Sirkka Heinonen 12.2.2016 ”Tulevaisuuden energiaratkaisut”

Tulevaisuuden energiaratkaisut

Prof. Sirkka HeinonenTulevaisuuden tutkimuskeskus, Turun yliopisto

Valtioneuvoston kanslian ennakointiaiheinen verkkoluentosarja

11.2.2016

Kuusi verkkoluentoa tulevaisuudesta

• Hybridimenetelmät ennakoinnissa; professori Petri Tapio

• Maailma perintönä - kestävä kehitys. Kulttuurinen tulevaisuusnäkökulma; FT Katriina Siivonen

• Tulevaisuuden energiaratkaisut; professori Sirkka Heinonen

• Maaseudun tulevaisuus Suomessa; projektipäällikkö Riikka Saarimaa

• Organisaatioiden resilienssin vahvistaminen; professori Markku Wilenius

• Simulaatiot ja pelit tulevaisuuden oppimisessa ja urasuunnittelussa; koulutuspäällikkö Leena Jokinen

Luentosarjan tarkoitus

• ”Viimeisiä virtauksia”

• Asiantuntijayleisölle välähdyksiä tulevaisuudesta

– Tutkimustuloksia

– Menetelmäkehitystä

• Ei peruskurssi

• Ei tenttiä

Oma taustani

Professori, Tulevaisuuden tutkimuskeskus,

Turun yliopisto, 2007–

FT, Helsingin yliopisto, 1999

Johtava tutkija, VTT, 1979–2007

technology foresight,

future of cities,

sustainable knowledge society,

social media, innovation

Tulevaisuuden tutkimuksen seuran pj (FSFS),

2012–2016

Millennium-hankkeen Helsinki-Noodin pj, 2001–

Rooman klubin jäsen, 2005–

Guest Professor at USTC (University of Science and Technology of

China), 2013

Turun yliopiston tuottamaa ja/tai koordinoimaa tulevaisuuskoulutusta kotimaassa

Luennon rakenne

1. Tulevaisuus on muutos2. Energia, ihmiskunnan haaste nro 1,

osana systeemistä tarkastelua3. Energia-ala murroksessa4. Neo-Carbon Energy -projekti ja

transformatiiviset skenaariot 2050

1. Tulevaisuus on muutos

TULEVAISUUS = MUUTOSNOPEA MUUTOS KOROSTAA

ENNAKOINNIN STRATEGISTA MERKITYSTÄ

Muutos on paitsi nopeaa, myös jatkuvaa ja yhä vaikeammin

ennakoitavissa kompleksisessa maailmassamme

Elämme globalisaation, urbanisaation, digitalisaation,

ilmastomuutoksen, kansainvaellusten ja resurssipulan aikaa

Nämä muutostekijät vaikuttavat merkittävästi sekä valtioihin

että ihmisten elämiin© Sirkka Heinonen

Muutos >

murros, siirtymä,

transformaatio

Muutoksen ennakoiminen >

Mahdollista, todennäköistä, toivottavaa

2. Energia, ihmiskunnan haaste nro 1,

osana systeemistä tarkastelua

Eräs ihmiskunnan selviytymisen kannalta kriittisimmistä systeemeistä kytkeytyy

luonnonvaroihin ja energiaan.

tulevaisuustietoisuus >>>> energiatietoisuus

ENERGIA SUURI SÄHKÖISTYMINEN

• ”Electricity” juontaa kreikan kielen sanasta ελεκτρον, elektron = meripihka (meripihkan hankaamisesta syntyvä sähkö)

• Ihmisille energia ja sähkö ovat yhtä itsestään selviä kuin tuli oli aikanaan

• Kuinka sähköinen tai energinen tulevaisuutemme on? Tämä liittyy ydinkysymykseen: kuinka ihmiskunta voi tuotannollaan, kulutuksellaan ja elämäntyyleillään olla osa luontoa ilman energian energian ja luonnonresurssien tuhlaamista?

Tulevaisuuden luonnonvarojen ja energian käyttöön

vaikuttavat sosiokulttuuriset aspektit, kuten

elämäntyylien ja arvojärjestelmien muutokset.

Näiden tutkimus on yhtä tärkeää kuin teknologisten,

taloudellisten ja geopoliittisten tekijöiden..

