This document is posted to help you gain knowledge. Please leave a comment to let me know what you think about it! Share it to your friends and learn new things together.
PS. Jos talven pimeys tuntuu työn iloa laskevasti, kokeile kaamos-
masennuksen taltuttamiseen vinkkejämme sivulta 14 tai tuunaa
tietokone talvikuntoon sivun 50 vinkeillä.
Kuva Teemu Granström
Lisätietoja, suora lähetys ja videotallenne osoitteessa
www.tekniikanpaivat.fi
TEKNIIKAN PÄIVÄT 13. —14. TAMMIKUUTA 2012, OTANIEMI DIPOLI
Maaemon runsaat sulot sekä muita tekniikan ihmeitä kansantajuisessa tiedetapahtumassa. Teemana maa.
LUENTOESITYKSIÄ JA PANEELIKESKUSTELUITA:
Riittävätkö luonnonvarat, mistä uusia materiaaleja?Kuinka luontoa voi matkia?
Kaupunkiviljely kerrostalopihoilla, parvekkeilla ja katoilla.Kierrätysyhteiskunta – viherpesua vai realistinen tavoite?
Design kaupunkisuunnittelussa ja maankäytössä.
OHEISOHJELMANA: näyttelyitä, Suomen Akatemian Tiedekahvila, ohjelmaa Heurekasta,
ratsastussimulaattori, roskien lajitteluun koulutettu koira jne.
TAPAHTUMAAN ON VAPAA PÄÄSY. TERVETULOA!
72/2011
2/2011
T-LEHTI on media nykyisille ja tuleville tekniikan alan akateemisille ammattilaisille. TOIMITUKSEN YHTEYSTIEDOT T-lehti/T-Media Oy, Eteläinen Makasiini-
TOIMITTAJAT Merja Forsman, Markus Kauppinen, Riikka Nuutinen, Petra Pulkkinen, Felix Siivonen, Marianne Valta, Ulla Ylönen KUVAAJAT Teemu Granström,
Markus Kauppinen, Rami Marjamäki, Kimmo Metsälä, Tuuti Piippo, Pekka Rötkönen, Juha Sompinmäki, Tiia Trogen KANNEN KUVA Flukso Design JULKAISIJA
T-Media Oy, www.t-media.fi KUSTANTAJA Harri Leinikka JAKELU Osoitteellinen jakelu teekkareille yliopistojen osoiterekisterien perusteella. Erillisjakelu
teknillisiin yliopistoihin, tiedekuntiin ja suurimpiin teknologiakeskuksiin. ILMOITUKSET Kaikki hyväksytyt ilmoitukset pyritään julkaisemaan määrättyinä
päivinä. Mikäli ilmoitusta ei tuotannollisista tai muista toiminnallisista syistä tai asiakkaasta johtuvasta syystä voida julkaista, ei lehti vastaa tästä aiheutuvasta
vahingosta. Lehden vastuu ilmoituksen poisjäämisestä tai julkaisemisessa sattuneesta virheestä rajoittuu ilmoituksesta maksetun määrän palauttamiseen.
TILAUS Teekkarina saat T-lehden kotiin kannettuna, oman yliopistosi/ylioppilaskuntasi jäsen-etulehtenä. Valmistuttuasi voit tilata T-lehden hintaan 40 euroa/
vuosi. Täytä tilauslomake osoitteessa www.t-lehti.fi tai lähetä tilauksesi sähköpostilla osoitteeseen [email protected] OSOITTEENMUUTOKSET Kätevimmin teet
osoitteenmuutoksen verkkosivujemme kautta tai lähettämällä sähköpostia osoitteeseen [email protected] 14. VUOSIKERTA ISSN 1455-1519
PAINOS keskimäärin 25 000 kpl PAINOPAIKKA Forssa Print 2011
tässä numerossa6 TEKNIIKAN KUVA Silta yli 3D-virran
”Joka päivä käy niin, että joku ei tulekaan töistä
enää koskaan kotiin. Älyliikenne voi korjata ih-
misten tekemiä virheitä, joista kohtalokkaat on-
nettomuudet usein aiheutuvat”, Innamaa toteaa.
USA:SSA älyliikenne on pitkälti
autonvalmistajien ajama asia.
Suomessa tilanne on toinen.
Suomalaiset uskovat autojen si-
jaan erilaisten mobiililaitteiden
Musta jää ei olekaan
vielä sulanut aamu-
auringossa – autosi ha-
vaitsee tien kaarteessa
liukkautta ja välit-
tää tietoa siitä kaikille
muillekin lähialueilla
liikkuville autoille.
Töistä kotiin! Säi-
kähdät, kun yhtäkkiä
jalankulkija ilmes-
tyy eteesi. Onneksi
autosi on havain-
noinut tilanteen en-
nen sinua ja jarrut-
tanut puolestasi. Se
on myös kertonut
seuraavana tulevalle
autolle äkkijarrutuk-
sesta estääkseen
peräänajon.
Voit itse ilmoit-
taa muille tielläliik-
kujille, jos havait-
set onnettomuuden
tai vaikkapa hirven
tiellä. Huomenna
saatat saada toi-
selta tienkäyttä-
jältä yhtä arvokasta
tietoa. Saat myös
tietoa siitä, miltä
huoltoasemalta saat
parhaan kahvin ja
pullan ja onko jos-
sakin talvirenkaat
tarjouksessa.
Sähköautosi akun
virta alkaa loppua
ja nyt täytyy
etsiä lataus-
paikka. Onneksi
näet lähimmän
latausaseman
ja vapaat
pistokepaikat
navigaattoristasi.
8:20 16:30 16:40 16:45 17:30
20 2/2011
”Paluuta peltiliikenne- merkkeihin ei ole.”
käyttöön älyliikenteessä. Kaiken ei tarvitse olla
kiinteästi autossa, vaan erilaiset älypuhelinten
tulevaisuuden versiot tulevat auttamaan meitä
liikkumisessa.
”Samaan tapaan kun nyt voi omaan älypu-
helimeensa ostaa erilaisia sovelluksia tai vaik-
kapa musiikkia, liikkujan palvelukaupasta voi
hankkia itselleen tarpeellisia liikkumista tuke-
via palveluita”, Ylisiurunen sanoo.
Suomessa julkisen ja kevyen liikenteen käy-
tön edistäminen on otettu älyliikenteen tavoit-
teisiin kansallisissa strategioissa. Viranomaiset
ja päättäjät näkevät älyliikenteen myös kustan-
nustehokkaana ratkaisuna.
”Aikaisemmin viranomaiset tilasivat uuden
moottoritien tai uuden kaistan, kun liikennettä
piti saada sujuvammaksi. Se on kuitenkin hir-
vittävän kallista eikä maapinta-ala riitä. Sama
sujuvuusvaikutus voidaan kuitenkin saada äly-
liikenteen keinoin halvemmalla ja paremmin”,
Innamaa toteaa.
Hänen mukaan älyliikenne on kohta niin ar-
kipäivää, että kohta sitä kutsutaan vain ihan ta-
valliseksi liikenteen hallinnaksi.
”Paluuta peltiliikennemerkkeihin ei enää
ole”, Innamaa nauraa.
ÄLYLIIKENTEEN uskotaan olevan Suomelle myös
hyvä vientituote. Tällä hetkellä alan liikevaihto
Suomessa on arviolta 100 miljoonaa euroa vuo-
dessa.
