sivu 1 (13) Kylille III€¦ · ja hyviä käytäntöjä jakamalla ja jatkamalla päästään entistä pidemmälle. Samaa hyväksi havaittua toimintamallia aiotaan jatkaa ja jalostaa

sivu 1 (13)

Tausta:Etelä-Pohjanmaan Leader-ryhmät ovat toteuttaneet kaksi yhteistä kylien aktivointihanketta. Vii-me ohjelmakaudella kyliä kehitettiin neljällä eri alueiden välisellä hankkeella (Hymy, Kyläkööri, Hinku ja Kyläköörissä on itua), joissa olivat myös Pirityiset Keski-Pohjanmaalta ja Yhyres Pohjan-maalta mukana. Nämä hankkeet toivat Leader-ryhmiin tärkeää tietoa kylien kehittämistarpeista. Sittemmin nähtiin toiminnan kannalta paremmaksi hakea koko Etelä-Pohjanmaan kattavaa yh-teistä hanketta. Hanke sai nimekseen Kylille.

Ensimmäistä Kylille-hanketta hallinnoi Leader Liiveri. Hankkeen tavoit-teet ja toimenpiteet jaoteltiin kolmeen osa-alueeseen: yhteisöllisyys, palvelut ja viestintä. Hankkeessa vahvistettiin paikallisyhteisöjen suun-nitelmallisuutta ja kylien identiteettiä. Palveluihin haettiin uusia ratkai-sumalleja ja markkinoitiin kylien palvelutarjontaa ja kokoontumistiloja. Kehitettiin kylätesti kylien vahvuuksien esiintuomiseksi.

Seuraavaa Kylille-hanketta hallinnoi Leader Kuudestaan. Kylille II -hankkeessa otettiin uutena toimintamallina käyttöön ryhmäkohtaiset teemat: Leader Suupohja erikoistui digitaalisuuden edistämiseen, Kuudestaan kumppanuuteen ja kansalaisvaikuttami-seen, Liiveri kyläturvallisuuteen ja Aisapari luonnon ja kulttuurin mahdollisuuksien esiintuomiseen. Kukin ryhmä perehtyy erityisesti oman teemansa kysymyksiin ja raken-taa hyviä käytäntöjä muiden ryhmien sovellettaviksi. Jokainen ryhmä toteuttaa kaikkia teemoja, ja parantaa edelleen käytäntöjä. Tämä toimintamalli on todettu erinomaiseksi tavaksi viedä asioita eteenpäin – erikoistumisen vuoksi teemoissa päästään syvemmälle ja hyviä käytäntöjä jakamalla ja jatkamalla päästään entistä pidemmälle.

Samaa hyväksi havaittua toimintamallia aiotaan jatkaa ja jalostaa edelleen Kylille III -hankkees-sa. Aktivoidaan kyliä ja kasvatetaan kylien vetovoimaisuutta, elämänlaatua ja yhteisöllisyyttä. Kylät saavat intoa ja tietoa kehittää itse omaa toimintaansa, hakea hankkeita ja verkottua muiden kylien ja yhteisöjen kanssa.

Verkottumiselle luotiin hyvä pohja kevään 2019 Järjestömarkkinat-kierroksella. Kahdeksan eri puolilla maakuntaa järjestetyn pop-up-tilaisuuden järjestelyihin osallistui yli 300 järjestöä ja yhdistystä! Yhteistyö lisääntyi paikallisten toimijoiden kesken (kunnat, kylät ja yhdistykset) ja lähensi yhteyttä myös maakunnallisiin toimijoihin (Järjestöt mukana muutoksessa -kärkihanke, Seinäjoen järjestötalo, EP liitto, Aksila) ja teki paikallisesti näkyviksi myös maakunnalliset/valta-kunnalliset järjestöt (Liikenneturva, SPEK, Kuuloliitto, Ehyt, FinFami, Sydänpiiri ym). Tältä pohjalta on hyvä jatkaa käytännön yhteistyötä sujuvasti myös uudessa kylähankkeessa.

Kylille III

PALVELUT

YHTEISÖLLISYYS

VIESTINTÄ

HANKESUUNNITELMA

2

Hankkeen nimi:

Kylille III

Hakija: Leader Aisapari ry

Hankkeen aikataulu: 1.1.2020–31.12.2022

Kustannusarvio: 970 000 €

Hankkeen julkinen kuvaus:Hanke aktivoi kyliä kehittämään toimintaansa ja käyttämään hyödyksi siihen tarjoutuvat mahdol-lisuudet. Toimenpiteiden tavoitteena on lisätä maaseudun asukkaiden osallisuutta, osaamista, hyvinvointia ja turvallisuutta. Lisäksi edistetään kiertotaloutta ja pyritään saamaan kylien kaikki vahvuudet hyötykäyttöön.

Kunta ja laajemmin ajateltuna koko maakunta on kyliensä yhteenliittymä: kylä- ja kuntarajat ylit-tävää yhteistyötä lisäämällä vähennetään eroja harvaan asutun maaseudun ja keskustaajamien välillä.

Niukat resurssit tehokäyttöön

yhteistyöllä

Kylille

HymyKyläkööriHinkuKyläköörissä on itua

Kylille-hankkeiden vaikuttavuuspuutEtelä-Pohjanmaalla

I II III

VIESTINTÄ

PALVELUT

YHTEISÖL-LISYYS

Tuotekorteista toimintamalleja

Itsearviointi kannustaa keräämään

palautetta ja kehittymään

Digikahviloista sovellusoppia ja

laitteiden käyttöopastusta

Kumppanuus-pöydät lisäävät yhteis-

työtä ja vähentävät päällekkäisyyksiä

Luonto- ja lähiliikunta-kohteiden tapahtumat ja

tiedotus lisäävät liikkumista

Lähiruokatorit ja Reko-renkaat lisäävät paikallisen

elintarviketuotannon käyttöä

Turvallisuuskuntoon -koulutuksillakokonaisvaltainen ote

kyläturvallisuuteenKylätesti kertoovahvuudet

Luontokohteidenkartoitus lisäätunnettuutta

Kansalaistaidot haltuun muuttuvassa maakunnassa,digitaalisuus palveluissa ja viestinnässä.

