KANSAINVÄLINEN TALOUS SUHDANTEET JA RAHOITUSMARKKINAT Joulukuu Sisällysluettelo Kansainvälinen talous 2 Kuviot 11 Kotimaiset suhdanteet 12 Kuviot ja taulukot 16 Ennustetaulukot 17 SUOMI Ennuste 2010 Ennuste 2011 Ennuste 2012 BKT, määrän muutos, % 3,3 2,8 2,5 Työttömyysaste, % 8,3 7,5 7,0 Inflaatio, % 1,2 2,4 2,0 Kansainvälinen talous Maailmantalous kasvussa vuoteen 2011 Yhdysvallat ja useat kehittyvien markkinoiden taloudet Aasiasta Etelä-Amerikkaan ovat kasvussa. Eurooppa on hyvin kaksijakoinen, useimmat maat elpyvät edelleen toisten painiessa suurten julkisen talouden kestä- vyysongelmien kanssa. Kasvu uhkaa hidastua ja työttö- myys pysyy melko korkealla. Keskuspankit eivät kiristä rahapolitiikkaa lähiaikoina ja lyhyet korot pysyvät alhai- sina pitkälle vuoteen 2011. Kotimaiset suhdanteet Kokonaistuotanto jatkaa kasvuaan Suomen kokonaistuotannon odotetaan kasvavan 2,8 prosenttia vuonna 2011. Työttömyysasteen ennuste- taan olevan 7,5 prosenttia ja inflaatiotasoksi ennakoi- daan 2,4 prosenttia. Julkinen velka kasvaa nopeasti, mutta ulkomaankaupassa säilyy pitkäaikainen ylijäämä. Suomessa kuluttajien luottamus on vahva, ja valtaosa yrityksistäkin odottaa kasvua. Julkaisu on luettavissa Internetissä www.sampopankki.fi. Voit tilata katsauksen sähköpostiisi osoitteesta www.sampopankki.fi/suhdannekatsaus Katsaus ilmestyy kolmen kuukauden välein. 14.12.2010
20
Embed
SUHDANTEET JA RAHOITUSMARKKINAT - Danske Bank · ja hidastaa kasvua, mutta Euroalueen ongelmal-lisimmat maat (Espanja, Irlanti, Kreikka ja Portugali) muodostavat vain viidenneksen
This document is posted to help you gain knowledge. Please leave a comment to let me know what you think about it! Share it to your friends and learn new things together.
Transcript
KANSAINVÄLINEN TALOUS GRAAFIT
SUHDANTEET JA RAHOITUSMARKKINAT
Joulukuu
Sisällysluettelo
Kansainvälinen talous 2
Kuviot 11
Kotimaiset suhdanteet 12
Kuviot ja taulukot 16
Ennustetaulukot 17
SUOMI
Ennuste
2010
Ennuste
2011
Ennuste
2012
BKT, määrän muutos, % 3,3 2,8 2,5
Työttömyysaste, % 8,3 7,5 7,0
Inflaatio, % 1,2 2,4 2,0
Kansainvälinen talous Maailmantalous kasvussa vuoteen 2011
Yhdysvallat ja useat kehittyvien markkinoiden taloudet
Aasiasta Etelä-Amerikkaan ovat kasvussa. Eurooppa on
hyvin kaksijakoinen, useimmat maat elpyvät edelleen
toisten painiessa suurten julkisen talouden kestä-
vyysongelmien kanssa. Kasvu uhkaa hidastua ja työttö-
myys pysyy melko korkealla. Keskuspankit eivät kiristä
rahapolitiikkaa lähiaikoina ja lyhyet korot pysyvät alhai-
sina pitkälle vuoteen 2011.
Kotimaiset suhdanteet Kokonaistuotanto jatkaa kasvuaan
Suomen kokonaistuotannon odotetaan kasvavan 2,8
prosenttia vuonna 2011. Työttömyysasteen ennuste-
taan olevan 7,5 prosenttia ja inflaatiotasoksi ennakoi-
daan 2,4 prosenttia. Julkinen velka kasvaa nopeasti,
mutta ulkomaankaupassa säilyy pitkäaikainen ylijäämä.
Suomessa kuluttajien luottamus on vahva, ja valtaosa
yrityksistäkin odottaa kasvua.
