Staattisen sähkön ja ESD:n hallinta terveydenhuollossa · •Staattinen sähkö ja ESD terveydenhuollossa •Standardi SFS-EN IEC 61340-6-1:2018 •Kirjallisuuskatsaus ... • Tekee

Staattisen sähkön ja ESD:n

hallinta terveydenhuollossaInsinöörityö / Ville Kuusniemi

Mitä ja miksi tutkittiin?

• Staattinen sähkö ja ESD terveydenhuollossa

• Standardi SFS-EN IEC 61340-6-1:2018

• Kirjallisuuskatsaus

• Resistanssimittaukset

• Ei niin tunnettu asia

• Yli 200 sairaalarakennushanketta

• Paljon kalliita ja herkkiä laitteita

Yhteistyökumppanit

STAHA ry

• Tekee aktiivisesti töitä staattisen sähkön hallinnan edistämiseksi Suomessa

SSTY ry

• Kokoaa yhteen Suomen sairaaloissa toimivat teknisen alan henkilöt ja edistää heidän ammattitaitoaan

Granlund Oy

• Jatkuvasti kehittyvä ja kasvava kiinteistö- ja rakennusalan asiantuntijakonserni

• Tärkein tavoite parantaa kiinteistöjen toimivuutta, älykkyyttä ja samalla ihmisten hyvinvointia

Kanta-Hämeen keskussairaala

• Edelläkävijä staattisen sähkön hallinnan käytännön toteutuksissa

Cascade Metrology Oy

• Tarjoaa ammattimaisia metrologian palveluja staattisen sähkön ja ESD:n hallintaan

Työn tavoitteet

• Selvittää staattisen sähkön ja ESD:n aiheuttamia vaaroja terveydenhuollossa

• Selvittää miten näitä vaaroja voidaan ehkäistä tai vähentää hyväksyttävälle tasolle

• Perehtyä uuteen standardiin SFS-EN IEC 61340-6-1:2018

• Edistää staattisen sähkön hallinnan tietämystä terveydenhuollossa

• Lisätä käytännön toimia hallinnan parantamiseksi Suomen sairaaloissa

• Luoda staattisen sähkön hallinnan yleisohje terveydenhuoltoon

Staattinen sähkö

• Kontaktivarautuminen (tribosähköinen varautuminen)

• ESD (Electrostatic Discharge)

• Hyvin arkipäiväinen ilmiö

• Talvella riskit suuremmat

Standardi

• SFS-EN IEC 61340-6-1:2018

• Uusi staattisen sähkön hallinnan standardi

• 27 henkilöä, 10 maata

• Standardisointi käynnistettiin Suomen aloitteesta

• Esitetty riskejä terveydenhuollossa

• Listattu toimenpiteitä ja käytäntöjä riskien hallinnalle

Riskit terveydenhuollossa

• Tunnistetaan neljä vaaratekijää

• Palonarkojen aineiden syttyminen ja räjähdysvaara

• Lääkintä- ja tietoteknisten laitteiden sekä heikkovirtajärjestelmien häiriöt ja vaurioitumiset ESD:n / EMI:n vaikutuksesta

• Kontaminaatio sekä varautuneiden pintojen likaantuminen ESA:n vaikutuksesta

• Henkilöille aiheutuvat staattisen sähkön iskut

Staattisen sähkön hallinta• Lääkintätilat (luokittelematon, G0, G1, G2)

• Potentiaalintasaus ei riitä

• Passiivinen hallinta• Lattiapinnat

• Henkilökunnan jalkineet

• Metallikalusteiden pyörät

• Aktiivinen hallinta• Ilman kostutus (maltillinen)

• Huolto- ja ylläpito-organisaatiot• Lääkintälaitteiden korjaaminen• IEC 61340-5-1:2016

• ESD-hallintaohjelma

• ESD-suojattu alue (EPA)

• Tuotehyväksyntä ja kelpoisuuden todentaminen• Mittaukset

• Vastuu• Terveydenhuollossa tulisi nimetä vastuuhenkilö (ESD-koordinaattori)

Staattista sähköä poistava jalkine ja lattia

Potilassängyn pyörä toimii Van De Graaffin generaattorina

© Mika Kokkonen

Kostutus

Sairaalan kahden eri leikkaussalin sisäilman

luonnollisen suhteellisen kosteuden trendit

aikavälillä 21.12.2018-21.4.2019

35%rh kostutetun CT-kuvaushuoneen sisäilman

trendi aikavälillä 21.12.2018-21.4.2019

© Mika Kokkonen

Kustannusvaikutukset

• ESD-häiriöt aiheuttaa välittömiä ja välillisiä kustannuksia

• Voidaan toteuttaa kustannustehokkaasti

• Saadut hyödyt voivat olla moninkertaiset rahallisesti ja toiminnallisesti mitattuina

• Lattiat 10-20% kalliimmat (Tarkett, Upofloor jne.)

• Jalkineet 10% kalliimmat ( Sievi, Jalas jne.)

• Kalusteet 20-30% kalliimmat (Isku, Martela, Perel jne.)

• Kostutus • CT-laite, alkuinvestointi 1% (hankintahinta 1 000 000 €)

• 35%rh, 10 000-15 000 kWh/vuosi, 950-1400 €/vuosi

Resistanssimittaukset

• Uusi mittausmenetelmä lattioille

• Henkilö-jalkine-järjestelmämittaus

• Henkilö-jalkine-lattia-järjestelmämittaus

• Sukkien vaikutus henkilön maadoituksessa

• Vanhalla mittausmenetelmällä paremmat tulokset

• Betoni on vakaa staattisen sähkön johde

• Sukilla ei vaikutusta henkilön maadoituksessa terveydenhuollossa

• Yksittäinen materiaali vs. materiaaliparit

Yhteenveto

• Huomio tuleviin sekä myös nykyisiin sairaalarakennuksiin

• Parhaiten voidaan vaikuttaa suunnitteluvaiheessa

• Melko yksinkertaista ja taloudellista

• Passiivinen ja aktiivinen hallinta

• Huolto- ja kunnossapito-organisaatiot

• Viranomaisvalvonnan ja tarkastuksien tehostaminen

• Potilasturvallisuuden lisääminen

• Henkilökunnan viihtyvyys

• Laitteiden luotettavuuden parantuminen

• Kustannussäästöt

Yleisohje