Edistetään kylien turvallisuutta ja käytetään hyödyksiluonnon ja kulttuurin parhaat palat.

Kyläesitteillä vetovoimaa palveluille

Kyläsuunnitteluntyökirja neuvoo

Kylillä asumisen edut esiin:

vetovoimaa

Kyläillat lisäävätyhteisöllisyyttä

Opintomatkoiltaideoita ja virkistystä

Oman alueenarvostuskasvaa

Kylien yhteistyöryhmät lisäävät suunni-

telmallisuutta

Kylienhanketoiminta

aktivoituutiedotuksella

Paikalliskulttuuri,luontoreitit ja nähtävyy-

det lisäävät kylienvetovoimaa

Rahoitusmahdolli-suuksista tiedottaminen

lisää hankehakua ja rohkeutta

Kylille-hanke

kannustaa kyliä kehit-

tymään

Järjestömarkkinoillatavoitettiin laajat

verkostot: yhteistoimintauudelle tasolle

Nyt tehdään kylien

tulevaisuutta!

Osaava ja osallistava kylä Osaaminen hyötykäyttöön ja kumppanuuksia yli kylärajojen

Kiertotaloutta kylille Kokeiluja kestävän elämäntavan edistämiseksi

Hyvinvoivat kylät Eläviä kyliä ja onnellisia ihmisiä: yksilön hyvinvoinnista kasvaa yhteisön hyvinvointi

Arjen turvaa kylille Kokonaisturvallisuus on arjen pieniä tekoja ja omatoimista varautumista

Kyläyhteisöt ja asukkaat tekevät kulutuksessaa

kestäviä ratkaisuja

Kylät kansainvälistyvät Smart Villages -yhteistyönja hanketoiminnan kautta

Kiertotalous synnyttää uusia toimintamuotoja ja uudistaa vanhoja ideoita

Hävikki vähenee, paikalliset resurssit

järkevään käyttöön.

Tunnistetaan turvallisuu-den kokemiseen vaikutta-vat asiat ja turvallisuutta

vahvistavat toimijat

Yhteiskunnan resilienssi - kriisinkestävyys paranee,

mittaristo kehittyy

Opitaan toimimaan vaaratilanteissa: koko-naisturvallisuus kasvaa

Elinikäinen oppiminen edistää terveenä pysymistä ja mahdollistaa kotona asumisen

pidempään.

Ympäristö säästyy.hyvinvointi kasvaa

Sosiaalinen piiri laajenee ja elämästä tulee

mielekkäämpää, yksinäisyys vähenee

Digitaalinen osaaminen helpottaa asiointia ja palvelut tulevat käden

ulottuville.

Hyvinvointityö lisää yhteisöllisyyttä ja parantaa

vapaaehtoistoimijoiden jaksamista.

Kulttuuri- ja luonto-elämykset

lisäävät hyvinvointia.

Osallistava ja osaava kylä käyttää hyödyksi kaikkien kyläläis-

tensä osaamisen ja rakentaa kumppanuuksia myös

kylärajojen yli.

Monipaikkainen asuminen ja paikkariippumattomuus lisäävät kylien elinvoimaa.

Lisätään maaseudun

asukkaiden osalli-suutta, osaamista,

hyvinvointia ja turvallisuutta.

Edistetään kierto-taloutta ja

digitaalisuutta.Otetaan kylien

kaikki vahvuudet hyötykäyttöön.

Kokeiluja jakekseliäisyyttä!

AISAPARI

AISAPARI

AISAPARI

AISAPARI

Kuudestaan

Suupohja

Aisapari

Liiveri

3Maaseudun kehittämisessä on merkittävässä asemassa koko kolmas sektori kokonaisuudessaan: kyläyhdistysten lisäksi toimenpiteet ja yhteistyöverkosto ulotetaan myös muuhun yhdistyskent-tään. Joillakin alueilla paikkaperusteisesta kylätoiminnasta huolehtii esimerkiksi nuorisoseura, manttaalikunta tai vaikkapa metsästysyhdistys. Hanke lisää kylien, kylissä toimivien yhdistysten ja kuntien välistä yhteistyötä. Hanke tekee näkyväksi myös neljännen sektorin: kylien asukkaat, joita aktivoidaan osallistumaan ja huolehtimaan hyvinvoinnistaan. Yhteisön hyvinvointi rakentuu hyvinvoivista yksilöistä.

Hakija:Aisapari ry on Leader-ryhmä, joka on perustettu 26.41999. Aisaparin toimialueeseen kuuluvat Alajärven, Kauhavan ja Lapuan kaupungit sekä Evijärven, Lappajärven ja Vimpelin kunnat eli noin 50 000 asukkaan väestöpohja. Kyliä Aisaparin alueella on noin sata.

Hankkeen toimialue on koko Etelä-Pohjanmaa ja hanketta toteuttavat Etelä-Pohjanmaan neljä Leader-ryhmää: Aisapari ry, Kuudestaan ry, Seinäjoen Seudun Kehittämisyhdistys Liiveri ry ja Suu-pohjan kehittämisyhdistys ry.

Kukin Leader-ryhmä paneutuu erityisesti yhteen teemaan ja välittää hyviä käytäntöjä muille ryh-mille. Jokainen ryhmä toteuttaa jokaisen teeman mukaisia toimenpiteitä, parantaa toimintamal-leja entisestään ja hankkeen päätteeksi hyviksi havaitut ja testatut käytännöt ja toimintamallit ovat yleisesti hyödynnettävissä maaseudun kehittämisessä.

