Silta-Valmennusyhdistys ry – Vuosikertomus 2011

sisukas yhdessä onnistuvaihmistä kunnioittavavastuullinen

Silta-Valmennusyhdistys ry

Vuosikertomus 2011

Toimitus Sampo Järvelä

PainopaikkaKopijyvä Oy

Ulkoasu ja taittoTeemu Niemelä ValokuvatPekka Huttunen Jari LuomaJuha Karjalainen

Julkaisija Silta-Valmennusyhdistys ry Vehnämyllynkatu 433560 Tampere www.siltavalmennus.fi

3 Silta-Valmennusyhdistys ry

Silta-Valmennusyhdistys ry

Vuosikertomus 2011

1. Silta-Valmennusyhdistys ry 52. Toiminnanjohtajan sana 63. Sillassa saa olla oma itsensä 74. Työmme kivijalka 85. Kumppanuudet 116. Palvelut 127. Pitkän putken päätepiste – Kuntoutus-Silta 138. Asiakkaat 149. Kauha ja kitara sopivat Tonin käteen 1810. Kehittämistoiminta ja jatkuva parantaminen 2011. Henkilöstö 2212. Sosiaaliset tulokset vuonna 2011 2413. Tyttö toi Villen Tampereelle ja kaverin vinkki Siltaan 2614. Talous 2815. Hallinto 3016. Tilinpäätöstiedot 3217. Silta pähkinänkuoressa 38

Sisällysluettelo


Silta-Valmennusyhdistys ry on Tampereen seutukunnalla toimiva oppimisen, työn ja osallisuuden kohtauspaikka. Toimimme sosiaalisen työllistämisen toimialalla sosiaali-sen kuntoutuksen ja työpajatoiminnan vahvana toteutta-jana ja kehittäjänä.

Olemme yleishyödyllinen tamperelaisten kansalaisjär-jestöjen perustama yhteisö.

Tunnuslauseemme ”Tavoitteena tavallinen elämä” ta-kaa asiakkaillemme monipuolisissa palveluissamme vah-van tuen ja hyvät etenemismahdollisuudet kohti opiske-lua, työtä tai muita asiakkaan tarpeen mukaisia palveluja. Asiakkaistamme 85 prosenttia löytää tilanteeseensa sopi-van ratkaisun.

Sillan hyvät asiakastulokset perustuvat viiteen vah-vuuteemme:

• Hyvään vuorovaikutukseen ja asiakkaiden osallisuu-teen

• Sillan työntekijöiden vahvaan monialaiseen ammat-tiosaamiseen

• Henkilöstön sitoutumiseen yhdistyksen perustehtä-vän mukaiseen työhön

• Vastuulliseen ja sisukkaaseen toimintakulttuuriin • Toimiviin verkostoihin, kumppanuuteen ja yhdessä

onnistumiseen

1. Silta-Valmennusyhdistys ryToimintaympäristön ja asiakastarpeiden muutosten ar-viointi yhdistettynä Sillan oman toiminnan arviointiin ja jatkuvaan parantamiseen takaavat toiminnan laadun ja kehityksen.

Työskentelemme etulinjassa lähellä erilaisissa pulmal-lisissa elämäntilanteissa olevia asiakkaitamme ja moni-puolisessa yhteistyössä paikallisten, seudullisten ja valta-kunnallisten toimijoiden kanssa.

Uskomme ihmisten omiin voimavaroihin ja kykyyn löytää ratkaisuja oman elämäntilanteensa kohentami-seen, kun heille tarjotaan siihen riittävät mahdollisuudet.

Hyvin voivassa Suomessa on valitettavan paljon eri-laista työllistymis- ja oppimismahdollisuuksiin liittyvää eriarvoisuutta ja ulkopuolisuutta, jotka vähentävät yhtei-siä voimavarojamme ja hyvinvointia.

Arvostamme suomalaista hyvinvointi- ja kansalaisyh-teiskuntaa ja haluamme kantaa oman vastuumme sen tu-levaisuudesta. Tämä arvostus näkyy arvostavana suhtau-tumisena asiakkaisiimme ja yhteistyökumppaneidemme työhön.

Vuosikertomus 20116

Viime eduskuntavaalien alla nousi yhteiskunnalliseen kes-kusteluun vahvasti kasvavat tuloja hyvinvointierot ja uh-kakuvat suomalaisen hyvinvointimallin kestävyysvajeesta. Tällä kertaa poliittinen keskustelu vastasi hyvin kansalais-ten käsitystä suomalaisen yhteiskunnan tilasta. Tutkimus-tiedon mukaan yhdeksän kymmenestä suomalaisesta pitää tärkeänä oikeudenmukaisuuden ja tasa-arvon toteu-tumista, mutta kuitenkin vain 35 % kokee oikeudenmukai-suuden toteutuvan hyvin.

Pääministeri Jyrki Kataisen hallituksen ohjelmaan on kirjattu yleisten yhteiskunnallista oikeudenmukaisuutta ja tasa-arvoa korostavien lausumien lisäksi onneksi myös useita käytännön toimia. Silta-Valmennuksen näkökul-masta näistä toimista tärkeimmät liittyvät nuorten yhteis-kuntatakuun toteuttamiseen vuoden 2013 alusta. Hanke kuuluu hallitusohjelman kärkihankkeena hallituksen eri-tyisen panostuksen ja seurannan piiriin.

Nuorten yhteiskuntatakuun toteuttamiseen läheisesti liittyvä toinen hallitusohjelmaan sisältyvä tavoite on am-matillisen koulutuksen kehittäminen vastaamaan nykyistä paremmin koko nuorisoikäluokan koulutustarpeita. Nämä tavoitteet on kirjattu myös opetusministeriön koulutuk-sen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmaan.

Molemmat hankkeet tähtäävät nuorten ulkopuoli-suuden vähentämiseen mm. alentamalla koulutukseen pääsyn kynnystä, lisäämällä ja vakinaistamalla ammatti-opistojen ja työpajojen yhteistyötä, jonka tavoitteena on tekemällä oppimiseen perustuvien oppimismahdollisuuk-sien vahvistaminen ja joustavammat opintojen suoritus-mahdollisuudet.

Nuorten yhteiskuntatakuun tavoitteisiin pääseminen on haastava tehtävä ja sen haastavuutta lisäävät samaan aikaan tehtävät leikkaukset ammatilliseen koulutukseen, työllisyysmäärärahoihin ja myös kuntien kiristyvän talou-den vaikutukset nuorten sosiaali- ja työllisyyspalveluihin.

Nuorten osallisuuden lisääminen ja yleisimminkin hyvinvointierojen kaventaminen eivät riipu ensisijassa ra-hasta vaan yhteisestä tahdosta ja asenteesta sekä yksilöi-den että organisaatioiden tasolla. Tämä on suurin haaste, mutta samalla myös avain menestykseen. Tahto ja asenne vievät läpi harmaan kiven, jos käytössä on riittävästi aikaa, työkalut ovat kunnossa ja jos työnjako ja yhteistyö toimi-vat.

Jotta nämä edellytykset voisivat toteutua, on monien perinteisten ajattelu- ja toimintatapojen muututtava. Yksi tärkeimmistä muutoksista on luopuminen putkinäköi-sestä asioiden tarkastelusta vain oman organisaation tai oman työn näkökulmasta. Vastuu on meidän jokaisen ja kaikkien yhdessä. Vastuuta ei voi ulkoistaa.

Tästä syystä kansalaisyhteiskunnan vaatimus hyvin-vointivastuun kantamisesta yhdessä on entistä ajankohtai-sempi. Se voi toteutua vain kumppanuuteen perustuvassa yhteiskunnassa, jossa yksilön, lähimmäisten, yhteisöjen, julkisen ja yksityisen sektorin vastuunkanto ovat tasapai-nossa ja jossa osataan toimia yhdessä samaan suuntaan.

Sampo Järvelätoiminnanjohtaja

2. Toiminnanjohtajan sana

Sampo Järvelä Pispalan päihde- ja mielenterveyspäivillä 2011.


