Slacklining

kalastajaVAPAA-AJAN

SLACKLINING uusi tekniikka hauenkalastukseen

HEITTOKALASTUS◗ TEKSTI JA KUVAT: JUHA OJAHARJU

SLACKLINING– uusi tekniikka hauenkalastukseen

Money minnow-jigi Ownerin beast-koukkuun kiinnitettynä sai paljon peliaikaa Tobiaksen siiman päässä. Hyvin tuntui yhdistelmä kelpaavan Merenkurkun hauille.

VÄLINEET

Kalastukseen tulee tasaisin väliajoin uusia tekniikoita ja menetelmiä sekä uuden-tyyppisiä välineitä. Osa niistä muodostuu todella suosituiksi, kun taas osa painuu nopeasti unholaan. Hyvin usein uudet tuulet puhaltavat maahamme länsinaapurista Ruotsista. Niin myös tällä kertaa. Tämän hetken kuumin juttu Ruotsin hauenkalasta-jien keskuudessa on ilman muuta slacklining-nimellä kulkeva kalastustekniikka.

N e, jotka seurasivat ke-sän aikana Ruotsin ka-lastusmediaa, törmä-

sivät todennäköisesti nimeen Tobias Fränstam, sekä hänen esittelemäänsä uuteen slackli-ning -nimiseen kalastustekniik-kaan. Tobias ja slacklining oli-vat pitkin kesää esillä sekä leh-dissä, että Youtube-videoilla. Minulle tarjoutui tilaisuus tu-tustua lähietäisyydeltä tähän tekniikkaan, kun Fränstam saa-pui syksyllä Vaasassa järjestet-tyyn haukiseminaariin. Miehen toiveena oli päästä seminaaria edeltävänä päivänä kalastamaan

haukia Merenkur-kun saaristoon. Tottahan toive pi-ti toteuttaa. Hain Tobiaksen Vaasan lentokentältä, jos-ta lähdimme aja-maan kohti Raippaluotoa. Ran-nassa olisi vastassa haukispesia-listi Antti Kiuru, jonka veneellä suuntaisimme kohti Merenkur-kun kivikkoisia haukiapajia.

Vaikutteita Atlantin takaaMatkalla kohti Raippaluotoa oli sopivasti aikaa haastatella Tobias- ta ja saada lisätietoja uudesta

tekniikasta. Alkuun piti selvittää, miten hän löysi slackline-kalastuksen.

”Katselin Youtu-besta paljon bas-sinkalastusvideoita.

Monilla videoilla näkyi selvästi, että bassit ottivat useimmiten juuri silloin, kun jigi sai vapaas-ti vajota kohti pohjaa. Eli kun annettiin löysää siimaa, vajosi jigi luonnollisen näköisesti ja se sai kalat iskemään. Myös mo-net ammattilaiskilpakalastajat näkyivät käyttävän samaa tek-niikkaa erilaisissa jigikalastuk-

sen muodoissa, kuten esimer-kiksi dropshottauksessa. Eri-tyisen suosittua löysän siiman hyödyntäminen näytti olevan juuri parhaiten kisoissa pärjää-vien ammattilaisten parissa. Tä-män perusteella aloin kokeile-maan tekniikkaa itse ja rupesin muokkaamaan sitä hauenkalas-tukseen sopivaksi.”

Fluorocarbon siima toimii parhaiten

Kuitusiiman käyttämistä pide-tään nykyään itsestään selvä-nä hauenkalastuksessa. Tobias toimii kuitenkin hieman toisin

Käytän fluorocar-bonia pää-siimana.”

”

VÄLINEET

VÄLINEISTÖ HAUEN SLACKLINE-KALASTUKSEENTarvitaan nopea vapa, jolla vieheeseen saa helposti lii-kettä. Vavan tulee olla kevyt, eikä liian pitkä, jotta sitä on helppo ja mukava käsitellä. Tobiaksen suosima ST. Croix Downsizer -vavan pituus on 7,3 jalkaa (n. 2,3 m) ja sen heittopainosuositus on 20-70 grammaa. Kyseisen va-pamerkin heittopainosuosi-tuksia pidetään usein hieman alakanttiin ilmoitettuna.