Läpileikkaavat teemat: digitaalisuus, kekseliäisyys ja kokeilut.

Teema 1:

Osaava ja osallistava kylä Osaaminen hyötykäyttöön ja kumppanuuksia yli kylärajojenHallitusohjelmaan on kirjattu: ”ihmisillä tulee olla aito mahdollisuus rakentaa oman elämänsä polkua riippumatta siitä, missä he elävät. Se tarkoittaa toimivaa infrastruktuuria, sujuvia liikenne-yhteyksiä, työpaikkoja, kouluttautumisen ja yrittämisen mahdollisuuksia ja hyvinvointipalveluja kaikkialla Suomessa”.

Elinvoimainen maaseutu huomioi kylien erilaiset vahvuudet ja toimintaympäristöt kuten myös monipaikkaisuuden ja paikkariippumattomuuden. Paikkaperustaisessa hankkeessa kannustetaan poikkihallinnolliseen toimintaan: alueen voimavarat on koottava yhteen, yhdessä määriteltyjen tavoitteiden edistämiseksi.

Osallistava ja osaava kylä käyttää hyödyksi kaikkien yksilöidensä osaamisen ja rakentaa kumppa-nuuksia myös kylärajojen yli.

Monipaikkainen asuminen ja paikkariippumattomuus tarjoavat mahdollisuuksia lisätä kylien elin-voimaa. Kannustetaan osa-aikaiseen ja monipaikkaiseen asumiseen ja luodaan edellytyksiä paik-kariippumattomien toimintojen lisäämiselle.

Syvennetään aiemmassa Kylille-hankkeessa aloitettua arjen digitaitojen opastusta. Pääpaino on arjen sovelluksissa ja uusien sähköisten palvelujen synnyttämisessä. Digitaalisuus ei ole arvo si-

4

nänsä, vaan keino ja työkalu palvelujen parantamiseksi ja osallisuuden lisäämiseksi.

Digitaalisen osaamisen myötä esim. ikäihmisten sosiaalinen piiri laajenee ja asiointi helpottuu ja sitä kautta elämästä tulee mielekkäämpää ja tämä taas säästää yhteiskunnan varoja. Ikuinen uu-den oppiminen edistää terveenä pysymistä ja mahdollistaa kotona asumisen kauemmin.

Virtuaalisuutta hyödynnetään esimerkiksi harrastusmahdollisuuksien tuomisessa kylille.

Haetaan toimintakelpoisia malleja digitaalisuuden kehittämiseen myös kansainvälisiltä kumppa-neilta Smart villages -yhteistyön kautta.

Toimenpiteitä

• Kartoitetaan myös osa-aikakyläläisten tarpeet ja toiveet (mm. kesämökkiläiset ja virtuaali-kyläläiset eli pois muuttaneet, joilla on somesuhde kylään). Kylissä jokaisen ääni kuuluu.

• Selvitetään monipaikkaisen asumisen hyödyt ja mahdollisuudet Kehitetään toimia opiskelijoiden ja etätyöläisten tavoittamiseksi ja verkostoitumiseksi.

• Aktivoidaan kylillä toimivia yhteisöjä toteuttamaan hubeja ja Maker´s space -tyyppisiä yh-teisöllisiä työtiloja esimerkiksi kylätaloille. Maker´s space voi olla myös pop-up-tyyppisenä DIY-työpajana (do it yourself).

• Tehdään digikokeiluja kylien välillä yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa.

• Järjestetään yhdistyshautomoita, kumppanuuspöytiä ja muita yhdistysten verkottumista edistäviä tilaisuuksia.

• Kannustetaan yhdistyksiä monipuoliseen varainhankintaan ja lähipalvelujen kehittämi-seen esimerkiksi yhteiskunnallisen yrittäjyyden keinoin.

• Järjestetään digikahviloita ja muuta toimintaa, jolla kohennetaan kyläläisten arjen digitai-toja ja parannetaan mahdollisuuksia hyödyntää digitaalisia palveluja. Osallistutaan esimer-kiksi SeniorSurf-päiviin.

• Etsitään uusia mahdollisuuksia ja toimintatapoja digitaalisuuden hyödyntämiseen palvelu-jen tuottamisessa

• Edistetään sekä pitkäjänteistä kyläsuunnittelua että pop-up-osallistumista kylän kehittä-miseen.

• Edistetään tapahtumajärjestäjien verkostoitumista.

• Haetaan hyviä käytäntä maailmalta, esimerkiksi Smart villages -yhteistyö

Teema 2:

Kiertotaloutta kylille Kokeiluja kestävän elämäntavan edistämiseksi

Kiertotaloudella tarkoitetaan sellaista kuluttamisen tapaa, jossa olemassa olevat materiaalit ja tuotteet hyödynnetään mahdollisimman pitkälle lainaamalla, vuokraamalla, uudelleen käyttämäl-lä, korjaamalla, kunnostamalla ja kierrättämällä. Näin tuotteiden elinkaari pitenee.

5

Kun tuote saavuttaa elinkaarensa pään, sen materiaalit pyritään aina kun mahdollista yhä hyö-dyntämään, jolloin ne luovat lisäarvoa uudelleen ja uudelleen. Käytännössä jätteen määrän on tarkoitus vähentyä minimiin.

Yhteiskuntamme on siirtymässä kiertotalouteen, jossa tuo-tanto ja kulutus perustuvat omistamisen sijasta yhä enemmän palvelujen käyttämiseen. Tämä merkitsee erikoistumista ja voimavarojen hyödyntämistä kestävällä tavalla. Uudenlaisia toimintatapoja tarvitaan, jotta materiaalit ja arvo pysyvät kierrossa mahdollisimman pitkään eli hukkaa ja jätettä syntyy mahdollisimman vähän. Säästäväinen elämäntapa säästää luontoa ja ympäristöä ja luo uusia tulonhankintamahdollisuuk-sia. Kierrätyksestä voi kehittää kylille myös varainhankintaa (esimerkkinä Soinin 4H:n Muovisampo).

