RS 422 Ser.No. SPAU 110 C 2 5 1306 f n = 50Hz 60Hz 1 2 3 4 5 / > t t n ) ( > n ) ( >> >> / t t % [ ] % [ ] U aux 80...265V ~ – 18...80V – SPCU 1C6 REGISTERS 0 0 0 0 1 2 3 4 5 6 7 8 0 1 SGR n / U U o % [ ] U o U o n U = 100V 110V IRF 1310 [ ] s > t 0.5 0.05 1.0 50 10 0.5 0.05 1.0 2 10 20 STEP RESET SG1 0 1 1 2 3 4 5 6 7 8 > U >> U SPCU 1C6 B >> [ ] s >> t U o n U > U o n U U o 80 o o [ ] % [ ] % U STEP SPAU 110 C Nollajänniterele Käyttöohje ja tekninen selostus
48
Embed
SPAU 110 C Nollajänniterele · 2018-05-10 · suojaksi. Sammutetussa verkossa releen havah-tumista voidaan käyttää tähtipistevastuksen ohjaamiseen. SPAU 110 C soveltuu myös
This document is posted to help you gain knowledge. Please leave a comment to let me know what you think about it! Share it to your friends and learn new things together.
Transcript
RS 422 Ser.No.
SPAU 110 C
2
5
1306
fn = 50Hz
60Hz
12345
/ >tt
n )( >n )( >>
>>/ tt%[ ]%[ ]
Uaux
80...265V ~–
18...80V –
SPCU 1C6
REGISTERS
0 0 0 0
12345678
0 1
SGR
n/U Uo %[ ]UoUo
nU = 100V 110V IRF
1310
[ ]s>t
0.5
0.05 1.0
50
10
0.5
0.05 1.0
2
10
20
STEP
RESET
SG1
0 1
12345678
>U >>U
SPCU 1C6
B
>>
[ ]s>>t
U o
nU>U o
nUUo 80
o o
[ ]%
[ ]%
U
STEP
SPAU 110 CNollajänniterele
Käyttöohje ja tekninen selostus
2
SPAU 110 CNollajänniterele
Sisältö Ominaisuudet ................................................................................................................. 2Käyttötarkoitus ............................................................................................................... 3Toimintaselostus ............................................................................................................. 3Liitännät ......................................................................................................................... 4Lähtöreleiden asettelu ..................................................................................................... 6Toimintamerkit .............................................................................................................. 7Yhdistetty teholähde- ja I/O-moduuli ............................................................................. 7Tekniset tiedot (päivitetty 2002-10) ................................................................................ 8Sovellutusesimerkkejä ................................................................................................... 10Koestus ......................................................................................................................... 17Ylläpito ja huolto .......................................................................................................... 20Varaosat ........................................................................................................................ 20Tilausnumerot .............................................................................................................. 20Mittapiirrokset ja asennus ............................................................................................. 21Tilaustiedot .................................................................................................................. 21
Nollajänniterele SPAU 110 C:n käyttöohjeeseen kuuluu tämän yleisen osan lisäksi seuraavatosakäyttöohjeet:
Nollajänniterelemoduuli SPCU 1C6 1MRS 750911-MUM FIC-tyypin mittaavien yksiköiden yleiset ominaisuudet 1MRS 750914-MUM FI
Ominaisuudet Vakioaikainen maasulkusuojaus ja nollajännit-teen valvonta
Kaksi itsenäistä toimintaporrasta; mahdollisuussamanaikaiseen hälyttävään ja laukaisevaan suo-jaukseen
Releen jatkuva itsevalvonta ja sisäisten vikojendiagnostiikka
1MRS 751945-MUM FI
Julkaistu 2000-08-24Päivitetty 2002-10-03Versio B (korvaa 34 SPAU 14 FI1)Tarkastanut MKHyväksynyt OL
Pidätämme itsellämme oikeuden muutoksiin ilman ennakkoilmoitusta
3
Käyttötarkoitus Nollajänniterele SPAU 110 C on tarkoitettumaasta erotettujen tai vastuksella tai kuristi-mella maadoitettujen verkkojen maasulku-suojaksi. Sammutetussa verkossa releen havah-tumista voidaan käyttää tähtipistevastuksenohjaamiseen. SPAU 110 C soveltuu myös gene-
raattoreiden ja moottoreiden maasulkusuojaksisekä kondensaattoripariston epäsymmetriasuo-jaksi. Suojarele muodostaa kokonaisuuden, jokasisältää kaksiportaisen maasulkusuojan sekäjoustavat laukaisu- ja hälytystoiminnot.
Toimintaselostus Nollajänniterele SPAU 110 C on toisiorele,joka liitetään suojattavan kohteen jännitemuun-tajaan. Vikatapauksessa suojarele hälyttää, oh-jaa katkaisijaa tai käynnistää ulkoiset jälleenkyt-kentätoiminnot, riippuen valitusta suojausta-vasta.
Kun nollajännite ylittää alemman toimintapor-taan asetteluarvon U0>, nollajänniterele havah-tuu. Kun aseteltu aika t> on kulunut loppuunreleen ollessa edelleen havahtuneena, rele antaalaukaisusignaalin. Vastaavasti releen ylempi
porras havahtuu, kun sen asetteluarvo U0>>ylittyy. Ajan t>> kuluttua suojarele antaa lau-kaisusignaalin.
Nollajännitereleen havahtumisista saadaankosketintiedot, joita voidaan edelleen käyttääesimerkiksi muiden saman suojauskohteen suoja-releiden lukitus- tai lupatietoina.
Releessä on yksi ulkoisella ohjausjännitteelläohjattava, optisesti erotettu logiikkatulo, jotakäytetään lukitustulona.
Kuva 1. Nollajänniterele SPAU 110 C:n suojaustoiminnot. Ympyröissä olevat numerot viittaavatko. suojaustoiminnon ANSI-numeroon (ANSI = American National Standards Institute).
Kun apujännite katoaa tai sisäinen vika havaitaan sulkeutuu kosketinväli 71-72.Suojamaadoituksen liitäntäruuvi
Suojarele liitetään optiseen tiedonsiirtoväyläänväyläliitäntämoduulin SPA-ZC 17 tai SPA-ZC21 avulla. Väyläliitäntämoduuli kytketään releentakapaneelissa sijaitsevaan D-liittimeen (SERIAL
on johdotettu lähtöreleelle B. Lisäksi etupanee-lissa sijaitsevan SGR-kytkinryhmän kytkimillävoidaan asetella seuraavat toiminnot:
Lähtöreleidenasettelu
U0>-portaan havahtumissignaali on johdotettukiinteästi lähtöreleelle F ja laukaisusignaalilähtöreleelle A. U0>>-portaan laukaisusignaali
Kytkin Toiminto Tehdas-asettelu
SGR/1 Ohjaa laukaisujen lukitussignaalin nollajännitemoduulille 1
SGR/2 Ohjaa U0>>-portaan havahtumissignaalin lähtöreleelle D 1
SGR/3 Ohjaa U0>-portaan havahtumissignaalin lähtöreleelle D 1
SGR/4 Ohjaa U0>>-portaan laukaisusignaalin lähtöreleelle D 1
SGR/5 Ohjaa U0>>-portaan laukaisusignaalin lähtöreleelle C 1
SGR/6 Ohjaa U0>>-portaan laukaisusignaalin lähtöreleelle A 1
SGR/7 Ohjaa U0>-portaan laukaisusignaalin lähtöreleelle C 1
SGR/8 Ohjaa U0>-portaan laukaisusignaalin lähtöreleelle B 1
Katkaisijoita voidaan ohjata suoraan sekä lähtö-releen A että lähtöreleen B kautta. Tämä mah-dollistaa esimerkiksi toimintaporraskohtaisen
laukaisureleiden käytön tai kahden eri katkaisijanyhtäaikaisen ohjauksen.
7
Toimintamerkit
RS 422 Ser.No.
SPAU 110 C
2
5
1306
fn = 50Hz
60Hz
12345
/ >tt
n )( >n )( >>
>>/ tt%[ ]%[ ]
Uaux
80...265V ~–
18...80V –
SPCU 1C6
REGISTERS
0 0 0 0
12345678
0 1
SGR
n/U Uo %[ ]UoUo
nU = 100V 110V IRF
1310
[ ]s>t
0.5
0.05 1.0
50
10
0.5
0.05 1.0
2
10
20
STEP
RESET
SG1
0 1
12345678
>U >>U
SPCU 1C6
B
>>
[ ]s>>t
U o
nU>U o
nUUo 80
o o
[ ]%
[ ]%
U
STEP
1. Molemmilla jänniteportailla on suojareleenoikeassa alakulmassa oma toimintamerkkinsä(U0> ja U0>>), joka syttyy keltaisena kuntoimintaporras havahtuu ja punaisena, kuntoimintaporras antaa laukaisusignaalin.
Havahtumisten ja laukaisujen toimintamer-keille voidaan ohjelmointikytkinryhmälläSG2 ohjelmoida itsepito, jolloin ne jäävätpalamaan vaikka toiminnan aiheuttanut sig-naali laskee alle asetteluarvon. Toimintamerkitkuitataan painamalla RESET-painiketta.Kuittaamatta jätetty toimintamerkki ei vai-kuta releen toimintaan.
2. Keltainen mittausarvon merkkilamppu (U0)näytön yläpuolella osoittaa, milloin nollajän-nitteen arvo on näytössä.
3. Itsevalvontahälytyksen punainen IRF merk-kilamppu osoittaa, että suojareleen itseval-vonta on huomannut pysyvän vian. Viansattuessa yksikön näyttöön syttyvä vikakooditulee kirjoittaa muistiin ja ilmoittaa huolto-tilauksen yhteydessä.
4. Etulevyn vihreä merkkivalo Uaux palaa teho-lähteen ollessa toiminnassa.
5. Kunkin asettelupotentiometrin alla olevamerkkilamppu palaa silloin, kun kyseinenasetteluarvo on näytössä.
6. Kytkinryhmän SG1 merkkivalo palaa silloin,kun kytkinryhmän tarkistussumma on näy-tössä.
Toimintamerkeistä, ohjelmointikytkinryhmästäSG2 ja asetteluiden yhteydessä käytössä olevistamerkkivaloista on tarkempi esitys tämän käyttö-ohjeen liitteenä olevassa nollajänniterelemoduu-lin SPCU 1C6 käyttöohjeessa.
Yhdistetty teho-lähde- ja I/O-moduuli
Teholähde- ja I/O-moduuli (U2) sijaitsee suo-jareleen järjestelmäkilven takana. Se voidaanvetää ulos, kun järjestelmäkilpi on ensin pois-tettu. Teholähde- ja I/O-moduuli sisältää teho-lähteen, lähtöreleet, lähtöreleiden ohjauspiiritja ulkoisen ohjaustulon elektroniikkapiirit.
Teholähde on muuntajakytketty, eli galvaani-sesti ensiö ja toisiopiirit erottava. Sen ensiöpuolion suojattu sulakkeella F1, joka sijaitsee mo-duulin piirikortilla. Sulakkeen arvo on 1 A (hi-das). Teholähteen ollessa toiminnassa etulevynvihreä merkkivalo Uaux palaa.
