SPAJ 110 C Nollavirtarele - ABB...- SPTU 240 S1 U aux = 80...265 V ac/dc - SPTU 48 S1 U aux = 18...80 V dc Releen järjestelmäkilpeen on merkitty, minkä jännitealueen teholähde-

o IRFI

1311

[ ]sk

>t0.5

0.05 1.0

2.5

0.5

0.5

0.05 1.0

0.1

0.35

0.8

STEP

RESET

SG1

0 1

123456784.0

nI

nI

>>t [ ]s

SPCJ 1C8

B

I

>I o

>>I o

>>I o>I o

STEP

RS 421 Ser.No.

SPAJ 110 C

2

5

1043

B

fn = 50Hz

60Hz

12345

/ >tt

n/II

n ( )>I

n ( )>>I

>>/ tt%[ ]%[ ]

Uaux

80...265V ~–

18...80V –

nI = 1A 5A ( )I

SPCJ 1C8

REGISTERS

0 0 0 0

12345678

0 1

SGR

o

o

o

SPAJ 110 CNollavirtarele

Käyttöohje ja tekninen selostus

2

SPAJ 110 CNollavirtarele

Sisältö Ominaisuudet ................................................................................................................. 2Käyttötarkoitus ............................................................................................................... 2Toimintaselostus ............................................................................................................. 3Liitännät ......................................................................................................................... 4Lähtöreleiden asettelu ..................................................................................................... 6Toimintamerkit .............................................................................................................. 7Yhdistetty teholähde- ja I/O-moduuli ............................................................................. 7Tekniset tiedot (päivitetty 2002-10) ................................................................................ 8Sovellutusesimerkkejä ................................................................................................... 10Rekisteröidyt tiedot ja vikatilanteen selvitys .................................................................. 14Koestus ......................................................................................................................... 14Ylläpito ja huolto .......................................................................................................... 18Varaosat ........................................................................................................................ 18Tilausnumerot .............................................................................................................. 18Mittapiirrokset ja asennus ............................................................................................. 19Tilaustiedot .................................................................................................................. 19

Nollavirtareleen SPAJ 110 C käyttöohjeeseen kuuluu tämän yleisen osan lisäksi seuraavat osa-käyttöohjeet:

Nollavirtarelemoduuli SPCJ 1C8 1MRS 751820-MUM FIC-tyypin SPC-relepistoyksiköiden yleiset ominaisuudet 1MRS 750914-MUM FI

Ominaisuudet Alemman toimintaportaan vakioaikainen taikäänteisaikainen (IDMT) maasulkusuojaus

Ylemmän toimintaportaan vakioaikainen maa-sulkusuojaus

Vapaasti määriteltävät lähtöreleiden toiminnat

Joustavat toimintojen valintamahdollisuudeterityyppisissä sovellutuksissa

Asetteluarvojen, mitatun nollavirran, muistiin-tallennettujen vikavirta-arvojen, jne. numeeri-nen näyttö

Tiedonsiirtomahdollisuus sarjaväyläliitynnänkautta

Releen jatkuva itsevalvonta ja sisäisten vikojendiagnostiikka

Käyttötarkoitus Nollavirtarele SPAJ 110 C on tarkoitettu käy-tettäväksi maasulun aikaselektiivisenä pää- tai

varasuojana suoraan tai pienen resistanssin kauttamaadoitetuissa verkoissa.

1MRS 751819-MUM FI

Julkaistu 2000-06-15Päivitetty 2002-10-02Versio B (korvaa 34 SPAJ 21 FI1)Tarkastanut MKHyväksynyt OL

Pidätämme itsellämme oikeuden muutoksiin ilman ennakkoilmoitusta

3

Toimintaselostus Nollavirtarele SPAJ 110 C on toisiorele, jokaliitetään suojattavan kohteen virtamuuntajiin.Maasulkuvirta voidaan mitata joko vaihekoh-taisista virtamuuntajista muodostetun summa-kytkennän tai kaapelivirtamuuntajan avulla.Käytettäessä kaapelivirtamuuntajaa tulee var-mistua siitä, että virtamuuntajan toistokyky onriittävä suurillakin maasulkuvirroilla. Vikatapa-uksessa suojarele hälyttää, ohjaa katkaisijaa taikäynnistää ulkoiset jälleenkytkentätoiminnot,riippuen valitusta suojaustavasta.

Kun nollavirta ylittää alemman toimintaportaanasetteluarvon I0>, nollavirtarele havahtuu. Kunaseteltu aika t> tai käänteisaikatoiminnassa yli-virran suuruudesta riippuva aika on kulunutloppuun releen ollessa edelleen havahtuneena,rele antaa laukaisusignaalin. Vastaavasti releenylempi porras havahtuu, kun sen asetteluarvoI0>> ylittyy. Ajan t>> kuluttua suojarele antaalaukaisusignaalin.

Nollavirtareleen alemmalle portaalle voidaanmääritellä vakio- tai käänteisaikaviiveen mukai-nen toiminta. Käänteisaikaviiveen mukaista toi-mintaa varten releessä on valittavissa neljä erikäänteisaikakäyrästöä. Käyrästöt ovat standar-dien BS 142 ja IEC 60255 mukaisia ja niitänimitetään jyrkkyyden mukaan Normal inverse,Very inverse-, Extremely inverse- ja Long timeinverse-ominaiskäyriksi.

Nollavirtareleen havahtumisista saadaankosketintiedot, joita voidaan edelleen käyttääesimerkiksi muiden saman suojauskohteensuojareleiden lukitussignaaleina.

Releessä on yksi ulkoisella ohjausjännitteelläohjattava, optisesti erotettu logiikkatulo, jotakäytetään lukitustulona.

Kuva 1. Nollavirtarele SPAJ 110 C:n suojaustoiminnot. Ympyröissä olevat numerot viittaavat ko.suojaustoiminnon ANSI-numeroon (ANSI = American National Standards Institute)

VAKIO- TAI KÄÄNTEISAIKAINEN ALEMPI TOIMINTAPORRAS

VAKIOAIKAINEN YLEMPI TOIMINTAPORRAS

LUKITUSTULO MOLEMMILLE TOIMINTAPORTAILLE

SARJALIIKENNEPORTTI

51N

50N

TRIP 1

TRIP 2

START 1

IRF

SIGNAL 1

SARJA I/O

Io

LUKITUS

START 2

4

Kuva 2. Nollavirtarele SPAJ 110 C:n liitäntäkaavio

Uaux ApujänniteA, B, C, D, E, F LähtöreleetIRF ItsevalvontaBS Laukaisujen lukitussignaaliSS HavahtumissignaaliTS LaukaisusignaaliSGR Kytkinryhmä laukaisujen ja hälytysten ryhmittelyä vartenSGB Kytkinryhmä lukitusten ryhmittelyä vartenTRIP_ LaukaisulähtöSIGNAL1 Hälytys laukaisustaSTART_ Havahtumistieto tai hälytys laukaisustaU1 Nollavirtarelemoduuli SPCJ 1C8U2 Teholähde- ja I/O-moduuli SPTU 240S1 tai SPTU 48S1U3 Liitäntämoduuli SPTE 1E12SERIAL PORT SarjaliikenneliityntäSPA-ZC_ Sarjaväylän liitäntämoduuliRx/Tx Liitäntämoduulin vastaanotin (Rx) ja lähetin (Tx) kuitukaapeliliityntää varten

BS

L1L2L3

5A 1ASPAJ 110 C U2

U3

1 1 1 1

D C B A

+

Uaux

0

I

0

I

-

-

+

+

25

SGR/1

+ -

+-

(~)(~)

≅ _

10 11 61 62 7877 8180 6968 6665

SGR 7 5 683 2 4

START1 SIGNAL1 TRIP2 TRIP1

SP

A-Z

C_

Rx Tx

26 27

U3

E

717270

IRF

IRF

74 7573

F

START2

TS2

TS1

SGB

SS1

SS2

U1

5

4

I/O

t >>

t >,kIo>

Io>>

SERIALPORT

Liitännät

5

Mad

e in

Fin

land

25

26

27

73

74

75

70

71

72

61

62

65

66

68

69

80

81

77

78

10

11

TTL

B47

0498

Rx

Tx

Kuva 3. Nollavirtarele SPAJ 110 C takaa katsottuna

Tulo- ja lähtöliittimien erittely

Liitinväli Toiminto

25-26 Nollavirta I0 (In = 5 A)25-27 Nollavirta I0 (In = 1 A)10-11 Ulkoinen laukaisun lukitussignaali (BS)61-62 Apujännitesyöttö. Käytettäessä tasajännitettä positiivinen napa kytketään

liittimeen 6165-66 I0>- ja I0>>-portaiden laukaisulähtö 1 (TRIP 1)68-69 I0>- ja I0>>-portaiden laukaisulähtö 2 (TRIP 2)80-81 Hälytys I0>- ja I0>>-portaiden laukaisusta (SIGNAL 1)77-78 Hälytys I0>>-portaan laukaisusta, I0>- ja I0>>-portaiden havahtuminen (START 1)73-74-75 I0>-portaan havahtuminen (START 2). Normaalitilassa kosketinväli 73-65 on

sulkeutunut. I0>-portaan havahtuessa sulkeutuu kosketinväli 74-75.70-71-72 Itsevalvonnan (IRF) hälytyslähtö. Normaalitilassa kosketinväli 70-72 on sulkeutu-

nut. Kun apujännite katoaa tai sisäinen vika havaitaan sulkeutuu kosketinväli 71-72.Suojamaadoituksen liitäntäruuvi

Suojarele liitetään optiseen tiedonsiirtoväyläänväyläliitäntämoduulin SPA-ZC 17 tai SPA-ZC21 avulla. Väyläliitäntämoduuli kytketään releentakapaneelissa sijaitsevaan D-liittimeen (SERIAL

PORT). Kuitukaapelit kiinnitetään pikaliitti-millä väyläliitäntämoduulin vastaliittimiin Rxja Tx.

6

I0>-portaan havahtumissignaali on johdotettukiinteästi lähtöreleelle F ja laukaisusignaalilähtöreleelle A. I0>>-portaan laukaisusignaali

on johdotettu lähtöreleelle B. Lisäksi etupa-neelissa sijaitsevan SGR-kytkinryhmän kytki-millä voidaan asetella seuraavat toiminnot:

Kytkin Toiminto Tehdas-asettelu

SGR/1 Ohjaa laukaisujen lukitussignaalin nollavirtamoduulille 1

SGR/2 Ohjaa I0>>-portaan havahtumissignaalin lähtöreleelle D 1

SGR/3 Ohjaa I0>-portaan havahtumissignaalin lähtöreleelle D 1

SGR/4 Ohjaa I0>>-portaan laukaisusignaalin lähtöreleelle D 1

SGR/5 Ohjaa I0>>-portaan laukaisusignaalin lähtöreleelle C 1

SGR/6 Ohjaa I0>>-portaan laukaisusignaalin lähtöreleelle A 1

SGR/7 Ohjaa I0>-portaan laukaisusignaalin lähtöreleelle C 1

SGR/8 Ohjaa I0>-portaan laukaisusignaalin lähtöreleelle B 1

Lähtöreleidenasettelu

Katkaisijoita voidaan ohjata suoraan sekä lähtö-releen A että lähtöreleen B kautta. Tämä mah-dollistaa esimerkiksi toimintaporraskohtaisen

laukaisureleiden käytön tai kahden eri katkaisijanyhtäaikaisen ohjauksen.

7

2. Keltainen mittausarvojen merkkilamppu (I0)näytön yläpuolella osoittaa, milloin nolla-virran arvo on näytössä.

3. Itsevalvontahälytyksen punainen IRF merk-kilamppu osoittaa, että suojareleen itse-valvonta on huomannut pysyvän vian. Viansattuessa yksikön näyttöön syttyvä vikakooditulee kirjoittaa muistiin ja ilmoittaa huolto-tilauksen yhteydessä.

4. Etulevyn vihreä merkkivalo Uaux palaa teho-lähteen ollessa toiminnassa.

5. Kunkin asettelupotentiometrin alla olevamerkkilamppu palaa silloin, kun kyseinenasetteluarvo on näytössä.

6. Kytkinryhmän SG1 merkkivalo palaa silloin,kun kytkinryhmän tarkistussumma on näy-tössä.

Toimintamerkeistä, ohjelmointikytkinryhmästäSG2 ja asetteluiden yhteydessä käytössä olevistamerkkivaloista on tarkempi esitys tämän käyttö-ohjeen liitteenä olevassa nollavirtarelemoduulinSPCJ 1C8 käyttöohjeessa.

Toimintamerkit

o IRFI

1311

[ ]sk

>t0.5

0.05 1.0

2.5

0.5

0.5

0.05 1.0

0.1

0.35

0.8

STEP

RESET

SG1

0 1

123456784.0

nI

nI

>>t [ ]s

SPCJ 1C8

B

I

>I o

>>I o

>>I o>I o

STEP

RS 421 Ser.No.

SPAJ 110 C

2

5

1043

B

fn = 50Hz

60Hz

12345

/ >tt

n/II

n ( )>I

n ( )>>I

>>/ tt%[ ]%[ ]

Uaux

80...265V ~–

18...80V –

nI = 1A 5A ( )I

SPCJ 1C8

REGISTERS

0 0 0 0

12345678

0 1

SGR

o

o

o

1. Molemmilla toimintaportailla on suojareleenoikeassa alakulmassa oma toimintamerkkinsä(I0> ja I0>>), joka syttyy keltaisena kuntoimintaporras havahtuu ja punaisena, kuntoimintaporras antaa laukaisusignaalin.

