Suomen ainutlaatuinen työeläkemalli Euroopassa Hallinnon koulutus 12.9.2019 Janne Pelkonen erityisasiantuntija Twitter: @JiiPelkonen
Suomen ainutlaatuinen työeläkemalli
Euroopassa
Hallinnon koulutus 12.9.2019
Janne PelkonenerityisasiantuntijaTwitter: @JiiPelkonen
1. EU-oikeudellinen asema
2. Eläkepolitiikka EU:ssa
3. Eläkejärjestelmän kestävyys ja riittävyys
vertailussa
11.9.20192
1. EU-oikeudellinen asema
11.9.20193
Eläkkeiden näkökulmasta tärkeät EU:n perusarvot
ja -oikeudet
4
Perusoikeuskirja
• tasa-arvo, syrjimättömyys, vanhuus, etc.
Perusvapaudet
• sisämarkkinoiden toimivuus
• työvoiman liikkuvuus
Sosiaalinen ulottuvuus
• riittävä sosiaalinen suojelu,köyhyyden ehkäiseminen
• korkea työllisyys
Kestävä julkisen talouden pito
• talous- ja työllisyyspolitiikoiden koordinointi
EU on sosiaalinen
markkinatalous
Millaisia eri eläketyyppejä EU:ssa on?
5
Pilari III
Lisäeläkkeet
• Yksityinen
eläkesäästäminen
• Vapaaehtoinen
Pilari II
Työsuhteen kautta
kertyvät eläkkeet
• Perustuu
työmarkkina-
sopimukseen
• Pakollinen tai
vapaaehtoinen
• Yksityisesti
hallinnoitu
Pilari I
Sosiaaliturva
• Lakisääteinen sosiaaliturva
• Pakollinen
• Kollektiivinen riskienjako
• Rahoitettuveroilla tai maksuilla
• Suomen työeläke.
Eläkkeitä voidaan tarkastella yksinkertaistaen nk.
pilarijaon avulla. Useimmissa maissa eläketurva on
sekoitus eri pilareihin kuuluvista osista.
II- ja III-pilarien eläketoimijoilla on enemmänEU-tason sääntelyä/valvontaa
sekä myös sisämarkkinat
11.9.20196
Miksi suomalainen järjestelmä on ainutlaatuinen?
Suomen työeläkejärjestelmä
• Vahva lakisääteinen ansioturva, etuusperusteinen, kattava, tasa-arvoinen, edistää työvoiman liikkuvuutta
• Osittain rahastoiva, kollektiivinen vastuu
• Suomi on ”hybridimalli”
Työeläkevakuuttajat
• Yhdistelmä kilpailua ja sosiaalivakuutusta yks. sekt.
• Sijoitusriskiä osin vakuuttajien ”yhteisillä hartioilla”
• Konkurssiyhteisvastuu
• Toimineet kansallisen, laadukkaan ja riskiperusteisen vakavaraisuussääntelyn alaisina yli 20 vuotta
7
Työeläke ei kuulu EU:n sisämarkkinoilla kilpailtavien
vakuutusmuotojen piiriin, vaikka toimeenpano on
osittain yksityistä
11.9.20198
EY-liittymissopimuksen (1994) ehdot yksityisalojen
työeläkevakuuttajille
9
• TEL-toiminta eriytetään muusta vakuutustoiminnasta.
Vain eläketoiminta on sallittua
• Jäsenvaltioiden vakuutusyhtiöt voivat toimia Suomessa, mutta samoin edellytyksin kuin kotimaiset toimijat.
Syrjimättömyys
Mitä vakiintunut käytäntö mahdollistaa
• Työeläketoiminnan Suomessa, kotimaan säännöillä ja valvonnassa
• Kollektiivisen riskien jakamisen
• Sijoitustoiminnan riskien ja potentiaalisten tuottojen kansallisen
määrittelyn
• Työeläkerahastoinnin tilastoinnin julkiseen talouteen
• Työmarkkinaosapuolten rooli työeläkeyhtiöiden hallinnossa
10
Mitä muuta oikeudellisen aseman ”palomuuriin”
sisältyy?
• Liittymissopimuksen kirjaus koskee erotusta muusta
vakuutusalasta.
• EY-liittymissopimuksen jälkeen vastaava rajaus on liitetty SII:een
→ huom. EU:n vapaakauppasopimukset.
• Sosiaaliturvan koordinaatioasetus (perusasetus 883/2004,
987/2009) rajaa pois II-pilarin eläkkeiden regulaatiosta ja
valvonnasta.
• Työeläkelaitosten luokitus kt-tilipidossa sosiaaliturvarahastoihin
(EKT2010, S. 1314) juontuu Eurostatin päätökseen v. 1997 →
makrovakausvalvonnan kehittyminen?
11
Mitkä ovat tärkeimpiä
tulevaisuuden haasteita
eläkkeissä?