Jouni, 25-vuotias rakennusalan opiskelija, istuu pöydän ääressä Sillan rakennuspuolen tiloissa ja kertoo tyytyväi-senä, miten heille on valmistumassa uudet tilat viereiseen hallirakennukseen. Jouni on alusta alkaen itse ollut raken-tamassa näitä luokkatiloja kahteen kerrokseen. Rakentei-den koolaukset ja väliseinien teko on ollut nuorelle mie-helle hieno kokemus.

Jouni on ollut vuoden päivät opiskelemassa rakennus-alan perustutkintoa Sillassa. Tampereelle hän tuli Lahdesta Villa Hockeyn kautta kaksi vuotta aiemmin. Kuntoutuksen päätyttyä, Jouni ei palannut vanhoihin kuvioihin, vaan siir-tyi Siltaan rakennuspuolen kuntouttavaan työtoimintaan. Siellä hän ehti olla reilut kaksi kuukautta. Kun sitten paikka koulutukseen avautui, ei nuorimies epäröinyt valintapää-töstään. Tulo Siltaan oli kypsynyt jo paljon aikaisemmin.

Rakennuspuolen valinta oli Jounille itsestään selvä, olihan hänellä jo ennestään rakennusalan kokemusta. Jouni näet pääsi 16-vuotiaana ensimmäistä kertaa töihin rakennukselle.

- Multa jäi koulut aikanaan puolitiehen, kertoo Jouni.- Koulu ei silloin maistunut. Nyt kun tuli tällainen mah-

dollisuus, motivaatio onkin jo ihan erilainen. - Tää tapa kouluttautua on juuri mulle sopiva. Täällä ei

ole pänttäämistä kirjasta, vaan enemmän tekemistä käsillä ja sitä kautta oppimista. Täällä kuluu hyvin aika. Pääsee te-kemään juuri sellaisia hommia, joita tarvii tulevaisuudes-sa. Tossa juuri pääsin tekeen kierreportaita niihin uusiin luokkatiloihin hallissa. Se oli tosi mielenkiintoinen projek-ti, todella haasteellinen, itse asiassa ihan älyttömän hieno juttu. Homma onnistui loppujen lopuksi, vaikka kyllähän siinä aikaa meni kun joutui miettimään monenlaista asiaa. Aina kun tuli ongelma eteen, asiaa voi kysästä opettajalta.

Ammattimiehen paperien hankkiminen on Jounille juuri nyt tärkein tavoite. Vanha raksakokemus on se syy, miksi Jouni hakeutui alalle.

- Olen ollut joskus 18-vuotiaana tehtaassa töissä eikä se ollut mun juttu. Raksalla oon ollut kaikkiaan varmaan pari kolme vuotta töissä. Hommat olivat vaan huonoja; sii-voustöitä ja apupojan hommia. Vähän se on ollut siitäkin kiinni, kun ei ole koulutusta eikä luottamusta omiin tai-toihinsa. Täällä saa sen kokemuksen ja itseluottamuksen omiin tekemisiinsä.

Kun Jounilta kysyy, mitä hän odottaa tulevaisuudelta, hän vastaa, että tavoitteena on päästä töihin ja maksaa velat pois.

- Onneksi niitä on kohtuullisen vähän, täsmentää nuo-rimies.

- Työpaikkaa ja ihan normaalia elämää mä toivon, al-leviivaa Jouni varmemmaksi vakuudeksi. Hän on viikon kuluttua muuttamassa uuteen asuntoon, jota luonnehtii unelma-asunnoksi. Talo on uusi ja asunto tilava.

- Olen ihan fiiliksissä siitä hommasta.Sillassa viettämäänsä aikaa Jouni pitää todella hyvänä

itselleen. - Täällä on aina Sillan tuki ja apu lähellä. Mä oon ollut

tosi huono hoitaan virastoasioita ja täällä on saanut aina niihinkin jeesiä, jos on sormi suuhun mennyt. On pysty-nyt puhumaan aivan avoimesti eikä ole tarvinnut hävetä omaa menneisyyttään. Se on kyllä helpottanut paljon. Saa olla oma ittensä.

3. Sillassa saa olla oma itsensä

Vuosikertomus 20118

Sillan työn kivijalkana ovat perustehtävä, työn arjessa elä-vät arvot ja kumppanuusyhteistyö.

Vuoden 2011 alusta Silta-Valmennus uudisti strategi-ansa, joka tähtää vuoteen 2015. Strategian uudistaminen ja arvojen tarkistaminen valmisteltiin tiiviissä yhteistyössä henkilöstön kanssa.

Uuden strategian keskiössä ovat osallisuus, palvelujen kyky vastata asiakastarpeisiin, kumppanuus ja aikaan saa-tavat tulokset. Uuden strategian tahtotila voidaan tiivistää seuraaviin tavoitteisiin:

• Sillan valmennusyhteisöissä asiakas oppii aktiivisessa osallisuudessa!

• Silta vastaa yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa niiden asiakkaiden palvelutarpeisiin, joille julkiset so-siaali-, työvoima- ja koulutuspalvelut eivät riitä, eivät ole saavutettavissa tai niitä ei ole!

• Silta on aloitteellinen kumppanuuksien rakentaja, joka yhteistyössä kumppaneidensa kanssa toimii, kehittää ja vaikuttaa asiakkaidensa parhaaksi!

• Sillan palvelujen avulla asiakkaat kiinnittyvät yhteis-kunnan palveluihin, heidän osaamisensa ja elämän-laatunsa paranee ja he etenevät kohti työelämää. Asiakastyömme tulokset vähentävät vaihtoehtoisia yhteiskunnallisia kustannuksia ja lisäävät sosiaalista pääomaa!

Missio ja perustehtävä

Silta-Valmennusyhdistyksen päämääränä on lisätä yhteis-kunnallista tasa-arvoa, osallisuutta ja hyvinvointia autta-malla ja valmentamalla vaikeassa työmarkkina-asemassa olevia ihmisiä vahvistamaan työ- ja toimintakykyään ja löytämään oman paikkansa yhteiskunnassa.

Silta-Valmennuksen kaikkien eri toimintojen perus-tehtävä on auttaa, tukea, ohjata ja valmentaa heikossa asemassa olevia ihmisiä saavuttamaan ”tavallinen elämä”, jossa ihmisen omat realistiset toiveet työn, kodin ja ihmis-suhteiden osalta ovat toteutuneet.

Tämä tavallinen elämä on työmme tavoite, ”maalien maali”.

Uusi visio vuosille 2011−2015

Sillan uudessa visiossa yhdistyksen tehtävänä on toimia työmarkkina-aseman vahvistajana, jonka valmennusyh-teisöissä asiakas oppii aktiivisessa osallisuudessa. Näin toimimalla turvaamme tarpeenmukaiset, helposti saavu-tettavat ja vaikuttavat valmennuspalvelut asiakkaillemme yhteisellä työllä.

Tavoitteenamme on olla luotettava, osaava ja aloit-teellinen yhteiseen arvopohjaan perustuvien kumppa-nuuksien rakentaja.

Arvot

Ihmisen kunnioittaminen Ihmisen kunnioittaminen on syrjäytymisen ehkäisyn peruspilari. Arvostamme ihmisen omaa vapaata tahtoa ja kykyä löytää ratkaisut elämänsä pulmiin. Asiakkaanam-me ihminen ei ole muutoksen kohde vaan muutoksen toteuttaja.

Vastuullisuus Toimimme vastuullisesti perustehtävämme mukaisissa työtehtävissä ja kumppanuuden rakentajina työyhtei-sössämme ja yhteistyöverkostossamme. Valmennamme vastuullisuuteen.

Sisu Teemme työtämme sisukkaasti ja ylläpidämme toivoa. Toimimme suunnitelmallisesti tavoitteiden saavuttami-seksi. Pyrimme poistamaan niitä rakenteellisia esteitä, jotka aiheuttavat syrjäytymistä ja ovat uhkana ihmisen tavalliselle elämälle.

Yhdessä onnistuminen Jakamalla yhteisiä onnistumisiamme vahvistamme hyvää työyhteisöä ja työilmapiiriä. Tavoitteiden mukaisiin hyviin tuloksiin voimme päästä vain tekemällä yhteistyötä asiak-kaiden, heidän verkostojensa sekä järjestöjen ja muiden yhteistyökumppaneidemme kanssa. Jaamme yhteiset tulokset asiakkaiden ja yhteistyökumppaneiden kanssa.