Julkaisu on luettavissa Internetissä www.sampopankki.fi. Voit tilata katsauksen sähköpostiisi osoitteesta www.sampopankki.fi/suhdannekatsaus
Katsaus ilmestyy kolmen kuukauden välein.
14.12.2010
KANSAINVÄLINEN TALOUS GRAAFIT
Maailmantalous kasvaa velkakriisin aikanakin
Maailmantalouden kasvu on jatkunut velkakriisin velloessa Euroopassa. Kokonaistuotannon kasvu Yhdysvalloissa
ja Kiinassa on hieman hidastunut, mutta ennakoivat indikaattorit kertovat nousun jatkuvan vuoteen 2011 mentä-
essä. Euroopassakin talouskasvu jatkuu, mutta maakohtaiset erot ovat suuria. Rakenteiltaan vahvimmat EU-
taloudet voivat kasvaa reippaastikin, mutta julkisen talouden kestävyysongelmat pitkittävät taantumaa muuta-
missa maissa. Ongelmana sekä Yhdysvalloissa että EU:ssa on työllisyystilanteen valitettavan hidas kohentumi-
nen, pitkäaikaistyöttömyys onkin merkittävä riski. Lievästä noususta huolimatta inflaatio ei edelleenkään kiihdy
merkittävästi. Velkaongelma varjostaa taloutta vielä vuosia. EKP odottanee korkojen noston kanssa 2011 lopulle.
Euriborit ovat hieman jo nousseet, mutta korkojen nousu jäänee talvella vähäiseksi. Pitkät korot ovat nousseet,
koska inflaatio kasvattaa tuottovaatimusta ja valtionlainojen tarjonta uhkaa nousta kysyntää enemmän. Tuotto-
käyrän jyrkkyyden takia pitkienkin korkojen ripein nousu on toistaiseksi nähty.
Uutiset ongelmista peittävät alleen varsin vireän talouskehityksen
Perusskenaariomme maailmantalouden kehi-
tyksestä on melko myönteinen, vaikka Euroopan
velkakriisi, teollistuneiden maiden yleinen vel-
kasopeutus ja maailmankaupan epätasapainot
voivat tukahduttaa kasvun. Monet tosiasiat
tukevat kuvaa positiivisesta kehityksestä. Suur-
ten teollisuusmaiden bruttokansantuote on
elpynyt puolitoista vuotta ja Aasian kehittyvien
talouksien kasvu kiihtyi jo huolestuttavaksi no-
peaksi. Kyselypohjaiset mittarit kuten ostopääl-
likköindeksit ja Saksan Ifo-indeksi ennakoivat
kasvun jatkuvan normaalivauhtia lähikuukausi-
na suurimmissa talouksissa. Luottokelpoisuu-
tensa säilyttäneiden henkilöiden, yritysten ja
valtioiden korot ovat reaalisesti erittäin alhaalla
ja pankit pystyvät rahoittamaan kannattavia
hankkeita. Kilpailukykynsä säilyttävät yritykset
ja kansantaloudet voivat menestyä epävarmas-
sakin ympäristössä.
Velkaongelmien ratkaisu vie paljon resursseja
ja hidastaa kasvua, mutta Euroalueen ongelmal-
lisimmat maat (Espanja, Irlanti, Kreikka ja Portugali) muodostavat vain viidenneksen kokonaisuudesta. Suurin osa
alueen talouksista on jatkanut elpymistä. Poliitikkojen halu ja mahdollisuudet ratkoa kriisipesäkkeitä näyttävät olevan
korkealla, eli uusia pelastuspaketteja laaditaan tarpeen mukaan. Samaan aikaan työ uusien vakaampien talousraken-
teiden kehittämiseksi jatkuu. Työllisyys ja kuluttajien luottamus eivät ole toipuneet parhaalla mahdollisella tavalla
länsimaissa, mutta maailmantalouden kasvusta jopa kolme neljäsosaa tuleekin kehittyviltä markkinoilta. On siis pe-
rusteltua odottaa maailmantalouden kokonaisuudessaan paisuvan edelleen 2011, vaikka vauhti näyttää hidastuvan
ja kakku jaetaan eri tavalla.