Julkisen sektorin tilaukset tulevat li-
säämään yritysten liikevaihtoa, mutta
suurimmat kasvumahdollisuudet yrit-
täjänäkin toimiva Ylisiurunen näkee yk-
sityissektorilla. Liikenteen käyttäjille, yksi-
tyishenkilöille tai kuljetusyrityksille, myytävissä
sovelluksissa on potentiaalia vaikka vientiin. So-
vellusten kehittämiseen tarvittavat puitteet al-
kavat olla kunnossa, kun viranomaiset ovat anta-
neet sovellusten tarvitsemaa liikennetietoa yhä
avoimemmin kaikkien käyttöön.
Innamaa haaveilee sovelluksesta, joka ker-
toisi, milloin kannattaa lähteä työpaikalta liik-
keelle hakemaan lapsia hoitopaikasta tai milloin
pitää lähteä kotoa, että ehtii treeneihin. Sovellus
viihdyttäisi takapenkkiläisiä matkoilla ja ker-
toisi lähikaupan tarjoukset. Naapuriauton mat-
kustajien kanssa voisi vaikka chattailla liiken-
nevaloissa.
”Sovelluksissa olisi teekkareillekin mah-
dollisuus kehittää hyviä palveluita, joita voisi
myydä storeissa vaikka euron hintaan”, Ylisi-
urunen kannustaa.
Jos ei keksijän ura kiinnosta, älyliikenne tu-
lee todennäköisesti tarjoamaan paljon työpaik-
koja lähivuosina. Alalle kaivataan uusia tekijöitä,
jotka osaavat yhdistellä tietotekniikkaa ja liiken-
netekniikkaa ja jopa muotoilua ja designia. Yli-
siurunen arvioi, että mielenkiintoisimmat pro-
jektit voisivat syntyä eri aloja yhdistelemällä.
”Itsekin näpeilleni ottaneena tiedän, millai-
sia teekkari-innovaatiot ovat”, Tampereen tek-
nillisestä yliopistosta valmistunut diplomi-in-
sinööri Ylisiurunen naurahtaa.
”Menestyäkseen sovellukset kaipaavat myös
muotoilun ja designin osaamista.”
• TIELIIKENTEESSÄ säästyy 50 henkeä vuodessa.
• KASVIHUONEPÄÄSTÖJÄ on vähennetty huomattavasti.
• RUUHKAT ovat vähentyneet viidenneksellä.
• LIIKENTEEN käyttäjät ovat tyytyväisiä matkan sujuvuu-
teen ja saamaansa tietoon matkan kaikissa vaiheissa.
• SUOMI on maailman viiden kärkimaan joukossa älylii-
kenteen käytössä.
Suomi vuonna 2020
Lähde: Liikenne- ja viestintäministeriö, Kansallinen älyliikennestrategia
212/2011
PÄIVITYKSET / TEKNIIKAN KASVO
Oman fi rman perustamista ei välttämättä kannata loputtomiin lykätä. Nuorena menetettävää on vähemmän ja intoa enemmän.
Teksti: Riikka NuutinenKuva: Kimmo Metsälä
Ari-Pekka Salovaara, 32, on pk-yrityk-
sille projektiliiketoiminnan tukityökaluja tar-
joavan Visma Severan toimitusjohtaja. Kahdek-
san vuotta sitten hän opiskeli Lappeenrannan
teknillisessä yliopistossa tietotekniikkaa – ja lait-
toi siinä sivussa pystyyn yrityksen, jota vielä ny-
kyäänkin johtaa. Vuonna 2010 osaksi Visma-
konsernia siirtynyt Severa on ehtinyt matkan
varrella olla Suomen nopeimmin kasvavien tek-
nologiayritysten joukossa. Tällä hetkellä se on
kotimaan markkinajohtaja.
Ari-Pekka, mikä on Severan menestyksen salaisuus?Yksi tärkeä menestystekijä taisi olla myyntipro-
sessi, joka toimi ja toimii edelleen niin, että po-
tentiaalinen asiakas saa ensin kokeilla tuotteen
käyttöä itse. Myynti ja tarkempi esittely onnis-
tuu sitten vaikka puhelimessa. Alun perin tämä-
kin tosin oli pakon sanelema asia – eihän meillä
opiskelijoina olisi ollut varaa matkustaa ympä-
riinsä myyntityötä tekemässä!
Perustit Severan yhdessä opiskeluka-verisi Jari Kärkkäisen kanssa. Suositte-letko yhdessä yrittämistä myös muille?Ehdottomasti. Yksin yrittäminen tekee hom-
masta vain vielä vähän hankalampaa. Olemme
Jarin kanssa täysiä toistemme vastakohtia, mutta
tässä tapauksessa se toimi. Jari oli tosi kiinnostu-
”ALKUVAIHEESSA
KOKO HOMMAA
PIDETTIIN LÄHINNÄ
TEEKKAREIDEN
HARRASTUSTOIMINTANA.”
YRITÄNYT!
nut päivittäisestä käytännön toiminnasta, minä
taas pitkän tähtäimen suunnittelusta. Ehkä paik-
kasimme juuri sopivasti toistemme puutteita.
Kohtasitteko nuorina yrittäjinä ennakkoluuloja?Alkuvaiheessa kavereiden ja sukulaisten ilmeistä
saattoi nähdä sellaista, että ai ettekö päässeet No-
kialle tai TeliaSoneralle töihin kun piti oma fi rma
perustaa. Koko hommaa pidettiin vähän sellai-
sena teekkareiden harrastustoimintana, eikä
meitä otettu kovin tosissaan. Asenteet kyllä
muuttuivat sitten, kun menestystä alkoi tulla.
Olet nykyisin diplomi-insinööri. Miten kasvuyrittäjyyden ohella oikein valmis-tutaan?No aika huonostihan se onnistuikin! Akateemi-
sen maailman ja käytännön työelämän välillä on
melko iso kuilu, ja se vielä korostui, kun yritti
toimia molemmissa samaan aikaan.
Mitä neuvoja annat yrittäjiksi aikoville?Ainakin haluaisin sanoa, ettei yrityksen perus-
tamista kannata lykätä tulevaisuuteen. Nuorena
ei välttämättä vielä tiedä asioista kovin paljoa,
mutta toisaalta intoa riittää, eikä menetettävää-
kään vielä kauheasti ole. Vanhempana sitä saat-
taa tulla niin realistiksi, ettei yrittäjyys enää kiin-
nosta. Nuorelle yrittäjälle on myös paljon hyötyä
siitä, jos löytää projektin mentoriksi jonkun ko-
keneemman.
ILMOITUS
Aitiopaikalla
Mika Rantaniva, 40 v, Quality Manager, EMEA Software Business Line
Työskentelin aikaisemmin Nokialla eri tehtävissä yli
kymmenen vuotta. Nokian lopetettua yksikkönsä
Jyväskylässä, Landis+Gyr tarjosi sopivan haasteellisen
työn. Tultuani taloon huomasin, millaisia tulevaisuuden
mahdollisuuksia alalla on.
Vastuullani on Landis+Gyrin älykkäiden energianmit-
taus- ja energianhallintajärjestelmien laatu sekä bisnes-
yksikön operatiivisen toiminnan kehittäminen. Olen
myös luomassa Landis+Gyrin EMEA-alueen ohjelmisto-
strategiaa bisnesyksikön muun johtoryhmän kanssa.
Työ on erittäin mielenkiintoista, ja voin aidosti sanoa
työskenteleväni kasvualalla. Landis+Gyr kehittää kiinnos-
tavia, uusia energianhallinnan sovelluksia, ja ohjelmisto-
osaamiselle on tarjolla mahdollisuuksia tulevaisuudessa-
kin, varsinkin kun ilmastonmuutos ohjaa lainsäädäntöä
ja asiakkaat näkevät konkreettisesti Landis+Gyrin tuot-
teiden hyödyt omalle liiketoiminnalleen. Arvoilleni sopii
työskennellä tavoitehakuisesti ja työssäni voin vaikuttaa
positiivisesti ympäristöön.