Teholähde- ja I/O-moduuleita on kahta eri tyyp-piä, jotka eroavat toisistaan vain tulojännitealu-eiden osalta:
- SPTU 240 S1 Uaux = 80...265 V ac/dc- SPTU 48 S1 Uaux = 18...80 V dc
Releen järjestelmäkilpeen on merkitty, minkäjännitealueen teholähde- ja I/O-moduuli relee-seen on asennettu.
8
Tekniset tiedot(päivitetty 2002-10)
Mittaustulot 100 V 110 VLiitinnumerot 28-29 28-30Nimellisjännite Un 100 V 110 VJatkuva jännitekestoisuus 2 x Un 2 x UnTehonkulutus nimellisjännitteellä <0,5 VANimellistaajuus fn, tilauksen mukaan 50 Hz tai 60 Hz
KosketinlähdötOhjauskoskettimetLiitinnumerot 65-66, 68-69- nimellisjännite 250 V ac/dc- jatkuva virtakestoisuus 5 A- kytkentä- ja kuormitusvirta, 0,5 s 30 A- kytkentä- ja kuormitusvirta, 3 s 15 A- katkaisukyky tasavirralla, kun ohjauspiirin
aikavakio L/R ≤ 40 ms ohjausjännitteillä - 220 V dc 1 A - 110 V dc 3 A - 48 V dc 5 A
77-78, 80-81- nimellisjännite 250 V ac/dc- jatkuva virtakestoisuus 5 A- kytkentä- ja kuormitusvirta, 0,5 s 10 A- kytkentä- ja kuormitusvirta, 3 s 8 A- katkaisukyky tasavirralla, kun ohjauspiirin
aikavakio L/R ≤ 40 ms ohjausjännitteillä - 220 V dc 0,15 A - 110 V dc 0,25 A - 48 V dc 1 A
Ulkoinen ohjaustulo (lukitukset)Liitinnumerot 10-11Ulkoinen ohjausjännite 18...265 V dc tai
80...265 V acVirrankulutus 2…20 mA
SyöttöjänniteTeholähde- ja I/O-moduulit ja jännitealueet:- SPTU 240 S1 80...265 V ac/dc- SPTU 48 S1 18...80 V dcTehonkulutus lepotilassa/toiminnassa ~4 W / ~6 W
9
Nollajänniterelemoduuli SPCU 1C6Alempi toimintaporras U0>Asettelualue 2...100% x UnToimintaviive t> 0,05...100 s
Ylempi toimintaporras U0>>Asettelualue 2...80% x Un ja ∞, ääretönToimintaviive t>> 0,05...100 s
Esimerkki 1.Maasta erotetunverkon maasulku-suojaus
1) Lupatieto lähdön nollavirtareleelle
Kuva 4. Nollajänniterele SPAU 110 C maasta erotetun verkon maasulkusuojana
Maasulun syntyminen jossain osassa galvaani-sesti yhteenkytkettyä verkkoa aiheuttaa nolla-jännitteen muodostumisen. Tästä syystä nolla-jänniterele SPAU 110 C soveltuu erittäin hyvinkoko verkkoa valvovaksi yleishälytysreleeksi.
Nollajänniterele SPAU 110 C mittaa nollajän-nitettä jännitemuuntajien avokolmiokäämistä,jolloin mittaustarkkuus on suhteellisen hyvä.Avokolmiokytkennässä olevan vastuksen R avullavaimennetaan jännitemuuntajien kippivärähte-lyä.
11
Kytkin SG1/SPCU 1C6 SGB/SPCU 1C6 SGR
1 1 0 Ei käytössä 0 Ei luk. sign. johtolähdöiltä2 1 0 Ei käytössä 1 U0>>-hav. lähtöreleelle D3 0 Ei käytössä 0 Ei käytössä 0 U0>-hav. ei lähtöreleelle D4 0 Ei itsepitoa 0 Ei lukitusta t>:aan 0 U0>>-lauk. ei lähtöreleelle D5 0 U0> = 2...20% x Un 0 Ei lukitusta t>>:aan 1 U0>>-lauk. lähtöreleelle C6 0 U0>> = 10...80% x Un 0 Ei käytössä 0 U0>>-lauk.ei lähtöreleelle A7 1 0 Ei käytössä 0 U0>-lauk. ei lähtöreleelle C8 0 0 Ei käytössä 0 U0>-lauk. ei lähtöreleelle B
Σ 67
Nollajännitereleen alempi toimintaporras ilmoit-taa alkavista maasuluista. Maasta erotetun ver-kon terveen tilan nollajännite on normaalistihyvin pieni, jopa alle 1 % nollajännitteen maksi-miarvosta. Tällöin alemman nollajännitepor-taan asetteluarvo voidaan myös valita pieneksi.
Alempaa toimintaporrasta voidaan käyttää lu-van antamiseen lähtöjen nollavirtareleille. Maa-sulun sattuessa jossain lähdössä täytyy sekä läh-dön nollavirtareleen että kiskoston nollajänni-tereleen alemman portaan havahtua, jottakatkaisijalle voidaan viedä laukaisupulssi. Tällätavoin varmistetaan, että nollavirtarele ei toimiaiheetta oikosulkutilanteissa, moottoria käynnis-tettäessä tai normaaleissa käyttötilanteissa. Joslähdöllä on käytetty suunnattua maasulkurelettä,ei luvan antaminen ole tarpeellista.
Ylemmän toimintaportaan tehtävänä on toimiakiskoston suojana ja lähtöjen epäselektiivisenävarasuojana. Nollajännitereleen asettelussa tu-lee kiinnittää huomiota siihen, että varasuojaus-porrasta ei asetella herkemmäksi kuin lähtöjensuojareleet. Myös mahdolliset käyttötilanteenmuutokset on huomioitava.
Ylempi toimintaporras toimii myös syöttöken-tän maasulkusuojana, jos laukaisu viedään ala-jännitepuolen katkaisijan lisäksi myös päämuun-tajan yläjännitepuolen katkaisijalle. Tällöin ylä-jännitepuolen katkaisijan laukaisusignaali voi-daan ottaa esimerkiksi koskettimilta 80-81 javiedä katkaisijalle välireleen kautta.
Nollajännitereleen SPAU 110 C kytkimet voi-daan ohjelmoida seuraavalla tavalla:
t>>= 0,5...10 s
t>= 5...100 s
Yllä esitetyillä kytkinten asetteluilla SPAU 110C:n lähtökoskettimilla on seuraavan taulukonmukaiset toiminnat:
Esimerkki 2.Generaattorin jamoottorin maa-sulkusuojaus
Kuva 5. Nollajänniterele SPAU 110 C generaattorin suojana
13
Nollajännitteen mittaamiseen voidaan avokol-miokytkennän sijasta käyttää tähtipisteeseenkytkettyä jännitemuuntajaa, mikäli tähtipisteon käytettävissä. Blokkikytkennässä galvaani-sesti yhteenkytkeytyvä verkko on hyvin suppea,joten maasulkusuojaksi riittää pelkkä nollajän-niterele. Yllä olevassa kytkennässä nollajännite-rele toimii generaattorin staattoriin tai muunta-jan kolmiokäämitykseen syntyvässä maasulussa.Alempaa toimintaporrasta voidaan käyttää hälyt-tävänä. Ylemmän toimintaportaan osalta suo-jauksen on syytä olla laukaiseva, sillä kaksois-
maasulun vaara on ilmeinen. Generaattorinmagnetoinnin laukaiseva signaali voidaan ottaaesimerkiksi koskettimilta 77-78.
Jännitemuuntajan rinnalle kytketyn vastuksenavulla estetään kapasitanssien kautta blokki-muuntajien yli heijastuvia maasulkuja aiheutta-masta turhia reletoimintoja.
Nollajänniterele SPAU 110 C:n kytkimet voi-daan ohjelmoida seuraavalla tavalla:
Kytkin SG1/SPCU 1C6 SGB/SPCU 1C6 SGR
1 1 0 Ei käytössä 0 Ei luk. sign. johtolähdöiltä2 0 0 Ei käytössä 0 U0>>-hav. ei lähtöreleelle D3 0 Ei käytössä 0 Ei käytössä 0 U0>-hav. ei lähtöreleelle D4 0 Ei itsepitoa 0 Ei lukitusta t>:aan 1 U0>>-lauk. lähtöreleelle D5 0 U0> = 2...20% x Un 0 Ei lukitusta t>>:aan 1 U0>>-lauk. lähtöreleelle C6 0 U0>> = 10...80% x Un 0 Ei käytössä 0 U0>>-lauk. ei lähtöreleelle A7 0 0 Ei käytössä 0 U0>-lauk. ei lähtöreleelle C8 0 0 Ei käytössä 0 U0>-lauk. ei lähtöreleelle B
Σ 1
t>= 0,5...10 s
t>>= 0,05...1.0 s
Yllä esitetyillä kytkinten asetteluilla SPAU 110C:n lähtökoskettimilla on seuraavan taulukonmukaiset toiminnat:
Esimerkki 3.Kondensaattori-pariston epä-symmetriasuojaus
Kuva 6. Nollajänniterele SPAU 110 C kondensaattoripariston epäsymmetriasuojana
15
Avokolmiokytkentää käyttämällä saadaan to-teutettua myös tähtikytkentäisen kondensaat-toripariston epäsymmetriasuojaus. Kondensaat-toriparisto muodostuu pienistä yksiköistä, jotkaon suojattu sisäisillä sulakkeilla. Jo yhden sulak-keen palaminen aiheuttaa epäsymmetriaa, jon-ka toteamiseen käytetään nollajänniterelettäSPAU 110 C. Releen alempaa toimintaporrastakäytetään hälyttävänä ja ylempää toiminta-
porrasta laukaisevana. Suojareleen asettelunmäärää kondensaattoripariston valmistaja, kos-ka se riippuu rinnan- ja sarjaankytkettyjen kon-densaattoriyksiköiden määristä ja nimellis-arvoista.
Nollajänniterele SPAU 110 C:n kytkimet voi-daan ohjelmoida seuraavalla tavalla:
Kytkin SG1/SPCU 1C6 SGB/SPCU 1C6 SGR
1 1 0 Ei käytössä 0 Ei luk. sign. johtolähdöiltä2 0 0 Ei käytössä 1 U0>>-hav. lähtöreleelle D3 0 Ei käytössä 0 Ei käytössä 0 U0>-hav. ei lähtöreleelle D4 0 Ei itsepitoa 0 Ei lukitusta t>:aan 0 U0>>-lauk.ei lähtöreleelle D5 0 U0> = 2...20% x Un 0 Ei lukitusta t>>:aan 1 U0>>-lauk. lähtöreleelle C6 0 U0>> = 10...80% x Un 0 Ei käytössä 0 U0>>-lauk. ei lähtöreleelle A7 0 0 Ei käytössä 0 U0>-lauk. ei lähtöreleelle C8 0 0 Ei käytössä 0 U0>-lauk. ei lähtöreleelle B
Σ 1
t>= 0,5...10 s
t>>=0,05...1 s
Yllä esitetyillä kytkinten asetteluilla SPAU 110C:n lähtökoskettimilla on seuraavan taulukonmukaiset toiminnat:
Nollajännitemoduulin SPCU 1C6 rekisterei-den avulla saadaan yleiskuva sähköaseman maa-sulkutilanteista sekä verkon käyttäytymisestänormaalin käyttötilanteen aikana.
