoitus
Ruotsi, 1 osp: kielen rakenteiden
kertaaminen ja syventäminen
omaan elämään, opiskeluun ja työhön liittyviä vuorovaikutustilanteita
alaan liittyvää kirjallista aineistoa
työturvallisuus ammatti-identiteetin
herättäminen kielen ja kulttuurin
merkityksen ymmärtäminen raja-alueella
Ammattiruotsi, 1osp(valinnainen): ammattiin ja
työelämään liittyvää suullista ja kirjallista aineistoa
alan keskeisiä tehtäviä työpaikkaan,
työtehtäviin ja työnhakuun liittyviä lomakkeita ja käytännön tilanteita
oman alan ammattisanastoa ja sen käyttöä
Opetus toteutetaan lähiopetuksena oppilaitoksessa
Opintoihin kuuluu suullisia ja kirjallisia oppimistehtäviä.
Opetus toteutetaan lähiopetuksena oppilaitoksessa
Opintoihin kuuluu suullisia ja kirjallisia oppimistehtäviä.
Osaamisen arviointi:Osaaminen osoitetaan opintojen aikana tai osiosta pidettävässä teoriakokeessa.
Oppimisen arviointi:Oppimista arvioidaan oppimistehtävistä annettavan palautteen avulla.
Osaamisen arviointi:Osaaminen osoitetaan opintojen aikana ja/tai osiosta pidettävässä teoriakokeessa.
Oppimisen arviointi:Oppimista arvioidaan oppimistehtävistä annettavan palautteen avulla.
Henkilökohtaisen opiskelusuunnitelman mukaan
Henkilökohtaisen opiskelusuunnitelman mukaan
.
Oppimisessa painottuvat alan erityispiirteet ja työelämän asettamat vaatimukset
Etenemisen ehdot Osa-alueen arvosanan määräytymisen perusteet
Ei etenemisehtoja Osa-alueen arvosana muodostuu osioiden arvosanoista kuvaten päättövaiheen osaamista. Arvosanasta päättävät osa-alueen opettajat.
47
5.3.1.4 Vieraat kielet, englanti
Osio Toteutustapa Arviointimenetelmät Ajoitus
Englanti 1, 1 osp:
kielen rakenteiden kertaaminen
omaan elämään, opiskeluun ja työhön liittyviä vuorovaikutustilanteita
alaan liittyvää kirjallista aineistoa
ammatti-identiteetin herättäminen
kielen ja kulttuurin merkityksen ymmärtäminen globaaleissa toimintaympäristöissä
Englanti 2, 1 osp:
kielen rakenteiden kertaaminen ja syventäminen
harjoituksia työtehtävistä, työvälineistä, tuotteista ja materiaaleista
työturvallisuus ja ympäristönsuojelu
suullisia ja kirjallisia viestintätilanteita
työelämän monikulttuurisuuden ymmärtäminen
ammatti-identiteetin vahvistaminen
.
Opetus toteutetaan lähiopetuksena oppilaitoksessa
Opintoihin kuuluu suullisia ja kirjallisia oppimistehtäviä.
.
Opetus toteutetaan lähiopetuksena oppilaitoksessa
Opintoihin kuuluu suullisia ja kirjallisia oppimistehtäviä.
Osaamisen arviointi:Osaaminen osoitetaan opintojakson aikana ja/tai osiosta pidettävässä teoriakokeessa.
Oppimisen arviointi:Oppimista arvioidaan oppimistehtävistä annettavan palautteen avulla.
Osaamisen arviointi:Osaaminen osoitetaan opintojakson aikana ja/tai osiosta pidettävässä teoriakokeessa.
Oppimisen arviointi:Oppimista arvioidaan oppimistehtävistä annettavan palautteen avulla.
Henkilökohtaisen opiskelusuunnitelman mukaan
Henkilökohtaisen opiskelusuunnitelman mukaan
48
Ammattienglanti, 1osp(valinnainen):
ammattiin ja työelämään liittyvää suullista ja kirjallista aineistoa
työpaikkaan, työtehtäviin ja työnhakuun liittyviä lomakkeita ja käytännön tilanteita
oman alan ammattisanastoa ja sen käyttöä
monikielisessä ja monikulttuurisessa työympäristössä toimiminen
Opetus toteutetaan lähiopetuksena oppilaitoksessa
Opintoihin kuuluu suullisia ja kirjallisia oppimistehtäviä.
