StadiON 02-2015

1

StadiON2/2015

Aktiivista eduskunta-vaalikevättä

3

Pääteema

Tässä lehdessä

StadiON 2/2015 Helsingin Nuorkauppakamari ry:n jäsen- ja sidosryhmälehti

JULKAISUPVM 27.5.2015LEVIKKI 300kpl

PAINOPAIKKAPainonet Oy, Helsinki

PÄÄTOIMITTAJA Jouni Tiilikainen

TAITTAJA Leea Tolvas

JULKAISIJA Helsingin Nuorkauppakamari ry (1019961-5)

TOIMITUSKUNTA Ann-Christine Friberg, Riikka Hakanen, Heidi Jäntti, Maria Kokkonen, Minna Koivisto, Tiina Laurila, Liisa Loponen, Tuomas Mikkonen, Tiina Naskali, Karla Nieminen, Johanna Niemistö, Olli-Matti Niinikoski, Hanna Pasanen, Satu Ramsland, Jussi Räsänen, Jani Savolainen, Lauri Tolvas, Susanna Valkeus ja Sofi Weckman

KANSIKUVA Lauri Tolvas: Ben Zyskowitzin luona vierailulla SEURAAVAN AINEISTON DL: 30.8.2015

Eduskunta-vierailu..................12Eduskuntavaali- paneeli.............16

Pääkirjoitus..........................Tapahtunutta & tulevaa......Pressan palsta......................Aluepalsta............................LEAN-ajattelu......................Johtajuuden naiskamari......

456789

Klaus Kurjen tarina...........Cultural Intelligence by Tino Singh..............Palvelukset ja tylsän sieto palkitaan verkostoitumisessa.......Henkilöbrändäys ja asiantuntijan näkyvyys verkossa........Kohti omia tavoitteita........Puhekilpailu.......................Hallituspalsta.....................Mitä irti SNKK:n kouluttajapolusta?........B2B-myynnin perusteet....Unohda myyntiräppi.........Yritysesittely: Suomen Tietoliikenne Oy...........Yritysvierailu: Pöyry...........JCI Keskuspuisto - kasvua tukemassa.........

19

21

24

26272930

323436

3840

41

Leikkaussalista muoti- viikoille: Margit Peura....Yrityksen perustaminen Viroon.............................Twinning: JCI Tallinn...........JC-viikonloppu Tanskassa....Senaattorin tervehdys..........Ristikko.................................

42

4346485051

4

PääkirjoitusJouni Tiilikainen

päätoimittajaStadiON

Yksilön kautta toteutettu yhteiskuntavastuu on yksi nuorkauppakamariin kuuluvia teemoja. Tämä ydinteema korostuu näin eduskuntavaalien läheisyydessä, sillä usealla kamarilaisella on poliittisia kytköksiä tai ainakin mielenkiintoa seurata ja osallistua yhteiskunnalliseen toimintaan.

Pidettyjen eduskuntavaalien johdosta päätimme tässä lehdessä painottaa yhteiskun-nallisen osallistumisen teemaa. Teeman mukaisesti vierailimme eduskunnassa isäntänämme Ben Zyscowicz (kok.) sekä kävimme Helsingin ja Keskuspuiston Nuor-kauppakamareiden järjestämässä eduskun-tavaalipaneelissa. Paneelissa mukana olleista eduskuntaan pääsivät Pekka Haavisto (vihr.) ja Nasima Razmyar (SDP). Yhteisten tapah-tumien lisäksi jäsenistöömme kuuluvat henkilöt ovat olleet mukana vaikuttamistyössä yksityishenkilöinä. Saammekin lukea lisää tässä lehdessä vaalityöstä ja naisjohtajuudesta.

Nuorkauppakamari on ytimeltään ammatil-lisen kehittymisen, yrittäjyyden ja johtamisen teemoihin erikoistunut kouluttautumis-järjestö. Ydintoiminnan esille tuomiseksi olemme jälleen koonneet koulutusraportteja Hyvinkäällä pidetystä aluevuosikokouksesta sekä oman ja lähialueen kamareiden koulu-tuksista.

Tässä numerossa pääsemme tutustumaan uuteen senaattorimme ja saamme tuotua esille kansainvälistä verkostoitumisteemaakin. Tällä kertaa esittäytymisvuorossa on Tallinnan twinning-kamarimme. Seuraavassa nume-rossa kerromme lisää mitä tapahtui vierailul-lamme Finassialan Keskusliitossa Piia-Noora Kaupin emännöimänä sekä käymme vieraile-massa Ruotsin suurlähetystössä.

Tervetuloa mukaan Helsingin Nuorkauppakamarin toimintaan!

maalis-toukokuu5.3. Eduskuntavierailu11.3. Wednesday Club: KlausK13.-15.3. A-alueen vuosikokous, Hyvinkää17.3. Business-to-business myyntikoulutus19.3. Turkin liikeoiminnan ja kulttuurin ilta23.3. Eduskuntavaaliehdokkaiden paneeli

8.4. Wednesday Club: WhiteTail9.4. Link@Lunch, Teatteri14.4. Yrityksen perustaminen Viroon -koulutus17.-19.4. Kansallinen vuosikokous, Tahko23.-26.4. JCI European Capitals Meeting, Kööpenhamina

Tapahtunutta 2015

Tulevaa 2015

5

5.5. Vierailu Ruotsin suurlähetystöön7.5. Vierailu Finanssialan keskusliittoon13.5. Wednesday Club: Lifted.fi15.5. Room Escape -seikkailupeli22.-24.5. Strategia! -koulutus, Valkeakoski

3.6. Palava maa -koulutus, klo17, Korjaamo3.-8.6. JCI European Conference, Istanbul10.6. Wednesday Club, klo1813.6. Petankkiturnaus, klo14 Pasilan veturihallit

3.-5.7. Leirien Leiri4.-5.7. Beachfutiksen JC-turnaus, Hanko28.-31.7. JCI Global Partnership Summit, New York

12.8. Wednesday Club20.-23.8. JCI Nordic Inspiration Conference = Grilliristeily, Tallinna25.8. Yritysvierailu: Slush28.8. Link@Lunch

5.9. A-alueen rapujuhlat, Suomenlinnan Myllysali8.9. Japanin matka- ja tapatietoutta, klo17, Korjaamo9.9. Wednesday Club

1.10. [email protected]. Kansallinen vaalikokous, Levi14.10. Wednesday Club24.10. HNKK:n vaalikokous

kesä-lokakuu

6

Sitähän kysytään usein matkustettaessa, oli sitten tavoitteena harmiton rupattelu kanssamatkustajan kanssa tai kohdemaan matkailutoimiston tilastotutkimus. Joskus pitää olla tarkkana ja muistella, kumpi siellä viisumissa lukikaan vierain aakkosin, ettei tule vastattua väärin. Oletko työmatkalla vai vapaa-ajan matkalla? JC-reissussa tuohon kysymykseen vastattaessa saattaa mennä sormi suuhun ja syystäkin. Nuorkauppa-kamari on ihannetilanteessa molempia – business and pleasure. Ei siis pelkkää työtä, muttei myöskään pelkkää juhlaa.

Muistan edelleen, mitä kirjoitin koejäsen-hakemukseeni syiksi hakeutua nuorkaup-pakamaritoimintaan: itsensä kehittäminen, kansainvälisyys ja yhdessä tekeminen. Näitä kaikkia olen saanut ja tiedän, että tämä järjestö pystyy niitä minulle jatkossakin tarjoamaan. Olen käynyt kymmenissä mielenkiintoisissa koulutuksissa, kuun-nellut inspiroivia puhujia ja päässyt itsekin kokeilemaan kouluttamista. Nuorkaup-pakamari on vienyt minut mm. Taiwa-niin, Englantiin, Saksaan ja Ruotsiin. Joka

paikassa tuntee itsensä tervetulleeksi ja osaksi kansainvälistä JCI-perhettä.

Projekteissa ja hallitustyöskentelyssä mielenkiintoisinta on ollut oppia hyväk-symään ja arvostamaan erilaisia työs-kentelytyylejä. Töissä työkaverit ovat toki jokainen oma persoonansa, mutta kuitenkin osittain samasta muotista. Ollaan käyty samat koulut, opiskeltu samat kurssit ja tehty töitä vuosia saman yrityskulttuurin vaikutuksessa. Kamarissa pääsee tekemään yhdessä eri alojen ja taustojen ihmisten kanssa. Tämä jos mikä avartaa ajattelua ja kehittää ihmistä.

Sanotaan, että ensimmäinen lapsi muuttaa vanhempiensa elämän täysin. Näin yhden vuoden kokemuksella en ole vielä huomannut mitään mullistavaa. Jos taas en olisi silloin vuosia sitten hakenut mukaan nuorkauppakamariin, olisin ihan eri ihminen nyt. Olen oppinut, että motivaatio ja onnellisuus tulevat sisältä, ei ulkoa. Uskallan siis väittää, että nuor-kauppakamari voi muokata ihmistä paljon enemmän kuin vanhemmaksi tulo!

Pressan palsta

Riikka Hakanenpuheenjohtaja (PRES)

Business or pleasure?

Olet ehkä jo törmännyt vaalilautakunnan ilmoituksiin vuoden 2016 vaaleihin liitty-västä valmennusohjelmasta, jonka avulla alue- ja kansallisista tehtävistä kiinnos-tuneet voivat työstää omaa polkuaan. Itsekin kävin saman läpi vuosi sitten.

Aluejohtoryhmän jäseninä ovat tänä vuonna Irene Heininen (aluejohtaja), Ulla Honkimaa (aluekoordinaattori), Mikko Vehviläinen (aluekoulutuspäällikkö) ja allekirjoittanut (alueviestintäpäällikkö). Lisäksi aluetiimiin kuuluu Alexandra Sahala (sihteeri), Markus Alkio (tieto-hallinto), Tatu Virta (palkintopäällikkö), Maija Vaismaa (kansainvälisyyspääl-likkö) ja Katja Häkkinen (kumppa-nuudet). Pääsääntöisesti kukin meistä vastaa nimikkeensä mukaisista aluetason tehtävistä sekä luotsaa kamareiden paikallisia toimijoita: aluejohtajan vas-tuulla ovat puheenjohtajat ja koordinaat-tori valmentaa dp:tä tulevaan puheen-johtajavuoteensa ja loput voitkin päätellä.

eli mitä ihmettä se aluejohtoryhmä oikein puuhaa?

AluepalstaHanna Pasanenedellisen vuoden puheenjohtaja (IPP)alueviestintäpäällikkö (A-RIO)

Kurkistus kulisseihin

Käytännössä - omalta osaltani - alkuvuosi on tähän mennessä pitänyt sisällään kama-reiden tiedottajien kouluttamista ja tuke-mista, eAarian kasaamista kerran kuussa ja monen monta blogikirjoitusta sekä tapah-tumailmoitusta (a.nuorkauppakamarit.fi). Aluetoiminta antaa uuden näkökulman kamarivirkoihin. Tiedottajana opitut taidot ja oivallukset pitää osata ammentaa nyky-isten tiedottajien hyödyksi, jotta toiminnan taso nousee, kuten tavoitteena on. Itse olen nauttinut etenkin tästä puolesta aluetoimin-nasta - on palkitsevaa nähdä, että pystyy auttamaan kamareiden tiedottajia.

Nyt on jo hyvä hetki miettiä ensi vuotta. Mikäli sinulla kangastelee mielessä ajatus siirtymisestä alue- tai kansalliselle tasolle, kannattaa rohkeasti ilmoittautua vaalilau-takunnalle ja osallistua tarjolla olevaan valmennuspolkuun!

Business or

7

8

Miksi suurin osa kaikista uusista tuotteista ja palveluista epäonnis-tuu? Kuinka voisi pienentää uusien konseptien riskiä ja nopeuttaa innovaatiosykliä? Miten ideaa voi testata ilman massiivisia investoin-teja? Näihin kysymyksiin hakeutui parikymmentä nuorkauppa-kamarilaista hakemaan vastauksia Lean ajattelu -koulutuksessa, jonka HNKK järjesti helmikuussa kulttuuritehdas Korjaamolla.

KoulutusTuomas Mikkonenkoulutusvastaava (IND)

yrittäjä, kouluttaja LEAN-ajatteluRento bossa nova kajahteli ilmassa, kun osallis-tujat perinteiseen JCI tapaan saapuivat hieman myöhässä koulutukseen. Kun kaikki olivat istuu-tuneet pääsin potkaisemaan koulutuksen käyntiin. Nopea tervehtimiskierros ja pientä liikuntaa, jotta päivän väsymys saatiin karisteltua jäsenistä. Ja sitten asiaan. Ongelma, johon lähdettiin pureutumaan, kiteytyy seuraavaan lauseeseen: “Liian usein yrit-täjät keksivät ensiksi ratkaisun ja sen jälkeen alkavat etsimään ongelmaa, johon se sopisi. Lopputuloksena on yleensä tuote, joka ei kiinnosta ketään.”

Sen sijaan, että luodaan uusi tuote tai palvelu heti kättelyssä, olisi paljon hedelmällisempää aluksi lähteä määrittelemään se, mikä ongelma halutaan ratkaista. Eli lähdetään luomaan ongelmahypo-teesi. Kenen ongelma? Onko ongelma yleinen, tois-tuva, kallis, spesifi tai ratkaisematon? Tämänlaisilla kysymyspattereilla ongelma lähtee avautumaan pikkuhiljaa ja voidaan luoda tarkempi määrittely. Kun tämä on tehty, niin sitten osallistujat pääsivät miettimään mahdollisia ratkaisuja ongelmaan. Sen sijaan, että lähdettiin ratkaisu edellä, jolloin on vain yksi ratkaisu, mutta ei välttämättä ratkaistavaa ongelmaa, niin lähdettiin ongelma edellä, jolloin on selkeä ongelma ja useita potentiaalisia ratkaisuita.