Kelaksi Tobias suosittelee matalaprofiilista hyrräkelaa, josta on mukava pitää kalas-

taessa kiinni. Slackline-kalas-tus onnistuu toki myös avo-kelalla.

Siimaksi kannattaa valita 0,40 millistä fluorocarbonia. Perukkeena Tobiaksella on noin puolen metrin pätkä yh-den millin paksuista fluoro-carbon-siimaa.

Tobias käyttää slackline-ka-lastuksessa pääasiassa peh-movieheitä, etenkin shad ji-gejä. Jigit saavat mielellään olla keskimääräistä hieman pienempiä, sillä niitä on hel-pompi uittaa haluamallaan

tavalla. Sopiva jigin pituus on noin 17-20 senttiä. Jigipään tulee olla kevyt, jotta jigi ei vajoa liian nopeasti, Sopiva ji-gipään paino on 5-7 gram-maa.

Jigien lisäksi voi käyttää myös muita vieheitä, kuten jerkkejä tai vaappuja.

Tobiaksen viehera- sioista löytyi pää- asiassa shad jigejä, mutta myös erityyppi-siä jerkkejä sekä muu-tama heittoperho.

HEITTOKALASTUS

Viehe on osunut veteen. Nostetaan vapaa pystyyn ja annetaan vie-heen vajota kiristämättä siimaa.

Lasketaan vapa ja kelataan pari metriä.

”Käytän fluorocarbonia myös siksi, että pystyn sen avul-la uittamaan vieheitä erittäin houkuttelevalla tavalla. Fluo-rocarbonin avulla saa viehei-siin huomattavasti moniulot-teisempaa ja elävämpää liikettä kuin kuitusiimalla. Fluorocar-bon toimii erityisen hyvin peh-movieheiden kanssa. Kalastan etupäässä shad jigeillä, mutta jonkin verran myös jerkeillä. Haluan, että viehe liukuu va-paasti vedessä ja ui luonnol-lisen näköisesti. Se onnistuu, kun antaa hieman löysää sii-maa. Haittapuolena on, että mitä enemmän on löysää sii-maa, sitä vaikeampi on tuntea tärppiä. Siitä tulee tietynlaista tasapainoilua; löysän siiman avulla saa epäileväisen kalan iskemään, mutta löysää ei saa

käyttämällä fluorocarbon-sii-maa slackline-kalastuksessa.

”Käytän fluorocarbonia pää-siimana. Olen kopioinut myös fluorocarbonin käyttämisen amerikkalaisilta kilpakalastajil-ta, jotka käyttävät sitä pääsiima-na bassia kalastaessaan. Käytän 0,40 millin paksuista fluorocar-bonia. Uskon, että juuri fluoro-carbonin näkymättömyyden an-siosta olen onnistunut saamaan isoja haukia myös erittäin vai-keissa olosuhteissa. Esimerkik-si kun olen kalastanut tietyissä järvissä, joissa on hyvin kirkasta vettä, tai ollessani saaristossa ai-kaisin keväällä, kun vesi on ollut matalalla ja aurin-ko on paistanut pil-vettömältä taivaal-ta. Tiedän kyllä, että useimmat ka-

lamiehet eivät usko hauen nä-kevän siimaa, enkä minäkään usko niiden varsinaisesti näke-vän sitä tai ymmärtävän, että tuossa on siima. Uskon kuiten-kin, että jos kalan näkökentässä jokin erottuu liiaksi, voi se teh-dä kalan saamisesta astetta vai-keampaa. Tässä on kyse samasta asiasta kuin minkä huomaa vaikka onkimisessa; kun vaihtaa onkeen hieman ohuemman sii-man ja pienemmän koukun saa paljon enemmän kaloja.”

Fluorocarbon siimalla on myös muita etuja kuin sen nä-kymättömyys vedessä.

olla niin paljon, että tärpit jäi-sivät huomaamatta.”

Vihdoin vesilleTiedon pimittämisestä Tobias-ta ei todellakaan voi syyttää, sil-lä puhetta tulee jatkuvalla syö-töllä. Slackline-kalastuksesta ju-tellessamme ehdimme monta kertaa harhautua myös muihin kalastustapoihin. Tobias tun-tuu olevan kalastuksen suhteen kaikkiruokainen; ahvenen ji-gaus, täkyonginta, meritaimen heittokalastus, sorvan onginta, kaikki kiinnostaa.