Osaamisen arviointi:Osaaminen osoitetaan opintojakson aikana ja/tai osiosta pidettävässä teoriakokeessa.
Oppimisen arviointiOppimista arvioidaan oppimistehtävistä annettavan palautteen avulla.
Henkilökohtaisen opiskelusuunnitelman mukaan
Oppimisessa painottuvat alan erityispiirteet ja työelämän asettamat vaatimukset
Etenemisen ehdot Osa-alueen arvosanan määräytymisen perusteet
Ei etenemisehtoja Osa-alueen arvosana muodostuu osioiden arvosanoista kuvaten päättövaiheen osaamista. Arvosanasta päättävät osa-alueen opettajat.
495.3.2 Matemaattis-luonnontieteellinen osaaminen, 9 osp5.3.2.1 Matematiikka
50
Osio Toteutustapa Arviointimenetelmät Ajoitus
Matematiikka 3 osp
Matematiikka 1: peruslaskutoimitukse
t prosenttilaskut sopivien
matemaattisten menetelmien käyttäminen
tulosten oikeellisuuden ja suuruusluokkien arviointi
sopivien työvälineiden käyttö ratkaisujen teossa
Matematiikka 2: mittayksiköiden
muuntaminen pinta-alojen ja
tilavuuksien laskeminen
Geometrian soveltaminen oman alan tehtävissä
tulosten oikeellisuuden ja suuruusluokan arviointia
sopivien työvälineiden käyttö ratkaisujen teossa
Valinnainen matematiikka 0 – 3 osp
yhtälöt ja lausekkeet oman alan matemaattisten ongelmien ratkaisemisessa
arki- ja työelämässä tarvittava talousmatematiikka
omaan alaan liittyvää tilastotiedon keräämistä eri lähteistä
taulukoiden ja piirroksien laatimista
tulosten oikeellisuuden ja suuruusluokkien arviointia
sopivien työvälineiden käyttö ratkaisujen teossa
Opetus toteutetaan lähiopetuksena oppilaitoksessa
Opintoihin kuuluu myös oppimistehtäviä
Opetus toteutetaan lähiopetuksena oppilaitoksessa
Opintoihin kuuluu myös oppimistehtäviä
Opetus toteutetaan lähiopetuksena oppilaitoksessa
Opintoihin kuuluu myös oppimistehtäviä
Oppimisen arviointi:
Oppimista arvioidaan oppimistehtävistä annettavan palautteen avulla.
Osaamisen arviointi:
Osioiden tavoitteiden mukainen osaaminen osoitetaan teoriakokeilla ja/tai arvioitavilla oppimistehtävillä
Oppimisen arviointi:
Oppimista arvioidaan oppimistehtävistä annettavan palautteen avulla.
Osaamisen arviointi:
Osioiden tavoitteiden mukainen osaaminen osoitetaan teoriakokeilla ja/tai arvioitavilla oppimistehtävillä
Henkilökohtaisen opiskelusuunnitelman mukaan
Henkilökohtaisen opiskelusuunnitelman mukaan
Oppimisessa painottuvat alan erityispiirteet ja työelämän asettamat vaatimukset.
Etenemisen ehdot Osa-alueen arvosanan määräytymisen perusteet
515.3.2.2 Fysiikka ja kemia
Osio Toteutustapa Arviointimenetelmät Ajoitus
Fysiikka ja kemia 2 osp
oman alan kannalta keskeisten fysiikan käsitteiden, ilmiöiden ja lainalaisuuksien huomioiminen töissä
Oman alan kannalta keskeisten kemian ilmiöiden ja aineiden erityisominaisuuksien huomioiminen töissä
kemikaalien turvallinen käyttö omalla alalla
kemikaalien varoitusmerkinnät
alalla käytettävien kemikaalien asianmukainen säilytys ja hävittäminen
Opetus toteutetaan lähiopetuksena oppilaitoksessa
Oppimisen arviointi:
Oppimista arvioidaan oppimistehtävistä annettavan palautteen avulla.
Osaamisen arviointi:
Osioiden tavoitteiden mukainen osaaminen osoitetaan teoriakokeilla ja/tai arvioitavilla oppimistehtävillä
Henkilökohtaisen opiskelusuunnitelman mukaan
Oppimisessa painottuvat alan erityispiirteet ja työelämän asettamat vaatimukset.