Työviihtyvyyttä luovat oma esimies sekä mukavat työ-
kaverit. Usein saankin tyydytystä siitä, että työn tuloksiin
vaaditaan monen ammattilaisen yhteistyötä.
Landis+Gyr on maailmanlaajuinen markkinajohtaja ener-
“TEKEMÄLLÄ OPPII, JA TODELLISTEN HAASTEIDEN KOHTAAMINEN ON HARJOITTELIJOILLEKIN MOTIVOIVAA”
Teksti: Riikka NuutinenKuva: Teemu Granström
IT-jätti liiketoiminnan ytimessä
Annemari Huutola
(vas.), Hellevi
Kaisanlahti ja
Niklas Pääkkönen
kannustavat osal-
listumaan Atoksen
trainee-ohjelmiin.
38 2/2011
Urapolku vie, vaikka
SORVIN ÄÄRESSÄ
Pekka Laukkanen, 33, ja Ville Svensberg ,
34, tutustuivat viitisen vuotta sitten mo-
lempien työskennellessä puolustus-, tur-
vallisuus- ja ilmailuteollisuuskonserni Patrian
palveluksessa. Urapolut ovat Patrian jälkeen vie-
neet eri suuntiin, mutta yhteydenpito on jat-
kunut niin työn merkeissä kuin jonkin verran
vapaallakin.
Työ opiskelijaa opettaaSähkötekniikkaa ja elektroniikkaa pääaineenaan
Tampereella opiskellut diplomi-insinööri Ville
Svensberg kuvailee etenemistään johdonmu-
kaiseksi ja päämäärätietoiseksi. Jo ensimmäi-
sen opiskeluvuotensa jälkeen hän pääsi kesä-
töihin elektroniikkasuunnittelijaksi Patrialle,
jossa viihtyi opintojen ajan ja vielä DI:n paperit
taskussaankin useita vuosia erilaisissa tehtävissä
niin järjestelmä- kuin tuotepuolella.
Teksti: Marianne Valta // Kuvat: Tiia Trogen
Pekka Laukkanen on kokeilija, jota uteliaisuus vie
eteenpäin. Ville Svensberg puolestaan pyrkii määrä-
tietoisesti askelmalta seuraavalle. Yhteistä heille on
paitsi kappale yhteistä työhistoriaa, myös nykyhet-
kestä nauttiminen.
”Olen hyvä esimerkki siitä, että it-alalla voi edetä ilman, että olisi ikänsä näprännyt tietokoneiden kanssa.”
Pekka Laukkanen
22 v
vaihto-
opiskelijana
Newcas-
tlessa:
”Opiskelu
ulkomailla
avaa silmät,
suosittelen.”
Pekka
syntyy
17 v
jääkiekko
täyttää ajan
ja ajatukset,
tietokoneet
eivät juuri
kiinnosta
19 v
kirjoittaa
ylioppi-
laaksi. Ura-
vaihtoehdot
lääkäri ja
diplomi-
insinööri
20 v
aloittaa
sähköteknii-
kan fuksina
TTKK:lla
1978 24 v
DI:n paperit
käteen
TTKK:lta,
kauppatie-
teen opin-
not käyntiin
Jyväskylän
yliopistossa
28 v
naimisiin
Tuulin
kanssa,
töihin
Patrialle
34 v
muuttaa
perheineen
rakennut-
tamaansa
omakotita-
loon Lem-
päälään
29 v
esikoinen
Eino syntyy
31 v
kuopus
Meeri
syntyy
32 v
aloittaa
nykyisessä
työpai-
kassaan
Descomilla
- Omalla kohdallani työssäkäynti opiskelun
ohella oli hyvä ja oikea ratkaisu. Tietenkin ha-
lusin kerätä tärkeää työkokemusta, mutta hy-
vin nopeasti huomasin, että oikeastaan työssä-
käynti ohjaa minua myös opinnoissani oikeaan
suuntaan. Aloin ymmärtää, mikä minua oikeasti
kiinnostaa ja toisaalta näin, mitä taitoja työnan-
tajat arvostavat. Onneksi Patrialla kannustettiin
koko ajan opiskelemaan ja valmistumaan. Kai-
ken kaikkiaan taisin opiskella diplomi-insinöö-
riksi seitsemässä vuodessa, Svensberg kertoo.
Noin kymmenen Patrian-vuoden jälkeen
Svensberg ehti olla hieman alle kaksi vuotta tans-
kalaisen Systematicin palveluksessa ennen siirty-
mistään Sandvikille kuukausi sitten. Nykyisessä
työssään Svensberg vastaa kaivosautomaatiojär-
jestelmätuotteiden toimituksista ja vetää omaa
projektipäällikkötiimiään.
Tietotekniikka-alalle ilman elinikäistä kokemusta
Pekka Laukkanen kertoo keksineensä varsin
myöhään, mihin päin elämässään lähtisi. Vielä
lukioikäisenä jääkiekko täytti ajan ja ajatukset,
ja ylioppilaskirjoitusten jälkeenkin teknisen alan
vaihtoehtona oli lääketieteen opinnot.
- Kun lääketieteellisen ovet eivät auenneet
heti, totesin, että eiköhän tämän pitänyt näin
mennäkin. Pääsin TTKK:lle opiskelemaan ja siitä
se sitten lähti. Aloitin sähkötekniikan tiedekun-
nassa, mutta vaihdoin kahden vuoden jälkeen
tietotekniikan puolelle ohjelmistotekniikan pa-
riin. Mielestäni olen hyvä esimerkki siitä, että it-
alalle voi päästä ja sillä myös edetä ilman, että
olisi ikänsä näprännyt tietokoneiden kanssa. Mi-
nulle sähköposti ja internet olivat melko yhden-
tekeviä vielä lukiossakin, Laukkanen kertoo.
Laukkasen elämässä sattuma ja intuitio ovat-
kin olleet suunnittelua merkittävämpiä voimia.
Tampereelta tie vei tyttöystävän perässä muu-
tamaksi vuodeksi takaisin synnyinkaupunkiin
Jyväskylään it-alan töihin. Samalla Laukkanen
kirjoitti diplomityönsä ja suoritti kauppatieteen
maisterin tutkinnon Jyväskylän yliopistossa.
Nykyisessä työssään Descom Oy:n Site Ma-
nagerina Tampereella Laukkanen on viihtynyt
reilun vuoden. Descom tarjoaa asiakkailleen
markkinoinnin ja myynnin sähköisiä kanavia
kuten verkkokauppasovelluksia sekä sähköisiä
työympäristöjä.
- Minulla oli ilo päästä organisoimaan kontto-
rimme avaamista ja yrityksen toiminnan käyn-
nistämistä Tampereella. Nyt kun konttorilla asiat
etenevät omalla painollaan, voin keskittyä oman
tiimini vetämiseen.
Poikkitieteellisyys kannattaaOmiin opintoihinsa Laukkanen ja Svensberg ovat
pääsääntöisesti tyytyväisiä, eikä jälkiviisaudelle
jää juuri tilaa. Molemmat kannustavat hankki-
maan kaupallisen alan osaamista itselleen so-
pivalla tavalla. Laukkanen on iloinen kauppa-
tieteen tutkinnostaan, mutta Svensberg kokee
ainakin toistaiseksi pärjänneensä teollisuusta-
louden sivuaineopinnoilla.
TYYLI ON VAPAA
392/2011
”Työssäkäynti ohjasi opintojani oikeaan suuntaan.”
Ville Svensberg
21 v
aloittaa
sähköteknii-
kan fuksina
TTKK:lla
Ville
syntyy
12 v
haaveilee
arkkitehdin
ammatista
19 v
kirjoittaa
ylioppilaaksi
20 v
armeijassa
Ilmasotakou-
lussa. Miettii
lentäjän uraa
Ilmavoimissa,
mutta päättää
lähteä teknii-
kan pariin.