Koulutuksessa huomasin, että tämänlainen lähesty-mistapa ei ollut monille tuttu. Ratkaisun miet-timinen on tutumpaa, joten monet yrittivät hypätä ongelman määrittelystä suoraan ratkaisuun. Pienen sparrauksen jälkeen kaikki pääsivät oikeille urille ja suuret, mahdottomat ongelmat kuten “liiallinen kiire”, muuttui pienellä määrittelyllä “nuorten lapsi-perheiden vanhempien arki-iltojen harrastuksien mahdollistamiseksi”. Tähän jälkimmäiseen voitiin jo luoda mahdollisia ratkaisuita, kun taas ensimmäinen oli liian abstrakti konsepti, jota ei voi ratkaista.

Tiimit loivat ongelmahypo-teeseihin sopivia ratkaisuita ja alkoivat määrittelemään vaaralli-sinta oletusta. Anteeksi mitä? Vaa-rallisin oletus on asiakkaan reaali-maailman käyttäytymistä koskeva oletus, eli se mistä tulosi syntyvät. Tämä on se asia, lähdetään testaamaan. Esimerkkejä vaaralli-simmasta oletuksesta on: “toimiko asiakas kuin oletimme?” tai “oliko henkilö valmis maksamaan palve-lusta?” Kysymykseen tulee saada selkeä kyllä / ei –vastaus

Koulutus oli mennyt reilusti yli puolen välin ja olennaisin osa oli vielä tulossa – testaaminen. Hypo-teesivetoinen kehittäminen on mielenkiintoinen tapa lähestyä uusien konseptien luomista, mutta ilman konkretiaa ei sillä tehdä mitään. Oli aika tutustua MVP:hin. Minimum Viable Product, eli halvin mahdollinen tuote ei ole mikään oikea tuote vaan testi, jolla yritetään selvittää pitävätkö alustavat olettamuk-sesi paikkaansa. Se on oppimisen työkalu, jolla yritetään saada asiakaskokemuksia ilman, että tuotetta oikeasti rakennettaisiin.

Harmikseni tämän jutun merk-kimäärä on rajattu, joten en pysty tässä kuvailemaan täydellisesti mitä kaikkea konseptitestaamiseen liittyy. Joudut tilaamaan LEAN-ajattelun koulutuksen työpaikal-lesi, niin päästään sukeltamaan syvemmälle aiheen saloihin :)

17.2.

18.3.Minna Canthin päivän aattoiltana 18.3. järjesti Helsingin seudun kauppaka-mari yhteistyössä Fennia vakuutusyhtiön kanssa Johtajuuden Naiskamari –tapah-tuman Pasilassa. Tapahtuma oli ensim-mäinen laatuaan, vaikka Helsingin seudun kauppakamari järjestää muita verkottumista ja oppimista painottavia tapahtumia jatku-vasti. Mukana oli 120 naista, jotka oli käsin poimittu talouslehtien juttujen ja muiden vastaavien kanavien kautta. Kutsu koski naisia, jotka jo nyt tai 10 vuoden sisällä ovat todennäköisesti johtavassa asemassa. Tapah-tumalle oli selvästi tilausta, sillä suurin osa kutsun saaneista ilmoittautui hyvin nopeasti ja vain muutama perui osallistumisensa.

Johtaja Pia Pakarinen kutsui mukaan myös tammikuussa kauppakamarin tutustumisti-laisuudessa olleet A-alueen naispuheenjoh-tajat sekä -varapuheenjohtajat. Heidän lisäk-seen oli ilahduttavaa huomata myös joitakin senaattoreita, jotka olivat saaneet kutsun muuta kautta.

Tilaisuutta emännöivät Helsingin seudun kauppakamarin johtajat Pia Pakarinen ja Saija Äikäs. Tervetuloa tilaisuuteen toivotti Keskinäinen Työeläkevakuutusyhtiö Elon varatoimitusjohtaja Satu Huber. Hän kertoi omia kokemuksiaan johtajana toimimisesta ja antoi käytännön vinkkejä johtamiseen.

Johtajuuden naiskamari

Johanna Niemistöjäsen

9

10

Satu Huberin jälkeen puhui Vies-tintätoimisto Ellun Kanojen toimi-tusjohtaja Taru Tujunen aiheesta ”Ei tänne itkemään ole tultu – Naisdialogi 2015”. Naisdialogi-hankkeen tavoit-teena on edistää konkreettisin keinoin monimuotoista johtamista ja naisten mahdollisuuksia työelämässä. Vuoden 2015 teemana on «Naiset johtajiksi - Huipulla on vielä tilaa!» ja mukana on 11 yritystä, mm. Skanska. Tällä hetkellä vain kahdella suomalaisen pörssiyrityksellä on naistoimitusjoh-taja, joten hankkeelle on tilausta.

Tujusen vauhdikkaan esityksen jälkeen puhui Katja Noponen omasta yrit-täjätaipaleestaan ja siitä miten hän on onnistunut luomaan menestyvän yrityksen 10 vuodessa (Katja Noponen Oy). Noposen mukaan oikotietä onneen ei ole, vaan töitä pitää tehdä paljon, ottaa riskejä, uskoa itseen ja olla myymättä itseään liian halvalla. Katja Noponen valittiin jo vuonna 2011

Suomen Nuor-kauppakamarien Vuoden Nuoreksi Johtajaksi.

Ennen taukoa toimitusjohtaja ja coach Maarit Tiililä kertoi kirjastaan ”Johtaja, uusi tehtävä, 100 päivää – Tilanne haltuun!”. Johtajana on tärkeää tunnistaa johtajuustyylin ja uutena johtajana tehdä oma tutustumissuunnitelma, jonka avulla perehtyä yritykseen ja luoda pohja tulevalle tehtävälle. Viidentoista minuutin tauon aikana tapahtui aktiivista verkostoitumista ja käynti-korttien vaihtoa, johon osallistujia myös kannus-tettiin. Tauon aikana oli mahdollista vierailla myös ständeillä sekä ottaa osaa kilpailuihin.

Tauon jälkeen suorahakualalla IMS Talentissa Managing Partnerina toimiva Mimma Silven-noinen kertoi miten onnistua työpaikkahaas-tatteluissa ja ottaa siten ensimmäisen askeleen menestymisen polulla. Hän korosti erityisesti johtamiskokemuksen tärkeyttä. Johtamista ei voi opiskella vaan sitä oppii vain tekemällä.

Keskuskauppakamarin varatoimitusjohtaja Leena Linnainmaa puhui aiheesta ”Ei kiintiöille, KYLLÄ naisjohtajille”. Linnainmaan mukaan naiskiintiöt esim. yritysten hallituksissa johtavat tilanteeseen, jolloin valta keskittyy muusta kuin osaamiseen liittyvistä syistä henkilöille. Sen sijaan on tärkeämpää keskittyä edistämään asiaa toisin. Tällä hetkellä naisia etenee päällikköta-solle, mutta lasikatto näyttää asettuneen johto-ryhmätasolle liiketoimintojen johtoon. Naiset toimivat usein tukitoimintojen johtajina ja niistä eteneminen liiketoimintajohtoon tapahtuu harvoin. Suomalaisten pörssiyhtiöiden hallitus-osallistumista tarkasteltaessa naisia on aiempaa enemmän mukana, 23 % vuonna 2014. Syyt nais-johtajien vähäiseen määrään löytyvät niin työn-antajien ja naisten kuin koko yhteiskunnan asen-teista. Jos ajatellaan palkkoja, niin naisjohtajien palkkaero miehiin nähden vastaavissa tehtävissä on pienentynyt. Naisen euro on 95 senttiä. Tosin, kun asiaa tarkastellaan tarkemmin niin huoma-taan ammattien jakautuneen vahvasti mies- ja naisvaltaisiin aloihin. Miesvaltaisilla aloilla on tyypillisesti korkeampi palkkataso. Naiset taas työskentelevät useammin julkisella sektorilla, 10

jolla palkkataso on yksityistä alhaisempi. Sen lisäksi miehiä on enemmän hyvin palkatuissa johtotehtävissä. Jos ajatellaan muita kuin johtotehtäviä, niin naisen euro on edelleen 83 senttiä. Kun puolet palkkaeroista johtuu työmarkkinoiden jakautumisesta miesten ja naisten töihin, toinen puolikas on selittämä-töntä palkkaeroa. Tällöin tarkastellaan saman ikäluokan naisia ja miehiä, joilla on sama koulutustausta ja jotka toimivat samoilla toimialoilla ja tehtävissä. Jotta erot tasoittui-sivat ja enemmän naisia etenisi johtotehtäviin tulisi mm. työmarkkinoiden jakautumista vähentää, perhevapaat jakaa vahvemmin kummallekin vanhemmalle, ja kehittää palkan määrittelyä varten työn vaativuuden arviointia. Positiivisille naisroolimalleille olisi myös tilausta. Yritykset hyötyvät osaamispoo-linsa laajentamisesta saamalla kyvykkäämpiä työntekijöitä ja myös monipuolisempia tiimejä.

Ilta päättyi näyttelijä, stand-up-koomikko Heli Sutelan hauskaan esitykseen, jonka jälkeen oli tarjolla iltapalaa ja verkottumista sen nauttimisen lomassa. Tilaisuudelle on todennäköisesti luvassa jatkoa tavalla tai toisella myöhemmin tänä vuonna. Helsingin seudun kauppakamari järjestää johtajuuteen liittyen klubitoimintaa, esim. esimiesklubeja. Illan antia voi kiinnostavan ohjelman ja vilk-kaan verkostoitumisen lisäksi tiivistää siten, että kannattaa vastata KYLLÄ tarjottaviin haastavampiin tehtäviin, hankkia johtamisko-kemusta ja sparrata muita. Erityisesti naisten kannattaa luopua turhasta ylikriittisyydestä ja ottaa rohkeammin haasteita vastaan.

Kun ajattelee nuorkauppakamaritoimintaa, niin huomaa sen tarjoavan erinomaisia mahdollisuuksia johtajuuteen kehittymi-seen. Toiminnan kautta voi hankkia ja kehittää johtamiskokemusta sekä hakeutua toiminnan sisällä aina haastavimpiin tehtä-viin. Verkostoituminen on myös varsin olennainen osa toimintaa ja ilmapiiri on kannustava.

Kuka oikein oli aluksi mainittu Minna Canth, joka on ainoana naisena saanut viral-lisen liputuspäivän Suomessa? Minna Canth eli 1800-luvun loppupuolella ja oli oman aikansa supernainen. Hän elätti seitsemän lastaan yksinhuoltajana miehensä kuoltua, toimi menestyksekkäänä bisnesnaisena, kirjoitti parikymmentä realismia edusta-nutta kirjaa, oli ensimmäinen suomenkie-linen sanomalehtinainen, vahva kulttuuri- ja yhteiskuntavaikuttaja ja aikansa radikaali. Ajattelultaan Canth oli vapaamielinen nuorsuomalainen, joka välitti eurooppa-laisia ajatuksia myös Suomeen. Canth edisti naisten asemaa mm. tarjoamalla koulutusta, hän toimi koulutusmahdollisuuksien avulla ja oli muutenkin suomenkielisen koulu-tuksen uranuurtajia. Aika hyvin, ottaen huomioon, että Minna Canth ei syntynyt hopealusikka suussa ja kuoli jo 53-vuoti-aana. Hänellä oli intohimoa ja vahva eteen-päin menemisen tahto, vaikeuksista huoli-matta. Minna Canthin asennetta kuvaa hyvin hänen lauseensa: «Mutta parempi kärsiä ja vaivaa nähdä kuin paikoilleen pysähtyä.» 11

12

5.3.

HNKK siellä missä päätökset tehdään

EduskuntavierailuRiikka Hakanenpuheenjohtaja (PRES)

12

Eduskuntatalon tiloissa astellessa huokuu arvokkuus ja historia. Suomalaiseen tyyliin rakennus on arvokas, mutta kuitenkin sel-keälinjainen ja pröystäilemätön. Samoilla käytävillä ovat astelleet suuret valtionpää-miehet ja kärkkäät oppositiopoliitikot, jotka ovat intohimolla rakentaneet meille parempaa tulevaisuutta. Hiljaa mieles-sään voi miettiä, olisivatko nuo menneiden aikojen poliitikot tyytyväisiä tähän hyvin-vointiyhteiskuntaan, missä me nyt elämme, vai kääntyisikö moni haudassaan. Teem-mekö me jokainen tällä hetkellä oman osamme yhteiskuntamme hyväksi, jotta aiemmin kovasti maamme eteen töitä tehneet voisivat olla meistä ylpeitä?

Eduskuntatalo on tällä hetkellä remontissa, jotta se olisi mahdollisimman edustava itse-näisyytemme 100-vuotisjuhlavuonna 2017. Käyttämämme vierailumahdollisuus oli siis ihan viimeisiä muutamaan vuoteen. Raken-nuksesta oli jo viety taideteoksia muualle evakkoon ja paternosterhissien käyttö oli lopetettu – hissit tosin pysyvät käytössä

vielä remontin jälkeen. Remontin aikana eduskunnan istunnot pidetään Sibelius-Akatemian tiloissa Pohjoisella Rautatie-kadulla. Rakennusten välillä kulkee käve-lytunneleita, mutta matka kauimmaisista työhuoneista voi olla pitkä. Jos pohdit hakemista eduskuntaan tänä keväänä ja päätit tähdätä vasta seuraaviin vaaleihin, teit varmasti hyvän päätöksen – on sitten mukavammat työolosuhteet.

Hauska erikoisuus on, että Manner-heimintien puoleisissa siivissä on ollut henkilökunnan asuntoja vuoteen 2009 asti. Asunnoissa ei siis koskaan asunut kansanedustajia, vaan huoltohenkilö-kuntaa. Entisaikojen tapojen mukaan henkilökunnan ei ollut tarkoitus ravata pääkerroksien tiloissa. Niinpä maan alla kulkee ahtaudestaan nimensä saanut ns. ”pusukäytävä”, joka yhdisti asuinsiivet ja toimi apuna huollossa ja logistiikassa. Voi kuvitella, että käytävällä saattoivat tavata toisiaan vaikkapa kylmäkkö ja hevosajuri pusutuntumalla.