Etenemisen ehdot Osa-alueen arvosanan määräytymisen perusteet
Ei etenemisehtoja Osa-alueen arvosana muodostuu osioiden arvosanoista kuvaten päättövaiheen osaamista. Arvosanasta päättävät osa-alueen opettajat.
525.3.2.3 Tieto- ja viestintätekniikka ja sen hyödyntäminen
53
Osio Toteutustapa Arviointimenetelmät Ajoitus
Tieto- ja viestintätekniikka ja sen hyödyntäminen 1osp
yleisimmät tieto- ja viestintätekniikan sovellukset ja niiden käyttöön tarkoitettujen ohjeiden ja oppaiden hyödyntäminen
verkkoidentiteetti ja yksityisyys
toimiminen tekijänoikeus-, tietoturva- ja tietosuojaohjeiden ja -määräysten mukaisesti
tiedostojen tallentaminen ja lähettäminen eri muodoissa
Valinnaiset osaamistavoitteet 1-3ospOpiskelija
perehdytään erilaisten tietojärjestelmien sovelluksiin, joita voidaan hyödyntää omalla ammattialalla
ratkaistaan yleisimpiä tieto- ja viestintätekniikan sovelluksiin liittyviä ongelmia
otetaan käyttöön uusia tieto- ja viestintätekniikan laitteita ja sovelluksia
toimitaan sähköisissä medioissa oman osaamisen kehittämiseksi ja jakamiseksi
hyödynnetään digitaalisia materiaaleja ammatillisen kasvun kuvaamisessa sekä osaamisen ja ammattitaidon markkinoinnissa
Opetus toteutetaan lähiopetuksena oppilaitoksessa hyödyntäen sähköistä oppimisympäristöä
Oppimisen arviointi:
Oppimista arvioidaan oppimistehtävistä annettavan palautteen avulla.
Osaamisen arviointi:
Osioiden tavoitteiden mukainen osaaminen osoitetaan teoriakokeilla ja/tai arvioitavilla oppimistehtävillä
Henkilökohtaisen opiskelusuunnitelman mukaan
Oppimisessa painottuvat alan erityispiirteet ja työelämän asettamat vaatimukset.
Etenemisen ehdotOsa-alueen arvosanan määräytymisen perusteet
Ei etenemisehtoja Osa-alueen arvosana muodostuu osioiden arvosanoista
545.3.3 Yhteiskunnassa ja työelämässä tarvittava osaaminen, 8 osp5.3.3.1 Yhteiskuntataidot
Osio Toteutustapa Arviointimenetelmät Ajoitus
Yhteiskuntataidot 1 osp:
Kansalaisena toimiminen ja yhteiskunnalliseen päätöksentekoon osallistuminen
Tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden periaatteiden noudattaminen
Oman talouden ja raha-asioiden suunnitteleminen ja hoitaminen
Sosiaalisen median hyödyntäminen
Yhteiskunnan palvelujen käyttäminen ja kuluttajana toimiminen
Yhteiskuntataidot 1-2 osp (valinnainen):
Yhteiskunnallisen keskustelun ja taloutta koskevan uutisoinnin seuraaminen
Yhteiskunnallisen ja taloudellisen tilanteen huomioiminen omalla alalla
Kansantalouden peruskäsitteiden ja sen keskeisten toimijoiden selvittäminen
Tiedon hakeminen yhteiskunnallisista vaikuttamismahdollisuuksista ja yhteiskunnallisesta päätöksenteosta Euroopan unionissa.
Oman alan
Opetus toteutetaan lähiopetuksena oppilaitoksessa.Opintoihin kuuluu oppimistehtäviä. Ohjattu verkkoympäristö on käytössä.
Opetus toteutetaan lähiopetuksena oppilaitoksessa. Opintoihin kuuluu oppimistehtäviä.Ohjattu verkkoympäristö on käytössä.
Osaamisen arviointi:Tutkinnon osan osaaminen osoitetaan kokeiden ja oppimistehtävien avulla.
Oppimisen arviointi:Oppimista arvioidaan tehtävistä annettavan palautteen ja itsearvioinnin avulla.
Osaamisen arviointi:Tutkinnon osan osaaminen osoitetaan kokeiden ja oppimistehtävien avulla.Oppimisen arviointi:Oppimista arvioidaan tehtävistä annettavan palautteen ja itsearvioinnin avulla.