MI

“The 21st

Century will be the century of complexity”

Steven Hawking

”FuturesResearch is business of complexity, unpredict-ability, uncertainty, surprise”

MILLENNIUM PROJECT

ROOMAN

KLUBI

Rooman Klubin Limits to Growth -raportti (1972) viitoitti tietä ihmiskunnan ekosfäärin häirinnän syvemmälle

ja systeemiselle ymmärrykselle.

Energia-ala murroksessa

• Öljyn hinta ennätysalhaalla:

BRENT -raakaöljy alle $28 (19.1.2016)

• Ympäristötietoisuus huipussaan: Pariisin COP21 globaali ilmastosopimus

• Uusiutuvan energian vallankumous: Kuluttajista ”prosumereita” Antti Arasto/VTT 2016

Energian kysyntä ja energia-avaruus

3. Energia-ala murroksessa

ENERGIAMURROS

• Paineet siirtyä post-carbonmaailmaan

• Kolmas ja neljäs vallankumous

• Uusiutuvat energiamuodot

• Hajautuminen

• Prosumerismi

• Uudet varastointiteknologiat

• Geopoliittiset riskit

• Enernet

TEOLLINEN VALLANKUMOUS• Vaatii Rifkinin mukaan kaksi samanaikaista

lomittuvaa kehitystä: 1) uuden energiatuotannon mallin ja 2) uudenlaisia kommunikaatioteknologioita

• Kolmannen teollisen vallankumouksen tietä viitoittavat uusiutuvat energiamuodot sekä internet ja digitaaliset tuotantovälineet kuten 3D-printtaus

• Neljäs teollinen vallankumous tarkoittaa fyysisten, digitaalisten ja biologisten maailmojen yhdistymistä

Rifkin 2011, Raeste 2016

MURROS ON MAHDOLLISUUS

Ilmastonmuutos

+ uusiutuvan energian maailma

= mahdollisuuksia uuteen talouskasvuun ja hyvinvointiin

Ilmastonmuutos luo mahdollisuuksia uusiutuvalle energialle ja uudenlaiselle

energiatehokkuudelle.

Energiamurros ei ole pelkästään teknistaloudellinen,vaan se kytkeytyy myös esimerkiksi terveyteen

Energia-ajurit

• Energiaturvallisuus (tarjonta)

• Kansainväliset suhteet

• Kaupan tasapaino (Balance of trade)

• Paikallistalous

• Ympäristönäkökohdat

Antti Arasto/VTT 2016

Euroopassa energian loppukäyttöä hallitsee lämpö

Antti Arasto/VTT 2016

Energialähteet Suomessa

1) Hiili: sisältää kivihiilen, koksin sekä masuuni- ja koksikaasun. Maakaasun kulutus ei sisällä raaka-ainekäyttöä.2) Sähköntuotannon yhteismitallistaminen polttoaineiden kanssa: Ydinvoima: 10,91 TJ/GWh (kokonaishyötysuhde 33 %)3) Sähköntuotannon yhteismitallistaminen polttoaineiden kanssa: Vesi- ja tuulivoima sekä sähkön nettotuonti: 3,6 TJ/GWh (100 %)4) *ennakollinen

Kuluttaja-tuottaja -kahtiajaon sijaan jatkuvasti muuttuvat roolit

Antti Arasto/VTT 2016

VIISAS LOPPUKÄYTTÖJA AKTIIVINEN PROSUMERISMI

Esimerkki: kestävä asuinalue• Muutos merkitsee systeemitason muutosta ja optimointia

• Yhdistelmä olemassa olevia teknologioita, joita voidaan käyttää tietyssä paikallisessa kontekstissa vastaamaan energian kysyntään

Antti Arasto/VTT 2016

• Saksan energiewende (käsite vuodelta 1980, politiikka edennyt erityisesti 2011 jälkeen):

• Uusiutuvien osuus energiantuotannosta vähintään:

– 35 % vuoteen 2025,

– 55 % vuoteen 2035,

– 80 % 2050 mennessä.

Lisää esimerkkejä

Kuva: https://1000carrots.files.wordpress.com/2012/01/no_oil.jpeg

Aurinkopaneelien tuotanto maailmassa

Source: Earth Policy institute (EPI)

• Energiankulutusta vähennetään 10 % 2020 mennessä ja 25 % 2050 mennessä (verrattuna 2008 tasoon). Tässä yhtenä välineenä Industry 4.0.

