Suomalainen asevelvollisuus 28.9.

Puolustuksen perusta,yksilöä motivoiva jamyönteisiä yhteiskunnallisia vaikutuksia korostava.

“”

Työryhmän alkuperäinen tehtäväksianto:

Työryhmän tehtävänä on arvioida järjestelmän toimivuuden turvaamiseen vaikuttavia kehityskulkuja ja arvioida järjestelmän yhteiskunnallista vaikuttavuutta nyt ja tulevaisuudessa.

PuheenjohtajaRisto Siilasmaa

SihteeriVesa Virtanen

Pysyvä asiantuntijaArto Räty

Jäsenet

Marko AhtisaariPekka Ala-PietiläMikael JungnerKirsi KomiAnni OjajärviMarko ParkkinenOuti Siimes

Riippumaton, kriittinen, keskusteleva

+ Neuvottelukunta

www.oikeusvaivelvollisuus.fiKuudessa kuukaudessa 955 mielipidettä

LÄHTÖKOHTA:ASEVELVOLLISUUS

VAI AMMATTIARMEIJA?

Suomenpuolustus-

järjestelmäntulevaisuus

LIITTOUTUNUT LIITTOUTUMATON

OM

AN

ALU

EEN

PUO

LUSTA

MIN

EN

KAN

SAIN

VÄLIN

EN

KRIIS

INH

ALLIN

TA

* Ympyröidyillä ei ammattiarmeijaa

1990 20102000

40%

45%

50%

39%

62%

40%

LIUK

UM

INE

N K

OH

TI

PALK

KA

-AR

ME

IJAA

10%

16%

20%

28%

40% 34%

17%

*Käyrät suuntaa antavia, kaikista vuosista ei ole tiedossa tarkkoja lukuja

VALIKOIVA ASEPALVELUS?• Ei riittävästi halukkaita:

vain 16% olisi varmasti vapaaehtoisia.

• > Valikoivaa asevelvollisuuttaei enää koettaisi velvollisuudeksi.

ASEVELVOLLISUUS250 000

VALIKOIVAASEVELVOLLISUUS

VAPAAEHTOISUUS16%

AMMATTIARMEIJA60 000

-4,8 mrd

-8,6 mrdEi paluuta

AMMATTIARMEIJATila- ja varustelutarve vuodessa

60 000

Henkilöstö15 000

Varusmiehet19 000

NYKYINEN VAHVUUSAMMATTIARMEIJA

26 000miestälisää

AMMATTIARMEIJAN KUSTANNUKSET60 000 miestä

2,7 mrd – Nykybudjetti

1,5 mrd – Henkilöstö

0,2 mrd – Vuokrat

0,4 mrd – Materiaali

0,1 mrd – Toiminta

4,9 mrd

AMMATTIARMEIJA

Per 1km2

30 x 50km

90% resursseista menee10% varusteluun.

90%

MIKSI MATERIAALI EI RIITÄ?

400 milj. € lisää.

Ammattiarmeija onkustannussyistämahdoton vaihtoehtoSuomelle.

10%

ASEVELVOLLISUUS-JÄRJESTELMÄNKEHITTÄMINEN

Suomenpuolustus-

järjestelmäntulevaisuus

16

Suomensotilaallinen

puolustaminen

Muidenviranomaisten

tukeminen

Muut yhteis-kunnalliset vaikutukset

Kansainvälinenkriisinhallinta

Asevelvollisuusjärjestelmänkustannukset

Mielekkyysyksilölle

• Varusmiesten alkukysely ja loppukysely.

• Selvitys vertailukelpoisten maiden asevelvollisuudesta.

• Asevelvollisuus työnantajan näkökulmasta(TNS Gallup).

• Kansanterveydelliset vaikutukset (THL).

• Kansantaloudelliset vaikutukset (VATT).

• Siviilipalveluksen toteutusvarusmiespalveluksen jälkeen.

• Kouluttajakyselyvarusmiesten kouluttajille.

• Naisnäkökulma.

SELVITYSTEHTÄVÄT

NYKYJÄRJESTELMÄNPAINEET

Suomenpuolustus-

järjestelmäntulevaisuus

2.7 Mrd€

2010 2015 2020

Puolustusmateriaali +4-8% / vuosi

NYKYTILANTEEN JATKUESSA

Henkilöstömenot +2 % / vuosi

Maavoimien materiaalin massiivinen vanheneminen

Toiminta

Kansantalous ja budjettipaine

Ikäluokan pieneminen ja “vointi”Puolustusmateriaali +4-8%

yli inflaation / vuosi

Valtiotyönantajan rajoitteet

Sodanajan joukkojen ”pyhyys”

Kiinteistömenot +2,5% / vuosi

Sotavarustuksen vanheneminen

Henkilöstömenot +2% / vuosi PUOLUSTUSVOIMIEN KEHITTÄMISEEN VAIKUTTAVIA RAJOITTEITA

MISTÄ LEIKKAAT?

TOIMINTA HENKILÖSTÖ VARUSTELU

• Kertausharjoituksia leikataan.

• Maastovuorokaudet tippuneet jo 40 > 30.

• Lentotunnit ja alus-vuorokaudet vähenevät.

Vain toimintamenot joustavat Uskottavuus kärsii

• Maanpuolustustahto?

• Nuoret upseerit?

• Uskottava puolustus?

• Koulutuksen laatu?