Rekisteri 1 tallentaa suurimman mitatun jännit-teen releen nimellisjännitteen kerrannaisena. Josyksikkö suorittaa laukaisun, laukaisuhetken jän-nitearvo jää muistiin. Uusi laukaisu kuittaa van-han rekisteröidyn arvon ja päivittää rekisteriinuuden arvon. Samoin tapahtuu, jos jokin mitat-tu jännite ylittää vanhan rekisteröidyn arvon.
Rekisterin 1 avulla nähdään, miten lähellä aset-teluarvot ovat normaalin käyttötilanteen aikai-sia arvoja vertaamalla releen näyttämää nolla-jännitettä asetteluarvoihin.
Rekisterin 1 avulla voidaan myös päätellä, mikäon pienin vikaresistanssi, jolla maasulku sam-muu itsestään tai jälleenkytkentöjen ansiosta.Käyttämällä alempaa nollajänniteporrasta hälyt-tävänä ja asettelemalla toiminta-aikahidastussamaksi kuin lähdön maasulkureleen lopullisenlaukaisun hidastus saadaan rekisterin 1 avullamääritettyä laukaisun aiheuttaneen vian vika-resistanssi, kun tunnetaan galvaanisesti yhteen-kytketyn verkon kokonaismaasulkuvirta.
Havahtumisen jälkeen rele on syytä kuitata,jotta rekisterin päivittymisen taso ei nousisi liiankorkeaksi. Jos rele on liitetty tapahtumarapor-tointiin, niin esimerkiksi releen havahtumisen
yhteydessä voidaan lukea nollajännitteen arvo jahavahtumisen palautuessa kuitata rekisterit. Näinsaadaan aina tieto releen havahtumisen yhtey-dessä mitatusta nollajännitteen arvosta.
Eri portaiden havahtumisien lukumäärä, rekis-terit 2 ja 3, antaa kuvan maasulkujen esiintymi-sistä ja jakautumasta maasulkujen vikaresistans-sin suhteen. Jos näitä havahtumisia tulee erityi-sen paljon, niin se voi olla merkkinä alkavastamaasulusta (rikkoutunut eriste) tai häiriöteki-jästä, joka voi helposti aiheuttaa maasulun (lin-jalle taipunut puu).
Rekisterit 4 ja 5 osoittavat toimintaportaidenviimeisimmän havahtuneenaoloajan prosent-teina asetellusta laukaisuviiveestä. Uusi havah-tuminen käynnistää laskurin nollasta. Jos porrassuorittaa laukaisun, rekisterin arvo on 100.
Rekistereiden 4 ja 5 avulla saadaan selvillemaasulun kesto tai lopullisen laukaisun yhtey-dessä selektiivisen suojauksen porrasaikojen var-muusmarginaali. Nollajännite ei yleensä poistuvälittömästi maasulussa olevan johtolähdönkatkaisijan avaamisen jälkeen, joten nollajänni-tereleen havahtuneenaolo voi jatkua hiemankatkaisijan avautumisen jälkeenkin.
Rekisterit 1…5 nollataan joko releen etupa-neelista painamalla samanaikaisesti STEP- jaRESET-painikkeita tai SPA-väylän kautta ko-mennolla V102.
17
Koestus Koestuksessa on aina noudatettava maan viran-omaisten antamia määräyksiä.
Suojarele on varustettu IRF-toiminnolla, jokavalvoo jatkuvasti releen toimintakuntoa ja antaahälytyksen sisäisen vian ilmetessä. Valmistajasuosittelee koestuksen suorittamista noin viidenvuoden välein. Koestus on syytä tehdä ensiö-koestuksena, jolloin koko suojausketju mitta-muuntajista katkaisijoihin tulee testattua.
Tässä ohjeessa on esitetty suojareleen toisio-koestus normaalin käyttötilanteen aikaisillaasetteluarvoilla. Tarvittaessa voidaan suojare-leelle suorittaa laajempikin toisiokoestus esi-merkiksi testaamalla releen toimintaportaat useil-la eri asetteluarvoilla.
Koska kytkinten asentoja ja toimintaportaidenasetteluarvoja joudutaan kuitenkin väliaikaisestimuuttamaan koestuksen aikana on varmistet-tava, että koestuksen päätyttyä osataan muuttaaasettelut takaisin normaalitilanteen mukaisiksi.Releen mukana seuraavassa referenssikortissaon paikka kunkin asetteluarvon merkitsemiseksi.
Toisiokoestusta varten rele on irroitettava suo-jauspiiristään joko katkaistavien riviliittimienavulla tai käyttämällä releeseen ennalta asennet-tua koestusliitintä.
Koestettaessa nollajänniterelettä on muistettavairrottaa relepiiri avokolmiosta. Nollajännitere-leeltä mahdollisesti pääkatkaisijalle viety laukai-susignaali on huomioitava koestuksessa.
Kytkettäessä suojareleelle apujännite mittaavatpistoyksiköt suorittavat itsetestauksen, jonkaulkopuolelle jäävät ainoastaan sovitusmuunta-jat sekä lähtöreleiden koskettimet. Suojareleentoimintakunnon testaus suoritetaan tavanomai-silla releen koestuslaitteilla, jolloin saadaan tes-tattua myös sovitusmuuntajat, lähtöreleet jatoiminta-arvojen tarkkuus.
Koestuksessa tarvitaan:- säädettävä jännitemuuntaja 0...260 V, 1 A- erotusmuuntaja 220 V / 220 V- jännitemittari- ajanmittaukseen kello tai laskuri- tasajännitelähde apusähkön syöttöä varten- kytkimiä ja lamppuja- syöttö- ja mittausjohtimia- yleismittari
Nimellisjännite on huomioitava kytkettäessämittausjohtoja releen liittimille (ks. jakso "Tulo-ja lähtöliittimien erittely")
18
Kuva 7. Nollajänniterele SPAU 110 C:n koestuskytkentä
Kun koestuskytkentä on valmis ja valintakytki-met aseteltu kytketään apujännite. Koestuskyt-
SIG
NA
L1
V
KE
LLO
N
KÄ
YN
NIS
TY
S
S1
L1N
+(~
)
-(~
)
S2
BS
ST
AR
T2
ST
AR
T1
L2
Uau
x
KE
LLO
N P
YS
ÄY
TY
S
TR
IP1
TR
IP2
L3
≅
100V110V
SG
R/1
U2
U3
U3
11
11
DC
BA
+-
E
SG
R
2829
3010
1161
6270
7172
7475
7778
8081
6869
6566
68
SP
AU
110
C
_
IRF
7374
75
F
TS
2
TS
1
SG
B
SS
1
SS
2
U1 54
I/O
t >>t >
Uo
>
Uo
>>
IRF
L4L1
32
47
5
kennän toiminta voidaan vielä varmistaa yleis-mittarin avulla.
19
voidaan suorittaa esimerkiksi releen nimellis-jännitteellä.
Toiminta-aikaSuojareleen toiminta-aikaa mitattaessa releellevietävä jännite asetellaan arvoon 2 x U0>-por-taan asetteluarvo. Kello käynnistetään kytki-men S1 sulkemisesta ja pysäytetään kosketti-melta 65-66 lähtöreleen A toimiessa.
Lähtöreleen C toiminta voidaan todeta lampunL4 syttymisestä.
Releen havahtuessa oikeassa alakulmassa olevamerkkilamppu U0> syttyy keltaisena ja releenlaukaistessa sama lamppu muuttuu punaiseksi.
LukitusMittaavan yksikön piirikortilla olevan kytkin-ryhmän SGB kytkimet 4 ja 5 on aseteltavaasentoon 1 (ON). Myös kytkimen SGR/1 onoltava asennossa 1.
Lukituksen tarkistus tapahtuu tuomalla apujän-nitteen suuruinen jännite kytkimen S2 kauttasuojareleen liittimille 10-11. Nostettaessa jän-nitettä rele havahtuu normaalisti, mutta ei annalaukaisusignaalia.
Sovitusmuuntajientarkistus
Releen liittimille viedään jännite ja tarkistetaan,että releen näytöltä luettu jännitearvo vastaajännitemittarin osoittamaa arvoa. Mittaukset
Alemman toiminta-portaan tarkistus
Kytkinryhmän SGR kytkimet tulee koestustavarten ohjelmoida seuraavasti:
Kytkin Asento
1 12 03 04 05 06 07 18 0
Tällöin lähtöreleillä on seuraavat toiminnot:
Lähtörele Toiminto(liittimet)
A (65-66) U0>-portaan laukaisuB (68-69) (U0>>-portaan laukaisu)C (80-81) Tieto U0>-portaan laukaisustaD (77-78) Ei käytössäE (70-71-72) ItsevalvontahälytysF (73-74-75) U0>-portaan havahtuminen
HavahtuminenKoestus suoritetaan kuvan 7 mukaisesti. Sulje-taan kytkin S1 ja nostetaan jännitettä hitaastikunnes rele toimii (lamppu L2 syttyy) ja luetaanjännitemittarilta havahtumisjännitteen arvo.
Ylemmän toiminta-portaan tarkistus
ytkinryhmän SGR kytkimet tulee koestusta var-ten ohjelmoida seuraavasti:
Kytkin Asento
1 12 13 04 05 16 07 08 0
Tällöin lähtöreleillä on seuraavat toiminnot:
Lähtörele Toiminto(liittimet)
A (65-66) (U0>-portaan laukaisu)B (68-69) U0>>-portaan laukaisuC (80-81) tieto U0>>-portaan laukaisustaD (77-78) U0>>-portaan havahtuminenE (70-71-72) ItsevalvontahälytysF (73-74-75) (U0>-portaan havahtuminen)
Koestus suoritetaan vastaavasti kuin alemmallatoimintaportaalla. Toiminta-aikoja mitattaessakello pysäytetään nyt koskettimelta 68-69 lähtö-releen B toimiessa.
Itsevalvonnan merkkivalon IRF ja lähtöreleen Etoiminta itsevalvonnan hälytyssignaalin akti-voituessa voidaan testata ns. Trip-test -toimin-nolla, joka on esitetty tämän käyttöohjeen liit-
Kun suojarele toimii jaksossa "Tekniset tiedot"määritellyissä ympäristöolosuhteissa on se käy-tännöllisesti katsoen ylläpitovapaa. Suojarele eisisällä sellaisia osia tai komponentteja, jotkaovat alttiita mekaaniselle tai sähköiselle kulumi-selle normaaleissa käyttöolosuhteissa.