Havahtumisten ja laukaisujen toimintamer-keille voidaan ohjelmointikytkinryhmälläSG2 ohjelmoida itsepito, jolloin ne jäävätpalamaan vaikka toiminnan aiheuttanut sig-naali laskee alle asetteluarvon. Toimintamerkitkuitataan painamalla RESET-painiketta.Kuittaamatta jätetty toimintamerkki ei vai-kuta releen toimintaan.

Teholähde- ja I/O-moduuli (U2) sijaitsee suo-jareleen järjestelmäkilven takana. Se voidaanvetää ulos, kun järjestelmäkilpi on ensin pois-tettu. Teholähde- ja I/O-moduuli sisältää teho-lähteen, lähtöreleet, lähtöreleiden ohjauspiiritja ulkoisen ohjaustulon elektroniikkapiirit.

Teholähde on muuntajakytketty, eli galvaani-sesti ensiö ja toisiopiirit erottava. Sen ensiöpuolion suojattu sulakkeella F1, joka sijaitsee mo-duulin piirikortilla. Sulakkeen arvo on 1 A (hi-das). Teholähteen ollessa toiminnassa etulevynvihreä merkkivalo Uaux palaa.

Teholähde- ja I/O-moduuleita on kahta eri tyyp-piä, jotka eroavat toisistaan vain tulojännite-alueiden osalta:

- SPTU 240 S1 Uaux = 80...265 V ac/dc- SPTU 48 S1 Uaux = 18...80 V dc

Releen järjestelmäkilpeen on merkitty, minkäjännitealueen teholähde- ja I/O-moduulireleeseen on asennettu.

Yhdistettyteholähde-ja I/O-moduuli

8

Mittaustulot 1 A 5 ALiitinnumerot 25-27 25-26Nimellisvirta In 1 A 5 ATerminen virtakestoisuus- jatkuva 4 A 20 A- 10 s ajan 25 A 100 A- 1 s ajan 100 A 500 ADynaaminen virtakestoisuus- puolijakson arvo 250 A 1250 ATuloimpedanssi <100 mΩ <20 mΩNimellistaajuus fn, tilauksen mukaan 50 Hz tai 60 Hz

KosketinlähdötOhjauskoskettimetLiitinnumerot 65-66, 68-69- nimellisjännite 250 V ac/dc- jatkuva virtakestoisuus 5 A- kytkentä- ja kuormitusvirta, 0,5 s 30 A- kytkentä- ja kuormitusvirta, 3 s 15 A- katkaisukyky tasavirralla, kun ohjauspiirin

aikavakio L/R ≤ 40 ms ohjausjännitteillä- 220 V dc 1 A- 110 V dc 3 A- 48 V dc 5 A

HälytyskoskettimetLiitinnumerot 70-71-72, 73-74-75,

77-78, 80-81- nimellisjännite 250 V ac/dc- jatkuva virtakestoisuus 5 A- kytkentä- ja kuormitusvirta, 0,5 s 10 A- kytkentä- ja kuormitusvirta, 3 s 8 A- katkaisukyky tasavirralla, kun ohjauspiirin

aikavakio L/R ≤ 40 ms ohjausjännitteillä- 220 V dc 0,15 A- 110 V dc 0,25 A- 48 V dc 1 A

Ulkoinen ohjaustulo (lukitukset)Liitinnumerot 10-11Ulkoinen ohjausjännite 18…265 V dc tai 80…265 V acVirrankulutus 2…20 mA

SyöttöjänniteTeholähde- ja I/O-moduulit ja jännitealueet:- SPTU 240 S1 80...265 V ac/dc- SPTU 48 S1 18...80 V dcTehonkulutus lepotilassa/toiminnassa ~4 W / ~6 W

Tekniset tiedot(päivitetty 2002-10)

9

Nollavirtarelemoduuli SPCJ 1C8Alempi toimintaporras I0>Asettelualue 0,1...0,8 x InValittavat toimintamuodot- vakioaikatoiminta

- toimintaviive t> 0,05...100 s- käänteisaikatoiminta

- jyrkkyydet IEC 60255-3 ja BS 142 mukaan Normal inverseVery inverseExtremely inverseLong-time inverse

- aikakerroin k 0,05...1,00

Ylempi toimintaporras I0>>Asettelualue 0,1...4,0 x In ja ∞, ääretönToimintaviive t>> 0,05...100 s

TiedonsiirtoSiirtotapa Kuituoptinen sarjaväyläMerkkien koodaus ASCIITiedonsiirtonopeudet, valittavissa 300, 1200, 2400, 4800 tai 9600 BdOptisen tiedonsiirron liitäntämoduuli- muovikuitukaapeleille SPA-ZC 21 BB- lasikuitukaapeleille SPA-ZC 21 MMOptisen tiedonsiirron liitäntämoduuli,jossa oma sisäinen tehoyksikkö- muovikuitukaapeleille SPA-ZC 17 BB- lasikuitukaapeleille SPA-ZC 17 MM

Eristyskokeet *)Eristysjännitelujuus IEC 60255-5 2kV, 50Hz, 1minSyöksyjännitelujuus IEC 60255-5 5kV, 1,2/50µs, 0.5JEristysvastusmittaus IEC 60255-5 >100MΩ, 500Vdc

Häiriötestit *)Suurtaajuisen (1MHz) pulssin sieto IEC 60255-22-1- pitkittäinen 2.5 kV- poikittainen 1.0 kVStaattisen purkauksen sietoIEC 60255-22-2 ja IEC 61000-4-2- kosketuspurkaus 6 kV- ilmapurkaus 8 kVNopean transienttipulssin sietoIEC 60255-22-4 ja IEC 61000-4-4- tehonsyöttö 4 kV- I/O-liitynnät 2 kV

YmpäristöolosuhteetMääritelty käyttölämpötila-alue - 10...+ 55 °CKosteus- ja lämpötilakestoisuus <95 %, + 40 °C,IEC 60068-2-3 mukaan 56 vrk/vuosiSuhteellinen kosteus IEC 60068-2-30 mukaan 93...95%, +55°C, 6 jaksoaKuljetus ja varastointilämpötila - 40...+ 70 °CKotelon tiiveysluokka uppoasennuksessa IP 54Releen paino 3,0 kg

*) Eivät koske sarjaliikenneliityntää, jonka yhteydessä on aina käytettävä valmistajan ohjeidenmukaisia väyläliityntämoduuleja sekä optokaapeleita.

10

Sovellutus-esimerkkejä

Esimerkki 1.Johtolähdönmaasulkusuojaus

Kuva 4. Nollavirtarele SPAJ 110 C johtolähdön maasulkusuojana, nollavirran mittaussummakytkennällä

BS

L1L2L3

5A 1ASPAJ 110 C U2

U3

1 1 1 1

D C B A

+

Uaux

0

I

0

I

-

-

+

+

25

SGR/1

+ -

+-

(~)(~)

≅ _

10 11 61 62 7877 8180 6968 6665

SGR 7 5 683 2 4


SP

A-Z

C_

Rx Tx

26 27

U3

E

717270

IRF

IRF

74 7573

F

START2

TS2

TS1

SGB

SS1

SS2

U1

5

4

I/O

t >>

t >,kIo>

Io>>

SERIALPORT

1) 2)

1) Lukitus- / lupatieto nollajännitereleeltä2) Lukitus kiskoston nollavirtareleelle

11

Nollavirtarele SPAJ 110 C toimii johdon kaksi-portaisena maasulkusuojana. Nollavirtaa voi-daan mitata joko vaihevirtamuuntajien summa-kytkennän tai kaapelivirtamuuntajalla avulla.

Summakytkentä muodostetaan kytkemällä erivaiheiden virtamuuntajien toisiot rinnan. Sum-makytkennän tarkkuuteen vaikuttaa ensisijai-sesti virtamuuntajien samanlaisuus. Virtamuun-tajia valittaessa on syytä kiinnittää huomiotatarkkuusrajakertoimeen, koska varsinkin hetkel-lislaukaisun toimiminen edellyttää virtamuun-tajilta hyvää toistokykyä suurilla virroilla.

Summakytkentä soveltuu tapauksiin, joissamaasulkuvirrat ovat suuria ja suojaukselle eiaseteta suuria toimintaherkkyysvaatimuksia taimuuntajien nimellismuuntosuhteet ovat pie-niä. Suoraan tai pieni-impedanssisen kuristi-men tai vastuksen kautta maadoitetussa verkos-sa maasulkuvirta on niin suuri, että summa-

kytkennän tarkkuus on täysin riittävä maasul-kuvirran mittaamiseen.

Tyypillisesti nollajännitereleeltä tuleva lukitus eiole tarpeellinen nollavirtareleen SPAJ 110 C yh-teydessä. Lähdön nollavirtareleen toiminta voi-daan kuitenkin varmistaa kiskoston nollajänni-tereleeltä tulevalla lukituksella, joka poistuu vastanollajännitereleen havahtuessa. Lukituksella var-mistetaan, että nollavirtarele ei toimi aiheettaesim. näennäisen nollavirran vaikutuksesta.

Nollavirtamoduulin alempi virtaporras voidaanvalita toimimaan vakio- tai käänteisaikaisena.Ylempää virtaporrasta voidaan käyttää pika-laukaisuun. Lukitus kiskoston nollavirtareleelleon tässä esimerkissä otettu alemman portaanhavahtumisesta, ks. myös esimerkki 2.

Nollavirtarele SPAJ 110 C:n kytkimet voidaanohjelmoida seuraavalla tavalla:

Kytkin SG1/SPCJ 1C8 SGB/SPCJ 1C8 SGR

1 1 0 ei käytössä 1 luk. sign. nollajännitereleeltä2 0 0 ei käytössä 1 I0>>-hav. lähtöreleelle D3 1 käänteisaikatoim. 0 ei käytössä 0 I0>-hav. ei lähtöreleelle D4 0 ei itsepitoa 1 lukitus t>:aan 0 I0>>-lauk. ei lähtöreleelle D5 0 I0>> ei kaksinkert. 0 ei lukitusta t>>:aan 0 I0>>-lauk. ei lähtöreleelle C6 0 I0>> = 0,5...4 x In 0 ei käytössä 1 I0>>-lauk. lähtöreleelle A7 0 0 ei käytössä 1 I0>-lauk. lähtöreleelle C8 0 0 ei käytössä 0 I0>-lauk. ei lähtöreleelle B

∑ 5

Yllä esitetyillä kytkinten asetteluilla nollavirtareleSPAJ 110 C:n lähtökoskettimilla on seuraavantaulukon mukaiset toiminnat:

Kosketin Toiminta

65-66 Katkaisija auki (I0>, I0>>)68-69 Hälytys lopullisesta laukaisusta (I0>>)80-81 Hälytys lopullisesta laukaisusta (I0>)77-78 I0>>-portaan havahtuminen73-74-75 I0>-portaan havahtuminen, lukitus kiskoston nollavirtareleelle70-71-72 Itsevalvontahälytys

Very inverse

t>>=0.05...1 s

12

Esimerkki 2.Syöttökentänja kiskostonmaasulkusuojaussekä johtolähtöjenvarasuojaus

Kuva 5. Nollavirtarele SPAJ 110 C syöttökentän suojana ja johtolähtöjen varasuojana

0

I

0

I

-

-

+

+I

II

BS

5A 1A

SPAJ 110 C U2

U3

1 1 1 1

D C B A

+

Uaux

25

SGR/1

+ -

+-

(~)(~)

≅ _

10 11 61 62 7877 8180 6968 6665

SGR 7 5 683 2 4


SP

A-Z

C_

Rx Tx

26 27

U3

E

717270

IRF

IRF

74 7573

F

START2

TS2

TS1

SGB

SS1

SS2

U1

5

4

I/O

t >>

t >,kIo>

Io>>

0

I

0

I

-

-

+

+

+

1)

SERIALPORT

1) Lähtevien johtojen nollavirtamoduleilta tulevat lukitukset

13

Kytkin SG1/SPCJ 1C8 SGB/SPCJ 1C8 SGR

1 1 0 ei käytössä 1 luk. sign. johtolähdöiltä2 0 0 ei käytössä 0 I0>>-hav. ei lähtöreleelle D3 1 käänteisaikatoim. 0 ei käytössä 0 I0>-hav. ei lähtöreleelle D4 1 itsepito 0 ei lukitusta t>:aan 1 I0>>-lauk. lähtöreleelle D5 0 I0>> ei kaksinkert 1 lukitus t>>:aan 0 I0>>-lauk. ei lähtöreleelle C6 1 I0>> = 0,1...0,8 x In 0 ei käytössä 0 I0>>-lauk. ei lähtöreleelle A7 0 0 ei käytössä 1 I0>-lauk. lähtöreleelle C8 0 0 ei käytössä 0 I0>-lauk. ei lähtöreleelle B

∑ 45

Nollavirtamoduulin SPCJ 1C8 alempi toimin-taporras toimii lähtevien johtojen varasuojanaja ylempi toimintaporras kiskoston maasulku-suojana. Jos vika on johdolla, johdon nollavirta-moduuli lähettää havahtuessaan lukituksensyöttävän kentän nollavirtamoduulille. Jos vikapuolestaan on kiskostossa tai syöttökentässä,lukitusta ei tule ja syöttävän kentän nollavirta-moduuli antaa laukaisusignaalin. Tulevien luki-tuksien ohjaaminen nollavirtamoduulin ylem-mälle portaalle tapahtuu nollavirtamoduulinSPCJ 1C8 piirilevyllä olevan kytkimen SGB/5avulla.