• Energian “demokratisointi” eli tuotannon hajauttaminen.

Lisää esimerkkejä

• Ruotsista hiilineutraali 2050 mennessä (2016) http://www.worldwatch.org/node/6039

• Kööpenhaminasta hiilineutraali 2025 mennessä (2013) http://www.theguardian.com/environment/2013/apr/12/copenhagen-push-carbon-neutral-2025

• Tanskasta hiilineutraali 2050 mennessä (2010) http://blogs.ei.columbia.edu/2010/10/18/denmarks-new-mark-fossil-free-by-2050/

• Norjan öljyrahasto ilmoittanut lopettavansa hiileen sijoittamisen (2015) http://www.hs.fi/talous/a1393559815336

Lisää esimerkkejä

Kuva: By Bodoklecksel (own foto) [GFDL (http://www.gnu.org/copyleft/fdl.html) or CC-BY-SA-3.0 (http://creativecommons.org/licenses/by-sa/3.0/)], via Wikimedia Commons

• Nordea ei sijoita hiili-intensiivisiin aloihin ja pyrkii hiilineutraaliksi (2015) http://www.maaseuduntulevaisuus.fi/ymp%C3%A4rist%C3%B6/hs-nordea-ei-ota-asiakkaaksi-yrityst%C3%A4-jonka-liiketoiminta-perustuu-hiileen-1.133080

• Uudessa strategiassaan Fortum panostaa aurinkoon, tuuleen ja digitaalisiin energiapalveluihin, kuten sähköautojen latausverkkoon (2016) http://www.talouselama.fi/sijoittaminen/fortumin-sotakassa-pursuaa-yli-ayraiden-6061512

Lisää esimerkkejä

Kuva: By Antalexion (Own work) [CC BY-SA 4.0 (http://creativecommons.org/licenses/by-sa/4.0)], via Wikimedia

Commons

The “Enernet”: clean energy for all

• Robert Metcalf, former MIT professor and inventor of Ethernet, popularized the idea of an Energy Internet or “Enernet”.

• This Enernet or Energy Network will allow us to connect the whole world and to increase, not reduce, our energy consumption.

• With the Enernet, energy and power will become abundant and basically free, just like information and bandwidth are today thanks to the Internet.

©Tony Seba 2014

Maailman talousfoorumi Davosissa

• WEF:n puheenjohtaja Klaus Schwab nosti pääteemaksi neljännen teollisen vallankumouden, joka vaikuttaa poliittisiin, taloudellisiin ja sosiaalisiin järjestelmiin

• Hiipuvaa talouskasvua seuraa tietoverkoittunut, uusia energiamuotoja, robotisaatiota ja nanotekniikkaa hyödyntävä öljyvapaa uusi aika

• Singulariteetti: keinoäly kehittyy ihmisälyä paremmaksi ja kiihdyttää teknologisen kehityksen ja sosiaaliset muutokset ennakoimattomiksi

Raeste 2016

4. Neo-Carbon Energy -projekti ja

transformatiivisetskenaariot 2050

NEO-CARBON ENERGYTekes-projekti (2014-2019)

VTT LUT FFRC/UTU

• Teknologian tutkimuskeskus VTT Oy ja Lappeenrannan teknillinen yliopisto (LUT) kehittävät uutta, uudistuviin energiamuotoihin perustuvaa tuotannon ja varastoinnin järjestelmää.

• Tulevaisuuden tutkimuskeskus (FFRC) vastaa muuttuvaan maailmaan ja energianäkymiin liittyvien tulevaisuuksien luotaavasta ennakoinnista innovatiivisia ennakoinnin menetelmiä ja prosesseja, kuten tulevaisuusklinikkaa hyödyntäen.

• Esimerkkitapauksina tutkimuksessa on Kiina, sekä Afrikan ja Latinalaisen Amerikan maita.

2050: nollapäästöinen

energiasysteemi otettava

käyttöön, mikäli globaali

lämpötilan nousu rajoitetaan

+2°C.

2030: ainoastaan

päästövapaita teknologioita

voidaan ottaa käyttöön.

2015: auringosta ja tuulesta

kustannustehokkaimmat

energiamuodot suuressa

osassa maailmaa.

MIKSI?

/ A COMPLETELY

NEW RENEWABLE

ENERGY SYSTEM

WHERE ENERGY IS

EMISSION-FREE,

COST-EFFECTIVE

AND INDEPENDENT.