Erudite-hankkeessa Ruotsissa on tutkittu, paljonko ja mitä jätettä alueen kukin talous tuottaa kuukaudessa. Tämän seurauksena jätteiden määrä alueella väheni ja kierrätys lisääntyi. Tutkitaan pilottina, olisiko vastaava kartoitus tehtävissä jollain alueella/kylässä Etelä-Pohjanmaalla.

Otetaan kylän luonnonvarat hyötykäyttöön, tiedotetaan energiansäästömahdollisuuksista, edis-tetään marjastusta, sienestystä ja lähiruuan käyttöä.

Kierrättää ja tuunata voi materiaalien ja luonnonvarojen lisäksi myös ideoita!

Toimenpiteitä• Kannustetaan kyläyhteisöjä ja asukkaita kestäviin ratkaisuihin.

• Herätetään kyläläisiä miettimään kulutusta ja omia valintojaan: säästäväisyyttä ja kulutuk-sen vähentämistä, nuukuudesta ja retroilusta elämäntapaohjausta

• Järjestetään tempauksia kylillä ja hyötykäyttöasemilla. Haetaan kumppaneiksi maakunnan jäteyritykset Millespakka, Lakeuden Etappi, Ekorosk ja Botniarosk.

• Esitellään ja kehitetään hyviä käytäntöjä kierrätyksestä ja tuunauksesta, esim. Mustasaa-ren Stormossen: Liikkuva hyötykäyttöasema, tuunatut jätekeskukset, ympäristökasvatus, kierrätystempaukset ja kampanjat

• Kylien yhteiset kierrätyspisteet, vaihdanta, kirpparikierrokset ja yhteisten kylän kierrätys-tapahtumien aktivointi. Lähiruokarenkaat, hävikkiruoka, ylimääräisen sadon jakaminen (esim. puutarhamarjat, ome-nat, luumut, raparperit) tai yhteinen hyödyntäminen (piirakkatalkoot ja tuotteiden myynti-tempaukset).

• Tiedotetaan lähiruokaringeistä ja kannustetaan ihmisiä käyttämään paikallisesti tuotettua ruokaa. Etsitään uusia tapoja hyödyntää lähiruoan käyttöä. Järjestetään esim. Marttojen kanssa hävikki-iltoja, joissa annetaan vinkkejä kotitalouksien ruokahävikin vähentämiseksi. Kestohedelmäkassit ym. kertakäyttökulutuksen vähentäminen, ruuan valmistusta lähiraaka-ainesta valmisruokien sijaan, uudet tottumukset ja rutiinit Neuvontaa ja opastusta: pidetään kylätalot ja niiden varustus kunnossa – ja laaditaan käyttä-jille ”kylätalon huoltokirja” Käytetään hyväksi lähellä olevia tuottajia, valmistajia, korjaajia ja lähienergiaa. Järjestetään infotilaisuuksia esim. Thermopoliksen kanssa, kuinka arkielämässä voidaan säästää energiaa ja tehdä energiatehokkaita ratkaisuja yksilötasolla.

6

Teema 3:

Hyvinvoivat kylät Eläviä kyliä ja onnellisia ihmisiä: yksilön hyvinvoinnista kasvaa yhteisön hyvinvointi

Hyvinvointi on vastavuoroinen ilmiö yksilön ja yhteisöjen välillä. Yhteisöllinen hyvinvointi määrittyy yhteisöön kuuluvien yksilöiden elintason, elämänlaadun, tyytyväisyyden ja onnellisuuden kautta. Jos edellä mainitut asiat toteutuvat hyvin yksilötasolla, lopputuloksena on hyvinvoiva yhteisö.

Sosiaaliseen kestävyyteen kuuluu kylien huolenpito asukkaistaan ja kuntien tasolla huolehtimi-nen kylien elinvoimaisuudesta. Huolenpito tai sen puuttuminen näkyy ihmisten arjessa monin eri tavoin.

Ennaltaehkäisevä hyvinvointityö lisää yhteisöllisyyttä, parantaa terveydentilaa, vähentää sairas-tuvuutta ja ehkäisee syrjäytymistä. Matalan kynnyksen liikunta aktivoi nuoria ja edistää osaltaan nuorten ja nuorten aikuisten elämänhallintaa. Terveydellä on myös sosiaalisia vaikutuksia: ter-veet yksilöt muodostavat terveen yhteisön.

Yhdessä järjestettävät tapahtumat edistävät vapaaehtoistoimijoiden jaksamista. Tapahtumat ja kulttuurielämykset lisäävät myös osallistujien hyvinvointia. Ne kasvattavat myös kylän yhteisölli-syyttä ja vetovoimaisuutta.

Tutkimusten mukaan luonnon läheisyys ja luonnossa liikkuminen vähentävät sairastavuutta ja li-säävät onnellisuutta. Luonnon näkeminen, kokeminen ja aktiivinen luonnossa tekeminen lisäävät ihmisten hyvinvointia monella tapaa. Luonnon hyvinvointivaikutukset tulevat nopeasti ja pysyvät pitkään. Viime vuosikymmeninä yhteiskunnan muutokset ovat heikentäneet luontosuhdettam-me, erityisesti lasten ja nuorten luontosuhde on heikentynyt.

Luonto vaikuttaa myönteisesti ainakin kolmen väylän kautta: Fyysinen aktiivisyys lisääntyy, luon-to elvyttää ja auttaa palautumaan stressistä, luonnossa liikkuminen edistää sosiaalista hyvinvoin-tia ja yhteisöllisyyttä.