14

EduskuntataloMannerheimintie 30 Vihitty käyttöön 7.3.1931 Arkkitehti J. S. Sirén Kuusi kerrosta maan päällä, kolme maan alla Tyyli 1920-luvun klassismia

Pääsimme myös hetkeksi lehterille kuunte-lemaan eduskunnan täysistuntoa. Edustajat ottivat vuorotellen puheenvuoroja pakko-ruotsiin liittyen ja tuntui, että keskustelu ei oikein edennyt mihinkään. Olisi tehnyt mieli huudella ne omat parhaat mielipiteet lehteriltä istuntosaliin. Mutta itse asiassa salin akustiikka toimii niin optimaali-sesti, että puhemies kuulee salissa istu-vien puheen todella tarkasti, eikä lehteriltä kuulu turhaa huutelua tai liikehdintää salin puolelle. Myöhemmin luin, että eduskunta oli seuraavan päivän istunnossaan hylännyt

kansalaisaloitteen ruotsin kielen valinnai-suudesta, mutta velvoittanut hallituksen selvittämään lainsäädännölliset edelly-tykset alueellisiin kokeiluihin kielivali-koiman laajentamiseksi ilman velvoittavaa toisen kansalliskielen opiskelua.

Kierroksen jälkeen isäntämme Ben Zysko-wicz vastasi kaikkiin kysymyksiimme puhuen nopeasti, mutta samalla selkeästi ja välillä jopa huulta heittäen. Benkku (ei brenkku) on yllättävän hauska tyyppi poliitikoksi ja juristiksi. Ben on ollut

kansanedustajana vuodesta 1979! Todella vaikuttavaa, että fiksu ja aidosti asioiden kehittämisestä kiinnostunut ihminen ei kyllästy päätök-senteon rattaiden hitauteen tai turhaudu neuvotteluilla aikaansaatuihin kompro-

14

missiratkaisuihin. Ben avasi meille kansanedus-tajan erilaisia rooleja, valiokuntatyöskentelyä ja ryhmäkuria. Kansan-edustaja ei voi itse olla syvällä jokaisessa asiassa. Ne asiat on mahdollista hallita, joiden valiokun-nassa itse istuu tai joihin on erityisosaamista tai -kiinnostusta.

Kansanedustajan työn luonne vaihtelee sen mukaan onko tämä hallituspuolueessa vai oppositiossa. Hallitus-puolueen edustajana voi yrittää vaikuttaa oman ryhmänsä ministereihin, mutta sen jälkeen kun hallitus on päätöksensä tehnyt, tulee seistä sen takana äänestyksissä. Koska hallituspuolueilla on enemmistö, yleensä päätökset on helppo saada läpi. Oppositiopuolueen edustajilla taas on mukavammat oltavat tavatessaan päätöksiin pettyneitä kansalaisia kentällä. Joka tapauksessa neljän vuoden välein pitää tehdä kovaa duunia kampanjoidessa, eikä jatko ole varmaa. Varmasti rankkaa. Olisithan itse vahvoilla, jos vaikka asiakkaasi tai työtoverisi äänestäisivät sinun työpaik-kasi jatkosta vuosittain?

Kiitokset yhteiskuntavastaava COM Sofi Weckmanille vierailun järjestämisestä, aktiivisille osallistujille hyvistä kysymyk-sistä, asiantuntevalle ja hauskalle oppaal-lemme mielenkiintoisesta kierroksesta, sekä kansanedustaja Ben Zyskowiczille läpivalai-susta kansanedustajan työhön. 15

16

Helsingin Nuorkauppakamarin ja Keskuspuiston Nuor-kauppakamarin yhteinen eduskuntavaalipaneeli väiteltiin maaliskuisena maanantai-iltana 23.3.2015 Helsingin Kauppakamarin tiloissa. Talouden ja kaupan teemojen ympärillä käyty keskustelu ei kaunistellut Suomen talou-den heikkoa tilannetta, ja illan aikana kuultiin useita vaih-toehtoja tilanteen korjaamiseksi. Panelistien joukossa oli mukana niin ensimmäistä kertaa Arkadianmäelle ehdolla olevia, kuin kokeneempaakin kaartia: Nazima Rasmyar (SDP), Paula Lehtomäki (Kesk.), Pekka Haavisto (Vihr.), Markus Rantala (RKP) ja Daniel Sazonov (Kok.).

22.3.Eduskuntavaalipaneeli

”Suomalaiset odottavat tunnetta, että valtio on jonkun käsissä”

Tulevalla vaalikaudella rakennetaan luottamusta:

Minna Koivistokoejäsen

17

Yrittäjien arkeen järkeä

Illan juontajakaksikko, Reino Meriläinen ja Arttu Hujanen, päästivät ehdokkaat heti kovien kysymysten ympärille. Yhteisymmärrys yritysten tärkeydestä Suomen talouden kohentumiselle löytyi nopeasti, mutta keinot yritysten kannus-tamiseen vaihtelivat. Sekä Kokoomuksen Sazonov että SDP:n Rasmyar olivat sitä mieltä, että ensimmäisen työntekijän palkkaamista olisi tehtävä helpommaksi. Keskustan Lehtomäki remontoisi sosiaali-turvaa ja muokkaisi työttömyysetuuksia yrit-täjyyteen kannustavammaksi. Yritysten arvonlisäveron alarajan nostaminen sai kanna-tusta sekä Kokoomuksen riveistä että RKP:n Rantalan suunnalta. Ajatus byrokratian määrän vähentämisestä sai kaikki ehdokkaat näyttämään vihreää valoa, joten odotettavissa on, että tulevan vaalikauden jälkeen paperisotaa ja hallinnollisia velvoitteita olisi yrityksillä nykyistä vähemmän.

Epäonnistuneeksi todettu kuntauu-distus nousi panelistien puheissa esiin useaan kertaan. Ehdokkaat olivat pahoil-laan keskenjääneestä uudistuksesta, ja miltei yksimielisiä siitä, että leikkauksia julkisen sektorin rakenteisiin on tehtävä. Ainoastaan demareiden Rasmyar oli sitä mieltä, että eläköitymisen myötä tulevat luontaiset supistamiset ovat riittäviä. Sosiaali- ja terveyspalveluista hän ei leik-kaisi lainkaan.

Julkinen sektori leikkausten kohteena

17

18

Viime vaalikaudella oppositiossa vaikut-tanut Lehtomäki oli selkeästi sitä mieltä, että pienet rakenteelliset uudistukset eivät enää riitä, vaan isompia leikkauksia on tehtävä. Vihreiden Haavisto puolestaan hakisi tuottavuutta eläkeiän nostolla siten, että se seuraisi eliniän nousun kehitystä. Sazonov ilmaisi tehostamistoimenpit-eenään työaikojen saattamisen samalle tasolle kuin yksityisellä sektorilla.

Osaammeko markkinoida omaa osaamisestamme?

Paneelikeskustelun edettyä koulutukseen ja sen maksullisuuteen, alkoi ehdokkaiden keskuudesta löytyä tiukkoja näkökulmia. Ehdottomasti lukukausimaksuja vastaan olivat sekä Razmyar, Haavisto että Rantala. Lehtomäki asettaisi lukukausimaksut EU- ja ETA-maiden ulkopuolisille opiskeli-joille, ja Sazonov antaisi korkeakouluille itse mahdollisuuden päättää, perivätkö maksuja vai ei.

Keskustelussa nousi esiin huoli Suomen koulutusviennin tilasta ja kyvyistämme

markkinoida omaa osaamistamme. Kor-jauksia kaipasivat

myös opetussuunni-telmat: ulkomaalaiset opiskelijat saataisiin sujuvammin jäämään Suomen työmarkkinoille, mikäli heidän opinnois-saan olisi suomenkielen opiskelu pakollista. Ratkaisuksi osaamisen kehittämiseen nähtiin myös Lehtomäen ehdotus EU- ja ETA- maista tulevien osaajien tarve-harkintamaksun pois-

taminen. Tarvittava osaaminen saataisiin nopeammin Suomeen, mikäli byrokratian vaiheita olisi vähemmän.

Byrokratian vähennystalkoot

Paneelin lopuksi yleisölle tarjoutui mahdollisuus esittää kysymyksiä ehdok-kaille. Kysymyksiä esitettiin niin verotuk-seen kuin koko Suomen elinvoimaisuu-teenkin liittyen. Oman kysymyksensä sai myös byrokratia, kun ehdokkailta tiedus-teltiin sen vähentämiseen liittyviä keinoja. Byrokratian purkutalkoot ehdittiin aloittaa jo viime vaalikaudella, kun kansanedusta-jista koottu työryhmä kokosi 400 esimerk-kitapausta turhista säädöksistä. Suunta on oikea, ja ehdokkaat toivoivat, että heihin otettaisiin rohkeasti yhteyttä, kun vaikeita hallinnollisia haasteita tulee eteen.

Olipa huhtikuussa ratkeavien vaalien tulos mikä tahansa, on selvää, että tulevan neljän vuoden päättäjillä on puolueesta riippu-matta valtava työmäärä edessään. Monet uudistukset odottavat läpiviemistä, jotta Suomen talous saadaan takaisin raiteille ja kilpailukykymme takaisin kasvukäyrille. Luottamusta on hyvä rakentaa vastuullisten päätösten kautta.

Klaus Kurki on Kalevalan tarustosta, mies joka ensin surmaa vaimonsa ja sen jälkeen itsensä. Hotelli Klaus K onkin sitten paljon muuta. Hotelli, joka kertoo Kalevalan tarinaa omalla, uniikilla tavallaan, avaten suomalaista tarustoa matkaajille. Tämän luomuksen, hotellin tarinan takana on yrittäjä neljän-nessä polvessa, tarinallistaja ja elämyksien luoja, Mia Cederberg-Skvorc.

Mian tarina ei ole ihan tavallinen, eikä myöskään hänen luomuksensa, Bulevardilla sijaitseva hotelli Klaus K. Nämä tarinat hän jakoi meille maaliskuussa Helsingin Nuor-kauppakamarin isännöimässä Wednesday Club illassa.

Mian tarina alkaa rautakaupasta, Rake Oy:stä, joka oli useammassa polvessa elänyt yritys.

KoulutusLiisa Loponen VP3, WEB

Klaus Kurjen tarinaKalevalasta Helsinkiin

Mielenkiintoa oli kuitenkin muuhunkin ja seikkailu jatkui Ranskassa, hotelli-alalla. Hyvässä tarinassa on aina prinssi uljas ja Ranskassa Mia tapasikin ritarinsa Marcin. Yhdessä he lähtivät Euroopasta Amerikkaan, jatkamaan opintoja ja työs-kentelemään. Pari matkusti rannikolla kaupungista toiseen, keräten yhdessä elämyksiä ja kokemuksia.

Mian ulkomaan seikkailut kestivät 16 vuotta, jonka jälkeen hän palasi Suomeen Marcin kanssa avaamaan uutta hotellia, Klaus K:ta. Talo oli nimetty Klaus K:ksi Mian perheyrityksen toimesta jo 1938. Nimi on elänyt siitä asti hotellin kanssa kertoen Kalevalan tarinaa.

Näkymä KlausK:n kattoterassilta

Esplanadille

19

11.3.

20

13.-14.3.

20

Hyvinkään kaupungin-

johtaja Jyrki Mattila

Helsinki-Itäväylän ja Riihimäen-Hyvinkään seudun

nuorkauppakamarien järjestämä aluevuosikokous

11.3.

The yearly Finnish JCI area meeting of A and B areas took place in Hyvinkää on Saturday 14 March known as “Pi Day”. The first keynote speech covered the interesting and important theme of cultural intel-ligence. It was held by Tino Singh who is probably still best known for his career in music, theatre and TV. However, currently he is the Managing Director of a company called Roy Marketing, which also offers services for intercultural communications. Their services can be used by, for instance, companies who are sending their workers abroad and need orientation for them, or by diabetes doctors who are not sure how to deal with patients preparing for Ramadan.

From India to Finland Tino Singh has experienced how it feels to live between two cultures and what’s needed to survive in such situation. His family moved from India to Finland when Tino was six years old. In India they lived near the Pakistani border in Gujarat area, which has been one of the main centers of the ancient Indus Valley Civilization. Mahatma Gandhi is also originally from the same state. Tino’s family belongs to Sikhs as their family name indicates. Usually male Sikhs have “Singh” (lion), and female Sikhs have “Kaur” (always pure/princess) as their middle or last name. Sikhism is a monotheistic religion founded in the 15th century. Currently there are approxi-mately 27 million Sikhs in the world, with

by Tino SinghCultural Intelligence

Johanna Niemistöjäsen

20 million of them in India. In India your family is extremely important as there are no safety nets provided by the society. At home the wife is the head, but outside it’s the husband.

Tino Singh explained how different it was to get used to the Finnish society. In the beginning there were several minor differ-ences such as difficulties to find milk as it was not sold in metal cans. The parents of his family didn’t learn the Finnish language as quickly as their children did, therefore the children quite often worked as inter-preters. Also, in the Finnish society respect towards one’s parents is lower than in India and Tino as teenagers was often surprised by the way how his friends spoke to their parents. He was used to calling his father Sir and mother Ma’am. Later when he grew he felt that he was continuously living between two cultures and according to his own words his entertainment career was a way to seek approval from the Finnish society. Nowadays he feels that he’s part of the society, especially after having a child. His own experiences between two cultures have made him become interested in helping others to cope with cultural differences.

Importance of cultural intelligence

Tino defined culture according to anthro-pology: that it is learned behaviors. In practice this means that simple

Koulutus

21

22

questions such as defining what a house is can lead to various different models of houses as people understand the concept differently depending where they are from. Cultural intelligence is the person’s capability to func-tion effectively in situations characterized by cultural diversity. It can be developed through knowledge, motivation, empathy, patience - and practical deeds done.

According Tino Singh there are currently at least five reasons why every Finn should be interested in this topic. These include:

1) Ageing population and demographic unbal-ance in Finland is leading to a situation where there are not enough people in the workforce and therefore dependency ratio is weakening. Most likely Finland will need to attract more immigrants during the coming years.