Nollavirran mittauspiiri liitetään päämuuntajanalajännitepuolen tähtipisteen maadoitushaaranvirtamuuntajaan.

Nollavirtamoduulin ylempi porras laukaiseetoimiessaan päämuuntajan yläjännitepuolenkatkaisijan. Tällöin saadaan nopeasti kytkettyäpois kiskostossa sattunut maasulku. Alempiporras laukaisee muuntajan alajännitepuolenkatkaisijan. Tällä tavoin päästään jopa 100 ms:ntoimintahidastukseen kiskoston maasuluissa.

Esimerkissä maasulkusuojan toimiessa laukai-sukosketin jää vetäneeksi (SG1/4=1). Kosketinvoidaan kuitata joko käsin releen etupaneelistatai sarjaväylän kautta annettavalla komennolla.

Nollavirtarele SPAJ 110 C:n kytkimet voidaanohjelmoida seuraavalla tavalla:

Yllä esitetyillä kytkinten asetteluilla nollavirtareleSPAJ 110 C:n lähtökoskettimilla on seuraavantaulukon mukaiset toiminnat:

Kosketin Toiminta

65-66 Alajännitepuolen katkaisija auki (I0>)68-69 Yläjännitepuolen katkaisija auki (I0>>)80-81 Hälytys lopullisesta laukaisusta (I0>)77-78 Hälytys lopullisesta laukaisusta (I0>>)73-74-75 I0>-portaan havahtuminen70-71-72 Itsevalvontahälytys

Very inverse

t>>=0.05...1 s

14

Suojareleen rekistereihinsä keräämiä tietoja voi-daan käyttää sekä maasulkutilanteen selvittä-miseen että suojauksen toiminnan tutkimiseen.

Rekisteri 1 tallentaa suurimman mitatun nolla-virran releen nimellisvirran kerrannaisena. Josyksikkö suorittaa laukaisun, laukaisuhetken vir-ta-arvo jää muistiin. Uusi laukaisu kuittaa van-han rekisteröidyn arvon ja päivittää rekisteriinuuden arvon. Samoin tapahtuu, jos jokin mi-tattu virta ylittää vanhan rekisteröidyn arvon.

Vikatilanteessa rekisteröidyn nollavirran arvonperusteella voi päätellä, miten jäykkä maasulkuon kyseessä. Rekisterin 1 avulla nähdään myös,miten lähellä releasettelu on todellista häiriönaikaista virta-arvoa. Vastaavasti nähdään, mitenlähellä asetteluarvot ovat normaalin käyttö-tilanteen aikaisia arvoja vertaamalla releennäyttämää nollavirtaa asetteluarvoihin.

Eri portaiden havahtumisien lukumäärä, rekis-terit 2 ja 3, antaa kuvan maasulkujen esiinty-misistä ja jakautumasta maasulkujen vikare-sistanssin suhteen. Jos näitä havahtumisia tuleeerityisen paljon jollekin lähdölle, niin se voi olla

merkkinä alkavasta maasulusta tai häiriötekijästä,joka voi helposti aiheuttaa maasulun.

Rekisterit 4 ja 5 osoittavat toimintaportaidenviimeisimmän havahtuneenaoloajan prosent-teina asetellusta laukaisuviiveestä tai alemmanportaan käänteisaikatoiminnassa lasketusta lau-kaisuviiveestä. Uusi havahtuminen käynnistäälaskurin nollasta. Jos porras suorittaa laukaisun,rekisterin arvo on 100.

Rekistereiden 4 ja 5 avulla saadaan selvillemaasulun kestoaika tai lopullisen laukaisun yh-teydessä selektiivisen suojauksen porrasaikojenvarmuusmarginaali. Jos esimerkiksi lähdön vara-suojana toimivan kiskoston maasulkusuojanrekisterin 4 arvo on lähdön maasulkuyksikönsuorittaman laukaisun jälkeen 75, on selektiivi-sen suojauksen varmuusmarginaali ollut 25 %kiskoston maasulkusuojan alemman portaanlaukaisuajasta.

Rekisterit 1…5 nollataan joko releen etupa-neelista painamalla samanaikaisesti STEP- jaRESET-painikkeita tai SPA-väylän kauttakomennolla V102.

Rekisteröidyttiedot ja vika-tilanteen selvitys

Koestuksessa on aina noudatettava maan viran-omaisten antamia määräyksiä.

Suojarele on varustettu IRF-toiminnolla, jokavalvoo jatkuvasti releen toimintakuntoa ja antaahälytyksen sisäisen vian ilmetessä. Valmistajasuosittelee koestuksen suorittamista noin viidenvuoden välein. Koestus on syytä tehdä ensiö-koestuksena, jolloin koko suojausketju mitta-muuntajista katkaisijoihin tulee testattua.

Tässä ohjeessa on esitetty suojareleen toisio-koestus normaalin käyttötilanteen aikaisillaasetteluarvoilla. Tarvittaessa voidaan suojareleellesuorittaa laajempikin toisiokoestus esimerkiksitestaamalla releen toimintaportaat useilla eriasetteluarvoilla.

Koska kytkinten asentoja ja toimintaportaidenasetteluarvoja joudutaan kuitenkin väliaikaisestimuuttamaan koestuksen aikana on varmistetta-va, että koestuksen päätyttyä osataan muuttaaasettelut takaisin normaalitilanteen mukaisiksi.Releen mukana seuraavassa referenssikortissaon paikka kunkin asetteluarvon merkitsemiseksi.

Toisiokoestusta varten rele on irroitettava suo-jauspiiristään joko katkaistavien riviliittimienavulla tai käyttämällä releeseen ennalta asen-nettua koestusliitintä.

Huom ! Virtamuuntajien toisiopiirit eivät saakoestuksen missään vaiheessa jäädä auki.

Kytkettäessä suojareleelle apujännite mittaavatpistoyksiköt suorittavat itsetestauksen, jonkaulkopuolelle jäävät ainoastaan sovitusmuuntajasekä lähtöreleiden koskettimet. Suojareleentoimintakunnon testaus suoritetaan tavanomai-silla releen koestuslaitteilla, jolloin saadaantestattua myös sovitusmuuntaja, lähtöreleet jatoiminta-arvojen tarkkuus.

Koestuksessa tarvitaan:- säädettävä jännitemuuntaja 0...260 V, 1 A- virtamuuntaja- ampeerimittari (tarkkuus ± 0,5%)- ajanmittaukseen kello tai laskuri- tasajännitelähde apusähkön syöttöä varten- kytkimiä ja lamppuja- syöttö- ja mittausjohtimia- yleismittari

Virtamuuntajan toision arvot on valittava senmukaan, onko käytetty nimellisvirta 1 A vai 5 A.Samoin nimellisvirta on huomioitava kytket-täessä mittausjohtoja releen liittimille (ks. jaksoTulo- ja lähtöliittimien erittely).

Koestus

15

Kuva 6. Nollavirtarele SPAJ 110 C:n koestuskytkentä

Kun koestuskytkentä on valmis ja valinta-kytkimet aseteltu kytketään apujännite päälle.

Koestuskytkennän toiminta voidaan vielä var-mistaa yleismittarin avulla.

5A1A

SP

AJ

110

CU

2

U3

11

11

DC

BA

25

SG

R/1

U3

+-

E_

1011

6162

7172

7078

7781

8069

6866

65

SG

R7

56

83

24SIG

NA

L1T

RIP

2T

RIP

1

2627

IRF

Uau

x

+(~

)

-(~

)

A

KE

LLO

N K

ÄY

NN

IST

YS

S1

L1N

S2

L2L3

BS

ST

AR

T1

KE

LLO

N

PY

SÄ

YT

YS

≅

IRF

L1L4

TS

2

TS

1

SG

B

SS

1

SS

2

U1 54

I/O

t >>

t >,

kIo

>

Io>>

7374

75

ST

AR

T2

16

Releelle syötetään puhdasta sinimuotoista vir-taa ja tarkistetaan, että releen näytöltä luettuvirta-arvo vastaa ampeerimittarin virta-arvoa.

Mittaukset voidaan suorittaa esimerkiksi releennimellisvirralla.

Sovitusmuuntajantarkistus

Kytkinryhmän SGR kytkimet tulee koestustavarten ohjelmoida seuraavasti:

Kytkin Asento

1 12 03 04 05 06 07 18 0

Tällöin lähtöreleillä on seuraavat toiminnot:

Lähtörele Toiminto(liitinväli)

A (65-66) I0>-portaan laukaisuB (68-69) (I0>>-portaan laukaisu)C (80-81) tieto I0>-portaan laukaisusta (L4)D (77-78) Ei käytössäE (71-72) Itsevalvontahälytys (L1)F (74-75) I0>-portaan havahtuminen (L2)

Havahtuminen

Koestus suoritetaan kuvan 6 mukaisesti. Sulje-taan kytkin S1 ja nostetaan mittausvirtaa hitaas-ti kunnes rele toimii (lamppu L2 syttyy) jaluetaan ampeerimittarilta havahtumisvirran arvo.

Toiminta-aika

Vakioaikatoiminta

Suojareleen toiminta-aikaa mitattaessa releellesyötettävä virta asetellaan arvoon 2 x I0>-por-taan asetteluarvo. Kello käynnistetään kytkimenS1 sulkemisesta ja pysäytetään koskettimelta65-66 lähtöreleen A toimiessa.

Lähtöreleen C toiminta voidaan todeta lampunL4 syttymisestä.

Releen havahtuessa oikeassa alakulmassa olevamerkkilamppu I0> syttyy keltaisena ja releenlaukaistessa sama lamppu muuttuu punaiseksi.

Käänteisaikatoiminta

Mikäli releelle on aseteltu käänteisaikatoiminta,on koestus suoritettava mittaamalla toiminta-aika kahdella eri virta-arvolla (2 x I0> ja 10 x I0>)ja vertaamalla niitä käänteisaikakäyrästöstäsaataviin toiminta-aikoihin.

Lukitus

Mittaavan yksikön piirikortilla olevan kytkin-ryhmän SGB kytkimet 4 ja 5 on aseteltavaasentoon 1 (ON). Myös kytkimen SGR/1 onoltava asennossa 1.

Lukituksen tarkistus tapahtuu tuomalla apu-jännitteen suuruinen jännite kytkimen S2 kaut-ta suojareleen liittimille 10-11. Nostettaessa vir-taa rele havahtuu normaalisti mutta ei annalaukaisusignaalia.

Alemman toiminta-portaan tarkistus

17

Kytkinryhmän SGR kytkimet tulee koestustavarten ohjelmoida seuraavasti:

Kytkin Asento

1 12 13 04 05 16 07 08 0

Tällöin lähtöreleillä on seuraavat toiminnot:

Lähtörele Toiminto(liitinväli)

A (65-66) (I0>-portaan laukaisu)B (68-69) I0>>-portaan laukaisuC (80-81) tieto I0>>-portaan laukaisusta

(L4)D (77-78) I0>>-portaan havahtuminen (L3)E (71-72) Itsevalvontahälytys (L1)F (74-75) (I0>-portaan havahtuminen)

Koestus suoritetaan vastaavasti kuin alemmallatoimintaportaalla. Toiminta-aikoja mitattaessakello pysäytetään nyt koskettimelta 68-69lähtöreleen B toimiessa.

Huom!Suuria mittausvirtoja saa pitää kytkettynä vainmahdollisimman vähän aikaa, sillä johdotukset,liittimet ja releen sovitusmuuntaja kestävät vainrajoitetun määrän virtaa lämpenemättä liikaa.Syöttöjohtoihin on syytä käyttää 4 mm2 kaape-lia. Tällöin 100 A virta saa olla kytkettynä 1 A:nkäämissä korkeintaan 1 s ja 5 A:n käämissäkorkeintaan 10 s ajan.

Ylemmän toiminta-portaan tarkistus

Itsevalvonnanlähtöreleen (IRF)testaus:

Itsevalvonnan merkkivalon IRF ja lähtöreleenE toiminta itsevalvonnan hälytyssignaalin akti-voituessa voidaan testata ns. Trip-test -toimin-nolla, joka on esitetty tämän käyttöohjeen liit-

teessä "C-tyypin SPC-relepistoyksiköiden ylei-set ominaisuudet". Lähtöreleen E toiminnankytkennässä ilmaisee lamppu L1.

18

Ylläpito ja huolto Kun suojarele toimii jaksossa "Tekniset tiedot"määritellyissä ympäristöolosuhteissa on se käy-tännöllisesti katsoen ylläpitovapaa. Suojarele eisisällä sellaisia osia tai komponentteja, jotkaovat alttiita mekaaniselle tai sähköiselle kulumi-selle normaaleissa käyttöolosuhteissa.