Viihtyisä ympäristö luo hyvinvointia. Hankkeessa kannustetaan asukkaita myös ympäristön viih-tyisyydestä huolehtimiseen ja lisäksi tiedotetaan muun muassa vieraslajien torjunnasta. Vieras-lajityön yhteydessä on havaittu, että onnistunut torjunta edellyttää pitkäjänteisyyttä, selkeitä toimitapoja sekä erityisesti eri toimijoiden laajaa yhteistyötä.

Toimenpiteitä• Sparrataan tapahtumajärjestäjiä – neuvotaan tapahtumien järjestämisessä: kohtautetaan tapahtumien järjestäjiä ja madalletaan yhteistyön kynnystä. Kierretään vaikka kyläbiilillä ja aktivoidaan yhdistyksiä ja ihmisiä mukaan tapahtumiin, vrt. Teuvabiili tai Erkki-perävaunu varusteineen.

• Tapahtumien linkittäminen, tiedotus: tiivistetään verkostoyhteistyötä, poistetaan pääl-lekkäisyyksiä. Yhteistyöryhmissä syntyy luontainen keskusteluyhteys, osallistutaan puolin ja toisin tapahtumiin.

• Kannustetaan toimijoita järjestämään ja hyödyntämään haastetapahtumia esimerkiksi Ky-

7

läGamesien merkeissä (luontohaasteet, soutukilpailut, köydenveto, mölkky tai tehtävärastit)

• Toteutetaan paikallisia ja alueellisia tempauksia ja koko perheen kampanjoita: kuntopii-rikortit, liikuntavankkurit, luonto-, liikunta- ym. teemapäivien paikallinen soveltaminen jne. Järjestetään perheliikuntapäiviä yhdessä kuntien ja järjestöjen kanssa. Lasten liikuntainnos-tusta lisätään esimerkiksi kylien perinneleikkien kautta.

• Toteutetaan kylien hyvinvointipäiviä yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa luentoineen, ohjelmineen ja testeineen – hyödynnetään kylien ja opiskelijoiden osaamista. Työkaluna esi-merkiksi Ikäinstituutin kehittämä Elämäntaidot esiin -bingolotto.

• Lähiluonnon ja paikalliskulttuurin mahdollisuuksia hyödynnetään ja edistetään esimerkiksi yhteismarkkinoinnin, tapahtumien sekä valtakunnallisiin ja kansainvälisiin teemapäiviin ja tempauksiin osallistumisen merkeissä (Avoimet kylät, Euroopan kulttuuriympäristöpäivät jne)

• Aktivoidaan ja lisätään tietoisuutta puutarhoissa ja luonnossa kasvavista vieraslajeista yh-teistyössä Elyn asiantuntijoiden, alueen kuntien ja Pohjanmaan vesi ja ympäristö ry:n kanssa.

Teema 4:

Arjen turvaa kylille Kokonaisturvallisuus on arjen pieniä tekoja ja omatoimista varautumista

Kansalaisten ja yhteisöjen kyvyllä ennaltaehkäistä onnettomuuksia sekä toiminnalla vaaratilan-teissa on ratkaiseva merkitys koko yhteiskunnan turvallisuudelle ja kriisinkestävyydelle eli resi-lienssille. Kyse on yhtä lailla arjen turvallisuudesta kuin varautumisesta laajempiin yhteiskunnan vakaviin häiriötilanteisiin ja poikkeusoloihin. Käytännön taitojen ohella luottamuksella ja turvalli-suuden tunteella on suuri merkitys kansalaisten ja yhteisöjen resilienssille.

Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö seuraa kansalaisten turvallisuuskäsitysten ja valmiuksien kehittymistä (tilannekuva). Kylille III -hanke auttaa tilannekuvan kartoitustyössä ja rakentaa yh-teistyötä kylien ja taajamien sekä niiden asukkaiden turvallisuuteen vaikuttavien tahojen välillä.

Hanke auttaa myös mittariston kehittämisessä: turvallisuuden kokemus syntyy monista tekijöis-tä. Tilannekuvan arvioinnissa tarvitaan määrällisiä mittareita, joilla seurataan vapaaehtoistoimin-nan määrää, toimijoiden osaamista ja toimintakykyä sekä laadullista arviointia tekijöistä, kuten mikä on kylätalon kyky toimia tukeutumispaikkana ja miten tilannekuvasta viestitään kuntaan.

Kyläläisiä valmennetaan varautumiseen omalla kylällään esimerkiksi sähkö- tai vesikatkosten va-ralta sekä tiedotetaan kotivarasta ja muista arjen turvallisuuteen liittyvistä tekijöistä. Tavoittee-na on, että mahdollisimman moni asukas voisi riittävillä valmiuksilla kokea itsensä turvallisuustoi-mijaksi motolla “Mua ei tartte auttaa, mä autan muita”.

Kylätalojen käyttöä kehitetään kriisien varalta sekä kokoontumispaikkoina että varustetasoltaan.

Tehdään yhteistyötä paikallisen pelastustoimen ja muiden kunnan sekä seurakuntien toimijoiden kanssa. Tehdään yhteistyötä Vapaaehtoisen pelastuspalvelun paikallistoimikuntien kanssa.

Kootaan tietoa eri puolilla Suomea toteutettavien kyläturvallisuushankkeiden hyvistä käytän-nöistä. (valtakunnallinen kyläturvallisuustoimijoiden tiimi).

8

Toimenpiteitä• Kartoitetaan toimijoita: mitkä kaikki yhdistykset ja muut tahot toimivat kylien turvallisuu-den hyväksi ja millä tavoin ne lisäävät kylissä asuvien ihmisten turvallisuuden kokemusta – ti-lannekuva. Kehitetään turvallisuuteen liittyviä indikaattoreita. Kannustetaan kyliä laatimaan turvallisuussuunnitelmia, päivittämään niitä vuosittain ja liittämään ne kylien yhdistysten toimintasuunnitelmiin.