1977 22 v
yli kymme-
nen vuoden
ura Patri-
alla alkaa
kesätyöstä
elektroniik-
kasuunnitte-
lijana
27 v
DI:n paperit
TTY:lta
30 v
naimisiin
Sannan
kanssa
31 v
omakotitalo
valmistuu
vuoden
kestäneen
urakan
päätteeksi
Lempäälään
34 v
aloittaa
uudessa
työssään
lokakuussa ja
odottaa per-
heenlisäystä
syntyväksi
marraskuussa
kiinni ja onnellinen pitää olla.
- Ainakin minulla on tähän asti työn ja va-
paa-ajan suhde pysynyt tasapainossa. Toki on
selvää, että välillä on tiukempia jaksoja töissä,
mutta sitten pitää vain pitää vapaata ja huilata.
Itse olen onnellinen, kun koen tekeväni tärkeää
ja merkityksellistä työtä, eikä kiirekään silloin
tunnu ahdistavalta, Svensberg sanoo.
Laukkanen luottaa tässäkin tunteeseen.
- Usein ura on nytkähtänyt eteenpäin, kun
on ollut sellainen olo että pitää lähteä jatkamaan
matkaa. Juuri nyt on kyllä sellainen hetki, että
pitää vain nauttia arjesta ja nykyhetkestä.
Ruuhkaisista vuosistaan huolimatta Pekka
Laukkanen ja Ville Svensberg elävät nytku-elä-
mää.
Miehet kannustavat myös niin sanottujen
pehmeiden asioiden pariin.
- Jokainen tulee pitämään esityksiä, neuvot-
telemaan, sopimaan asioista. Sosiaaliset taidot
ja kyky viestiä ovat merkittäviä taitoja nykyajan
työelämässä ja niitä kannattaa opetella, Svens-
berg kannustaa.
- Harvoin ongelmat johtuvat siitä, että joku
ei osaa esimerkiksi ohjelmointikieltä riittävän
hyvin. Tiimityön ja ihmisten kohtaamisen osaa-
minen ovat monesti menestyksen taustalla,
Laukkanen lisää.
Onni on omissa käsissäErilaisesta etenemistyylistään huolimatta Lauk-
kasen ja Svensbergin asenteessa ja näkemyksissä
on paljon samaa. Esimerkiksi (työ)elämää he tar-
kastelevat samalla tavalla: jaksaminen on itsestä
40 2/2011
Lähettäjä: Jani LaamanenOpiskelee: Puunjalostustekniikkaa Aalto-yliopistossa, tietotekniikkaa Tomskin teknillisessä yliopistossa.Asuinpaikka: Tomsk, Venäjä
Aihe: Terveisiä SiperiastaMiksi päätit lähteä Venäjälle opiskelemaan?Pienestä pitäen minua on kiehtonut Venäjä. Opiskeltuani kieltä kaksi vuotta TKK:lla tulin siihen tulokseen, että tarvit-sen tehokkaan intensiivikurssin, mikä tarkoitti vaihtovuotta Venäjällä. Opiskelen puunjalostustekniikkaa ja Venäjä on raaka-aineiden ja markkinoiden puolesta alan tulevaisuu-den kasvualueita. Siksi kesätöiden jälkeen elokuun puolessa välissä matkustinkin Moskovan kautta tänne Tomskiin.Miten opintosi sujuvat Venäjällä? Tällä hetkellä opiskelen vielä pääasiassa englannin kielellä.
Opinnot ovat todella käytännönläheisiä ja lähes puolella kursseistani olen yksityisopetuksessa. Yliopisto järjestää kurssit opintosopimuksen mukaan, vaikka vaihto-opiske-lijoita ei olisi ryhmään useampia kuin yksi. Kevätlukukau-della tarkoitukseni on siirtyä Venäjänkielisille kursseille ja opiskella venäjän historiaa, kulttuuria ja kaupallisia aineita yhdessä venäläisten opiskelijoiden kanssa.Miten olet viihtynyt Venäjällä?Suurin viihtyvyyteen vaikuttava tekijä on venäläinen vie-
raanvaraisuus ja kulttuuri. Apua saa aina, kun vain pyytää ja kylään olet aina tervetullut. Olen todella onnellinen, että valitsin vuodenpituisen vaihdon, sillä ainakaan vielä ei ole todellakaan tullut koti-ikävä!
Mihin on ollut vaikeinta sopeutua?Ruoka: raaka-aineiden laatu on pääosin kaupoissa heikkoa. Kun haluan tehdä hyvää ruokaa tai syödä hedelmiä, on aina käytävä suurimmissa ruokakaupoissa. Myös kulkutiet ovat olleet erittäin hankalia; olen meinannut taittaa nilkkani jo useampaan otteeseen kävelyteillä oleviin kuoppiin ja monttuihin, Suomessa kun ei kuopista tarvitse huolehtia.Mikä on ollut hauskinta vaihto-opiskelussa?
Uusi ympäristö ja erilaisuus ovat sekä nautinto että välillä hermoja koitteleva asia Venäjällä. Uudet ystävät ja kielen käytännönharjoittelu tuovat myös todella paljon iloa elä-mään! Ennen tänne tuloa en juuri saanut sanoja saati lau-seita muodostettua. Täällä on ollut mukava huomata kie-litaidon kehittyminen jo nyt syksyn aikana.Onko mikään yllättänyt?Vaikka luulin tietäväni miten suuri maa Venäjä on, sen
koko yllätti ja yllättää minua yhä. Täällä olemme todella kaukana Euroopasta, minkä lisäksi matka naapurikaupun-kiinkin on 10 tuntia junalla. Ilokseni olen löytänyt useita suomalaisia tuotteita myös tältä puolelta Uralia.
Kenestä haluaisit lukea tällä palstalla? Vinkkaa toimitusta: [email protected]
SUOSIKIT / INSINÖÖRIMME MAAILMALLA
TECHWOMENinspiroi huipulle
www.techwomen.fi
Tyttöjen tehokurssi innosti koodaukseen
Tuula Teeri haluaa nais-näkökulmaa tekniikkaan40
43 Outokummulla arvostetaan osaamista
Tasa-arvoinen Accenture joustaa46
47
432/2011
TEKNIIKAN NÄKÖALAPAIKALLA, Aalto-yliopis-
ton rehtorina, työskentelevä Tuula Teeri ei ol-
lut nuorena kovinkaan kiinnostunut tekniikasta.
Opiskellessaan Helsingin yliopistossa luonnon-
tieteitä ja biotekniikkaa Teeri piti insinööritie-
teinä vaikeina eikä perehtynyt niihin sen tar-
kemmin.
Myöhemmin omaa molekyyligenetiikan tut-
kimusta tehdessään Teeri huomasi, että teknii-
kasta voisi löytyä ratkaisuja myös oman alan tut-
kimuskysymyksiin.
- Minulla oli tutkimuksessani tavoitteita, joita
halusin saavuttaa, enkä päässyt niihin ilman tek-
niikkaa, Teeri kertoo.
Tuula Teeri päätti opetella ennakkoluulois-
taan huolimatta tekniikkaa, ja huomasi, ettei se
ollutkaan niin vaikeaa kuin hän oli kuvitellut.
Samoja kokemuksia on muillakin naisilla, joista
moni on tehnyt innovaatioita tekniikan alalla.
- Täytyy olla motivaatio tutustua tekniikkaan.
Tekniikan alaa heijastavat usein vanhat ennak-
koluulot ja asenteet ja siksi ilman vahvaa syytä
naiset eivät useinkaan lähde kokeilemaan tek-
niikkaa, Teeri sanoo.