Jos ympäristöolosuhteet, esim. lämpötilan, kos-teuden tai ympäristön sisältämien kemiallisestiaktiivisten kaasujen tai lian suhteen poikkeavatmääritellyistä arvoista, tulee suojarele tarkastaasilmämääräisesti rutiinikoestuksen yhteydessätai erillisen tarkastusrutiinin mukaisesti. Tar-kastuksessa tulee kiinnittää huomiota seuraa-viin asioihin:- mekaanisiin vaurioihin kehikoissa, liittimissä
ja toimimoduuleissa- pölyyntymiseen kehikon sisällä; pöly poiste-
taan varovasti paineilmalla puhaltaen tai peh-meällä harjalla harjaten
- liittimien tai kehikon ruostumiseen tai hapet-tumiseen
Jos suojareleen toiminnassa ilmenee häiriö taijos toiminta-arvot poikkeavat määritellyistä,tulee suojarele huoltaa. Pienemmät huoltotoi-menpiteet, kuten pistoyksikkörakenteisten pii-rikorttien vaihdon voi suorittaa siihen koulu-tettu tai perehtynyt asiakkaan huoltoteknikkomutta laajemmat toimenpiteet, jotka sisältävätelektroniikan huoltoa, tulee jättää valmistajantehtäväksi. Epävarmoissa tilanteissa ja pysyvissävioissa tulee ottaa yhteyttä valmistajaan, jokamielellään antaa tarkastukseen, huoltoon jakalibrointiin liittyviä lisätietoja.
Huom!Suojarele sisältää piirejä, jotka voivat vioittuastaattisen sähkön purkauskipinästä. Jos joudutkäsittelemään ulosvedettyjä pistoyksiköitä,varmista ensin koskettamalla laitteen koteloa,että olet samassa potentiaalissa laitteen kanssa.
Huom!Sähköaseman toisiokojeet ovat mittalaitteita,joten niitä tulee käsitellä varovasti ja ne tuleesuojata kosteudelta, pölyltä ja mekaaniseltarasitukselta erityisesti kuljetusten aikana.
Ylläpito ja huolto
Varaosat Nollajänniterelemoduuli SPCU 1C6Yhdistetty teholähde- ja I/O-moduuli- Uaux = 80...265 V ac/dc SPTU 240 S1- Uaux = 18...80 V dc SPTU 48 S1Kotelo (sis. liitäntämoduulin) SPTK 1E11Liitäntämoduuli SPTE 1E11Väyläliitäntämoduuli SPA-ZC 17_ tai SPA-ZC 21_
Nollajänniterele ilman koestusliitintäSPAU 110 C RS 422 010 -AA, CA, DA, FA
Nollajänniterele varustettuna koestusliittimellä RTXP 18SPAU 110 C RS 422 210 -AA, CA, DA, FA
Tilausnumeron viimeiset kirjaimet ilmaisevat suojareleen nimellistaajuuden fn jaapujännitteen Uaux alueen seuraavasti:
AA: fn = 50 Hz ja Uaux = 80...265 V ac/dcCA: fn = 50 Hz ja Uaux = 18...80 V dcDA: fn = 60 Hz ja Uaux = 80...265 V ac/dcFA: fn = 60 Hz ja Uaux = 18...80 V dc
Tilausnumerot
21
Mittapiirroksetja asennus
Suojareleen kotelo on perusmuodossaan tarkoi-tettu uppoasennukseen. Asennussyvyyttä voi-daan pienentää 40 mm käyttämällä korotuske-hystä SPA-ZX 111, 80 mm käyttämällä koro-
tuskehystä SPA-ZX 112 tai 120 mm käyttämäl-lä korotuskehystä SPA-ZX 113. Pinta-asennus-kotelon lajimerkki on SPA-ZX 115.
Kuva 8. Nollajänniterele SPAU 110 C:n asennus- ja mittapiirrokset
Releen kotelo on valmistettu vaalean harmaaksimaalatusta alumiiniprofiilista.
Asennuskauluksessa olevan kumitiivisteen ansi-osta paneeliasennuksessa saavutetaan tiiveys-luokka IP 54 releen kotelon ja asennusalustanvälille.
Kotelon saranoitu kansi on valmistettu kirk-kaan läpinäkyvästä, UV stabiloidusta polykar-
bonaattipolymeeristä ja varustettu sinetöitävällälukitusruuvilla. Kannen reunassa on tiiviste, jon-ka avulla myös kotelon ja kannen välillä saavu-tetaan tiiveysluokka IP 54.
Tarvittavat tulo- ja lähtöliitännät tehdään taka-paneelin ruuviliittimiin, joihin jokaiseen voi-daan liittää yksi enintään 6 mm2 tai kaksi enin-tään 2,5 mm2 johdinta. 9-napainen D-liitin ontarkoitettu sarjaliikenteen käyttöön.
Korotuskehys
SPA-ZX 111SPA-ZX 112SPA-ZX 113
176136 96
74114154
a b
a b
Paneelin aukotus
129 ±1
139
±1
142
162
136
3034
250
186216
Tilaustiedot Esim.1. Lukumäärä ja lajimerkki 15 kpl SPAU 110 C2. Tilausnumero RS 422 010 -AA3. Nimellistaajuus fn = 50 Hz4. Apujännite Uaux = 110 V dc5. Lisätarvikkeet 15 kpl liitäntämoduuleja SPA-ZC 21 MM
2 kpl lasikuitukaapeleita SPA-ZF MM 10014 kpl lasikuitukaapeleita SPA-ZF MM 5
6. Erikoistoivomukset -
IRF
1310
[ ]s>t
0.5
0.05 1.0
50
10
0.5
0.05 1.0
2
10
20
STEP
RESET
SG1
0 1
12345678
>U >>U
SPCU 1C6
B
>>
[ ]s>>t
U o
nU>U o
nUUo 80
o o
[ ]%
[ ]%
U
STEP
SPCU 1C6Nollajänniterelemoduuli
Käyttöohje ja tekninen selostus
2
SPCU 1C6Nollajännite-relemoduuli
Sisältö Ominaisuuksia ................................................................................................................ 2Toimintaselostus ............................................................................................................. 3Lohkokaavio ................................................................................................................... 4Etukilpi ........................................................................................................................... 5Toimintamerkit ............................................................................................................... 5Asettelut ......................................................................................................................... 6Ohjelmointikytkimet ...................................................................................................... 6Mittaustiedot .................................................................................................................. 7Rekisteröidyt tiedot ........................................................................................................ 8Asettelujen ja rekistereiden pää- ja alavalikot .................................................................. 9Tekniset tiedot .............................................................................................................. 10Tapahtumakoodit ......................................................................................................... 11Kaukosiirrettävät tiedot ................................................................................................ 12Vikakoodit .................................................................................................................... 15
1MRS 750911-MUM FI
Julkaistu 97-12-11Versio A (korvaa 34 SPCU 2 FI1)Tarkastanut KJHyväksynyt MS
Pidätämme itsellämme oikeuden muutoksiin ilman ennakkoilmoitusta
Ominaisuuksia Alempi toimintaporras U0>, jonka asettelu-alueeksi voidaan valita joko 2...20 % x Un tai10...100 % x Un
Ylempi toimintaporras U0>>, jonka asettelu-alueeksi voidaan valita joko 10...80 % x Un tai2...16 % x Un. Ylemmän portaan toiminta onmyös mahdollista estää kokonaan
Molempien ylijänniteportaiden toiminta voi-daan lukita ulkoisella ohjaussignaalilla.
Näyttö osoittaa mittaus- ja asetteluarvot sekävikahetkellä rekisteröityjä tietoja
Itsevalvonta tarkkailee jatkuvasti elektroniikanja mikroprosessorin toimintaa ja todettuaanpysyvän vian antaa ohjauksen hälytysreleelle jalukitsee muut ulostulot
Alempi tai ylempi toimintaporras havahtuu, josmitattu jännite ylittää ko. portaan asetteluarvon.Havahtunut porras antaa havahtumissignaalinSS1 tai SS2 ja samalla syttyy ko. portaan toimin-tamerkki keltaisena. Jos ylijännite on riittävänpitkäaikainen, havahtunut porras suorittaa lau-kaisun ja antaa laukaisusignaalin TS1 tai TS2.Laukaisseen portaan toimintamerkki syttyy pu-naisena. Havahtumisten ja laukaisujen toimin-tamerkeille voidaan ohjelmointikytkinryhmälläSG2 ohjelmoida itsepito, jolloin ne jäävät pala-maan vaikka toiminnan aiheuttanut signaali las-kee alle asetteluarvon. Toimintamerkit kuitataanreleen etupaneelista painamalla RESET-paini-ketta tai SPA-väylän kautta komennolla V101tai V102.
Alemman portaan U0> laukaisu voidaan estäätuomalla portaalle estosignaali BTS1. Vastaa-vasti ylemmän portaan U0>> laukaisu estyy, josportaalle tuodaan estosignaali BTS2. Ulkoistenlukitusten ohjelmointi tehdään releyhdistelmä-kohtaisesti nollajännitemoduulin piirilevylläolevassa kytkinryhmässä SGB.
Kytkinryhmässä SGB ohjelmoidaan tulevienlukitusten lisäksi releyhdistelmässä mahdolli-sesti käytettävälle jälleenkytkentäyksikölle läh-tevät käynnistyssignaalit. Kytkinryhmän SGBohjelmointiohje on esitetty releyhdistelmänkäyttöohjeen yleisessä osassa pistoyksiköidenkeskinäisiä signaaleja esittävässä kaaviossa.
Alemman portaan U0> laukaisuviive t> voidaanvalita joltain portaan sisältämästä kolmesta aset-telualueesta. Asettelualue valitaan kytkimilläSG1/1 ja SG1/2.
Ylemmällä toimintaportaalla on oma aseteltavalaukaisuviive t>>. Myös tällä viiveellä on kolmeasettelualuetta. Käytettävä alue määrätään kytki-millä SG1/7 ja SG1/8.
Alemman toimintaportaan havahtumisarvonasettelualueeksi voidaan kytkimellä SG1/5 va-lita 2...20 % x Un tai 10...100 % x Un. Ylem-män portaan asettelualueeksi voidaan vastaavastivalita kytkimellä SG1/6 10...80 % x Un tai2...16 % x Un.
Molempien toimintaportaiden laukaisuille voi-daan valita kytkimellä SG1/4 ns. itsepito. Täl-löin laukaisusignaali jää aktiiviseksi, vaikka lau-kaisun aiheuttanut signaali häviää. Laukaisutkuitataan releen etupaneelista painamalla saman-aikaisesti STEP- ja RESET-painiketta tai SPA-väylän kautta komennolla V101 tai V102. Käy-tettäessä kuittaamiseen komentoa V101 rele-moduulin rekistereihinsä keräämät tiedot säily-vät muistissa. Käytettäessä STEP- ja RESET-painikkeita tai komentoa V102 myös rekisteritnollautuvat.