2) Increase of population diversity in Finland after joining the EU and the opening of borders for other EU citizens. For instance, it’s fore-casted that by 2020 more than 20% of the popu-lation of Greater Helsinki area will be of foreign origin with a mother tongue other than Finnish.

3) Explosion of travel during the last decades due to, for instance, cheap airlines. It’s very valuable to understand more about those coun-tries’ cultures where one is travelling and to know how to serve tourists coming to Finland in the best possible way.

4) The digital revolution for instance in e-commerce.

5) Finland is highly dependent on exports as the country is too small to have large enough domestic market for products. It’s crucial to

understand how to deal with foreign cultures in order to do business abroad.

Approaches to cultural intelli-gence: Hofstede and Yang Liu As Tino Singht explained, there are several theoretical frames to map cultural differ-ences in order to increase cultural intelli-gence. One of the most well-known is the cultural dimensions theory developed by Dutch social psychologist Professor Geert Hofstede. He used to work for the multi-national company IBM and his study is based on data collected on IBM’s units around the world. According to Hofstede there are five dimensions of national culture:

Power Distance (PDI): Measures inequality: people in societies exhib-iting a large degree of power distance (e.g. Russia, China, Venezuela) accept a hierarchical order in which everybody has a place and which needs no further justification. In societies with low power distance (e.g. Finland, USA, Australia)

people strive to equalize the distribution of power and demand justification for inequalities of power.

Individualism versus Collec-tivism (IDV): is the degree to which individuals are integrated into groups. A society’s position on this dimension is reflected in whether people’s self-image is defined in terms of “I” or “we.” Individualistic countries include e.g. USA, Norway and Australia and collectivist countries are e.g. Asian countries. Finland is individualistic, but less than other Nordic countries.

Masculinity versus Femininity (MAS): The masculinity side of this dimension repre-sents a preference in society for achievement, heroism, assertiveness and material rewards for success. Society at large is more competi-tive. Its opposite, femininity, stands for a preference for cooperation, modesty, caring for the weak and quality of life. Society at large is more consensus-oriented. Finland among the other Nordic countries are high femininity countries. High masculinity countries are e.g. Italy, Japan, and Austria.

Uncertainty Avoidance (UAI): indicates to what extent people feel either uncomfortable or comfortable in unstructured situations. Countries exhibiting strong UAI (Austria, Russia, Belgium) maintain rigid codes of belief and behavior and are intolerant of unorthodox behavior and ideas. Weak UAI (Asian countries), societies maintain a more relaxed attitude in which practice counts more than principles. Finland belongs slightly to the strong UAI countries group.

Long Term Orientation versus Short Term Normative Orientation (LTO): Societies who score low on this dimension (Russia, China, Japan) for example, prefer to maintain time-honoured traditions and norms while viewing societal change with suspicion. “Saving one’s face” is also important. Those with a culture which scores high (Egypt, USA, Finland) on the other hand, take a more pragmatic approach: they encourage thrift and efforts in modern education as a way to prepare for the future.

A more visual approach on cultural differ-ences has been brought by a Chinese-origin designer Yang Liu. She has created East Meets West infographic series based on differences she recognized between Germany and China. Tino used several of her pictures to show differences generally between the Western and Eastern countries. For instance, Yang Liu’s pictures show how Germans usually face problems directly, whereas Chinese might not admit that the problem even exists and they might try to act as it doesn’t.

These approaches make it easier for an indi-vidual to learn more about the different cultures and the world in all. Most likely these have been also highly useful for Tino Singh when he has grown between two very different type of cultures: Indian Sikh and Finnish. 23

24

Palvelukset ja tylsän sieto palkitaan verkostoitumisessaVerkostoituminen on huijaamista. Verkostoituminen on epäreilua. Tällaisia näkemyksiä kuulee henkilöiltä, jotka näkevät verkos-toitumisen perittyinä kontakteina tai luonteesta riippuvaisina taitoina. Jos verkostoituminen kuitenkin nähdään kaikille mahdollisina käytännön askelina ja luonnollisena ihmisten välisenä vuorovaikutuk-sena, se on upea osa elämää. Alue-vuosikokouksen keynoteni “Mitä hyvä verkostoituja tekee (ja 99% ei tee)” aiheena olivat nämä arvokkaat käytännön askeleet.

3 menestyjän periaatetta

Verkostojen kautta löytää paljon upeita mahdollisuuksia niin työelämään kuin vapaa-ajallekin, kuten moni kamarilaisten mestari-joukkueesta on huomannut. Aluksi tutustumisessa on tärkeintä keskittyä luottamuksen luomiseen auttamalla, ennen minkäänlaista yhteistyötä tai myyntiä. Tee pieniä palveluksia kaikkialla, ja älä odota tai laske vastapalveluksia. Mieti sopivia palveluksia toisen kann-alta: Mitä tietoa hän tarvitsee? Mikä kontakti olisi hänelle hyödyllinen juuri nyt?

24

14.3.

Tapahtumien ja ihmisten suhteen ei kannata olla nirso, varsinkaan aktiivisen verkostoitu-misen alkuvaiheessa. Kaikkea tylsää ei voi elim-inoida elämästä. Kaikissa asioissa ja ihmisissä on huonoja ja hyviä puolia, etkä voi ennustaa niitä. Liialla valikoinnilla eliminoi elämästään paljon hyviä asioita tai löytää itsensä usein yksin tylsistyneenä kotoa istumasta.

Onnistunut verkostoituminen vie vuosia ja koostuu sadoista pienistä teoista. Ole kärsiväl-linen verkostosi rakentamisessa. Yksittäisen pienen yhteydenpidon väliinjättäminen ei onneksi haittaa, kunhan niitä yhteensä kertyy riittävä määrä. Pienillä asioilla yhdessä on väliä.

3 käytännön askelta

Hyvä verkostoituja ottaa vastuun aloitteista. Sinä aloitat keskustelut, ja saat näin enemmän. Keskustelun aloituksessa tärkeää on onnis-tumisen olettaminen ja yksinkertaisuus. Repliikkisi ei tarvitse olla hauska tai fiksu.

Sinun tehtäväsi on myös follow up: laita rento viesti uudelle tutulle pian kohtaamisen jälkeen. Joskus saat tutustumisellesi hyvän vastaanoton ja joskus et. Aina voit toivottaa hyvät päivän-jatkot ja siirtyä kohti uusia tilaisuuksia.

Yhteydenpidossa tärkeä on sama ydinasia kuin tutustumisen alussa: keskity toiseen henkilöön. Käy läpi LinkedIn- ja facebook-kontaktilistasi pari kertaa vuodessa ja selvitä mitä ihmisille kuuluu. Aina kun lisäät uuden kontaktin, niin lue läpi hänen profiilinsa, jotta osaat auttaa paremmin. Reagoi somessa muiden sisältöön: tykkää, kommentoi, jaa ja kysy lisätietoja.

Luennon lopuksi kysyttiin verkostoitumis-esta eri kulttuureissa sekä lapsiperheen kiire-issä. Avuliaalla hyvällä asenteella pärjäät aina. Amerikkalaisilta voimme oppia tuomaan aluksi esiin parhaat puolemme valituksen sijaan. Alussa verkostoituminen vie aikaa,

Koulutus

Karla NieminenJäänmurtajat Oy, yrittäjä, DI

ihmissuhdetaitokouluttaja

mutta myöhemmin säästää sitä, kun löydät mahdollisuudet paljon entistä nopeammin. Hyvä priorisointi auttaa hyvin kiireisissäkin tilanteissa. Jätä töllön tuijottaminen ja hyödynnä bussimatkat.

Oli upea olla puhumassa Nuorkauppa-kamarin aktiiviselle asiantuntijayleisölle. Mikäli haluat kehittää ihmissuhdetaitojasi lisää, suosittelen Jäänmurtajat-blogia sekä kirjoja Never Eat Alone (Keith Ferrazzi) ja How to Have Confidence and Power in Dealing with People (Les Giblin).

Ota asenteeksesi: sinä teet hauskan, etkä juokse sen perässä. Juhlat ovat siellä missä sinä olet. Välttämätöntä on käytännön askelien jatkuva toteuttaminen: niiden pelkkä tietäminen ei riitä. Näytä intohimosi, muista tärkeät pikku-jutut ja nauti matkasta! 25

26

“Kaikki mikä voi digitalisoitua, globalisoituu” – näin esitti Jarkko Sjömän 15.3.2015 koulu-tuksessaan Henkilöbrändäys ja asiantuntijan näkyvyys verkossa. Miksi pelata SM-liigassa, kun voi pelata NHL:ssä, hän kysyi tarkoitukse-naan tuoda esille internetin tuoman globalisoi-tumisen etuja.

Enää ei tarvitse toimia paikallisesti, koska digi-talisoituminen mahdollistaa kansainvälisillä markkinoilla toimimisen. Kansainvälisessä bisneksessä yritysbrändit eivät välttämättä itsessään myy, koska ne eivät ole lähestyt-täviä, niillä ei ole kasvoja mutta henkilöbrändit myyvät. Ihminen on kuitenkin se, jota voidaan lähestyä ja johon voidaan samaistua.

Tällainen henkilöbrändi on esimerkiksi tieto-turvaguruna tunnettu Mikko Hyppönen, joka työskentelee F-Securella. Mikkoa kuunnellaan julkisuudessa ja häneltä pyydetään lausuntoja mutta hänen työnantajaltaan ei. Jarkon mielestä Mikolla onkin työnantajaansa vahvempi brändi mutta F-Secure yrityksenä voi hyödyntää Mikon brändiä omassa myynnissään.

Henkilöbrändin rakentamisessa Jarkko suosit-telee aitoutta. Verkkoviestintä tulisi olla inhimillistä ja henkilökohtaista “tällainen aamupala tänään”-tyylistä viestintää mutta sisältäen välillä asiantuntijaviestintää. Tämä tekee asiantuntijasta helposti lähestyttävän ja sellaisen, johon voi samaistua. Ihmiset seuraavat mieluummin erilaisessa sosiaalisissa medioissa mieluiten ihmisiä eikä yrityksiä.

Asiantuntijuutta ei kui-tenkaan myydä vaan se löydetään. Oma näky-

KoulutusHenkilöbrändäys ja asiantuntijan näkyvyys verkossa

Jouni Tiilikainenpäätoimittaja

vyys tulee olla varmistettuna Googlen hauissa: “Jos et ole Googlessa, et ole olemassa”, on Jarkon raflaava viesti. Informaatiota on valtava määrä ja kaikki kilpailevat huomiosta.

Yksi parhaimmista keinoista saada huomiota on tehdä esimerkiksi Youtubeen “How To”-videoita, joista ihmiset ovat kiinnostuneita eniten. Tällaiset asiantuntijan tekemät videot toimivat hyvinä markkinointivälineinä asiantuntijoiden työnantajien kannalta, koska aiheesta kiinnostunut katsoja todennäköisesti ostaa niitä tuotteita, mitä videossa on esitelty.

Se, joka osaa tämän pelin sosiaalisessa mediassa, pääsee kiinni kansainväliseen bisnekseen, tiivistää Jarkko lopuksi.

27

KoulutusKohti omia tavoitteita

Tiedätkö mitä haluat elämässäsi? Näin kysyi Hanna Häppölä Hyvinkään alue-vuosikokouksessa 15.3.2015 pitämässään koulutuksessa. Tiedätkö mitä haluat, kuka olet ja mitä olet, hän jatkoi. Hanna näytti seuraavaksi kalvon ja kysyi yleisöltä, että mikä tämä on? Yleisö arvuutteli mutta lopulta Hanna sanoi, että kyseessä on puhelinvastaaja. Eräs professori oli jättänyt puhelinvastaajaansa viestin, missä pyysi soittajaa kertomaan vastaajaan, että kuka olet, mitä olet ja mitä haluat. Tällä Hanna pyrki tuomaan esille, että ihmisen tavoitteellisuutta on tutkittu jo pitkään mutta asiaan liittyvä yleinen tietoisuus on vähäistä.

Tavoitteiden asettelun merkittävyyttä korostaakseen Hanna näytti seuraavaksi kalvon, jossa 84% prosenttia ihmisistä ei tiennyt mitä haluavat tehdä elämässään, 13% tiesi mitä haluaa ja vain 3% oli kirjannut tavoitteensa paperille. Näistä toinen ryhmä, henkilöt jotka tiesivät mitä haluavat tehdä elämässään, ansaitsi tuplasti sen mitä ensimmäinen ryhmä. Sen sijaan 3% ryhmä ansaitsi kymmen-kertaisesti sen mitä ensimmäinen ryhmä. Hanna jatkoi tähän, että raha on vain yksi mittari elämässä ja muitakin tärkeitä asioita on mutta esitys kuitenkin osoittaa sen, miten tärkeää on kirjata omat tavoit-teet paperille, jos haluaa tuloksia.

Tavoitteen asettelussa Hanna korosti, että tavoitteiden pitäisi olla yleisesti ottaen hiukan yltiöpäisiä eikä niitä ole tarkoi-tuskaan saavuttaa täysimääräisesti. Jos

tavoitteeseen pääsee, niin silloin rima on ollut liian matalalla. Lopputuloksen tavoite ja ennuste pitäisi pystyä erottamaan toisistaan. Keskustelimme tavoitteen vaativuustason osalta siitä, että miten paljon korkea tavoite tuottaa stressiä. Hanna toi esille mielen-kiintoisen näkökulman – keskeneräisyys on itsessään positiivista eikä sen pitäisi tuottaa stressiä. Ihmisen tulisi ymmärtää olevansa onnellisuuden olevan sitä, että kasvaa ja kehittyy eikä niin, että ei ole vieläkään valmis. Jos lähtökohtaisesti kokee kesken-eräisyyden ja kasvun stressaavana, niin ihminen ei halua kehittyä eikä oikeastaan haluakaan asettaa tavoitteita.

27

Jouni Tiilikainen, päätoimittaja

28

Hannan vinkitYmpäröi itsesi ihmisillä, jotka ovat saavuttaneet jotain ja pyrkivät menemään eteenpäin.