4. Työmme kivijalka

Arvot ja toimintaa ohjaavat periaatteet

Työyhteisön kannalta Asiakkaiden ja sidosryhmien kannalta

Ihmisen kunnioittaminen

• Kunnioitamme ihmisiä ihmisinä riippumatta siitä, onko hän asiakas, työtoveri, verkostokumppani tai kuka tahansa työhömme vaikuttava ihminen

• Emme kohtele ihmistä pilkallisesti tai loukkaavasti

• Olemme ystävällisiä ja kohteliaita• Olemme empaattisia ja palvelualt-

tiita

• Kohtelemme ihmisiä arvostavasti, kunnioitta-vasti, ystävällisesti, tasa-arvoisesti ja kannus-tavasti

• Toimimme vuorovaikutuksessa niin, että asia-kas tulee nähdyksi ja kuulluksi ja arvostamme kunkin omia tavoitteita

• Arvostamme asiakasta oman elämänsä subjektina ja huolehdimme siitä, että asiakas on Sillassa ollessaan osallisena kaikessa häntä koskevassa tavoiteasettelussa, arvioinnissa ja päätöksenteossa

• Annamme asiakkaillemme rakentavaa palau-tetta hänen toiminnastaan suhteessa asetettui-hin tavoitteisiin

• Palvelumme on ystävällistä ja kohteliasta• Pyrimme ymmärtämään myös sidosryhmiem-

me ja asiakkaidemme toiminnan reunaehdot

Vastuullisuus • Vastuullisuus on kunnia-asiamme, sillä asiakastyö ja kumppanuus aset-tavat Sillalle erityisiä vastuullisuuden ja avoimuuden vaatimuksia.

• Myös sosiaalisen työllistämisen toi-miala edellyttää vahvaa vastuuntun-toa ja vastuun kantamista yhteisistä asiakkaista ja asioista.

• Vastuullisuus toteutuu arjen tekoina• Toimimme vastuullisesti perustehtä-

vämme mukaisissa työtehtävissä ja kumppanuuden rakentajina omassa työyhteisössämme ja yhteistyöver-kostoissamme

• Tuomme esiin omat näkemyksemme asioista

• Huolehdimme vuorovaikutuksen toimivuudesta ja hyvästä työilma-piiristä

• Toimimme taloudellisesti, tulokselli-sesti ja vaikuttavasti

• Toimimme vastuullisesti, pidämme kiinni sovi-tuista asioista ja sopimuksista

• Teemme sen minkä lupaamme• Toimimme suunnitelmallisesti organisaation

tavoitteiden ja asiakaskohtaisten tavoitteiden saavuttamiseksi

• Toimintamme on avointa ja läpinäkyvää• Olemme vastuussa siitä, että asiakkaalle teh-

dään yhdessä asiakkaan kanssa realistinen ja toteuttamiskelpoinen etenemissuunnitelma

• Valmennamme vastuullisuuteen, rohkaisemme ja kannustamme asiakasta ottamaan vastuuta omista asioistaan

• Kanssamme on mukavaa ja rehtiä työskennellä. Meihin voi luottaa teemme parhaamme.

• Raportoimme ja arvioimme työmme tuloksia yhdessä asiakkaiden ja sidosryhmien kanssa

• Yhteiskunnallista vastuutaan Silta kantaa olemalla aloitteellinen ja aktiivinen yhteistyö-kumppani ja julkaisemalla vuosittain sosiaalisen tilinpäätöksen.


Arvot ja toimintaa ohjaavat periaatteet

Työyhteisön kannalta Asiakkaiden ja sidosryhmien kannalta

Sisu • Teemme työtä sisukkaasti• Toimimme suunnitelmallisesti tavoit-

teiden saavuttamiseksi• Autamme myös muita yhteisten

päämäärien saavuttamisessa

• Toimimme työssämme suunnitelmallisesti ja sisukkaasti asiakkaan asioiden edistämiseksi tavoitteiden suuntaisesti

• Kannustamme asiakkaittamme toimimaan sisukkaasti tavoitteidensa suuntaisesti ja niiden toteuttamiseksi

Yhdessä onnistuminen

• Puhallamme yhteen hiileen ja sillä saamme tulen syttymään

• Jakamalla yhteisiä onnistumisiamme vahvistamme hyvää työyhteisöä ja työilmapiiriä

• Ylläpidämme toivoa • Tavoitteiden mukaisiin hyviin tuloksiin voimme

päästä työssämme tekemällä yhteistyötä asi-akkaiden ja heidän verkostojensa kanssa sekä järjestöjen ja muiden yhteistyökumppaneidem-me kanssa

• Jaamme yhteiset tulokset asiakkaiden ja yhteis-työkumppaneiden kanssa

• Iloitsemme yhdessä onnistumisista

• Tampereen kaupunki, lasten ja nuorten palvelut• Tampereen kaupunki, terveyttä ja toimintakykyä

edistävät palvelut• Tampereen kaupunki, Työllisyydenhoidon palvelu-

yksikkö

• Tampereen TE-toimisto

• Ahlmanin ammattiopisto• Ammattiopisto Luovi• Bovallius ammattiopisto• Kiipulan ammattiopisto

5. Kumppanuudet

• Pirkanmaan koulutuskonserni-kuntayhtymä• Tampereen ammattiopisto• Valkeakosken ammatti- ja aikuisopisto

• Valtakunnallinen työpajayhdistys• Pirkanmaan työpajojen Alu-toiminnassa mukana

olevat työpajat

• Mainiemen kuntoutumiskeskus• Pirkanmaalaisten päihdepalveluja tuottavien jär-

jestöjen ja tamperelaisten mielenterveysjärjestöjen kumppanuus Kirkas Mieli -hankkeessa

Hanketoiminnassa tehtiin lisäksi yhteistä kehittämistyötä useiden organisaatioiden kanssa paikallisella ja valtakunnallisella tasolla.

Asiakastyötä tukeva yhteistyö- ja kumppanuusverkosto koostuu laajasta monitoimijaisesta verkostosta, jolla pyritään tur-vaamaan asiakkaille tarpeiden mukaiset palvelut ja tukemaan heidän jatkosijoittumistaan Sillan palvelujen jälkeen.

Vuonna 2011 Sillalla oli kumppanuus- ja kehittämiskumppanuussopimuksia seuraavien organisaatioiden kanssa:

Vuosikertomus 201112

Yhdistyksen palvelut jakaantuvat neljään palvelukokonai-suuteen: kuntouttavan valmennuksen palveluihin, nuor-ten palveluihin, työpajapalveluihin ja koulutuspalveluihin. Kehittämistoiminnan rooli on ensisijassa tukea yhdistyk-sen strategisia tavoitteita ja olemassa olevien palvelujen kehittämistä eikä lisätä peruspalvelujen tuottamista pro-jektirahoituksella.

Yhdistyksen eri toimialoilla oli vuoden lopussa yhteen-sä 19 eri palvelumuotoa ja 11 kehittämishanketta.

Toiminnan hallittavuuden, eri palvelujen välisen yh-teistyön tiivistämiseksi sekä palveluprosessien yhtenäis-tämiseksi palvelut on järjestetty neljään palveluprosessiin seuraavasti:

• Kuntouttavan valmennuksen palvelut: 5 palvelua ja 2 kehittämishanketta

• Nuorten palvelut: 2 palvelua ja 2 kehittämishanketta • Työpajapalvelut: 8 palvelua • Ammatillinen koulutus: 4 palvelua ja 2 kehittämis-

hanketta

6. PalvelutPalveluprosessien johtamista ja eri prosessien välistä yh-teistyötä vahvistettiin kuntouttavassa valmennuksessa, työpajapalveluissa ja nuorten palveluissa toteutetulla vä-liesimiesjärjestelyllä.

Eri ammattialoilla toimivia työvalmennusyksiköitä oli toiminnassa 11 ja niissä toimintavuoden päättyessä noin 130 valmennuspaikkaa.