Teollisuustuotannon kasvu Euroopan ulkopuolella
2008 elokuu = 100
Source: Reuters EcoWin
2007 2008 2009 2010
85
90
95
100
105
110
115
120
125
85
90
95
100
105
110
115
120
125
Aasian kehittyvät taloudet
Etelä-Amerikka
Yhdysvallat
KANSAINVÄLINEN TALOUS GRAAFIT
Velkaongelmat kestävät vuosia
Eurovaltiot näyttivät saaneen lisäaikaa valtiontalouden tasapainotta-
miseen Kreikan saatua apupaketin toukokuussa. Etsikkoaika osoittau-
tui puolen vuoden mittaiseksi, kunnes Irlannin rahoitus ajautui vaike-
uksiin. Irlannin kriisin taustalla oli useita syitä, kuten pankkien heikot
näkymät ja puheet sijoittajille kohdistettavista tappioista. Keskeinen
ongelma on edelleen Irlannin ja muiden maiden raju velkaantuminen.
Tässä suhteessa sijoittajien ja poliitikkojen odotukset voivat olla
hätäisiä.
Velkaongelmista voi päästä eroon kovalla työllä. Belgia velkaantui
rajusti 1980-luvulla, jolloin budjettivaje repesi 15 %:iin bruttokansan-
tuotteesta. Vakautustoimiin ryhdyttiin vakavasti 1984, minkä jälkeen
vei noin 14 vuotta saada valtiontalous tasapainoon ja velka suhteessa
kokonaistuotantoon laskevalle uralle. Belgian onnistumiseen vaikutti
yksityisen sektorin kasvavien säästöjen virtaus valtion velkapaperei-
hin. Samantapainen ilmiö on siirtänyt Japanin julkisen talouden tasa-
painottamista eteenpäin, eli yksityinen sektori on sijoittanut suuren
osan massiivisista säästöistään valtion velkapapereihin pienellä
korolla.
Tällä hetkellä Euroopassa monet sijoittajat karttavat valtionlainoja
joko niiden alhaisen tuoton tai valtioiden luottoriskiin liittyvien pelko-
jen vuoksi. Kotitalouksien, eläkeyhtiöiden ja muiden sijoittajien varat
hajautuvat pitkin maailmaa parhaan tuoton perässä ja yhteen talous-
alueeseen liittyviä riskejä kaihtaen, mutta tilanne saattaa olla muut-
tumassa. Irlantilaisten eläkesäästöjä käytetään 17.5 miljardia euroa
osana 85 miljardin euron pelastuspakettia, eli Irlannin eläkejärjestel-
mä joutuu maan julkisen talouden vakauttamisen takaajaksi. Päätök-
sentekoa helpotti se että kyseinen summa otetaan varsinaisen eläke-
järjestelmän ulkopuolisesta ”National Pensions Reserve Fund” rahas-
tosta, jota on kerrytetty valtiontalouden lihavina vuosina vuoden 2025
jälkeen kasvavaan eläketarpeeseen. Päätöksessä voi kuitenkin nähdä
pienen askeleen suuntaan, jossa kotimaisia instituutioita ohjataan
sijoittamaan valtionvelkaan euroalueella. Eläkerahojen käyttö valtion-
talouden ongelmien ratkaisemiseen on kyseenalaista toimintaa, joka
on yleensä rajoittunut kehittyviin talouksiin. Kaikissa kehittyneissä-
kään talouksissa ei toisaalta ole edes tätä mahdollisuutta, koska elä-
kerahastot ja muut kotimaiset institutionaaliset säästöt ovat vaati-
mattomia suhteessa velkaan. Eläkevastuut muodostavat itse tulevien
vuosien suuren haasteen.
Euromaa Oyj tarvitsee rahoitusta
On inhimillistä, että velkakriisille pyritään löytämään syyllisiä tai mie-
luiten syyllinen jostain oman toiminnan ulkopuolelta. Sijoittajien mie-
lestä valtiot ovat velkaantuneet vastuuttoman paljon ja sijoittajat ovat
syyttömiä, koska onhan euromaiden luotottaminen kuvattu esimer-
kiksi pankkien vakavaraisuuslaskennassa riskittömiksi ja erilaisin
sopimuksin rajoitettu valtioiden mahdollisuutta ylivelkaantua.