Pyri itse luomaan vaikutelma siitä, että haluat mennä eteenpäin, jolloin se kerää sinun ympärillesi samanlaisia ihmisiä.

Tee TODO-listoja välitavoitteille. Jos huomaat, että teet päivittäin muita juttuja kuin niitä mitä on TODO-listalla, niin todennäköisesti tavoitteesi ei ole oikea

Vaihda tavoitetta, jos aamulla ei tunnu hyvältä nousta sängystä.

Ala tekemään, älä odota valmista.

Älä valita – ala valita.

Teetkö asiat oikein – vai oikeat asiat? Mikä on oikea asia, ja mikä oikea tavoite? Hannan mukaan tarve muodostaa lähtö-kohtaisesti pohjan motivaatiolle kasvaa ja kehittyä. Jos ihmisillä ei olisi tarpeita, niin eläisimme vieläkin luolamiehinä, esitti Hanna. Tarpeen tulee liittyä tavoitteisiin, ja tavoitteen tulee herättää hyviä tuntemuksia. Tavoitteen ajattelun tulisi herättää saman-laisia tuntemuksia kuin mitä tunsi silloin, kun lapsena oli ihastunut naapurin tyttöön/poikaan. Vatsassa pitäisi tuntua kuin että kärpäset pörräisivät ja poskia punottaa.

Tavoitteen asettelussa tulisi miettiä myöskin vaihtoehtoiskustannuksia. Tulee miettiä sitä, että onko se vaivan arvoista, että esimerkiksi uhraa kaikki kesälomansa yrit-täjyyden vuoksi. Tai kaiken vapaa-aikansa sen vuoksi työn puolesta sen sijaan, että viettäisi aikaansa perheensä kanssa? Tulisi pohtia myös sitäkin, että näkeekö omat tavoitteensa riskeinä vai mahdollisuuksina.

28

29

Puhekilpailu on yksi perinteisimmistä nuork-auppakamaritoiminnan kilpailumuodoista. Kilpailuja järjestämällä kannustetaan oppimis-järjestön jäsenistöä osallistumaan esiintymis- ja puhetaidon kehittämiseen. Hyvien myynti- ja vaikuttamispuheiden pitäjäksi oppii vain harjoittelemalla, ja nuorkauppakamari toimii tässä turvallisena harjoitteluympäristönä, missä epäonnistuminen tai mokailu otetaan positiivisesti vastaan.

Helsingin nuorkauppakamarin sisäinen puhe-kilpailu pidettiin vuosikokouksen yhteydessä 23.2.2015. Kamarin puhekilpailun voittajana minun tuli osallistua aluetason puhekilpailuun 15.3.2015 Hyvinkään aluevuosikokouksessa, jossa aiheeksi annettiin leikkisästi “Varmasti saan jos yritän”.

Pyysin kamarimme koulutaja-aktiivia Heidi Jänttiä valmentamaan puheen suunnitte-lussa. Suunnitteluvaiheessa totesimme puhu-jien todennäköisesti tekevän esityksistään hyvinkin kaksimielisiä, joten erottautuak-seen piti pystyä erottautumaan kilpailijoista. Näkökulmaksi valitsin suhteessa aiheeseen eriävän mielipiteen, eli väitteeksi muodostin “Jos yritän, niin voin saada”.

Puheen rakenne mietittiin 2x2 malliseksi, missä 30 s ajasta tulisi käyttää pitkään johdan-toon, kaksi minuuttia 2x2:een ja 30 sekunttia lopetukseen. Tällä suunnitelmalla kolmen minuutin aika tulisi sopivasti täyteen. Puheen lopetukseen mietimme sidonnan puheen alkuosaan, joka tiivistäisi kerrotut esimerkit yhteen nasevaan toteamukseen ja samalla toteamus tukisi alussa esitettyä väitettä.

Puhumisvuorot arvottiin ja sain seitsemännen sijan. Tämä tarkoitti vajaan puolen tunnin odotusaikaa, jonka käyttää puheen harjoitte-luun. Lopulta tuli vuoroni pitää puhe. Käteeni annettiin kapulamikrofoni, jota piti pitää

käytännössä suussa kiinni. En ollut tottunut puhumaan kapulamikrofonin kanssa ja tunsin oloni epämukavaksi. Kapulamikrofonia käytettäessä päätä piti kallistaa eteenpäin, mikä tukkeuttaa hengitysteitä. Huono juttu itsevarman vaikutelman antamisen kannalta.

Sain puheen käyntiin mutta puheen aikana huomasin olevani hermostunut. Puheen ajal-lisen rytmityksen kannalta auttoi yleisön joukossa olleet kamarilaiseni, jotka nostivat kädet ylös jokaisen minuutin kohdalla. Näistä merkeistä tiesin siirtyä puheessa eteenpäin. Lopulta aikaraja tuli vastaan ja olin juuri aloittamassa viimeistä lausetta, kun kuulin huudon “Aika!”. Sääntöjen mukaan olisin voinut sanoa tämän viimeisen lauseen mutta hermostumisen takia lause jäi kesken.

Puheen jälkeen sain siitä kamarilaisiltani hyvää palautetta. Rakenne ja sisältö olivat hyviä sekä esiintyminen rauhallista. Ehkä jopa liiankin rauhallista. Jatkoa ajatellen tiedän nyt, että tarvitsen ennen puheenpitoa pienen ren-toutumishetken, jolloin tyhjennän puheeseen liittyvät ajatukset muualle. Tämä on aiemmin toiminut mutta tällä kertaa tein sen virheen, että rentoutumishetki jäi väliin. Keinot rentou-tumiseen riippuvat henkilön esiintymiskoke-muksesta sekä yksilöllisistä ominaisuuksista.

Puhekilpailuosallistumiseni oli pääosin onnistunutta mutta korjattavaa löytyy vielä. Onneksi nuorkauppakamari tarjoaa tällaisen turvallisen ympäristön esiintymisharjoitte-luun mutta yllättävän moni pelkää kuitenkin osallistua tällaiseen toimintaan. Ymmärrän sen hyvin, sillä koin voimakasta esiintymis-jännitystä. Toisaalta puheen jälkeen esiinty-misjännityksen lauettua olo oli energinen mutta hyvin rento – hyvin endorfiininen. Tällaiseen toimintaan voi jää koukkuun! 29

Jouni Tiilikainenpäätoimittaja Puhekilpailu

30

Hei! Olen Satu, HNKK:n hallituksen sihteeri. Sihteeri eli SECY on kamarimme hallituksen (ääni)vallaton jäsen. Vastaan hallituksen kokousten pöytäkir-joista ja huolehdin yhdessä puheenjohtajan kanssa siitä, että kokoukset pidetään asiallisesti ja asiallisina.

Sihteerin toimi vaatii myös kykyä löytää olennaiset ja keskeiset osat välillä polveilevastakin keskuste-lusta hallituksen kokouksessa. Vai miltä tämä kuulostaa:

HallituspalstaPalstalla kirjoittavat vuorollaan HNKK:n hallituksen jäsenet 2015

Riikka PRES

JussiINT

+Tuomas, IND

HannaIPP

LiisaWEB

Uku LOM

LeeaLIO

Lauri DP

SofiaLMM

Olli-MattiTREAS

Satu SECY

AnttiFEST

Sofi COM

Satu Ramslandsihteeri (SECY)

Puhiksenpolvella

30

31

saapuvat asianmukaisesti kamarin tilille, hoitaa kamarin laskujen ja kulukorvausten maksu, sekä valmistella ja seurata budjettia yhdessä muiden hallitusten jäsenten kanssa. Tänä vuonna tarkistetaan myös kamarin sijoi-tussuunnitelmaa ja sijoitetaan hieman lisää kamarin vapaana olevia rahoja. Myös näiden projektien vetovastuu on TREASilla.

TREASin toimenkuva sopii hyvin henkilölle, joka ei säikähdä lukuja ja on kiinnostunut talouspuolesta. Hyvistä yhteistyötaidoista on myös paljon apua. Muuten, kuten Nuorkaup-pakamarissa yleensäkin, oma asenne on se joka ratkaisee. Hyvää kesää kaikille!

Olli-Matti Niinikoskirahastonhoitaja (TREAS)

Sijoitussuunnitelma jakirjanpidon sisäistys

Hallituksen jäsen X: Projektin N projek-tisuunnitelma on muokattu vastaamaan hallituksen toivomuksia ja projektiin on rekrytoitu yksi uusi koejäsen mukaan.

DP: Oliko tämä se koejäsen W?

X: Joo. Projektin tiedotuksesta pitäisi vielä sopia yhteistyökumppaneiden kanssa ja tarkistaa budjetti.

TREAS: Budjettiin liittyen meidän pitää ehkä maksaa nää kokouspullat omasta pussista.

Hei! Toimin kamarin hallituksessa rahas-tonhoitajana, eli TREASina. Toimen-kuvaan kuuluvat erilaiset talousasiat, joiden laajuus saattaa hieman vaihdella vuodesta riippuen. Tähän vaikuttaa ehkä eniten se, kuinka paljon kamari käyttää ulkopuolisia taloushallinnon palveluja tarjoavien yritysten palveluja, kuten tilitoimistoa. Helsingin nuorkauppa-kamarissa kamarin kirjanpito päätettiin tänä vuonna ottaa omiin käsiin, ja sen hoito on luonnollisesti TREASin tehtävä.

Muita TREASin tehtäviä on tietysti huolehtia, että kamarin jäsenmaksut

X: Ei kai? Meidän pitäisi vielä käydä keskus-telua jäsenten toivomuksista projektin toteu-tuksen suhteen sekä miettiä mahdollista logoa.

Hallituksen jäsen Z: Pitäiskö meidän tehdä vielä tästä jäsenkysely? Ainakin soittokierrok-sella muuten pitää kysyä tästä, laittaako joku muistiin?

Hallituksen jäsen W: Mä laitan ja laitan myös kaikille ne ohjeistuksen projektistä M.

Sihteeri, pöytäkirjaan: Projekti N etenee aikataulussa. 31

32

Vakuuta- ja vaikuta -koulutus antaa eväitä niin esityksen suunnitteluun kuin itse esitys-tilanteeseen. Koulutuksen tavoitteena on tarjota osallis-tujille mahdollisuuksia harjoi-tella esiintymistä ja tätä kautta kehittää esiintymisvarmuut-taan. Koulutuksen jälkeen osallistujat osaavat suunnitella mielekkään esityksen ja esittää sen yleisöä ja tilannetta palve-levalla tavalla.

Mitä irti SNNK:n kouluttajapolusta?

Suomen Nuorkauppakamarit on uudistanut kouluttajapolkua radikaalisti viimeisen kahden vuoden aikana. Polun kaksi ensimmäistä osaa ovat jo valmiina: Vakuuta ja vaikuta -esitys-taidon koulutus sekä Kehity kouluttajana -koulutus, muut osat valmistunevat syksyn 2015 aikana.

Vakuuta ja vaikuta -koulutus on päivän mittainen, joissa ensimmäisessä osiossa keskitytään esityksen suunnit-teluun tavoitteen asettamisen ja raken-teen kautta sekä mietitään yleisön huomioon ottamista ja asioita, joita yleisöstä tulisi tietää ennen esitystä. Seuraavissa osioissa keskitytään hyvän ensivaikutelman luomiseen, esiintymisjännityksen hallintaan sekä sanattomaan viestintään ja elävään kielenkäyttöön sekä esityksen havain-nollistamisen keinoihin.

Vaku

uta

ja v

aiku

ta

Heidi Jänttikouluttaja, jäsen

Kehity kouluttajana -koulu-tuksen tavoitteena on parantaa osallistujien taitoja kouluttajana, perehdyttää erilaisiin oppimisen teorioihin ja oppimistyyleihin sekä opetusmenetelmiin ja antaa työkaluja oppijoiden motivointiin. Lisäksi koulutus antaa varmuutta kouluttaa tasokkaasti ja osallistu-jalähtöisesti.

Olen ollut mukana luomassa näitä molempia koulutuksia ja sen vuoksi uskallankin lämpimästi suosi-tella koulutuksiin osallistumista. Molemmat koulutukset antavat oppeja, joita voi hyödyntää myös työelämässä. Molempia koulutuksia on myös mahdollista päästä kouluttamaan, jos kiinnostusta kouluttajana toimimiseen löytyy. Allekirjoittanut antaa miele-llään lisätietoja.

Itselleni kouluttaminen on intohimo, on ollut jo parin vuoden ajan. En ole oikeastaan koskaan pohtinut, mistä tämä intohimo on peräisin, enkä ole koskaan ollut kovinkaan esiinty-mishaluinen ihminen. Olen kuitenkin huomannut, että opettaminen, ohjaaminen ja kouluttaminen sujuvat minulta lähes luonnostaan ja teen niitä mielelläni. Jotakin hienoa siinä on, kun huomaa, että pystyy siirtämään itsellään olevaa tietoa eteenpäin, niin

että vastaanottaja kokee asiassa jonkin oival-luksen. Tuntuu siltä, että on ihan oikeasti pystynyt olemaan toiselle ihmiselle avuksi. Lisäksi itse opin aivan valtavasti joka kerta kouluttaes-sani. En välttämättä uutta kouluttamastani aiheesta, vaan ihmisistä, persoonallisuuksista, tavoista esiintyä, elämästä, kaikesta. Nuorkaup-pakamaritoiminta on tarjonnut minulle useita mahdollisuuksia kehittää taitojani kouluttajana aiemmin mainittujen koulutusten lisäksi, muun muassa strategian, debatin ja JCI:n virallisten koulutusten muodossa. Koulutustunteja onkin kertynyt reilusti toista sataa.

Rakkaat JC:t, käyttäkää tämän järjestön tarjoamat mahdollisuudet rohkeasti hyväksi, jos yhtään kipinää kouluttamiseen löytyy. Lupaan, että ette tule sitä päätöstä katumaan.

Kahden päivän pituisesta koulutuk-sesta osallistuja saa tiukan tietopa-ketin ryhmädynamiikasta ja sen huomioimisesta koulutustilanteessa, pääsee pohtimaan omia vahvuuksiaan ja kehityskohteitaan kouluttajana sekä oppii antamaan ja vastaanottamaan palautetta. Koulutuksen loppupuolella mietitään myös omien kouluttajatai-tojen tuotteistamista.