Jos ympäristöolosuhteet, esim. lämpötilan, kos-teuden tai ympäristön sisältämien kemiallisestiaktiivisten kaasujen tai lian suhteen poikkeavatmääritellyistä arvoista, tulee suojarele tarkastaasilmämääräisesti rutiinikoestuksen yhteydessätai erillisen tarkastusrutiinin mukaisesti. Tar-kastuksessa tulee kiinnittää huomiota seuraa-viin asioihin:

- mekaanisiin vaurioihin kehikoissa, liittimissäja toimimoduuleissa

- pölyyntymiseen kehikon sisällä; pöly poistetaanvarovasti paineilmalla puhaltaen tai pehmeälläharjalla harjaten

- liittimien tai kehikon ruostumiseen tai hapet-tumiseen

Jos suojareleen toiminnassa ilmenee häiriö taijos toiminta-arvot poikkeavat määritellyistä,tulee suojarele huoltaa. Pienemmät huolto-toimenpiteet, kuten pistoyksikkörakenteistenpiirikorttien vaihdon voi suorittaa siihen koulu-tettu tai perehtynyt asiakkaan huoltoteknikkomutta laajemmat toimenpiteet, jotka sisältävätelektroniikan huoltoa, tulee jättää valmistajantehtäväksi. Epävarmoissa tilanteissa ja pysyvissävioissa tulee ottaa yhteyttä valmistajaan, jokamielellään antaa tarkastukseen, huoltoon jakalibrointiin liittyviä lisätietoja.

Huom!Suojarele sisältää piirejä, jotka voivat vioittuastaattisen sähkön purkauskipinästä. Jos joudutkäsittelemään ulosvedettyjä pistoyksiköitä,varmista ensin koskettamalla laitteen koteloa,että olet samassa potentiaalissa laitteen kanssa.

Huom!Sähköaseman toisiokojeet ovat mittalaitteita,joten niitä tulee käsitellä varovasti ja ne tuleesuojata kosteudelta ja mekaaniselta rasitukseltaerityisesti kuljetusten aikana.

Varaosat Nollavirtarelemoduuli SPCJ 1C8Yhdistetty teholähde- ja I/O-moduuli- Uaux = 80...265 V ac/dc SPTU 240 S1- Uaux = 18...80 V dc SPTU 48 S1Kotelo (sis. liitäntämoduulin) SPTK 1E12Liitäntämoduuli SPTE 1E12Väyläliitäntämoduuli SPA-ZC 17_ tai SPA-ZC 21_

Tilausnumerot Nollavirtarele ilman koestusliitintäSPAJ 110 C RS 421 010 -AA, CA, DA, FA

Nollavirtarele varustettuna koestusliittimellä RTXP 18SPAJ 110 C RS 421 210 -AA, CA, DA, FA

Tilausnumeron viimeiset kirjaimet ilmaisevat suojareleen nimellistaajuuden fn jaapujännitteen Uaux alueen seuraavasti:

AA: fn = 50 Hz ja Uaux = 80...265 V ac/dcCA: fn = 50 Hz ja Uaux = 18...80 V dcDA: fn = 60 Hz ja Uaux = 80...265 V ac/dcFA: fn = 60 Hz ja Uaux = 18...80 V dc

19

Suojareleen kotelo on perusmuodossaan tarkoi-tettu uppoasennukseen. Asennussyvyyttä voi-daan pienentää 40 mm käyttämällä korotus-kehystä SPA-ZX 111, 80 mm käyttämällä

korotuskehystä SPA-ZX 112 tai 120 mm käyt-tämällä korotuskehystä SPA-ZX 113. Pinta-asennuskotelon lajimerkki on SPA-ZX 115.

Mittapiirroksetja asennus

Kuva 7. Nollavirtarele SPAJ 110 C:n asennus- ja mittapiirrokset

Releen kotelo on valmistettu vaalean harmaaksimaalatusta alumiiniprofiilista.

Asennuskauluksessa olevan kumitiivisteen an-siosta paneeliasennuksessa saavutetaan tiiveys-luokka IP 54 releen kotelon ja asennusalustanvälille.

Kotelon saranoitu kansi on valmistettu kirk-kaan läpinäkyvästä, UV stabiloidusta polykarbo-

naattipolymeeristä ja varustettu sinetöitävällälukitusruuvilla. Kannen reunassa on tiiviste,jonka avulla myös kotelon ja kannen välilläsaavutetaan tiiveysluokka IP 54.

Tarvittavat tulo- ja lähtöliitännät tehdään taka-paneelin ruuviliittimiin, joihin jokaiseen voi-daan liittää yksi enintään 6 mm2 tai kaksienintään 2,5 mm2 johdinta. 9-napainen D-liitin on tarkoitettu sarjaliikenteen käyttöön.

Tilaustiedot Esim.1. Lukumäärä ja lajimerkki 15 kpl SPAJ 110 C2. Tilausnumero RS 421 010 -AA3. Nimellistaajuus fn = 50 Hz4. Apujännite Uaux = 110 V dc5. Lisätarvikkeet 15 kpl liitäntämoduuleja SPA-ZC 21MM

2 kpl lasikuitukaapeleita SPA-ZF MM10014 kpl lasikuitukaapeleita SPA-ZF MM5

6. Erikoistoivomukset -

Korotuskehys

SPA-ZX 111SPA-ZX 112SPA-ZX 113

176136 96

74114154

a b

a b

Paneelin aukotus

129 ±1

139

±1

142

162

136

3034

250

186216

o IRFI

1311

[ ]sk

>t0.5

0.05 1.0

2.5

0.5

0.5

0.05 1.0

0.1

0.35

0.8

STEP

RESET

SG1

0 1

123456784.0

nI

nI

>>t [ ]s

SPCJ 1C8

B

I

>I o

>>I o

>>I o>I o

STEP

SPCJ 1C8Nollavirtarelemoduuli


2

SPCJ 1C8Nollavirtarelemoduuli

Sisältö Ominaisuuksia ................................................................................................................ 2Toimintaselostus ............................................................................................................. 3Lohkokaavio ................................................................................................................... 4Etukilpi .......................................................................................................................... 5Toimintamerkit .............................................................................................................. 6Asettelut ......................................................................................................................... 6Ohjelmointikytkimet ...................................................................................................... 7Mittaustiedot .................................................................................................................. 8Rekisteröidyt tiedot ........................................................................................................ 9Asettelujen ja rekistereiden pää- ja alavalikot ................................................................ 10Käänteisaikaominaiskäyrät (päivitetty 2002-10) ............................................................ 11Tekniset tiedot .............................................................................................................. 16Tapahtumakoodit ......................................................................................................... 17Kaukosiirrettävät tiedot ................................................................................................ 18Vikakoodit .................................................................................................................... 21

Näyttö osoittaa mittaus- ja asetteluarvot sekävikahetkellä rekisteröityjä tietoja

Itsevalvonta tarkkailee jatkuvasti elektroniikanja mikroprosessorin toimintaa ja todettuaanpysyvän vian antaa ohjauksen hälytysreleelle jalukitsee muut ulostulot

Ominaisuuksia Vakio- tai käänteisaikahidastettu toimintaporrasI0>

Vakioaikahidastettu tai hetkellinen toiminta-porras I0>>, jonka asettelualueeksi voidaan vali-ta joko 0,5...4 x In tai 0,1...0,8 x In. Ylemmänportaan toiminta on myös mahdollista estääkokonaan

Molempien ylivirtaportaiden toiminta voidaanlukita ulkoisella ohjaussignaalilla

1MRS 751820-MUM FI

Julkaistu 2000-06-15Päivitetty 2002-10-09Versio B (korvaa 34 SPCJ 3 FI1)Tarkastanut MKHyväksynyt OL


3

Nollavirtarelemoduuli SPCJ 1C8 on yksivai-heinen ylivirtayksikkö. Se sisältää kaksi toiminta-porrasta, alemman portaan I0> ja ylemmän por-taan I0>>.

Alempi tai ylempi toimintaporras havahtuu, josmitattava virta ylittää ko. portaan asetteluarvon.Havahtunut porras antaa havahtumissignaalinSS1 tai SS2 ja samalla syttyy portaan toiminta-merkki keltaisena. Jos asettelun ylitys on riittä-vän pitkäaikainen, havahtunut porras suorittaalaukaisun ja antaa laukaisusignaalin TS1 taiTS2. Laukaisseen portaan toiminta-merkki syt-tyy punaisena. Havahtumisten ja laukaisujentoimintamerkeille voidaan ohjelmointikytkin-ryhmällä SG2 ohjelmoida itsepito, jolloin nejäävät palamaan vaikka toiminnan aiheuttanutsignaali laskee alle asetteluarvon. Toimintamerkitkuitataan releen etupaneelista painamallaRESET-painiketta tai SPA-väylän kauttakomennolla V101 tai V102.

Alemman portaan I0> laukaisu voidaan estäätuomalla portaalle estosignaali BTS1. Vastaa-vasti ylemmän portaan I0>> laukaisu estyy, josportaalle tuodaan estosignaali BTS2. Ulkoistenlukitusten ohjelmointi tehdään releyhdistelmä-kohtaisesti maasulkumoduulin piirilevyllä ole-vassa kytkinryhmässä SGB.

Kytkinryhmässä SGB ohjelmoidaan tulevienlukitusten lisäksi releyhdistelmässä mahdolli-sesti käytettävälle jälleenkytkentäyksikölle läh-tevät käynnistyssignaalit. Kytkinryhmän SGBohjelmointiohje on esitetty releyhdistelmänkäyttöohjeen yleisessä osassa pistoyksiköidenkeskinäisiä signaaleja esittävässä kaaviossa.

Alempi toimintaporras I0> voi toimia jokovakio- tai käänteisaikaisena. Toimintatavan oh-

jelmointi tehdään kytkimellä SG1/3. Vakio-aikatoiminnassa laukaisuviive t> voidaan valitajoltain portaan sisältämästä kolmesta asettelu-alueesta. Asettelualue määräytyy kytkinten SG1/1ja SG1/2 asennosta. Käänteisaikatoimintaa var-ten releyksikkö sisältää jyrkkyydeltään neljäerilaista ominaiskäyrästöä. Käytettävä jyrkkyysastevalitaan ohjelmointikytkimillä SG1/1 ja SG1/2.

Ylemmällä toimintaportaalla on oma aseteltavalaukaisuviive t>>. Myös tällä viiveellä on kolmeasettelualuetta. Käytettävä alue määrätään kytki-millä SG1/7 ja SG1/8.

Molempien toimintaportaiden laukaisuille voi-daan valita kytkimellä SG1/4 ns. itsepito. Täl-löin laukaisulähtö jää aktiiviseksi, vaikka lau-kaisun aiheuttanut signaali häviää. Laukaisutkuitataan releen etupaneelista painamalla sa-manaikaisesti STEP- ja RESET-painiketta taiSPA-väylän kautta komennolla V101 tai V102.

Ylemmän toimintaportaan asetteluarvo I0>>/Inon mahdollista saada automaattisesti kaksin-kertaistettua suojauskohdetta verkkoon kytket-täessä (ns. käynnistystilanne). Näin ylemmälleportaalle voidaan valita kytkentäsysäysvirtaaalempi asetteluarvo. Ohjelmointi tehdään kyt-kimellä SG1/5. Käynnistystilanne määritellääntilanteena, jossa virta nousee 60 ms lyhyem-mässä ajassa 0,12 x I0> alittavasta arvosta 3,0 xI0> ylittävään arvoon. Käynnistystilanne päät-tyy, kun virta laskee pienemmäksi kuin 2,0 xI0>.

Ylemmän portaan asettelualueeksi voidaankytkimellä SG1/6 valita joko 0,5...4 x In tai0,1...0,8 x In. I0>>-portaan toiminta on myösmahdollista estää kokonaan valitsemalla asettelu-arvoksi ∞.

Toimintaselostus

4

Lohkokaavio

Kuva1. Nollavirtarelemoduulin SPCJ 1C8 lohkokaavio

I0 Mitattava virtaBS1, BS2, BS3 Ulkoiset lukitussignaalitBTS1 I0>-portaan laukaisun lukitusBTS2 I0>>-portaan laukaisun lukitusSG1 Ohjelmointikytkinryhmä relemoduulin etukilvessäSG2 Toimintamerkkien ohjelmointikytkinryhmä (ei kuvassa)SGB Lukitussignaalien ja jälleenkytkentöjen käynnistyssignaalien

ohjelmointikytkinryhmä (piirilevyllä)SS1 I0>-portaan havahtumissignaaliTS1 I0>-portaan laukaisusignaaliSS2 I0>>-portaan havahtumissignaaliTS2 I0>>-portaan laukaisusignaaliAR1, AR2 Jälleenkytkentöjen käynnistyssignaalitY Keltainen merkkilamppu, havahtuminenR Punainen merkkilamppu, laukaisu

Huom!Kaikkia nollavirtamoduulin tulo- ja lähtösig-naaleja ei välttämättä ole johdotettu jokaisentätä moduulia käyttävän releyhdistelmän liitti-mille. Se, mitkä signaalit on johdotettu liitti-

mille ilmenee ko. releyhdistelmän pistoyksi-köiden keskinäisiä signaaleja esittävästä kaavi-osta.