Belgian julkisen talouden 14 vuoden remontti
Euromaiden 2v valtionvelan korkoja
%
Source: Reuters EcoWin
1975 1980 1985 1990 1995 2000 2005
-17,5
-15,0
-12,5
-10,0
-7,5
-5,0
-2,5
0,0
2,5
5,0
7,5
-17,5
-15,0
-12,5
-10,0
-7,5
-5,0
-2,5
0,0
2,5
5,0
7,5
Julkisen talouden vaje/BKT %
Vaihtotase/BKT %
Valtiontalouden vakautus1984-1998
%
Source: Reuters EcoWin
2008 2009 2010 20110
1
2
3
4
5
6
7
8
9
10
11
12
0
1
2
3
4
5
6
7
8
9
10
11
12
Espanja
Irlanti
Kreikka
Saksa
Lehman Brothersin selvitystila 15.9.2008
Portugali
KANSAINVÄLINEN TALOUS GRAAFIT
Mikä poru siitä olisikaan syntynyt, jos sijoittajat olisivat lihavina vuosina jättäneet sijoittamatta euromaiden velkapa-
pereihin. Valtioiden luottoluokituksetkin olivat melko korkeita. Valtiollisten toimijoiden mielestä syyllisiä ovat vapaana
rehottavat markkinat, jotka kyynisesti kalkyloiden sijoittivat velkakoukkuun jääneiden valtioiden velkapapereihin var-
moina siitä, että viime kädessä joku aina kuittaa laskun. Odotuksista huolimatta euromaiden välillä ei ole varsinaista
fiskaalista solidaarisuutta, koska veronmaksajille on luvattu, että he eivät joudu toisten ongelmien maksumiehiksi.
Näyttää lähinnä siltä, että lopputuloksella ei ole mitään tekemistä tehokkaiden markkinoiden kanssa, vaan kyseessä
on instituutioiden rakentamisessa tapahtunut massiivinen epäonnistuminen.
Velkarahoitusta tarvitsevien yksittäisten euromaiden ongelmaa voi tarkastella useasta näkökulmasta; yhteisvaluu-
tassa toimivien valtioiden tilannetta voi verrata myös suurten pankkien tai yritysten asemaan pääomamarkkinoilla.
Vieraan pääoman ehtoista rahoitusta hankkiessaan yrityksen johdon täytyy pystyä vakuuttamaan luotottajat maksu-
kyvystään ja esittää uskottava suunnitelma yrityksen strategiaksi, jolla se menestyy liiketoiminnassaan ja tuottaa
kassavirtaa. Valtioita ja yrityksiä yhdistää niiden jatkuvuus, ne ovat toistaiseksi olemassa, kunnes jokin historian
oikku lopettaa niiden itsenäisen historian. Valtioiden eroksi suhteessa yrityksiin mainitaan usein niiden oikeus verot-
taa. Verotusmahdollisuudellakin on kuitenkin rajansa. Ekonomistit käyttävät Laffer-käyrää kuvaamaan tilannetta,
jossa veroasteen nousu lopulta johtaa verokertymän laskuun: kireä verotus heikentää taloudellista aktiviteettia ja
veropohjaa. EU:n yhteismarkkinoilla ja yleisesti globaalissa taloudessa valtiot kilpailevat niin yritysten kuin työnteki-
jöiden sijoittumisesta; kiristyvä verotus saattaa ajaa veronmaksajat toiseen maahan. Näin ollen verotusoikeus ei
tietyn pisteen jälkeen enää ole ratkaiseva etu.
Euroopan keskuspankki on tekemillään tukiostoilla toistaiseksi pyrkinyt lievittämään lähinnä velkakriisimaiden velka-
papereiden likviditeettiä. Tämä vähentää sijoittajien pelkoa lyhyen aikavälin markkinahermoilun vaikutuksista sijoi-
tusten arvoon ja saattaa lisätä odotuksia laajemmasta keskuspankkirahoituksesta valtioille. Valitettavasti kriisimai-
den velkarahoituksen hankkiminen on vaikeutunut syvemmän ongelman takia, eli sijoittajat eivät luota valtioiden
pitkän aikavälin kykyyn vakauttaa velkansa kestävälle tasolle, jota valtiot pystyvät tulorahoituksella hoitamaan. Ve-
ronmaksajien selkärangan taituttua velka kasvaa vierivän lumipallon lailla ja jää lopulta maksamatta. Epäluulolle on
katetta, monet euromaat ovat velkaantuneet vahvankin talouskasvun vuosina kasvattamalla menoja ja useiden mai-
den heikko kilpailukyky ei takaa verokertymän kasvua lähivuosina. Päättäjien puheet ja todellisuus ovat olleet monta
kertaa ristiriidassa, eikä mikään takaa tilanteen muuttuneen.