1
13
2. Eläkepolitiikka EU:ssa
11.9.2019
Eläkeuudistusten ajurit ja hidasteet
maailmalla• Väestön ikääntyminen
– Huoltosuhteen heikkeneminen ja työikäisen väestön määrän lasku.
– Eliniän pidentyminen. Työn ja eläkeajan suhde.
• Finanssimarkkinat ja ”ultramatalien korkojen aika”
– Erilaisten eläketoimijoiden riskinottokyky sijoituksissa vaihtelee.
– Vakavaraisuuden mittaaminen ja turvaavuustaso.
• Poliittinen epävakaus ja heikot instituutiot
– Tarve rahoittaa julkisia menoja sekä vaalilupauksia.
– Alentunut päätöksenteko- ja uudistumiskyky → työmarkkinat.
• Työmarkkinoiden muutos ja ”uusi työ”
– ”Luovan tuhon” nopeutuminen?
– Uusvanhat työnteon muodot.
• Ilmastomuutos ja kestävän kasvun tavoitteet (voimistuva ajuri)
– Tulevaisuus ja sääntely?
Eläkemallien muutosreittejä (mukaillen ideaa
Kangas, Lundberg, Ploug 2010, Hacker 2004)
15
Etuusperusteinen I-pilarin eläke ei ole toistaiseksi häviämässä historian
hämäriin…
11.9.201916
Kestävyys
= rahoituksellisesti kestävät
eläkejärjestelmät
• Talouden näkökulma:
– Väestörakenteen muutos
– julkisen talouden
kustannukset
– rahastoimattomat
eläkevastuut
– Työmarkkinat (mm. eläkeikä)
Riittävyys
= riittävät eläke-etuudet
• Sosiaalinen näkökulma:
– turvattu vanhuuden
toimeentulo, eläkeköyhyyden
kitkeminen
– Sukupuolten eläkekuilu
– Itsensätyöllistäjät
– Työllisyys tulevien eläkkeiden
näkökulmasta
17
Mikä eläkkeissä kiinnostaa EU:ssa?
EU:n eläkepolitiikkaa: komissio
EU:n suuntana:
• jyvittää eläkkeet kaikkien
kolmen pilarin varaan
– Vastuiden jakaminen
• kehittämisen painopisteenä
lisäeläkkeet* Miksi?
– Käytäntö monissa EU-maissa,
linjassa vapaan kilpailun
periaatteen kanssa
– Julkisten talouksien huono
tilanne
• työuran ja eläkeajan terve
suhde, työurien pidentäminen
18* esim. valkoinen kirja eläkkeistä
Pilari III Lisäeläkkeet
Pilari II Työsuhteen
kautta
kertyvät
eläkkeet
Pilari I
Sosiaali-
turva
Lisäeläkkeet voivattäydentää lakisääteisiä eläkkeitä, mutta eivät
korvata niitä.
11.9.201919
• Eläkkeiden valkoinen paperi (2012) → lääke → lisäeläkkeiden edistäminen.
• EU-tason eläke-etujärjestöillä kaksijakoinen suhtautuminen:
a. mahdollisuus vahvistaa II-pilarin roolia
b. toisaalta sisältää myös lisäsääntelyä IORP-alalle?
c. miten suhtautua III-pilarin edistämiseen (PEPP)?
• Finanssiala näkee mahdollisuuden III-pilarin eläkkeiden edistämiseen.
• Komission eläkkeiden riittävyysraportti ja ikääntymisraportti tulkinnat (viimeisimmät 2018) jatkavat samalla linjalla…
• Sosiaalisen pilarin kehystys: haavoittuvat ryhmät työmarkkinoilla?
• HLEG raportti ulos vuonna 2019 → seuraavan komission eläkepolitiikka?
• Kuka muu puolustaa EU-tasolla vahvasti I-pilarin eläketurvaa?
Eläkepolitiikka EU:ssa: etujärjestöt
20
EU:n talouskoordinaation vaikutuspiiri
• Kokonaistaloudellinen ohjaus → velkakriisien ehkäisy.
• Vahvistettu ennaltaehkäiseviä ja korjaavia toimenpiteitä
• Suomi on viime vuosina ollut vaarassa rikkoa EMU-kriteerejä
– Rahastoinnin jäämällä keskeinen vaikutus alijäämätavoitteeseen.
• Vuosittain maakohtaisia suosituksia talouspolitiikan ohjausjaksossa.
– ”Selitä tai toteuta” –periaate.
• Ohjausjakson 2011-19 eläkesuositusten pääkategoriat:
– Elinajanodotteen ja eläkeiän yhteyden vahvistaminen (automatiikka)
– Varhaiseläkereittien vähentäminen
– Yleinen eläkeuudistusten agenda: I-pilari, II-pilari
– Miesten ja naisten eläkeikien harmonisointi
– (Ikääntyneiden työllisyysasteen parantaminen)
21
EMU:n syventyminen ja työeläkejärjestelmä
• Toimivalta eläkejärjestelmien designista ja uudistamisesta tulee säilyttää kansallisella tasolla.