• Järjestetään infotilaisuuksia, jotka suunnataan erityisesti kylä- ja muiden yhdistysten aktii-veille. Kiinnitetään huomiota myös kokoontumistiloihin ja niiden varustukseen. Tilaisuuksissa puheenvuoroja myös Vapepan, pelastustoimen ja kunnan edustajilta. Samalla kartoitetaan / rekrytoidaan henkilöitä vapaaehtoisen johtamistaidon koulutukseen, joka luo systemaattista kykyä johtamiseen ja organisointiin yhteisön resilienssin tukemiseksi. Koulutus sisältää har-joittelua (jatkoa Turvallisuus kuntoon kylillä -koulutuspäiviin).

• Järjestetään Meidän turvallinen kylä- ja 72H-koulutuksia ja kouluttajakoulutuksia.

• Järjestään turvallisuutta ja omatoimista varautumista lisääviä tilaisuuksia ja tempauksia, joissa kohderyhminä ovat ikäihmisten lisäksi mm. lapsiperheet, nuoret ja aikuinen aktiivivä-estö (Turvallisesti kotona, kyläturvallisuuspäivät ja -illat, turvallisuuskävelyt ym.)

• Osallistutaan SPEK:n kampanjoihin ja valtakunnallisiin teemapäiviin. Tehdään hankeyhteis-työtä sekä hyödynnetään valmiita materiaaleja ja konsepteja: päivä paloasemalla, nou hätä, osallistava turvallisuus erityisryhmille -hanke (OTE), puuhakirja, kodin turvallisuuslista.

Hankkeen toimialue, toteutustapa sekä riskit toteutuksessa: Hankkeen toimialue on koko Etelä-Pohjanmaa ja hanketta toteuttavat Etelä-Pohjanmaan neljä Leader-ryhmää: Aisapari ry, Kuudestaan ry, Lii-veri ry ja Suupohjan kehittämisyhdistys ry. Jokai-nen ryhmä palkkaa hankevetäjän toteuttamaan hankkeen toimenpiteitä, myös muiden työnteki-jöiden erityisosaamista hyödynnetään toteutet-tavissa toimenpiteissä.

Hankkeelle voidaan myös tarvittaessa palkata kesä-/kausityöntekijöitä toteuttamaan erillisiä kokonaisuuksia. Hankevetäjät tekevät tiivistä yhteistyötä keskenään, jotta hankkeen toimen-piteet saadaan toteutettua mahdollisimman hyvin ja kustannustehokkaasti.

Hankkeessa on neljä pääteemaa ja jokainen ryhmä kantaa päävastuun yhdestä teemasta. Jokainen hankevetäjä kerää ensin omasta vas-tuuteemastaan kaikki tarvittavat pohjatiedot, toteuttaa teeman toimenpiteet ensin omalla

7

Jalasjärvi

Peräseinäjoki

Nurmo

Jurva

Ylihärmä

Kortesjärvi

Lehtimäki

AISAPARI

Ylistaro

Alahärmä

ISOJOKI

KAUHAJOKI

KURIKKAALAVUS

ÄHTÄRI

KARIJOKI

Töysä

KUORTANE

ALAJÄRVI

VIMPELI

EVIJÄRVI

KAUHAVA

LAPUA

ILMAJOKI SEINÄJOKI

LAPPAJÄRVI

SOINI

TEUVA

9

alueellaan ja dokumentoi onnistumiset ja epäonnistumiset. Tämän jälkeen teeman toimenpiteet ja toteutustavat muokataan kunkin ryhmän alueelle sopivaksi ja kunkin ryhmän hankevetäjä to-teuttaa omalla alueellaan muiden ryhmien vastuuteemat.

Toimintatapa säästää jokaisen hankevetäjän aikaa ja mahdollistaa laajojen toimenpidekokonai-suuksien toteuttamisen koko maakunnan alueella kustannustehokkaasti.

Hankkeessa käytetään ulkopuolista asiantuntijaosaamista ostopalveluna tarvittavilta osin.

Hankkeen toimesta toteutetaan opintomatkoja ja niille voivat osallistua koko hankealueen toimijat.

Opintomatkat tehdään kohteisiin, joissa saadaan uutta tietoa teemoihin liittyvistä aiheista. Opintomatkoilta haetaan tietoa hyvin toimivista malleista ja käytännöistä, joita voidaan jatkossa hyödyntää Etelä-Pohjanmaalla. Hankkeen toimesta osallistutaan erilaisiin messu- ja markkinoin-titapahtumiin, jotka liittyvät hankkeen toimenpiteisiin. Hankkeessa tehdään myös kansainvälistä yhteistyötä mahdollisuuksien mukaan.

Yleisellä tasolla alueen yhdistykset tarvitsevat tietoa ja sparrausta perustoimintaansa, koska yh-distystoimijat vaihtuvat ja kaikki tekevät yhdistystoimintaa vapaa-ajallaan, eikä heillä ole resurs-seja ottaa selvää maakunnallisista ja valtakunnallista kyläkampanjoista yms. Hanke tekee yhteis-työtä seudullisten, maakunnallisten ja valtakunnallisten eri toimijatahojen kanssa edistääkseen hankkeen toimenpiteiden toteutumista parhaalla mahdollisella tavalla mm. Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus, Etelä-Pohjanmaan Liitto, Suomen Kylät ry, Kotiseutuliitto, EPK, SPEK, Maa- ja kotita-lousnaiset, 4H, MLL ja muut teemojen toimijat.

Hankkeen toimenpiteet sisältävät valmennusta, verkottamista ja viestintää. Viestintää tehdään monipuolisesti hyödyntäen kaikkia käytössä olevia kanavia. Hankkeella kannustetaan yhdistyksiä hakemaan investointirahoitusta eri teemoissa nousseisiin tarpeisiin.