Rahoitusmarkkinoilla toimiva yritys saattaisi tällaisessa tilanteessa vaihtaa toimivan johdon, laatia uuden strategian,
karsia rönsyt ja pyrkiä kaikin keinoin vakuuttamaan sijoittajat elinkelpoisuudestaan. Erilaisia budjetteja onkin laadit-
tu, mutta niiden oletukset vaikuttavat usein ylioptimistisilta ja suhtautuminen ulkopuolelta tuleviin vaatimuksiin ote-
taan vastaan happamasti omaa suvereniteettia puolustaen. Vaikka nöyryys onkin valtiotasolla epäsuosittua ja ää-
nestäjille vaikeasti perusteltavaa, voisivat valtiot silti panostaa enemmän uskottavien budjettien laadintaan ja niiden
viestintään. Luotettavaa tietoa esimerkiksi Portugalin valtiontalouden tilasta etsivä sijoittaja tai ekonomisti ajautuu
helposti umpikujaan. Tilastoviranomaisten työn tulisi heijastaa kiristyneitä laatuvaatimuksia pitäen mielessä, että
ainakin yksi EU-maa on huijannut tilinpidossa.
Laadukkaampien budjettien ja tehokkaamman viestinnän lisäksi velkarahaa hakevilla valtioilla olisi myös mahdolli-
suus laajentaa rahoitusinstrumenttiensa kirjoa. Suomi hankki laman jälkimainingeissa Fennica-arvopa-
peristamisohjelmalla rahoitusta asuntotuotannolle ilman, että velkaa olisi hankittu suoraan valtiolle. Valtiot voisivat
myös käyttää erilaisia kannustimia kuten ”step-up” mekanismia koroissa; jos valtio ei haluaisi maksaa lainaa ajallaan,
lainan korko nousisi sovitun määrän, jolloin valtio voisi halutessaan venyttää maksuaikaa ja toisaalta sijoittaja kokisi
saavansa parempaa tuottoa.
Yritys, joka ei kykene hoitamaan velkaansa, voi päätyä velkajärjestelyyn. Valtiotkin ovat historiassa toisinaan ajautu-
neet maksukyvyttömyyteen ja sijoittajat ovat menettäneet rahansa. Argentiina ilmoitti olevansa maksukyvytön vuon-
na 2001 ja sijoittajat kärsivät jopa 70% tappiot. Riidat sijoittajien kanssa ovat jatkuneet, mutta Argentiina saanee
lähiaikoina sovittua loppujen velkojien kanssa sovitteluratkaisusta. Maan talous on kasvanut voimakkaasti, mutta
ulkoisen velkarahoituksen ymmärrettävä niukkuus heikentää tulevia näkymiä. Euromaan maksukyvyttömyyttä varten
ei ole suunniteltu mitään mekanismeja, koska maksukyvyttömyyden piti olla mahdotonta. Kriisi on muuttanut EU:n
KANSAINVÄLINEN TALOUS GRAAFIT
johtavien poliitikkojen asenteita ja jatkossa velkajärjestelyn houkutus kasvaa velanhoitomenojen muodostaessa
huomattavan menokohteen pitkälle tulevaisuuteen. Ceausesculainen politiikka, jossa kansan elintaso painuu alas
ulkomaisten velan maksurasitteen vuoksi, ei välttämättä tuo vaaleissa voittoa. EU ottaneekin käyttöön uuden kriisin-
hallintamekanismin (ESM), jonka osaksi tulee mahdollisuus velkojen uudelleenjärjestelyyn vuoden 2013 jälkeen.
Tämä ei ole toistaiseksi poistanut sijoittajien huolia vanhojen lainojen kohtelusta, mikä näkyy kriisimaiden korkojen
pysymisenä huomattavasti vakavaraisina pidettyjä maita korkeammalla.
