Page 1
1
SÄHKÖTEKNIIKAN
KOULUTUSOHJELMA
Sähkötekniikan koulutusohjelman yhteiset
osaamistavoitteet
Sähkötekniikan koulutusohjelman osaamisprofiili
on määritetty valtakunnallisessa työryhmässä ja
sen keskeiset tekijät ovat:
tekninen perusosaaminen
suunnitteluosaaminen
sähkö- ja laiteturvallisuuden osaaminen
yritys- ja tuotantotalouden osaaminen
sähkönjakelun ja rakennusten sähköjärjes-
telmien osaaminen
sähkökoneiden ja sähkökäyttöjen osaaminen
Sähkötekniikan koulutusohjelman
toimintaympäristö ja osaamistavoitteet
Savonia-ammattikorkeakoulun sähkötekniikan
koulutusohjelma on vahva alueellinen vaikuttaja,
jonka keskeisin toiminta-alue on Itä-Suomi.
Opiskelijarekrytoinnin ja koulutusohjelmasta
valmistuvien insinöörien työllistymisen kautta
vaikutus ulottuu merkittävästi laajemmalle.
Savonia-ammattikorkeakoulun sähkötekniikan
koulutusohjelma osaamisalueet ovat
sähkönjakelu
talotekniikka
sähkökoneet
sähkökäytöt ja tehoelektroniikka
näitä tukeva automaatio.
Sähkötekniikan koulutusohjelman on voimak-
kaasti poikkialainen sähkönjakeluun ja sähkön
teolliseen käyttöön perehdyttävä opintokokonai-
suus, jossa keskeisenä tavoitteena on luoda
vahva perussähkötekniikan tuntemus. Perintei-
sen sähkötekniikan rinnalla tietotekniikka ja
automaatiotekniikka ovat sovelluksissa merkittä-
vässä asemassa.
Koulutusohjelman osaamistavoitteet perustuvat
alan kansainvälisen kilpailun tuomiin tarpeisiin.
Koulutusohjelman osaamistavoitteet on täsmen-
netty suuntaavien opintojen mukaisesti.
Page 2
2
Koulutusohjelmakohtaiset kompetenssit
Osaamisalueen kuvaus
Insinööri (AMK)
Sähkö- ja informaatiotekniikan perusosaaminen osaa hyödyntää sähkötekniikan peruslakeja ja virtapiirien ratkaisumenetelmiä sähkövoimatekniikassa
tuntee elektroniikan komponentit ja peruskytkennät
hallitsee sähkötekniset perusmittaukset
omaa tietotekniikan perustaidot
Luonnontieteiden, kielten ja viestinnän
perusosaaminen
osaa hyödyntää matemaattisia menetelmiä ja työkaluja alan ilmiöiden kuvaamiseen ja ongelmien ratkaisuun
tuntee alan sovellutuksissa tärkeät fysiikan lainalaisuudet, erityisesti sähkömagneettisten ilmiöiden osalta
osaa käyttää äidinkieltä ja vieraita kieliä ammattialan suulliseen ja kirjalliseen viestintään
Sähkö- ja laiteturvallisuuden osaaminen tuntee oman alansa keskeiset sähkö- ja laiteturvallisuuteen liittyvät lait ja määräykset ja osaa soveltaa niitä
käytännössä
omaa myönteisen asenteen turvallisten työtapojen ja menetelmien noudattamiseen ja kehittämiseen
Yritys- ja tuotantotalouden osaaminen tuntee kannattavan liiketoiminnan edellytykset sekä taloudellisen suunnittelun ja ohjauksen tärkeimmät
työkalut
hallitsee taitoja osallistua projekti-toimintaan sekä johtaa ihmisiä, prosesseja ja projekteja
tuntee yrittäjyyden, markkinoinnin sekä teollisuuden palveluliiketoimintojen perusperiaatteet
Sähkönjakelutekniikan perusosaaminen tuntee yleisen sähkönjakeluverkon ja rakennusten sähköverkon rakenteet ja ominaisuudet
osaa mitoittaa sähkönjakeluverkon ja rakennusten sähköverkon peruskomponentit
hallitsee sähköteknisen dokumentoinnin
tuntee sähkönjakelun kojeitten ja kojeistojen sekä sähköjärjestelmien suojausten ja käytönvalvonnan peru-
sominaisuudet
Tehoelektroniikan ja sähkökäyttöjen
perusosaaminen
tuntee tehoelektroniikan peruskytkennät ja komponentit, sähkökoneiden ja sähkömoottorikäyttöjen laitteet
ja niiden ominaisuudet
osaa mitoittaa taajuusmuuttajakäyttöjä ja muita moottorikäyttöjen komponentteja
tuntee sähkökäyttöjen suojaus- ja ohjausmenetelmät mukaan lukien ohjelmoitavat logiikat ja väyläratkaisut
Säätö- ja automaatiotekniikan perusosaaminen tuntee instrumentointitekniikan laitteita, komponentteja ja väyläratkaisuja
tuntee automaatiotekniikan ja säätötekniikan perusteorian ja sovelluksia
osaa käyttää ja suunnitella ohjelmoitavilla logiikoilla ohjausjärjestelmiä
Page 3
3
Sähkönjakelu ja talotekniikka
Suuntaavien opintojen keskeisimmät asiakoko-
naisuudet liittyvät sähköenergia- ja sähkönjake-
lujärjestelmiin sekä sähköiseen talotekniikkaan.
Sähkönjakelutekniikka perehdyttää sähkönjake-
luverkkojen teknistaloudelliseen suunnitteluun,
mitoitukseen ja rakentamiseen sekä sähköener-
giahuollon automaatioon. Talotekniikka pereh-
dyttää kiinteistöjen sähköteknisiin järjestelmiin
kuten sähköasennuksiin, tele- ja ohjausjärjes-
telmiin sekä rakennusautomaatioon.
Sähkönjakelu ja talotekniikan suuntaavien opin-
tojen osaamistavoitteet ovat:
Page 4
4
Sähkönjakelu ja talotekniikka Osaamisalueen kuvaus
Insinööri (AMK)
Suunnitteluosaaminen tuntee oman alan suunnitteluprosessit ja -menetelmät sekä ohjelmistotyökalut
osaa mitoittaa ja valita laitteita ja komponentteja teknistaloudellisilla periaatteilla
hallitsee standardien mukaisen dokumentoinnin
ymmärtää standardien merkityksen ja osaa soveltaa niitä omalla alalla suunnittelun kaikissa työvaiheissa
tuntee laatujärjestelmien merkityksen
ymmärtää tuotteen elinkaariajattelun
Sähkönjakelun ja rakennusten sähköjärjestel-
mien osaaminen
osaa mitoittaa sähkönjakeluverkon komponentit alan suunnitteluohjeiden, määräysten ja standardien mu-
kaan
osaa mitoittaa rakennusten sähköverkon komponentit alan suunnitteluohjeiden, määräysten ja standardien
mukaan
osaa mitoittaa teollisuusverkkojen peruskomponentit
osaa taloudellisen suunnittelu- ja tarjouslaskennan urakoinnissa ja verkon suunnittelussa
Sähkönjakelun ja talotekniikan automaatio-
osaaminen
tuntee sähkönjakelun ja talotekniikan automaatiojärjestelmät ja niiden perusominaisuudet
osaa toteuttaa ohjaus- ja säätösovelluksia
Tilojen ominaisuuksien hallinta ymmärtää tilaajan ja käyttäjän laatuvaatimukset talotekniikan tilojen ominaisuuksille
ymmärtää sähköistyksen, valaistuksen ja tietojärjestelmien mahdollisuudet tilojen ominaisuuksien hallin-
nassa
Energiaosaaminen tuntee sähkön tuotantomuodot ja tuotantotekniikat
tuntee sähkön tuotanto-, siirto-, jakelu- ja kulutusjärjestelmän ja siihen liittyvän markkinointi- ja liiketoi-
minnan
osaa suunnitella ja käyttää sähköjärjestelmiä energiatehokkaasti ja ymmärtää energiankäytön
ympäristövaikutukset
Toteutusosaaminen (hops) tuntee talotekniikan toteutusprosessin ja sen liittymisen rakennusprosessiin
tuntee sähköurakointia ohjaavat viranomaissäädökset, muut ohjeet ja suositukset
ymmärtää työnjohtotehtävissä vaadittavat valmiudet, työsopimukset ja sopimusehdot
hallitsee viranomaisten sähköteknisten järjestelmien urakoitsijoilta edellyttämän pätevyyden koulutuksen
osalta
Tarkastus-, käyttö- ja ylläpito-osaaminen tuntee sähkönjakelu- ja talotekniikan laitteistojen tarkastuskäytännöt
tuntee sähkönjakelu- ja talotekniikan laitteistojen ylläpidolle asetetut vaatimukset ja suositukset
tuntee sähköteknisiin järjestelmiin liittyvät työturvallisuusvaatimukset, pätevyysvaatimukset ja virano-
maismääräykset
viranomaismääräykset
Page 5
5
Teollisuuden sähkö- ja automaatiotekniikka
Opinnot perehdyttävät sähkökoneisiin, tehoelekt-
roniikkaan, teollisuuden sähkönkäyttöympäris-
töön, sähkömoottorien monipuolisiin käyttösovel-
luksiin, teollisuuden sähköverkkoihin ja teollisuu-
den sähkökäyttöjen automaatioon. Opiskelijat
tutustuvat samalla sovellusalueen yksittäisiin
komponentteihin sekä perehtyvät kokonaisten
laitejärjestelmien mitoittamiseen.
Teollisuuden sähkö- ja automaatiotekniikan
suuntaavien opintojen osaamistavoitteet ovat:
Page 6
6
Teollisuuden sähkö- ja automaatiotekniikka Osaamisalueen kuvaus
Insinööri (AMK)
Suunnitteluosaaminen tuntee tehoelektroniikan ja sähkökäyttöjen suunnittelumenetelmät
tuntee tehoelektroniikkalaitteiden sähkötekniset ja termiset ominaisuudet
osaa mitoittaa ja valita komponentit teknistaloudellisilla periaatteilla
hallitsee standardien mukaisen dokumentoinnin
ymmärtää standardien merkityksen ja osaa soveltaa niitä omalla alalla suunnittelun eri työvaiheissa
tuntee tehoelektroniikkalaitteiden verkkovaikutukset ja sähkön laadun parantamiskeinot
ymmärtää tuotteen elinkaariajattelun
Sähkökoneiden ja sähkökäyttöjen osaaminen osaa ja ymmärtää sähkökäyttöjen rakentumisen sekä sähkötekniikan että mekaniikan kannalta
tuntee erilaiset sähkömoottorit ja taajuusmuuttaja- sekä muut sähkömoottorikäytöt
osaa mitoittaa sähkökäyttöjen komponentit suunnitteluohjeiden, määräysten ja standardien mukaan
Tehoelektroniikan osaaminen tuntee tehoelektroniikan peruskomponentit ja -kytkennät
tuntee tehoelektroniikan sovellusten ominaisuudet
osaa mitoittaa sähkökäyttöihin liittyvät tehoelektroniikkalaitteet
Sähkökäyttöjen automaatio-osaaminen tuntee teollisuuden sähkökäyttöihin liittyvän automaation, automaatiojärjestelmät ja niiden perusominai-
suudet
tuntee sähkökäyttöjen tavallisimmat automaatioväylät, ohjelmoitavat logiikat ja niiden perusominaisuudet
osaa toteuttaa ohjaus- ja säätösovelluksia
Toteutusosaaminen
(hops)
tuntee sähkökäyttöjen rakentamiseen, käyttöönottoon ja ylläpitoon liittyvät viranomaissäädökset, muut
ohjeet ja suositukset
ymmärtää työnjohtotehtävissä vaadittavat valmiudet, työsopimukset ja sopimusehdot
hallitsee viranomaisten sähköteknisten järjestelmien urakoitsijoilta edellyttämän pätevyyden koulutuksen
osalta
Käyttö- ja ylläpito-osaaminen tuntee sähkökoneille ja -käytöille asetetut vaatimukset ja suositukset käytön ja ylläpidon kannalta
tuntee sähköteknisiin järjestelmiin liittyvät työturvallisuusvaatimukset, pätevyysvaatimukset ja virano-
maismääräykset
Page 7
7
Koulutusohjelmasta valmistuvat ammattikorkea-
kouluinsinöörit toimivat mm. sähkönjakelun,
talotekniikan ja sähkökäyttöjen suunnittelutehtä-
vissä, esimiestehtävissä alan yrityksissä, markki-
nointitehtävissä sekä koulutustehtävissä. Työn-
antajayritykset ovat teollisuusyrityksiä, suunnit-
telutoimistoja, sähkönjakelun yrityksiä, alan
tuotekauppaa harjoittavia yrityksiä sekä erilaisia
oppilaitoksia.