Vihdoin olimme perillä, ja oli aika pukea kalakamppeet pääl-le. Antti kaivoi esiin Tobiaksel-le etukäteen lainavavaksi sovi-tun St.Croix Downsizerin, juu-ri samanlaisen, jota hän käyttää kotivesillään. Tobias kiinnit-ti vapaan repusta kaivamansa Ambassadeurin, jossa oli ihme kyllä kuitusiimaa. Sillä olisi tä-nään pärjättävä, sillä mies ker-toi hänen fluorocarbonilla va-rustettujen kelojensa unoh-tuneen kiireessä kesämökille. Antin alumiiniveneessä riitti onneksi hyvin tilaa, eikä kolme henkeä ollut ollenkaan liikaa. Edellisten päivien aikana vallin-neet kovat pohjoistuulet olivat sopivasti tyyntyneet. Tosin ve-den pinta oli niiden jäljiltä vie-

TEKNIIKKA

Tobias Fränstam kä-

dessään perus-välineistö hau-

en slackline-ka-lastukseen.

lä hyvin matalalla ja veden läm-pötilakin useita asteita alhai-sempi kuin muutamaa päivää aikaisemmin. Kumpikin tekijöi-tä, jotka varmasti vaikeuttaisivat kalan saantia. Onneksi vesi oli kuitenkin nousussa koko ajan.

Teoriat käytäntöönAloitimme kalastuksen ankku-roimalla veneen 2-3 metrin sy-vyydellä olevan rin-teen lähelle. Tärppe-jä ei tarvinnut kauaa odottaa ja kaikkien haukitili oli auki jo muutaman minuu-tin kalastamisen jäl-keen. Hyvältä näytti.

Olin vinkannut Antille ennen reis-sua, että nyt olisi tulossa täydelli-nen tilaisuus oppia uusi hauen- kalastustekniikka. Antti oli ot-tanut vinkistä vaarin ja puo-lannut kotona kelansa täyteen 0,40 millin paksuista fluoro-carbonia. Tällaista tilaisuutta ei kannattaisi jättää käyttämät-tä. Siirryimme pian noin sadan metrin päähän uuteen ankkuri-paikkaan ja Tobias näytti meille slacklining-uittotekniikkaansa, selostaen samalla jokaisen vai-heen yksityiskohtaisesti.

”Lukitsen puolan heti hei-ton päätteeksi ja seuraan kat-

seella siimaa. Pidän vavan kär-keä ylhäällä (noin 45 asteen kulmassa), näin siimaan muo-dostuu löysää ja jigi vajoaa elä-vän näköisesti. Syvemmässä ve-dessä (3-4 metriä) pitäisin puo-laa hetken auki, jotta siimaa pääsee purkautumaan puolalta vieheen vajotessa. Kelaan kuten tavallisesti, mutta parin metrin välein nykäisen jigiä kerran tai

pari ylöspäin ja lasken heti pe-rään vapaa vä-hän alas, jolloin viehe saa löy-sää siimaa. Sit-ten taas sama uudestaan: ke-lausta pari met-riä, nykäisy ylös-

päin, jotta viehe nousee ja he-ti perään löysää siimaa. Tärppi tulee lähes aina silloin, kun siimassa on löysää ja viehe va- joaa. Hauki todennäköisesti nä-kee vieheen ja ehkä seuraa si-tä. Kun jigi yhtäkkiä syöksähtää ylöspäin, kiinnostuu hauki siitä lisää. Alaspäin vajoamaan läh-tevä jigi saa lopulta hauen is-kurefleksin laukeamaan. Poh-jan laadusta riippuu, kuinka syvälle annan vieheen vajota. Jos pohjalla on paljon kasvilli-suutta, kannattaa viehe pitää ir-ti pohjasta.”

Uusi tekniikka toimii

Antti vaihtoi tekniikkansa To-biaksen näyttämän esimerkin mukaiseksi. Muutaman hei-ton ja parin pienen korjauk-sen jälkeen hän sai jo juonesta kiinni ja homma alkoi luistaa. Miehen rautainen kokemus hauen heittokalastuksesta var-masti helpotti uuden tekniikan omaksumista.