Julkisuudessa varsin paljon esillä ollut euron hajottaminen takaisin kansallisvaluutoiksi tuskin toisi nopeaa ratkaisua
velkaongelmiin. Jopa 16 pientä valuuttaa kurssimuutoksineen ja jakamisesta aiheutuva epävarmuus tuottaisivat
enemmän kaaosta kuin ratkaisisivat ongelmia. Pitkällä aikavälillä maat voisivat saada kilpailukykyä takaisin, mutta
mikään ei takaisi voittoa seuraavassa keskinäisessä devalvaatiokisassa. Euron purkaminen olisi äärimmäinen poliit-
tinen päätös, jossa EU:n yhteinen päätöksenteko olisi ajautunut läpipääsemättömään umpikujaan. Emme odota eu-
ron hajoamista lähivuosina.
Jäljelle jää vielä yksi yritysmaailmasta tuttu ratkaisu velkaongelmaan, eli kansallistaminen. Euron hajoamisen sijasta
integraatio syvenisi ja ääripäässä häämöttäisi EU:n tai euroalueen muuttaminen liittovaltioksi. Euroopan rahoitusva-
kausmekanismin liikkeeseen laskemat velkapaperit ovat jo askel tähän suuntaan ja EU:n nimissä liikkeeseen lasket-
tavat ”e-bondit” veisivät uuden askeleen kohti yhteistä finanssipolitiikkaa. Tämä ratkaisu luultavasti rauhoittaisi ra-
hoitusmarkkinat, sikäli kun vanhojen velkojien saatavat luvattaisiin turvata, mutta ratkaisun myyminen asiansa hyvin
hoitaneiden maiden äänestäville veronmaksajille ei olisi helppoa etenkään Saksassa. Tasapainoisessa ratkaisussa
velkavivulla riskiä ottaneet maat joutuisivat laskemaan elintasoaan tuottavuutta vastaavaksi, mutta niiden tulevai-
suus tulisi silti turvattua ilman pelkoa pysyvästä velkavankeudesta.
Yhdysvaltojen talous kasvaa normaalivauhtia ja valtio velkaantuu
Yhdysvaltojen BKT kasvoi vuoden kolmannella neljänneksellä 0,6% suhteessa edelliseen neljännekseen ja 3,2%
suhteessa vuotta aikaisempaan. Ennakkotietojen mukaan talous siis piristyi hitusen ja kasvu on nyt lähellä trendiä,
eli vauhtia, jota talouden pitäisi keskimäärin kasvaa. Rohkaisevaa kehityksessä on yksityisen aktiivisuuden vilkastu-
minen lähes kaikilla toimialoilla, paitsi rakentamisessa. Nousu investoinneissa oli melko laaja-alaista, etenkin inves-
toinnit tietotekniikkaan ovat edelleen nousseet vahvasti. Vähittäiskaupan kehitys on ollut nousujohtoinen, lokakuussa
myynnin arvo nousi jo elokuun 2008 tasolle, eli aikaan ennen Lehman Brothersin vararikkoa. Kestokulutushyödyk-
keiden kauppa käy vielä kriisiä edeltänyttä aikaa heikommin. Yhdysvaltojen viennin kasvu on hieman hidastunut ja
tuonti kasvaa nopeammin, joten kauppataseen alijäämä on syksyn mittaan jälleen kasvanut. Kauppataseen heikke-
neminen lisää paineita hakea kilpailukykyä heikommalla dollarilla.
Teollisuuden ostopäällikköindeksi piristyi syksyllä loppukesän notkahduksesta. Marraskuun 56,6 pisteen lukema
kertoo teollisuustuotannon olevan edelleen selvässä nousussa. Myös palvelusektorin odotukset kohentuivat syksyllä
lisää. Beige Book vahvistaa käsitystä selvästä kasvun jatkumisesta, joten alkusyksyn huolet kaksoistaantumasta
ovat vaihtuneet varovaiseen optimismiin. Obaman ja republikaanipuolueen sopimuksen osana myös Bushin hallinnon
aikana sovitut tuloveron kevennyksen saivat jatkoa kahdeksi vuodeksi ja yrityksille luvattiin nopeutettuja poistoja
investoinneista. Toimenpiteet merkitsevät finanssipoliittisen elvytyksen jatkoa vuonna 2011 ja samalla valtion velka
nousee vahdilla kohti 100% bruttokansantuotteesta. Yhdysvalloilla on toisaalta vielä varaa velkaantua ja hyödyntää
dollarin keskeistä asemaa, mutta tuleville vuosille jää jatkuvasti suurempi rasite.