Palvelujen tilaajina ja kehittämiskumppaneina ovat julkisen sektorin toimijat, joista tärkeimmät ovat Tampe-reen kaupungin työllisyyden hoidon palveluyksikkö, Tam-pereen kaupungin terveyttä ja toimintakykyä edistävien palvelujen tilaajaryhmä, Tampereen kaupunkiseudun työ-voiman palvelukeskus, Pirkanmaan Ely-keskus, ammatti-opistot ja rikosseuraamuslaitos.


Torstai on puolessa päivässä. Hippostuvan pöydissä istuu siellä täällä miehiä elämän kuluttamin kasvoin. Yksi lukee lehteä, toinen istuu kahvikuppinsa edessä. Pari-kolme miestä juttelee keskenään hiljaisella äänellä. Tiskin taka-na seisovalle nuoremmalle miehelle joku istujista heittää pienen kommentin. Tämä vastaa leppoisasti ja esittäytyy tulijalle:

- Simo, terve vaan!Simo on Hippostuvalla työharjoittelijana. Hän on

33-vuotias ja asunut Tampereella nelisen vuotta. Simolla on takanaan 16 vuotta kestänyt päihdekäyttö. Hän hakeu-tui Sillan kuntoutukseen Vipusen katkon kautta.

- Tunsin tarvitsevani jonkin pitemmän kuntoutuksen. Vipusella satuin näkemään Sillan esitteen ja kuuli paikasta niiltä ihmisiltä, jotka olivat Sillassa olleet. Soitin kuntou-tukseen ja sovin haastattelun.

- Kuntoutuksessa olin kuusi kuukautta ja nyt olen asu-nut myös reilut kolme kuukautta Sillan tukiasunnossa. Tänä aikana olen saanut vähän päivärytmiä ja rutiinia ar-keen. Olen aamuvirkku ihminen ja kuntoutuksen toiminta on antanut sisältöä ja ohjelmaa päivään. Nyt tuntuu aika mukavalta. Olen täällä A-killan Hippostuvalla työelämäval-mennuksessa.

Sillasta Simo tuntee saaneensa apua elämänhallinnan rakentamiseen. Kuntoutuksen aikana pohdittiin, miten omat valinnat vaikuttavat kaikkeen ja etenkin omaan elä-mään. Oli opeteltava vastuunotto itsestä ja elämästään. Siinä auttoivat keskustelut oman työntekijän kanssa. Niis-

tä sai peilauspintaa omille ajatuksille. Simo toteaakin elä-mänsä selkiytyneen huomattavasti kuntoutuksen aikana. Hän kertoo saaneensa jonkinlaista selvyyttä siihen mitä jatkossa haluaa tehdä.

- Päihdekäyttöni oli jatkunut jo niin pitkään, että elä-mänhallinta oli kadonnut. Sillassa sain tervettä rutiinia ja vahvistusta normaalielämään. Siinä minua tukivat viikko-ohjelman mukaiset ryhmäkäynnit. Kävin AA- ja NA-ryh-missä vähintään viisi kertaa viikossa. Aikaisempaa ryhmä-kokemusta minulla ei käytännöllisesti katsoen ollut, mitä nyt Vipusella tuli niissä käytyä.

Olen kokenut ryhmät itselleni välttämättöminä. Rait-tiuteni on vielä niin nuorta.

Opiskelua Simo on miettinyt paljon. Hän sanoo olleen-sa virallisesti kirjoilla korkeakouluissa ”tietokonepuolen jutuissa”. Simo on kuitenkin miettinyt alan vaihtoa, siirty-mistä sosiaalipuolen opintoihin. Hänellä on jäljellä vielä korkeakoulun opintotukea käytettävissä muutaman vuo-den edestä.

- Toivon pääseväni vielä opiskelemaan. Mulla ei lukion jälkeen ole mitään tutkintoa. Jokin tutkinto olisi kuitenkin tärkeää saada. Saisi rakennettua elämälleen varmempaa pohjaa.

Simo on miettinyt vaihtoehtona myös toisen asteen koulutusmahdollisuuksia, koska arvelee sinne pääsyn ole-van helpompaa kuin sosiaalialan korkeakoulutukseen. Si-mon toiveet ovat hyvin realistisia.

- Tärkein mulle on paikka, jota voi kutsua kodiksi ja jossa viihtyy, toteaa Simo. Tärkeää on myös mielekäs te-keminen, ei niinkään se saako siitä palkkaa vai ei. Kun vain raittius kestää niin pikku hiljaa asiat rakentuvat tavoittei-den suuntaan.

Simo kertoo pitäneensä Sillassa vähän kaikesta. Jotkin asiat vaativat tietenkin tottumista.

- Pitää itse kantaa vastuunsa, hän muistuttaa. Mitään turhaa hyysäämistä ei ollut, eikä päähän taputtelua. Yli-päätään ammattitaito ja vuosien kokemus huokui läpi kaikesta toiminnasta. Kun itse oli kriisissä, saattoi joskus ihmetellä, mitä henkilökunta sanoi tai toimi, mutta sitten ajatteli, että he ovat kokeneet vastaavia tilanteita vuosien varrella aikaisemminkin. Se rakensi sellaista luottamusta, ettei tarvinnut epäillä turhaan.

7. Pitkän putken päätepiste – Kuntoutus-Silta


Kaikissa palveluissa oli toimintavuonna jatkavia ja alka-via asiakkuuksia yhteensä 1.279 (1.238) eli asiakasmäärä kasvoi 3 prosenttia. Vuoden asiakastavoite oli noin 1.400 asiakasta.

Vuonna 2011 asiakkaista oli miehiä 66 (66) prosenttia ja naisia 34 prosenttia (34). Tamperelaisia asiakkaista oli 86 % (84 %), Tampereen kaupunkiseudulta 6 % (8 %) ja muis-ta kunnista 3 % (5 %). Ulkomaalaistaustaisia asiakkaita oli 4 % (6 %).

Aloittavia asiakkaita kaikissa toiminnoissa oli 931 (903). Päivittäin asiakasmäärä vaihteli 260 – 350 asiakkaan välillä.

Asiakkaiden ohjautuminen

Asiakkaita Siltaan ohjaavat useat eri viranomaistahot ja niitä edustavat organisaatiot. Yhteensä eri ohjaustahoja on useita kymmeniä. Nuorten ottaessa yhteyttä suoraan Siltaan, heidät joudutaan lähes aina ohjaamaan ensin jonkun viranomaistahon palveluun, koska osallistuminen Sillan palveluihin edellyttää useimmiten viranomaispää-töstä. Vain etsivään työhön ETTIiin ja KOHOn palveluihin nuori voi päästä oma-aloitteisesti hakeutumalla.

8. Asiakkaat Asiakaskunnan rakenteen muutos näkyy asiakasoh-jauksissa. Vuonna 2011 työvoimapalvelujen asiakasohja-ukset ovat vähentyneet ja samalla sosiaalipalvelujen sekä oppilaitosten ohjaukset lisääntyneet.

Asiakasprofiili

Tulohaastattelujen perusteella saatujen asiakastietojen valossa Sillan asiakkaiden enemmistön yhteinen piirre on nuoruus ja ulkopuolisuus. Ulkopuolisuutta määritellään muun muassa suhteessa koulutukseen, toimeentuloon, työmarkkina-asemaan, terveydentilaan ja sosiaalisiin suh-teisiin.

Asiakkaiden keski-ikä oli 25,6 vuotta. Nuorten osuus kasvoi 73 %:iin mutta alle 21-vuotiaiden osuus kääntyi lie-vään laskuun ja 21–24-vuotiaiden osuus selvään nousuun. Nuorten startti -hankkeen vaikutuksesta 21–24-vuotiai-den osuus tulee vuoden 2012 aikana nousemaan, koska hankkeen pääkohderyhmänä on tämä ikäryhmä.

Suhteessa koulutukseen, toimeentuloon, työkoke-muksen määrään, työttömyyden kestoon, päihdeongel-miin ja velkoihin Sillan asiakkaiden tilanne voidaan tiivis-tää seuraavaan:

Asiakkaista vain 37 prosentilla on peruskoulun jälkeen suoritettu tutkinto, koska opinnot 2.asteella ovat keskey-tyneet tai jatko-opintoihin ei ole hakeuduttu. Asiakkaista


lähes viidennes on kokonaan vailla tuloja ja lähes 40 % on toimeentulotuella.