Nopeasti viilenneestä vedestä huolimatta, tai ehkä sen takia, tuntuivat hauet olevan melko matalissa paikoissa. Parhaiten saimme haukia 1-2 metrin sy-vyisiltä alueilta, mikä soveltui-kin oivallisesti slackline-kalas-tukseen.

Suuret hauet eivät tuntuneet olevan liikkeellä, mutta venee-seen nousi kuitenkin päivän mittaan muutamia ihan nät-tejä, reilun neljän kilon kalo-ja. Tobias ihasteli paikallisten haukien hohtavan vihreää vä-riä, mikä eroaa kuulemma sel-västi haukien värityksestä Tuk-holman saaristossa. Kun päivä alkoi muuttua illaksi, osoitti Antti ottaneensa uuden teknii-kan kunnolla haltuunsa ja nap-pasi päivän isoimman hauen, joka painoi jotain 5-6 kilon vä-liltä. l

Nykäistään vavalla viehettä ylöspäin. Yksi tai kaksi peräkkäistä nykäystä tilanteesta riippuen.

Annetaan siiman taas vajota vapaasti löysän siiman kanssa. Jatketaan laskemalla taas vapaa ja kelaamalla pari metriä sisään.

TYÖKALU

YKSI TEKNIIKKA MUIDEN JOUKOSSA Tobias painotti, että slack-lining ei ole mikään ihmei-tä tekevä tekniikka, joka toimisi aina. Sellaista ei kalastuksessa ole olemas-sakaan. Sen sijaan on hyvä hallita mahdollisimman monta eri tekniikkaa, jois-ta voi valita kuhunkin tilan-teeseen parhaiten toimi-van. Slackline-tekniikan hallitseminen on yksi työ-kalu lisää hauenkalastajan työkalulaatikkoon.

Slacklining on Tobiaksen mielestä tehokkaimmillaan kylmän veden aikaan, eli aikaisin keväällä ja myö-hään syksyllä, jolloin hauet voivat olla hyvin varovaisel-la syönnillä.

TEKNIIKKA

Tärppi tulee lähes aina silloin kun siimassa on löysää.”

”

JÄSENEDUTl LIITTYMISLAHJANA erikoisvärinen Jesse-vaappu l JÄSENLEHTI Vapaa-ajan Kalastaja ilmaiseksi (6 nroa vuodessa) l pääsy vain jäsenille olevalle Ext-ranet sivustolle, josta löydät Vapaa-ajan Kalastaja -lehdet, suurkalataulukot sekä paljon muuta l Perhokalastus-lehti 5 nroa/vuosi alennettuun hintaan l

Viking Lineltä alennukset ryhmä- ja vapaa-ajanmatkoista l Teboilista Teboil-maksuaikakortilla alennus bensiinistä 2,5 snt/l, dieselöljystä 2,5 snt/l, 10 % voiteluaineista ja 5 % nestekaasusta l Paljon muita etuja mm. kalastustarvikeliikkeistä sekä kalastusmatkailuun liittyen.

Lisää tietoa jäseneduista SVK:n sivuilta www.vapaa-ajankalastaja.fi

Palauta kuponki täytettynä, postimaksu on maksettu puolestasi.✁

Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestö SVK on maamme suurin vapaa-ajankalastajien järjestö, joka edistää vapaa-ajanka-lastajien kalastusmahdollisuuksia sekä neuvoo järjestäytyneitä ja järjestäytymättömiä vapaa-ajankalastajia kestävän käytön mukai-sessa kalastuksessa. Järjestön 13 vapaa-ajankalastajapiirin 530

seurassa toimii yhteensä noin 43 000 kalastuksen harrastajaa.

Tunnus 5001884

00003 VASTAUSLÄHETYS

Suomen Vapaa-ajankalastajien

Keskusjärjestö rymaksaa postimaksun

kalastajaVAPAA-AJAN

:N

LIITY NYT!SUOMEN PARHAAN KALASTUSLEHDEN

SAAT

SVK:n JÄSENEKSI – VAIN 40 € VUOSI!

ja paljon muita RAHANARVOISIA JÄSENETUJA!

LIITY JÄSENEKSI NETISSÄ:

LIITYN SVK:n jäseneksi Nimi

Lähiosoite

Postiosoite

Puhelin

Sähköposti

Syntymäaika

www.vapaa-ajankalastaja.fi