Jännitteen tulopiiri on varustettu tehokkaallasuodatuksella, jonka avulla mitatun jännitteenharmooniset aallot vaimennetaan, ks. kuva 1.
dB 10
0
-10
-20
-30
-40
-50
-600 1 2 3 4 5 6 7 f / fn
Kuva 1. Jännitteen tulopiirin suodatusominai-suudet
4
Lohkokaavio
Kuva 2. Nollajänniterelemoduulin SPCU 1C6 lohkokaavio
ohjelmointikytkinryhmä (piirilevyllä)SS1 U0>-portaan havahtumissignaaliTS1 U0>-portaan laukaisusignaaliSS2 U0>>-portaan havahtumissignaaliTS2 U0>>-portaan laukaisusignaaliAR1, AR2 Jälleenkytkentöjen käynnistyssignaalitY Keltainen merkkilamppu, havahtuminenR Punainen merkkilamppu, laukaisu
Huom!Kaikkia nollajännitemoduulin tulo- ja lähtösig-naaleja ei välttämättä ole johdotettu jokaisen tätämoduulia käyttävän releyhdistelmän liittimille.
Se, mitkä signaalit on johdotettu liittimille il-menee ko. releyhdistelmän pistoyksiköiden kes-kinäisiä signaaleja esittävästä kaaviosta.
5
Etukilpi
Jännitteen mittauksen merkki-lamppu
U0>-portaan havahtumisarvonasettelupotentiometri ja merkki-lamppu
U0>-portaan toimintahidastuksenasettelupotentiometri ja merkki-lamppu
U0>>-portaan havahtumisarvonasettelupotentiometri ja merkki-lamppu
U0>>-portaan toimintahidastuksenasettelupotentiometri ja merkki-lamppu
IRF
1310
[ ]s>t
0.5
0.05 1.0
50
10
0.5
0.05 1.0
2
10
20
STEP
RESET
SG1
0 1
12345678
>U >>U
SPCU 1C6
B
>>
[ ]s>>t
U o
nU>U o
nUUo 80
o o
[ ]%
[ ]%
U
STEP
Yksinkertaistettukojesymboli
Itsevalvontahälytyksenmerkkilamppu
Näyttö
Näytön askelluspainike
Ohjelmointikytkin-ryhmä SG1
Kytkinryhmien SG1 jaSG2 merkkilamppu
Kuittauspainike
Toimintamerkit
Relemoduulin lajimerkki
Kuva 3. Nollajänniterelemoduulin SPCU 1C6 etukilpi
Toimintamerkit Molemmilla jänniteportailla on oma kelta-pu-nainen toimintamerkkinsä. Se syttyy keltaisenakun toimintaporras havahtuu ja punaisena, kuntoimintaporras antaa laukaisusignaalin.
Näille neljälle toimintamerkille voidaan toisis-taan riippumatta ohjelmoida itsepito, jollointoimintamerkki jää palamaan vaikka toiminnanaiheuttanut signaali laskee alle asetteluarvon.Esimerkiksi, jos alemman toimintaportaan ha-vahtumiselle on ohjelmoitu itsepito, syttyy merk-kivalo normaalisti keltaisena, kun ko. toiminta-porras havahtuu ja punaisena, kun porras antaalaukaisusignaalin. Toimintaportaan palautuessajää keltainen merkkivalo edelleen palamaan.Palamaan jääneet toimintamerkit kuitataanreleen etupaneelista painamalla RESET-paini-
ketta tai SPA-väylän kautta komennolla V101tai V102. Kuittaamatta jätetty toimintamerkkiei vaikuta relemoduulin toimintaan.
Itsevalvontahälytyksen merkkilamppu osoittaa,että relemoduulin itsevalvonta on huomannutpysyvän vian. Merkkilamppu syttyy punaisenapian vian löytymisen jälkeen. Samalla rele-moduuli antaa ohjauksen releyhdistelmän itse-valvontakoskettimelle. Lisäksi useimmissa vika-tapauksissa moduulin näyttöön syttyy vika-koodi, joka kertoo, minkä tyyppisestä viasta onkysymys. Vikakoodi koostuu punaisesta ykkö-sestä ja vihreästä koodinumero-osasta, jotka ei-vät ole kuitattavissa pois moduulin näytöstä.Vian sattuessa vikakoodi tulee kirjoittaa muistiinja ilmoittaa valmistajalle huolto-yhteydenotossa.
6
Asettelut Asetteluarvot ilmaistaan näytön kolmella oikean-puolimmaisella numerolla. Asettelupotentio-
metrin alapuolella palava merkkilamppu osoit-taa, mikä asetteluarvo kulloinkin on näytössä.
U0>/Un U0>-portaan havahtumisarvo prosentteina releen nimellisjännitteestä.Asettelualue on 2...20 % x Un tai 10...100 % x Un riippuen kytkimen SG1/5asennosta
t> U0>-portaan laukaisuaika sekunteina.Asettelualue riippuu kytkinten SG1/1 ja SG1/2 asennosta.Vaihtoehdot ovat 0,05...1,00 s, 0,5...10,0 s tai 5...100 s.
U0>>/Un U0>>-portaan havahtumisarvo prosentteina releen nimellisjännitteestä.Asettelualue on 10...80 % x Un tai 2...16 % x Un riippuen kytkimen SG1/6asennosta. Lisäksi voidaan asetella ∞ (näytössä - - -), jolloin tämä porras ei oletoiminnassa
t>> U0>>-portaan laukaisuaika sekunteina. Asettelualue riippuu kytkinten SG1/7 jaSG1/8 asennosta ja sen vaihtoehdot ovat 0,05...1,00 s, 0,5...10,0 s tai 5...100 s.
Lisäksi näytöltä voidaan lukea etukilven ohjel-mointikytkinryhmän SG1 tarkistussumma, kunkytkinryhmän alapuolella oleva merkkilamppupalaa. Tämän avulla varmistutaan siitä, että kyt-
kimet on aseteltu oikein ja ne ovat toiminta-kunnossa. Tarkistussumman laskeminen on esi-tetty käyttöohjeessa "C-tyypin SPC-relepisto-yksiköiden yleiset ominaisuudet".
Ohjelmointi-kytkimet
Sovellutuskohtaiset lisätoiminnot valitaan rele-moduulin etulevyssä sijaitsevan ohjelmointi-
kytkinryhmän SG1 avulla. Kytkinten numerot1 ... 8 sekä asennot 0 ja 1 on merkitty kilpeen.
SG1/4 Laukaisusignaalien TS1 ja TS2 itsepidon valinta.
Kun SG1/4=0, laukaisusignaalit palautuvat perustilaansa (=lähtörele päästää), kuntoiminnan aiheuttanut mittaussignaali palautuu alle havahtumiskynnyksen.
Kun SG1/4=1, laukaisusignaalit jäävät aktiivitilaansa (=lähtörele vetäneenä), vaikkamittaussignaali laskee alle havahtumiskynnyksen. Laukaisusignaalit palautetaan täl-löin perustilaansa releen etupaneelista painamalla samanaikaisesti STEP- ja RESET-painiketta tai kaukokäytön kautta komennolla V101. Käytettäessä kuittaukseen STEP-ja RESET-painikkeita, myös muistiin rekiteröityneet tiedot nollautuvat
Kytkinryhmä SG2 sijaitsee kytkinryhmän SG1tarkistussumman kolmannessa alavalikossa ja onns. pehmokytkinryhmä. Kytkinryhmällä SG2ohjelmoidaan havahtumisten ja laukaisujen toi-mintamerkkien toimintatapa. Toimintamerkitvoidaan vapaasti ohjelmoida joko pysymään(itsepito) tai palautumaan toiminnan aiheutta-
neen signaalin laskettua alle asetteluarvon.Ohjelmoiminen tapahtuu määrittelemällä kyt-kinryhmälle tarkistussumma seuraavan taulukonmukaisesti. Oletusasetteluna havahtumissignaa-leille on aseteltu palautuva toiminta ja laukaisu-signaaleille itsepito.
Nollajännitemoduulin piirilevyllä on kytkin-ryhmä SGB, jonka kytkimillä 4...8 ohjelmoi-daan moduulille eri releyhdistelmissä mahdol-lisesti tulevat lukitussignaalit. Kytkimillä 1...3ohjelmoidaan jälleenkytkentäreleyksikölle läh-
tevät käynnistyssignaalit. Kytkinryhmän SGBohjelmointiohje on esitetty releyhdistelmänkäyttöohjeen yleisessä osassa pistoyksiköidenvälisiä signaaleja esittävässä kaaviossa.
Mittaustiedot Mittaustiedot ilmaistaan näytön kolmella oi-keanpuolimmaisella numerolla. Näytössä kul-
loinkin oleva mittaustieto osoitetaan merkki-lampulla.
Näytön vasemmanpuoleisin numero näyttäärekisterin osoitteen ja kolme muuta numeroarekisteröidyn tiedon.
Rekisteri/ Rekisteröity tietoSTEP
1 Suurin yksikön mittaama jännite prosentteina releen nimellisjännitteestä. Jos yk-sikkö suorittaa laukaisun, laukaisuhetken jännite jää muistiin. Uusi laukaisu kuittaavanhan rekisteröidyn arvon ja päivittää rekisteriin uuden arvon. Samoin tapahtuu,jos mitattu jännite ylittää vanhan rekisteröidyn arvon
3 Ylemmän portaan havahtumiskynnyksen ylitysten lukumäärä, n(U0>>) = 0...255
4 Viimeisin U0>-portaan havahtuneenaoloaika prosentteina asetellusta laukaisu-viiveestä t>. Uusi havahtuminen käynnistää laskurin nollasta. Jos porras suorittaalaukaisun, rekisterin arvo on 100
5 Viimeisin U0>>-portaan havahtuneenaoloaika prosentteina asetellusta laukaisu-viiveestä t>>. Uusi havahtuminen käynnistää laskurin nollasta. Jos porras suorittaalaukaisun, rekisterin arvo on 100
0 Ulkoisten lukitus- ym. ohjaustietojen näyttö. Rekisterin oikeanpuoleisin numeronäyttää, missä tilassa moduulin lukitustulot ovat. Vaihtoehdot ovat seuraavat:0 = ei lukituksia1 = U0>-portaan laukaisu lukittu2 = U0>>-portaan laukaisu lukittu3 = molempien toimintaportaiden laukaisut lukittu
Rekisterin keskimmäinen numero on nolla. Kolmas numero oikealta ilmaisee mah-dollisen kaukokuittaustulon tilan. Vaihtoehdot ovat seuraavat:0 = kaukokuittaus ei aktiivinen1 = kaukokuittaus päällä
Tästä rekisteristä siirrytään tarvittaessa Trip test-toimintamuotoon, jossa saadaanpakko-ohjattua nollajännitemoduulin havahtumis- ja laukaisusignaalit yksi kerral-laan aktiivisiksi. Katso tarkempi selvitys käyttöohjeesta "C-tyypin SPC-relepisto-yksiköiden yleiset ominaisuudet"
A Nollajännitemoduulin osoitetunnus sarjaliikennejärjestelmää varten. Asetetaannollaksi, ellei sarjaliikennettä käytetä. Tämän rekisterin alavalikoita ovat:
2) Sarjaliikenteen toimintatilaa ilmaiseva yhteyskatkoslaskuri. Jos moduuli on lii-tetty järjestelmään, jossa on tiedonkeruu- ja raportointiyksikkö ja tietoliikennetoimii, yhteyskatkoslaskurin arvo on 0. Muutoin laskurissa pyörivät jatkuvastinumerot 0...255
Näytön ollessa sammuneena päästään näyttö-valikon alkuun painamalla kerran STEP-paini-ketta.