Henkilökohtaisen opiskelusuunnitelman mukaan
Henkilökohtaisen opiskelusuunnitelman mukaan
55yhteiskunnallisen ja merkityksen vaikuttavuuden tunteminen
Oppimisessa painottuvat alan erityispiirteet ja työelämän asettamat vaatimukset.
Etenemisen ehdot Osa-alueen arvosanan määräytymisen perusteet
Ei etenemisehtoja Osa-alueen arvosana muodostuu osioiden arvosanoista kuvaten päättövaiheen osaamista. Arvosanasta päättävät osa-alueen opettajat.
56
5.3.3.2 Työelämätaidot
Työelämätaidot 1 osp:
Työpaikan hakeminen, CV:n tekeminen ja oman osaamisen esilletuominen
Median käyttäminen työnhaussa
Työsopimusjärjestelmän, työsopimuksen ja työlainsäädännön sisällön tunteminen
Työpaikan toimintaan ja työhön perehtyminen
Työyhteisössä toimiminen
Työelämätaidot 1-2 osp(valinnainen):
Työyhteisön ilmapiirin ja henkilöstön osallisuuden edistäminen
Työpaikan eri tehtävissä toimiminen
Työpaikan työtehtävien ja työprosessien etenemisestä ja työn laadusta huolehtiminen
Oman osaamisen kehittäminen
Työnhakeminen kansainvälisiltä työmarkkinoilta
Opetus toteutetaan lähiopetuksena oppilaitoksessa.
Opintoihin kuuluu oppimistehtäviä.
Ohjattu verkkoympäristö on käytössä.
Opetus toteutetaan lähiopetuksena oppilaitoksessa.
Opintoihin kuuluu oppimistehtäviä.
Ohjattu verkkoympäristö on käytössä.
Osaamisen arviointi:Tutkinnon osan osaaminen osoitetaan kokeiden ja oppimistehtävien avulla.
Oppimisen arviointi:Oppimista arvioidaan tehtävistä annettavan palautteen ja itsearvioinnin avulla.
Osaamisen arviointi:Tutkinnon osan osaaminen osoitetaan kokeiden ja oppimistehtävien avulla.
Oppimisen arviointi:Oppimista arvioidaan tehtävistä annettavan palautteen ja itsearvioinnin avulla.
Henkilökohtaisen opiskelusuunnitelman mukaan
Henkilökohtaisen opiskelusuunnitelman mukaan
Oppimisessa painottuvat alan erityispiirteet ja työelämän asettamat vaatimukset.
Etenemisen ehdot Osa-alueen arvosanan määräytymisen perusteet
Ei etenemisehtoja Osa-alueen arvosana muodostuu osioiden arvosanoista kuvaten päättövaiheen osaamista. Arvosanasta päättävät osa-alueen opettajat.
57
5.3.3.3 Yrittäjyys ja yritystoiminta
Osio Toteutustapa Arviointimenetelmät Ajoitus
Yrittäjyys ja yritystoiminta 1 osp (pakollinen)
Oman osaamisen arvioiminen ja tunnistaminen
Oman liikeidean ja sen kehittämismahdollisuuksien ideoiminen
Yrittäjäksi ryhtymisen mahdollisuuksien arvioiminen
Omien ammatillisten verkostojen selvittäminen
Liiketoiminnan periaatteiden selvittäminen
Oman alan yritystoiminnan merkityksen selvittäminen
Yrittäjyys ja yritystoiminta1-2 osp (valinnainen)
Alan yritystoiminnan kehittämistarpeiden kartoittaminen
Liiketoiminnan tuloksellisuuden selvittäminen
Uusien toimintatapojen kehittäminen
Oman toiminnan ja ajankäytön suunnitteleminen
Opetus voi tapahtua pienimuotoisessa projektissa ja siinä on mukana lähiopetusta ja oppimistehtäviä sekä yhteistyötä yritysten kanssa.
Ohjattu verkkoympäristö on käytössä.
Opetus tapahtuu lähiopetuksena oppilaitoksessa ja siihen sisältyy oppimistehtäviä
Opetus voi tapahtua pienimuotoisessa projektissa ja siinä on mukana lähiopetusta ja oppimistehtäviä sekä yhteistyötä yritysten kanssa.
Osaamisen arviointi:Tutkinnon osan osaaminen osoitetaan kokeiden ja oppimistehtävien avulla.
Oppimisen arviointi:Oppimista arvioidaan tehtävistä annettavan palautteen ja itsearvioinnin avulla.