Page 8
8
Koulutusohjelman rakenne ja opintojen
eteneminen
Opintokokonaisuudet
Sähkötekniikan koulutusohjelman rakenne:
yhteiset perusopinnot (55 op)
koulutusohjelmakohtaiset ammatilliset opin-
not (95 op)
suuntaavat opinnot (30 op). opiskelija valit-
see suuntautumiskohteensa mukaisen sy-
ventävän perusmodulin, jonka laajuus on 15
op (moduli 1). modulin 2 voi valita vapaasti.
o teollisuuden sähkö- ja automaatiotek-
niikka, moduli 1a (15 op)
o teollisuuden sähkö- ja automaatiotek-
niikka, moduli 2a (15 op)
o sähkönjakelu ja talotekniikka, moduli 1b
(15 op)
o sähkönjakelu ja talotekniikka, moduli 2b
(15 op)
o sähkötekniikan modulivalinnaiset
valittuja suuntaavia opintoja tukevat
ja täydentävät opintojaksot
vapaasti valittavat opinnot (15 op)
ohjattu harjoittelu (30 op)
opinnäytetyö (15 op)
Yhteiset opinnot, 55 op
Koulutusohjelmakohtaiset ammatilliset opinnot, 95 op
Moduli 1A, 15 op Moduli 1B, 15 op
Moduli 2A, 15 op Moduli 2B, 15 op
Vapaasti valittavat opinnot, 15 op
Opinnäytetyö, 15 op
Ohjattu harjoittelu ,30 op
Page 9
9
Sähkötekniikan koulutusohjelma 240 op
1. vuosi 2. vuosi 3. vuosi 4. vuosi
Koodi Opintokokonaisuudet op s1 s2 k1 k2 s1 s2 k1 k2 s1 s2 k1 k2 s1 s2 k1 k2
Yhteiset perusopinnot 55
ECJ8000 Johdatus tekniikan opintoihin 1,5
ECCV110 Viestinnän perusteet 2 x x
ECCV120 Työelämän viestintä 3 x x
ESCR120 Svenska för elingenjörer 3 x x
ECCE120 Communication and Engineering English 2 x x
ESCE130 English for Electrical Engineers 3 x x
ECCE140 Engineer's Professional English 2 x x
EEM8100 Sähköalan matemaattiset apuneuvot 1 3 x
ECM8100 Alkeisfunktiot ja derivointi 5 x x
ECM8200 Ingegrointi ja differentiaaliyhtälöt 4 x x
EEM8200 Sähköalan matemaattiset apuneuvot 2 5 x x
ECM8300 Todennäköisyyslaskenta ja tilastomatematiikka 3 x
ECF8000 Fysiikka 1 3 x x
EEF8200 Fysiikka 2S 5 x x x
EEF8300 Fysiikka 3S 3 x x
EEF8400 Fysiikka 4S 3 x x
EEF8500 Fysiikan laboratoriotyöt S 3 x x x
EEK8000 Kemia S 3 x x
Koulutusohjelmakohtaiset ammattiopinnot 95
Tuotantotalouden perusteet
ECB8000 Johdatus yrittäjyyteen ja liiketoimintaan 5 x x x
ECB8100 Johtajuus ja työhyvinvointi 3 x x
ESJ8100 Operatiivinen laskentatoimi 2 x x
Sähkötekniikan perusteet
ESP8000 Virtapiirit ja verkot 6 x x x
ESP8100 Vaihtosähköpiirit ja sähkötekniikan työt 5 x x
ESP8420 Muutosilmiöt virtapiireissä ja sekavirtapiirit 3 x x
Page 10
10
ESL8050 Sähköturvallisuus ja ensiapu 2 x x
ESL8060 Sähkötyöturvallisuus 1 x
ESP8120 Sähkömittaustekniikka s 3 x x
ESP8050 Sähkötekninen dokumentointi ja suunnitteluohjelmat 3 x x
ESS8010 Energiatekniikan ja sähkönkäyttötekniikan perusteet 4 x x x
Ohjelmoinnin perusteet
ECI8000 Tietokoneen käytön perusteet 3 x
EST8200 Ohjelmoinnin perusteet s 5 x x x
Elektroniikan perusteet
ESE8000 Analogiaelektroniikka 1s 3 x x
ESE8010 Analogiaelektroniikka 2s 3 x x
ESE8030 Digitaalitekniikka s 3 x x
ESE8100 Elektroniikan työt s 3 x x
Tehoelektroniikan perusteet
ESK8000 Tehoelektroniikan perusteet 1 3 x x
ESK8010 Tehoelektroniikan perusteet 2 2 x x
Säätö- ja automaatiotekniikan perusteet
ESA8050 Instrumentointitekniikka 3 x x
ESA8040 Säätö- ja automaatiotekniikka 4 x x
ESA8060 Automaatiotekniikan työt 3 x x
Sähkönkäyttötekniikan perusteet
ESK8400 Sähkökoneiden perusteet 4 x x
ESK8410 Sähkökäyttöjen perusteet 4 x x
Sähkönjakelutekniikan perusteet
ESV8010 Sähköasennukset 3 x x
ESN8030 Sähkönjakelutekniikka 1 3 x x
ESN8040 Sähkönjakelutekniikka 2 3 x x
Sähkövoimatekniikan työt
ESS8610 Sähkövoimatekniikan työt 1 3 x x
ESS8620 Sähkövoimatekniikan työt 2 3 x x
Suuntaavat ammattiopinnot
Teollisuuden sähkö- ja automaatiotekniikka, moduli 1 15
Page 11
11
ESK8140 Sähkökäyttöjen jatkokurssi 5 x x x
ESK8180 Sähkökoneiden jatkokurssi 4 x x
ESK8020 Tehoelektroniikan komponentit ja sovellukset 3 x x
Lisäksi sähkötekniikan modulivalinnaisia 3
Teollisuuden sähkö- ja automaatiotekniikka, moduli 2 15
ESV8230 Teollisuuden sähköasennukset ja -verkot 4 x x
ESA8070 Automaatiotekniikan jatkokurssi 4 x x
ESA8210 Ohjelmoitavat logiikat 4 x x
Lisäksi sähkötekniikan modulivalinnaisia 3
Sähkönjakelu ja talotekniikka, moduli 1 15
ESN8150 Tietokoneavusteinen verkostosuunnittelu 3 x x
ESN8050 Sähkönjakelutekniikka 3 4 x x
ESV8120 Sähköurakointi 2 x
ESV8500 Lämmitys- ja valaistustekniikka 3 x x
Lisäksi sähkötekniikan modulivalinnaisia 3
Sähkönjakelu ja talotekniikka, moduli 2 15
ESV8230 Teollisuuden sähköasennukset ja -verkot 4 x x
ESV8110 Julkisen rakennuksen sähkösuunnittelu 4 x x
ESA8210 Ohjelmoitavat logiikat 4 x x
Lisäksi sähkötekniikan modulivalinnaisia 3
Sähkötekniikan modulivalinnaiset
ESN8110 Sähkönjakelun automaatio 3 x x
ESV8130 Kiinteistöjen tele- ja ohjausjärjestelmät 2 x
ESA8270 Älykäs rakennusautomaatio 2 x
ESV8300 Tarkastukset, huolto- ja kunnossapito 3 x x
ESN8170 Suurjännitetekniikka 2 x
ESS8210 Sähkömarkkinat 2 x
ESS8650 Suuntaaviin opintoihin liittyvä projekti 3 x x
ESP8090 AutoCAD perusteet ja sähkösovellukset 2 x
Vapaavalintaiset opinnot 15
Harjoittelu 30
Opinnäytetyö 15
Page 12
12
SÄHKÖTEKNIIKAN
KOULUTUSOHJELMAN
OPINTOJAKSOKUVAUKSET
ECCV110 Viestinnän perusteet 2op,
Basics of Professional Communication 2cr
Tavoitteet
Opintojakson tavoitteena on esiintymisvalmiuksi-
en vahvistaminen yksilö- ja ryhmäharjoitusten
avulla. Opiskelija pystyy tuottamaan johdonmu-
kaista ja tavoitteellista tekstiä ja laatimaan opin-
noissa ja työelämässä vaadittavia kirjallisia tuo-
toksia, kuten esim. raportin ja tiedotteen. Hän
pystyy toimimaan tarkoituksenmukaisesti työ-
elämän
viestintä- ja vuorovaikutustilanteissa. Hän kyke-
nee pitämään valmistellun esityksen ja toimi-
maan ryhmässä vastuullisesti. Opiskelijalle muo-
dostuu käsitys työelämän viestintätaidoista.
Sisältö
Käsiteltäviä aiheita
asiantuntijaesitelmä omalta ammattialalta
argumentointi
kokoustekniikka ja kokousasiakirjat
tiedottaminen
asiatyyli ja luettavuus
raportointi
kielenhuolto
verkkoviestintä
Opetusjärjestelyt ja suoritustapa
Opintojakso sisältää teoriatunnit, teoriaa syven-
tävät harjoitukset ja etätehtävät sekä itsenäistä
opiskelua. Kurssilla on 80 %:n läsnäolovelvoite.
Harjoitukset pyritään integroimaan ammattiai-
neisiin.
Arviointi
Opintojakson suoritus arvioidaan tentin, suullis-
ten harjoitusten ja kirjallisten tehtävien avulla.
Kokonaisosaaminen arvioidaan asteikolla 0–5.
Kokonaisarvioinnissa kaikilla arvioiduilla suori-
tuksilla on yhtä suuri painoarvo. Kokeissa suori-
tuksen hyväksymisraja on 40 % maksimispisteis-
tä.
Opiskelumateriaali ja kirjallisuus
Kauppinen, Anneli – Nummi, Jyrki – Savola, Tea,
Tekniikan viestintä: kirjoittamisen ja puhumisen
käsikirja. Edita. Vuoden 2000 painos tai uudem-
pi.
Opetuksen yhteydessä jaettava materiaali.
ECCV120 Työelämän viestintä 3 op,
Communication Skills for Engineers 3cr
Tavoitteet
Kurssin tavoitteena on työelämän vaatiman sekä
suullisen että kirjallisen esiintymistaidon vahvis-
taminen. Opiskelija tuntee erilaisten kokousten
luonteen, hallitsee työyhteisön keskustelutilan-
teet ja osaa toimia kokous- ja neuvottelutilan-
teissa sekä laatia työelämän vaatimia asiakirjoja.
Opiskelijalla on myös valmiuksia pitää omaan
ammattialaan liittyvä esitelmä. Lisäksi opiskeli-
jalla on valmiudet laatia opinnäytetyö. Hän osaa
ja haluaa kehittää suomen kielen ja viestinnän
taitojaan osana ammattitaitoaan.
Sisältö
Käsiteltäviä aiheita
ryhmätyöskentely
neuvottelut
työhaastattelut
raportointi
muistiot
työsuhdeasiakirjat
liikekirjeenvaihto
opinnäytetyö
Opetusjärjestelyt ja suoritustapa
Opintojaksoon sisältyvät teoriatunnit, teoriaa
syventävät harjoitukset ja etätehtävät sekä itse-
näistä opiskelua. Kurssilla on 80 %:n läsnäolo-
velvoite. Harjoitukset pyritään integroimaan
ammattiaineisiin.