Myönteistä kehitystä verrattuna aiempiin vuosiin on tapahtunut yli 6 kuukautta työttömänä olleiden ja tulotto-mien osuuden vähenemisessä.

Asiakkaiden sijoittuminen ja aktivoituminen

Asiakkaiden aktivoituminen on Sillan asiakastyön tärkein tavoite. Aktivoinnin päätavoite on löytää asiakkaalle hä-


nen tarpeitaan vastaava jatkopolku ja varmistaa sen to-teutuminen yhdessä asiakkaan ja vastaanottavan tahon kanssa.

Asiakkaista 40 % on ollut ennen palveluun tuloaan jonkin kokopäiväisen tai säännöllisesti toistuvan aktivoin-titoimenpiteen piirissä mutta heistä lähes puolet on ollut keskeyttämässä opintonsa. Ennen Siltaan tuloaan 60 % on ollut ”passiivitilassa”. Palvelun päättyessä tilanne on kään-tynyt päinvastaiseksi eli asiakkaista 67 % jatkaa jossain ak-tiivitoimenpiteessä ja 33 prosentille ei ole löytynyt jatko-polkua ja heistä noin puolet jatkaa useimmiten joko TYP:n tai kuntouttavan työtoiminnan asiakkuudessa.

Vuonna 2011 päättäneistä asiakkaista noin neljännes sijoittui työhön tai koulutukseen. Lähes viidennes sijoittui työelämävalmennukseen, kuntouttavaan työtoimintaan tai kuntoutuspalveluihin. Yli viidennes sijoittui lähettävän tahon palveluihin. Niiden asiakkaiden osuus, joille ei löy-tynyt soveltuvaa palvelua, oli noin 15 prosenttia. Heistä valtaosa keskeytti palvelun Sillassa hallitsemattomasti.

Asiakaskunnan nuortuminen, ongelmien vaikeutu-minen ja kasautuminen ovat lisänneet hallitsemattomien

keskeytysten määrää ja vaikeuttaneet soveltuvien jatko-polkujen löytämistä. Tämä kehitys haastaa uudella tavalla kehittämään asiakastyön sisältöjä, asiakaskohtaista tavoi-teasettelua sekä asiakastyön tulosten ja vaikutusten arvi-ointia tulevina vuosina.

Vuoden 2011 asiakastyön tuloksia ja vaikutuksia on tarkemmin kuvattu sosiaalisessa tilinpäätöksessä.



Lounasaika Sillan opetusravintolassa on päättymässä. Keittiön lieden ääressä hääräilee Toni, 26-vuotias perus-tamperelainen nuorimies. Hän on Sillassa opiskelemassa cateringalan perustutkintoa. Siltaan hän hakeutui, kuul-tuaan paikasta aiemman työharjoittelupaikkansa kokilta.

Toni oli ollut työttömänä ja etsinyt pitkään omaa alaansa. Tuo etsintä on ollut kylläkin vaikuttavaa. Tonilla on näet takanaan elektroniikkapuolen ja CNC-koneen-käyttäjän koulutukset. Onpa hän opiskellut jonkin aikaa kotitalouskoneasentajan tutkintoakin. Nyt ravintola-ala tuntuu nuorestamiehestä siltä omalta uralta. Alassa häntä viehättää sen haasteellisuus ja vaihtelevuus.

Monen muun siltalaisen opiskelijan tavoin Toni arvos-taa ammattikoulutuksen vankkaa käytäntöön sitoutumis-ta.

- Mun kohdalla se on ollut tosi hyvä juttu, hän sanoo. - Teoriapuolen opiskelu on aina ollut mulle puuron-

syöntiä. Täällä taas koulutus on käytäntöpainotteista ja

teoria siihen integroitua. Haastat-telutilanteeseen mennessä Toni on ehtinyt opiskella Sillassa jo kahdeksan kuukautta.

Tulevaisuuden suunnitelmat ovat Tonilla avautuneet sen ver-ran, että aikoo pysyä löytämäl-lään alalla. Jos ei muuten niin sitten vaikka keikkakokkina. Nuo-rimies hiljenee, kun häneltä kysyy mitä hän tavoittelee elämässään. Hetken mietittyään kuuluu vas-taus:

- Toivon mahdollisimman hy-vää työpaikkaa ja tunnetuksi tu-lemista näissä keittiöpiireissä. Se riittää mulle.

Ruuanlaittoa Toni ei nimeä harrastuksekseen, vaikka on teh-nytkin ruokaa itselleen jo ennen alan löytämistä. Tonilta ei voi silti olla utelematta hänen omaa mie-liruokaansa. Vastoin odotuksia jostain hienosta mannermaisesta purtavasta, nuorimies tunnustaa

tykästyneensä spagetti bologneseen ja aitosuomalaiseen karjalanpaistiin.

Harrastuksia Tonilla on monia. Aikaa tulee vietettyä tietokoneen parissa, mutta sydäntä lähinnä on kuitenkin oma koira. Rentoutuminen tapahtuu usein myös kitaraa soittelemalla. Erityisesti Tonia inspiroi esikuvansa, Eric Claptonin musiikki.

Aikaa Sillassa Toni pitää itselleen tärkeänä. - Työyhteisö on ollut hyvä. Opettajat ovat päteviä ja

toiset oppilaat mukavia, toteaa hän kokemuksia kysyttä-essä.

- Ketään ei puukoteta selkään eikä ketään syrjitä. Eni-ten olen ehkä kehittynyt asiakaspalvelussa. Jännitin itse sitä paljon, mutta täällä on itseluottamus lisääntynyt ja taidot kehittyneet. Tykkään olla asiakkaiden seurassa. Haasteena mulla on ruuanlaitossa kehittyminen eli itseni kehittäminen kokkina. Se on varmaankin päättymätön ura, koskaan ei tule valmiiksi.

9. Kauha ja kitara sopivat Tonin käteen

Kehittämis- ja projektitoiminta ovat osa Sillan arkea ja päivittäistä työtä. Kehittämistoiminta Sillassa jakaantuu Sillan omiin kehityshankkeisiin ja ulospäin suuntautu-viin, useimmiten eri kumppaneiden kanssa toteutettaviin hankkeisiin.

Sillan omissa kehityshankkeissa kehittämiskohteena ovat mm. organisaation toiminta, laatujärjestelmän kehit-täminen, arvioinnin kehittäminen tai asiakastyön työme-netelmien kehittäminen. Osalla sisäisistä kehittämishank-keista voi olla myös ulkopuolista rahoitusta.

Ulospäin suuntautuvan hanketoiminnan tavoitteena on tukea ensisijaisesti kehittämispanoksin yhdistyksen perustehtävän mukaista asiakastyötä. Toiseksi kehittämis-toiminnalla tähdätään sellaisiin hedelmällisiin kehittämis-kumppanuuksiin, joissa syntyy uutta tietoa, ymmärrystä ja osaamista eri toimijoiden yhteisten asiakkaiden hyväksi. Kolmanneksi kehittämistoiminnalla pyritään tukemaan palvelurakenteiden kehittymistä vastaamaan paremmin kansalaisten palvelutarpeisiin. Käytännössä tämä tarkoit-taa usein hankkeita, joilla madalletaan palveluun pääsyn kynnystä tai kehitetään palvelukokonaisuuksia ja toimivia palveluketjuja.

Tämän mukaisesti Sillan kehittämis- ja projektitoimin-ta voidaan jakaa kolmeen osa-alueeseen:

• pääasiassa olemassa olevia ja uusia palveluja kehittä-viin hankkeisiin

• pääasiassa yhteistyöverkostoja, yhteistyötä ja kump-panuutta edistäviin hankkeisiin

• pääasiassa palvelurakenteita kehittäviin hankkeisiin

Vuonna 2011 kumppanuus- ja kehittämishankkeita oli käynnissä yhteensä 14, joista kaksi oli uusia. Hankkeista viisi oli pieniä työmenetelmien ja verkostojen kehittämi-seen tähtääviä hankkeita ja seitsemän laajempia uusien toimintamallien ja kumppanuusyhteistyön kehittämis-hankkeita. Hanketoiminta jakaantui tasaisesti kaikille toi-mialoille.