Osaamisen arviointi:Tutkinnon osan osaaminen osoitetaan kokeiden ja oppimistehtävien avulla.
Oppimisen arviointi:Oppimista arvioidaan tehtävistä annettavan palautteen ja itsearvioinnin avulla.
Henkilökohtaisen opiskelusuunnitelman mukaan
Henkilökohtaisen opiskelusuunnitelman mukaan
58Ohjattu verkkoympäristö on käytössä.
Oppimisessa painottuvat alan erityispiirteet ja työelämän asettamat vaatimukset.
Etenemisen ehdot Osa-alueen arvosanan määräytymisen perusteet
Ei etenemisehtoja Osa-alueen arvosana muodostuu osioiden arvosanoista kuvaten päättövaiheen osaamista. Arvosanasta päättävät osa-alueen opettajat.
595.3.3.4 Työkyvyn ylläpitäminen (liikunta ja terveystieto)
Osiot Toteutustapa Arviointimenetelmät Ajoitus
Tyky 1, 2 osp fyysisen kunnon
testaaminen erilaisia ulko/ sisäpelejä kävely/sauvakävely kuntosalityöskentelyä yleisurheilu / luistelu golf keilaus lihashuolto toisten
huomioonottaminen reilun pelaamisen
periaatteet hyvinvointisuunnitelma fyysisen, psyykkisen ja
sosiaalisen terveyden ja hyvinvoinnin ylläpitäminen ja edistäminen
terveysliikunta ja toimintakyky
mielenterveys, seksuaaliterveys ja ihmissuhteet
ravitsemus osana terveyttä
terveyttä kuluttavat tekijät
tapaturmien ehkäisy ja ensiapu
yhteisöllisyyden ja osallisuuden edistäminen
Tyky 2, 1 osp(valinnainen) erilaisia sisäpelejä erilaisia lihasvoimaa ja
liikkuvuutta lisääviä kuntosaliharjoituksia
vartalon hallintaa ja kehon hahmottamista lisääviä harjoitteita
jousiammunta golf
Opetus toteutetaan lähiopetuksena oppilaitoksessa ja alueen eri liikuntapaikoissaOppimistehtävät
Oppilaitoksen sisäiset turnaukset osana toteutusta.
Hyvinvointisuunnitelman laatiminen ja toteuttaminen
Opetus toteutetaan lähiopetuksena oppilaitoksessa ja alueen eri liikuntapaikoissa.
Oppilaitoksen sisäiset turnaukset
Osaamisen arviointi:Osaaminen arvioidaanjaksolla annettujen näyttöjen perusteella.
Osaaminen voidaan arvioida myös kokeella ja/tai oppimistehtävällä
Oppimisen arviointi:
Oppimisen arviointia tehdään oppimiskeskusteluilla ja itsearvioinnin kautta
Osaamisen arviointi:Osaaminen arvioidaanjaksolla annettujen näyttöjen perusteella.Lisäksi arvioidaan liikuntatuokion suunnittelua ja toteuttamista.
Henkilökohtaisen opiskelusuunnitelman mukaan
Henkilökohtaisen opiskelusuunnitelman mukaan
60 keilaus
terveys eri elinjärjestelmien kannalta
fyysinen, psyykkinen ja sosiaalinen toimintakyky
terveyshaitat ja kansansairaudet
terveysliikunnan hyödyntäminen
sosiaali- ja terveyspalvelujen hyödyntäminen
yhteisöllisyyden edistäminen
Tyky 3-4, 0-3 osp(valinnainen) fyysisen kunnon
seurantatestit erilaisia ulko/ sisäpelejä kävely/sauvakävely jousiammunta golf keilaus kuntosalityöskentelyä opiskelijan ohjaama
liikuntatuokio terveysliikunnan
hyödyntäminen sosiaali- ja
terveyspalvelujen hyödyntäminen
yhteisöllisyyden edistäminen
osana toteutusta.
Oppimistehtävät
Opetus toteutetaan lähiopetuksena oppilaitoksessa ja alueen eri liikuntapaikoissa.
Oppilaitoksen sisäiset turnaukset osana toteutusta.
Valinnaisten opintojen aikana opiskelija suunnittelee ja ohjaa liikuntatuokion yksilö tai parityöskentelynä.
Oppimisen arviointi:
Oppimisen arviointia tehdään oppimiskeskusteluilla ja itsearvioinnin kautta
Osaamisen arviointi:Osaaminen arvioidaanjaksolla annettujen näyttöjen perusteella.