Arviointi
Opintojakson suoritus arvioidaan tentin, suullis-
ten harjoitusten ja kirjallisten tehtävien avulla.
Kokonaisosaaminen arvioidaan asteikolla 0–5.
Kokonaisarvioinnissa kaikilla arvioiduilla suori-
tuksilla on yhtä suuri painoarvo. Kokeissa suori-
tuksen hyväksymisraja on 40 % maksimispisteis-
tä.
Page 13
13
Opiskelumateriaali ja kirjallisuus
Kauppinen, Anneli – Nummi, Jyrki – Savola, Tea,
Tekniikan viestintä: kirjoittamisen ja puhumisen
käsikirja. Edita. Vuoden 2000 painos tai uudem-
pi.
Opetuksen yhteydessä jaettava materiaali.
ESCR120 Svenska för elingenjörer 3 op
Tavoitteet
Opintojakson suoritettuaan opiskelija on saavut-
tanut sellaisen kirjallisen ja suullisen ruotsin
kielen taidon, joka vastaa laissa säädettyä jul-
kisyhteisöjen henkilöstöltä vaadittavaa kielitai-
toa. Hän osaa kertoa alansa työtehtävistä, hakea
työpaikkaa, esitellä yrityksen ja sen tuotteita ja
palveluja. Hän tuntee liikekirjeenvaihdossa käy-
tettyä terminologiaa ja ruotsalaisen ja suomalai-
sen yrityskulttuurin välisiä eroja. Opiskelijalle
kehittyy valmius lukea alaansa liittyviä artikkele-
ja ja toimia alansa työtehtävissä ruotsin kielellä.
Hän ymmärtää ruotsin kielen merkityksen kaksi-
kielisessä maassa, jossa Ruotsi on tärkeä yhteis-
työkumppanimme.
Sisältö
Käsiteltäviä aiheita
olika arbetsuppgifter inom elbranschen
att söka jobb
företagspresentation
på mässan
affärskommunikation
kraftverk
elnätet
transformatorn
ställverket
processautomation
elinstallation
Opetusjärjestelyt ja suoritustapa
Opintojakson aikana kehitetään kielitaidon kaik-
kia osa-alueita (puhuminen, kuuntelu, kirjoitta-
minen ja lukeminen). Kommunikaatiotaidot har-
jaantuvat pari- ja ryhmätyöharjoitusten avulla.
Opintojakson suorittamiseen kuuluu osallistumi-
nen lähiopetukseen (läsnäolovelvoite 80 %),
kotitehtävien ja etätehtävien suorittaminen sekä
itsenäistä opiskelua.
Arviointi
Opintojakson arviointiin vaikuttavat kokeista
saatu arvosana, aktiivinen osallistuminen tunti-
työskentelyyn ja kotitehtävien / etätehtävien
suorittaminen sovitulla tavalla. Opiskelijalle an-
netaan erikseen arviointi hänen suullisesta ja
kirjallisesta kielitaidosta. Osaaminen arvioidaan
numeraalisesti (0-5), mutta todistukseen liite-
tään myös sanallinen arviointi, jolloin arvosanat
1-3 vastaavat merkintää ”tyydyttävät tiedot” ja
arvosanat 4-5 ”hyvät tiedot”.
Opiskelumateriaali ja kirjallisuus
Ilmoitetaan ennen kurssin alkua.
ECCE120 Communication and
Engineering English 2cr
Tavoitteet
Opiskelija osaa toimia oman alansa yrityk-
sen/organisaation edustajana eri työelämän ja
vapaa-ajan suullisissa tilanteissa. Hän ymmärtää
kulttuurien välisen viestinnän merkityksen, osaa
sopeutua erilaisiin kielenkäyttötilanteisiin ja
niiden viestintätyyleihin. Opiskelija tietää kuinka
laajentaa tuntemustaan eri kulttuureista ja nii-
den toimintatavoista sekä miten kehittää suullis-
ta kielitaitoaan haastavissa ja vaativissa työteh-
tävissä.
Sisältö
Käsiteltäviä aiheita
työelämän tilanteet
small talk
isäntänä toimiminen ja opastaminen
yritysvierailut
messut
prosessi- ja tuotekuvaukset
esitelmät
kuvaajien ja kaavioiden tulkinta ja esittely
kulttuuritietous
Opetusjärjestelyt ja suoritustapa
Opintojaksoon kuuluu lähitunnit (läsnäolovelvoite
80%) harjoituksineen ja etätehtävät ja itsenäi-
nen opiskelu. Lähituntien soveltavat harjoitukset
ovat esimerkkejä työelämän kielenkäyttötilan-
teista ja kielenkäytön ydinosaamisalueilta. Opin-
tojakson aikana kehitetään kaikkia kielen osa-
Page 14
14
alueita, erityisesti suullista kielitaitoa. Kommuni-
kaatiotaidot harjaantuvat pari- ja ryhmätyöhar-
joitusten avulla.
Arviointi
Opintojakson suoritus arvioidaan osakokeiden tai
tentin, suullisten tehtävien (sisältää esitelmän),
jatkuvan näytön ja hyväksytysti suoritettujen
etätehtävien avulla.
Kokonaisosaaminen arvioidaan asteikolla 0-5.
Opiskelumateriaali ja kirjallisuus
Ilmoitetaan ennen kurssin alkua.
ESCE130 English for Electrical
Engineers 3cr
Tavoitteet
Opiskelija hallitsee omaan ammattialaansa liitty-
vän keskeisimmän sanaston, selviytyy omaa
alaansa käsittelevissä suullista ja kirjallista kieli-
taitoa vaativissa tavanomaisissa tilanteissa.
Opiskelija ymmärtää ja osaa käyttää kirjoitetulle
kielelle tyypillisiä rakenteita, kuten passiivia ja
lauseenlyhenteitä. Opiskelija tuntee erilaisten
apuneuvojen käytön sanavarastonsa kehittämi-
seksi ja lisätietojen hankkimiseksi.
Sisältö
Sähkötekniikan ajankohtaisia keskeistä sanastoa
sisältäviä tekstejä, joiden pohjalta käydään kes-
kusteluja, tehdään tiivistelmiä ja harjoitellaan
mallitilanteita.
Käsiteltäviä aihepiirejä:
yksiköt, käsitteet
AC-, DC-moottorit
taajuusmuuttujat
sähköturvallisuus
erilaiset sähkönottomuodot
sähkönjakelu
käyttöohjeet
Opetusjärjestelyt ja suoritustapa
Opintojaksoon sisältyvät lähitunnit (läsnäolovel-
voite 80%), kotitehtävät, etätehtävät sekä itse-
näistä opiskelua. Opetusmateriaalin valinnassa
otetaan huomioon ammattiaineiden kurssisisäl-
löt.
Arviointi
Opintojakson arviointiin vaikuttavat kokeista
saatu arvosana, aktiivinen osallistuminen tunti-
työskentelyyn, etätehtävien palauttaminen. Ko-
konaisosaaminen arvioidaan asteikolla 0-5.
Opiskelumateriaali ja kirjallisuus
Opetuksen yhteydessä jaettava materiaali.
ECCE140 Engineer’s Professional
English 2cr
Tavoitteet
Opiskelija hallitsee työelämään liittyvän keskei-
simmän sanaston. Hän osaa laatia työelämän
vaatimia asiakirjoja, englanninkielisen työpaik-
kahakemuksen sekä opinnäytetyön abstraktin.
Opiskelija tuntee liikekirjeenvaihdon ja dokumen-
toinnin periaatteet. Opiskelija osaa kehittää ko-
kous- ja neuvottelutaitoja.
Sisältö
Käsiteltäviä aiheita:
työelämään liittyvä sanasto
työnhaun dokumentit
liikekirjeenvaihto
kokoukset, neuvottelut, palaverit
raportointi
insinöörityön abstraktin laadinta
Opetusjärjestelyt ja suoritustapa
Opintojaksoon kuuluu lähitunnit (läsnäolovelvoite
80%) harjoituksineen ja etätehtävät ja itsenäistä
opiskelua. Lähituntien soveltavat harjoitukset
ovat esimerkkejä työelämän kielenkäyttötilan-
teista ja kielenkäytön keskeisiltä alueilta.
Arviointi
Opintojakson suoritus arvioidaan osakokeiden tai
tentin, suullisten tehtävien, tuntiaktiivisuuden ja
hyväksytysti suoritettujen etätehtävien avulla.
Kokonaisosaaminen arvioidaan asteikolla 0-5.
Opiskelumateriaali ja kirjallisuus
Ilmoitetaan ennen kurssin alkua.
Page 15
15
EEM8100 Sähköalan matemaattiset
apuneuvot 1 3op, Maths for electronic,
electronical and system engineers 1 3cr
Tavoitteet
Opintojakson tavoitteena on että opiskelija oppii
vektorilaskennan ja matriisilaskennan perusteet
ja kompleksilukujen käsittelyn erikoisesti sähkö-
ja tietotekniikkaan sekä elektroniikkaan liittyvis-
sä sovelluksissa.
Opiskelija oppii myös laskutoimitukset erilaisissa
lukujärjestelmissä ja lukujärjestelmien muunnon.
Opiskelija oppii käsittelemään ja sieventämään
Boolen algebran lausekkeita.
Sisältö
vektorit
kompleksiluvut
matriisilaskentaa
lukujärjestelmät
Boolen algebra
Opetusjärjestelyt ja suoritustapa
Opintojaksoon kuuluu oppitunteja ja omalla ajal-
la ratkaistavia harjoitustehtäviä. Opintojakson
suorittaminen edellyttää omaehtoista käsiteltä-
vään aiheeseen perehtymistä muistiinpanojen ja
muun oppimateriaalin sekä harjoitustehtävien
avulla.
Arviointi
Opintojakson suoritus arvioidaan välikokeiden tai
tentin perusteella asteikolla 0-5.
Opiskelumateriaali ja kirjallisuus
Luentomuistiinpanot ja luentojen yhteydessä
jaettava materiaali.
Mahdollisesti käytettävä(t) oppikirja(t) kerrotaan
luentojen alkaessa.
ECM8100 Alkeisfunktiot ja derivointi
5op, Elementary functions and differential
calcrlus 5cr
Tavoitteet
Opintojakson tavoitteena on että opiskelija oppii
tavallisimpien tekniikan sovelluksissa esiintyvien
funktioiden ominaisuudet ja funktioihin liittyvien
yhtälöiden ratkaisemisen. Tavoitteena on myös
oppia yhden ja useamman muuttujan funktioiden
differentiaalilaskennan perusteet ja saavuttaa
ymmärrys derivaatasta funktion muutosnopeu-
den kuvaajana.
Sisältö
alkeisfunktiot: polynomi-, rationaali-, ekspo-
nentti-, logaritmi- ja trigonometriset funkti-
ot, arcrsfunktiot
alkeisfunktioihin liittyvät yhtälöt
raja-arvo ja jatkuvuus
derivaatta sovelluksineen
usean muuttujan funktiot, osittaisderivaatta
ja virhearviointi, gradientti
Opetusjärjestelyt ja suoritustapa
Opintojaksoon kuuluu oppitunteja ja omalla ajal-
la ratkaistavia harjoitustehtäviä. Opintojakson
suorittaminen edellyttää omaehtoista käsiteltä-
vään aiheeseen perehtymistä muistiinpanojen ja
muun oppimateriaalin sekä harjoitustehtävien
avulla.
Arviointi
Opintojakson suoritus arvioidaan välikokeiden tai
tentin perusteella asteikolla 0-5.
Opiskelumateriaali ja kirjallisuus
Luentomuistiinpanot ja luentojen yhteydessä
jaettava materiaali.
Mahdollisesti käytettävä(t) oppikirja(t) kerrotaan
luentojen alkaessa.
ECM8200 Integrointi ja
differentiaaliyhtälöt 4op, Integral calcrlus
and differential equations 4cr
Tavoitteet
Opintojakson tavoitteena on että opiskelija oppii
yhden ja kahden muuttujan funktioiden integraa-
lilaskennan perusteet ja osaa soveltaa niitä tek-
niikan sovelluksissa. Tavoitteena on myös oppia
ymmärtämään differentiaaliyhtälöiden merkitys
tekniikan ongelmien mallintamisessa ja osata
muodostaa ja ratkaista tavallisimmat sovelluksis-
sa esiintyvät differentiaaliyhtälöt.