Rekisterit 1...5 nollataan painamalla samanai-kaisesti STEP- ja RESET- painikkeita tai SPA-väylän kautta komennolla V102. Rekisterit
nollaantuvat myös, jos apusähkön syöttö kat-keaa. Relemoduulin osoitetunnus, sarjaliikenteennopeuden arvo ja salasana pysyvät muistissajännitekatkoksen yli. Käyttöohjeessa "C-tyypinSPC-relepistoyksiköiden yleiset ominaisuudet"on esitetty osoitteen ja sarjaliikenteen nopeu-den asetteluohje.
9
Asettelujen jarekistereidenpää- ja alavalikot
Alavalikoihin ja asettelumuotoon siirtymiseentarvittavat toimenpiteet sekä asetteluiden suorit-taminen ja Trip test-asennossa toimiminen on
Tekniset tiedot Alempi toimintaporras U0>Asettelualue 2... 20 % x Un tai 10...100 % x UnHavahtumisviive, tyypillisesti 70 msToimintahidastus 0,05...1,00 s , 0,5...10,0 s tai 5...100 sPalautumisaika ≤100 msPalautumissuhde ≥0,96Toimintahidastuksen epätarkkuus ±2 % asetteluarvosta tai ±40 msToimintaepätarkkuus- asettelualueella 10...100 % x Un ±3% asetteluarvosta - asettelualueella 2...20 % x Un ±5% asetteluarvosta
Ylempi toimintaporras U0>>Asettelualue 10...80 % x Un + ∞ tai 2...16 % x Un + ∞Havahtumisviive, tyypillisesti 70 msToimintahidastus 0,05...1,00 s , 0,5...10,0 s tai 5...100 sPalautumisaika ≤100 msPalautumissuhde ≥0,96Toimintahidastuksen epätarkkuus ±2 % asetteluarvosta tai ±40 msToimintaepätarkkuus- asettelualueella 10...80 % x Un ±3 % asetteluarvosta- asettelualueella 2...16 % x Un ±5 % asetteluarvosta
11
Tapahtumakoodit Asematason tiedonsiirtolaite voi lukea nolla-jänniterelemoduulilta SPCU 1C6 tapahtuma-tiedot (mm. havahtuminen ja laukaisu) SPA-sarjaväylän kautta. Kysyttäessä moduuli tulostaatapahtumatietonsa muodossa; aika (ss.sss) jatapahtumakoodi. Nollajännitemoduulin tapah-tumakoodit ovat E1…E8 sekä E50 ja E51.Asematason tiedonsiirtolaite voi lisäksi muodos-taa mm. tietoliikenneyhteyteen liittyviä tapah-tumakoodeja.
Koodit E1...E8 ja niitä vastaavat tapahtumatvoidaan ottaa mukaan tai jättää pois tapahtu-mien siirrosta. Tämä tapahtuu kirjoittamallaSPA-väylän kautta relemoduulille ns. tapahtu-mamaski (V155), joka on desimaaliluvuksimuutettu binääriluku. Jokaista tapahtumakoo-
dia E1…E8 vastaa luku 1, 2, 4…128.Tapahtumamaski muodostetaan kertomalla em.luvut joko 0:lla (tapahtumaa ei siirretä) tai 1:llä(tapahtuma siirretään) ja laskemalla näin saa-dut luvut yhteen (vrt. tarkistussumman laskemi-nen).
Tapahtumamaskin arvo voi olla 0…255. Senoletusarvo nollajännitemoduulilla SPCU 1C6on 85 eli kaikki havahtumiset ja laukaisut siir-retään kysyttäessä asematason tiedonsiirtolait-teelle, mutta palautumisia ei siirretä. KoodejaE50…E54 ja niitä vastaavia tapahtumia ei voijättää pois tapahtumien siirrosta.
E50 Uudelleenkäynnistys * -E51 Tapahtumarekisterin ylivuoto * -E52 Tietoliikenneyhteydessä tilapäinen häiriö * -E53 Yksikkö ei vastaa tietoliikenteen kautta * -E54 Yksikkö vastaa uudelleen tietoliikenteen kautta * -
0 ei mukana tapahtumaraportoinnissa1 mukana tapahtumaraportoinnissa* ei koodilukua- ei voi ohjelmoida
HUOM!SPACOM-järjestelmässä asematason tiedonsiir-tolaite muodostaa tapahtumakoodit E52…E54.
12
Kaukosiirrettävättiedot
Tapahtumakoodien lisäksi asematason tiedon-siirtolaitteen on mahdollista lukea SPA-väylänkautta kaikki nollajännitemoduulin tulotiedot(I-tiedot), asetteluarvot (S-tiedot), muistiin re-kisteröidyt tiedot (V-tiedot) sekä eräitä muitatietoja. Osa tiedoista voidaan myös muuttaa
SPA-väylän kautta annettavilla komennoilla.Kaikki tiedot ovat 0-kanavalla, jota ei tarvitsekirjoittaa näkyviin tiedonsiirtokomennoissa.
R = tieto voidaan lukea relemoduuliltaW = tieto voidaan kirjoittaa relemoduulille
Tieto Koodi Tiedon Arvotsuunta
Mitattu nollajännite I1 R 0…250 % x UnU0>-portaan laukaisun lukitus I2 R 0 = ei lukitusta
1 = laukaisu lukittuU0>>-portaan laukaisun lukitus I3 R 0 = ei lukitusta
1 = laukaisu lukittu
U0>-portaan havahtuminen O1 R 0 = U0> porras ei havahtuneena1 = U0>-porras havahtuneena
U0>-portaan laukaisu O2 R 0 = U0>-porras ei laukaisseena1 = U0>-porras laukaisseena
U0>>-portaan havahtuminen O3 R 0 = U0>>-porras ei havahtuneena1 = U0>>-porras havahtuneena
U0>>-portaan laukaisu O4 R 0 = U0>>-porras ei laukaisseena1 = U0>>-porras laukaisseena
Voimassa oleva U0>-portaan S1 R 2…100 % x UnhavahtumisarvoVoimassa oleva U0>-portaan S2 R 0,05…100 slaukaisuviiveVoimassa oleva U0>>-portaan S3 R 2…80 % x Unhavahtumisarvo 999 = ∞Voimassa oleva U0>>-portaan S4 R 0,05…100 slaukaisuviiveVoimassa oleva kytkinryhmän SG1 S5 R 0…255tarkistussumma
Potentiometrillä aseteltu U0>-portaan S11 R 2…100 % x UnhavahtumisarvoPotentiometrillä aseteltu U0>-portaan S12 R 0,05…100 slaukaisuviivePotentiometrillä aseteltu U0>>-portaan S13 R 2…80 % x Unhavahtumisarvo 999 = ∞Potentiometrillä aseteltu U0>>-portaan S14 R 0,05…100 slaukaisuviiveKytkinryhmän SG1 tarkistussumma S15 R 0…255(kytkimillä aseteltu)
U0>-portaan havahtumisarvo, S31 R 2…100 % x Untoteutuva kaukoasetteluU0>-portaan laukaisuviive, S32 R 0,05…100 stoteutuva kaukoasetteluU0>>-portaan havahtumisarvo, S33 R 2…80 % x Untoteutuva kaukoasettelu 999 = ∞U0>>-portaan laukaisuviive, S34 R 0,05…100 stoteutuva kaukoasetteluKytkinryhmän SG1 tarkistussumma, S35 R 0…255kaukoasettelu
Suurin mitattu jännite tai V1 R 0…250 % x Unlaukaisuhetken jänniteU0>-portaan havahtumisten lukumäärä V2 R 0…255U0>>-portaan havahtumisten lukumäärä V3 R 0…255Viimeisin U0>-portaan V4 R 0…100 %havahtuneenaoloaikaViimeisin U0>>-portaan V5 R 0…100 %havahtuneenaoloaika
Lähtöreleiden ja toimintamerkkien V101 W 1 = kuitataan lähtöreleet jakaukokuittaus toimintamerkitLähtöreleiden, toimintamerkkien V102 W 1 = kuitataan lähtöreleet,ja muistiin rekisteröityjen toimintamerkit ja rekisterittietojen kaukokuittaus (koodit V1...V5)
Asetteluiden kauko-ohjaus V150 R,W 0 = potentiometriasettelutS11…S15 voimaan
1 = kaukoasettelut S31…S35voimaan
Tapahtumamaski V155 R,W 0…255 ks. kohta"Tapahtumakoodit"
Havahtumisten ja laukaisujen V156 R,W 0...15, ks. jaksotoimintamerkkien itsepito (SG2) "Ohjelmointikytkimet"
Kaukoasetteluiden salasanan avaus V160 W 1…999Kaukoasetteluiden salasanan V161 W 0…999vaihto tai sulkeminen
Itsevalvonnan aktivoiminen V165 W 1 = itsevalvontaulostulo aktivoituuja IRF-lamppu syttyy n. 5 s:nkuluttua, siitä n. 30 s:n kuluttuaitsevalvonta palautuu
Sisäinen vikakoodi V169 R 0...255
Relemoduulin tietoliikenneosoite V200 W 1...254
Ohjelman versiotunnus V205 R esimerkiksi 070 B
14
Tieto Koodi Tiedon Arvotsuunta
Relemoduulin lajimerkki F R SPCU 1C6
Tapahtumarekisterin luku L R aika, kanavanumero jatapahtumakoodi
Tapahtumarekisterin uusintaluku B R aika, kanavanumero jatapahtumakoodi
Relemoduulin tilatiedon luku C R 0 = normaalitila1 = yksikkö käynyt resetissä2 = tapahtumarekisterin ylivuoto3 = tapaukset 1 ja 2 yhdessä
Relemoduulin tilatiedon kuittaus C W 0 = kuittaus
Kellonajan luku tai asettelu T R,W 00,000...59,999 s
Tiedonsiirtokoodit L, B, C ja T on varattu rele-moduulin ja asematason tiedonsiirtolaitteenväliseen tapahtumatietojen siirtoon. Tapah-tumarekisteri voidaan lukea L-koodilla vain ker-ran. Jos esim. tiedonsiirrossa tapahtuu virhe, B-komennolla on mahdollista lukea uudelleenedellinen L-komennolla luettu tapahtumare-kisterin sisältö. B-komento voidaan toistaa tar-vittaessa.