5

Etukilpi

o IRFI

1311

[ ]sk

>t0.5

0.05 1.0

2.5

0.5

0.5

0.05 1.0

0.1

0.35

0.8

STEP

RESET

SG1

0 1

123456784.0

nI

nI

>>t [ ]s

SPCJ 1C8

B

I

>I o

>>I o

>>I o>I o

STEP

Virran mittauksen merkkilamppu

I0>-portaan havahtumisarvonasettelupotentiometri ja merkki-lamppu

I0>-portaan toimintahidastuksentai aikakertoimen k asettelu-potentiometri ja merkkilamppu

I0>>-portaan havahtumisarvonasettelupotentiometri ja merkki-lamppu

I0>>-portaan toimintahidastuksenasettelupotentiometri ja merkki-lamppu

Yksinkertaistettu koje-symboli

Itsevalvontahälytyksenmerkkilamppu

Näyttö

Näytön askelluspainike

OhjelmointikytkinryhmäSG1

Kytkinryhmien SG1 jaSG2 merkkilamppu

Kuittauspainike

Toimintamerkit

Relemoduulin lajimerkki

Kuva 2. Nollavirtarelemoduulin SPCJ 1C8 etukilpi

6

Toimintamerkit Itsevalvontahälytyksen merkkilamppu osoittaa,että relemoduulin itsevalvonta on huomannutpysyvän vian. Merkkilamppu syttyy punaisenapian vian löytymisen jälkeen. Samalla rele-moduuli antaa ohjauksen releyhdistelmänitsevalvontakoskettimelle. Lisäksi useimmissavikatapauksissa moduulin näyttöön syttyy vika-koodi, joka kertoo, minkä tyyppisestä viasta onkysymys. Vikakoodi koostuu punaisesta ykkö-sestä ja vihreästä koodinumero-osasta, jotka ei-vät ole kuitattavissa pois moduulin näytöstä.Vian sattuessa vikakoodi tulee kirjoittaa muis-tiin ja ilmoittaa valmistajalle huoltoyhteyden-otossa.

Molemmilla virtaportailla on oma kelta-punai-nen toimintamerkkinsä. Se syttyy keltaisena kuntoimintaporras havahtuu ja punaisena, kuntoimintaporras antaa laukaisusignaalin.

Näille neljälle toimintamerkille voidaan toisis-taan riippumatta ohjelmoida itsepito, jollointoimintamerkki jää palamaan vaikka toiminnanaiheuttanut signaali laskee alle asetteluarvon.Esimerkiksi, jos alemman toimintaportaanhavahtumiselle on ohjelmoitu itsepito, syttyymerkkivalo normaalisti keltaisena, kun ko. toi-mintaporras havahtuu ja punaisena, kun porrasantaa laukaisusignaalin. Toimintaportaan pa-lautuessa jää keltainen merkkivalo edelleen pa-lamaan. Palamaan jääneet toimintamerkit kui-tataan releen etupaneelista painamalla RESET-painiketta tai SPA-väylän kautta ko-mennollaV101 tai V102. Kuittaamatta jätetty toiminta-merkki ei vaikuta maasulkumoduulin toimin-taan.

Asettelut Asetteluarvot ilmaistaan näytön kolmella oikean-puolimmaisella numerolla. Asettelupotentio-

metrin alapuolella palava merkkilamppu osoit-taa, mikä asetteluarvo kulloinkin on näytössä.

I0>/In I0>-portaan havahtumisvirta releen nimellisvirran kerrannaisena,asettelualue 0,10...0,80 x In

t> Vakioaikatoiminnassa (SG1/3=0) I0>-portaan laukaisuaika sekunteina.Asettelualue riippuu kytkinten SG1/1 ja SG1/2 asennosta ja sen vaihtoehdotovat 0,05...1,00 s, 0,5...10,0 s tai 5...100 s.Käänteisaikatoiminnassa (SG1/3=1) aikakerroin k, asettelualue 0,05...1,00

I0>>/In I0>>-portaan havahtumisvirta releen nimellisvirran kerrannaisena.Asettelualue riippuu kytkimen SG1/6 asennosta ja sen vaihtoehdot ovat0,5...4,0 x In tai 0,1...0,8 x In. Lisäksi voidaan asetella ∞ (näytössä - - -),jolloin tämä porras ei ole toiminnassa

t>> I0>>-portaan laukaisuaika sekunteina. Asettelualue riippuu kytkinten SG1/7 jaSG1/8 asennosta ja sen vaihtoehdot ovat 0,05...1,00 s, 0,5...10,0 s tai 5...100 s.

Lisäksi näytöltä voidaan lukea etukilven ohjel-mointikytkinryhmän SG1 tarkistussumma, kunkytkinryhmän alapuolella oleva merkkilamppupalaa. Tämän avulla varmistutaan siitä, että

kytkimet on aseteltu oikein ja ne ovat toiminta-kunnossa. Tarkistussumman laskeminen on esi-tetty käyttöohjeessa "C-tyypin SPC-relepisto-yksiköiden yleiset ominaisuudet".

7

kytkinryhmän SG1 avulla. Kytkinten numerot1 ... 8 sekä asennot 0 ja 1 on merkitty kilpeen.

Ohjelmointi-kytkimet

Sovellutuskohtaiset lisätoiminnot valitaan rele-moduulin etulevyssä sijaitsevan ohjelmointi-

Kytkin Toiminta

SG1/1 Kytkimellä SG1/3 valitaan, toimiiko I0>-porras vakio- vai käänteisaikatoiminnassa.SG1/2Vakioaikatoiminnassa kytkimillä SG1/1 ja SG1/2 määritellään laukaisuajan t>

SG1/3 asettelualue. Käänteisaikatoiminnassa kytkimillä SG1/1 ja SG1/2 valitaan käytet-tävä ominaiskäyrästö.

SG1/1 SG1/2 SG1/3 Toimintatapa Laukaisuaika t> taiominaiskäyrästö

0 0 0 Vakioaika 0,05...1,00 s1 0 0 Vakioaika 0,5...10,0 s0 1 0 Vakioaika 0,5...10,0 s1 1 0 Vakioaika 5...100 s

0 0 1 Käänteisaika Extremely inverse1 0 1 Käänteisaika Very inverse0 1 1 Käänteisaika Normal inverse1 1 1 Käänteisaika Long time inverse

SG1/4 Laukaisusignaalien TS1 ja TS2 itsepidon valinta.

Kun SG1/4=0, laukaisusignaalit palautuvat perustilaansa (=lähtörele päästää), kuntoiminnan aiheuttanut mittaussignaali palautuu alle havahtumiskynnyksen.

Kun SG1/4=1, laukaisusignaalit jäävät aktiivitilaansa (=lähtörele vetäneenä), vaikkamittaussignaali laskee alle havahtumiskynnyksen. Laukaisusignaalit palautetaan täl-löin perustilaansa releen etupaneelista painamalla samanaikaisesti STEP- ja RESET-painiketta tai kaukokäytön kautta komennolla V101. Käytettäessä kuittaukseenSTEP- ja RESET-painikkeita myös muistiin rekisteröityneet tiedot nollautuvat

SG1/5 Ylemmän portaan asetteluarvon automaattisen kaksinkertaistamisen valintasuojauskohdetta verkkoon kytkettäessä eli ns. käynnistystilanteessa.

Kun SG1/5=0, asetteluarvoa ei kaksinkertaisteta.Kun SG1/5=1, I0>>-portaan asetteluarvo kaksinkertaistuu automaattisesti käynnis-tystilanteessa. Tämä mahdollistaa ylemmälle portaalle kytkentäsysäysvirtaa alemmanasetteluarvon käytön

SG1/6 Ylemmän portaan asettelualueen valinta.

Kun SG1/6=0, asettelualue on 0,5...4,0 x In + ∞, ääretön.Kun SG1/6=1, asettelualue on 0,1...0,8 x In + ∞, ääretön

8

Kytkin Toiminta

SG1/7 Ylemmän portaan laukaisuajan t>> asettelualueen valintaSG1/8

SG1/7 SG1/8 Laukaisuaika t>>

0 0 0,05...1,00 s1 0 0,5...10,0 s0 1 0,5...10,0 s1 1 5...100 s

Kytkinryhmä SG2 sijaitsee kytkinryhmän SG1tarkistussumman kolmannessa alavalikossa jaon ns. pehmokytkinryhmä. Kytkinryhmällä SG2ohjelmoidaan havahtumisten ja laukaisujentoimintamerkkien toimintatapa. Toimintamer-kit voidaan vapaasti ohjelmoida joko pysymään(itsepito) tai palautumaan toiminnan aiheutta-

neen signaalin laskettua alle asetteluarvon.Ohjelmoiminen tapahtuu määrittelemällä kyt-kinryhmälle tarkistussumma seuraavan taulu-kon mukaisesti. Oletusasetteluna havahtumis-signaaleille on aseteltu palautuva toiminta jalaukaisusignaaleille itsepito.

Itsepito -toimintaa Tehdasasetteluvastaava luku

Keltainen toimintamerkki, I0> hav. 1 0Punainen toimintamerkki, I0> lauk. 2 2Keltainen toimintamerkki, I0>> hav. 4 0Punainen toimintamerkki, I0>> lauk. 8 8

Tarkistussumma ∑ 15 10

Nollavirtamoduulin piirilevyllä on kytkinryhmäSGB, jonka kytkimillä 4...8 ohjelmoidaan mo-duulille eri releyhdistelmissä mahdollisesti tule-vat lukitussignaalit. Kytkimillä 1...3 ohjelmoi-daan jälleenkytkentäreleyksikölle lähtevät käyn-

nistyssignaalit. Kytkinryhmän SGB ohjelmoin-tiohje on esitetty releyhdistelmän käyttö-ohjeenyleisessä osassa pistoyksiköiden välisiä signaalejaesittävässä kaaviossa.

Mittaustiedot Mittaustiedot ilmaistaan näytön kolmella oike-anpuolimmaisella numerolla. Näytössä olevamittaustieto osoitetaan merkkilampulla.

Merkkilamppu Mittaustieto

I0 Yksikön mittaama virta releen nimellisvirran kerrannaisena

9

Näytön vasemmanpuoleisin numero näyttäärekisterin osoitteen ja kolme muuta numeroarekisteröidyn tiedon.

Rekisteröidyttiedot

Rekisteri/ Rekisteröity tietoSTEP

1 Suurin yksikön mittaama virta releen nimellisvirran kerrannaisina. Jos yksikkösuorittaa laukaisun, laukaisuhetken virta jää muistiin. Uusi laukaisu kuittaa vanhanrekisteröidyn arvon ja päivittää rekisteriin uuden arvon. Samoin tapahtuu, jos jokinmitattu virta ylittää vanhan rekisteröidyn arvon

2 Alemman portaan havahtumiskynnyksen ylitysten lukumäärä, n(I0>) = 0 ... 255

3 Ylemmän portaan havahtumiskynnyksen ylitysten lukumäärä, n(I0>>) = 0...255

4 Viimeisin I0>-portaan havahtuneenaoloaika prosentteina asetellusta laukaisuviiveestät> tai käänteisaikatoiminnassa lasketusta laukaisuviiveestä. Uusi havahtuminenkäynnistää laskurin nollasta. Jos porras suorittaa laukaisun, rekisterin arvo on 100

5 Viimeisin I0>>-portaan havahtuneenaoloaika prosentteina asetellusta laukaisu-viiveestä t>>. Uusi havahtuminen käynnistää laskurin nollasta. Jos porras suorittaalaukaisun, rekisterin arvo on 100

0 Ulkoisten lukitus- ym. ohjaustietojen näyttö. Rekisterin oikeanpuoleisin numeronäyttää, missä tilassa moduulin lukitustulot ovat. Vaihtoehdot ovat seuraavat:0 = ei lukituksia1 = alemman portaan laukaisu lukittu2 = ylemmän portaan laukaisu lukittu3 = molempien toimintaportaiden laukaisut lukittu

Rekisterin keskimmäinen numero on nolla. Kolmas numero oikealta ilmaiseemahdollisen kaukokuittaustulon tilan. Vaihtoehdot ovat seuraavat:0 = kaukokuittaus ei aktiivinen1 = kaukokuittaus päällä

Tästä rekisteristä siirrytään tarvittaessa Trip test-toimintamuotoon, jossa saadaanpakko-ohjattua nollavirtamoduulin havahtumis- ja laukaisusignaalit yksi kerrallaanaktiivisiksi. Katso tarkempi selvitys käyttöohjeesta "C-tyypin SPC-relepisto-yksiköiden yleiset ominaisuudet"

A Nollavirtamoduulin osoitetunnus sarjaliikennejärjestelmää varten. Asetetaan nol-laksi, ellei sarjaliikennettä käytetä. Tämän rekisterin alivalikoita ovat:

1) Sarjaliikenteen tiedonsiirtonopeuden valinta. Valittavissa 300, 1200, 2400,4800 tai 9600 Bd. Oletusasetteluna 9600 Bd

2) Sarjaliikenteen toimintatilaa ilmaiseva yhteyskatkoslaskuri. Jos moduuli onliitetty järjestelmään, jossa on tiedonkeruu- ja raportointiyksikkö ja tietoliikennetoimii, yhteyskatkoslaskurin arvo on 0. Muutoin laskurissa pyörivät jatkuvastinumerot 0...255

3) Asetteluiden kauko-ohjauksessa tarvittava salasana

Näytön ollessa sammuneena päästään näyttö-menun alkuun painamalla kerran STEP-painiketta.

Rekisterit 1...5 nollataan painamalla samanai-kaisesti etupaneelin STEP- ja RESET- painik-keita tai SPA-väylän kautta komennolla V102.

Rekisterit nollaantuvat myös, jos apusähkönsyöttö katkeaa. Relemoduulin osoitetunnus,sarjaliikenteen nopeuden arvo ja salasana py-syvät muistissa jännitekatkoksen yli. Käyttö-ohjeessa "C-tyypin SPC-relepistoyksiköiden ylei-set ominaisuudet" on esitetty osoitteen ja sarja-liikenteen nopeuden asetteluohje.

10

Alavalikoihin ja asettelumuotoon siirtymiseentarvittavat toimenpiteet sekä asetteluiden suo-rittaminen ja Trip test-asennossa toimiminen

on selostettu käyttöohjeessa "C-tyypin SPC-relepistoyksiköiden yleiset ominaisuudet".

