VARSINAINEN KEHITYSYHTEISTYÖ UM:n hallinnoimat määrärahat, joilla teh- dään esimerkiksi kahdenvälistä kehitys- yhteistyötä, tuetaan YK:n, kehityspankkien ja suomalaisten kansalaisjärjestöjen työtä sekä annetaan humanitaarista apua. MUUT KEHITYSYHTEISTYÖMENOT Arvio eri hallinnonalojen menoista, jotka lasketaan osaksi kehitysyhteistyö- tä: esimerkiksi osa pakolaisten vastaanottokustannuksista ja siviilikriisin- hallinnan menoista sekä Suomen osuus EU:n kehitysyhteistyöinstrumentin rahoituksesta. Sisältää myös arvion kehitysrahoitusyhtiö Finnfundin vuonna 2016 tekemistä kehitysyhteistyöksi laskettavista sijoituksista. Tilanne vuoden 2016 ensimmäisen lisätalousarvion ja valtiontalouden vuosien 2017–2020 kehyspäätöksen jälkeen. Avun bruttokansantulo- osuus on vuosina 2017-2020 arviolta 0,39 % 2016 2017 ARVIOLTA BKTL:STA 2018 2019 2020 2016 0,38 % 325 325 493 milj. € 493 528 532 564 587 326 342 337 342 MÄÄRÄRAHOJEN KEHITYS 2016–2020 (MILJ €) KEHITYSYHTEISTYÖMÄÄRÄRAHAT 818 MILJ. € 854 MILJ. € 874 MILJ. € 901 MILJ. € 929 MILJ. €
This document is posted to help you gain knowledge. Please leave a comment to let me know what you think about it! Share it to your friends and learn new things together.
Transcript
VARSINAINEN KEHITYSYHTEISTYÖUM:n hallinnoimat määrärahat, joilla tehdään esimerkiksi kahdenvälistä kehitysyhteistyötä, tuetaan YK:n, kehityspankkien ja suomalaisten kansalaisjärjestöjen työtä sekä annetaan humanitaarista apua.
MUUT KEHITYS YHTEIS TYÖMENOTArvio eri hallinnonalojen menoista, jotka lasketaan osaksi kehitysyhteistyötä: esimerkiksi osa pakolaisten vastaanottokustannuksista ja siviilikriisinhallinnan menoista sekä Suomen osuus EU:n kehitysyhteistyöinstrumentin rahoituksesta. Sisältää myös arvion kehitys rahoitusyhtiö Finnfundin vuonna 2016 tekemistä kehitys yhteistyöksi laskettavista sijoituksista.
Tilanne vuoden 2016 ensimmäisen lisätalousarvion ja valtiontalouden vuosien 2017–2020 kehyspäätöksen jälkeen. Avun bruttokansantuloosuus on vuosina 20172020 arviolta 0,39 %
2016 2017
ARVIOLTA
BKTL:STA
2018 2019 2020
2016
0,38 %
325325
493 milj. €
493 528 532 564 587
326 342 337 342
MÄÄRÄRAHOJEN KEHITYS 2016–2020 (MILJ €)
KEHITYSYHTEIS TYÖ MÄÄRÄRAHAT
818 MILJ. €
854 MILJ. €
874 MILJ. €
901 MILJ. €
929 MILJ. €
KEHITYSYHTEIS TYÖ MÄÄRÄRAHAT 2016
SUOMEN OSUUS EU:N KEHITYSYHTEISTYÖSTÄ
Työtä tuetaan sekä varsinaisen kehitysyhteistyön että muun
kehitysavun määrärahoista
155 milj. €
96
1635
76
135 MAA JA ALUEKOHTAINEN KEHITYSYHTEISTYÖSuomella on kumppanimaita, joissa tuetaan Suomen ja kehitysmaan hallituksen välisiä ohjelmia ja hankkeita sekä muiden toimijoiden työtä maassa tai alueella. Toimijoita voivat olla esimerkiksi kehitysrahoituslaitokset, YKjärjestöt, tutkimuslaitokset tai yritykset.
119 MONENKESKINEN KEHITYSYHTEISTYÖMaailmanpankki ja Afrikan kehityspankki ovat keskeisiä kehitysmaiden infrastruktuurin ja talouksien kehittämisessä. YKjärjestöistä Suomi tukee erityisesti lastenrahastoUnicefia,väestörahastoUNFPAa ja tasaarvojärjestö UN Womenia.
70 HUMANITAARINEN APUHumanitaarisen avun tarve on viime vuosina moninkertaistunut muun muassa Syyrian, IrakinjaEtelä-Sudaninkonfliktienvuoksi.
65 KANSALAISJÄRJESTÖJEN KEHITYSYHTEISTYÖYli 80 % tuesta kanavoituu ammattimaisesti toimivien järjestöjen, kuten Kirkon ulkomaanavun, WWF:n ja Ammattiliittojen solidaarisuuskeskus SASKin, monivuotisille kehitysyhteistyöohjelmille.
36 MAITTAIN KOHDENTAMATON KEHITYSYHTEISTYÖ Suomi tukee esimerkiksi kehitysmaiden mahdollisuuksia käydä ulkomaankauppaa tai kasvattaa omia verotulojaan.
14 MUU VARSINAINEN KEHITYS YHTEISTYÖ YHTEENSÄ Muun muassa kehitysyhteistyön suunnittelu, evaluointi, sisäinen tarkastus sekä korkotuki.
PAKOLAISTEN VASTAANOTTOKULUT
Arvio kehitysavuksi laskettavista, ensimmäisen vuoden aikana