Asetteluarvot S1…S5 ovat joko potentiomet-reillä aseteltuja tai kaukoaseteltuja suojausohjel-mien käyttämiä asetteluarvoja. Arvot S11…S15ovat potentiometreillä tai kytkimillä tehtyjäasetteluita. S21…S25 ovat kaukoaseteltaviaprosenttikertoimia potentiometriasetteluille.Asetteluita S21…S25 voi lukea tai niihin voi
kirjoittaa. Jotta kirjoittamisen pystyy suoritta-maan, täytyy kaukoasettelun salasana (V160)avata ja potentiometriasetteluiden täytyy ollavoimassa (V150=0). Muuttujissa S31…S35 ovatvarsinaiset toteutuvat kaukoasetteluarvot.
Muutettaessa kaukoasetteluprosentteja S21…S24, näille muuttujille on mahdollista kirjoit-taa prosenttikerroin 0…999. Tällöin asettelu-arvon voi muuttaa myös ohi yksikön teknisissäarvoissa määriteltyjen rajojen. Asetteluarvojenpaikkansapitävyys taataan kuitenkin vain tek-nisissä arvoissa määritellyissä rajoissa.
Itsevalvonnan aktivoiminen (V165) estää suo-jauksen toimimisen siksi ajaksi kun itsevalvonta-ulostulo on aktiivinen ja IRF-merkkivalo palaa.
15
Vikakoodit Pian sen jälkeen, kun itsevalvontajärjestelmä ontodennut releessä pysyvän vian syttyy releen etu-paneelissa punainen IRF-merkkivalo. Samanai-kaisesti relemoduuli antaa ohjauksen releyhdis-telmän itsevalvontakoskettimelle.
Useimmissa vikatapauksissa moduulin näyttöönsyttyy vikakoodi, joka kertoo minkä tyyppises-
tä viasta on kysymys. Vikakoodi koostuu punai-sesta ykkösestä ja vihreästä koodinumero-osas-ta, jotka eivät ole kuitattavissa pois moduulinnäytöstä. Vian sattuessa vikakoodi tulee kirjoit-taa muistiin ja ilmoittaa valmistajalle huolto-yhteydenotossa. Alla olevaan taulukkoon onkoottu joitakin vikakoodeja ja vikoja, joita voiesiintyä nollajännitemoduulissa SPCU 1C6.
Vikakoodi Vian kuvaus
4 Laukaisureleen ohjauspiiri poikki tai lähtörelekortti puuttuu30 Ohjelmamuisti vaurioitunut (ROM)50 Työmuisti vaurioitunut (RAM)
195 Liian matala arvo referenssikanavalla kertoimella 1131 Liian matala arvo referenssikanavalla kertoimella 5
67 Liian matala arvo referenssikanavalla kertoimella 25203 Liian korkea arvo referenssikanavalla kertoimella 1139 Liian korkea arvo referenssikanavalla kertoimella 5
75 Liian korkea arvo referenssikanavalla kertoimella 25253 Ei keskeytyksiä A/D-muuntimelta
L1 IRF
>I
L2I L3II
1309
[ ]sk
>t0.5
0.05 1.0
13
2.5
0.5
0.04 1.0
0.5
1.5
2.5
STEP
RESET
SG1
0 1
1234567820
STEP
>>I
nI>I
nI>>I
>>t [ ]s
>I >>I
SPCJ 3C3
B
Mittausarvojen merkkilamput
Asettelupotentiometri 1ja sen merkkilamppu
Porras1
Asettelupotentiometri 2ja sen merkkilamppu
Asettelupotentiometri 3ja sen merkkilamppu
Porras1
Asettelupotentiometri 4ja sen merkkilamppu
Itsevalvontahälytyksenmerkkilamppu
Näyttö
Askelluspainike (STEP)
Ohjelmointikytkimet SG1
Kytkinryhmän merkkilamppu
Kuittauspainike (RESET)
Toimintamerkit
C-tyypin SPC-relepistoyksiköidenyleiset ominaisuudet
Painikkeet Pistoyksikön kilvessä on kaksi painiketta. STEP-painiketta käytetään näytön askeltamiseen jaRESET- painiketta punaisten toimintamerkkienkuittaamiseen. Lisäksi painikkeilla suoritetaan
joitain asetteluita, esimerkiksi sarjaliikenneomi-naisuudella varustetuissa yksiköissä pistoyksikönosoitteen ja sarjaliikenteen nopeuden asettelut(ks. kohta Näyttö).
Ohjelmointi-kytkimet SG1
Osa asetteluista ja sovellutuskohtaiset pisto-yksikön toimintatavan valinnat tehdään etu-levyn ohjelmointikytkimillä SG1. Kytkin-ryhmän merkkilamppu palaa silloin, kun kytkin-
ryhmän tarkistussumma on näytössä. Tarkistus-summan avulla voidaan varmistua siitä, ettäkytkinten asennot ovat oikeat. Kuvassa 1 onesimerkki tarkistussumman laskemisesta.
Kuva 1. Esimerkki ohjelmointikytkinryhmän SG1 tarkistussumman laskemisesta
Kun kuvan 1 esimerkin mukaan laskettu tar-kistussumma ja pistoyksikön näytön osoittamatarkistussumma ovat samat, voidaan varmistuasiitä, että kytkimet on aseteltu oikein.
Kunkin mittaavan pistoyksikön ohjelmointi-kytkinten merkitys on selitetty kyseisen pisto-yksikön käyttöohjeessa.
1MRS 750914-MUM FI
Julkaistu 97-12-15Versio A (korvaa 34 SPC 2 FI1)Tarkastanut KJHyväksynyt TK
Pidätämme itsellämme oikeuden muutoksiin ilman ennakkoilmoitusta
3
Asettelu-potentiometrit
Pääosa toiminta-arvojen ja -viiveiden asette-luista tapahtuu mittaavan pistoyksikön etukil-vessä olevilla potentiometreillä. Kullakin aset-telupotentiometrillä on merkkilamppu, jokapalaa silloin, kun kyseinen asetteluarvo onnäytössä.
Mikäli jotain asettelupotentiometreistä käänne-tään näytön osoittaessa muuta mittaus- tai aset-teluarvoa, näyttö siirtyy osoittamaan aseteltavaaarvoa. Samalla syttyy kyseisen asettelun merkki-lamppu.
Varsinaisten potentiometriasetteluiden lisäksiuseimmilla yksiköillä on ns. kaukoasettelut.Tämä tarkoittaa sitä, että yksikön potentio-metriasetteluita ja ohjelmointikytkinryhmäntarkistussummaa voidaan muuttaa sarjaliiken-teellä tapahtuvan tiedonsiirron avulla. Kauko-asetteluiden tekeminen edellyttää yksikön re-kisterissä A olevan salasanan tuntemista ja sitä,että potentiometriasettelut ovat voimassa(parametri V150=0). Kaukoasettelut ovat voi-massa (V150=1) silloin, kun asettelupotentio-metrin merkkivalo vilkkuu ko. asetteluarvonollessa näytössä.
Näyttö Mittaavan pistoyksikön näyttö osoittaa mitta-us- ja asetteluarvot sekä muistiin rekisteröityjätietoja. Näyttö koostuu neljästä numerosta, joistakolme oikeanpuoleisinta (vihreät numerot) il-maisevat mittaus-, asettelu- tai rekisteröidynarvon ja vasemmanpuoleisin (punainen nume-ro) rekisterin numeron. Se, mikä mittaus- taiasetteluarvo on näytössä ilmaistaan keltaisellamerkkilampulla. Rekisterin numero palaa vainsilloin, kun näyttö osoittaa muistiin rekisteröi-tyä arvoa.
Kun mittaavalle pistoyksikölle kytketään apu-jännite, yksikkö koestaa aluksi näytön käymälläsiinä läpi numeroita 1...9 noin 15 sekunninajan. Koestuksen jälkeen näyttö sammuu.Koestus voidaan keskeyttää STEP-nappia pai-namalla. Yksikön suojausfunktiot ovat toimin-nassa koko koestuksen ajan.
Päävalikko Kaikki normaalissa käyttötilanteessa tarvittavattiedot saadaan esille näytön päävalikossa, jossaesitetään reaaliaikaiset mittausarvot, tavallisetpotentiometriasettelut sekä tärkeimmät muis-tiin rekisteröidyt vikasuuretiedot.
Päävalikossa osoitettavat tiedot saadaan näyttöönSTEP-painikkeen avulla. Painettaessa STEP-nappia noin sekunnin ajan, näyttö askeltaa eteen-päin. Vastaavasti näyttö askeltaa taaksepäin, kunaskellusnappia painetaan n. 0,5 sekuntia.
Pimeästä kohdasta on mahdollista askeltaa vaineteenpäin. Jos STEP-nappia painetaan jatku-vasti, näyttö askeltaa myös jatkuvasti ympäripysähtyen hetkeksi pimeään kohtaan.
Ellei näyttöä sammuteta askeltamalla se pimeäänkohtaan, se pysyy aktivoituneena n. 5 minuuttiaviimeisestä STEP-napin painalluksesta. Tämänjälkeen näyttö sammuu itsestään.
4
Alavalikot Alavalikoissa näytetään suureita, jotka eivät olekovin tärkeitä tai joita asetellaan harvoin. Ala-valikoiden lukumäärä vaihtelee eri tyyppisilläpistoyksiköillä. Ne on esitetty kunkin pisto-yksikön käyttöohjeessa.
Siirtyminen päävalikosta alavalikkoon tapah-tuu painamalla RESET-nappia noin sekunninajan. Siirtyminen alavalikosta toiseen tai takai-sin päävalikkoon tapahtuu kuten siirtyminen
päävalikon näytöstä toiseen; sekunnin painal-luksella päästään eteenpäin ja 0,5 sekunnin pai-nalluksella taaksepäin.
Jos alavalikkoon siirrytään merkkilampulla osoi-tettavasta mittaus- tai asetteluarvosta, merkki-lamppu jää palamaan ja rekisterin osoite (STEP)alkaa vilkkua. Yksistään vilkkuva rekisterin osoiteilmoittaa, että ollaan jonkin rekisterin alavali-kossa.
Kuva 2. Esimerkki ylivirtayksikön SPCJ 3C3 asettelujen pää- ja alavalikoista. Potentiometri-asettelut ovat päävalikossa ja ne saadaan näyttöön painamalla STEP-nappia. Potentiometri-asetteluiden lisäksi päävalikossa ovat virran mittausarvot sekä rekisterit 1...5, 0 ja A. Kauko-asetteluprosentti ja -arvo ovat asetteluiden alavalikoissa ja ne saadaan näyttöön painamalla RESET-nappia.
Asettelumuoto Päävalikon rekistereissä ja alavalikoissa on myösaseteltavia tietoja. Asettelut tapahtuvat ns.asettelumuodossa, johon siirrytään päävalikostatai alavalikossa painamalla RESET-painikettakunnes näytön oikeanpuoleisin numero alkaavilkkua. Vilkkuvaa numeroa voidaan asetellapainamalla STEP-nappia. Vilkutuksen siirtonumerosta toiseen tapahtuu RESET-painik-keella.