Kokeiluista saattaisi syntyä innovaatioita ja
laitteita, jotka on suunniteltu muista poikkea-
vasti. Teeri mainitsee esimerkkinä muotoilija
Maija Itkosen, joka kehitti PowerKiss-lataus-
laitteen.
- Jos naisia ei tule tekniikan alalle, mene-
tämme lahjakkuuspotentiaalia. Näen ihan sel-
västi, että monilla naisilla on paljon annettavaa
tekniikalle. Jos menetämme puolen populaa-
tion näkemyksen, se on menetys yhteiskun-
nalle, Teeri toteaa.
Naisilla on usein erilainen näkemys teknii-
kasta ja sen toimivuudesta kuin miehillä. Usein
juuri teknologian käytettävyyteen ja käyttäjä-
lähtöisyyteen naisilla on paljon annettavaa. Eri-
laisten näkökulmien saaminen aiheeseen kuin
aiheeseen on aina hyödyllistä; ne täydentävät
toisiaan, jolloin lopputulos kokonaisuutena pa-
ranee.
- On syy sitten geeneissä tai on se opittua, nai-
sia kiinnostaa ihmisten kanssa työskentely. Tätä
ihmisnäkökulmaa voisi hyödyntää myös teknii-
kassa. En tiedä, kuinka monta naista Applella on
ollut töissä, mutta heidän tuotteensa ovat onnis-
tuneita käyttäjälähtöisyydessään, joten jossakin
on ymmärrys ollut, Teeri naurahtaa.
Eniten Teeriä harmittaa niiden naisten puo-
lesta, jotka menettävät mielenkiintoisen uran
tekniikan jättäessään.
- On menetys myös naisille itselleen, jos he
jo lähtökohtaisesti sulkevat pois tämän mielen-
kiintoisen alan tehdessään uravalintojaan.
Fysiikkaa jo esikouluun?Usein tyttöjen kiinnostus tekniikkaan häviää
jo kouluiässä. Teerin mukaan kynnys teknii-
>>
”TASA-ARVON
TOTEUTTAMISEEN
TARVITAAN
OSAAMISTA.”
Aalto-yliopiston rehtori Tuula Teeri kiinnostui insinööritieteistä vasta kun
hän huomasi tekniikan mahdollistavan omien ideoidensa toteuttamisen.
Teksti: Päivi Piispa // Kuvat: Aalto-yliopisto, Janne Lehtinen
NAIS-NÄKÖKULMA TEKNIIKKAAN
44 2/2011
kan opetuksessa pitäisi ylittää jo varhain - lu-
kiossa matematiikasta ja fysiikasta kiinnostu-
minen on aivan liian myöhäistä.
- Jo esikoulussa pitäisi näyttää, että tekniik-
kaan kaikki voivat osallistua, Teeri sanoo.
Yliopistotasolla Aallossa pyritään kannusta-
maan opiskelijoita ottamaan sivuaineita muilta
aloilta. Teeri haluaa pieniä, purtavankokoisia pa-
ketteja, joiden avulla muotoilijat ja taloustietei-
lijät voivat tutustua tekniikkaan ja innostua. Sa-
malla voitaisiin kumota vanhoja asenteita.
- Tekniikkaa pidetään usein teollisuuden his-
toriasta johtuen saastuttavana ja huonona. Tek-
niikka ja sen tutkimus voivat kuitenkin ratkaista
sen, miten saamme lisää hyvinvointia ilman
maailman saastuttamista. Jos näistä tekniikan
tuomista mahdollisuuksista parantaa maailmaa
kerrottaisiin enemmän, uskon naisten innostu-
van tekniikasta yhä useammin, Teeri sanoo.
Usein tekniikasta ei tarvitse ymmärtää kuin
se, miten sitä voi hyödyntää - se riittää motivaa-
tion löytämiseen.
- Perusperiaatteet ja keskustelukyky teknii-
kan alan asioista riittää. Tekniikkaa voi opis-
kella ja tehdä työkseen niin monella eri tasolla,
Teeri toteaa.
Yliopistotasolla Teeri uskoo esikuvien voi-
maan: Aalto-yliopistonkin täytyy ottaa huo-
mioon molempien sukupuolten näkyminen.
Yliopistossa kehitetään jatkuvasti osaamista
sen suhteen, että valintaprosessit olisivat täy-
sin sukupuolineutraalit esimerkiksi professo-
reita valittaessa.
- Se on osaamisasia. Usein näkee, että valinta-
komitealla on hyvä tahto olla diskriminoimatta
ketään, mutta aina edes omassa käytöksessään ei
kuitenkaan huomata puutteita. Tarvitaan osaa-
misen kehittämistä siihen, että esimerkiksi pro-
fessorien valinnat tehdään neutraalisti ja ne har-
vat naiset saisi innostettua työhön, Teeri kertoo.
Vain roolijaon viilaamistaTeeri ei ole koskaan kokenut urallaan niin kut-
suttua lasikattoa. Hänen mielestään tekniikan
alalla asiantuntemus ratkaisee - täytyy olla in-
tohimoa työn tekemiseen sekä sisua ja kärsiväl-
lisyyttä oman osaamisen rakentamiseen. Se on
mahdollista, jos on motivaatiota.
- Naisten uran etenemisen esteet ovat jossain
muualla kuin työpaikalla. Tasa-arvoisessa yhteis-
kunnassa naiset ja miehet kantavat yhtä suuren
vastuun kotona olevista asioista, jotta myös nai-
set voivat luoda uraa. Tämä muuttuu pikku hil-
jaa, eikä naiseus ole mikään este - kyse on vain
roolijaon viilaamisesta, Teeri toteaa.
Oman uransa käännekohtina Teeri pitää paitsi
Aalto-yliopiston rehtorin työtä myös sitä edel-
tänyttä pestiä Tukholmassa teknillisen yliopis-
ton vararehtorina.
- En pelännyt vahvasti tekniikkapainottei-
sia aloja. Asiantuntijoiden kanssa keskustelemi-
HÄN: TUULA TEERIAalto-yl iopiston rehtor i
ALKUPERÄISELTÄ AMMATILTAAN
molekyyligeneetikko, joka on erikois-
tunut kasviperäisten biomateriaalien
kehittämiseen.
TOIMINUT professorina ja varareh-
torina Tukholman Kungliga Tekniska
Högskolanissa.
TYÖSKENNELLYT myös tutkijana
VTT:llä ja yritysmaailmassa ulkomailla.
Toimii eurooppalaisen teknologia-alan
naisverkoston ECWT:n neuvonantajana.
KERTOO TEKNIIKASTA ALANA:
”Menestyminen tekniikan alalla on
mahdollista, jos on motivaatiota, sisua
ja kärsivällisyyttä oman osaamisen
rakentamiseen.”
”ON MENETYS
NAISILLE, JOS HE
EIVÄT VALITSE
TÄTÄ MIELEN-
KIINTOISTA ALAA.”
European Centre for Women and Techno-
logy (ECWT) on järjestö, jonka tavoitteena
on nostaa naisten osuutta tekniikan alalla.
Suomessa toiminta on alkamassa – avajaiset pi-
detään TalentIT-messuilla 3.11.2011.
Toimintaa Suomessa koordinoi Aalto-yli-
opisto ja sen projektipäällikkö Pirjo Putila.
Tarkoituksena on saada mukaan toimintaan
yrityksiä, järjestöjä, oppilaitoksia ja yksityis-
henkilöitä, jotka haluavat tukea ja kannustaa
tyttöjä ja naisia tekniikan aloille sekä edis-
tää naisten urakehitystä ja yrittäjyyttä teknii-
kan aloilla.