Hankkeen teemojen toteutuksen tueksi voidaan tarvittaessa perustaa projektiryhmiä, joiden avulla edistetään kunkin teeman toimenpiteiden toteutusta parhaalla mahdollisella tavalla.

Teemat ja vastuut:

Osaava ja osallistava kylä / Aisapari ry

Kiertotaloutta kylille / Kuudestaan ry

Hyvinvoivat kylät / Suupohjan kehittämisyhdistys ry

Arjen turvaa kylille / Liiveri ry

Riskit Riskinä hankkeen menestyksekkäälle toteutumiselle on hankkeen asukaslähtöinen toimintamalli ja se, ettei heitä saada sitoutettua riittävästi tehtäviin toimenpiteisiin ja uusiin kokeiluihin. Hank-keen teemat ovat lähtöisin alueen toimijoilta, mutta hanketyöntekijöiden haasteena on saada asukkaat innostumaan teemojen toimenpiteistä. Kaikilla kylillä ei välttämättä tunnisteta samoja tarpeita ja ne voivat olla eri tilanteessa, jolloin toimenpiteiden toteuttaminen voi vaatia arvioitua enemmän työpanoksia.

10

Yhteys Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmaan sekä alueelliseen ohjelmaan tai paikalliseen strategiaan. Miten aiemmat hankkeet on huomioitu?

Hanke toteuttaa Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmaa 7.4. Maaseudun palvelut ja kylien kehittäminen. Maaseutuohjelmassa kannustetaan eri toimenpiteiden kautta toimijoita etsimään innovatiivisia ja uudentyyppisiä ratkaisuja maaseudun haasteisiin sekä tehostamaan ja muuttamaan toimintatapojaan. Tämä hanke vastaa edellämainittuihin haasteisiin. Hanke toteut-taa Etelä-Pohjanmaan alueellisen maaseudun kehittämissuunnitelman 2014-2020 kohtaa Alu-eellisen vetovoiman kasvattaminen ja edistää maaseudun palveluiden kehittämistä ja turvallista asumista maaseudulla. Hanke myös aktivoi ja sitouttaa kyläläisiä kehittämistoimintaan ja lisää kyläläisten yhteistyötä. Hankkeella etsitään uusia keinoja kylien asukkaiden digitaalisuuden osaa-misen lisäämiseen, digitaalisuuden yleiseen hyödyntämiseen työkaluna palvelujen tuottamisessa sekä tilojen käytön monipuolistamiseen.

Hankesuunnitelman toimenpiteet perustuvat aiemmissa KYLILLE-hankkeissa saatuihin palauttei-siin ja toiveisiin. Hankkeessa tullaan hyödyntämään aiemmissa Kylille-hankkeissa luotuja kylätes-tin hahmoja, tuotekortteja sekä yhteistä www.kylille.net -verkkosivua monipuolisesti.

Toiminta-alue, kohderyhmä, hyödynsaajat sekä aikatauluHankkeen toiminta-alueena on koko Etelä-Pohjanmaa, kohderyhmänä ja hyödynsaajina maaseu-dun asukkaat, yhteisöt ja loma-asukkaat sekä alueella vierailevat. Hankkeen toimenpiteet aloite-taan 1.1.2020 ja hanke päättyy 31.12.2022.

2021

indikaattorit

ohjausryhmä, raportti

Kansainvälinennaistenpäivä 8.3.

Opintomatka

Energiansäästöviikko

Vanhusten viikko

Älä osta mitään -päivä

Paloturvallisuusviikko

ohjausryhmä, raportti

Nollapäästö-päivä

Euroopankulttuuriympäristöpäivät

Osta tilalta -päivä

Suomen luonnon päivä 31.8.Nuku yö ulkona

112-päivä

Avoimet kylät

Kylätoiminnan neuvottelupäivät

Pyöräile töihin -päivä

Earth Hour 30.3. (WWF)

Kylätoiminnan neuvottelupäivätVuodenkierrotKansainvälinen vapaaehtois-

toiminnan päivä 5.12.

Nuukuusviikko

Lasten lintuviikko (BirdLife Suomi)

Maailman ympäristöpäivä 5.6.

Kylille III

2020

HELMIKUU

MAA

LISKUU

HU

HTIKU

U TOUKOKUU

KESÄKUU HEINÄKUU

ELOKUU

SYYS

KUU

LOKA

KUU

MARRASKUUJOULUKUU

2022

TAMMIKUU vertailut teematyö palautteen kerääm

inen t ulosten arviointi uudet kokeilut toimintojen syventäminen kyselyt analyysit vaikutta

vuuden ar

vioint

i t

uote

kort

it t

oim

inam

allit

ti

edot

us t

ulos

ten l

evittä

minen loppuraportti tu

levaisuus...

kokeilut yhdistyshautomot teem

ojen perustyö kyläillat kahvilat työpajat hubit

tilai

suud

et

kam

panj

at

tem

pauk

set

tiedotus v

ertaistuki

alkutoimet perustyö suunnittelu yheistyöverk

osto

tar

peet

/toiv

eet

tie

dottaminen

11

Miten hankkeen toteutumista arvioidaan? Miten hankkeessa syntyvää toimintaa jatketaan hankkeen päättymisen jälkeen?Hankkeen toteutumista seurataan Leader-ryhmittäin ja teemoittain mittaamalla asetettujen määrällisten tavoitteiden toteutumista. Raportoinnissa hankkeen etenemistä seurataan vaikutta-vuuspolku-työkalun avulla. Vaikuttavuuspuuhun kirjattuihin tavoitteisiin laaditaan mittaristo.