Sisältö
määrätty integraali ja integraalifunktio
määrätyn integraalin sovelluksia
kaksiulotteinen integrointi
differentiaaliyhtälöt
o separoituva DY, 1.kertaluvun lin. DY
Page 16
16
o toisen kertaluvun vakiokertoimiset yhtä-
löt
Opetusjärjestelyt ja suoritustapa
Opintojaksoon kuuluu oppitunteja ja omalla ajal-
la ratkaistavia harjoitustehtäviä. Opintojakson
suorittaminen edellyttää omaehtoista käsiteltä-
vään aiheeseen perehtymistä muistiinpanojen ja
muun oppimateriaalin sekä harjoitustehtävien
avulla.
Arviointi
Opintojakson suoritus arvioidaan välikokeiden tai
tentin perusteella asteikolla 0-5.
Opiskelumateriaali ja kirjallisuus
Luentomuistiinpanot ja luentojen yhteydessä
jaettava materiaali.
Mahdollisesti käytettävä(t) oppikirja(t) kerrotaan
luentojen alkaessa.
EEM8200 Sähköalan matemaattiset
apuneuvot 2 5op, Maths for electronic,
electronical and system engineers 2 5cr
Tavoitteet
Opintojakson tavoitteena on että opiskelija oppii
vektoriarvoisten funktioiden perusteetja niiden
merkityksen sähkö- ja magneettikenttien ku-
vaamisessa.
Opiskelija oppii myös sarjojen sekä integraali- ja
z-muunnosten perusteet ja niiden käytön analo-
gisten ja diskreettien järjestelmien mallintami-
sessa ja suunnittelussa.
Sisältö
vektoriarvoiset funktiot, divergenssi, rootto-
ri, viivaintegraali
sarjat
integraalimuunnokset
z-muunnos
Opetusjärjestelyt ja suoritustapa
Opintojaksoon kuuluu oppitunteja ja omalla ajal-
la ratkaistavia harjoitustehtäviä. Opintojakson
suorittaminen edellyttää omaehtoista käsiteltä-
vään aiheeseen perehtymistä muistiinpanojen ja
muun oppimateriaalin sekä harjoitustehtävien
avulla.
Arviointi
Opintojakson suoritus arvioidaan välikokeiden tai
tentin perusteella asteikolla 0-5.
Opiskelumateriaali ja kirjallisuus
Luentomuistiinpanot ja luentojen yhteydessä
jaettava materiaali.
Mahdollisesti käytettävä(t) oppikirja(t) kerrotaan
luentojen alkaessa.
ECM8300 Todennäköisyyslaskenta ja
tilastomatematiikka 3op, Probability
calcrlus and statistics 3cr
Tavoitteet
Opintojakson tavoitteena on että opiskelija oppii
klassisen todennäköisyyden ja yleisimpien ja-
kaumien käytön satunnaisilmiöiden mallintami-
sessa.Tavoitteena on myös oppia tilastollisen
päättelyn ja empiiristen tilastoaineistojen käsitte-
lyn perusteet.
Sisältö
kombinatoriikkaa, todennäköisyyskäsitteet,
klassinen todennäköisyys
satunnaismuuttuja, jakauma, tunnusluvut
diskreetti ja jatkuva jakauma; binomi-, Pois-
son-, normaali- ja eksponenttijakauma
tilastollista päättelyä:
o parametrien estimointi
o hypoteesien testaaminen
empiiristen aineistojen käsittely
Opetusjärjestelyt ja suoritustapa
Opintojaksoon kuuluu oppitunteja ja omalla ajal-
la ratkaistavia harjoitustehtäviä. Opintojakson
suorittaminen edellyttää omaehtoista käsiteltä-
vään aiheeseen perehtymistä muistiinpanojen ja
muun oppimateriaalin sekä harjoitustehtävien
avulla.
Arviointi
Opintojakson suoritus arvioidaan välikokeiden tai
tentin perusteella asteikolla 0-5.
Opiskelumateriaali ja kirjallisuus
Luentomuistiinpanot ja luentojen yhteydessä
jaettava materiaali.
Mahdollisesti käytettävä(t) oppikirja(t) kerrotaan
luentojen alkaessa.
Page 17
17
ECF8000 Fysiikka 1 3op, Physics 1 3cr
Tavoitteet
Opintojakson ensisijaisena tavoitteena on kehit-
tää opiskelijan fysiikan ajattelutapaa. Opintojak-
son jälkeen opiskelija tuntee SI-järjestelmän
sekä hallitsee suureiden ja yksikköjen käsittelyn.
Opiskelija tuntee Newtonin lait ja osaa soveltaa
niitä kappaleen liiketilan määrittämiseen. Hän
hallitsee kitkan kuvailun ja ymmärtää kitkan
merkityksen tekniikassa. Opiskelija ymmärtää
työn, tehon ja energian käsitteet ja niiden keski-
näiset suhteet. Opiskelija tuntee liikemäärään ja
energiaan liittyvät säilymislait. Opiskelija hallit-
see keskeiskiihtyvyyden ja –voiman käsitteet
ympyräliikkeessä. Pyörimisliikkeen osalta opiske-
lija tuntee vääntö- ja hitausmomenttien käsitteet
ja osaa soveltaa niitä pyörivien systeemien dy-
namiikkaan ja energiatarkasteluihin.
Sisältö
Kinematiikka
Suoraviivainen liike
Liike tasossa, heittoliike
Newtonin lait
Pistemäisen kappaleen dynamiikka
Kitka
Työ ja teho
Energia
Kineettinen ja potentiaalienergia
Energian säilyminen
Mekaanisen energian häviöt
Impulssi ja liikemäärä
Liikemäärän säilyminen
Impulssiperiaate
Sovellukset törmäyksiin
Ympyräliike
Pyörimisliikkeen perusteet
Dynamiikka
Pyörimisen ja vierimisen energia
Opetusjärjestelyt ja suoritustapa
Opintojaksoon kuuluu oppitunteja ja omalla ajal-
la ratkaistavia harjoitustehtäviä. Oppitunneilla
esitellään fysikaalisten ilmiöiden teoriaa, lasken-
nallista hallintaa sekä yleisiä ja erityisesti koulu-
tusalalle ominaisia teknisiä sovelluksia. Opinto-
jakson suorittaminen edellyttää omaehtoista
käsiteltävään aiheeseen perehtymistä muistiin-
panojen, kurssikirjan sekä harjoitustehtävien
avulla.
Arviointi
Opintojakson suoritus arvioidaan välikokeiden
perusteella asteikolla 0-5.
Opiskelumateriaali ja kirjallisuus
Suvanto, K. 2005. Tekniikan fysiikka 1. Edita
tai vastaava
EEF8200 Fysiikka 2S 5op, Physics 2S
5cr
Tavoitteet
Opintojakson tavoitteena on tarjota opiskelijalle
perustiedot sähköstä ja magnetismista ja antaa
valmiudet sähköalan ammattiopintoihin. Opinto-
jakson suoritettuaan opiskelija hallitsee sähkö-
kentän ja sähkövarauksen välisen vuorovaiku-
tuksen ja ymmärtää Gaussin lain soveltamisen
sähkökentän voimakkuuden laskemisessa. Opis-
kelija tuntee kondensaattorin toimintaperiaatteen
ja hallitsee kondensaattoriyhdistelmiin ja RC-
piiriin liittyvät laskutehtävät. Opiskelija ymmär-
tää magneettikentän vaikutuksen virtajohtimeen
ja liikkuvaan sähkövaraukseen sekä osaa laskea
sähkövirtojen aiheuttamia magneettikenttiä.
Opintojakso antaa opiskelijalle valmiudet sähkö-
magneettisen induktion ja siihen liittyvien sovel-
lutusten ymmärtämiseen.
Sisältö
Sähkökenttä
Sähkövaraus
Gaussin laki
Potentiaali ja jännite
Sähkökenttä ja aine
Kondensaattori
RC-piiri
Magneettikenttä
Liikkuva varaus ja virtajohdin magneetti-
kentässä
Sähkövirran aiheuttama magneettikenttä
Biot’n ja Savartin laki
Amperen laki
Sähkömagneettinen induktio
Vaihtovirtapiiri
Opetusjärjestelyt ja suoritustapa
Opintojaksoon kuuluu oppitunteja ja omalla ajal-
la ratkaistavia harjoitustehtäviä. Opintojakson
Page 18
18
suorittaminen edellyttää omaehtoista käsiteltä-
vään aiheeseen perehtymistä muistiinpanojen,
kirjallisuuden sekä harjoitustehtävien avulla.
Arviointi
Opintojakson suoritus arvioidaan välikokeiden
perusteella asteikolla 0-5.
Opiskelumateriaali ja kirjallisuus
Suvanto, K., Laajalehto K. 2005. Tekniikan fy-
siikka 2. Edita tai vastaava
EEF8300 Fysiikka 3S 3op, Physics 3S
3cr
Tavoitteet
Opintojakson tavoitteena on antaa opiskelijalle
perustiedot nesteiden ja kaasujen mekaniikasta,
lämpöenergiasta sekä mekaanisen värähdys- ja
aaltoliikkeen perusteista. Opintojakson suoritet-
tuaan insinööriopiskelija tuntee nesteiden ja
kaasujen statiikan ja dynamiikan keskeiset asia-
sisällöt. Hän hallitsee lämpölaajenemisen, vakio-
paineessa tapahtuvat olomuodon muutokset,
lämpöenergian eri siirtymismuodot sekä ymmär-
tää termodynamiikan pääsäännöt ja niiden yh-
teyden lämpövoimakoneisiin. Opiskelija ymmär-
tää harmonisen värähtelyn sekä mekaanisen
aaltoliikkeen perusteet.
Sisältö
Nesteiden ja kaasujen statiikka
Paine
Pintajännitys
Kapillaari-ilmiö
Nesteiden ja kaasujen dynamiikka
Virtaus
Bernoullin laki
Lämpölaajeneminen ja ideaalikaasun tila-
nyhtälö
Lämpöenergia ja sen siirtyminen
Termodynamiikan peruslait ja termodynaa-
minen kone
Mekaaniset värähtelyt ja aallot
Harmoninen värähtely
Harmonisen aallon eteneminen
Interferenssi
Dopplerin ilmiö
Ääniaallot
Opetusjärjestelyt ja suoritustapa
Opintojaksoon kuuluu oppitunteja ja omalla ajal-
la ratkaistavia harjoitustehtäviä. Opintojakson
suorittaminen edellyttää omaehtoista käsiteltä-
vään aiheeseen perehtymistä muistiinpanojen,
kirjallisuuden sekä harjoitustehtävien avulla.
Arviointi
Opintojakson suoritus arvioidaan välikokeiden
perusteella asteikolla 0-5.
Opiskelumateriaali ja kirjallisuus
Suvanto, K. 2005. Tekniikan fysiikka 1. Edita
sekä Suvanto, K., Laajalehto K. 2005. Tekniikan
fysiikka 2. Edita tai vastaavat.
EEF8400 Fysiikka 4S 3op, Physics 4S
3cr
Tavoitteet
Opintojakson suoritettuaan opiskelijalla on pe-
rustiedot sähkömagneettisesta värähtelystä ja
sen tuottamisesta värähtelypiireissä ja hän tun-
tee sähkömagneettisen säteilyn lajit ja niiden
tärkeimmät ominaisuudet sekä sovellutukset.
Hän ymmärtää keskeiset valon etenemiseen
liittyvät ilmiöt ja tuntee niiden sovellutuksia
tekniikassa. Opiskelijalle on muodostunut käsitys
sähkömagneettisen aaltoliikkeen kvanttiluontees-
ta ja hän tuntee ydin- ja säteilyfysiikan perus-
teet.