Lisäksi arvioidaan liikuntatuokion suunnittelua ja toteuttamista.
Oppimisen arviointi:
Oppimisen arviointia tehdään oppimiskeskusteluilla ja itsearvioinnin kautta
Henkilökohtaisen opiskelusuunnitelman mukaan
Oppimisessa painottuvat alan erityispiirteet ja työelämän asettamat vaatimukset.
Etenemisen ehdot Osa-alueen arvosanan määräytymisen perusteet
Ei etenemisehtoja Osa-alueen arvosana muodostuu osioiden arvosanoista kuvaten päättövaiheen osaamista. Arvosanasta päättävät osa-alueen opettajat
61
625.3.4 Sosiaalinen ja kulttuurinen osaaminen, 7 osp5.3.4.1 Kulttuurien tuntemus
Osio Toteutustapa Arviointimenetelmät Ajoitus
Kulttuurien tuntemus 2osp
tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden periaatteet
tasa-arvon edistäminen ja kaikkien yhdenvertainen kohtelu
toimiminen käyttäytyminen ja pukeutuminen tilanteen mukaisesti ja työkulttuurin edellyttämällä tavalla
eri kulttuurien peruspiirteet ja kulttuurinen monimuotoisuus omalla alalla
eri kulttuuriryhmien keskeisiä traditioita ja niiden vaikutuksia omalla alalla toimimiseen
oman alan historian, perinteiden ja muuttuneiden käytäntöjen välittäminen sekä vertailu muiden kulttuurien piirteisiin.
Opetus toteutetaan keskustelevana lähiopetuksena
Opintojaksolla tehdään vierailuja ja kuunnellaan vierailijoiden esityksiä omasta kulttuuristaan
Sen aikana pyritään järjestämään jokin monikulttuurinen tapahtuma tai osallistumaan sellaiseen
Opiskelija tutustuu oman kulttuurin ominaispiirteisiin opiskelupaikkakunnalla
Oppimisen arviointi:Oppimista arvioidaan oppimistehtävien avulla.
Henkilökohtaisen opiskelusuunnitelman mukaan
Oppimisessa painottuvat alan erityispiirteet ja työelämän asettamat vaatimukset
Etenemisen ehdot Osa-alueen arvosanan määräytymisen perusteet
Ei etenemisehtoja Osa-alueen arvosana muodostuu osioiden arvosanoista kuvaten päättövaiheen osaamista. Arvosanasta päättävät osa-alueen opettajat
635.3.4.2 Taide ja kulttuuri
Osio Toteutustapa Arviointimenetelmät Ajoitus
Taide ja kulttuuri 3 osp
tunnistetaan taiteen ja kulttuurin eri ilmenemismuotoja ja hyödynnetään niitä
tutkitaan, ilmaistaan ja tulkitaan kulttuurista todellisuutta (esimerkiksi musiikin, tanssin, teatterin, kirjallisuuden, median, kuvataiteen tai käsityön keinoin)
arvioidaan ja sovelletaan monimuotoista suomalaista kulttuuriperintöä ja oman alan vakiintuneita käytäntöjä
taiteen ja kulttuurin hyödyntäminen
kulttuurisesti kestävän kehityksen periaatteet ja valintojen kulttuuriset vaikutukset
kehitetään taiteelle ominaisten esittämisen tapojen ja materiaalien, oman ilmaisun, suunnitteluprosessien, palvelu- ja tuotemuotoilun ja estetiikan tuntemusta omalla alalla ja sovelletaan hankittua taiteen ja kulttuurin osaamista omassa työssä.
Opetus toteutetaan lähiopetuksena oppilaitoksessa ja tutustumiskäynneillä erilaisissa taide- ja kulttuuritapahtumissa
Opiskelija tutustuu oman kulttuurin ominaispiirteisiin opiskelupaikkakunnalla Opiskelija toteuttaa henkilökohtaisen työn ja osallistuu ryhmätyön tekoon
Oppimisen arviointi:Oppimista arvioidaan oppimistehtävien avulla.