Asettelujen jarekistereidenpää- ja alavalikot

Normaali tila, näyttö pimeänä

Mitattu virta Io

21

Kaukoasettelu-arvo t>> x p4

Toiminta-ajan t>> asettelu 21

Tarkistussumma kytkinryhmälle SG1

Kaukoasettelu-prosentti p4

1

Havahtumisarvon Io>> asettelu

Toiminta-ajan t> asettelu

ALAVALIKOTASKEL ETEEN 1 sASKEL TAAKSE 0,5 s

PÄÄVALIKKO

TAAKSEPÄIN

STEP

.5s

ETEENPÄIN

STEP

1s

PÄÄVALIKKO ALAVALIKOT

STEP 0,5 s RESET 1 s

1

2

Muistiin tallennettu suurin virran arvo1

Havahtumisarvon Io> asettelu

2 Kaukoaseteltutark. summa1 Kaukoaseteltu

tark. summa 3 Tark. summa kyt- kinryhmälle SG2

2

Kaukoasettelu-arvo Io>> x p3

Kaukoasettelu-arvo Io> x p1




Io>-portaan havahtumisten lukumäärä2

3

Viimeisin Io>-portaan havahtuneenaoloaika

5

4

Tulevat lukitukset0

Relemoduulin osoite sarjaliikennettä vartenA

0 000

Tiedonsiirto-nopeus [Bd]1

Io>>-portaan havahtumisten lukumäärä

SS1 TS1 TS2IRF SS2

Yhteyskatkos-laskuri 0...255 s2 Salasana3

Viimeisin Io>>-portaan havahtuneenaoloaika

Kaukoasettelu-arvo t> x p2

= asettelutilassa aseteltava arvo

11

Nollavirtaporras I0> voi toimia joko vakio- taikäänteisaikaviiveellä. Toimintatavan valinta teh-dään kytkimellä SG1/3 (ks. jakso "Ohjelmointi-kytkimet").

Käänteisaikatoiminnassa nollavirtaportaan I0>toiminta-aika on luonteeltaan käänteinen; mitäsuurempi virta, sitä lyhyempi laukaisuaika. Ajanja virran välinen riippuvuus noudattaa stan-dardeja BS 142.1966 ja IEC 60255-3 ja onyleisesti muotoa:

t =

jossa, t = toiminta-aika sekunteinak = aseteltava kerroinI = virran arvoI0> = aseteltu virran arvo

Relemoduuli sisältää jyrkkyydeltään neljä eri-laista ominaiskäyrästöä. Käytettävä ominais-käyrästö valitaan kytkimillä SG1/7 ja SG1/8(ks. jakso "Ohjelmointikytkimet").

Vakiot α ja β määräävät ominaiskäyrän jyrk-kyyden ja niiden arvot ovat:

Ominaiskäyrän α βjyrkkyysaste

Normal inverse 0,02 0,14Very inverse 1,0 13,5Extremely inverse 2,0 80,0Long time inverse 1,0 120,0

Standardi BS 142.1966 määrittelee normaaliksivirta-alueeksi 2...20 kertaa aseteltu havahtumis-arvo I0>. Lisäksi releen tulee havahtua viimeis-tään virran noustessa yli 1,3 kertaa aseteltu arvo,kun ominaiskäyrä on muotoa normal inverse,very inverse tai extremely inverse. Kun ominais-käyrästö on muotoa long time inverse, standardinmukainen normaali virta-alue on 2...7 kertaaaseteltu arvo ja releen tulee havahtua virranylittäessä 1,1 kertaa aseteltu arvo.

Standardin mukaiset toiminta-ajan toleranssi-vaatimukset ovat seuraavat (E = tarkkuus pro-sentteina, - = ei määritelty):

Käänteisaika-ominaiskäyrät(päivitetty 2002-10)

( I I0> ) - 1

α k x β

I/I0> Normal inverse Very inverse Extremely inverse Long time inverse

2 2,22 E 2,34 E 2,44 E 2,34 E5 1,13 E 1,26 E 1,48 E 1,26 E7 - - - 1,00 E

10 1,01 E 1,01 E 1,02 E -20 1,00 E 1,00 E 1,00 E -

Yllä mainituilla normaaleilla virta-alueilla ero-virta- ja nollavirtarelemoduulin SPCJ 2C30käänteisaikaporras täyttää kaikilla jyrkkyysasteillaluokan 5 toleranssit.

Standardien mukaiset ominaiskäyrästöt on esi-tetty kuvissa 4, 5, 6 ja 7.

Huom!Kuvissa 4…7 esitetty releen todellinen toimin-ta-aika sisältää lisäsuodatus- ja havaitsemisajansekä laukaisulähtöreleen toiminta-ajan. Kunreleen toiminta-aika lasketaan yllä olevan mate-maattisen kaavan mukaan, tämä yhteensä noin30 ms kestävä lisäaika on lisättävä laskettuunaikaan.

12

Kuva 3. Extremely inverse-ominaiskäyrä

I = releen mittaama virtaI0> = alemman portaan asetteluarvot = releen toiminta-aikak = aseteltava kerroin

1 3 4 5 6 7 8 9 102 20 I/I>

0.05

0.1

0.2

0.3

0.4

0.6

0.8

1.0

k

0.02

0.03

0.04

0.05

0.06

0.070.080.090.1

0.2

0.3

0.4

0.5

0.6

0.7

0.80.9

1

2

3

4

5

6

789

10

20

30

40

70

60

50

t/s

13

1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 20 I/I>

0.05

0.1

0.2

0.3

0.4

0.5

0.6

0.70.80.91.0

k

0.02

0.03

0.04

0.05

0.06

0.070.080.090.1

0.2

0.3

0.4

0.5

0.6

0.7

0.80.9

1

2

3

4

5

6

789

10

20

70

60

50

40

30

t/s

Kuva 4. Very inverse-ominaiskäyrä


14

Kuva 5. Normal inverse-ominaiskäyrä


0.05

0.1

0.2

0.3

0.4

0.5

0.60.70.80.91.0

k

1 2 3 4 5 7 8 9 10 20 I/I>60.02

0.03

0.04

0.05

0.06

0.070.080.090.1

0.2

0.3

0.4

0.5

0.6

0.7

0.80.9

1

2

3

4

5

6

789

10

20

30

40

50

60

70

t/s

15

Kuva 6. Long time inverse-ominaiskäyrä


1 2 3 4 5 10 206 7 8 9 I/I>

0.05

0.1

0.2

0.3

0.4

0.5

0.6

0.70.80.91.0

k

0.2

0.3

0.4

0.5

0.6

0.70.80.9

1

2

3

4

5

6

7

89

10

20

30

40

50

60

708090

100

200

300

400

500

600

700

t/s

16

Tekniset tiedot Alempi toimintaporras I0>Asettelualue 0,1 ... 0,8 x InHavahtumisviive, tyypillisesti 60 msToimintahidastus vakioaikatoiminnassa 0,05...1,00 s,

0,5...10,0 s tai5...100 s

Laukaisuajan riippuvuusasteetkäänteisaikatoiminnassa Extremely inverse

Very inverseNormal inverseLong time inverse

Aikakerroin k 0,05...1,00Palautumisaika, tyypillisesti 60 msPalautumissuhde, tyypillisesti 0,96Toimintahidastuksen epätarkkuusvakioaikatoiminnassa ±2 % asetteluarvosta tai ±25 msToimintahidastuksen tarkkuusluokka Ekäänteisaikatoiminnassa 5Toimintaepätarkkuus ±3% asetteluarvosta

Ylempi toimintaporras I0>>Asettelualue 0,5...4,0 x In ja ∞ tai

0,1...0,8 x In ja ∞Havahtumisviive, tyypillisesti 50 msToimintahidastus 0,05...1,00 s,

0,5...10,0 s tai5...100 s

Palautumisaika, tyypillisesti 60 msPalautumissuhde, tyypillisesti 0,96Toimintahidastuksen epätarkkuus ±2 % asetteluarvosta tai ±25 msToimintaepätarkkuus ±3 % asetteluarvosta

17

koodia E1…E8 vastaa luku 1, 2, 4…128. Ta-pahtumamaski muodostetaan kertomalla em.luvut joko 0:lla (tapahtumaa ei siirretä) tai 1:llä(tapahtuma siirretään) ja laskemalla näin saadutluvut yhteen (vrt. tarkistussumman laskemi-nen).

Tapahtumamaskin arvo voi olla 0…255. Senoletusarvo nollavirtamoduulilla on 85 eli kaikkihavahtumiset ja laukaisut siirretään kysyttäessäasematason tiedonsiirtolaitteelle, mutta palautu-misia ei siirretä. Koodeja E50…E54 ja niitävastaavia tapahtumia ei voi jättää pois tapahtu-mien siirrosta.

Nollavirtarelemoduulin SPCJ 1C8 tapahtuma-koodit ovat:

Tapahtumakoodit Asematason tiedonsiirtolaite voi lukea nolla-virtarelemoduulilta SPCJ 1C8 tapahtumatiedot(mm. havahtuminen ja laukaisu) SPA-sarjaväylänkautta. Kysyttäessä moduuli tulostaa tapahtuma-tietonsa muodossa; aika (ss.sss) ja tapahtuma-koodi. Nollavirtamoduulin tapahtumakooditovat E1…E8 sekä E50 ja E51. Asematasontiedonsiirtolaite voi lisäksi muodostaa mm.tietoliikenneyhteyteen liittyviä tapahtuma-koodeja.

Koodit E1...E8 ja niitä vastaavat tapahtumatvoidaan ottaa mukaan tai jättää pois tapah-tumien siirrosta. Tämä tapahtuu kirjoittamallaSPA-väylän kautta relemoduulille ns. tapah-tumamaski (V155), joka on desimaaliluvuksimuutettu binääriluku. Jokaista tapahtuma-

Koodi Tapahtuma Tapahtumaa Kertoimenvastaava luku oletusarvo

E1 I0>-porras havahtunut 1 1E2 I0>-portaan havahtuminen palautunut 2 0E3 I0>-porras laukaissut 4 1E4 I0>-portaan laukaisu palautunut 8 0E5 I0>>-porras havahtunut 16 1E6 I0>>-portaan havahtuminen palautunut 32 0E7 I0>>-porras laukaissut 64 1E8 I0>>-portaan laukaisu palautunut 128 0E50 Uudelleenkäynnistys * -E51 Tapahtumarekisterin ylivuoto * -E52 Tietoliikenneyhteydessä tilapäinen häiriö * -E53 Yksikkö ei vastaa tietoliikenteen kautta * -E54 Yksikkö vastaa uudelleen tietoliikenteen kautta * -

0 ei mukana tapahtumaraportoinnissa1 mukana tapahtumaraportoinnissa* ei koodilukua- ei voi ohjelmoida

Huom! SPACOM-järjestelmässä asematasontiedonsiirtolaite muodostaa tapahtumakooditE52…E54.

18

väylän kautta annettavilla komennoilla. Kaikkitiedot ovat 0-kanavalla, jota ei tarvitse kirjoittaanäkyviin tiedonsiirtokomennoissa.

R = tieto voidaan lukea relemoduuliltaW = tieto voidaan kirjoittaa relemoduulille

Kaukosiirrettävättiedot

Tapahtumakoodien lisäksi asematason tiedon-siirtolaitteen on mahdollista lukea SPA-väylänkautta kaikki maasulkumoduulin tulotiedot (I-tiedot), asetteluarvot (S-tiedot), muistiin rekis-teröidyt tiedot (V-tiedot) sekä eräitä muita tie-toja. Osa tiedoista voidaan myös muuttaa SPA-

Tieto Koodi Tiedon Arvotsuunta

Mitattu virta I1 R 0…20 x InI0>-portaan laukaisun lukitus I2 R 0 = ei lukitusta

1 = laukaisu lukittuI0>>-portaan laukaisun lukitus I3 R 0 = ei lukitusta

1 = laukaisu lukittu

I0>-portaan havahtuminen O1 R 0 = I0> porras ei havahtuneena1 = I0>-porras havahtuneena

I0>-portaan laukaisu O2 R 0 = I0>-porras ei laukaisseena1 = I0>-porras laukaisseena

I0>>-portaan havahtuminen O3 R 0 = I0>>-porras ei havahtuneena1 = I0>>-porras havahtuneena

I0>>-portaan laukaisu O4 R 0 = I0>>-porras ei laukaisseena1 = I0>>-porras laukaisseena

Voimassa oleva I0>-portaan S1 R 0,1…0,8 x InhavahtumisarvoVoimassa oleva I0>-portaan S2 R 0,05…100 s tailaukaisuviive tai aikakerroin k 0,05...1,00Voimassa oleva I0>>-portaan S3 R 0,1…4,0 x Inhavahtumisarvo 999 = ∞Voimassa oleva I0>>-portaan S4 R 0,05…100 slaukaisuviiveVoimassa oleva kytkinryhmän SG1 S5 R 0…255tarkistussumma

Potentiometrillä aseteltu I0>- S11 R 0,1…0,8 x Inportaan havahtumisarvoPotentiometrillä aseteltu I0>-portaan S12 R 0,05…100 s tailaukaisuviive tai aikakerroin k 0,05…1,00Potentiometrillä aseteltu I0>>- S13 R 0,1…4,0 x Inportaan havahtumisarvo 999 = ∞Potentiometrillä aseteltu I0>>- S14 R 0,05…100 sportaan laukaisuviiveKytkinryhmän SG1 tarkistussumma S15 R 0…255(kytkimillä aseteltu)