Sisältö
Sähkömagneettiset värähtelyt ja aallot
Optiikka
Valon heijastuminen ja taittuminen
Polarisaatio
Diffraktio
Interferenssi
Kvanttifysiikka ja suhteellisuusteoria
Atomin rakenne ja energiatilat
Valosähköinen ilmiö
Röntgensäteily
Massan ja energian vastaavuus
Ajan ja pituuden suhteellisuus
Ydinfysiikka
Atomiytimen rakenne
Sidosenergia
Radioaktiivisuus ja säteily
Page 19
19
Opetusjärjestelyt ja suoritustapa
Opintojaksoon kuuluu oppitunteja ja omalla ajal-
la ratkaistavia harjoitustehtäviä. Opintojakson
suorittaminen edellyttää omaehtoista käsiteltä-
vään aiheeseen perehtymistä muistiinpanojen,
kirjallisuuden sekä harjoitustehtävien avulla.
Arviointi
Opintojakson suoritus arvioidaan välikokeiden
perusteella asteikolla 0-5.
Opiskelumateriaali ja kirjallisuus
Suvanto, K., Laajalehto K. 2005. Tekniikan fy-
siikka 2. Edita tai vastaava
EEF8500 Fysiikan laboratoriotyöt S
3op, Physics Laboratory Experiments S 3cr
Tavoitteet
Opintojakson aikana opiskelija saa valmiuksia
kokeellisten mittausten suorittamiseen ja ylei-
simpien mittalaitteiden käyttöön. Opintojakson
suoritettuaan hän on oppinut suorittamaan mit-
taustulosten käsittelyä ja analysointia tietoko-
neavusteisesti. Tämän lisäksi opiskelija osaa
laatia tutkimusraportteja (työselostuksia) ja
hänellä on valmiudet mittauksista laskettujen
tulosten tarkkuuden arvioimiseen.
Sisältö
Fysiikan eri alueisiin liittyvien ilmiöiden tutkimi-
nen laboratoriossa.
Opetusjärjestelyt ja suoritustapa
Opintojaksoon kuuluu työskentelyä laboratorios-
sa ja omalla ajalla tapahtuvaa työselostusten
laatimista.
Arviointi
Opintojakson suoritus arvioidaan laboratorio-
työskentelyn sekä työselostusten perusteella
asteikolla 0-5.
Opiskelumateriaali ja kirjallisuus
Arminen, Mäkelä, Mäkinen, Puhakka, Vierinen.
2002. Fysiikan laboratoriotyöt. Tammertekniikka.
Lisäksi erillisiä työohjeita.
EEK8000 Kemia S 3op, Chemistry S 3cr
Tavoitteet
Opiskelija oppii yleiset kemian perusteet ja sään-
nöt. Opiskelija tutustuu protolyysireaktioihin,
redox-reaktioihin, sähkökemiaan ja korroosioon.
Opiskelija saa käsityksen koulutusohjelman kan-
nalta tärkeistä alkuaineista ja materiaaleista.
Opiskelija osaa soveltaa oppimaansa tietoa tek-
niikan sovellutuksissa.
Sisältö
Aineen rakenne
Jaksollinen järjestelmä
Kemialliset sidokset
Yhdisteiden nimeäminen
Ainemäärä
Kemialliset reaktiot
Reaktiolämpö
Kemiallinen tasapaino
Hapot, emäkset ja suolat
Sähkökemiaa (elektrolyysi, akut, korroosio)
Metallit, keraamit ja polymeerit
Ympäristökemiaa
Toteutustapa
Luennot ja harjoitustehtävät
Arviointi
Opintojakson suoritus arvioidaan välikokeiden tai
tentin ja harjoitustehtävien avulla. Kokonais-
osaaminen arvioidaan asteikolla 0-5.
Opiskelumateriaali ja kirjallisuus
Antila, Karppinen, Leskelä, Mölsä, Pohjakallio:
TEKNIIKAN KEMIA, Edita
Opetuksen yhteydessä jaettava materiaali
ECB8000 Johdatus yrittäjyyteen ja
liiketoimintaan 5op, Engineering Common
Business 5cr
Tavoitteet
Opintojakson suoritettuaan opiskelija ymmärtää
yrityksen perustoimintamallin ja kansantaloudel-
lisen merkityksen. Hän tietää, mitkä asiat vaikut-
tavat kannattavuuteen ja tuloksen muodostumi-
seen sekä miten ko. asioita hyötykäytetään työ-
elämässä operatiivisella tasolla. Hän pystyy tul-
kitsemaan tilinpäätöksestä yrityksen kannatta-
vuuteen ja maksuvalmiuteen liittyvät kohdat.
Opiskelija tuntee myös markkinoinnin perustie-
dolliset valmiudet liiketoiminnan kentässä ja saa
Page 20
20
kuvan myyntityön merkityksestä teollisuustuot-
teissa ja yritysten välisessä kaupassa.
Sisältö
Yritystoiminnan kiertokulku: reaaliprosessi;
hankintatoimi, tuotanto ja myynti sekä ra-
haprosessi
Yritysmuodot ja liiketoiminta; yksityinen
elinkeinonharjoittaja, ay, ky, oy, oyj, liike-
toimintasuunnitelman merkitys
Katetuotto- ja kannattavuus; kustannuslajit,
katetuottolaskelma, kriittinen piste, voitto
Tilinpäätöksen tulkinta; liikevoitto, voitto,
maksuvalmius
Kansainvälisessä ympäristössä toimivan
yrityksen haasteet
Markkinoinnin peruskäsitteet, yrityksen
tuotteiden/palveluiden markkinointiprosessi,
markkinoinnin keskeiset kilpailukeinot, ky-
syntä- ja kilpailuympäristön analysointi
Markkinoiden asiakkaiden segmentointipro-
sessi
Ostoprosessi business to business kaupassa
Opiskelumuodot ja suoritustapa
Aktivoivat ja esittävät luennot, yksilö- ja ryhmä-
harjoitukset mm. ajankohtaisiin artikkeleihin
pohjautuen, kirjallisuus. Opiskelussa käytetään
apuna Moodle –verkko-oppimisympäristöä. Opin-
tojakson suorittaminen edellyttää omaehtoista
käsiteltävään aiheeseen perehtymistä muistiin-
panojen, kirjallisuuden sekä harjoitusten avulla.
Arviointi
Opintojakson suoritus arvioidaan osakokeiden tai
tentin ja itsenäisinä tehtävinä suoritettujen op-
pimistehtävien avulla. Kokonaisosaaminen arvi-
oidaan asteikolla 0 - 5. Kokeissa suorituksen
hyväksymisraja on 40 % maksimipisteistä.
Materiaalit ja kirjallisuus
Neilimo – Uusi-Rauva (2007) Johdon laskenta-
toimi (soveltuvin osin)
Lehtonen, Juha-Matti (toim), (2004) Tuotantota-
lous (soveltuvin osin)
Opintojakson aikana jaettava/ilmoitettu materi-
aali
ECB8100 Johtajuus ja työhyvinvointi
3op, Engineering Common Management 3cr
Tavoitteet
Opintojakson tavoitteena on, että opiskelija oppii
ymmärtämään toimivan työyhteisön perustekijät
sekä esimiestyön ja alaistaidon merkityksen
osana työyhteisön menestystä. Opintojaksolla
käsitellään johtamisosaamiseen sisältyvät taidot
kuten henkilösuhde- ja viestintä, tiedonhankinta-
ja -hallinta sekä ongelmanratkaisu- ja päätök-
sentekotaidot ja niiden hallinnassa käytettävät
tekniikat. Opiskelija saa käsityksen itsensä sekä
ajankäytön johtamisesta.
Sisältö
organisaatiorakenteet ja –prosessit
muutosprosessit yrityksessä, yksilö, ryhmä,
koko yritys
johtajuus ja johtaminen termien määrittely
esimiehen tehtäväkenttä
ihmissuhdetaidot ja motivaatio työyhteisössä
henkilöstön kehittäminen
ongelmatilanteiden käsittely
työhyvinvointi
palaute ja kehityskeskustelu esimiehen
työvälineenä
työlainsäädännön perusteet
Opiskelumuodot ja suoritustapa
Luennot, pakollinen läsnäolo ja aktiivinen osallis-
tuminen keskusteluihin, ohjatut harjoitustyöt ja
essee tai tentti. Oppimisen tukena käytetään
Moodle -verkko-oppimisympäristöä sekä kirjalli-
suutta.
Arviointi
Opintojakson arviointi suoritetaan ohjattujen
harjoitustöiden ja esseen tai tentin perusteella.
Kokonaisosaaminen arvioidaan asteikolla 0 – 5.
Hyväksytyn arvosanan saaminen edellyttää 40 %
kokonaispisteistä.
Materiaalit ja kirjallisuus
Hokkanen, Simo & Strömberg, Oiva (2003) Ih-
misten johtaminen
Lämsä, Anna-Maija & Hautala, Taru (2004) Or-
ganisaatiokäyttäytymisen perusteet
J-P Puro (2002) Esimiehen viestintätaidot WSOY
Tom Lundberg (2007) Positiivisen pomon tasku-
kirja
Opintojakson aikana jaettavat/ilmoitetut materi-
aalit, mm. ajankohtaiset artikkelit
Page 21
21
ESJ8100 Operatiivinen laskentatoimi
2op, Operational Accounting 2cr
Tavoite
Opintojakson suoritettuaan opiskelija ymmärtää
laskentatoimen merkityksen osana yrityksen
toimintaa. Opintojaksolla käsitellään päätöksen-
tekoa ja hinnoittelua tukevia laskelmia, jotka
pohjautuvat ABC- ja elinkaarilaskentaan
Sisältö
kustannuslajilaskenta
kustannus- ja toimintolaskennan perusteet,
jotka päättyvät tuotteen tai palvelun ja/tai
projektin hinnanasetantaan
hinnoittelustrategiat
investointilaskennan perusteet
budjetointi, budjetin hyödyntäminen työtä
suoritettaessa ja erojen analysointi
Opiskelumuodot ja suoritustapa
Aktivoivat ja esittävät luennot, yksilö- ja ryhmä-
harjoitukset mm. ajankohtaisiin artikkeleihin
pohjautuen, kirjallisuus. Opiskelussa käytetään
apuna Moodle –verkko-oppimisympäristöä.
Opintojakson suorittaminen edellyttää omaeh-
toista käsiteltävään aiheeseen perehtymistä
muistiinpanojen, kirjallisuuden sekä harjoitusten
avulla.
Arviointi
Opintojakson suoritus arvioidaan osakokeiden tai
tentin ja/tai itsenäisinä tehtävinä suoritettujen
oppimistehtävien avulla. Kokonaisosaaminen
arvioidaan asteikolla 0 - 5.
Materiaalit ja kirjallisuus
Neilimo – Uusi-Rauva (2007) Johdon laskenta-
toimi (soveltuvin osin)
Lehtonen, Juha-Matti (toim), (2004) Tuotantota-
lous (soveltuvin osin)
Opintojakson aikana jaettava/ilmoitettu materi-
aali
ESP8000 Virtapiirit ja verkot 6op,
Circuits and Systems 6cr
Tavoitteet
Opintojakson suoritettuaan opiskelija osaa tasa-
ja vaihtosähköpiireihin liittyvät sähkötekniset
perussuureet ja niiden yksiköt sekä tuntee virta-
piirien passiiviset ja aktiiviset osat. Opiskelija
tuntee sinimuotoiset vaihtojännitesuureet ja
osoitinlaskennan perusteet. Hän hallitsee perus-
lait ja keskeiset virtapiirien ratkaisumenetelmät,
osaa soveltaa niitä monipuolisesti oman alan
tasasähköpiirien ja yksinkertaisien vaihtosähkö-
piirien ominaisuuksien määrittämiseen. Opiskelija
ymmärtää matemaattisen tarkastelun välttämät-
tömyyden virtapiirien ja verkkojen toiminnan
selvittämisessä ja piirin komponenttien mitoitta-
misessa.