Mars kouluttautumaan!

Kehity kouluttajana

33

34

Helsingin nuorkauppakamari järjesti B2B-myyntikoulutuksen 17.3.2015 Kult-tuurikeskus Korjaamolla. Koulutuksen kutsuttuna vetäjänä toimi Jasmine Plavsic, Presser Oy:n toimitusjohtaja (KTM).

Alustavassa motivointipuheessa Jasmine kertoi B2B-myynnin houkutelleen hänet tämän työn pariin sen tasa-arvoisuuden vuoksi; ihminen voi menestyä myyntityössä riippumatta siitä, että oliko hän mies vai nainen, riippumatta siitä minkä ikäinen henkilö on tai millaisella taustalla hän tekee työtään. Kaikki voivat menestyä, jos todella haluavat.

Käsittelimme aluksi asiakaspalvelun ja myynnin eroavaisuutta; siinä missä asiakas-palvelussa odotetaan asiakkaan ottavan yhteyttä, myyntipuolella myyjä ottaa yhteyttä asiakkaaseen. Asiakaspalvelussa kartoitetaan tarpeita mutta myynnissä luodaan tarpeita. Asiakaspalvelu keskittyy tehtävien ratkaisemiseen kun myyjä puolestaan luo (myynti)tehtäviä. Usein kuitenkin myyntipuolella luullaan, että työtä tehdään myyjänä vaikka käytännössä toimitaan kuten asiakaspalvelija.

Mutta miksi suurin osa ihmisistä haluaa korkeintaan tehdä asiakaspalvelua ja pelkäävät ryhtyä tekemään aitoa myynti-työtä, kun siinä on mahdollisuus menestyä?

Useimmiten myynti-työhön liittyy provisio-palkka ja myyntityöhön ryhdyttäessä useim-

miten lupaillaan korkeita myyntiansioita vaikka todellisuudessa vain hyvin harva pääsee sellaisiin. Moni unohtaa sen, että myyntiä pitää todella tehdä, että huippu-ansioihin pääsee. Lisäksi monet ihmiset pitävät tavaroiden ja palveluiden tyrkyt-tämistä epämiellyttävänä, ja toisaalta inhoavat torjutuksi tulemista kun asiakas ei haluakaan tuotetta. Työ voi olla myöskin yksitoikkoista ja stressaavaa sekä työhön voi liittyä epävarmuus työpaikan säilyt-tämisestä.

B2B-myynnin perusteet

17.3.Koulutus

Jasmine toi koulutuksessa esille miten näistä peloista voidaan päästä yli: Ensinnäkin täytyy suhtautua työhön intohimoisesti siten, että yrittää koko ajan tehdä tulosta, jolloin palkkakin voi olla hyvä. Torjunnan pelosta pääsee pois, kun vaan tekee myyntiä riittävällä volyymillä – välillä voittaa, välillä häviää. Jos myyntityössä alkaa tekemään

liikaa taustatyötä kauppa-kohteen osalta volyymin kustannuksella, joutuu todennäköisesti pettymään. Volyymi auttaa unohtamaan menetykset. Lisäksi myyjän pitäisi varmistaa itselleen pohjapalkka, minkä hän tulisi saamaan myyntitu-loksesta riippumatta. Tämä vähentää myyjän pakkoa menestyä ja silloin myyjä stressaa vähemmän. Alhainen stressitaso myyntitilanteessa auttaa myynnin onnistumisen todennäköisyyttä.

Myyntityössä tulee välillä voittoja ja välillä tappioita. Varsinkin tappiot myyjät joutuvat sietämään itse mutta myyjän tulee muistaa, että yrityksessä hän on kuningas! Jasmine muistutti, että myynti on ainoa taho yrityksessä, mikä tuo kassavirtaa, muut toiminnot yrityksessä ovat kulueriä.

Menestyvä myyjä on siis menestyvän yrityksen edel-lytys. Mutta millainen on huippumyyjä yleensä ottaen? Ensinnäkin hän itsenäinen, eli hyvin itseohjautuva. Myyjän täytyy ilman esimiestä pystyä tarttumaan kiinni mahdol-lisuuksista ennen kuin ne on menetetty. Hyvä myyjä on myöskin kiinnostunut asiakkaastaan ja kuuntelee mitä hänellä on sanottavana. Jasmine toi esille tähän oman tekniikkansa – hän tekee muistiinpanoja puhelimessa

soiton aikana, jotta hän olisi mahdollisimman keskittynyt asiakkaaseen. Kolmennaksi myyjän tulee olla sinnikäs, 80% myynnistä vaatii viisi soittoa asiakkaalle ennen myyntipäätöksen tekemistä. Kuitenkin toisen puhelun jälkeen noin 44% myyjistä luovuttaa, mikä on virhe.

Koulutuksen lopussa keskustelimme B2C- ja B2B-myynnin eroista. Y l e i s ö k e s k u s t e l u s s a B2B-myynti koet-tiin helpompana, sillä yrityksille myytäessä ihmiset eivät käytä omaa rahaansa. Yleensä ihmiset tykkäävät ostaa, varsinkin jos kyseessä ei ole omat rahat. Sen sijaan B2C-myynnissä rahankäyttöön liittyy paljon tunteita ja henkilö-kohtaisia preferenssejä. Sen vuoksi jotkut asiak-kaat saattavat käyttäytyä jopa töykeästi.

Jouni Tiilikainen

Jasmine Plavsic,

Presser Oy

päätoimittaja

35

36

Unohda myyntiräppiPelottaako puhelin? Kammot-taako kylmät soitot? Tarvitsetko uusia asiakkaita? Koulutuksessa lähdettiin taklaamaan myynti-työn sudenkuoppia ja ihmisen perusluonteeseen syvälle piintyneitä pelkoja, jotka liit-tyvät myyntityöhön.

Huippumyyjän erottaa perus-myyjästä pitkän aikavälin tasaiset korkeat tulokset. Kauppaa ei synny, elleivät perusasiat ole hallussa. Osta-misen logiikan ymmärtäminen, määrätietoinen harjoittelu ja oman toiminnan jatkuva kysee-nalaistaminen ja kehittäminen vievät väistämättä kohti parempia myyntituloksia.

Joose Luukkanen keskittyi tiiviissä koulutuksessa uusa-siakashankinnan kulmakiviin. Näitä ovat :

1. Hyvä fiilis2. Volyymi 3. Tekniikka

Myyminen on psykologiaa ja ihmisen mielen toimintaa on syytä ymmärtää. Ihmiset ostavat tunteella ja tunteet tarttuvat. Myyjän tärkeimpiä tehtäviä on pitää huoli siitä, että työtä tehdessä on hyvä fiilis ja että se myös välittyy asiakkaalle. Mikäli itseään ei saa millään

Stadion –lehden toimitus matkusti 16.4 Hyvinkäälle kouluttautumaan. Huip-pumyynti Oy:n Joose Luukkanen piti Riihi-mäki-Hyvinkään seudun nuorkauppakama-rin jäsenille jämäkän myyntikoulutuksen otsikolla ”Tuloksekas puhelinmyynti.”

Koulutus

Jussi Räsänenkansainvälisyysvastaava (INT)

16.4.

”Ihmiset ostavat tunteella ja tunteet tarttuvat.”

Kiitos ja päätös: Lisäkauppa + suositukset kavereille. Onko vielä

kysymyksiä? Minne osoitteeseen laitan tilausvahvis-

tuksen? Kiva oli jutella!

hyvään mielentilaan, on parasta unohtaa soittelu hetkeksi ja yrittää myöhemmin uudestaan.

Matematiikka auttaa ymmärtämään mikä on huippumyyjien salaisuus. Jos keskimäärin 10% soitoista tuo kaupan kotiin, ei tarvitse olla Einstein ymmärtääk-seen, että volyymia lisäämällä tehdään enemmän kauppaa. Huippumyyjät ovat aina ahkeria.

Myyntityön tekniikka on oma taitolajinsa, mikä viime kädessä tarkoittaa ihmismielen ja päätöksenteon prosessin ymmärtämistä ja omien taitojen, kuten puhetekniikan hiomista huippuunsa. Ammattiurheili-jatkin hinkkaavat omaa tekniikkaansa kymmeniä tuhansia tunteja. Yhtä lailla Pentti Perusmyyjäkin oppii huippumyyjän elkeitä kurinalaisen harjoittelun myötä.

Rento tervehdys: ensimmäinen puheluvirallisemmin ja sen jälkeen kuin par-haalle kaverille soittaen. Muista hymy!

Unohda myyntiräppi Huippumyyjänpuhelun 7 osaa:

12Kiperä kysymys: Heitä pallo

asiakkaalle. Yksinkertaisim-millaan kysy onko oma juttusi tuttua tai kysy kiinnostaako säästää / ansaita / tehostaa tms.

3 Napakka esittely: Mistä soitan, mitä teen ja miksi minua kan-nattaa kuunnella (=etu). Max. 2-3 lausetta, max. 30 sekuntia.

Kysely ja kartoitus: Ymmärrä mitä asiakas tekee ja miksi. Kysele ja tarkenna. Muista, että sinulla on 2 korvaa ja 1 suu. Asiakas kyllä kertoo miksi hän ostaa jos on ostaakseen. Muistiinpanoja ei voi olla liikaa.

4Järkevä ratkaisu: Tämän perusteella mitä olet puhunut sinun kannattaa

toimia näin, koska... Myy kun asiakas hyötyy tai perustele miksei hänen

kannata ostaa. Yleensä kannattaa ostaa!

5Jämäkkä ehdotus: Olisiko helpointa jatkaa niin, että... / Kuulostaako järkevältä? / Tuntuuko hyvältä? / Aloitetaanko saman tien niin ei tule kiire?

67Mikä on sitten suurin myyjän suden-

kuoppa? Myyntiräppi. Ihmiset tykkäävät puhua itsestään. Kun saat asiakkaan puhu-maan ja maltat olla räpättämättä omaa asiaasi, olet jo pitkällä.

37

38

Suomen Tietoliikenne Oy eli Stil on perustettu kahden nuorkauppakamarilaisen toimesta vuonna 2009. Yhtiön perustivat allekirjoit-tanut sekä NP 2007, Petri ”Peetu” Lahtinen. Kattavaan tarvekartoitukseen perustuvia, yksilöllisiä ICT-kokonaisratkaisuja tarjoava Stil on toimintakonseptillaan ainoa laatuaan Suomessa, keskeisimmät hyödyt asiakkaalle ovat kustannussäästöt laitteiden ja palvelui-

den keskittämisestä yhdelle kumppanille jolloin yhteistyöstä

Jani Savolainenjäsen

Suomen Tietoliikenne OyJC-yritys

saadaan tiiviimpää sekä ratkaisuiden ajan-mukaisuuden säännöllinen tarkistaminen. Stil on riippumaton taho, organisaation ketteryys ja vahva kumppaniverkosto takaavat asiakkaille aina ensiluokkaiset ja nykyaikaiset palvelut sekä ratkaisut. Toiminta on aidosti asiakaslähtöistä, yhteistyö alkaa asiakkaan toimintaan ja ympäristöön tutustumisella ja siitä johdetaan mahdolliset kehityskohteet jotka toteutetaan joko porrastetusti tai kerralla. Toteutus tapahtuu aina ”avaimet käteen” periaatteella.

39

Pk-yritysten tele-, IT- ja toimistoautomaa-tioratkaisuihin erikoistunut toimintamme kattaa koko maan, fyysiset toimipis-teemme sijaitsevat tällä hetkellä Porissa, Tampereella ja Espoossa. Pääkaupunki-seudun avainasiakaspäällikkönä toimii Jussi Alamäki, PRES2015, JCI PORI. Halutaan laitteistoa tai palveluita sitten tulostukseen, kopiointiin, dokumentin-hallintaan, puheratkaisuihin, tietokone ja palvelinmaailmaan, AV-ympäristöön, turvatekniikkaan tai vaikkapa lähiverk-kojen rakentamiseen niin kaikki toteutukset hoituvat kauttamme, otamme vastuun aina projektin aloituksesta ratkaisun elinkaaren loppuun saakka, ylläpidettynä. Käytännössä asiakasyrityksellä on mahdol-lisuus ulkoistaa ICT ympäristönsä koko-naan jolloin nimetty yhteyshenkilö hoitaa toimintaympäristön ajanmukaisuutta yhdessä asiakkaan edustajan kanssa. Keväällä 2015 Stil osti Konttorikoneliike Osmo Östring Oy:n osakekannan. Myös Konttorikoneliikkeen tytäryhtiö Tampereen

Konttorihuolto Oy siirtyi kaupan myötä Stilin omistukseen. Kaupan myötä asema vahvistui merkittävästi Pirkanmaalla. Toimintastrategiamme tulee myös jatkossa noudattelemaan samaa linjaa, kasvu tapahtuu sekä palkkaamalla uutta henkilökuntaa että tutkimalla mahdol-lisuuksia laajentua yritysostojen kautta.

Lisäksi olemme lanseeranneet yhteistyömallinjonka avulla jokaisella kama-illa on mahdol-lisuus hankkialisätuloja. Lisätietojameistä: www.stil.fi

Porin toimipiste

Tampereen toimipiste

39

40

Keski-Uudenmaan nuorkauppakamarin järjesti 26.3.2015 yritysvierailun Vantaalla sijaitsevaan Pöyryn pääkonttoriin. Isäntänämme toimi Keski-Uudenmaan kamarin jäsen Tom Lind.

Pöyry on tohtori Jaakko Pöyryn (1924-2006) perustama konsulttiyritys. Yrityksen ensim-mäinen hanke oli Äänekosken sellutehtaan suunnittelu vuonna 1958. Aina 1980-luvulle saakka yritys oli ainoa lajissaan Suomessa ja kilpailua alalla ei ollut. 80-luvulla Pöyry lähti kasvamaan ja on nykyään noin 6000 henkilöä työllistävä globaali yritys, joista noin 800 henkilöä työskentelee Vantaalla. Yrityksen liikevaihto oli vuonna 2014 571 M€. Yrityksen liiketoiminnan alueita ovat energia, metsä, kemikaalit, kaivosteollisuus, liikenne ja vesi.