I0>-portaan havahtumisarvon S21 R,W 0…999 %kaukoasetteluprosenttiI0>-portaan laukaisuviiveen tai aika- S22 R,W 0…999 %kertoimen k kaukoasetteluprosenttiI0>>-portaan havahtumisarvon S23 R,W 0…999 %kaukoasetteluprosenttiI0>>-portaan laukaisuviiveen S24 R,W 0…999 %kaukoasetteluprosenttiKytkinryhmän SG1 kaukoaseteltu S25 R,W 0…255tarkistussumma

19


I0>-portaan havahtumisarvo, S31 R 0,1…0,8 x Intoteutuva kaukoasetteluI0>-portaan laukaisuviive tai aika- S32 R 0,05…100 skerroin k, toteutuva kaukoasettelu 0,05…1,00I0>>-portaan havahtumisarvo, S33 R 0,1…4,0 x Intoteutuva kaukoasettelu 999 = ∞I0>>-portaan laukaisuviive, S34 R 0,05…100 stoteutuva kaukoasetteluKytkinryhmän SG1 tarkistus- S35 R 0…255summa, kaukoasettelu

Suurin mitattu virta tai V1 R 0…20 x Inlaukaisuhetken virtaI0>-portaan havahtumisten V2 R 0…255lukumääräI0>>-portaan havahtumisten V3 R 0…255lukumääräViimeisin I0>-portaan V4 R 0…100 %havahtuneenaoloaikaViimeisin I0>>-portaan V5 R 0…100 %havahtuneenaoloaika

Lähtöreleiden ja toimintamerkkien V101 W 1 = kuitataan lähtöreleet jakaukokuittaus toimintamerkitLähtöreleiden, toimintamerkkien V102 W 1 = kuitataan lähtöreleet,ja muistiin rekisteröityjen toimintamerkit jatietojen kaukokuittaus rekisterit (koodit V1...V5)

Asetteluiden kauko-ohjaus V150 R,W 0 = potentiometriasettelutS11…S15 voimaan

1 = kaukoasettelutS31…S35 voimaan

Tapahtumamaski V155 R,W 0…255, ks. jakso"Tapahtumakoodit"

Havahtumisten ja laukaisujen V156 R,W 0...15, ks. jaksotoimintamerkkien itsepito (SG2) "Ohjelmointikytkimet"

Kaukoasetteluiden salasanan avaus V160 W 1…999Kaukoasetteluiden salasanan V161 W 0…999vaihto tai sulkeminen

Itsevalvonnan aktivoiminen V165 W 1 = itsevalvontaulostuloaktivoituu ja IRF-lamppusyttyy n. 5 s:n kuluttua,siitä n. 30 s:n kuluttuaitsevalvonta palautuu

Sisäinen vikakoodi V169 R 0...255

Relemoduulin tietoliikenneosoite V200 W 1...254

Ohjelman versiotunnus V205 R esimerkiksi 015 B

20


Relemoduulin lajimerkki F R SPCJ 1C8

Tapahtumarekisterin luku L R aika, kanavanumero jatapahtumakoodi

Tapahtumarekisterin B R aika, kanavanumero jauusintaluku tapahtumakoodi

Relemoduulin tilatiedon luku C R 0 = normaalitila1 = yksikkö käynyt resetissä2 = tapahtumarekisterin

ylivuoto3 = tapaukset 1 ja 2 yhdessä

Relemoduulin tilatiedon kuittaus C W 0 = kuittaus

Kellonajan luku tai asettelu T R,W 00,000...59,999 s

Tiedonsiirtokoodit L, B, C ja T on varatturelemoduulin ja asematason tiedonsiirtolaitteenväliseen tapahtumatietojen siirtoon. Tapahtu-marekisteri voidaan lukea L-komennolla vainkerran. Jos esim. tiedonsiirrossa tapahtuu vir-he, B-komennolla on mahdollista lukea uudel-leen edellinen L-komennolla luettu tapahtuma-rekisterin sisältö. B-komento voidaan toistaatarvittaessa.

Asetteluarvot S1…S5 ovat joko potentiomet-reillä aseteltuja tai kaukoaseteltuja suojaus-ohjelmien käyttämiä asetteluarvoja. ArvotS11…S15 ovat potentiometreillä tai kytkimillätehtyjä asetteluita. S21…S25 ovat kaukoase-teltavia prosenttikertoimia potentiometriaset-teluille. Asetteluita S21…S25 voi lukea tai nii-hin voi kirjoittaa. Jotta kirjoittamisen pystyy

suorittamaan, täytyy kaukoasettelun salasana(V160) avata ja potentiometriasetteluiden täy-tyy olla voimassa (V150=0). Muuttujissa S31…S35 ovat varsinaiset toteutuvat kaukoasettelu-arvot.

Muutettaessa kaukoasetteluprosentteja S21…S24, näille muuttujille on mahdollista kirjoittaaprosenttikerroin 0…999. Tällöin asetteluarvonvoi muuttaa myös ohi yksikön teknisissä arvois-sa määriteltyjen rajojen. Asetteluarvojen paik-kansapitävyys taataan kuitenkin vain teknisissäarvoissa määritellyissä rajoissa.

Itsevalvonnan aktivoiminen (V165) estää suo-jauksen toimimisen siksi ajaksi kun itsevalvon-taulostulo on aktiivinen ja IRF-merkkivalo pa-laa.

21

Vikakoodit Pian sen jälkeen, kun itsevalvontajärjestelmä ontodennut releessä pysyvän vian syttyy releenetupaneelissa punainen IRF-merkkivalo. Saman-aikaisesti relemoduuli antaa ohjauksen releyh-distelmän itsevalvontakoskettimelle.

Useimmissa vikatapauksissa moduulin näyt-töönsyttyy vikakoodi, joka kertoo minkä tyyppisestä

viasta on kysymys. Vikakoodi koostuu punai-sesta ykkösestä ja vihreästä koodinumero-osas-ta, jotka eivät ole kuitattavissa pois moduulinnäytöstä. Vian sattuessa vikakoodi tulee kirjoit-taa muistiin ja ilmoittaa valmistajalle huolto-yhteydenotossa. Alla olevaan taulukkoon onkoottu joitakin vikakoodeja ja vikoja, joita voiesiintyä nollavirtarelemoduulissa SPCJ 1C8.

Vikakoodi Vian kuvaus

4 Laukaisureleen ohjauspiiri poikki tai lähtörelekortti puuttuu30 Ohjelmamuisti vaurioitunut (ROM)50 Työmuisti vaurioitunut (RAM)

195 Liian matala arvo referenssikanavalla kertoimella 1131 Liian matala arvo referenssikanavalla kertoimella 5

67 Liian matala arvo referenssikanavalla kertoimella 25203 Liian korkea arvo referenssikanavalla kertoimella 1139 Liian korkea arvo referenssikanavalla kertoimella 5

75 Liian korkea arvo referenssikanavalla kertoimella 25253 Ei keskeytyksiä A/D-konvertterilta

L1 IRF

>I

L2I L3II

1309

[ ]sk

>t0.5

0.05 1.0

13

2.5

0.5

0.04 1.0

0.5

1.5

2.5

STEP

RESET

SG1

0 1

1234567820

STEP

>>I

nI>I

nI>>I

>>t [ ]s

>I >>I

SPCJ 3C3

B

Mittausarvojen merkkilamput

Asettelupotentiometri 1ja sen merkkilamppu

Porras1



Porras1


Itsevalvontahälytyksenmerkkilamppu

Näyttö

Askelluspainike (STEP)

Ohjelmointikytkimet SG1

Kytkinryhmän merkkilamppu

Kuittauspainike (RESET)

Toimintamerkit

C-tyypin SPC-relepistoyksiköidenyleiset ominaisuudet


2

Sisältö Painikkeet ....................................................................................................................... 2Ohjelmointikytkimet SG1 .............................................................................................. 2Asettelupotentiometrit .................................................................................................... 3Näyttö ............................................................................................................................ 3

Päävalikko ................................................................................................................. 3Alavalikot .................................................................................................................. 4Asettelumuoto ........................................................................................................... 4Esimerkki 1 ............................................................................................................... 5Rekisteröidyt arvot .................................................................................................... 6Trip test -toiminta...................................................................................................... 7Esimerkki 2 ............................................................................................................... 8

Toimintamerkit .............................................................................................................. 9Vikakoodit ...................................................................................................................... 9

C-tyypin SPC-rele-pistoyksiköiden

yleiset ominaisuudet

Painikkeet Pistoyksikön kilvessä on kaksi painiketta. STEP-painiketta käytetään näytön askeltamiseen jaRESET- painiketta punaisten toimintamerkkienkuittaamiseen. Lisäksi painikkeilla suoritetaan

joitain asetteluita, esimerkiksi sarjaliikenneomi-naisuudella varustetuissa yksiköissä pistoyksikönosoitteen ja sarjaliikenteen nopeuden asettelut(ks. kohta Näyttö).

Ohjelmointi-kytkimet SG1

Osa asetteluista ja sovellutuskohtaiset pisto-yksikön toimintatavan valinnat tehdään etu-levyn ohjelmointikytkimillä SG1. Kytkin-ryhmän merkkilamppu palaa silloin, kun kytkin-

ryhmän tarkistussumma on näytössä. Tarkistus-summan avulla voidaan varmistua siitä, ettäkytkinten asennot ovat oikeat. Kuvassa 1 onesimerkki tarkistussumman laskemisesta.

Kuva 1. Esimerkki ohjelmointikytkinryhmän SG1 tarkistussumman laskemisesta

Kun kuvan 1 esimerkin mukaan laskettu tar-kistussumma ja pistoyksikön näytön osoittamatarkistussumma ovat samat, voidaan varmistuasiitä, että kytkimet on aseteltu oikein.

Kunkin mittaavan pistoyksikön ohjelmointi-kytkinten merkitys on selitetty kyseisen pisto-yksikön käyttöohjeessa.

1MRS 750914-MUM FI

Julkaistu 97-12-15Versio A (korvaa 34 SPC 2 FI1)Tarkastanut KJHyväksynyt TK


3

Asettelu-potentiometrit

Pääosa toiminta-arvojen ja -viiveiden asette-luista tapahtuu mittaavan pistoyksikön etukil-vessä olevilla potentiometreillä. Kullakin aset-telupotentiometrillä on merkkilamppu, jokapalaa silloin, kun kyseinen asetteluarvo onnäytössä.

Mikäli jotain asettelupotentiometreistä käänne-tään näytön osoittaessa muuta mittaus- tai aset-teluarvoa, näyttö siirtyy osoittamaan aseteltavaaarvoa. Samalla syttyy kyseisen asettelun merkki-lamppu.

Varsinaisten potentiometriasetteluiden lisäksiuseimmilla yksiköillä on ns. kaukoasettelut.Tämä tarkoittaa sitä, että yksikön potentio-metriasetteluita ja ohjelmointikytkinryhmäntarkistussummaa voidaan muuttaa sarjaliiken-teellä tapahtuvan tiedonsiirron avulla. Kauko-asetteluiden tekeminen edellyttää yksikön re-kisterissä A olevan salasanan tuntemista ja sitä,että potentiometriasettelut ovat voimassa(parametri V150=0). Kaukoasettelut ovat voi-massa (V150=1) silloin, kun asettelupotentio-metrin merkkivalo vilkkuu ko. asetteluarvonollessa näytössä.

Näyttö Mittaavan pistoyksikön näyttö osoittaa mitta-us- ja asetteluarvot sekä muistiin rekisteröityjätietoja. Näyttö koostuu neljästä numerosta, joistakolme oikeanpuoleisinta (vihreät numerot) il-maisevat mittaus-, asettelu- tai rekisteröidynarvon ja vasemmanpuoleisin (punainen nume-ro) rekisterin numeron. Se, mikä mittaus- taiasetteluarvo on näytössä ilmaistaan keltaisellamerkkilampulla. Rekisterin numero palaa vainsilloin, kun näyttö osoittaa muistiin rekisteröi-tyä arvoa.

Kun mittaavalle pistoyksikölle kytketään apu-jännite, yksikkö koestaa aluksi näytön käymälläsiinä läpi numeroita 1...9 noin 15 sekunninajan. Koestuksen jälkeen näyttö sammuu.Koestus voidaan keskeyttää STEP-nappia pai-namalla. Yksikön suojausfunktiot ovat toimin-nassa koko koestuksen ajan.

Päävalikko Kaikki normaalissa käyttötilanteessa tarvittavattiedot saadaan esille näytön päävalikossa, jossaesitetään reaaliaikaiset mittausarvot, tavallisetpotentiometriasettelut sekä tärkeimmät muis-tiin rekisteröidyt vikasuuretiedot.

Päävalikossa osoitettavat tiedot saadaan näyttöönSTEP-painikkeen avulla. Painettaessa STEP-nappia noin sekunnin ajan, näyttö askeltaa eteen-päin. Vastaavasti näyttö askeltaa taaksepäin, kunaskellusnappia painetaan n. 0,5 sekuntia.

Pimeästä kohdasta on mahdollista askeltaa vaineteenpäin. Jos STEP-nappia painetaan jatku-vasti, näyttö askeltaa myös jatkuvasti ympäripysähtyen hetkeksi pimeään kohtaan.

Ellei näyttöä sammuteta askeltamalla se pimeäänkohtaan, se pysyy aktivoituneena n. 5 minuuttiaviimeisestä STEP-napin painalluksesta. Tämänjälkeen näyttö sammuu itsestään.

