SUOMI ON SOIDEN JA METSIEN MAA (Kirjoita muistiinpanot vihkoosi)

SUOMI ON SOIDEN JA METSIEN MAA

(Kirjoita muistiinpanot vihkoosi)

Suomen metsät• Ilmasto ja maaperä määräävät kasvillisuuden.• Suomi on pääosin havumetsävyöhykettä.

– Kuivat kangasmetsät: pääpuulaji mänty, maalajit sora ja hiekka, ohut kangasturve

– Tuoreet kangasmetsät: pääpuulaji kuusi, maalajit moreeni, kangasturve

– Suurin osa metsistämme on sekametsiä.

• Lounais-Suomi kuuluu lehtimetsävyöhykkeeseen. – Rehevät lehdot, pääpuulajit jaloja lehtipuita, maalaji multa.

• Lapissa on tunturikoivuvyöhyke.

Metsämaan jakautuminen

Mänty on valtapuu kuivilla kankailla, rämeillä ja kallioisilla mäillä.

Soiden ryhmittely1) Kasvillisuuden mukaan:

a) neva (karu avosuo)

b) räme (pääpuulaji mänty)

c) korpi (metsäsuo, kuusta ja koivua)

2) Pinnanmuotojen mukaan:

a) keidassuot (Etelä- ja Keski-Suomessa)

b) aapasuot (yleisimpiä Pohjois-Suomessa)

c) palsasuot (vain Lapissa)

HUOM! PIIRRÄ VIHKOOSI TEEMAKARTTA, JOKA ESITTÄÄ SOIDEN ALUEELLISENJAKAANTUMISEN SUOMESSA

Soiden määrä Suomessa

Kuva 41A Suotyypit

Kuva 41B

Suotyypit pinnanmuotojen mukaan

Palsasoilla on jääsydämisiä mättäitä.

Aapasuon keskus on reunoja alempana.

Kohosoiden keskus on reunoja korkeammalla.

HUOM! PIIRRÄ VIHKOOSI KUVA:

* AAPASUOSTA

* KOHOSUOSTA

* PALSASUOSTA

Millä tavoin soita syntyy?

1. Merestä kohoavan maan soistuminen.2. Järven umpeenkasvu.3. Metsämaan soistuminen.

Metsämaan soistuminen

Aapasuo ja kohosuo

aapasuo

kohosuo

Palsasuo

• Kummun sisällä oleva jää kohottaa palsan ympäristöään korkeammalle.

• Kun palsa saa lämpöä halkeamista, jää sulaa ja kohouma vajoaa.

LUE LOPUKSI KIRJASTA METSIÄ JASOITA KÄSITTELEVÄ KAPPALE

JA TEE KAPPALEESEEN LIITTYVÄTTEHTÄVÄT VIHKOOSI