Pöyryn toteuttamista projekteista Tom ottikin esille esimerkin, missä asiakas oli ajatellut että hänen omis-tamaansa metsää voisi käyttää jotenkin hyödyl-lisesti. Asiakkaan toimeksiannosta Pöyry selvitti mitä suurella metsäalalla voisi tehdä ja rakensi sitten kyseiseen

kohteeseen sellutehtaan. Toisessa esimer-kissä Tom valaisi Googlen palvelink-eskuksen suunnittelua ja toteutusta Hami-naan entiseen paperitehtaaseen.

Keskustelimme myös epäonnistuneista hankkeista, lähinnä Talvivaaran kaivoksesta, missä Pöyry ei ole ollut mukana. Keskustelun yhteydessä Tom kertoi yhteiskuntavas-tuun ja maineenhallinnan nousseen yhä tärkeämpään rooliin suurissa rakennus-hankkeissa. Lievästi epäonnistuneet hank-keet saattavat näkyä toimeksiantavan yrityksen heikkona yritysmaineena ja sitä kautta esimerkiksi työvoiman vaikeana saat-avuutena. Pahimmillaan huonosti hoidetut hankkeet voivat johtaa oikeudellisiin toimen-piteisiin ja ympäristökatastrofeihin. Tämän vuoksi suurissa hankkeissa tilaajayritysten kannattaa käyttää maineeltaan hyvää ja kokenutta konsulttitaloa mahdollisten riskien minimoimiseksi, painotti Tom.

Diplomi-insinööri ja tekniikan tohtoriPöyryllä 2004-2009 konsulttinaArkada-ammattikorkeakoulun vararehtori 2009-2011Accenturella konsulttina 2011-2012Pöyryllä vuodesta 2012 lähtien projektipäällikkönäNuorkauppakamarilainen ja Rotary-klubin jäsen

26.3.

Tom Lind

Jouni Tiilikainenpäätoimittaja

Pöyryllä yritysvierailulla

41

täjyys- koulu-p r o j e k t i s s a kannustetaan tulevia yrit-täjiä ja rakennetaan heille elintärkeitä verkostoja. Parhaillaan meillä puuhataan mentorointi-hanketta ja suunnitellaan kasvuyrittäjyys-tapahtumaa yhteistyössä Helsingin Seudun Kauppakamarin kanssa. Kansainvälisesti aktiivisilla kamarilaisillamme on suun-nitelmissa matkaa niin New Yorkiin kuin Alpeille. Oman kamarin riveistä löytyy myös olutkouluttaja, jonka johdolla Keskus-puisto on suunnitellut oman huurteisen. Brewniversen ”ei suinkaan imelää, mutta kielellä viipyvän pyöreää kuparinväristä herkkua” päästään maistelemaan aivan näinä päivinä.

Kamarin tulevien vuosien suuntaviivoja vedetään parhaillaan. Strategiatyöskentelyn pohjaksi tehdyssä jäsenkyselyssä nousi vahvasti esiin keskuspuistolaisten halu kasvaa ja kehittyä yksilöinä. Halu antaa osansa ympäristön kehittämiseen, rohkeus, avoimuus ja kannustava, iloinen yhteishenki tekevät Keskuspuistosta Keskuspuiston jatkossakin. Juhlavuotenamme 2016 tarkoituksenamme näkyä ja kuulua myös alueen muiden kamareiden jäsenistön iloksi, kannustukseksi ja kasvuksi. Tervet-uloa mukaan tapahtumiimme!

Susanna Valkeusvarapuheenjohtaja (DP), Keskuspuiston Nuorkauppakamari

Helsingin Nuorkauppakamari tekee läheistä yhteistyötä pääkaupunkiseudun muiden nuorkauppakamareiden kanssa. Lähikamareiden esittelysarjassa tällä kertaa edustettuna on JCI Keskuspuisto.

Keskuspuisto -- kasvua tukemassa

Ensi vuonna kolmekymppisiään viettävä Keskuspuiston Nuorkauppakamari voi hyvin ja kehittyy. Tänään riveissämme on 75 jäsentä. Koejäseniä hakeutuu mukaan tasaisesti ja yhteistyö aktiivisen senaatimme ja kunniajäsentemme kanssa palkittiin juuri Senaatin vuorovaikutuspalkinnolla kansal-lisessa vuosikokouksessa Tahkolla. Nilsiän kevätlumille iloisia keskuspuistolaisia oli kerääntynyt kolmattakymmentä. Mistä tämä kamari on tehty? Erilaisista ihmisistä, auttamisesta, yhteishengestä, hauskuud-esta, verkostoista. Annamme jäsenillemme mahdollisuuden kokeilla jotain sellaista, mikä ei ilman kamaria olisi mahdollista.

Tutustuessani vuosikymmen sitten painet-tuun 20-vuotishistoriikkiimme hymyä huuleen vetää tuttu tunnelma: ainutlaa-tuinen henki ja peloton tekemisen mein-inki. Keskuspuistossa on aina vaikuttanut joukko ihmisiä, jotka nauttivat heittäytyä haasteisiin yhdessä. Hyvällä mielellä on uskallettu kokeilla siipiä. Pienistä aihioista on kasvatettu isoja projekteja.

Kamarimme tunnetuimpia spektaakkeleja on elokuussa järjestettävä, parhaimmillaan yli 10000 kävijää vetävä koko perheen Lasten Festarit -tapahtuma. Forumissa joulun alla päivystänyt Joulupuu-pisteemme keräsi viime vuonna yksistään viidesosan koko Suomessa kerätyistä lahjoituksista. Yrit-

42

Keskuspuiston nuorkauppakamari isännöi Wednesday Clubia keskiviikkona 8.4.2015. Bier Bieriin oli saapunut parikymmenpäinen joukko kuuntelemaan Margit Peuran tarinaa hänen matkastaan lääkäristä vaatesuunnitteli-jaksi. Suuri muutos vaati oman epävarmuuden voittamista ja rohkeita päätöksiä, mutta kaikki tapahtunut on ollut sen arvoista.

Uraputkesta uusiin haasteisiin

Kuusi vuotta lääkärinä ja erikoistuminen kirur-giksi. Näin eteni Margitin ura aina siihen asti, kunnes äitiyslomalla heräsi ajatus siitä, voisiko elämässä tehdä jotain muutakin. Aluksi ajatus pelotti, mutta vuosi Helsinki Design Schoolis-sa sai mielen lopullisesti myöntymään uusille tuulille. Margit perusti oman yrityksen, White-tailin. ”Aluksi pelkäsin, etten ole luova enkä osaa piirtää. Pian huomasin, että pelkoni on turhaa”, kertoo Margit yrittäjyyden alkuvaiheista.

Suoraan Berliinin muotiviikoille

Onnekkaat kohtaamiset ja kova työ mahdollis-tivat sen, että Whitetailin ensimmäinen mallisto esiteltiin Berliinin muotiviikoilla vain puoli

vuotta yrityksen perus-tamisen jälkeen. ”Alusta alkaen tehtiin päätös, että tähtäämme kansainväli-

sille markkinoille. En ikinä unohda sitä hetkeä, kun muotimaailman ihmiset ja toimittajat pääsivät katsomaan mallisto-amme Berliinissä. Se oli todella hienoa”, muistelee Margit yrittäjyytensä tähänas-tista h-hetkeä.

Sosiaalinen vastuu tärkeässä roolissa

Whitetailin vaatteet ovat ekologisesti valmistettuja. Sarjan neuleissa käytetty villa on alpakanvillaa ja tulee Perusta. Alusta alkaen oli selvää, että yritys tekisi jonkin sosiaalisen vastuun projektin vaat-teiden valmistuksen rinnalla.

”Ekologisuuteen kiinnitetään liian vähän huomiota muotimaailmassa. Aluksi suun-nittelin, että neuvolajärjestelmän vieminen Perun vuoristoalueille olisi sosiaa-linen projektimme. Se on osoittautunut kuitenkin todella haastavaksi, ja joudumme miettimään sitä vielä”, pohtii Peura.

Kysymykseen, voisiko hän kuvitella vielä tekevänsä lääkärin töitä, Peura vastaa hymyillen: ”Lääkärin työssä on paljon hyviä asioita. Ehkä voisin tehdä päivän verran viikossa ja ylläpitää ammattitaitoani myös siinä ammatissa.”

KoulutusMinna Koivisto

koejäsen

Leikkaussalista muotiviikoille- Margit Peura toteutti unelmansa

8.4.

Pääkaupunkiseudun kamarilaisista koos-tuva osallistujajoukko kuunteli herpaan-tumatta kattavaa Viron koulutusta, joka pidettiin Korjaamolla Töölössä 14.4.2015. Kouluttaja-yrittäjä Simo S. Hämäläinen asuu Tallinnassa, ja on virolaisen Profia Arvestuse OU nimisen tilitoimiston osakas.

Hämäläinen toimii JCI Business Tallinnan EVP:nä. Kamarin jäsenedellytyksenä on yrittäjyys ja nyt miehiseen kamariin on saatu myös naiskandidaatti. Virossa kamari-toiminta on vilkasta. Katseet on suunnattu syksyiseen JCI Nordic Inspiration Confer-enceen, johon odotetaan runsaasti myös suomalaisia osanottajia.

Viro toimintaympäristönä houkuttaa monia

Viron yrittäjäystävällinen ympäristö herättää Suomessa huomattavaa kiinnostusta. Yksi houkuttelevista asioista on kilpailykykyinen verotus yhdessä osinkojen verottomuuden kanssa. - Veroja voi joutua maksamaan

Maria Kokkonenjäsen

Koulutus

joskus molempaan maahan. Lopullinen verotus toimitetaan kuitenkin yhdessä valtiossa, ja kaksinkertaista verotusta ei ole, Hämäläinen valaisee.

Vaikka yrityksen perustaminen Viroon on helppoa ja liiketoimintaympäristö on houkutteleva, kehottaa Hämäläinen tekemään pohjatyön huolellisesti. Jälkikäteen virheiden korjaaminen on paljon vaikeampaa.

Suomen ja Viron väliset erot luultua suurempia

Toimintaympäristönä Viro on mielenkiin-toinen, mutta erot Suomeen ovat luultua suurempia. Esimerkiksi kattavat vironkiel-iset sopimukset ovat tärkeitä. ”Kättä päälle”- sopimuksia ei tehdä. Pienenä maana verkostot Virossa ovat pienet. Tois-aalta työnkierto on nopeaa. Hämäläinen kertoo opiskelijatovereitaan päätyneen merkittäviin rooleihin liike-elämässä ja politiikassa jo nuorella iällä.

Hämäläinen kuvaa virolaisia nokkeliksi, ja arvelee heidän selviävän täpäristä tilan-teesta neuvokkuudellaan usein suoma-laisia paremmin. Joskus ongelmatilanteissa turvaudutaan käte-viin ”purkkaratkai-suihin”.

Yrityksen perustaminen

14.4.

Viroon

43

44

Tiiviin parituntisen aikana saimme aimoan-noksen Viron yritystietoutta. Osallistu-jien joukosta löytyi useita, joilla on aikeita perustaa yritys Viroon lähitulevaisuudessa.

Vinkkejä Viron matkailijalle

Viron matkailun helmet löytääkseen Hämäläinen suosittelee lähtemään naapu-rimaahan reippaasti omalla autolla. Tallin-nasta on myös helppo jatkaa matkaa bussilla muualle Baltiaan, esimerkiksi Riikaan ja Vilnaan. Lisää löydettävää Virosta:  http://www.visitestonia.com/fi mutta alle koottuna Hämäläisen suositukset:

Kumun taidemuseon ohella Nyky-taiteen museo EKKM on kiehtova kohde sataman lähettyvillä.   Pieni anarkistisen oloinen museo erilai-sine taidetapahtuneen sijaitsee vanhassa tehdasmiljöössä.  http://www.ekkm.ee/en/

Kesäfestarit

Virossa on paljon monipuolisia kesä-festareita. Letkeä Viru-Folk-tapahtuma järjestetään kesäkuun alussa kauniissa Käsmun kapteeninkylässä. Ohjelmaa on eri-ikäisille aamusta myöhään yöhön. http://www.virufolk.ee/.

Luonnonkaunis Käsmu on matkailuun sopiva vierailukohde muulloinkin.

Viljandissa pidettävä Viljandi-Folk on yksi kesän ykköstapahtumista. Viljandi on Viron kauneimpia kaupunkeja puutaloineen, ja sitä pidetään yhtenä Viron boheemimmista kulttuurikau-pungeista. http://www.visitestonia.com/fi/lomakohteita/kaupunkioppaita/viljandi?site_preference=normal

Vironvenäläisten kaupunki Narva sekä Peipsijärven sipulitie idässä ovat tutustumisen arvoisia. Syksyllä sipulitiellä myydään runsaasti paikallista satoa. Kannattaa poiketa paikallisilla markkinoilla, Kolkjan kala-sipuli-ravintolassa, sekä vanhaa kulttuuriperintöä säilyt-täneissä vanhauskoisten kylissä. http://sibulatee.ee/

45

Tallinna

Tallinnan helmi on Aegnan saari, jonne kulkee reittialus Tallinnan kalasatamasta. Saarella on muun muassa vanhoja sotilas-rakennuksia, hautausmaa, uimaranta sekä mahdollisuus yöpymiseen. Rauhallinen ja hiljainen saari on kiehtova pitkine ranta-viivoineen. http://www.aegna.ee/

Tallinnan kaupungin alueista kannattaa katsastaa ainakin Kalamajan ja Tellis-kiven alueet. Telliskiven alueella sijait-seva Pudel-niminen baari on Hämäläisen ehdoton suosikki.

