S i e n e t j a t e r v e y s Lääkeeteellisen mykologian seura ry:n edotusleh - ISSN 1456-3533 - Numero 1 / 2012 KOSTEA KESÄ Eletään ihmeellisiä aikoja, kevättulvista on siirrytty kesätulvi- en kautta syystulviin. Talvivaaran altaat vuotavat. Mikä ihme se on, kun katotkaan eivät pidä vettä. Vettä on tullut pysty- ja vaakasuoraan ja vinoon pitkin kesää. Syksyn kantarelli- kausi oli uskomattoman pitkä ja suppilovahveroita poimim- me ainakin täällä etelässä vielä marraskuun puolellakin. Koulujen vanhempainyhdistykset ovat nousseet barrikadeil- le vaatimaan parempaa sisäilmaa lapsilleen. Koululakkoja on ollut pitkin Suomea. Vanhempainyhdistysten keskusliitto on tullut julkisuuteen samoilla teemoilla. Vanhemmat alka- vat saada tarpeekseen. Ei riitä, että lapselle tarjotaan päivä- hoito ja koulutus, nyt vaaditaan lisäaineetonta kouluruokaa ja homeetonta sisäilmaa. Aivan oikein! Miksi lapsia saisi kohdella huonommin kuin samoissa tiloissa työskenteleviä aikuisia, joilla on lakisääteinen oikeus vakuutukseen työpe- räisen sairauden varalta. Sairastuneella työntekijällä on maksuttomat lääkkeet ja oikeus saada sairauden tai oirei- lun vuoksi siirto puhtaisiin tiloihin tai lähete ammatilliseen kuntoutukseen. Sairastunut lapsi on ilman vakuutusturvaa eikä usein edes pääse tarvittaviin tutkimuksiin. Koulutetussa nuorisossa on kansakunnan tulevaisuus. Lap- sia ja nuoria on varjeltava paitsi tupakalta ja päihteiltä sekä koulukiusaamiselta ja epäterveelliseltä ruoalta, myös raken- netun ympäristön kemiallisilta ja mikrobiologisilta haitoilta jotta he voisivat aikanaan astua iloisina ja reippaina yhteis- kunnan ja työelämän palvelukseen. Kaikkein suurimmat rimanalitukset sisäilman laadussa on nähty kuitenkin sairaalarakennuksissa ja muissa hoitolaitok- sissa. Erään keskussairaalan työntekijät käyvät oikeutta työnantajaansa vastaan, koska ilmiselvien sisäilmaongelmi- en korjaamista on lykätty vuodesta toiseen ja lopulta monet työntekijät ovat sairastuneet pysyvästi. Keski-Suomessa on purettu sairaalarakennus ja rakennettu konteista tilalle uusi ennätysvauhdilla. Hankalin tilanne tuntuu olevan kuitenkin lastensairaaloissa eri puolella Suomea. Samoissa tiloissa, joissa annetaan lääketieteellisesti äärimmäisen korkeata- soista hoitoa huippulaitteilla ja -henkilöstöllä vakavasti sai- raille pikkupotilaille ja hengestään taisteleville keskosille, valuu vesi pitkin ikkunaseiniä muovimaton alla lätisten ja katot kupruillen. Henkilökunta niiskuttaa punaisin silmin, aivastelee ja yskii. Jopa sairaalakouluissa on niin vakavia homeongelmia, että opettajat saavat ammattitauteja ja Stachybotrys-kasvustojen vallattua rakenteet tiloja lopulta suljetaan. Lasten- ja nuorisopsykiatriset suljetut osastot ovat luku sinänsä. Homesairaita kärrätään suljetuille osastoille ja pakkolääkitään psyykenlääkkeillä. Siitä on terapeuttinen ote aika kaukana. Ilmeisesti on tosiaan niin, että kansakunnan sivistystaso ja lääketieteen etiikka punnitaan siinä, miten yhteiskunta kohtelee heikoimpiaan. Ovatko ahneus ja itsek- kyys ihmisen luontaisia ominaisuuksia? Voi olla, että evoluu- tio suosii itsekkyyttä, mutta toisinajattelijat eivät ihan vielä ole kuolleet sukupuuttoon. Omana ratkaisunani esitän, että työterveyshuollon keinot ja asiantuntijat pitäisi ottaa kouluterveydenhuollon avuksi sel- vittämään systemaattisesti koulukiinteistöjen kuntoa. Las- ten ja nuorten käyttämät rakennukset on saatava kuntoon ja altistuneiden lasten terveyttä tulee seurata korjausten jälkeen. Mikään viranomaisohje ei suosittele pelkkää pinta- remonttia ja desinfektioaineita kosteusvaurion korjaamisek- si. Mikrobikasvustojen ruiskuttaminen torjunta-aineilla ja vahvoilla kemikaaleilla johtaa samanlaiseen vaaralliseen mikrobien valikoitumiseen kuin laajakirjoisten antibioottien holtiton käyttö. Terveysriskin arviointi tulee säilyttää tervey- denhuollon ammattilaisten hallussa. Monissa kaupungeissa on jo ryhdytty kartoittamaan lasten terveydentilaa tekemällä oirekartoituksia kaikkiin kouluihin ja päiväkoteihin. Että uskaltavatkin. Saattaa vaikka löytyä ongelmia. Taloudellisesti tiukkoina aikoina kannattaa inves- toida – ei Talvivaaran osakkeisiin - vaan tulevaisuuteen, lapsiin ja nuorisoon. Meidän tulisi hylätä kvartaaliajattelu siinä muodossa kuin sen nyt tunnemme. Sodan jälkeen Suo- mi rakennettiin taloudelliseen nousuun ja menestykseen. Samanlainen jälleenrakennuksen aika on sukupolvellamme edessä kosteusvauriorakennusten korjaamisessa. Neljän- nesvuosittaisen menestyksen hakemisesta tulee siirtyä nel- jännesvuosisadan perspektiiviin. Jotta seuraavan sukupol- ven olisi helpompi hengittää. Erityisesti sisällä. Tuula Putus Puheenjohtajan palsta