Neo-Carbon Energy Project studiesa) a 100 % renewable energy

system of solar, wind and storage, and

b) the social societal implication of the new energy system

Christian Breyer

• Neo-Carbon Energy on pääasiallisesti aurinko- ja

tuulienergiaan perustuva systeemi.

• Uusiutuvaa energiaa varastoidaan synteettiseen

maakaasuun ja muihin hiilivetyihin.

• Hiilidioksidi otetaan talteen ilmasta/tuotannosta, ja

voidaan muuntaa ja varastoida synteettiseen maakaasuun

tai minkä tahansa öljyä korvaavan hiilivedyn muotoon

(elektrolyysin avulla).

POWER to gas, liquids, chemicals.. PtG -> PtX

NEO-CARBON ENERGY

Transformatiiviset skenaariot

Neo-Carbon Energy -hankkeessa

(kaikki skenaariot perustuvat uusiutuviin energiamuotoihin!)

Jim Dator: Neljä geneeristä tulevaisuudenkuvaa

1. Continued Growth

2. Collapse

3. Disciplined Society

4. Transformational Society

Neo-Growth -> What kind of growth we want?

Neo-Carbon -> How carbon emissions can be reducesdand used as a resource?

Third Industrial Revolution

Prosumerism

Peer-to-peer society

• Holistinen, monialainen ja

kokonaisyhteiskunnallinen

näkökulma energiajärjestelmään.

• Fokus energiajärjestelmän

vauhdittamissa sosiaalisissa

disruptioissa ja transformaatioissa.

• Tavoite: kuvata neo-carbon

-energiajärjestelmän mahdollisia

sosioekonomisia tulevaisuuksia.

•

TRANSFORMATIIVISET SKENAARIOT 2050

• Pääajatus: uusiutuva

energiajärjestelmä on nykyiseen

verrattuna hajautettu ja tukee

vertaisyhteiskuntaa (peer-to-peer).

• Yksilöt ja yhteisöt voivat tuottaa

energiansa itse, mikä antaa niille

uutta valtaa.

• Mahdollistaa 3. teollisen

vallankumouksen, jossa tuotanto

siirtyy ruohonjuuritasolle.

TRANSFORMATIIVISET SKENAARIOT 2050

RADICAL STARTUPS

Talous rakentuu “radikaaleista” arvoistaan tunnetuille startup -yrityksille. Yritykset ovat ekologisen elämäntavan edelläkävijöitä.

Peer-to-peer –verkostot rakentuvat startupien ympärille.

NEW CONSCIOUSNESS

Ympäristökatastrofin uhka ja ubiikki informaatio- ja kommunikaatioteknologia ovat johtaneet uuteen tietoisuuteen ja maailmankuvaan.

Ihmiset eivät ajattele itseään irrallisina yksilöinä, vaan erottamattomasti kytkeytyneinä toisiin ihmisiin ja luontoon.

VALUE-DRIVEN TECHEMOTHS

Techemothit, globaalit teknologiajätit ovat omaksuneet peer-to-peer -toimintamallit organisaatiorakenteekseen.

Techemothit tarjoavat ympäristöratkaisuja ja kehittävät cutting edge -energiateknologioita.

GREEN DIY ENGINEERS

Maapallon ekosysteemit ovat romahtaneet.

Insinööriorientoituneet kansalaiset ovat järjestyneet paikallisyhteisöiksi selviytyäkseen.

Peer-to-peer

Ekologinen

tietoisuus

Yritysvetoinen

(“Keskittynyt” peer-to-peer)

Uusyhteisöllinen

(Hajautunut peer-to-peer)

Syvä-

ekologia

Pragmaat-

tinen

ekologia

TRANSFORMATIIVISET NEO-CARBON ENERGY -SKENAARIOT 2050

NELJÄ SKENAARIOTA +

VAIKUTUKSET ENERGIAAN

© Sirkka Heinonen

RADICAL

STARTUPS

VALUE-DRIVEN TECHEMOTHS

GREEN DIY ENGINEERS

NEW CONSCIOUSNESS

RADICAL STARTUPS

• Talous rakentuu “radikaaleista” arvoistaan tunnetuille startup-yrityksille.

• Ympäristöongelmat ratkaistaan markkinavetoisesti. Yritykset ovat ekologisen elämäntavan edelläkävijöitä.