4

Alavalikot Alavalikoissa näytetään suureita, jotka eivät olekovin tärkeitä tai joita asetellaan harvoin. Ala-valikoiden lukumäärä vaihtelee eri tyyppisilläpistoyksiköillä. Ne on esitetty kunkin pisto-yksikön käyttöohjeessa.

Siirtyminen päävalikosta alavalikkoon tapah-tuu painamalla RESET-nappia noin sekunninajan. Siirtyminen alavalikosta toiseen tai takai-sin päävalikkoon tapahtuu kuten siirtyminen

päävalikon näytöstä toiseen; sekunnin painal-luksella päästään eteenpäin ja 0,5 sekunnin pai-nalluksella taaksepäin.

Jos alavalikkoon siirrytään merkkilampulla osoi-tettavasta mittaus- tai asetteluarvosta, merkki-lamppu jää palamaan ja rekisterin osoite (STEP)alkaa vilkkua. Yksistään vilkkuva rekisterin osoiteilmoittaa, että ollaan jonkin rekisterin alavali-kossa.

Kuva 2. Esimerkki ylivirtayksikön SPCJ 3C3 asettelujen pää- ja alavalikoista. Potentiometri-asettelut ovat päävalikossa ja ne saadaan näyttöön painamalla STEP-nappia. Potentiometri-asetteluiden lisäksi päävalikossa ovat virran mittausarvot sekä rekisterit 1...5, 0 ja A. Kauko-asetteluprosentti ja -arvo ovat asetteluiden alavalikoissa ja ne saadaan näyttöön painamalla RESET-nappia.

Asettelumuoto Päävalikon rekistereissä ja alavalikoissa on myösaseteltavia tietoja. Asettelut tapahtuvat ns.asettelumuodossa, johon siirrytään päävalikostatai alavalikossa painamalla RESET-painikettakunnes näytön oikeanpuoleisin numero alkaavilkkua. Vilkkuvaa numeroa voidaan asetellapainamalla STEP-nappia. Vilkutuksen siirtonumerosta toiseen tapahtuu RESET-painik-keella.

Asetellun arvon tallennus muistiin tapahtuupainamalla samanaikaisesti STEP- ja RESET-

nappia. Asettelumuodosta palataan takaisin pää-tai alavalikkoon painamalla RESET-nappia kun-nes näytön vihreät numerot lakkaavat vilkku-masta. Jos pistoyksikkö jätetään asettelutilaan,yksikkö palautuu itsestään noin 5 minuutinkuluttua.

Asettelumuodossa aseteltavia arvoja ovat esi-merkiksi pistoyksikön osoitetunnus ja sarja-liikenteen nopeuden arvo. Lisäksi kaukoasette-luiden prosenttilukuja voidaan muuttaa.

5

Esimerkki 1 Toiminta asettelumuodossa. Pistoyksikön osoi-tetunnuksen ja sarjaliikenteen nopeuden asette-lu manuaalisesti. Osoitetunnuksen alkuarvo on146.

a)Askella näyttö rekisteriin A STEP-painikkeella.

b)Paina RESET-painiketta, kunnes näytön oikean-puolimmainen numero alkaa vilkkua.

c)Asettele STEP-painikkeella osoitteen oikean-puolimmainen numero oikeaksi.

d)Paina RESET-painiketta, jolloin osoitteen kes-kimmäinen numero alkaa vilkkua.

e)Asettele STEP-painikkeella osoitteen keskim-mäinen numero oikeaksi.

f)Paina RESET-painiketta, jolloin osoitteen vasem-manpuoleisin numero alkaa vilkkua.

g)Asettele STEP-painikkeella osoitteen vasemman-puoleisin numero oikeaksi.

h)Tallenna osoite releen muistiin painamallaRESET- ja STEP-painikkeita yhtä aikaa. Osoit-teen tallentuessa näytössä vilkahtavat merkitA- - -.

i)Poistu asettelumuodosta painamalla RESET-painiketta, kunnes näyttö lakkaa vilkkumasta.

j)Siirry tämän jälkeen rekisterin A alavalikkoon 1painamalla RESET-nappia noin 1 sekunti, jol-loin rekisterin osoitteen A tilalla alkaa vilkkuanumero 1. Tässä alavalikossa asetellaan sarja-liikenteen nopeus.

k)Sarjaliikenteen nopeuden asettelu ja tallennustapahtuu kuten osoitteen asettelu ja tallennuskohdissa b...i. Poikkeuksena on, että kiinteästipalavan rekisterin osoitteen A tilalla palaavilkkuva 1.

l)Talletettuasi sarjaliikenteen nopeuden arvon voitpalata takaisin päävalikon rekisteriin A paina-malla STEP-painiketta noin 0,5 sekuntia.

6

Rekisteröidyt arvot Rekistereihin tallennetaan vikahetken tietoja sekäjoillain yksiköillä asetteluarvoja. Rekisteröidytarvot, lukuunottamatta eräitä aseteltavia arvoja,nollataan painamalla samanaikaisesti STEP- jaRESET-painiketta. Tavalliset rekisterit nollau-tuvat myös releen apujännitesyötön katketessa,ainoastaan aseteltavat arvot säilyvät rekistereissäjännitekatkoksen yli.

Rekisterien määrä vaihtelee eri tyyppisilläpistoyksiköillä. Rekisterien merkitys on selitettypistoyksikkökohtaisissa käyttöohjeissa. Lisäksireleyhdistelmän systeemikilvessä on yksinker-taistettu muistilista releyhdistelmän pistoyksi-köiden rekisteröimistä tiedoista.

Kaikilla C-tyypin relepistoyksiköillä on kaksiyleistä rekisteriä; rekisteri 0 ja rekisteri A.

Rekisterissä 0 näkyvät koodattuina pistoyksikölletulevat ulkoiset lukitus-, asentotieto-, ym. sig-naalit. Koodit on selitetty pistoyksikkökohtaisissakäyttöohjeissa.

Rekisterissä A on mittaavan pistoyksikön osoite-tunnus sarjaliikennejärjestelmää varten. Tämänrekisterin alarekisterissä 1 on sarjaliikenteen no-peuden arvo. Nopeus esitetään kilobaudeina.

Alarekisterissä 2 on yhteyslaskuri SPACOM-järjestelmää varten. Mikäli suojarele, jossa pisto-yksikkö sijaitsee, on liitetty asematason tiedon-keruuyksikköön ja yhteys toimii, laskurin arvoon 0. Jos yhteys on poikki, laskurin lukemaaskeltaa jatkuvasti lukuja 1…255.

Alarekisterissä 3 on kaukoasettelujen muutta-misessa tarvittava salasana. Osoitetunnus, sarja-liikenteen nopeus ja salasana ovat aseteltavissajoko manuaalisesti tai sarjaliikenteen kautta.Manuaalinen asettelu tapahtuu esimerkissä 1esitetyllä tavalla.

Osoitetunnuksen ja salasanan alkuarvo on 001ja sarjaliikenteen nopeuden alkuarvo 9,6 kilo-baudia.

7

Rekisteristä 0 on mahdollista päästä myös ns.Trip test -toimintaan. Tässä toiminnassa voidaanpistoyksikön ulostulosignaalit pakko-ohjata yksikerrallaan aktiivisiksi. Jos suojareleyhdistelmänapurelekortti on paikallaan, tällöin tulevat tes-tatuiksi myös apureleet.

Painettaessa RESET-painiketta noin 10 se-kunnin ajan näytön kolme oikeanpuoleisintanumeroa alkavat vilkkua osoituksena siitä, ettäpistoyksikkö on testiasennossa. Asettelupoten-tiometrien merkkivalot osoittavat vilkkumi-sellaan, mikä lähtösignaali kulloinkin onaktivoitavissa. Haluttu lähtötoiminta valitaanpainamalla RESET- nappia noin 1 sekunti.

Asettelupotentiometrien merkkivalojen ja läh-tösignaalien vastaavuus on seuraava:Ei merkkivaloa IRF

ItsevalvontaAsettelupotentiometri 1 SS1

Portaan 1 havahtuminenAsettelupotentiometri 2 TS1

Portaan 1 laukaisuAsettelupotentiometri 3 SS2

Portaan 2 havahtuminenAsettelupotentiometri 4 TS2

Portaan 2 laukaisu

Valittu havahtuminen tai laukaisu aktivoidaanpainamalla STEP- ja RESET-nappia yhtä aikaa.Signaali pysyy aktivoituneena niin kauan kuinmolempia painikkeita painetaan.

Itsevalvontaulostulo aktivoituu painettaessaSTEP-painiketta kerran, kun minkään asettelunmerkkivalo ei vilku. Aktivoituminen tapahtuunoin 5 sekunnin kuluttua STEP-napin paina-misesta ja palautuminen pian sen jälkeen. Sa-malla näyttö palaa päävalikkoon ja suorittaaalkukoestuksen.

Signaalien valintajärjestys on kuvan 3 mukainen.

Trip test -toiminta

REKISTERI 0IRF SS1 TS1 SS2 TS2

STEP STEP+RESET

STEP+RESET

STEP+RESET

STEP+RESET

RESET10 s

RESET1 s

RESET1 s

RESET1 s

RESET1 s

RESET1 s

Kuva 3. Lähtösignaalien valintajärjestys Trip test -toiminnassa.

Jos esimerkiksi asettelupotentiometrin 2 merkki-valo vilkkuu sekä STEP- ja RESET-nappia pai-netaan, signaali TS1 (1. portaan laukaisu) akti-

voituu. Päävalikkoon voidaan palata mistä hy-vänsä Trip test -toiminnan vaiheesta painamallaRESET-painiketta noin 10 sekuntia.

8

Esimerkki 2 Trip test -toiminta. Ulostulojen pakko-ohjaus.

a)Askella näyttö rekisteriin 0.

b)Paina RESET-painiketta noin 10 sekuntia, kun-nes näytön kolme oikeanpuoleisinta numeroa jaylimmän potentiometrin merkkilamppu alka-vat vilkkua.

c)Paina RESET- ja STEP-painikkeita saman-aikaisesti, jolloin ensimmäisen toimintaportaan(esim. ylivirtayksiköllä SPCJ 3C3 I>-portaan)havahtuminen aktivoituu ja samalla ko. portaantoimintamerkki syttyy keltaisena.

d)Paina RESET-painiketta noin 1 sekunti, jollointoisen potentiometrin merkkilamppu alkaavilkkua.

e)Paina RESET- ja STEP-painikkeita saman-aikaisesti, jolloin ensimmäisen toimintaportaan(esim. ylivirtayksikön SPCJ 3C3 I>-portaan)laukaisu aktivoituu ja samalla ko. portaan toi-mintamerkki syttyy punaisena.

f)Toisen toimintaportaan havahtuminen tai lau-kaisu saadaan aktivoiduksi vastaavasti kuin en-simmäisen portaan. Tällöin vilkkuu kolman-nen tai neljännen asettelun merkkivalo.

g)Itsevalvontaulostulon aktivoimiseksi askella testikohtaan, jossa mikään merkkivalo ei vilku. Pai-na STEP-nappia kerran, jolloin noin 5 sekunninkuluttua punainen IRF-merkkivalo syttyy jaIRF-ulostulo aktivoituu. Pian tämän jälkeenmerkkivalo sammuu ja ulostulo palautuu itses-tään. Samalla yksikkö poistuu testiasennosta.

h)Trip test -toiminnasta on mahdollista poistuamissä kohdassa hyvänsä painamalla RESET-painiketta noin 10 sekuntia, kunnes näytönkolme oikeanpuoleisinta numeroa lakkaavatvilkkumasta.

Toimintamerkki sammuneenaKeltainen toimintamerkkiPunainen toimintamerkki

9

Toimintamerkit Mittaavassa pistoyksikössä on kaksi erillistätoimintaporrasta, joilla kummallakin on omakeltapunainen toimintamerkkinsä pistoyksikönalareunassa.

Toimintamerkki syttyy keltaisena suojauspor-taan havahtuessa ja punaisena aikahidastetunlaukaisun toimiessa. Toimintamerkkien toi-minta on selvitetty yksityiskohtaisesti kunkinrelepistoyksikön käyttöohjeessa.

Vikakoodit Varsinaisten suojaustoimintojen lisäksi pisto-yksiköt sisältävät itsevalvontatoiminnon. Itse-valvonta tarkkailee jatkuvasti mikroprosessorin,sen ohjelman ja elektroniikan toimintaa.

Itsevalvonnan todettua pistoyksikön olevan py-syvästi vialla, syttyy kilven punainen IRF-merk-kivalo pian vian löytymisen jälkeen. Samallayksikkö antaa ohjauksen releyhdistelmänitsevalvontakoskettimelle.

Useimmissa vikatapauksissa yksikön näyttöönsyttyy vikakoodi, joka kertoo, minkä tyyppises-tä viasta on kysymys. Vikakoodi koostuu punai-sesta ykkösestä ja vihreästä koodinumero-osas-ta, jotka eivät ole kuitattavissa pois yksikönnäytöstä. Vian sattuessa vikakoodi tulee kirjoit-taa muistiin ja ilmoittaa valmistajalle huolto-yhteydenotossa.

1MR

S 7

5181

9-M

UM

F

I

ABB OySähköasema-automaatioPL 69965101 VAASAPuhelin: 010 22 11Telefax: 010 22 41094www.abb.com/substationautomation

SPAJ 110 C Nollavirtarele - ABB...- SPTU 240 S1 U aux = 80...265 V ac/dc - SPTU 48 S1 U aux = 18...80 V dc Releen järjestelmäkilpeen on merkitty, minkä jännitealueen teholähde-

Documents