Henkilö-kohtaisen opiskelusuunni-telman mukaan
Oppimisessa painottuvat alan erityispiirteet ja työelämän asettamat vaatimukset
Etenemisen ehdot Osa-alueen arvosanan määräytymisen perusteet
Ei etenemisehtoja Osa-alueen arvosana muodostuu osioiden arvosanoista kuvaten päättövaiheen osaamista. Arvosanasta päättävät osa-alueen opettajat
645.3.4.3 Psykologia
Osio Toteutustapa Arviointimenetelmät Ajoitus
Psykologia 1osp
Psykologian keskeiset käsitteet ja määritelmät
Ihminen psyko-fyysis- sosiaalisena kokonaisuutena
Minäkuva ja itsetunto Ihmisen psyykkinen
kehitys ja elämänkaaripsykologia
Psyykkinen toimintakyky ja psyykkinen itsesäätely
Oppiminen, oppimiskäsitykset ja motivaatio
Mielenterveys ja stressi Tunteet, tunneäly ja
vuorovaikutussuhteet
Opetus toteutetaan lähiopetuksena oppilaitoksessa.
Opetukseen kuuluu pari- ja/tai ryhmätyöskentelyä ja oppimistehtäviä.
Oppimisen arviointi:
Oppimista arvioidaan oppimistehtävien ja oppimiskeskustelujen avulla.
Osaamisen arviointi:
Tavoitteiden mukainen osaaminen osoitetaan teoriakokeella ja/tai arvioitavilla oppimistehtävillä.
Henkilökohtaisen opiskelusuunnitelman mukaan
Oppimisessa painottuvat alan erityispiirteet ja työelämän asettamat vaatimukset
Etenemisen ehdot Osa-alueen arvosanan määräytymisen perusteet
Ei etenemisehtoja Osa-alueen arvosana muodostuu osioiden arvosanoista kuvaten päättövaiheen osaamista. Arvosanasta päättävät osa-alueen opettajat
655.3.4.4 Ympäristöosaaminen
Osio Toteutustapa Arviointimenetelmät Ajoitus
Ympäristöosaaminen 1-2 osp
Ympäristöosaaminen ympäristölainsäädäntö
ja kestävän kehityksen periaatteiden mukaisesti toimiminen omalla alalla
energia- ja materiaalitehokkuuden edistäminen ja jätteiden synnyn ehkäiseminen
Jätteiden lajittelu ja kierrätyksen hyödyntämisen mahdollisuudet omalla alalla
Oman toiminnan ympäristövaikutusten huomioiminen
ammatin kannalta keskeisten tuotteiden elinkaaren tunnistaminen
Opetus toteutetaan lähiopetuksena oppilaitoksessa
Osaamisen arviointi:
Osioiden tavoitteiden mukainen osaaminen osoitetaan teoriakokeilla ja/tai arvioitavilla oppimistehtävillä
Oppimisen arviointi:
Oppimista arvioidaan oppimiskeskusteluilla ja oppimistehtävillä
Henkilökohtaisen opiskelusuunnitelman mukaan
Oppimisessa painottuvat alan erityispiirteet ja työelämän asettamat vaatimukset.
Etenemisen ehdot Osa-alueen arvosanan määräytymisen perusteet
Ei etenemisehtoja Osa-alueen arvosana muodostuu osioiden arvosanoista kuvaten päättövaiheen osaamista. Arvosanasta päättävät osa-alueen opettajat.
665.4 VAPAASTI VALITTAVAT TUTKINNON OSAT
Vapaasti valittavat tutkinnon osat (10 osp) voivat koostua yhdestä tai useammasta tutkinnon osasta. Nämä voivat olla seuraavia:
5.4.1 Ammattitaitoa syventäviä tai laajentavia ammatillisia tutkinnon osia
Tämä voi sisältää työelämän alueellisten ja paikallisten tarpeiden mukaisia tutkinnon osia, osia muista ammatillisista tutkinnoista sekä työssä hankittua osaamista. Mikäli tutkinnon osaa ei ole määritelty tutkinnoin perusteissa, se nimetään työelämän toimintakokonaisuuksien pohjalta ja siihen laaditaan ammattitaitovaatimukset ja osaamisen arviointi Opetushallituksen määräyksen liitteen mukaisesti.
5.4.2 Paikallisiin ammattitaitovaatimuksiin tai osaamistavoitteisiin perustuvia tutkinnon osia
Tämä voi sisältää työelämän alueellisten ja paikallisten tarpeiden mukaisia tutkinnon osia. Nämä tutkinnon osat nimetään ja niille määritellään osaamispisteet. Lisäksi määritellään kunkin tutkinnon osan ammattitaitovaatimukset, osaamisen arviointi ja ammattitaidon osoittamistavat tai osaamistavoitteet ja osaamisen arviointi Opetushallituksen määräyksen liitteen mukaisesti.
