T-121.2100 Käytettävyyden ja käyttöliittymien historiaa · Käytettävyys, käyttökonteksti(ISO 9241-11) ... Sketchpad was a unique program developed for the TX-2 computer, a

Marko Nieminen

T-121.2100

Käytettävyyden ja käyttöliittymien historiaa

http://www.soberit.hut.fi/T-121/T-121.2100

Marko Nieminen

Teknillinen korkeakoulu

Käytettävyys ja käyttöliittymät

Marko Nieminen

HCI – Human Computer Interaction

http://www.acm.org/sigchi/cdg/figure_1.gif

ACM SIGCHI Curricula for

Human-Computer Interaction

Marko Nieminen

ACM SIGCHI / HCI Curricula(ACM 1992, 1996)

� HCI – Human-Computer Interaction

� ACM – Association for Computing Machinery

� SIGCHI – Special Interest Group on Computer-Human Interaction

� http://www.acm.org

� http://www.acm.org/sigchi/cdg/index.html

Marko Nieminen

Käytettävyys, käyttökonteksti (ISO 9241-11)

Käyttäjä

Tehtävä

Laitteet ja

välineet

Ympäristö

Tavoitteet

Tuloksellisuus

Tehokkuus

TyytyväisyysKäyttö-

konteksti

Tuote Käytettävyydenmittarit

Vuoro-vaikutuksen

tulos

Aiotutlopputulokset

Käytettävyys

Marko Nieminen

Käytettävyyden mittaristoa

Järjestelmän

hyväksyttävyys

Sosiaalinen

hyväksyttävyys

Käytännöllinen

hyväksyttävyys

Hinta

Yhteen-

sopivuus

Luotettavuusjne...

Hyödyllisyys

Toiminnallinen hyöty

KäytettävyysHelppo oppia

Tehokas käyttää

Helppo muistaa

Vähän virheitä

Subjektiivisestimiellyttävä

Nielsen 1993

Marko Nieminen

Hyödyllisyys ja käytettävyys

Rasmussen & Goodstein 1988

Bottom-up

Empiirinen

arviointi

Luettavuus

ennen

toiminnallisuutta

Top-Down

Analyyttinen

arviointi

Toiminnallinen

oikeellisuus

ennen ergo-

nomisuutta

Järjestelmä Ihminen

Ihmisen ja työtehtävän

yhteensovittaminen

tarkoitus

toiminnallisuus

prosessi

muoto

tavoitteet,tarpeet

tiedonkäsittely

psykologisetmekanismit

fysiologia jaantropometria

Ergonomia

Marko Nieminen

Jo muinaiset kreikkalaiset...

� ... tunsivat tarpeen helpottaa ihmisen toimintaa kehittämällä tehokkaampia työvälineitä� Titaanien jälkeläinen Prometheus valikoi ja kehitteli kivityökaluja ja

teki kauhoja antilooppien luista

� Prometheus myös anasti Zeukselta tulen ja toi sen ihmisten keskuuteen helpottaen näin monia ihmisten askareita

� Myöhemmin (Roe & Meijer1990) tätä aihetta on käsitelty esim. ”toimintojenhelpottamisen” käsitteenavulla (”action facilitation”)

Marko Nieminen

Ergonomia� Käytettävyyden ja käyttöliittymäsuunnittelun taustalla on

fyysisten työvälineiden ”ihmis-sopivuuteen” liittyvähistoria

� Vuonna 1713 Bernardino Ramazinni (1633-1714) täydensi v. 1700 julkaisemaansa kirjoitusta "De Morbis Artificum” (työntekijöiden sairaudet) työperäisistävaivoista ja ongelmista

� Ergonomia-käsite määriteltiin 1850-luvulla (WojciechJastrzebowski 1857)

� 1900-luvun alussa oli edelleen tärkeää ihmisvoiman

käyttö� tieteellinen liikkeenjohto (F. W. Taylor; ”one best way”)

� liikkeiden optimointi (Frank and Lillian Gilbreth)

http://www.ergoweb.com/resources/faq/history.cfm

Marko Nieminen

Toinen maailmansota

� Tarve optimoida ihmisen toimintaa kriittisissäolosuhteissa

� havaittiin, että ihmisen toiminta voi heikentää teknisesti edistyneiden välineiden toimintaa ja hyötyä