Sisältö
Sähkötekniset suureet ja yksiköt
Virtapiirin rakenneosat ja niihin liittyvät käsitteet
Vastuskytkennät
Lähdekytkennät
Peruslait
Ohmin laki
Kirchhoffin lait
Yleiset virtapiirin ratkaisumenetelmät
Peruslakimenetelmä
Superpositiomenetelmä
Silmukkamenetelmä
Solmumenetelmä
Theveninin menetelmä
Nortonin menetelmä
Sinimuotoiset vaihtovirtasuureet
Yksinkertaiset vaihtovirtapiirit
Hetkellisarvolaskennan perusteet
Osoitinlaskennan perusteet
Opetusjärjestelyt ja suoritustapa
Opintojaksoon kuuluu teoria- ja laskuharjoitus-
tunnit sekä etätehtävät. Teoriaopetus ja teoriaa
syventävät laskuharjoitukset yhdistetään jousta-
vaksi kokonaisuudeksi. Oppimisessa korostuu
opiskelijan omaehtoinen työskentely ohjatuilla
laskuharjoitustunneilla ja etätehtävissä. Lasku-
esimerkit ovat koulutusohjelman ydinosaamis-
alueilta.
Arviointi
Opintojakson suoritus arvioidaan osakokeiden tai
tentin ja etätehtävinä suoritettujen oppimisteh-
tävien avulla.
Kokonaisosaaminen arvioidaan asteikolla 0-5.
Kokeissa suorituksen hyväksymisraja on 35 %
maksimipisteistä.
Page 22
22
Opiskelumateriaali ja kirjallisuus
Tarkka, P., Määttänen, K. & Hietalahti, L. 2002.
Piirianalyysi 1. Edita
Opetuksen yhteydessä jaettava materiaali.
ESP8100 Vaihtosähköpiirit ja
sähkötekniikan työt 5op, Alternating Crrrent
Circrits and Laboratory Exercises 5cr
Tavoitteet
Opintojakson suoritettuaan opiskelija tuntee
tehokäsitteen vaihtosähköpiirissä ja ymmärtää 3-
vaihejärjestelmän rakenteen. Opiskelija osaa
soveltaa osoitinlaskentaa ja virtapiirien ratkai-
sumenetelmiä monipuolisesti vaihtosähkösuurei-
den laskennassa sekä 1- että 3-vaiheisissa säh-
köverkoissa.
Sisältö
Kompleksinen teho
Vaihtosähköpiirien analyysi
Keskinäisinduktanssi
Resonanssipiirit
3-vaihejärjestelmät
Symmetriset 3-vaihejärjestelmät
Epäsymmetriset 3-vaihejärjestelmät
Tasa- ja vaihtosähköpiirien teoriaa tukevat
laboratoriotyöt
Opetusjärjestelyt
Teoriaopetus, teoriaa syventävät laskuharjoituk-
set ja laboratoriotyöt yhdistetään joustavaksi
kokonaisuudeksi. Oppimisessa korostuu opiskeli-
jan omaehtoinen työskentely erityisesti laskuhar-
joituksien, etätehtävien ja laboratoriotöiden
yhteydessä. Laskuesimerkit ovat koulutusohjel-
man ydinosaamisalueelta.
Laboratoriotyöt tukevat tasa- ja vaihtosähköpiiri-
en teorian opiskelua.
Suoritustapa ja arviointi
Opintojakson suoritus arvioidaan osakokeiden tai
tentin sekä harjoitus- että laboratoriotöinä suori-
tettujen oppimistehtävien avulla asteikolla 0-5.
Kokeet muodostavat kokonaisarvioinnista 50 %
sekä harjoitus- ja laboratoriotyöt 50 %.
Opiskelumateriaali ja kirjallisuus
Opintojakson yhteydessä jaettava materiaali.
ESP8420 Muutosilmiöt virtapiireissä ja
sekavirtapiirit 3op, Transients and
Harmonics in Electrical Circrits 3cr
Tavoitteet
Opintojakson suoritettuaan opiskelija osaa analy-
soida erilaisia sekavirtapiirejä sekä suorittaa
niihin liittyviä jännite-, virta- ja tehotaselaskel-
mia. Opiskelija ymmärtää resonanssi-ilmiöt sekä
eräitä niiden sovelluksia sähkövoimatekniikassa.
Tavoitteena on myös tavallisimpien muutosilmi-
öiden teoreettinen hallinta eli jännitteiden, virto-
jen ja tehojen analysointi joko differentiaaliyhtä-
lön suoraan ratkaisuun perustuen tai Laplace-
muunnoksen avulla. Sovellusesimerkit sähkö-
voimatekniikasta, tehoelektroniikasta ja sähkö-
käytöistä auttavat muutosilmiöiden ymmärtämi-
sessä.
Sisältö
Osa I: Sekavirtapiirit
Epäsinimuotoisen aaltomuodon esittäminen
Fourier- sarjan avulla
Sähköverkon perusaalto ja harmoniset
yliaallot
50 Hz:n perusaalto ja sen kerrannaiset eli
harmoniset yliaallot
yliaaltolähteet
Jännitteiden, virtojen ja tehojen laskeminen,
kun verkossa esiintyy
useita eri taajuuksia
Resonanssitilanteet
sarjaresonanssi
rinnakkaisresonanssi
resonassien hyödyntäminen sähkötekniikas-
sa: esimerkkinä
virta- ja jänniteyliaaltojen suodatus
Sovelluksia svt:stä, tehoelektroniikasta,
sähkökoneista ja
sähkökäytöistä
Osa II: Muutosilmiöt virtapiireissä
Käytännön esimerkkejä muutosilmiöistä
RL- ja RC- piirin ratkaisu differentiaa-
liyhtälöillä
RL- ja RC- piirin ratkaisu Laplace- muunnok-
sella
RLC- piirin ratkaisu differentiaaliyhtälöillä
RLC- piirin ratkaisu Laplace- muunnoksella
Sovelluksia svt:stä, tehoelektroniikasta,
sähkökoneista ja
sähkökäytöistä
Page 23
23
Opetusjärjestelyt ja suoritustapa
Opintojaksoon kuuluu teoria- ja laskuharjoitus-
tunnit sekä etätehtävät. Teoriaopetus ja teoriaa
syventävät laskuharjoitukset yhdistetään jousta-
vaksi kokonaisuudeksi. Oppimisessa korostuu
opiskelijan omaehtoinen työskentely ohjatuilla
laskuharjoitustunneilla ja etätehtävien parissa.
Laskuesimerkit ovat koko koulutusohjelman
ydinosaamisalueelta.
Arviointi
Opintojakson suoritus arvioidaan välikokeiden tai
tentin sekä suoritettujen etätehtävien avulla.
Kokonaisosaaminen arvioidaan asteikolla 0-5.
Kokeissa suorituksen hyväksymisraja on 40 %
maksimipisteistä.
Opiskelumateriaali ja kirjallisuus
Tarkka-Hietalahti: Piirianalyysi 2, Edita 2006.
Valikoituja sivuja kirjasta Nilsson- Riedel: Electric
Circrits.
Tunneilla jaettava luentomateriaali
Laskuharjoitus- ja etätehtävät
ESL8050 Sähköturvallisuus ja ensiapu
2op, Electric Safety and First Aid 2cr
Tavoitteet
Opintojakson suoritettuaan opiskelija tunnistaa
sähköön käyttöön liittyvät vaaratekijät. Hän osaa
arvioida, milloin sähkölaitteen käyttö on turvallis-
ta. Opiskelija tietää millaiset sähkövirran arvot
aiheuttavat hengen vaaran. Lisäksi hän osaa
perustaidot ensiavusta sähkötapaturman sattu-
essa.
Opiskelija tietää myös miten käyttäjä on suojattu
sähkölaitteen kosketusjännitteeltä sähkölaitteen
ollessa kunnossa tai viallinen lisäksi hän osaa
valita laitteen eri tiloihin.
Tämän opiskelija tuntee sähkötyöturvallisuuteen
liittyvät keskeiset määräyk-
set.
Sisältö
Sähkövirran vaarallisuus ihmiselle
Sähköalan työt
Töiden johtaja
Pätevyysvaatimukset
Urakointiluokat
Turvallisuustutkinnot
Sähköasennusten tarkastukset
käyttöönottotakastukset
varmennustarkastukset
määräaikaistarkastukset
Sähkölaitteiden suojaus – ja kotelointiluokat
Johtimien värisäännöt
Sähkötyöturvallisuusmääräykset
Sähkötyö suorittamisen vaiheet
Jännitetyöt
Hätäensiapu
Opetusjärjestelyt ja suoritustapa
Opintojaksoon kuuluu teoriaopintoja ja käytän-
nön harjoituksia ensiavusta. Käytännön esimerkit
syventävät opiskelijan käsitystä sähkön vaarois-
ta.
Arviointi
Opintojakson suoritus arvioidaan osakokeiden tai
tentin avulla. Kokonaisosaaminen arvioi-
daan asteikolla 0-5. Kokeissa hyväksymisraja on
40% maksimipisteistä.
Opiskelumateriaali ja kirjallisuus
Standardit SFS 6000 ja SFS 6002
Opetuksen yhteydessä jaettava materiaali.
ESL8060 Sähkötyöturvallisuus 1op, Safety
at Electrical Work 1cr
Tavoitteet
Sähkön aiheuttamat tapaturmat jaetaan sähköis-
kutapaturmiin ja valokaaritapaturmiin. Sähköalan
töiden tekeminen edellyttää alan ammattitaito-
vaatimusten lisäksi sitä, että työn tekijällä on
ajan tasalla olevat tiedot sähkötyöturvallisuudes-
ta. Tämä edellyttää säännöllistä kouluttautumis-
ta. Sähkötyöturvallisuuskoulutus tulee uusia
enintään 5 vuoden välein.
Sähkötöiden tekemisen turvallisuusvaatimukset
on esitetty KTM-asetuksessa 1194/1999. Käy-
tännössä nämä vaatimukset voidaan toteuttaa
helpoiten noudattamalla voimassa olevaa stan-
dardia SFS 6002 sähkötyöturvallisuus.
Sähkötyöturvallisuus muodostuu oikeista työs-
kentelykäytännöistä, työvälineistä, suojavarus-
teista sekä ennen kaikkea oikeista asenteista.
Sähkötyöturvallisuuden varmistaminen edellyttää
selkeää vastuiden tunnistamista ja näistä vas-
tuista huolehtimista.
Page 24
24
Sisältö
Sähkön vaarallisuus, sähkötyöturvallisuutta kos-
kevat määräykset ja henkilöiden vastuut, turval-
liset työvälineet
ja henkilökohtaiset suojaimet, työskentely jännit-
teettömänä, lähityöt ja jännitetyöt, käyttötyöt
sekä
opastaminen, koe, kokeen palautus.
Opetusjärjestelyt ja suoritustapa
Opintojaksoon kuuluu teoriaopintoja ja käytän-
nön esimerkkejä, jotka syventävät opiskelijan
käsitystä sähkötöiden vaaroista.
Arviointi
Opintojakson suoritus arvioidaan tentin avulla.
Opiskelumateriaali ja kirjallisuus
Standardin SFS 6002 mukainen koulutus
Opetuksen yhteydessä jaettava materiaali.
ESP8120 Sähkömittaustekniikka s 3op,
Electrical Measurements s 3cr
Tavoitteet
Opintojakson käytyään opiskelija tunteet sähkö-
tekniikan perussuureet ja niiden mittausperiaat-
teet. Hän osaa sähkösuureiden mittauksessa
käytettävien perusmittalaitteiden toimintaperi-
aatteet ja tuntee niiden käytön.
Lisäsi hän valita sopivan mittausmenetelmän
sähkösuureiden mittauksiin.
Sisältö
Sähkömittaustekniikan peruskäsitteet
analoginen ja digitaalinen mittaus
mittareiden sisäiset resistanssit
mittareiden tarkkuus
Perusmittarit
sähködynaaminen mittari
sähköstaattinen mittari
tehomittarit
energiamittarit
digitaaliset mittarit
oskilloskooppi
Mittamuuntajat
virtamuuntaja
jännitemuuntaja
Perusmittaukset
virran ja jännitteen mittaus
tehon ja energian mittaus
Käyttöönottomittaukset
Opetusjärjestelyt ja suoritustapa
Opintojaksoon kuuluu teoriaopetusta ja laskuhar-
joituksia sekä laboratoriossa tehtäviä mittaushar-
joituksia.