• Peer-to-peer –verkostot rakentuvat startupien ympärille.

RADICAL STARTUPS

Syvä ekologia

+

Yritysvetoinenpeer-to-peer

• Startupit edustavat uutta

työkulttuuria, jossa itseilmaisu

ja –toteutus tapahtuvat usein

työn kautta.

• Startupit auttavat eri tavoin

tekemään yhteiskunnasta

ekologisemman.

RADICAL STARTUPS/ TRENDIT

• Useat yritykset korostavat yhteistyötä

kilpailun sijaan. Syntyy bisneseko-

systeemejä, joissa yritykset vaihtavat

avoimesti tietoja keskenään.

• Avoin lähdekoodi leviää ohjelmistoalan

ulkopuolelle – esim. Tesla avannut

sähköautojensa piirustukset.

• Yhä useampi työskentelee freelancerina.

Tämä voi vahvistua työkulttuuriksi, jossa

“omaa” ja työidentiteettiä on usein

mahdoton erottaa toisistaan.

• Usein startupit korostavat muita kuin

taloudellisia arvoja, etiikka tärkeää.

RADICAL STARTUPS/ HEIKOT SIGNAALIT

VALUE-DRIVEN TECHEMOTHS

•Techemothit, globaalit teknologiajätit ovat omaksuneet peer-to-peer -toimintamallit organisaatiorakenteekseen.

•Techemothit tarjoavat ympäristöratkaisuja ja kehittävät cutting edge-energiateknologioita.

•Ympäristöongelmien ratkaisu on markkinavetoista.

VALUE-DRIVEN TECHEMOTHS

Pragmaattinenekologia

+

Yritysvetoinenpeer-to-peer

• Monet teknologiajätit kehittävät

pääkonttoreistaan kampuksia, jotka

tarjoavat peruspalveluita vapaa-ajasta

koulutukseen ja terveydenhoitoon.

• Teknologiajätit ostavat startupeja, mikä

edelleen vahvistaa niiden taloudellista ja

yhteiskunnallista valtaa – ja samalla edistää

startup-kulttuuria niiden sisällä.

• Isojen yritysten hierarkkinen valta

vähenee. Esimerkkinä tästä on googlen 20%

periaate: työntekijät saavat käyttää

viidesosan työajastaan omiin projekteihinsa.

VALUE-DRIVEN TECHEMOTHS/ TRENDIT

• Elon Musk perusti SpaceX-yrityksensä työntekijöiden lapsille oman koulun.

• Samsungilla on oma “kaupunki”, SamsungVillage. “Kaupungissa” on oma

sairaala, joka tarjoaa palveluita myös työntekijöiden puolisoille.

• Googlen uuden, suunnitteilla olevan päämajan tarkoituksena on luoda

omavarainen työyhteisö.

• Teknologiajätit investoivat kunnianhimoisiin tiedeprojekteihin, kuten

uusiutuvaan energiaan ja elinajan pidentämiseen.

• Tuloerot kasvavat. Tämä voi olla signaali tulevaisuudesta, jossa isojen

yritysten työntekijöillä menee hyvin, muut joutuvat pärjäämään omillaan.

• Tällaisessa yhteiskunnassa omaperäisimmät innovaatiot voivat nousta

yhteiskunnan reuna-alueilta.

VALUE-DRIVEN TECHEMOTHS/ HEIKOT SIGNAALIT

GREEN DIY ENGINEERS

• Maapallon ekosysteemit ovat romahtaneet.

• Insinööriorientoituneet kansalaiset ovat järjesty-neet paikallisyhteisöiksi selviytyäkseen.

• Ympäristöongelmia ratkotaan paikallisesti ja käytännönläheisesti.

•

GREEN DIY ENGINEERS

Pragmaattinen ekologia

+

Hajautunutpeer-to-peer

• Jos nykyinen trendi jatkuu, ilmastonmuutoksen

seuraukset dramaattisia. Tämä näkyy jo esim.

Kalifornian kuivuusongelmassa, josta New York Times

uutisoi “Kalifornian loppuna” (The End of California).

• Lajien sukupuutto kiihtyy, mikä voi jatkuessaan

johtaa vakaviin ekosysteemien häiriöihin ja jopa

romahduksiin.

• Ekologisista arvoista on tulossa valtavirtaa, mistä

esimerkkinä Paavin puheet ilmastonmuutoksen

vakavuudesta.