6
Embed
Sienet ja terveys - mykologia · Sienet ja terveys Lääketieteellisen mykologian seura ry:n tiedotuslehti - ISSN 1456-3533 - Numero 1 / 2012 KOSTEA KESÄ Eletään ihmeellisiä aikoja,
This document is posted to help you gain knowledge. Please leave a comment to let me know what you think about it! Share it to your friends and learn new things together.
Transcript
1
Sienet ja terveys Lääketieteellisen mykologian seura ry:n tiedotuslehti - ISSN 1456-3533 - Numero 1 / 2012
KOSTEA KESÄ
Eletään ihmeellisiä aikoja, kevättulvista on siirrytty kesätulvi-
en kautta syystulviin. Talvivaaran altaat vuotavat. Mikä ihme
se on, kun katotkaan eivät pidä vettä. Vettä on tullut pysty-
ja vaakasuoraan ja vinoon pitkin kesää. Syksyn kantarelli-
kausi oli uskomattoman pitkä ja suppilovahveroita poimim-
me ainakin täällä etelässä vielä marraskuun puolellakin.
Koulujen vanhempainyhdistykset ovat nousseet barrikadeil-
le vaatimaan parempaa sisäilmaa lapsilleen. Koululakkoja
on ollut pitkin Suomea. Vanhempainyhdistysten keskusliitto
on tullut julkisuuteen samoilla teemoilla. Vanhemmat alka-
vat saada tarpeekseen. Ei riitä, että lapselle tarjotaan päivä-
hoito ja koulutus, nyt vaaditaan lisäaineetonta kouluruokaa
ja homeetonta sisäilmaa. Aivan oikein! Miksi lapsia saisi
kohdella huonommin kuin samoissa tiloissa työskenteleviä
aikuisia, joilla on lakisääteinen oikeus vakuutukseen työpe-
räisen sairauden varalta. Sairastuneella työntekijällä on
maksuttomat lääkkeet ja oikeus saada sairauden tai oirei-
lun vuoksi siirto puhtaisiin tiloihin tai lähete ammatilliseen
kuntoutukseen. Sairastunut lapsi on ilman vakuutusturvaa
eikä usein edes pääse tarvittaviin tutkimuksiin.
Koulutetussa nuorisossa on kansakunnan tulevaisuus. Lap-
sia ja nuoria on varjeltava paitsi tupakalta ja päihteiltä sekä
koulukiusaamiselta ja epäterveelliseltä ruoalta, myös raken-
netun ympäristön kemiallisilta ja mikrobiologisilta haitoilta
jotta he voisivat aikanaan astua iloisina ja reippaina yhteis-
kunnan ja työelämän palvelukseen.
Kaikkein suurimmat rimanalitukset sisäilman laadussa on
nähty kuitenkin sairaalarakennuksissa ja muissa hoitolaitok-
sissa. Erään keskussairaalan työntekijät käyvät oikeutta
työnantajaansa vastaan, koska ilmiselvien sisäilmaongelmi-
en korjaamista on lykätty vuodesta toiseen ja lopulta monet
työntekijät ovat sairastuneet pysyvästi. Keski-Suomessa on
purettu sairaalarakennus ja rakennettu konteista tilalle uusi
ennätysvauhdilla. Hankalin tilanne tuntuu olevan kuitenkin
lastensairaaloissa eri puolella Suomea. Samoissa tiloissa,
joissa annetaan lääketieteellisesti äärimmäisen korkeata-
soista hoitoa huippulaitteilla ja -henkilöstöllä vakavasti sai-
raille pikkupotilaille ja hengestään taisteleville keskosille,
valuu vesi pitkin ikkunaseiniä muovimaton alla lätisten ja
lasten kodeista kerättiin huonepölynäytteet lasten ollessa
kahden kuukauden ikäisiä. Mikrobien kokonaismäärässä
huomioitiin sekä bakteerit että homeet. Muutaman yksittäi-
sen mikrobin merkitystä tarkasteltiin myös kansainvälisessä
PASTURE-tutkimuksessa, johon osallistui noin 1000 lasta
viidestä eri Euroopan maasta. Tässä tutkimuksessa käytetyt
mikrobimääritykset eivät kuitenkaan pystyneet selittämään
maatilalla asumiseen liittyvää vähentynyttä riskiä sairastua
astmaan eivätkä kosteusvaurioihin liittyvää kohonnutta ast-
mariskiä. Jatkossa tarvitaan parempia mikrobistoa kuvaavia
mittareita kuvamaan elinympäristön mikrobialtistusta, jolla
voi olla sekä suotuisia että haitallisia vaikutuksia ihmisen
terveyteen.