Arviointi
Opintojakson suoritus arvioidaan osakokeiden tai
tentin sekä hyväksytysti suoritettujen laborato-
rioharjoitusten avulla.
Kokonaissuoritus arvioidaan asteikolla 0-5. Opin-
tojakson hyväksymisraja on 40% maksimipisteis-
tä.
Opiskelumateriaali
Halko P., Malinen R., Launonen H.,Välimaa
T.,Sähkömittaustekniikka
Opetuksen yhteydessä jaettava materiaali.
ESP8050 Sähkötekninen
dokumentointi ja suunnitteluohjelmat 3op,
Electrotechnical Docrmentation and Design
Programs 3cr
Tavoitteet
Opintojakson käytyään opiskelija tuntee sähkö-
teknisen dokumentoinnin menetelmät, piirros-
merkit ja standardit. Opiskelija tutustuu sekä
perinteiseen piirtämiseen että tietokoneavustei-
seen dokumentointiin. Opiskelija perehtyy yhteen
dokumentointiohjelmistoon, joka voi olla Cads.
Perehdytään ohjelmiston peruskäskyihin ja –
toimintoihin. Hän osaa osaa tehdä teknisiä yleis-
dokumentteja suunnitteluohjelmaa käyttäen.
Tämän lisäksi hän oppii käyttämään ohjelmistoa
ja sen sovelluksia rakennusten ja teollisuuden
dokumenttien laadinnassa.
Sisältö
koneenpiirustus
sähkötekninen dokumentointi
standardit ja suositukset
piirrosmerkit
tietokoneavusteinen suunnittelu
suunnitteluohjelmiston peruskäsitteet ja –
käskyt.
ohjelmiston perustoiminnnat
sähkösovellukset
Page 25
25
rakennusten sähköistys
tasopiirustussovellus
keskuskaaviosovellus
taulukkosovellus
Rasta- sovellus
teollisuuden sähköistys
piirikaaviosovellus
pääkaaviosovellus
Opetusjärjestelyt ja suoritustapa
Opintojaksoon kuuluu teoriaopetusta, piirroshar-
joituksia ja suunnitteluohjelmalla tehtäviä piirtä-
mis- ja suunnitteluharjoituksia.
Arviointi
Opintojakson suoritus arvioidaan teoria- ja piir-
tämiskokeella. Lisäksi kurssin suorittami-
seen vaaditaan tuntien aikana hyväksytysti laadi-
tut harjoitustyöt.
Kokonaissuoritus arvioidaan asteikolla 0-5.
Opintojakson hyväksymisraja on 40% maksimi-
pisteistä.
Opiskelumateriaali
Kurssin yhteydessä jaettava materiaali.
ESS8010 Energiatekniikan ja
sähkönkäyttötekniikan perusteet 4op,
Basics of the Electric Power Technology 4cr
Tavoitteet
Opintojakson tavoitteena on oppia tuntemaan
sähkövoimajärjestelmän rakenne ja sen perus-
elementit. Opintojaksossa perehdytään sähkön
tuotanto-, jakelu- ja käyttötekniikan perusteisiin.
Opintojakso toimii johdattelevana opintojaksona
sähkötekniikan ammattiaineisiin.
Sisältö
johdanto
sähköhuolto, sähkön siirto- ja jakeluverkot
o eri jänniteportaat
o vaihtojännitteen ja vaihtovirran käsite,
pääjännite ja vaihejännite
o sähkön jakelujärjestelmä
o peruskäsitteitä
sähkön tuotantotekniikat
o vastapainevoimalaitos
o kaasuturbiinilaitos
o kombivoimalaitokset
o dieselvoimalaitokset
o vesivoimalaitokset
o tuulivoimalaitokset
o tuotantomuotojen keskinäinen vertailu
sähkön käyttötekniikka
o muuntajien toimintaperiaate; suurjänni-
te-, välijännite- ja pienjännitemuuntajat
o pyörivät sähkökoneet
o sähkökoneen yleinen toimintaperiaate
o epätahtikone
o tahtikone
o kestomagneettikone
tehoelektroniikka
o tehoelektroniikan asema sähkönkäyttö-
tekniikassa
o tehoelektroniikan käyttämät puolijohde-
kytkimet
o tärkeimmät tehoelektroniset energian-
muuntotekniikat: tasasuuntaaminen,
vaihtosuuntaaminen, tasasähkön muut-
taminen, vaihtosähkön muuttaminen
o tehoelektroniikka ja sähkökoneet
o tasasähkökoneen pyörimisnopeuden
säätäminen
o vaihtosähkökoneen pyörimisnopeuden
säätäminen: taajuusmuuttajan toimin-
taperiaate
Opetusjärjestelyt ja suoritustapa
Opintojaksoon kuuluu teoria- ja laskuharjoitus-
tunnit sekä etätehtävät. Lisäksi suoritetaan kaksi
tai kolme yritysvierailua. Yritykset valitaan edus-
tamaan sähkövoimatekniikan eri osa-alueita.
Luonto-opetukseen osallistuvat paitsi ammatti-
korkeakoulun omat niin myös vierailevat luen-
noitsijat.
Arviointi
Opintojakson suoritus arvioidaan välikokeiden tai
tentin sekä etätehtävien perusteella. Aktiivisuus
yritysvierailuilla huomioidaan arvioinnissa. Ko-
keissa hyväksymisraja on 40 % maksimipisteis-
tä.
Opiskelumateriaali ja kirjallisuus
Tunneilla jaettava materiaali
Etätehtävinä Internetistä haettu materiaali
Osallistuminen yritysvierailuihin
Page 26
26
ECI8000 Tietokoneen käytön perusteet
3op, Personal Computing 3cr
Tavoitteet
Tietokoneiden, koulun tietoverkon ja opiskelua
tukevien ATK-sovellusten tehokas käyttö
Sisältö
PC:n ja koulun tietoverkon käyttöön liittyvät
perusasiat. Koulun sähköpostijärjestelmä, opin-
tosuoritusrekisteri (wip) ja verkko-
oppimisympäristö. Työvälineohjelmat laadukkai-
den dokumenttien tuottamiseen
Opetusjärjestelyt ja suoritustapa
Luentoja ja harjoituksia atk-luokassa
Arviointi
Opintojakson suoritus arvioidaan osakokeiden tai
tentin sekä etätehtävinä suoritettujen oppimis-
tehtävien avulla. Kokonaisosaaminen arvioidaan
asteikolla 0-5.
Opiskelumateriaali ja kirjallisuus
Ilmoitetaan opintojakson alussa.
EST8200 Ohjelmoinnin perusteet s
5op, Basics of programming 5cr
Tavoitteet
Opintojakson suoritettuaan opiskelija osaa suun-
nitella ja toteuttaa ohjelmistoja. Hän hallitsee
muuttujat ja lukutaulukot. Opiskelija osaa tehdä
omia luokkia ja hän osaa käyttää luokkien tyyp-
pisiä olioita.
Sisältö
Muuttujat, lukutaulukot
Syöttö- ja tulostusfunktiot
Totuusarvot
Toisto-, valinta- ja ehtorakenteet
Luokat ja luokkien tyyppiset oliot (jäsen-
muuttujat ja -funktiot )
Opetusjärjestelyt ja suoritustapa
Opintojaksoon kuuluu teoria- ja harjoitustunnit.
Teoriaopetus ja teoriaa syventävät harjoitukset
yhdistetään joustavaksi kokonaisuudeksi. Oppi-
misessa korostuu opiskelijan omaehtoinen työs-
kentely ohjatuilla harjoitustunneilla.
Arviointi
Opintojakson suoritus arvioidaan osakokeiden
avulla (2 kpl). Kokonaisosaaminen arvioidaan
asteikolla 0-5. Kokeissa suorituksen hyväksymis-
raja on 40 % maksimipisteistä.
Opiskelumateriaali ja kirjallisuus
Kurssille on oma sähköinen opetusmateriaali.
ESE8000 Analogiaelektroniikka 1S 3op,
Analog Electronics 1S 3cr
Tavoitteet
Oppilas tuntee passiiviset komponentit, vahvis-
timiin liittyvät käsitteet ja osaa käyttää operaa-
tiovahvistinta sekä diodia lineaari- ja komparaat-
torisovelluksissa.
Sisältö
Passiivisten komponenttien ja piiriteorian
kertaus
Vahvistimiin ja taajuusvasteeseen liittyvät
käsitteet sekä vahvistinmallit
Ideaalinen operaatiovahvistin sekä sen ylei-
simmät lineaari- ja komparaattorisovellukset
Operaatiovahvistimen epäideaalisuudet ja
niiden vaikutus piirin toimintaan
Puolijohdediodin suur- ja piensignaalimallit
sekä yleisimmät diodeja sisältävät piirit.
Opetusjärjestelyt ja suoritustapa
Opintojaksoon kuuluu teoria- ja suunnitteluhar-
joitustunnit sekä etätehtävät. Oppimisessa ko-
rostuu opiskelijan omaehtoinen työskentely ohja-
tuilla harjoitustunneilla ja etätehtävissä.
Arviointi
Opintojakson suoritus arvioidaan osakokeiden tai
tenttien perusteella.
Kokonaisosaaminen arvioidaan asteikolla 0-5.
Opiskelumateriaali ja kirjallisuus
Sedra, Smith: Microelectronic Circrits, neljäs
painos
Luennot ja opetuksen yhteydessä jaettava mate-
riaali.
Elektroniikka III (passiiviset komponentit). Tieto-
kotka
Itseopiskelutehtävät.
Page 27
27
ESE8010 Analogiaelektroniikka 2s 3op,
Analog Electronics 2s 3cr
Tavoitteet
Opiskelija osaa käyttää transistoreja vahvistime-
na ja kytkimenä, tuntee tehovahvistimet sekä
tavanomaisimmat hakkuriteholähteet. Hän ym-
märtää takaisinkytkennän vaikutuksen vahvisti-
men toimintaa, osaa suunnitella oskillaattoreita
ja tuntee yleisimmät suodatinapproksimaatiot.
Sisältö
Bipolaaritransistorin ominaisuudet, suur- ja
piensignaalimallit, tasasähkölaskut sekä
käyttö kytkimenä ja vahvistimena
Kenttävaikutustransistorin ominaisuudet,
suur- ja piensignaalimallit, tasasähkölaskut
sekä käyttö kytkimenä ja vahvistimena
Tehovahvistimet ja lämpenemislaskut, hak-
kuriteholähteet, takaisinkytkentä ja sen vai-
kutukset
Vastakytkennän stabilisuus ja kompensointi
Aaltomuotojen generointi
Suodatinapproksimaatiot
Opetusjärjestelyt ja suoritustapa
Opintojaksoon kuuluu teoria- ja suunnitteluhar-
joitustunnit sekä etätehtävät. Oppimisessa ko-
rostuu opiskelijan omaehtoinen työskentely etä-
tehtävissä.
Arviointi
Opintojakson teorian suoritus arvioidaan osako-
keiden tai tentin perusteella.
Kokonaisosaaminen arvioidaan asteikolla 0-5.
Opiskelumateriaali ja kirjallisuus
Sedra, Smith: Microelectronic Circrits, neljäs
painos
Luennot ja opetuksen yhteydessä jaettava mate-
riaali sekä kurssin ”Analogiaelektroniikka 1”
materiaali.
Itseopiskelutehtävät.
ESE8030 Digitaalitekniikka S 3op,
Digital Electronics S 3cr
Tavoitteet
Opintojakson suoritettuaan opiskelija osaa digi-
taalitekniikkaan liittyvät peruskäsitteet ja niiden
keskinäiset riippuvuudet. Opiskelija tuntee digi-
taalitekniikan keskeiset sovellukset ja rakenteet.
Hän tuntee digitaalisten ratkaisujen suunnittelu-
säännöt ja ymmärtää niiden sähkötekniset vaa-
timukset.