• Riskienjaon lisääminen toisi paineita keskittää euromaiden päätöksentekoa unionitasolle sekä ohjata voimakkaammin rakenteellisia uudistuksia.
• Eläkelupaus ei ole suhdanneilmiö, vaan pitkän aikavälin yhteiskuntasopimus, mikä on rakennettu kansallisten instituutioiden pohjalle.
• Työeläkkeiden rahoitukseen korvamerkityt varat ja maksut tulee pitää mahdollisten suhdannetasaajien ulkopuolella.
• Menestyksekäs eläkesijoittamisen tarvitsee tuekseen myös vahvan ja toimivan euroalueen.
22
Miksi työeläkkeestä tulee päättää
Suomessa?2
24
3. Eläkejärjestelmän kestävyys ja riittävyys
11.9.2019
25
Mercerin MMGPI 2018 : Suomi on parhaiden
suoriutujien joukossa maailmassa
Lähde: Mercer 2018 ja ETK 2018
Julkiset eläkemenot
Euroopassa
2016-2070:
Isoja uudistuksia on
jo tehty, mutta…
26 Lähde: Adequacy report EU 2018
Mitä eläkkeet kokonaisuudessaan maksavat eri
EU-maissa (%/bkt): Suomi keskitasoa.
27 Lähde: Eläketurvakeskus 2016
Varautuminen EU-maissa: eläkevarat suhteessa
BKT:hen 2016, %
28
0 25 50 75 100 125 150 175 200 225 250 275 300
EL
HU
AT
FR
BE
SL
CZ
IT
DE
PL
SK
ES
EE
PT
LU
IE
CL
FI
US
UK
SE
CA
AU
CH
IS
DK
NL
NO
I pilari II pilari
Lähde: ETK 2017. Kansalliset lähteet; OECD Global Pension Statistics; Towers Watson Global Pension Assets Study.
FIN vuoden 2017 eläkeuudistus on ollut EU:ssa
malliesimerkki eliniän pidentymiseen sopeutumisessa
11.9.201929
Eläkeläisten köyhyysmittarit EU-28: Suomi
keskitasoa, mutta hyvin vähän aitoa puutetta
30 Lähde: Riittävyysraportti 2018:
Eläkeläisten köyhyysmittarit EU-28
31
Eläkkeen (65-74-v) suhde palkkaan (50-59-v)
EU-28: Suomi keskitasoa toistaiseksi
Lähde: Eläkkeiden riittävyysraportti 2018:
Eläkeläisten köyhyysmittarit EU-28
32
Sukupuolten kuilu eurooppalaisten eläkkeissä
on edelleen leveä
Lähde: Eläkkeiden riittävyysraportti 2018:
Eläkeläisten köyhyysmittarit EU-28
Nuoret joutuvat jatkamaan EU-maissa nykyistä
pidempään työssä, mikä sekään ei välttämättä riitä
nykyisen tasoisiin eläkkeisiin
11.9.201933
EU vs. Suomi eläkkeiden riittävyyden osalta
• Eläkeläiset ovat pärjänneet EU:ssa ”aika hyvin” verrattuna muihin.
• Työmarkkinoilla haavoittuvien ryhmien eläketurvan kattavuutta
pitää edistää.
• Työllisyyteen tulee kiinnittää huomiota. Sukupuolten eläkekuilu
pienemmäksi
• Suomi: Minimieläkkeiden tason nosto (takuueläke erityisesti)
tärkeintä, entä kannustinongelmat?
• Suomi: köyhyyskuilu” on matala. Entä palveluiden huomioiminen?
• Suomi: Suomi on pienten tuloerojen maa +65-vuotiaissa.
• Suomi: OVE saattaa muodostua ”ansaksi” pienituloisille?
34
Mikä on olennaista eläkkeiden
sosiaalisessa ja taloudellisessa kestävyydessä?
3
Päätökset omissa käsissä myös
tulevaisuudessa
• I-pilarin eläkkeet ovat vahvasti jäsenvaltioiden toimivallassa,
mutta talouskriisiin ajautuminen kasvattaa ulk. ohjausvoimaa.
• Lisäeläkkeiden edistäminen on EU:n eläkepolitiikkaa (komissio),
entä haavoittuvat ryhmät työmarkkinoilla?
• Suomen eläkedesign on uniikki EU:ssa.
• EY-liittymissopimuksen rajauksen kanssa (myös kauppasopimukset)
pitää olla tarkkana, vaikka asema on vakiintunut.
• Suomi pärjää varsin hyvin eri mittareilla kv-vertailussa
• Työmarkkinaosapuolten päätöksentekokyky eläkkeissä on
tähän asti ollut hyvä moniin verrokkimaihin nähden.
36
38 Lähde: Ageing report EU 2018
Työikäinen väestö laskussa…
Eläkemenojen ja –maksujen nykyarvoja
Suomessa ja EU-maissa
39 Lähde: Suomen Pankki 2018