Hanketoiminta laajeni hieman edellisvuodesta ja vuonna 2011 käynnissä olleiden ja käynnistyneiden hank-keiden yhteenlasketut budjetit olivat noin 2.7 miljoonaa euroa.

Toimintavuonna sisäisiä kehittämishankkeita oli käyn-nissä viisi. Näistä kolmen hanketta liittyi toiminnanohjaus-

10. Kehittämistoiminta ja jatkuva parantaminen

ja laatu- ja asiakastietojärjestelmien kehittämiseen, yksi sosiaalisen tilinpidon käyttöönottoon ja yksi Sillan julki-suuskuvan parantamiseen mm. uudistamalla kotisivujen sisältö ja ulkoasu.

Euroopan laatupalkintomallin mukaista itsearviointia jatkettiin vakiintuneen käytännön mukaisesti laaturyh-mässä, eri toimintayksiköissä ja koko Sillan yhteisenä arvi-ointina. Tärkeimmät koko Siltaa koskevat arvioinnin tulok-sena syntyneet parannusehdotukset sisällytettiin vuoden 2011 toimintasuunnitelmaan ja tuloskorttiin.


Silta-Valmennusyhdistyksen päätavoitteena on perusteh-tävää toteuttava ammattitaitoinen, tehtäviinsä sitoutunut, työnsä mielekkääksi kokeva ja hyvinvoiva henkilöstö. Hen-kilöstöpolitiikalla tuetaan sellaisia toimintamenetelmiä ja -tapoja, jotka edistävät yhdistyksen organisaatiokulttuu-rin pysymistä avoimena, vuorovaikutteisena, luovana ja turvallisena.

Toiminnan ja osaamisen aktiivinen sopeutuminen toimintaympäristön ja asiakaskunnan tarpeita koskeviin muutoksiin edellyttää sekä organisaatiolta että työnte-kijöiltä jatkuvaa oppimista, joka tukee kykyä ennakoida muutoksia ja suunnata toimintaa uudelleen perustehtä-vän mukaisesti.

Silta-Valmennuksen henkilöstön toimintaa ohjaavina arvoina ovat yhdistyksen arvot ja keskeisinä toimintaperi-aatteina osallisuus ja yhteisöllisyys.

Yhdistyksessä työskentelevä henkilöstö muodostuu kolmesta ryhmästä: yhdistyksen palveluksessa olevasta asiakastyön ja hallinnon henkilöstöstä, Sillassa päätoi-misesti työskentelevästä kumppanuusorganisaatioiden palveluksessa olevasta henkilöstöstä ja työvalmennusyk-siköissä työskentelevästä usein asiakastaustaisesta ja palk-katuella työllistettävästä henkilöstöstä.

Vuoden 2011 lopussa yhdistyksen koko henkilöstö-määrä oli 89 (69) henkilöä. Heistä seitsemän oli kumppa-niorganisaatioiden palveluksessa ja 11 työskenteli työ-valmennuksen tuotannossa. Asiakastyössä ja hallinnossa työskenteli koko henkilöstömäärästä 71 (58) henkilöä. Naisten ja miesten osuus Sillan työyhteisössä on lähes yhtä suuri.

Henkilöstön vaihtuvuus eli päättyneiden työsuhtei-den suhde edellisen vuoden lopussa jatkuneisiin työsuh-teisiin oli 6 %.

Asiakastaustaisia henkilöitä oli työsuhteessa Siltaan vuoden aikana 18. He työskentelivät pääasiassa työval-mennusyksiköiden tuotannollisissa tehtävissä.

Henkilöstörakenne ja osaaminen

Yhdistyksen asiakastyötä tekevä henkilöstä jakaantuu yksilö-, ryhmä- ja työvalmentajiin, ohjaajiin ja opettajiin. Kehittämis- ja suunnittelutehtävissä työskentelevät ovat pääasiassa projektityöntekijöitä. Johdon ja hallinnon ryh-

mään kuuluvat kolmihenkinen johdontiimi sekä raken-nuspäällikkö, kirjanpitäjä, taloussihteeri, henkilöstösihtee-ri ja atk-tuki.

Henkilöstön suurimmat ryhmät ovat työvalmentajat, yksilövalmentajat ja kehittämistoiminnan henkilöstö. Työ-valmentajien määrä on kasvanut tasaisesti, koska valtaosa yhdistyksen palveluista perustuu työvalmennukseen ja työssä oppimiseen.

11. Henkilöstö

Määrällisenä tavoitteena sosiaalisessa budjetissa oli keskimäärin vähintään neljä koulutuspäivää työntekijää kohden, toteutuneiden koulutuspäivien lukumäärä työn-tekijää kohden oli 6,8.

Henkilöstön ulkoisessa koulutuksessa on painotettu pitkäkestoisia menetelmäkoulutuksia. Viime vuosina näitä koulutuksia ovat olleet neuropsykiatrisen kuntoutuksen koulutus, opettajakoulutus ja realiteettiterapiakoulutus.

Sisäisenä koulutuksena järjestettiin muun muassa eri-laiseen oppijuuteen sekä työ- ja yksilövalmennukseen liit-tyvää koulutusta. Käytännön työtaitoja parannettiin myös ATK- ja ensiapukoulutuksella.

Työhyvinvointikyselyn väittämän ”Minulla on mahdol-lisuus syventää osaamistani omissa työtehtävissäni ” keski-arvo oli 3,8 ja työntekijöiden innostuneisuutta ja motivaa-tiota kuvaavien kysymysten vastausten keskiarvo oli neljä viisiluokkaisella asteikolla.


Työyhteisön hyvinvointi

Työyhteisön hyvinvointiin sisältyvät sekä työyhteisön että yksilöiden työhyvinvoinnin näkökulmat, joita tuetaan henkilöstöpoliittisella ohjelmalla ja työhyvinvointiohjel-man sisältämillä toimenpiteillä. Näistä tärkeimpiä ovat säännölliset vuosittain toistuvat kehityskeskustelut, tyhy-toiminta, henkilöstön yhteistoimintaa tukevat toiminnat, hyvät työterveyshuollon palvelut ja säännöllinen arviointi.

Työhyvinvointikysely tehdään joka toinen vuosi. Vuon-na 2011 Tapiola ryhmän henkilöstöpalvelujen tekemään kyselyyn vastasi 88 % henkilöstöstä. Kyselyn tuloksissa

kaikkien kysymysten keskiarvo oli viisiportaisella arvioin-tiasteikolla 3,6.

Kyselyn perusteella työhyvinvoinnin kokonaistilanne näyttää edelleen hyvältä, vaikka tulokset ovatkin hieman laskeneet. Haasteena jatkossa onkin se, miten hyvät tulok-set ylläpidetään.

Työhyvinvointikyselyn tulosten perusteella tärkeim-piä kehitettäviä asioita ovat muutostilanteiden hallinta ja niihin liittyvä tiedotus, vuorovaikutus sekä töiden organi-sointi ja työnjaon kehittäminen.

Vuosien 2009 ja 2011 tulokset pääkategorioittain olivat seuraavat:


Perinteisesti yleishyödyllisten ja yhteistä hyvää tuottavien järjestöjen toiminnan raportointi on rajoittunut pääasiassa toiminnassa tuotettuja palveluja, suoritteita, taloustietoja ja järjestön toimintatapoja koskevan tiedon raportointiin järjestöjen vuosikertomuksissa. Raportointi on ollut usein suorite- ja panoskeskeistä.

Ensimmäinen Silta-Valmennuksen sosiaalinen budjet-ti, tilinpäätös ja tilintarkastus tehtiin vuodelta 2010. Sosi-aalisen tilinpidon käyttöönotto toteutettiin yhteistyössä kahden muun järjestön kanssa Syfo Oy:n asiantuntijatu-ella.

Tampereen kaupungin valtuustosalissa järjestettiin maaliskuussa 2011 sidosryhmille suunnattu tiedotustilai-suus, jossa julkistettiin yhdistysten ensimmäiset sosiaali-set tilinpäätökset.