Väitösuutisia
Bo Sahlberg väitteli Ruotsissa Uppsalan yliopistossa kesäkuussa 2012 otsikolla Indoor environment in dwellings and sick building syndrome (SBS) – longitudinal studies. Vastaväittäjänä oli professori Berndt Stenberg.
Muistutuksia Seuran jäsenille
Muistathan maksaa seuran jäsenmaksun vuodelle 2012! Vuoden 2012 jäsenmaksu on 12 euroa ja se pitäisi maksaa ennen vuodenvaih-detta. Tilin numero on FI 87 1652 3000 0016 88 (Nordea). Laita viitekenttään mak-sajan nimi sekä vuosi 2012. Vuodelta 2011 jäsenmaksua ei kerätä.
Vuosikokous pidetään 21.3.2013 klo 14 Meilahdessa, Helsingissä. Tarkempi paik-ka ja ohjelma ilmoitetaan myöhemmin lähetettävässä kutsussa, mutta varaa päivä jo kalenteriisi!
5 Sienet ja terveys 1 / 2012
Lääketieteellisen Mykologian Seura
kutsuu jäsenensä mikro- ja makrosieni-
aiheiseen valokuvakilpailuun.
Kilpailussa on kolme sarjaa:
1. mikrosienet: mikroskooppikuvat ja
kudosleikekuvat
2. makrosienet, näkyvät sienet ja sieni-
kasvustot
3. rakennus- tai rakennekuvat, joissa
näkyy 'ajan hammas' ja siitä seuraavat
mikrobi- tai muut vauriot
Tähän mennessä kuvia on lähetetty
vain muutamia. Kilpailuun osallistumis-
aikaa on päätetty jatkaa.
Kilpailuaika päättyy 30.6.2013. Par-
haat kuvat palkitaan. Lähetä kuvat digi-
taalisessa muodossa tai paperikuvina
Seuran sihteerille. Sähköpostin liitteen
koko voi olla korkeintaan 10 MB. Käytä
skannauksessa resoluutiona 100-200
pikseliä/tuuma. Jos haluat paperikuva-
si palautettaviksi, liitä mukaan osoit-
teella varustettu palautuskuori.
Muista liittää mukaan kuvan ottajan
yhteystiedot, mihin sarjaan kuva osallis-
tuu sekä saako kuvan julkaista Seuran
lehdessä ja verkkosivuilla.
Tuula Putus
Valokuvakilpailu
Pohjoismainen sienikokous järjestettiin Helsingissä 24.-25.5.2011
8th Scientific Meeting of the Nordic Society for Medical Myco-logy järjestettiin toistamiseen Helsingissä Biomedicumissa 24.-25.5.2011 yhdessä Suomen Lääketieteellisen Mykologian Seu-ran kanssa. Tapahtuman organisaattorina ja puheenjohtajana toimi dosentti Pentti Kuusela HUSLABin kliinisen mikrobiologi-an vastuualueelta.
Kokouksen kutsuttu pääpuhuja oli professori Ben de Pauw Hollannista. De Pauw on voinut seurata läheltä eurooppalai-sen kliinisen mykologian kehitystä toimiessaan vuosina 1996-2001 puheenjohtajana European Organization for Research
and Treatment of Cancer (EORTC)-järjestön sieni-infektioryhmässä ”Invasive Fungal Infections Cooperative Group”. Hän on jäänyt eläkkeelle Nijmegenin yliopistollisen keskussairaalan sisätautien professorin virasta. De Pauwn esi-telmä Fungus; from a rarity to a regular customer with specific demands tarjosi mielenkiintoisia vertailuja ja kyseenalaistuksia tämän päivän kliinisestä mykologiasta.
Kokouksen muu aihepiiri käsitteli ympäristömykologiaa, der-matologian ja gynekologian sieni-infektioiden ajankohtaisuuk-sia sekä matkailijoiden mukanaan tuomia sieni-infektioita. Myös HUSLAB kuuluu kokouksen tukijoiden joukkoon.