1 Sosiaalinen investointi – mitä se on? Jorma Sipilä, Tampereen yliopisto Työterveyspäivät 23. lokakuuta, 2012
1
Sosiaalinen investointi – mitä se on? Jorma Sipilä, Tampereen yliopistoTyöterveyspäivät 23. lokakuuta, 2012
Motto”Vanha hyvinvointivaltio yritti suojella ihmisiä markkinoilta – sosiaalinen investointivaltio sen sijaan pyrkii tukemaan heidän integroitumistaan markkinoihin” (Jenson & Saint-Martin 2003, 79).
2
Käänteen 90-lukulaiset motiivit• Hyvinvointivaltion talous
– Valtioiden velkaantuminen– Taloudellisen kasvun hidastuminen– Työttömyyden lisääntyminen– Väestön vanhenemiseen liittyvät menot– Verotusnäkymät
• Uusliberalismi poliittisena ja taloudellisena umpikujana• Idea aktiivisesta ja tulevaisuuteen orientoituneesta
sosiaalipolitiikasta, joka sopisi paremmin yhteen taloudellisen kehityksen kanssa
3
Mitä sosiaalinen investointi on?
• Sosiaalipoliittinen ohjelma voidaan nähdä kulutuksen sijasta investointina
• Investoinnin tehtävänä inhimillisen ja sosiaalisen pääoman kasvattaminen
• Sosiaalinen ulottuvuus: inkluusio –toimintakykyä ja mahdollisuuksia kaikille
• Toimijoina valtio ja kunta, koska SI edellyttää verotuloja – samalla sen kipupiste
4
Työvoiman mobilisointia…• Koulutusta• Varhaiskasvatusta• Naisten ansiotyötä• Päivähoitoa• Työelämään palaamista• … etuuksia lapsille, opiskelijoille, työssäkäyville
äideille, maahanmuuttajille, työttömyydestä, sairauslomalta ja vanhempainvapaalta palaajille…
5
…seurauksena julkisten kulutusmenojen supistuminen
• Köyhyys ei katoa toimeentuloturvalla: köyhille selviytymisen välineet
• Syrjäytymisen torjunta tuottavana investointina –estetään lapsien kasvaminen kansalaisiksi jotka tarvitsevat kohtuuttoman suuren osuuden julkisista palveluista, mutta eivät maksa veroja
• Ideaan ei esimerkiksi mahdu, että valtio ja kunta tukevat ”toisen polven maahanmuuttajien” eristymistä kotiin
• Vanhuus: toimintakykyä, fyysisen ja psyykkisen kunnon ylläpitämistä
6
Mitä sosiaalinen investointi ei ole?
• Ovatko kaikki sosiaalimenot sosiaalista investointia? – Miltei jokainen sosiaalimenoerä voidaan perustella
kustannusten vähenemisellä muualla – Esimerkkejä epäsuorista perusteluista:
• Työeläkkeet motivoivat ihmisiä ansiotyöhön• Syrjäytymisen ehkäiseminen vähentää todella moninaisia
kustannuksia ja lisää verotuloja• Huolenpito vanhuksista vähentää sairaanhoitomenoja
• Kaikkien sosiaalimenojen ei tarvitse olla investointeja– Sosiaaliselle kulutukselle on eettiset perusteensa– Jos esimerkiksi ikääntyneiden hoiva lopetettaisiin, olisiko
se hyvä sosiaalinen investointi?
Pohjoismaat mallina• Sosiaalinen investointi Britannian kolmannen tien
johtoajatuksena– Riskien vähentäminen ja niiden yksilöllisen käsittelykyvyn
lisääminen; investointi tietoyhteiskuntaan, yhteisöihin ja asuinympäristöihin; ”ei oikeuksia ilman velvollisuuksia”
• Sosiaalinen investointi Pohjoismaiden historiallisena salaisuutena – Pohjoismaat sosiaalisen investoinnin ykkösinä
• Universalismin aikaansaannoksia– Sosiaalisen investoinnin ja universalismin yhteys erityisesti
koulutuksessa ja perhepolitiikassa– Talouden ja hyvinvoinnin kehitystä tukevien yhteiskunnallisten
suhteiden syntyminen: luottamus ja rationaalisen politiikan mahdollisuus
8
Perhepolitiikan menotOECD-maissa (% BKT:sta
suhteutettuna 0-14-vuotiaiden määrään)
9
0,00,51,01,52,02,53,03,54,04,55,0
1991
1998
2003
Julkiset koulutusmenotOECD-maissa (% BKT:sta)
012345678
Scand
inavia
Centra
l
Southe
rn
Easter
nUSA
Canad
aJa
pan UK
1991
19982003
10
Poliittinen näkökulma• Sosiaalinen investointi edellyttää politiikalta
pitkäjänteisyyttä• Se vaatii kehyksen
– Pitää olla yhteiskunta, joka uskoo yhteiseen tulevaisuuteensa
– yhteiskunnan tukema vahva valtio, joka ohjaa verotuloja inklusiivisesti toteutettuun sosiaaliseen investointiin
• Pohjoismaat ovat vähentäneet sosiaalista investointia jo hyvinäkin talousvuosina– Suomen valtion tuottavuusohjelma edustaa kaikessa
valikoimattomuudessaan sosiaalisen investoinnin vastakohtaa
11
Teoreettinen näkökulma• Sosiaalinen investointi: keskustelua julkisen tehtävän
ytimestä– Kansainvälinen kiinnostus, myönteinen poliittinen
vastaanotto– Ei ongelmaton, mutta silti tarpeellinen käsite – Pureutuu eurooppalaisen hyvinvoinnin keskeisiin
mahdollisuuksiin ja riskeihin• Tapahtuneiden menetysten kompensointi ei riitä
sosiaalipolitiikan lähtökohdaksi• Ihmisen toimintakyky on kiistaton arvo – ei vain
talouden, vaan myös hyvinvoinnin näkökulmasta• Osallisuus on inhimillisesti välttämätöntä, myös
demokratian kannalta
12
Lopuksi
• Kannattaako tästä puhua – eikö politiikka ole jo riittävän talouskeskeistä muutenkin?– Elämää on työelämän ulkopuolellakin– Hyödyllistä työtä tehdään muuallakin kuin
työmarkkinoilla• Kannattaa, sillä ”talouspuhe” on aivan liian
kapea-alaista• Investoinnilla ihmiseen on pitkäjänteisempi ja
laajempi merkitys kuin investoinnilla materiaan
14
Kohti kestävää hyvinvointi-politiikkaa