• Yhteisöasuminen voimistuva nuorisotrendi.

GREEN DIY ENGINEERS/ TRENDIT

• Jo ilmasto- ja ympäristökatastrofin uhka voi vahvistaa

yhteisöjen kaipuuta ja survivalistista ajattelua.

• Ilmastonmuutos vaikuttaa jo nyt globaaleihin

kriiseihin (Syyrian kuivuus yhtenä sisällissodan

taustamuuttujana). Tämä voi johtaa siihen, että valtiot

sulkevat rajojaan (Tanskan ja Ruotsin rajatarkastukset).

• Paikalliset tee se itse –ratkaisut voivat osoittautua

ison mittaluokan kankeita hankkeita tehokkaammiksi,

kun ihmiset yrittävät selviytyä ympäristökatastrofien

seurauksista.

• Osa ihmisistä pyrkii jo nyt tuottamaan

mahdollisimman vähän jätettä.

• Jotkin kaupungit pyrkivät jo nyt irtautumaan

sähköverkosta ja tuottamaan itse oman energiansa.

GREEN DIY ENGINEERS/ HEIKOT SIGNAALIT

NEW CONSCIOUSNESS

• Ympäristökatastrofin uhka ja ubiikki informaatio- ja kommunikaatioteknologia ovat johtaneet kokonaan uuteen tietoisuuteen ja maailmankuvaan.

• Ihmiset eivät ajattele itseään irrallisina yksilöinä, vaan erottamattomasti kytkeytyneinä toisiin ihmisiin ja luontoon.

• Ympäristöongelmia ei nähdä käytännön ongelmina, vaan ennen kaikkea arvoihin ja luontosuhteeseen liittyvänä kysymyksenä.

NEW CONSCIOUSNESS

Syväekolgoia

+

Hajautunutpeer-to-peer

• Ihmiset ovat yhä tietoisempia nykyisen kaltaisena jatkuvan

ilmastonmuutoksen dramaattisista vaikutuksista.

• 24 % teini-ikäisistä yhdysvaltalaisista käyttää sosiaalista mediaa

“lähes tauotta”.

• Sosiaalisessa mediassa identiteetit rakennetaan “yhteistyössä”.

Tämä voi johtaa nykyistä kollektiivisempaan käsitykseen identiteetistä.

• Kyberhyökkäykset ovat yhä yleisempiä. Propagandasta ja

“todellisuuden muokkauksesta” tulossa uudenlainen sodankäynnin

väline (Venäjä ja Kiina).

• Sota ei vaadi enää suoraa väkivaltaa, mikä voi tehdä siitä pysyvän

olotilan. Sodan- ja rauhantilaa ei voi enää selkeästi erottaa toisistaan.

• Kärjistyessään voi johtaa positiivisiin arvojen muutoksiin (so. tässä

tapauksessa kollektiiviseen tietoisuuteen), kuten kävi edellisten

maailmansotien jälkeen. -> Peter Russel Global Brain

NEW CONSCIOUSNESS/ TRENDIT

• Jatkuva ICT-teknologioiden käyttö voi johtaa ihmiskäsitykseen, jossa identiteettiä ei

nähdä enää yksilön ominaisuutena, vaan kyberneettisenä ja kollektiivisesti

rakennettuna.

• Yhdysvalloissa millenniaalien sukupolvi (1980-2000 syntyneet) ovat

suvaitsevaisempia, solidaarisempia ja kannattavat vanhempia enemmän yhteistyöhön

perustuvaa ulkopolitiikkaa.

• Nollaa lähestyvät marginaalikustannukset avaavat tietä jaetuille yhteisresursseille

perustuvaan taloudelliseen tuotantoon.

• ICT ja erityisesti virtuaalitodellisuusteknologiat voivat tehdä (virtuaalisesta)

luonnosta osan jokapäiväistä elämää ja näin kaventaa ihmisen ja luonnon välistä eroa

ajattelumalleissa. Tämä voi puolestaan lisätä ympäristötietoisuutta dramaattisesti.

• Robotisaatio voi johtaa automatisoituun “luksus-kommunismiin” (“fully automated

luxury communism”), jossa yhä harvemman täytyy työskennellä elantonsa eteen.