- Parhaillaan etsimme verkostossa uusia
jäseniä, jotta toiminta voi pyörähtää kunnolla
käyntiin, Putila kertoo.
Tarkoituksena on saada aikaan käytän-
nön toimintaa jäsenten omille lähialueilleen.
Käytännön keinoja tyttöjen kannustamiseksi
tekniikan alalle ovat esimerkiksi kouluihin
järjestettävät vierailut. ECWT tuo myös jäsen-
tensä käyttöön tietoa parhaista käytännöistä
Euroopassa ja mahdollisuuden verkostoitua.
- On monia syitä, miksi tätä toimintaa
kannattaa tukea. Tekniikan aloilla työskente-
lee edelleen vain vähän naisia. On olemassa
myös tutkimuksia, joiden mukaan yritysten
tuottavuus on parempi, kun niissä on naisia
myös johtavalla tasolla, Putila sanoo.
http://fi .womenandtechnology.eu/
Liity mukaan naisten teknologiaverkostoon
nen on avain yhteistyöhön. Monialainen tausta
on antanut eväitä siihen, että pärjää alalla kuin
alalla. Uran käännekohdat ovat olleet eteen tul-
leita mahdollisuuksia, joihin on uskaltanut tart-
tua ja mennä eteenpäin, Teeri sanoo.
Tämänhetkisessä työssä kolmen yliopiston
yhdistyminen on edelleen haaste ja valtava mah-
dollisuus ja Teerin mielestä hauskinta.
- Suurin haaste on suurin mahdollisuus. Olen
innostunut innovaatioista ja siitä, voisiko tek-
niikka muuttua ihmisystävällisemmäksi, kun
tekniikan tekemiseen osallistuu esimerkiksi
muotoilun ammattilaisia, Teeri sanoo.
452/2011
”Koodaamisen opettelu on vähän kuin uuden kielen opettelua.”
ON SYYSKUINEN tiistaiaamu Finlandia-talolla. Olen tullut Rails-
Girls-tapahtumaan opettelemaan koodaamista. Jännittää, sillä
aikaisempi koodauskokemukseni on täysi nolla - sitä ei ole ollen-
kaan. En usko, että tietokoneella pelaaminen naapurinpoikien
kanssa 1990-luvulla lasketaan kovin korkealle näissä piireissä.
Sama tilanne vaikuttaa kuitenkin olevan monilla muillakin
tapahtumaan osallistuvilla naisilla, sillä aulassa käydään keskus-
teluja siitä, onko se tänään opeteltava koodauskieli Rails vai Ruby.
”Pakko oli tarkistaa illalla netistä, mitä Ruby on Rails tarkoit-
taa, että sain selitettyä miehelle, mitä menen te-
kemään”, Mai Tallgren naurahtaa.
Ruby on ohjelmointikieli, kun taas Rails on
ohjelmistokehys, jolla verkkosovelluksia voi-
daan tehdä. Railsia voi ajatella ikään kuin työ-
kalupakkina.
Teksti: Päivi Piispa // Kuvat: Tuuti Piippo
koodaukseenTyttöjen tehokurssi innosti
Millainen verkkosovellus saa-
daan aikaiseksi päivässä, kun
tekijänä on ryhmä koodauksesta
hyvin vähän ymmärtäviä naisia?
Kuuluuko tämä frontendiin vai backendiin? Hilkka Ylinä-rä (vas.) ja Charlotta Liukas pohtivat, mitä eri kirjainyh-distelmien takaa paljastuu.
46 2/2011
RAILSGIRLS-TAPAHTUMA puolestaan on naisille tarkoitettu yhden
päivän kestävä työpaja, jossa voi kokeilla verkkosovellusten kehit-
tämistä. Ensimmäinen RailsGirls järjestettiin Helsingissä syksyllä
2010, seuraava syyskuussa 2011. Tapahtuma laajeni lokakuussa myös
Singaporeen. Tapahtuman tavoitteena on tutustuttaa naisia verk-
kosovelluksiin ja koodaamiseen ja karistaa ennakkoluuloja it-alasta.
Päivä alkaakin heti tiukalla tekemisellä, kun alamme suunni-
tella ihan omaa verkkosovellustamme.
”Ensin tehdään, sitten käydään hieman läpi teoriaa”, RailsGirls-
tapahtuman kehittäjiin kuuluvat Linda Liukas ja Karri Saarinen
kertovat epätavallisesta lähestymistavasta.
Meidän Unicorn-ryhmämme saa ohjaajakseen Antti Akonnie-
men, ohjelmistokehitysyhtiö Kisko Labsin toimitusjohtajan. Parin
minuutin brainstormingin jälkeen idea syntyy: haluamme tehdä
sovelluksen, jonka avulla voimme kertoa muille, ottaako tänään
päähän vai hy-
myileekö elämä.
Päivittäisistä tun-
netiloista ker-
tova sovellus saa
t yö n i m e k s e e n
Mood-o-meter.
Meitä naurattaa.
Seuraavaksi mie-
timme, miltä sovellus
voisi näyttää ja millä
asteikoilla tunnetiloja
arvioitaisiin. Akon-
niemi joutuu jarrut-
telemaan ideoita eri
väreistä ja graafeista
- ensimmäisenä koo-
dauspäivänä on pa-
rasta pysyä suhteellisen simppelissä designissa.
Seuraavaksi Akonniemi näyttää, millaisilla koodinpätkillä halut-
tua tulosta pitäisi saada syntymään. Kahdeksan hengen ryhmämme
yrittää toistaa saman omilla läppäreillään. Akonniemi osoittautuu
huumorintajuiseksi ja kärsivälliseksi opettajaksi, kun hän käy selit-
tämässä meille jokaiselle vuorollaan, mitä tehtiin ja miksi.
Nopeasti käymme läpi komentoja ja ennen kuin huomaamme-
kaan, kirjoittamamme koodi tekee ihan oikeasti jotain selaimes-
samme. Olemme saaneet syntymään taulukon, johon voi syöttää
numeroilla oman tunnetilansa! Se ansaitsee pienimuotoisen tuule-
tuksen, vaikkei kyse kovin suuresta sovelluksesta olekaan.
Itse tipahdin jo jossain vaiheessa kärryiltä ja saman toistaminen
kotona olisi mahdotonta. Kuitenkin syntyy fi ilis siitä, ettei koodaa-
”Alalla työskentelee tosi hyviä tyyppejä – kaikki ovat supersosiaalisia.”
Aino Jaakkola neuvoo Laura Leponiemeä koodaustehtävässä.
www.railsforzombies.org – opettele Ruby on Rails
zombi-maailmassa.
Kokeile itseKokeile itse
472/2011
minen olekaan mitään niin vaikeaa, ettei siihen
uskaltaisi tarttua.
”Koodaaminen on vähän kuin uuden kielen
opettelua, ja siinähän me tytöt olemme yleensä
hyviä”, Liukas sanoo.
Okei, enhän minä opetellut sitä venäjääkään
yhdessä päivässä.
YKSIN JA PIMEÄSSÄ KOPISSA. Tämä on jostain
syystä mielikuva, joka koodaamiseen edelleen
liitetään: epäsosiaalista ja yksinäistä hommaa,
jossa vain istutaan koneen äärellä. Mistä mieli-
kuva johtuu, sitä en tiedä, sillä kaikki alalla työs-
kentelevät kertovat toinen toisensa perään, mi-
ten sosiaalista työtä koodaaminen on.
Suuri osa sovelluskehittäjän ajasta menee
idean kehittämiseen ja konseptin jalostamiseen
ennen kuin riviäkään koodia kannattaa kirjoittaa.
Saarinen sanoo nettisivujen olevan 95-prosent-
tisesti designia ja suunnittelua. Uskoisikohan?