Sosiaalisen tilinpidon tililuokkia oli viisi, joilla pyrittiin kuvaamaan tiiviisti yhdistyksen toiminnan sosiaalisia tu-loksia. Nämä tililuokat olivat:

• Asiakkaan voimaantumisen ja elämäntaitojen tukija ja valmentaja

• Asiakkaan työelämä-, opiskelu- ja asumisvalmiuksien valmentaja

• Yhteistyötä edistävä kumppani• Lisäarvon tuottaja yhteiskunnalle ja Tampereen

kaupunkiseudulle• Osaamistaan kehittävä hyvä työyhteisö

Numeroarvioiduista indikaattoreista asetettu tavoite saa-vutettiin 45 (81) -prosenttisesti. Niissä indikaattoreissa, joissa tavoitetta ei saavutettu, tavoitteesta jäätiin jälkeen lähes kaikissa tapauksissa vain hiukan.

Sosiaalisessa budjetissa tavoitteet olivat kunnianhi-moiset, mutta ne perustuivat pääosin vuoden 2009 tieto-jen pohjalta tehtyihin arvioihin. Saavutetusta tulostasosta huolehtiminen ja mittarien edelleen kehittäminen ovat tulevien vuosien päätehtävä, ei niinkään tulosten paran-taminen.

Sosiaalisesta tilinpidosta julkaistaan oma tilinpäätök-sensä ja sosiaalista tilinpitoa jatketaan ja kehitetään tule-vina vuosina.

Sidosryhmät tyytyväisiä Sillan palveluihin

Syksyllä 2010 tehtiin osana sosiaalisen tilinpitoa sidosryh-mäkysely 171 Sillan palveluja asiakastyössään käyttävälle toimijalle.

Kyselyn tulokset osoittivat, että asiakkaita palveluihin ohjaavat tahot luottivat Sillan asiantuntemukseen, yhteis-työkykyyn ja palvelujen laatuun ja kokivat asiakkaidensa hyötyneen Sillan palveluista. Erityisesti vastaajat luottivat Siltaan toimijana ja halusivat käyttää Sillan palveluja myös jatkossa. Kaikkien kysymysten keskiarvo oli viisiluokkaisel-la asteikolla 4,4.

Kysely uusitaan vuoden 2012 syksyllä.

12. Sosiaaliset tulokset vuonna 2011

Ville on Varkaudesta kotoisin oleva 22-vuotias nuorimies. Tampereelle hänet toi, kuten niin monen muunkin pojan, nainen. Yli neljä vuotta vierähti täällä eikä työtä miehelle löytynyt. Tilanne harmitti toimeliasta Villeä, mutta kysyvä löytää. Hän sai vihjeen Sillasta ja sen tarjoamista mahdolli-suuksista entiseltä kämppäkaveriltaan. Tämä oli aikanaan tullut Siltaan kuntouttavaan työtoimintaan ja edennyt sieltä tuotantokoulun puolelle.

Ville ei aikaillut, vaan otti yhteyttä työvoimatoimistoon ja kertoi kuulemastaan. Nyt hän muistelee tilannetta het-kellä, jolloin kuntouttavaa työtoimintaa oli takana jo kol-me kuukautta:

- Itellä on suunnitelmat aikalailla samat mitä ex-kämp-piksellä. Tarkotuksena mennä tonne koulun puolelle. Heti kun koulupaikka tuotantokoulussa vapautuu, niin meen sit suoraan sinne.

Tulevaisuudesta suunnitelmat ovat Villellä tulohetkes-tä alkaen selvät.

- Kun kuulin näistä mahdolli-suuksista, päätin heti suuntautua tuotantokoulun puolelle. Mää saan tästä kuntouttavasta työ-toiminnasta luettua hyväks koko ajan. Tässä ny menee ilmeisesti sellaset puol vuotta, mutta sit vastaavasti on lyhyempi toi kou-lu. Tuotantokoulusta on parikin kaveria pian valmistumassa. Niil-tä puuttuu vaan jokunen näyttö. Oon nyt sitten seuraava pääsijä. Mua ennen oli pari henkilöö, mut-ta ne on jo koulussa.

- Alkuunsa tein täällä kolmee päivää ja se oli ihan hyvä taval-laan. Tuli sellanen pehmee aloitus noitten aamuherätysten kanssa. Mää kyllä vaihdoin ne kolme päi-vää melkein heti viiteen päivään. Pari viikkoo tais mennä, että neljä päivää, mutta mää halusin senkin ite vaihtaa viiteen. Mua ärsytti se, kun kolme päivää viikossa teki hommia, niin joku muu oli jatka-

nut siitä mihin ite oli päässyt. Nuorenmiehen motivaatio vaikuttaa nyt vahvalta.

Siksi onkin pakko kysyä, miten onkaan noiden aamuhe-räämisten laita. Villeä kysymys naurattaa, koska se sivuaa läheltä elämäntavan rutiineja ja niiden muuttamista.

- Alkuunsa aamuheräämiset oli vaikeita, olin väsynyt, mutta kyllä sitä on jo ihan rutinoitunut tähän uuteen päi-värytmiin.

Päivärytmin muuttaminen ei aina ole helppoa, jos ta-kana on jo useampien vuosien tottumukset. Villenkin koh-dalla on kysymys pitkistä työttömyysjaksoista.

- Olin sellaset kolme-neljä vuotta työttömänä, mitä ny välillä kävin työkkärin työssäoppimisen jaksoilla. Viimeksi olin niillä noin puolisen vuotta. Ja välillä kävin sitten tota Mansettia, mutta se keskeytyi uniongelmien ja siihen liit-tyvien lääkitysvaikeuksien vuoksi. Tässä kuntouttavassa on nyt ihan hyvin toiminut nää nukkumiset ja heräämiset.

Rakennushommat ovat maistuneet Villestä niin hyväl-


13. Tyttö toi Villen Tampereelle ja kaverin vinkki Siltaan

tä, että jatko alalla kiinnostaa. - Raksalta on tarkoitus saada ammatti, vaikka en en-

nen tätä ole alan hommissa ollutkaan. Tosin oon kaverei-den luona rakennushommissa autellu. Rakennustöissä kiinnostaa ihan kaikki. Jo Mansetissa tuli kokemusta leikki-mökkien ja erilaisten puutöiden, kuten säilytyslaatikoiden teosta. Mää tykkään tosi paljon tehdä puutöitä. Timpurin-hommat ovat kuitenkin tähtäimessä eli tuotantokoulun talonrakentajan perustutkinto. Tällä hetkellä ainakin tun-tuu, että nyt on oman alan asiat kyseessä.

Omaa alaansa nuorimies on etsinyt pitkään. Hän on jo aiemminkin kokeillut koulunkäyntiä. Vuosia sitten Ville opiskeli jonkin aikaa entisen kotikaupunkinsa, Varkauden kauppaoppilaitoksessa datanomiksi. Koulunkäynti kuiten-kin keskeytyi. Lopettamisen syytä kysyttäessä Ville vastaa:

- Ne perusaineet ei oikeen sillon innostanu. Nyt Villen ajatukset kulkevat aivan toisia latuja. Lähi-

ajan tavoite on päästä tuotantokouluun ja viedä se kun-nialla läpi. Mutta pitemmällekin meneviä suunnitelmia hänellä on.

- Jatkoakin olen miettinyt ja vähän jo kysellytkin mitä pitäis osata ja miten vois päästä eteenpäin. Matematiikkaa kai pitäs hallita, vaikka koulut tuli aikoinaan käytyä ala-arvoisesti, mutta nyt motivaatio olisi toinen. Täällä sitä on tässä viime aikoina ruvennut tulemaan ihan kunnolla.

Villen asumispolkukin on rakentunut Asunto-Sillan kautta:

- Kun Mansetti keskeytyi multa, ei tieto siitä mennyt eteenpäin ja sosiaalitoimistossa luultiin, että mää edel-leenkin saan rahaa Kelasta. En kuitenkaan saanut vuokra-rahoja ja kun siinä meni kaks kuukautta ennen kuin hom-mat selvis, sain häädön asunnosta. Otin Asunto-Siltaan yhteyttä, kun tuli kiire saada uusi asunto ja sain sen sitä kautta Lamminpäästä. Nyt oon lähiaikoina muuttamassa Lamminpäästä tähän lähelle Irjalaan. Sieltä ei oo kuin pari kilometriä tänne Vehnämyllynkadulle. Muutan tohon uu-teen asuntoon vaan hetkeksi ja siitä sitten on tavoitteena edetä omaan kerrostalokämppään.