5.4.3 Yhteisiä tutkinnon osia tai lukio-opintoja
Tämä voi sisältää ammatillisen perustutkinnon yhteisiä tutkinnon osia tai niiden osien osa-alueita tai lukio-opintoja, jotka toteutetaan lukion opetussuunnitelman perusteiden mukaisesti.
5.4.4 Jatko-opintovalmiuksia tai ammatillista kehittymistä tukevia opintoja
Tämä voi sisältää jatko-opintovalmiuksia antavia, ammatillista kehittymistä tai ammatin vaihtamista tukevia tutkinnon osia. Nämä tutkinnon osat nimetään sekä niille määritellään osaamispisteet. Lisäksi määritellään kunkin tutkinnon osan ammattitaitovaatimukset, osaamisen arviointi ja ammattitaidon osoittamistavat tai osaamistavoitteet ja osaamisen arviointi Opetushallituksen määräyksen liitteen mukaisesti.
5.4.5 Työkokemuksen kautta hankittuun osaamiseen perustuva yksilöllinen tutkinnon osa
Työkokemuksen kautta hankittuun osaamiseen perustuva yksilöllinen tutkinnon osa voi olla oman tai muiden alojen työssä, itsenäisessä ammatin harjoittamisessa tai yrittämisessä hankittua osaamista. Tämä tutkinnon osa nimetään sekä tutkinnon osan ammattitaitovaatimukset, osaamisen arviointi ja ammattitaidon osoittamistavat määritellään Opetushallituksen määräyksen liitteen mukaisesti.
5.4.6 Ilmanvaihtojärjestelmien asentaminen 10 osp
Ammattitaitovaatimukset
Opiskelija tai tutkinnon suorittaja osaa • tehdä materiaali- ja työmenekkilaskelmia sekä noutaa materiaalit laaditun luettelon
mukaisesti
• käyttää turvallisesti asennuksissa käytettäviä käsityökaluja ja työvälineitä
67• tehdä piirustusten ja työselityksen mukaisesti tavanomaisiin ilmanvaihtojärjestelmiin
liittyviä asennustöitä
• huomioida työturvallisuuteen liittyvät määräykset ja ohjeet • tehdä ilmanvaihtoasentajan ammatinkuvaan kuuluvia avustavia töitä• toimia erilaisissa asennustyökohteissa ja työyhteisöissä • toimia yhteistyössä työmaalla muiden toimijoiden kanssa • arvioida omaa työtään ja oman työnsä laatua sekä raportoida tilanteen edellyttämällä
tavalla.
OpintojaksotIlmanvaihtoasennus 1 5 ospIlmanvaihtoasennus 2 5 osp
Osaamisen arviointi
Ammattitaidon osoittamistavat
Opiskelija tai tutkinnon suorittaja osoittaa osaamisensa ammattiosaamisen näytössä tai tutkintotilaisuudessa osallistumalla ilmanvaihtojärjestelmien asennuksiin työkohteessa. Työtä tehdään siinä laajuudessa, että osoitettava osaaminen vastaa kattavasti tutkinnon perusteissa määrättyjä ammattitaitovaatimuksia, arvioinnin kohteita ja kriteereitä.
Ammattiosaamisen näyttöä tai tutkintotilaisuutta voidaan jatkaa toisessa työpaikassa/työkohteessa tai ammatillisessa peruskoulutuksessa koulutuksen järjestäjän osoittamassa muussa paikassa niin, että osaamisen osoittamisen kattavuus varmistuu.
Siltä osin kuin tutkinnon osassa vaadittavaa osaamista ei voida työtä tekemällä ammattiosaamisen näytössä tai tutkintotilaisuudessa kattavasti osoittaa, sitä täydennetään muulla osaamisen arvioinnilla
5.5 TUTKINTOA YKSILÖLLISESTI LAAJENTAVAT TUTKINNON OSA
Ammatillisessa peruskoulutuksessa opiskelija voi yksilöllisesti sisällyttää perustutkintoonsa enemmän tutkinnon osia, jos se on tarpeellista työelämän alakohtaisten tai paikallisten ammattitaitovaatimusten tai opiskelijan ammattitaidon syventämisen kannalta. Ne voivat olla ammatillisia tutkinnon osia tai paikallisiin ammattitaitovaatimuksiin perustuvia tutkinnon osia.