Kysytään vielä Jessica Allenilta, joka on kut-
suttu RailsGirlsiin puhumaan. Hän työskentelee
San Franciscossa Engine Yard -yrityksessä verk-
koapplikaatioiden parissa ja kiinnostui koodaa-
misesta opiskeluaikana. Nyt vaaleanpunaiseen
neuletakkiin pukeutunut Allen pitää innostuneen
esitelmän ohjelmointikielen käytöstä ja nostaa
esimerkkinsä 1980-luvun musiikista, jota rakas-
taa. Kaikesta paistaa läpi tekemisen riemu.
”Olen aina ollut kiinnostunut tekemään itse
asioita: graafi sta suunnittelua, taidetta ja käsitöitä.
Koodaaminen oli minulle yksi tapa lisää tehdä itse
asioita ja jakaa niitä muiden kanssa”, Allen sanoo.
Allen kannustaa konkreettisesta tekemisestä
kiinnostuneita tyttöjä harkitsemaan it-alaa am-
mattina.
”Ala mahdollistaa mukavan elämäntavan: työ
on joustavaa ja saat oppia koko ajan uutta. Alalla
työskentelee tosi hienoja tyyppejä - kaikki ovat
supersosiaalisia”, Allen toteaa.
Sama kokemus nörteistä on myös RailsGirl-
siin osallistuvalla Hilkka Ylinärällä, joka työs-
kentelee farmasian ja musiikin parissa. Hänellä
on paljon ystäviä, jotka ovat koodaajia.
”Hyvät koodaajat tuntuvan olevan ihmisiä,
joille ei nouse tie koskaan pystyyn - heillä on aina
keinoja opetella uutta, selvittää ja tehdä itse. He
vaikuttavan olevan loputtoman pelottomia op-
pimaan uutta, mikä on hienoa”, Ylinärä sanoo.
PÄIVÄN LOPUSSA oma sovelluksemme ei ole lä-
heskään valmis. RailsGirls-tapahtuma on kui-
tenkin ollut hyvä ensikosketus koodaamiseen.
Sen jälkeen voi päättää, onko aikaa tai halua al-
kaa opetella koodaamista ihan oikeasti.
Miksi it-ala ei kiinnosta tyttöjä?VAIKKA jo peruskoulusta asti tyttöjen ja naisten arkeen kuuluvat Facebook,
Skype, chatit, älypuhelimet, kannettavat ja muu tieto- ja viestintäteknologia,
vain harva ajattelee tulevaisuudessa opiskelevansa tai työskentelevänsä it-alalla.
Teknologian parissa viihdytään ja sitä käytetään mielellään, mutta vain harva
haluaa rakentaa it-alan sovelluksia.
PITKÄÄN on uskottu, että syy on alan nörtti-imagossa, mutta tuoreen Teknolo-
giateollisuuden teettämän tutkimuksen mukaan kyse on hieman muusta. It-alaa
ei pidetä tarpeeksi ihmisläheisenä ja luovana, että se vetoaa tyttöihin. Tutkimuk-
sessa paljastui, että it-alan uskotaan sopivan naisille aivan yhtä hyvin kuin mie-
hille, mutta sitä ei pidetä kuitenkaan oman uran houkuttelevana vaihtoehtona.
KIINNOSTUKSEN vähyyttä voi selittää myös tiedon puute: tytöt eivät tunne it-
alan ammatteja tai työtehtäviä kovinkaan hyvin, koska alan työt eivät ole yhtä
konkreettisia kuin lääkärin, kosmetologin tai opettajan ammatit. Teknologia-
teollisuuden tutkimus kannustaakin nostamaan esille sen, että informaatiotekno-
logian avulla voidaan helpottaa ihmisten elämää. Tutkimukseen osallistuneista
it-alalla toimivista naisista suurin osa on kokenut naisena olemisen it-alalla tai
-ammattilaisena joko positiivisesti (”siitä on joskus jopa hyötyä”) tai neutraa-
listi (”en ole huomannut mitään eroa”).
TUTKIMUSTULOSTEN pohjalta Teknologiateollisuus aikoo käynnistää useita hank-
keita, joilla it-alaa ja ammatteja tehdään tytöille paremmin tunnetuksi. Yksi en-
simmäisistä hankkeista on kaksivuotinen RailsGirls-projekti, jossa tytöt opette-
levat tiimeissä sovellusten suunnittelua ja ohjelmointia.
”Koodaajat ovat loputtoman pelottomia oppimaan uutta.”
”Minulle tärkeintä on
tietää, mitä sovelluksia
voi tehdä ja kenen puo-
leen voin kääntyä”, Yli-
närä sanoo.
Ainakin osittain Rails-
Girls on siis saavuttanut
tavoitteensa. Linda Liukas
sanoo haluavansa naisten ymmärtävän, että netti
voi olla alusta omien ideoiden toteuttamiselle.
Nettiapplikaatiot eivät ole taikuutta tai mitään
mahdotonta, vaikka niiden toteuttaminen har-
joittelua vaatiikin. Jos ymmärtää, mitä netissä on
mahdollista tehdä, voi miettiä, millaisia ongel-
mia haluaisi itse ratkoa tai
millaisia palveluja haluaisi
itselleen tai kavereille ke-
hittää.
”Ei kaikkien pidä olla
koodaajia, eikä kannata
heti säikähtää, jos ei ym-
märrä jotain tiettyä käsi-
tettä. Aina voi ottaa selvää”, Liukas sanoo.
Moni on kuitenkin löytänyt innostuksen.
Anni Rautio kyselee Twitterissä jo jatkokurssin
perään, jotta sovellus saataisiin valmiiksi. Akon-
niemi lupaa auttaa. Joten watch out - mahtava
Mood-o-meter voi olla tuota pikaa käytössänne!
www.railsgirls.comwww.railsgirls.com
– käy kurkkaamassa, milloin seuraava
RailsGirls-tapahtuma järjestetään.
48 2/2011 ILMOITUS
HENRIETTA SUNDSTRÖMIN JA MINNA KERVISEN TYÖ ACCENTURELLA
ON JOUSTAVAA, VAIKKA PROJEKTEISSA TEHTÄVÄ TYÖ ON AJOITTAIN
INTENSIIVISTÄ.
Tasa-arvoinen Accenture joustaa
H E N R I E T TA
S U N D S T R Ö M
SAP-konsultti
Henrietta Sundströmin SAP-konsultin työ Ac-
centurella vie hänet suuriin teollisuusyrityksiin,
joissa otetaan SAP-liiketoiminnan ohjausjärjes-
telmiä käyttöön. Konsulttina hän toimii osana
tiimiä, joka rakentaa it-järjestelmän tukemaan
asiakkaan bisnestä.
- Täytyy tunnistaa yritysten bisnesprosessit ja
olla syvä ymmärrys siitä, mitä yritys tekee, Han-
kenilla opiskellut Sundström kertoo.
Accenturella tarjolla olevat työtehtävät ovat-
kin aina teknologian hyödyntämiseen ja liiketoi-
minnan tehostamiseen keskittyviä, vaikka kyse
on teknisistä asioista. Sundströmin tehtävänä on
ymmärtää asiakkaan toiveet ja kertoa ne eteen-
päin tiimille, jonka kokoonpano vaihtelee pro-
jektista toiseen. Uudet työntekijät pääsevät työs-
kentelemään kokeneempien kollegoiden, kuten
Senior Manager Minna Kervisen kanssa.
- Täällä saa vastuuta ja voi todistaa, mihin pys-
tyy. Saan tehdä töitä itsenäisesti, mutta työkave-
reiden apu on aina lähellä, Sundström kertoo.