Asetellun arvon tallennus muistiin tapahtuupainamalla samanaikaisesti STEP- ja RESET-
nappia. Asettelumuodosta palataan takaisin pää-tai alavalikkoon painamalla RESET-nappia kun-nes näytön vihreät numerot lakkaavat vilkku-masta. Jos pistoyksikkö jätetään asettelutilaan,yksikkö palautuu itsestään noin 5 minuutinkuluttua.
Asettelumuodossa aseteltavia arvoja ovat esi-merkiksi pistoyksikön osoitetunnus ja sarja-liikenteen nopeuden arvo. Lisäksi kaukoasette-luiden prosenttilukuja voidaan muuttaa.
5
Esimerkki 1 Toiminta asettelumuodossa. Pistoyksikön osoi-tetunnuksen ja sarjaliikenteen nopeuden asette-lu manuaalisesti. Osoitetunnuksen alkuarvo on146.
a)Askella näyttö rekisteriin A STEP-painikkeella.
b)Paina RESET-painiketta, kunnes näytön oikean-puolimmainen numero alkaa vilkkua.
c)Asettele STEP-painikkeella osoitteen oikean-puolimmainen numero oikeaksi.
d)Paina RESET-painiketta, jolloin osoitteen kes-kimmäinen numero alkaa vilkkua.
e)Asettele STEP-painikkeella osoitteen keskim-mäinen numero oikeaksi.
f)Paina RESET-painiketta, jolloin osoitteen vasem-manpuoleisin numero alkaa vilkkua.
g)Asettele STEP-painikkeella osoitteen vasemman-puoleisin numero oikeaksi.
h)Tallenna osoite releen muistiin painamallaRESET- ja STEP-painikkeita yhtä aikaa. Osoit-teen tallentuessa näytössä vilkahtavat merkitA- - -.
i)Poistu asettelumuodosta painamalla RESET-painiketta, kunnes näyttö lakkaa vilkkumasta.
j)Siirry tämän jälkeen rekisterin A alavalikkoon 1painamalla RESET-nappia noin 1 sekunti, jol-loin rekisterin osoitteen A tilalla alkaa vilkkuanumero 1. Tässä alavalikossa asetellaan sarja-liikenteen nopeus.
k)Sarjaliikenteen nopeuden asettelu ja tallennustapahtuu kuten osoitteen asettelu ja tallennuskohdissa b...i. Poikkeuksena on, että kiinteästipalavan rekisterin osoitteen A tilalla palaavilkkuva 1.
l)Talletettuasi sarjaliikenteen nopeuden arvon voitpalata takaisin päävalikon rekisteriin A paina-malla STEP-painiketta noin 0,5 sekuntia.
6
Rekisteröidyt arvot Rekistereihin tallennetaan vikahetken tietoja sekäjoillain yksiköillä asetteluarvoja. Rekisteröidytarvot, lukuunottamatta eräitä aseteltavia arvoja,nollataan painamalla samanaikaisesti STEP- jaRESET-painiketta. Tavalliset rekisterit nollau-tuvat myös releen apujännitesyötön katketessa,ainoastaan aseteltavat arvot säilyvät rekistereissäjännitekatkoksen yli.
Rekisterien määrä vaihtelee eri tyyppisilläpistoyksiköillä. Rekisterien merkitys on selitettypistoyksikkökohtaisissa käyttöohjeissa. Lisäksireleyhdistelmän systeemikilvessä on yksinker-taistettu muistilista releyhdistelmän pistoyksi-köiden rekisteröimistä tiedoista.
Kaikilla C-tyypin relepistoyksiköillä on kaksiyleistä rekisteriä; rekisteri 0 ja rekisteri A.
Rekisterissä 0 näkyvät koodattuina pistoyksikölletulevat ulkoiset lukitus-, asentotieto-, ym. sig-naalit. Koodit on selitetty pistoyksikkökohtaisissakäyttöohjeissa.
Rekisterissä A on mittaavan pistoyksikön osoite-tunnus sarjaliikennejärjestelmää varten. Tämänrekisterin alarekisterissä 1 on sarjaliikenteen no-peuden arvo. Nopeus esitetään kilobaudeina.
Alarekisterissä 2 on yhteyslaskuri SPACOM-järjestelmää varten. Mikäli suojarele, jossa pisto-yksikkö sijaitsee, on liitetty asematason tiedon-keruuyksikköön ja yhteys toimii, laskurin arvoon 0. Jos yhteys on poikki, laskurin lukemaaskeltaa jatkuvasti lukuja 1…255.
Alarekisterissä 3 on kaukoasettelujen muutta-misessa tarvittava salasana. Osoitetunnus, sarja-liikenteen nopeus ja salasana ovat aseteltavissajoko manuaalisesti tai sarjaliikenteen kautta.Manuaalinen asettelu tapahtuu esimerkissä 1esitetyllä tavalla.
Osoitetunnuksen ja salasanan alkuarvo on 001ja sarjaliikenteen nopeuden alkuarvo 9,6 kilo-baudia.
7
Rekisteristä 0 on mahdollista päästä myös ns.Trip test -toimintaan. Tässä toiminnassa voidaanpistoyksikön ulostulosignaalit pakko-ohjata yksikerrallaan aktiivisiksi. Jos suojareleyhdistelmänapurelekortti on paikallaan, tällöin tulevat tes-tatuiksi myös apureleet.
Painettaessa RESET-painiketta noin 10 se-kunnin ajan näytön kolme oikeanpuoleisintanumeroa alkavat vilkkua osoituksena siitä, ettäpistoyksikkö on testiasennossa. Asettelupoten-tiometrien merkkivalot osoittavat vilkkumi-sellaan, mikä lähtösignaali kulloinkin onaktivoitavissa. Haluttu lähtötoiminta valitaanpainamalla RESET- nappia noin 1 sekunti.
Asettelupotentiometrien merkkivalojen ja läh-tösignaalien vastaavuus on seuraava:Ei merkkivaloa IRF
ItsevalvontaAsettelupotentiometri 1 SS1
Portaan 1 havahtuminenAsettelupotentiometri 2 TS1
Portaan 1 laukaisuAsettelupotentiometri 3 SS2
Portaan 2 havahtuminenAsettelupotentiometri 4 TS2
Portaan 2 laukaisu
Valittu havahtuminen tai laukaisu aktivoidaanpainamalla STEP- ja RESET-nappia yhtä aikaa.Signaali pysyy aktivoituneena niin kauan kuinmolempia painikkeita painetaan.
Itsevalvontaulostulo aktivoituu painettaessaSTEP-painiketta kerran, kun minkään asettelunmerkkivalo ei vilku. Aktivoituminen tapahtuunoin 5 sekunnin kuluttua STEP-napin paina-misesta ja palautuminen pian sen jälkeen. Sa-malla näyttö palaa päävalikkoon ja suorittaaalkukoestuksen.
Signaalien valintajärjestys on kuvan 3 mukainen.
Trip test -toiminta
REKISTERI 0IRF SS1 TS1 SS2 TS2
STEP STEP+RESET
STEP+RESET
STEP+RESET
STEP+RESET
RESET10 s
RESET1 s
RESET1 s
RESET1 s
RESET1 s
RESET1 s
Kuva 3. Lähtösignaalien valintajärjestys Trip test -toiminnassa.
Jos esimerkiksi asettelupotentiometrin 2 merkki-valo vilkkuu sekä STEP- ja RESET-nappia pai-netaan, signaali TS1 (1. portaan laukaisu) akti-
voituu. Päävalikkoon voidaan palata mistä hy-vänsä Trip test -toiminnan vaiheesta painamallaRESET-painiketta noin 10 sekuntia.
8
Esimerkki 2 Trip test -toiminta. Ulostulojen pakko-ohjaus.
a)Askella näyttö rekisteriin 0.
b)Paina RESET-painiketta noin 10 sekuntia, kun-nes näytön kolme oikeanpuoleisinta numeroa jaylimmän potentiometrin merkkilamppu alka-vat vilkkua.
c)Paina RESET- ja STEP-painikkeita saman-aikaisesti, jolloin ensimmäisen toimintaportaan(esim. ylivirtayksiköllä SPCJ 3C3 I>-portaan)havahtuminen aktivoituu ja samalla ko. portaantoimintamerkki syttyy keltaisena.
d)Paina RESET-painiketta noin 1 sekunti, jollointoisen potentiometrin merkkilamppu alkaavilkkua.
e)Paina RESET- ja STEP-painikkeita saman-aikaisesti, jolloin ensimmäisen toimintaportaan(esim. ylivirtayksikön SPCJ 3C3 I>-portaan)laukaisu aktivoituu ja samalla ko. portaan toi-mintamerkki syttyy punaisena.
f)Toisen toimintaportaan havahtuminen tai lau-kaisu saadaan aktivoiduksi vastaavasti kuin en-simmäisen portaan. Tällöin vilkkuu kolman-nen tai neljännen asettelun merkkivalo.
g)Itsevalvontaulostulon aktivoimiseksi askella testikohtaan, jossa mikään merkkivalo ei vilku. Pai-na STEP-nappia kerran, jolloin noin 5 sekunninkuluttua punainen IRF-merkkivalo syttyy jaIRF-ulostulo aktivoituu. Pian tämän jälkeenmerkkivalo sammuu ja ulostulo palautuu itses-tään. Samalla yksikkö poistuu testiasennosta.
h)Trip test -toiminnasta on mahdollista poistuamissä kohdassa hyvänsä painamalla RESET-painiketta noin 10 sekuntia, kunnes näytönkolme oikeanpuoleisinta numeroa lakkaavatvilkkumasta.
Toimintamerkit Mittaavassa pistoyksikössä on kaksi erillistätoimintaporrasta, joilla kummallakin on omakeltapunainen toimintamerkkinsä pistoyksikönalareunassa.
Toimintamerkki syttyy keltaisena suojauspor-taan havahtuessa ja punaisena aikahidastetunlaukaisun toimiessa. Toimintamerkkien toi-minta on selvitetty yksityiskohtaisesti kunkinrelepistoyksikön käyttöohjeessa.
Vikakoodit Varsinaisten suojaustoimintojen lisäksi pisto-yksiköt sisältävät itsevalvontatoiminnon. Itse-valvonta tarkkailee jatkuvasti mikroprosessorin,sen ohjelman ja elektroniikan toimintaa.
Itsevalvonnan todettua pistoyksikön olevan py-syvästi vialla, syttyy kilven punainen IRF-merk-kivalo pian vian löytymisen jälkeen. Samallayksikkö antaa ohjauksen releyhdistelmänitsevalvontakoskettimelle.
Useimmissa vikatapauksissa yksikön näyttöönsyttyy vikakoodi, joka kertoo, minkä tyyppises-tä viasta on kysymys. Vikakoodi koostuu punai-sesta ykkösestä ja vihreästä koodinumero-osas-ta, jotka eivät ole kuitattavissa pois yksikönnäytöstä. Vian sattuessa vikakoodi tulee kirjoit-taa muistiin ja ilmoittaa valmistajalle huolto-yhteydenotossa.