Lähiajan tavoitteekseen Ville kertoo aikomuksensa saada koulu aloitettua, käydä se loppuun ja työllistyttyä.

- Olen ollut jo niin pitkään kaikenlaisilla tuilla, että se alkaa jo vähän ottaan päähän. Työ ja sen tuoma toimeen-tulo avaisi Villelle enemmänkin näköaloja tulevaisuuteen:

- Nykyisen tyttöystävän kanssa oon seurustellut kaksi vuotta ja siinäkin olisi tavoitteena lähteä perheettä raken-tamaan.

Silta saa Villeltä vuolaasti tunnustusta: - Tää on tosi hyvä paikka. Mikään ei oikeastaan tässä

töki, vaan oon kokenut oloni ihan kaikella tapaa täällä hyväksi. Sillassa oppii siis kaikennäköistä työtä kysymällä ohjaajilta tai sitten ihan keneltä tahansa hommissa oleval-ta. Saa hyvin apuja, porukka on kivaa ja siihen sopeutui helposti. En oo katunut kertaakaan, että tänne tulin.



Yhdistyksen talous kasvoi toimintavuonna noin 15 pro-senttiyksikköä ja tuotot olivat 5.622.000 euroa. Tuotoista voimakkaimmin lisääntyivät kehittämistoiminnan tuotot.

Rahoituksessa ei tapahtunut merkittäviä muutoksia. Tampereen kaupungin rahoitusosuus lisääntyi hieman lähinnä kuntouttavan työtoiminnan ostojen seurauksena. Tampereen kaupungin rahoitusosuus koko toiminnan ra-hoituksesta oli 25 prosenttia.

Valtion rahoitusosuus lisääntyi 45 prosenttiin lähinnä ESR-hankeiden käynnistymisen seurauksena.

Raha-automaattiyhdistyksen rahoitus lisääntyi Kirkas Mieli -hankkeen käynnistymisen myötä sekä Vehnämyl-lynkadun peruskorjaus- ja muutostyöhön saadun inves-tointiavustuksen vaikutuksesta.

Yhdistyksen kaikki kulut olivat yhteensä 5 560 000 eu-roa, josta toimintamenojen osuus oli noin 95 prosenttia. Henkilöstömenojen osuus kaikista menoista oli noin 42 %,

tilakustannusten osuus noin 13 % ja työpajojen materiaa-limenot noin 11 %.

Vuoden 2011 tulos oli noin 45.000 € ylijäämäinen, mikä oli noin puolet vuoden tulostavoitteesta. Edellisten vuosien kumulatiivinen ylijäämä oli 212.000 €.

Yhdistyksen maksuvalmiuden turvaamiseksi vuositu-loksia tulisi pystyä tulevina vuosina parantamaan, jotta lainarahoituksen osuutta yhdistyksen maksuvalmiushuol-lossa voitaisiin vähentää.

Yhdistyksen maksuvalmiushuolto perustuu edelleen pääosin lainarahoitukseen. Lisäksi toiminnan jatkuvuuden edellyttämien korvausinvestointien ja toiminnan laajen-tumisesta johtuvien investointien rahoittaminen on huo-mattava ongelma.

Puitesopimuksiin perustuva hankintamenettely, jos-sa tilaaja ei sitoudu asiakasmäärätavoitteisiin, vaikeuttaa huomattavasti toiminnan pitkäjänteistä ja suunnitelmal-

14. Talous


lista kehittämistä sekä asiakastyön että talouden näkökul-masta. Nämä vaikeudet heijastuvat suoraan myös toimin-nan tuloksiin ja vaikutuksiin. Tästä syystä puitesopimukset eivät ole myöskään asiakkaiden ja tilaajien edun mukaisia.

Taseen loppusumma kasvoi 3.098.000 euroon. Pitkäai-kaisten lainojen määrä oli vuoden lopussa 664.000 euroa, jossa kasvua 114.000 euroa. Pitkäaikaisista lainoista noin 420.000 euroa on maksuvalmiuden turvaamiseksi otettua lainaa. Lisälainanoton seurauksena yhdistyksen omavarai-suusaste heikkeni 61 prosentista 58 prosenttiin.


Yhdistyksen jäsenjärjestöissä ei toimintavuoden aikana tapahtunut muutoksia. Yhdistyksen hallituksen puheenjohtaja kansanedustaja Jukka Gustafsson pyysi eroa tehtävästään 1.7.2011 lukien tultuaan nimitetyksi opetusministeriksi. Tämän jälkeen yhdistyksen hallituksen puheenjohtajana toimi varapuheenjohtaja Eeva-Leena Jaakkola 31.9.2011 asti, jonka jäl-keen hän jatkoi hallituksessa hallituksen jäsenenä.

Hallituksen kokouksessa 29.9.2011 valittiin yhdistyksen uudeksi varapuheenjohtajaksi suunnittelujohtaja Martti Silven-noinen 1.10.2012 lukien. Ylimääräinen yhdistyksen kokous valitsi yhdistyksen uudeksi puheenjohtajaksi 3.1.2012 varapu-heenjohtajana toimineen Martti Silvennoisen. Hallitus valitsi uudeksi yhdistyksen varapuheenjohtajaksi 2.2.2012 pidetyssä kokouksessa koulutusjohtaja Rauno Konttilan Kiipula-säätiöstä.

Edellä mainittujen henkilöiden lisäksi yhdistyksen hallitukseen ovat kuuluneet vuosikokouksessa valittuina jäseninä seu-raavat henkilöt:

Varsinaiset jäsenet:

• Tapio Kuure, tutkija, dosentti• Timo Virtanen, koulutuspäällikkö, Tampereen

ammattiopisto• Susanna Silvonen, työvalmentaja, henkilöstön

edustaja• Lasse Rautniemi, hankepäällikkö,

Rikosseuraamuslaitos• Sami Wirkkula, toiminnanjohtaja, Setlementti

Naapuri ry

15. Hallinto

Henkilökohtaiset varajäsenet:

• Matti Ranta, toimitusjohtaja, Ramatra Oy• Vesa Vaittinen, toiminnanjohtaja, Tampereen

A-kilta ry• Reijo Saarinen, johtaja, Tampereen Invalidien

Työtuki TITRY ry• Jetta Turunen, koulutus- ja uraohjaaja, AKU-

toiminta• Tarja Rosenberg, yksilövalmentaja, henkilöstön

edustajan varajäsen• Mikko Siippainen, projektikoordinaattori/opinto-

ohjaaja, Tampereen kaupunki• Johanna Heine, ohjaaja, Yhdessä Selviytymisen

Tuki ry

Hallitus kokoontui toimintavuonna 7 (5) kertaa ja lisäksi pidettiin yksi sähköpostikokous. Sääntömääräisten asioiden lisäksi hallitus päätti mm. yhdistyksen strategiauudistuksesta, johtamisen kehittämisestä, sosiaalisesta tilinpäätöksestä ja budje-tista, yhdistyksen 10-vuotisjuhlien järjestämisestä ja luotollisen tilin limiitin korotuksesta. Lisäksi hallitus järjesti yhden halli-tuksen seminaarin johtamisesta ja henkilöstön kanssa yhteisen strategiaseminaarin.

Yhdistyksen sääntömääräinen vuosikokous pidettiin 30.3.2011.

Johdon tiimiin ovat kuuluneet toiminnanjohtaja Sampo Järvelä, toimialajohtajat Erkki Sipilä ja Maija Laukkanen. Johdon tiimi kokoontui toimintavuoden aikana 17 (24) kertaa.

Vuosikokouksen valitsemina tilintarkastajina toimivat tilikaudella 1.1.2010 – 31.12.2010 Olli Saxlin (HTM) Tilintarkastus-toimisto Olli Saxlin Oy:stä sekä Mauri Söderlund (HTM) ja varatilintarkastajina Kauko Keränen (HTM) ja Mikko Kopo-nen (HTM).


16. Tilinpäätöstiedot







17. Silta pähkinänkuoressa

Silta-Valmennusyhdistys ry – Vuosikertomus 2011

Documents