Normaalin suhdannekierron tässä vaiheessa työllisyyden pitäisi kohentua, nostaa kuluttajien luottamusta ja ruokkia
kulutuskysyntää. Yritykset ovat kuitenkin yhä varovaisia ja työllisyystilanteen kohentuminen näyttää vaatimattoman
hitaalta. Marraskuun työmarkkinatilastot olivat pettymys, sillä työpaikkoja syntyi odotettua vähemmän ja työttö-
myysaste nousi 9,8 prosenttiin. Myös työttömyyden kesto on pysynyt korkealla ja pitkäaikaistyöttömät uhkaavat
Sampo Pankki Oyj Joulukuussa 2010 Elinkeinoelämän tutkimuslaitos (ETLA) Maaliskuussa 2010
Valtiovarainministeriö (VM) Syyskuussa 2010 Pellervon taloudellinen tutkimuslaitos (PTT) Maaliskuussa 2010
Suomen Pankki (SP) Maaliskuussa 2010 Palkansaajien tutkimuslaitos (PT) Syyskuussa 2010
YHTEYSTIEDOT
Sampo Pankki Oyj Rekisteröity kotipaikka ja osoite Helsinki, Hiililaiturinkuja 2, 00075 SAMPO PANKKI. Y-tunnus 1730744-7
Pääekonomisti
Pasi Kuoppamäki
puh. 010 5467715
Julkaisun päätoimittaja
Johtava neuvonantaja
Lauri Uotila
puh. 010 5467714
ISSN 0788-6284
KOTIMAISET SUHDANTEET
Tässä katsauksessa on käytetty yleisön saatavilla olevia tietoja. Keskeiset tilastolähteet ovat: EcoWin, Tilastokeskus, Suomen Pankki ja Tulli-
hallitus.
Tämä katsaus perustuu Sampo Pankki Oyj:n (”pankki”) tekemiin arvioihin ja mielipiteisiin. Niiden perustana olevat tiedot on koottu Pankin luotetta-
vina pitämistä julkisista lähteistä. Pankki tai sen kanssa samaan konserniin kuuluva yhtiö taikka niiden palveluksessa olevat henkilöt eivät takaa
esitettyjen tietojen, arvioiden ja mielipiteiden oikeellisuutta tai täydellisyyttä eivätkä vastaa mistään suorista tai epäsuorista kuluista, vahingoista
tai menetyksistä, joita katsauksen tai sen sisältämien tietojen käyttö mahdollisesti voi aiheuttaa. Katsauksessa annetut suositukset ja arviot
edustavat pankin mielipiteitä ja arvioita julkaisuhetkellä ja niitä voidaan muuttaa ilman eri ilmoitusta. Tämä katsaus sisältää pankin immateriaali-
oikeudellisesti suojattua aineistoa, johon pankki pidättää kaikki immateriaaliset ja muut oikeudet.
Katsaus on tarkoitettu ainoastaan alkuperäisen vastaanottajan käyttöön eikä sitä saa millään tavalla jäljentää, julkaista tai levittää ilman pankin
kirjallista etukäteislupaa. Pankki tai sen kanssa samaan konserniin kuuluva yhtiö taikka niiden palveluksessa oleva henkilö saattaa tarjota palve-
luita katsauksessa mainitulle yhtiölle, käydä kauppaa tiedotteen kohteena olevien yhtiöiden liikkeeseen laskemilla arvopapereilla, hoitaa tiedotteen
kohteena olevien yhtiöiden toimeksiantoja taikka on saattanut toimia katsauksessa esitetyn tiedon perusteella jo ennen katsauksen julkaisemista.
Tätä katsausta ei voida missään tilanteessa pitää arvopaperien myynti- tai ostotarjouksena tai kehotuksena arvopaperi- tai muuhun kaupankäyn-
tiin. Sama koskee myös niitä alueita, joiden laki ei salli tarjousten, kehotusten tai suositusten esittämistä.