Restoran Ö on virolaisen fine-diningin huippua Tallinnassa  http://restoran-o.ee/

Gianni, italialaista tyylillä Tallinnassa http://www.gianni.ee/en/

Noa, Tallinnan ja Viimsin rajalla sijaitsevatunnelmallinen ja moderni ravintola me- ren rannassa. http://www.noaresto.ee/en

Muistathan rekisteröityä twinning-kamarimme

JCI Tallinnan järjestämään Nordic Groupin

JCI 100-vuotisjuhla-seminaariin 20.-23.8.2015!

http://www.nordic2015.com/

46

JCI Tallinn is one of the oldest chapters in Estonia, founded on 15th of May 1989. The most active people involved were Andres Vinkel and Ülle Soosalu who were working at the municipality of Tallinn at that time and therefore received the information about an organization called JCI. Founding of JCI Tallinn was helped by some international friends, including one from JCI Finland – President of 1989 Heikki Korhonen. The final statute was confirmed on 11th of June 1989.

Nowadays JCI Tallinn keeps with its 44 members the position of the biggest chapter in Estonia. Addition to 44 members, the chap-ters also holds the interest of 14 candidate members, 10 senior members, 18 senators and about 20 prospect members – so all together in the circle a quite decent number of people!

JCI Tallinn regularly organizes four projects – Rat Race, JCI Estonia Presidential Ball, JCI Christmas tree and

Kadri ArmasMember, JCI Tallinn

Communication Director, JCI Nordic Inspiration ConferenceJCI Tallinn

Twinning

BeWise. Since 2002 is Rat Race the biggest project of JCI Tallinn, and brings attention to sports, charity and also JCI. All in all, Rat Race is a race between office workers and brings together hundreds of people who will run against time and each other in the old town of Tallinn. But the main idea is to raise money for charity. In recent years Rat Race has also had a stronger public focus – for example in 2014 Rat Race pointed out that it is really important that companies support their employees´ possibilities to do sports and that goverment should lower taxes on it.

Yearly JCI Tallinn also organizes JCI Estonia Presidential Ball which is as old as JCI Tallinn itself. The main idea is to celebrate and recognize strong members and the event usually brings together about 200 members and senators. Another JCI Tallinn´s project is JCI Christmas tree, a smaller projects but has the sweetest core idea – to provide gifts to families who otherwise could not afford those.

47

JCI Tallinn´s forth yearly project is BeWise which is now 5 years old and has again a more community focus. The idea is to bring prac-tical know-how to universities through guest lectures. All the lecturers give their lectures without being paid and therefore the project carries forward JCI values – to give back to the community. Also the project is a good PR project for JCI Tallinn. Project has also gotten the support from goverment. Project is going strong and has reached new hights in 2015 – for example a lecture was given by Peep Vain, one of the most famous trainers in Estonia, and he brought together over 300 participants, the lecture was also boradcasted for the first time in BeWise history.

During last years one big accomplisment was also European Capitals Meeting (ECM) which JCI Tallinn hosted in 2011. The project was a combined effort of more then 50 people. The project brought to Tallinn more then 200 visi-tors from 18 countries. During 5 days people got to know more about Estonia´s success stories and of course networking was a big part of the project. ECM´s are well know for a strong program and JCI Tallinn held the quality level high – people are still talking about ECM 2011! JCI Tallinn is actually also well know for partic-ipating in different projects that JCI Estonia organizes. Latest of them of course JCI Nordic Inspiration Conference. Conference´s COC team has 4 out of 9 directors from JCI Tallinn! JCI Nordic Inspiration Conference itself began with an idea to make a strong conference and to celebrate JCI 100th birthday with a big project. JCI Nordic group countries combined efforts and decided to make an inspiration conference in Tallinn with the purpose to bring together a number of jaycees and to inspire them so they would go back to do big things! Therefore the main theme is Beyond Borders! And a number of JCI Tallinn members will help JCI Nordic Inspiration Conference to achieve its targets!

In 2015 JCI Tallinn also has some new focuses cause members seem to longer for more depth. So the new board started an event series called BeInspired where during a Thursday evening members can meet with an inspiring public figure – for example the event has hosted few high profile trainers, an artist from USA etc. During this intimate event members can get to know this person during a talk-show format but also ask ques-tions themselves. First succesful events have proved that this time „service design“ really met the needs of members!

Last but not least, twinning is a big part of JCI Tallinn doings! JCI Tallinn twinning chapters are JCI Helsinki and JCI London. Attending at JCI Helsinki´s Pitkälounas has become a good tradition.

47

48

European Capitals Meeting järjestet-tiin huhtikuun lopulla Kööpenhami-nassa. Tämä rento JC-viikonloppu keräsi yhteensä n. 90 pääkaupunkialueiden edustajaa yhteen 13 eri maasta. Suomalaisia kokousosallistujia mukana oli Helsingistä kolmesta kamarista yhteensä kahdeksan eli olimme mukavasti edustettuina myös tänä vuonna. Viikonloppu poikkeaa suurista Eurooppa- ja maailmankokouksista sen rennon luonteen ja pienemmän koon vuoksi. Voi sanoa, että European Capitals Meetingissa on aito mahdollisuus solmia yhteistyösuhteita eri pääkaupunkien kamaritoimijoiden kesken, koska aikaa

on runsaasti myös ajatusten vaihdolle ja vapaalle keskus-telulle.

Menestys vaatii unelmia ja niiden tavoittelua

Viikonlopun teemana oli ‘From fairy tales to global success’. Alkututustumisen jälkeen pääsimme syventymään key note -puhujien menestystarinoiden ja paneelikeskustelun kautta menestyksen avaintekijöihin sekä jakamaan menestyskokemuksia myös osallis-tujien kesken. Olennaista viikonlopun aikana oli myös tiimityöskentely. Jaettujen tiimien kesken saatiin mahdollisuus myös maalata kuvaa menestyksekkäästä pääkaupunki-seudun kamarityöskentelystä. Vaikka osal-listujien maiden kirjo kattoi alueet Lontoosta Ankaraan ja Helsingistä Belgradiin, keskuste-luista näkyi, miten samantyyppisten asioiden kanssa pohdintaa ympäri Eurooppaa tehdään kamaritoiminnan merkeissä.

Menestykseen keskittyneen päivän alus-tuksissa Pohjoismaiden vahvuuksiksi

JC-viikonloppu Tanskan tapaan:

23.-26.4.Kansainvälisyys

Tiina Naskalikehitysjohtaja (EVP), SNKK

kansainvälisyys ja myynnin edistäminen

määriteltiin erityisesti avoimuus, toiminta-rakenteiden selkeys, innovatiivisuus ja yhteistyö. Asioita, joiden esillä pitäminen niin työelämässä kuin nuorkauppakamari-toiminnassakin on huomionarvoista. Päivän aikana saimme myös loistavia näkökulmia siihen, miten alun perin harrastuksenom-aisesta toiminnasta on ollut mahdollisuus muodostaa työ ja elinkeino. Mahdollisuudet menestykseen ovat omissa käsissämme ja olennaista on paitsi rohkeus myös päät-täväisyys. Kuten investointipankkiiri Lars-Christian Brask totesi: ”If you don’t fail, you haven’t tried hard enough”. Eli menestyksen mittaaminen pelkästään onnistumisten kautta ei anna oikeaa kuvaa. Lottoinnok-kaana kansana suomalaiset tietävät, ettei joka rivillä voi voittaa, mutta tämä ei estä meitä yrittämästä. Saman peräänantamat-tomuuden mukana pitäminen myös muussa toiminnassamme onkin todellinen tavoite. Näkövammaisille tarkoitetun Be My Eyes –avustajapalvelun ideoinut ja toteuttanut, TEDx:ssäkin puhunut Hans Jørgen Wiberg kävi muistuttamassa oman esimerkkinsä kautta osallistujia asiasta.

European Capitals Meeting on mahdol-lisuus järjestäjälle myös tutustuttaa kansain-välinen osallistujajoukko kotikaupunki-insa. Kööpenhaminan historia ulottuu viikingeistä huippuarkkitehtuuriin, mikä osallistujille avautui toisena kokous-päivänä leikkimielisen kaupunkiseikkailun merkeissä erilaisten rastien kautta. Lisäksi ennen oopperan kulisseihin pääsyä osallis-tujat johdatettiin tarkastelemaan kaupunkia meriperspektiivistä ja huomaamaan kaupungin monimuotoisuus. Kööpen-hamina pienine merenneitoineen todella antoi hienot puitteet tarunomaiselle viikon-lopulle.

Nuorkauppakamaritoiminta parhaimmil-laan on omien rajojen ylittämistä ja heittäy-tymistä hetkeen, itsensä likoon laittamista.

Tämän vuoden ECM tarjosi perinteisen iltagaalan sijaan viihdykettä myös gaala-tilamme ympärillä iltaa viettämässä olleille henkilöille, koska osallistujat oli ohjeistettu pukeutumaan juhlapuvun ja mustan puvun sijaan tarunomaisiin asuihin. Tämänkertainen ECM-tarina sai arvoisensa päätöksen hyvässä seurassa vielä satumaisen illan jälkeisellä aamu-brunssilla, joka johdatti osallistujat satama-alueen tuntumaan vaihtamaan viimeiset kuulumiset ennen viikonlopun päättymistä. Odotamme myös elokuiseen Tallinnassa järjestettävään Nordic Confer-enceen runsaasti osallistujia myös ECM-osallistujien joukosta, sillä tätä loistavaa kansainvälistymismahdollisuutta pidettiin esillä aina brunssiin asti!

Vuonna 2016 European Capitals Meeting siirtyy Euroopan ja Aasian rajamaille Turkin Ankaraan. Suunnitteilla on unohtumattomia elämyksiä luonnon-nähtävyyksissä, verkostoitumista ja kulttu-urienvälisen ymmär-ryksen lisäämistä keväisissä Turkin maisemissa. Kan-nattaa lähteä mukaan! 49

50

Senaattorin

Ann-Christine FribergSenaattori #73058Aluejohtaja 2012 (VP A)

tervehdysOlen tullut Helsingin nuorkauppaka-mariin tänä vuonna siirtosenaattorina Raaseporin nuorkauppakamarista. Tällä hetkellä olen vanheimpainvapaalla virastani koulutuspäällikkönä sosiaali- ja terveysalan ammatillisessa koulu-tuksessa. Vanheimpain vapaan ohella toimin Itsenäisenä PartyLite konsulttina ja yksikönpäällikkönä. Lisäksi toimin osa-aikaisesti myös mieheni hirsitaloja myyvässä yrityksessä. Nuorkauppaka-mari verkostoineen on tuonut hyötyä näille jokaiselle osa-alueelle.

Työssäni koulutuspäällikkönä olen pystynyt hyödyntämään nuorkauppa-kamarin tarjoamaa koulutusta ja olen tuonut tiettyjä hyväksi todettuja käytän-töjä omaan työhöni. Hirsitaloyrityk-semme toimi pari vuotta alueellisena yhteistyökummpanina ja sitä kautta saimme näkyvyyttä ja uusia asiakkaita. PartyLite konsulttina olen saanut nuor-kauppakamariverkostosta sekä asiak-

kaita että vahvis-tusta yksikkööni.

Tärkein anti nuorkauppakamaritoimin-nassa on ollut kuitenkin henkilökohtainen kehittyminen. Olen vakuuttunut siitä, että ilman nuorkauppakamarin tarjoamia kehit-tymismahdollisuuksia en tällä hetkellä toimisi virassani johtavassa asemassa enkä myöskään yrittäjänä. Aloittaessani toimintani nuorkauppakamarissa vuonna 2008 toimin sairaanhoitajan ammatissa ja suoritin työn ohella terveystieteiden maisterin tutkintoa. Sen jälkeen toimin muutaman vuoden hoitotyön opettajana. Kamaritoiminnan myötä, onnistuessani ja epäonnistuessani projekteissa ja viroissa, löysin itsestäni aivan uusia piirteitä ja sain varmuutta. Löysin itsestäni johtajan ja yrit-täjän. Löysin itseni.

Ensimmäinen nuorkauppakamarivirkani oli kamarin tiedottajan virka vuonna 2009 ja vuonna 2010 toimin kamarin puheen-johtajana. Tässä vaiheessa toiminnan

50

tarjoamat mahdol-lisuudet olivat jo antaneet niin paljon, että hain aluetasolle a l u e k o o r d i n a a t -torin virkaan 2011. Seuraavana vuonna toimin Suomen Nuorkauppakama-reiden hallituksen jäsenenä ja A-alueen 2012 aluejohtajana ja ”Mamana”. Senaat-torina toivon voivani antaa kamaritoimin-nalle takaisin edes murto-osan siitä mitä tämä toiminta on vuosien saatossa minulle jäsenenä antanut.

Sekä työelämä että nuorkauppakamari-toiminta on opettanut minulle kuinka tärkeää on uskoa itseensä ja omiin vaikuttamiskykyihin. Toimimalla yhdessä yhteisen tavoitteen eteen voimme saada aikaan positiivisen muutoksen sekä työ-elämässä että yhteis-kunnassa. Nuorkaup-pakamari tarjoaa verkoston, koulu-tuksia ja kehittymisen paikkoja sinulle jäsen, koejäsen, työntekijä, yrittäjä tai johtamassa asemassa toimiva. Ole rohkea ja tartu mahdollisuuteen!

Ristikko Tiina Laurila jäsen

Vaakasuoraan2. “Tee mitä haluat ja menesty”6. Kamaripalkinto koejäsentyöstä9. EVP10. Painotalo11. Tuntematon JC 201412. Valitaan uusia tekijöitä14. JCI WC 199116. JCI EC 201517. JCI:n perustaja21. “Alkuperäinen” HNKK “kamarijuoma”22. #5504523. JCI WC 2015 24. Vie JC:itä maailmalle25. Ystävyyskamari

Pystysuoraan1. Kehitämme tätä3. Uusien ihmisten tapaamista4. Tiimipuuhastelua5. LIO7. HNKK Sanan säilä 20158. Jouluinen lahjakeräys13. Tässä kaupungissa järjestettiin ensimmäinen JCI WC15. Päivä joka kk kun JC:eet tapaavat 17. Lainopillinen neuvonantaja18. PRES 200519. JCI World President20. Tällainen idea voidaan palkita