PAKON EDESSÄ LEIKATAANLYHYTJÄNTEISESTI

SODANAJAN VAHVUUS

Suomenpuolustus-

järjestelmäntulevaisuus

100 000

300 000

500 000

1997 2008 2016 2025

540 000

350 000

250 000

SODANAJAN VAHVUUDENMUUTOKSET 1997-

10% resursseista menee90% varusteluun.

90%

10%

30 000

miestä

17 000

sijoitetaan

SODANAJAN VAHVUUS2010-LUVULLA

24 000

aloittaa

21 000

läpäisee

15v 250 000

Sodanajanvahvuus

10v 170 000

KEHITTÄMISKOHTEITA

Suomenpuolustus-

järjestelmäntulevaisuus

28

SuomenSotilaallinen

puolustaminen

Muidenviranomaisten

tukeminen

Muut yhteis-kunnalliset vaikutukset

Kansainvälinenkriisinhallinta

Asevelvollisuusjärjestelmänkustannukset

Mielekkyysyksilölle

KUTSUNTAJÄRJESTELMÄNKEHITTÄMINEN

• Yhteiskunnallinen platformi.

• Aikalisähanke joka kuntaan.

• Esikutsunnat internetissä.

• Asevelvollisten erityisosaaminen.

NAISTENVAPAAEHTOISENASEPALVELUKSENKEHITTÄMINEN

• Vapaaehtoisuuden tukeminen jatkossakin.

• Kehitetään informointia.

• Oikeus kuntakutsuntoihin.

• Maksuton ennakko-terveystarkastus.

• Osallistuminen kriisinhallintatehtäviin.

ASEVELVOLLISEN TIETO-JÄRJESTELMÄN KEHITTÄMINEN

• Ennakkotiedon tuottaminen molempiin suuntiin.

• Asevelvollisten käsitteleminen yksilöinä.

• Vaikutusmahdollisuuksien lisääminen.

• Hakeutuminen eri tehtäviin.

Ennenkutsuntoja

Kutsunnat Palvelukseenastuminen

Palveluksenpäättyminen

Peruskoulu Aktiivinensijoitus

Sijoituksenpäättyminen

NELJÄN KUUKAUDEN MALLIN SELVITTÄMINEN

• Valikointi tai vapaaehtoisuus eivät toimisi Suomessa.

• Asevelvollisuusjärjestelmästä leikattava vasta kun muita vaihtoehtoja ei ole.

• Kriisiytymiskehityksen aikaulottuvuus.

• Valmiusjoukot.

• Säästömahdollisuus 60 milj.

• Ei ongelmaton.

VARUSMIESKOULUTTAJIENARVOSTAMINEN JA TUKEMINEN

• Varusmiesten palautemahdollisuus.

• Kouluttajien palaute ylemmille esimiehille.

• Kahden viikon lyhennys.

• Kulttuurinmuutos.

JOHTOPÄÄTÖKSET

Suomenpuolustus-

järjestelmäntulevaisuus

Asevelvollisuusjärjestelmäsäilytetään1

• Koko miespuolinen ikäluokka.

• Ammattiarmeijaan siirtyminen ei ole perusteltua.

• Sotilaallisella liittoutumisella ei olisi suuria vaikutuksia.

• Naisten vapaaehtoisuus säilytetään.

• Hyödynnetään asevelvollistenerityisosaamista enemmän.

Luodaan taloudellistaliikkumavaraa2

• Selvitetään mahdollisuudet siirtyä osin neljän kuukauden palvelusaikaan.

• Uudistetaan ennakko-luulottomasti puolustus-voimien rakennetta ja toimintaa.

• Valtionhallinnon konserni-ohjausta kehitetään.

• Puolustuskyvyn pitkä-aikaiselle kehittämiselle luotava pohja.

Toimintamallejakehitetään3

• Kehitetään asevelvollisen tietojärjestelmä.

• Käytetään kutsuntoja alustana siten, että yksilö,eri viranomaiset ja toimijat hyötyvät mahdollisuudesta tavata toisensa.

• Kehitetään alkukyselyä ja palautejärjestelmiä.

• Kehitetään keskitetty yhteiskunnallinen varaamisrekisteri.

• Parannetaan yhteistyötä eri viranomaisten kanssa.

Asevelvollisen asemaaparannetaan4

• Parannetaan asevelvollisen taloudellista asemaa.

• Nivotaan asevelvollisuus osaksi elinikäistä koulutusjärjestelmää, jossa varusmiesaikana saavutettu osaaminen huomioidaan siviili-opinnoissa ja työelämässä mahdollisimman hyvin.

• Kehitetään asevelvollisen palkitsemisjärjestelmiä.

• Edistetään asevelvollisen terveellisiä elintapoja.

• Otetaan aikalisä-toimintamalli käyttöön.

Varusmieskoulutukseenpanostetaan5

• Tuetaan asevelvollisten kouluttajia heidän vaativassa työssään.

• Lisätään kouluttajahenkilökuntaa asevelvollisia koulutettaviin perusyksiköihin.

• Hyödynnetään simulaattoreita merkittävästi nykyistä enemmän maavoimissa.

Puolustusministerille on laadittu raportti työryhmän toimesta.

Kansalaiset kommentoivat raportin sisältöä.

1 2Palaute huomioidaan asevelvollisuus-järjestelmän kehittämisessä.

3

RAPORTTI VERKOSSA

Raportti ja sen yhteisöllinen kommentointi verkossa:http://bit.ly/defmin