• Systeemiajattelu valtaa alaa perinteiseltä tieteelliseltä paradigmalta – huomio

kiinnittyy eri osien ja systeemien välisiin epälineaarisiin vuorovaikutussuhteisiin –

ajattelumalli, jossa “kaikki liittyy kaikkeen”. -> ALL IS ONE

NEW CONSCIOUSNESS/ HEIKOT SIGNAALIT

MIKÄ ON SEURAAVA YHTEISKUNTAVAIHE?ENERNET DIGITAALINEN MERKITYSYHTEISKUNTA

Tulevaisuuden merkitysyhteiskunnassa yhä useamman yhteiskunnan

toiminnon tarkoitus on luoda mielekkäitä kokemuksia kansalaisille, joista

tulee aktiivisia oman ympäristönsä suunnittelijoita

(kaupunkisuunnittelijoita) sekä aktiivisia energian tuottajia ja kuluttajia

(prosumer)!

TULEVAISUUS TEHDÄÄN

NYKYHETKEN PÄÄTÖKSILLÄUE-järjestelmä on mahdollista toteuttaa/kilpailukykyinen

Uudet energialähteet tulevat vanhojen tilalle liukuen, eivät

hetkessä – mutta eivät ilman visiota =

tulevaisuuden tahtotilaa

“Paras tapa ennakoida tulevaisuutta on keksiä se!”

Alan Kay

©VirpiVaattovaara

Kiitos!sirkka.heinonen (at) utu.fi

KIRJALLISUUTTA

Arasto, Antti (2016). Energy future – the role of new technology in energy production and consumption

19.1.2016, Tieteiden talo. Tulevaisuuden tutkimuksen seuran tutuhesa-tilaisuus. VTT, 15 ppt slides.

Breyer, Christian (2016). Future Energy Systems - Technology, Economics, Subsidies. 19.1.2016.

Tieteiden talo.Tulevaisuuden tutkimuksen seuran tutuhesa-tilaisuus.

Dator, Jim (2012). Dream Society? Ubiquitous Society? No Society? Summer Seminar by the Finnish

Society for Futures Studies. Otava.

Heinonen, Sirkka (2014). What is Futures Reseach and Scenario Thinking? Lecture at University of

Buenos Aires (UBA), Departamento de Computación 18th November 2014. During the Secondment at

FLACSO and CIECTI, Buenos Aires (November 2014). 50 ppt slides.

www.youtube.com/watch?v=cY4NGAfdhJU

Heinonen, Sirkka, Balcom Raleigh, Nicolas, Karjalainen, Joni, Minkkinen, Matti, Parkkinen, Marjukka &

Ruotsalainen, Juho (2015). CLA Game Report : Causal Layered Analysis on Neo-Carbon Energy

Scenarios. FFRC eBook 12/2015. Turku: Finland Futures Research Centre.

KIRJALLISUUTTA

Heinonen, Sirkka, Karjalainen, Joni and Ruotsalainen, Juho (2015). Towards the Third Industrial

Revolution. Neo-Carbon Energy Futures Clinique I. eBook 6/2015. Finland Futures Research Centre, 74

p. http://www.utu.fi/fi/yksikot/ffrc/julkaisut/e-tutu/Documents/FFRC-eBook-6-2015.pdf

Heinonen, Sirkka & Ruotsalainen, Juho (2014). Toward Ubiquitous Learning.

www.ael.fi/sites/default/files/files/ael_futuriikki_eng_10-2014_final_net.pdf

Kiinteistöposti (2016). Suomi 100-prosenttisesti uusiutuvan energian maaksi? Kiinteistöposti 1/2016.

18–24.

Malaska, Pentti (2010). A More Innovative Direction Has Been Ignored. In: Understanding Neogrowth -

An Invitation to Sustainable Productivity. TeliaSonera Finland Plc. Helsinki, p. 200-

210.www.sonera.fi/media/13069ab55806de22e8955bc2a3f1afeab17b28bd/Understanding_Neogrowth.

pdf

Raeste, Juha-Pekka (2016). Davosissa pohditaan uusia kumouksia. Helsingin Sanomat 20.1.2016. A28.

Rifkin, Jeremy (2011). Third Industrial Revolution: How Lateral Power Is Transforming Energy, the

Economy, and the World. New York: Palgrave MacMillan

Reunanen, Liisa (2015). Huomisen energia on puhdasta – ja se on jo täällä. Aurora 3/2015. 10–17.