� Aiheita� sopiva lihasvoiman käyttö laitteiden käytössä

� sydämen toiminta rasitustilanteissa

� ihmisen kokemus maksimitaakasta, jota voidaan nostaa, työntää tai vetää

� Lähtölaukaus teolliselle ihminen-kone rajapinnan/vuorovaikutuksen tutkimiselle

Marko Nieminen

Spitfire,ohjaamo

Marko Nieminen

Human Factors and Ergonomics

Ergonomics

� ”Industrial ergonomics”

� Physical aspects of the workplace

� Force required to lift

� Vibration

� Reaches

Human Factors / Cognitive Ergonomics

� human behavior and attributes

� decision making process

� organization design

� human perception

� relative to design

Marko Nieminen

Käyttöliittymä

Inhimillinen käyttäjä-osajärjestelmä

Tietokone/sovellus-osajärjestelmä

Järjestelmäntoiminnallisuus

liittymä/rajapinta(interface)

informaatio-virta

Käyttäjä

tulosteet(output)

syötteet(input)

Marko Nieminen

Perinteisesti

tietokoneiden

käyttöliittymä

suunniteltiin

asiantuntijakäyttäjille,

joita voitiin

kouluttaa tehtäviinsä

Asiantuntijan käyttöliittymä

http://www.cs.umd.edu/class/fall1999/cmsc434-0201/d-history/sld008.htm

Käyttöliittymien ideoijia ja tutkijoita

Marko Nieminen

Vannevar Bush - Hyperteksti v 1945

� Artikkeli ”As We May Think” (Lehdessä Atlantic Monthly) vuonna 1945 (http://www.theatlantic.com/unbound/flashbks/computer/bushf.htm)

� MEMEX-järjestelmä, johon käyttäjä voi tallettaa kaiken tietonsa: kirjat, kirjeet jne.

� dokumenttien välille oli mahdollista muodostaa linkkejä ja niitä oli mahdollisuus kommentoida

� perustui mikrofilmeihin, ei toteutunut

� Like Emerson's famous address of 1837 on "The American Scholar,"this paper by Dr. Bush calls for a new relationship between thinking man and the sum of our knowledge. --THE EDITOR

Marko Nieminen

MEMEX

� http://www.kerryr.net/pioneers/memex_pic.htm

� Life 1945

Marko Nieminen

J.C.R. Licklider 1960

� Joseph Carl Robnett Licklider, ”Lick”:”Man-computer symbiosis”

� http://www.memex.org/licklider.pdf

� ”The hope is that, in not too many years, human brains and computing machines will be coupled together very tightly and that the resulting partnership will think as no human brain has ever thought and process data in a way not approached by the information-handling machines we know today”

Marko Nieminen

J.C.R. Licklider(http://www.cs.umd.edu/class/fall1999/cmsc434-0201/d-history/tsld012.htm)

� Produced goals that are pre-requisite to “man-computer symbiosis”

� immediate goals: � time sharing of computers among many users

� electronic i/o for the display and communication of symbolic and pictorial information

� interactive real time system for information processing and programming

� large scale information storage and retrieval

� intermediate goals: � facilitation of human cooperation in the design & programming of large systems

� combined speech recognition, hand-printed character recognition & light-pen editing

� long term visions: � natural language understanding (syntax, semantics, pragmatics)

� speech recognition of arbitrary computer users

� heuristic programming

Marko Nieminen

Ivan Sutherland� Väitöskirja MITsta 1963:

� "Sketchpad: A Man-machine Graphical Communications System.”

� Ensimmäinen graafinen ja vuorovaikutteinen käyttöliittymä

http://www.sun.com/960710/feature3/sketchpad.html#sketch

Marko Nieminen

Sketchpad (Ivan Sutherland)

� Sketchpad was a unique program developed for the TX-2 computer, a unique computer in itself. In early 1960s, computers would run "batches" of jobs and were not interactive. The TX-2 was an "on-line" computer used to investigate the use of Surface Barrier transistors for digital circuits. It included a nine inch CRT and a lightpen which first gave Sutherland his idea.