TiedottaminenHankkeesta tiedotetaan monipuolisia viestintämenetelmiä käyttäen. Pääasialliset viestintämen-etelmät ovat sosiaalinen media, tiedotteet, julkaisut, nettisivut, paikallis- ja maakuntalehdet jne. Jokainen Leader-ryhmä käyttää omia jo käytössä olevia tiedotuskanaviaan, mutta myös hankkeen yhteistä tiedotusta tehdään monipuolisesti yhteistä muun muassa www.kylille.net ja Uhoo-verk-kosivua (Paree maaseutu) hyödyntäen.

Osaava ja osallistava kylä

Kiertotaloutta kylille

Hyvinvoivat kylät

Arjen turvaa kylille

Digitaalinen osaami-nen helpottaa asioin-tia ja palvelut tulevat käden ulottuville.

Hävikki vähenee, kierrätys ja kunnossa-pito edistävät kestä-vää kehitystä.

Kulttuuri- ja luonto-elämykset lisäävät kyläläisten ja kävijöi-den hyvinvointia.

Opitaan toimimaan vaaratilanteissa: ko-konaisturvallisuus kasvaa.

Erilaiset toimintaym-päristöt, monipaikkai-suus ja paikkariippu-mattomuus lisäävät kylän elinvoimaa.

Kyläyhteisöt ja asukkaat tekevät kulutuksessaan kestäviä ratkaisuja.

Hyvinvointityö lisää yhteisöllisyyttä ja parantaa vapaaehtois-toimijoiden jaksamista.

Tunnistetaan turval-lisuuden kokemiseen vaikuttavat asiat ja turvallisuutta vahvis-tavat toimijat.

Sosiaalinen piiri laajenee ja elämästä tulee mielekkäämpää, yksinäisyys vähenee.

Kylät kansainvälis-tyvät Smart Villages -yhteistyön ja hanke-toiminnan kautta.

Lähiruoka, -energia ja muut paikalliset resurssit tulevat hyö-tykäyttöön

Kiertotalous synnyt-tää uusia toiminta-muotoja ja uudistaa vanhoja ideoita.

Luonnon läheisyys ja luonnossa liikkuminen vähentävät sairasta-vuutta ja lisäävät on-nellisuutta.

Sosiaalinenkestävyys: kylien huolenpito asukkaistaan ja kunti-en huolehtiminen kyli-en elinvoimaisuudesta.

Kylätalojen käyttö paranee varautumi-sessa sekä kokoon-tumispaikkoina että varustetasoltaan.

Yhteiskunnan resi-lienssi – kriisinkestä-vyys paranee,mittaristo kehittyy.

12

KYLILLE III -hankkeen seurantatiedot

toimenpide/ryhmä Aisapari Kuudestaan Liiveri Suupohja yhteensä

Kyselytteemoittaiset kyselyt (lähtötilanne ja vaikuttavuusseuranta) 12 8 8 10 38

Varautumissuunnitelmat/päivitykset 10 10 10 10 40

Järjestettävät tilaisuudet kplOsaava ja osallistava kylä 24 16 20 20 80Kiertotaloutta kylille 24 16 20 20 80Hyvinvoivat kylät 28 28 30 30 116Arjen turvaa kylille 12 8 12 10 42Tilaisuudet yhteensä /kpl 88 68 82 80 318

Tilaisuuksiin osallistuvien määrä / kplOsaava ja osallistava kylä 240 160 200 200 800Kiertotaloutta kylille 240 160 200 200 800Hyvinvoivat kylät 280 280 300 300 1160Arjen turvaa kylille 120 80 120 100 420Osallistuvien määrä yhteensä hlö kpl 880 680 820 800 3180

Yhteiset toimenpiteetopintomatkat 3 kpl osallistujamäärä 150 hlöä vaikuttavuus 150Valtakunnallisten teemapäivien (esim. Avoimet kylät ja kulttuuriympäristöpv:t) paikallinen toteuttaminen 50 tapahtumaa, n 2500 hlöä vaikuttavuus 2 500

Kaikkiin tilaisuuksiin osallistuvien henkilöiden määrä yhteensä 5 830

Lisäksi messut ja muut yleisötapahtumat, joiden määrää on vaikea arvioida etukäteen.

Hankkeen määrälliset tavoitteet

3306Dind

Parantuneista palveluista hyötyvän maaseutuväestön määrä

110 000 henkilöä

Perustelu, miten hyötyvän maaseutuväestön määrä on laskettu:

Maakunnan väkiluvusta vähennetty Seinäjoen keskusta-alue ja siitä arvioi-tu, että noin 65 % hyötyy parantuneista palveluista.

13

Hankkeen kustannusarvio ja rahoitus

Yhteensäkuukausia 36

Kustannukset yhteensä 970 000

Rahoitus

EU 42 % 407 400Valtio 58 % 562 600Tulot 0Rahoitus yhteensä 970 000

Ryhmäkohtaiset budjetitAisapari ry 262 000 €

Kuudestaan ry 236 000 €

Liiveri ry 236 000 €

Leader Suupohja 236 000 €

970 000 €

Ohjausryhmän jäsenet

Yhteiset eri tahojen edustajat: Esa Isosaari, EP:n ELY, Kirsi Pajula EP litto Heikki Korkealaakso, EPK, varalla Eija Mäntymäki Aisapari ry Martti Vaurio, varalla Sari Kujala Päivi Haapaniemi, varalla Jarmo Ojajärvi Mervi Niemi-Huhdanpää, varalla Eeva Arpala Kuudestaan ry Lasse Anttila, varalla Päivi Rintala Paula Erkkilä, varalla Päivi Rintala Liiveri ry Reijo Hämäläinen, varalla Mervi Mäenpää Sinikka Koivumäki, varalla Telle Lemetyinen Suupohjan kehittämisyhdistys ry Aki Ollikkala, varalla Veli-Pekka Haapala Hanna-Leena Pihlajaniemi, varalla Mirka Mäki-Kala