Projekteissa tehtävä työ on vaihtelevan inten-
siivistä. Työ on haastavaa ja sen täytyy valmistua
ajallaan, mikä vaatii joskus joustoa työajoissa.
- Kuitenkin työ on joustavaa: projektien lop-
putulos on tärkeintä, ja on paljon erilaisia työka-
luja, jotka mahdollistavat jouston. Voin osallistua
kokouksiin vaikka kotoa käsin, kahden lapsen
äiti Kervinen sanoo.
Sundströmin mielestä Accenture on tasa-ar-
voinen yritys. Osaaminen ja asenne ovat tärkeim-
mät tekijät rekrytoinneissa ja uran etenemisessä.
Talon työntekijöistä reilu kolmasosa on naisia.
Accenturella toimii aktiivinen naisverkosto,
Women’s Network, jonka toiminta keskittyy työ-
tyytyväisyyden kasvattamiseen sekä osaamisen
ja urakehityksen tukemiseen. Verkosto järjestää
tapahtumia ja tukee verkottumista sekä Accen-
turen sisällä että ulkopuolella. Tänä vuonna edis-
tetään erityisesti mentorointia.
”Töitä saa tehdä itsenäisesti, mutta työkavereiden tuki on
aina lähellä.”
Accenture on globaali liikkeenjohdon, konsultoinnin, tie-
totekniikan ja ulkoistamisen palveluyritys.
Naisten urakehitystä Accenture tukee Women’s Network
-naisverkoston avulla. Globaali verkosto auttaa naisia eteen-
päin uralla, tukee työtyytyväisyyttä ja varmistaa tasa-ar-
von toteutumisen yrityksessä. Vapaaehtoistoimintaan pe-
rustuva verkosto järjestää muun muassa mentorointia ja
koulutuksia.
Lue lisää: www.accenture.fi /tyopaikat
http://www.accenture.com/us-en/company/people/
women/Pages/index.aspx
Teksti: Päivi Piispa // Kuva: Teemu Granström
M I N N A
K E R V I N E N
Senior Manager
TORNION TERÄSTEHDAS EI OLE SUURESTA KOOSTAAN HUOLIMATTA
KAAVOIHIN KANGISTUNUT JÄTTI, VAAN DIPLOMI-INSINÖÖRI ANNE KÄRKI
SAA TYÖSSÄÄN OTTAA ROHKEASTI ESILLE UUSIA NÄKÖKULMIA.
Outokummulla arvostetaan osaamista
ANNE KÄRKI
Käyttöinsinööri
Anne Kärki, 33, kiinnostui energia-alasta opis-
kellessaan Teknillisessä korkeakoulussa. Opinto-
opasta selatessa energia-ala pisti silmään mie-
lenkiintoisena tulevaisuuden alana.
- Sitä se on ollutkin - alan merkitys teräs-
teollisuudessa on vain kasvanut näiden yhdeksän
Outokummulla työskennellyn vuoden aikana,
Kärki sanoo.
Outokummun Tornion terästehtaalle Kärki
päätyi töihin kesätöiden ja diplomityön kautta.
Nykyään hän työskentelee käyttöinsinöörinä
terästehtaan energiaosastolla, jossa tuotetaan ja
jaetaan energiaa tehtaan käyttöön ja huolehdi-
taan tehtaan energiatehokkuudesta. Kärki ohjaa
osaston tuotannollista toimintaa - siis vastaa siitä,
että terästehtaan energiantuotanto pyörii. Hä-
nelle kuuluvat myös kehitysasiat ja hän toimii
25 työntekijän esimiehenä.
- Olen kokenut saaneeni koulutustani vas-
taavia, mielekkäitä ja haastavia tehtäviä. Outo-
kummulla annetaan vastuuta ja monenmoisia
mahdollisuuksia, Kärki sanoo.
Tornion terästehdas, jossa Kärki työskentelee,
on Outokummun suurin liiketoimintayksikkö ja
erittäin suuri energiankäyttäjä. Mielenkiintoi-
seksi Kärjen työn tekee myös se, että tehdas on
kansainvälisestikin ainutlaatuinen paikka olla
töissä: maailmassa ei ole juuri muita vastaavia
paikkoja, joissa näin paljon toimintoja olisi si-
joitettu samalle tehdasalueelle.
- Suuressakin yksikössä hommia tehdään
porukalla ja osastollamme vallitsee välitön ja
avoin ryhmähenki. Mukavat työkaverit tuovat
kiireisiin työpäiviin eloa.
Muita naisia Kärki kannustaa kouluttautu-
maan tekniikan eri aloille, sillä esimerkiksi ener-
giatekniikan koulutus mahdollistaa työskentelyn
terästeollisuudessa.
- Täällä on haasteita ja mielekkäitä työteh-
täviä, joissa osaajia arvostetaan.
”Olen kokenut saaneeni koulutustani vastaavia, mielekkäitä ja haastavia
tehtäviä.”
Outokumpu on yksi maailman johtavista ruostumattoman
teräksen tuottajista, jonka visiona on olla alan kiistaton
ykkönen. Useilla eri aloilla toimivat asiakkaamme ympäri
maailmaa käyttävät ruostumatonta terästämme ja palve-
lujamme. Ruostumaton teräs on sataprosenttisesti kierrä-
tettävä, erittäin luja ja pitkäikäinen materiaali, joka on kes-
tävän tulevaisuuden tärkeimpiä rakennusaineita.
Outokummun palveluksessa on noin 8 000 henkilöä yli
30 maassa. Etsimme ihmisiä, jotka eivät tyydy tavanomai-
seen, vaan jakavat innostuksensa ja määrätietoisen teke-
misen meiningin. Tule mukaan rakentamaan tulevaisuut-
ta kanssamme!
www.outokumpu.com
ILMOITUS
Teksti: Päivi Piispa // Kuva: Outokumpu, Heidi Vanhapiha
50 2/2011ILMOITUS
Taru Kruus, KTM, treasury controller
Tulin taloon vuonna 2007. Siirryin pankkimaailmasta insinöö-
rien keskelle ja olen viihtynyt erinomaisesti. Työni rahoituksen
asiantuntijana on itsenäistä. Sanelen hyvin pitkälti itse, miten teen
työtä, ja olen muokannutkin työstä erilaisen kuin mitä se oli taloon
tullessani. Isossa konsernissa on paljon mahdollisuuksia edetä
uralla tai vaihtaa tehtäviä.
Työssäni olen päivittäin yhteydessä rahoitukseen liittyvistä
asioista Metson yksiköihin, joita on yli 50 maassa. Pidän erityisesti
kansainvälisen työympäristön tuomista haasteista, koska pääsen
käyttämään ammatillisia taitojani ja osaamista aivan uudenlaisissa
tilanteissa. Se vaatii avointa lähestymistapaa, koska eri maissa ja eri
liiketoimintalinjoilla ihmiset toimivat eri tavoilla ja ymmärtävät
rahoitusasiatkin eri tavoin.
Osallistun parhaillaan, kuten kollegani Jussikin, johtajille tarkoi-
tettuun laajaan koulutusohjelmaan.
Olin aluksi mykistynyt johtamis-
koulutuksen tasosta - kyseessä on
leadership-taitoja kehittävä koulutus-
ohjelma, joka on todellakin huippu-
ammattilaisten toteuttama.
Ohjelma ei ole ainoa Metson
sisäinen koulutusohjelma, vaan niitä
on tarjolla paljon. Kaikille metsolaisille avointen koulutusten aihe-
alueet vaihtelevat kielikursseista ja eri kulttuurien tuntemuksesta
neuvottelutaitoihin, projektinhoitoon ja tuotekoulutuksiin.
Myös muiden organisaatioiden järjestämiin koulutuksiin osal-