� Sutherland imagined that one should be able to draw on the computer. Sketchpad was able to do just this, creating highly precise drawings. It also introduced important innovations such as memory structures to store objects and the ability to zoom inand out.

http://www.cc.gatech.edu/classes/cs6751_97_fall/projects/abowd_team/ivan/ivan.html

Marko Nieminen

Douglas Engelbart: NLShttp://www.eecs.mit.edu/AY95-96/events/bush/de.html

� 1962-1968 pioneered a hypermedia-groupware NLS (oNLine System)

� 1968 Fall Joint Computer Conference: world debut of the mouse, hypermedia, and on-screen video teleconferencing

� Augmentation Research Center: ”augmenting the knowledge worker”

� mouse (patented), document management, CSCW

� [video]

� http://sloan.stanford.edu/MouseSite/1968Demo.html

Marko Nieminen

Alan Kay: Dynabook

� Dynabook 1969: first graphical object-oriented personal portable computer; cardboard mock-up

� The idea of personal computing and the intimate laptop computer

� One of the founders of the Xerox Palo Alto Research Center

� Invention of the now ubiquitous overlapping-window interface and modern object-oriented programming

� After Xerox Chief Scientist of Atari

� From 1984 a Fellow at Apple Computer

http://www.eecs.mit.edu/AY95-96/events/bush/ak.html

Marko Nieminen

Käyttöliittymienkeskeistä tekniikkaa

� Työasemat ja henkilökohtaiset tietokoneet� 1970-luku: Xerox Alto, Altair, Apple, TV-pelit

� 1980-luku: Xerox Star, IBM, Macintosh

� 1990-luku: Windows, tehokkaat pelikonsolit

� Elektroniikka� ”Nappulat”: taskulaskimet ja digitaalikellot (70-luku)

� Vuorovaikutteiset laitteet: videot, radiot, televisiot

� Kommunikaatiotekniikka: kännykät, PDA-laitteet

� Konvergenssi l. tekniikoiden yhdistyminen� Missä menee tietokoneen ja kulutuselektroniikan raja enää?

Marko Nieminen

Graafiset käyttöliittymätKs. http://toastytech.com/guis/indexlinks.html

� Xerox Alto & Star� http://members.fortunecity.com/pcmuseum/alto.html

� Macintosh

� VisiOn - 1982

� OS/2� http://www.os2voice.org/VNL/past_issues/VNL0901H/vnewsf4.htm

� MS Windows

� Unix/Linux –X-käyttöliittymäympäristöt

Marko Nieminen

Xerox Star - 1980http://www.acypher.com/wwid/Chapters/05SmallStar.html

Marko Nieminen

VisiOn for PC (VisiCalc) - 1982http://members.fortunecity.com/pcmuseum/vision.htm

Marko Nieminen

IBM PC 1983?

Marko Nieminen

Macintosh 512 - 1984http://www.mac512.com/mac512.html

Marko Nieminen

GEM - 1985http://www.seasip.demon.co.uk/Gem/History/gem1.html

Marko Nieminen

AMIGA Workbench 1.0 – 1985 http://www.gregdonner.org/workbench/wb_10.html

Marko Nieminen

GEOS – 1986

GEOS, the Graphical Environment Operating System, was introduced by GeoWorks (then Berkeley Softworks)

back in 1986 as an integrated GUI interface for Commodore 8-bit computers (among others).

It features true point and click technology, with drag and drop access to file copying, printing, and deleting.

http://www.zimmers.net/geos/index.html

Marko Nieminen

Microsoft Windows 2.1 - 1988http://www.os2voice.org/VNL/past_issues/VNL0901H/vnewsf4.htm

Marko Nieminen

Early X Display on a Sun Workstationhttp://www.catb.org/~esr/writings/taouu/html/ch02s06.html

Marko Nieminen

IBM OS/2 2.1 – 1989 http://www.os2voice.org/VNL/past_issues/VNL0901H/vnewsf4.htm

Marko Nieminen

Tandy DeskMate 3.0 – 1990 http://www.nerddom.8m.com/deskmate.html