Suomalaisen hevosen vaikutus meihin – näkökulmana historia ja kulttuuri. Auli Bläuer, Luonnonvarakeskus Luke.

SUOMALAISEN HEVOSEN VAIKUTUS MEIHIN-NÄKÖKULMANA HISTORIA JA

KULTTUURI

Auli Bläuer Luonnonvarakeskus

SUOMEN HEVOSET ENNEN SUOMENHEVOSIA

• Ihmisillä ja hevosilla pitkä yhteinen historia

• Ihminen on jalostanut hevosta, mutta myös hevonen vaikuttanut ihmisten yhteiskuntaan

• Nykyinen suomenhevonen on yksi lenkki pitkässä ketjussa

Pronssikausi

Arkeologinen luumateriaali

Rautakausi Keskiaika Uusi aika

1500 jaa.1500 eaa. 0 2000

jaa.

DNA-tutkimus ja isotooppitutkimus

Kirjalliset &

kuvalliset lähteet

Arkeologinen esinemateriaali

HEVOSEN JA IHMISEN YHTEINEN TAIPALE: ESIHISTORIA

• Ihminen ja villihevonen elivät rinnakkain Euroopassa viimeisen jääkauden aikana ja sen jälkeen

• Hevonen metsästettävä riistaeläin muiden joukossa

• Villihevosta esiintyi Baltian maissa, mutta ei Suomessa

Kuva: Equus ferus, Wikimedia commons, Charles Miller.

HEVOSEN JA IHMISEN YHTEINEN TAIPALE: ESIHISTORIA

• Varhaisimmat merkit hevosen domestikoimisesta 3500 eaa Kazakstanissa (kulumisjäljet hampaissa kuolaimista sekä lipidijäänteet hevosenmaidosta keramiikassa)

• Geneettisen tutkimuksen perusteella hevonen kesytettiin Euraasian aron länsiosassa, levisi sieltä muualle Eurooppaan. Paikallisia villihevosia risteytettiin kesyjen kanssa.

Mies lypsää hevosta Lappetelän Pahakalassa. Kuva Ahti Rytkönen 1924, Museovirasto, kansatieteen kuvakokoelma.

HEVONEN SAAPUU SUOMEEN

• Hevonen domestikoitiin myöhemmin kuin nauta, lammas, vuohi ja sika.

• Suomessa kasvatettu karjaa jo ennen hevosen saapumista

• Ensimmäiset luulöydöt hevosista pronssikaudelta n. 2800 vuotta sitten, 800-500 eaa.

Kuva: Satakunnan museo

Pleistoseeni Holoseeni Kuparikausi Pronssikausi Rautakausi

Ludwig et al. 2009 Coat Color Variation at the Beginning of Horse Domestication. Science vol. 324, 485

PRONSSIKAUDEN SUOMI

• Pienimuotoista karjanhoitoa ja maanviljelystä rannikolla – metsästyksellä ja kalastuksella vielä suuri merkitys

• Harvaa asutusta, Suomen väkiluku laskettiin tuhansissa

• Ei vielä varsinaisia talleja tai navettoja, ei heinänviljelyä tai peltolaitumia

Kuva: Satakunnan museo

Kuva: Turun yliopisto, arkeologia

K u v a : A a r n i o A d o l f R e i n h o l d 1 8 9 2 - 9 3 . K a n s a t i e t e e n k u v a k o k o e l m a , M u s e o v i r a s t o .

RAUTAKAUDEN HEVOSET

• Hevosten luita ja hampaita löytyy sekä rautakautisilta asuinpaikoilta että hautapaikoilta

• Kalmistoissa myös hevosiin liittyviä esineitä, kuten kuolaimia, jäähokkeja ja jalustimia.

• Hevosilla korkea status ja symboliarvoaViikinkiaikaiset kuolaimet Raision Siirin

polttokenttäkalmistosta. Turun yliopisto, arkeologian kokoelma.

• Hevonen oli rautakaudella myös lihaeläin

• Hevosia tuskin kasvatettiin erityisesti lihantuotantoa varten, mutta elämänsä lopuksi ne teurastettiin ja syötiin

HEVOSET HISTORIALLISELLA AJALLA

• Kristillistyminen lopetti hevosen lihan syömisen keskiajan alussa

• Hevosella kaksijakoinen status: elävänä arvostettu arvokas eläin, kuolleena pelätty ja kammottu

• 1500-luvulla hopeaveroluettelossa ainoa eläin, jolla yksilöllinen arvo

MINKÄLAISIA HEVOSET OLIVAT?

Hevosen värejä poimittuna historiallisen ajan lähteistä. Auli Bläuer, Voita, villaa ja vetoeläimiä. Karjan ja karjanhoidon varhainen historia Suomessa. Karhunhammas 17, Turun yliopisto.

• Historiallisella ajalla hevosia monenvärisiä

• Eläimet pieniä, säkäkorkeus usein noin 120-130 cm

• Gadd 1751: Hevoset Ylä-Satakunnassa harvoin yli yhdeksän korttelia korkeita (133 cm), mutta niillä on tanakka ja sopusuhtainen ruumis ja siro ulkonäkö

HEVOSTEN HOITO KESKI- JA UUDELLA AJALLA

• Tallit, mutta joskus hevosia saatetiin pitää ihmisten kanssa samassa rakennuksessa

• Kesäaikaan hevoset laidunsivat vapaina metsissä suurina laumoina

• Eläinten ruokintahierarkian huipulla: heiniä ja jopa viljaa

HEVOSTEN HYÖDYNTÄMINEN

• Hevosia erilaisissa tehtävissä

• Suurin osa monikäyttöhevosia maatiloilla. Vetoeläimenä Länsi-Suomessa myös härät.

• Kruunulla laadukkaita ratsuja, siitoshevosia, työhevosia

• Hevosen luista luuluistimia, myös jouhet ja nahkat hyödynnettiin

…KOHTI SUOMENHEVOSTA

• 1800-luvun alussa Suomessa paikallisiin olosuhteisiin sopeutuneita sitkeitä ponihevosia, joilla kirjava geneettinen tausta

• Jalostuksen ja paremman ruokinnan vaikutuksesta eläinten koko kasvoi ja ulkonäkö vakiintui

• 1900-luvun alussa hevoset syrjäyttivät vetohärät myös Länsi-Suomessa Kuva Aino Oksanen 1927. Kansatieteen kuvakokoelma,

museovirasto.

KIITOS!