Sisältö
Digitaalitekniikan olemus ja sovellukset
Kombinaatiopiirit
Aritmetiikka ja koodit
Sekvenssipiirit
puolijohdemuistit
AD/DA-muuntimet
Ohjelmoitavat logiikkapiirit
Mikropiirien sähköiset ominaisuudet
Opetusjärjestelyt ja suoritustapa
Opintojaksoon kuuluu teoria- ja suunnitteluhar-
joitustunnit sekä etätehtävät. Oppimisessa ko-
rostuu opiskelijan omaehtoinen työskentely ohja-
tuilla harjoitustunneilla ja etätehtävissä.
Arviointi
Opintojakson suoritus arvioidaan osakokeiden tai
tentin ja etätehtävinä suoritettujen oppimisteh-
tävien avulla.
Kokonaisosaaminen arvioidaan asteikolla 0-5.
Opiskelumateriaali ja kirjallisuus
Haltsonen Seppo, Levomäki Jaakko, Rautanen
Esko T.2004. Digitaalitekniikka. Edita
Opetuksen yhteydessä jaettava materiaali.
ESE8100 Elektroniikan työt S 3op,
Electronics Laboratory Course S 3cr
Tavoitteet
Opintojakson suoritettuaan opiskelija tuntee
analogia- ja digitaalielektroniikan peruspiirit ja
osaa suunnitella ja toteuttaa analogia- ja digitaa-
litekniikan perusrakenteita. Hän osaa käyttää
suunnittelusääntöjä annetun ongelman ratkaise-
miseksi ja hän osaa testata suunnittelemansa
rakenteen toiminnallisuuden.
Sisältö
Vahvistimet
Kytkimet
Tehon hallinta
Suodattimien perusteet
Page 28
28
Digitaalitekniikan peruspiirit
Digitaalitekniikan suunnitteluharjoitus
Puolijohdemuistit
Ohjelmoitavat logiikkapiirit
Muuntimet
Opetusjärjestelyt ja suoritustapa
Opintojaksoon kuuluu etätehtävät , laboratorio-
harjoituksia ja työraportteja. Oppimisessa ko-
rostuu opiskelijan omaehtoinen työskentely.
Suunnitteluharjoitukset ovat koulutusohjelman
ydinosaamisalueilta.
Arviointi
Opintojakson suoritus arvioidaan kokeen, labora-
torioharjoitusten, niihin liittyvien raporttien ja
etätehtävien avulla.
Kokonaisosaaminen arvioidaan asteikolla 0-5.
Suoritusvaatimuksena on hyväksyttävästi suori-
tettu koe ja hyväksytyt laboratorioharjoitukset
raportteineen.
Opiskelumateriaali ja kirjallisuus
Liittyvät analogia- ja digitaalielektroniikan oppi-
kirjat ja luentomateriaalit.
Opetuksen yhteydessä jaettava materiaali.
ESK8000 Tehoelektroniikan perusteet
1 3op, Fundamentals of Power Electronics 1
3cr
Tavoitteet
Opintojakson tavoitteena on oppia ymmärtämään
tehoelektroniikan asema sähkönkäyttötekniikas-
sa sekä oppia tuntemaan tärkeimmät tehopuoli-
johdekytkimet ja niistä rakentuvat verkko-, hila-
ja pakkokommutoivat kytkennät. Myös suuntaa-
jakäyttöjen verkkovaikutuksiin perehdytään.
Lisäksi kurssi antaa valmiu-
det tavallisimpien mitoituksessa tarvittavien
jännite-, virta- ja tehoarvojen laskentaan.
Sisältö
Tehoelektroniikan asema sähkönkäyttötek-
niikassa
Suuntaajien (muuttajien) jaottelu sähköe-
nergian muokkaustarpeen mukaisesti
Tehodiodit, tyristorit, bipolaari- ja MOSFET-
transistorit sekä IGBT-kytkimet
Verkkokommutoivat peruskytkennät, kom-
mutoinnin analyysi
Verkkovaikutukset
Katsaus hilakommutoiviin muuttajiin
Katsaus tehoelektroniikkalaitteiden PSPICE-
simulointiin
Opetusjärjestelyt ja suoritustapa
Oppimismetodina on teoriaopetus, ohjatut harjoi-
tukset, kotilaskut ja osin PSPICE- simulointi.
Laboratoriotyöt tukevat teoriaopetusta käytän-
nön tasolla. Laskuesimerkit ovat tehoelektronii-
kan ydinosaamisalueilta.
Arviointi
Opintojaksosta järjestetään kaksi välikoetta,
joista sovitaan opintojakson alussa. Kokonaisao-
saaminen arvioidaan asteikolla 0-5. Kokeissa
suorituksen hyväksymisraja on 40 % maksimi-
pisteistä.
Opiskelumateriaali ja kirjallisuus
Aura- Tonteri: Sähkökoneet ja tehoelektroniikan
perusteet. WSOY.
ISBN: 951-0-20167-7
Luentomonisteet (vähän yli 100 s.)
Mohan-Undeland-Robbins: Power Electronics:
Converters, Applications and Design. John Wiley
& Sons. ISBN: 0-471-58408-8 (soveltuvin osin)
Harjoitusmonisteet
PSPICE- simulointiohjeet
ESK8010 Tehoelektroniikan perusteet
2 2op, Fundamentals of Power Electronics 2
2cr
Tavoitteet
Opintojakson tavoitteena on oppia peruskurssia 1
syvällisemmin muutosilmiöt teho- elektroniikka-
piireissä, puolijohdekytkimien terminen mitoit-
taminen, hila- ja pakkokommutoivat kytkennät
sekä verkkokommutoivien suuntaajien verkon
virtayliaaltojen ja jännitesärön laskenta. Lisäksi
kurssi antaa peruskurssia 1 syvällisemmät val-
miudet tavallisimpien mitoituksessa tarvittavien
jännite-, virta- ja tehoarvojen laskentaan.
Sisältö
katsaus tehoelektroniikan muutosilmiöihin
bipolaari- ja MOSFET- transistorit sekä IGBT-
kytkimet: perusominaisuudet
Page 29
29
hilakommutoivan tehoelektroniikan perus-
teet
dc-dc- muuttajat
dc-ac- muuttajat
katsaus pakkokommutoiviin suuntaajiin
verkokommutoivien suuntaajien jännitesärön
laskenta
katsaus käytännön laitetekniikkaan
terminen mitoittaminen
PSPICE- simulointi
Opetusjärjestelyt ja suoritustapa
Opintojaksoon kuuluu teoria- ja laskuharjoitus-
tunnit sekä etätehtävät ja osin PSPICE- simuloin-
ti. Laboratoriotyöt tukevat teoriaopetusta käy-
tännön tasolla. Laskuharjoitustehtävät ovat te-
hoelektroniikan ydinosaamisalueilta.
Arviointi
Opintojakson suoritus arvioidaan osakokeiden tai
tentin ja tehtävien avulla. Kokonaisosaaminen
arvioidaan asteikolla 0-5. Kokeissa suorituksen
hyväksymisraja on 40 % maksimipisteistä.
Opiskelumateriaali ja kirjallisuus
Aura- Tonteri: Sähkökoneet ja tehoelektroniikan
perusteet. WSOY.
ISBN: 951-0-20167-7
Luentomonisteet (vähän yli 100 s.)
Mohan-Undeland-Robbins: Power Electronics:
Converters, Applications and Design. John Wiley
& Sons. ISBN: 0-471-58408-8 (soveltuvin osin;
20 sivua kopioidaan)
Harjoitusmonisteet
PSPICE- simulointiohjeet
ESA8050 Instrumentointitekniikka
3op, Instrumentation Engineering 3cr
Tavoitteet
Opintojakson suoritettuaan opiskelija osaa lukea
ja tulkita instrumentointipiirikaavioita ja proses-
sikaavioita. Hän hallitsee yleisimpien proses-
sisuureiden mittausmenetelmät ja niihin liittyvät
anturit ja lähettimet. Opiskelija tuntee myös
yleisimmät prosessinohjauksessa käytettävät
toimilaitteet.
Sisältö
Lämpötilan mittaus
Paineen mittaus
Virtauksen mittaus
Pinnankorkeuden mittaus
Venttiilit
Pneumatiikka
Moottoritoimilaitteet
Instrumentoinnin piirrosmerkit
Positiotunnukset
Opetusjärjestelyt ja suoritustapa
Teoriaopetukseen kuuluu luentoja instrumen-
toinnin alalta. Opintojaksoon kuuluu luentomate-
riaaliin perustuva koe.
Arviointi
Opintojakson suoritus arvioidaan osakokeiden tai
tentin perusteella. Läpäisyraja on 40 %.
Opiskelumateriaali ja kirjallisuus
Opetuksen yhteydessä jaettava materiaali.
ESA8040 Säätö- ja
automaatiotekniikka 4op, Control and
Automation Engineering 4cr
Tavoitteet
Opintojakson suoritettuaan opiskelija tuntee
säätötekniikan perusteorian ja tunnistaa säätö-
ja automaatiotekniikan laitteita ja järjestelmiä.
Opiskelija osaa mallintaa prosesseja ja simuloida
niitä.
Sisältö
Säätöalgoritmit
Lohkokaavioesitys
Siirtofunktioesitys
Testifunktiot
Askelvaste
Taajuusanalyysi
Käytännön säätöpiirit
Prosessin mallintaminen
Opetusjärjestelyt ja suoritustapa
Teoriaopetukseen kuuluu luentoja ja mikroluok-
kaharjoituksia. Oppiminen tapahtuu luentojen,
harjoitusten ja tietokoneella tehtävien simuloin-
tien avulla.
Arviointi
Opintojakson suoritus arvioidaan osakokeiden tai
tentin ja tehtävien avulla. Kokonaisosaaminen
arvioidaan asteikolla 0-5. Läpäisyraja on 40 %.
Page 30
30
Opiskelumateriaali ja kirjallisuus
Luentomuistiinpanot ja opetuksen yhteydessä
jaettava materiaali.
Jack Golten: Control System Design and Simula-
tion
ESA8060 Automaatiotekniikan työt
3op, Automation Laboratory Works 3cr
Tavoitteet
Työt suoritettuaan opiskelija osaa ohjelmoida
ohjelmoitavia logiikoita ja osaa toteuttaa ja tes-
tata säätäjän sekä tuntee erilaisten automaa-
tiolaitteiden toimintaperiaatteet ja osaa soveltaa
niitä käytäntöön. Oppilas tuntee yleisimpien
pneumaattisten toimilaitteitten käytön periaat-
teet ja osaa tehdä kytkennät käytännössä. Oppi-
las tuntee erilaisten antureiden kytkentäperiaat-
teet ja hahmottaa tulojen ja lähtöjen merkityk-
sen ja osaa tehdä niihin liittyvät kytkennät.
Sisältö
ohjelmoitavat logiikat
operointipaneli
sekvenssiohjelmointi
yksikkösäädin
säätäjän parametrien viritys
pneumaattiset toimilaitteet
käskylistaohjelmointi
tikapuukaavio-ohjelmointi
lohkokaavio-ohjelmointi
olio-ohjelmointi
Opetusjärjestelyt ja suoritustapa
Laboratoriotöitä opettajan ohjauksessa. Läsnä-
olovelvoite.
Arviointi
Opintojakson suoritus arvioidaan laboratoriotöi-
hin osallistumisen, aktiivisen työskentelyn ja
työhön asennoitumisen perusteella sekä tehtävi-
en kirjallisten raporttien perusteella. Opintojak-
son suorittamiseen voi liittyä loppukoe.
Opiskelumateriaali ja kirjallisuus
Laboratoriossa olevat käsikirjat.
ESK8400 Sähkökoneiden perusteet
4op, Fundamentals of Electrical Machines
4cr
Tavoitteet
Opintojakson suoritettuaan opiskelija osaa mag-
neettipiirien peruslait, tuntee ja osaa muuntajien
rakenteen, kytkennät ja muuntajan osana säh-
kövoimajärjestelmää sekä tehoelektroniikkalai-
tetta. Lisäksi opiskelija hallitsee riittävässä mää-
rin pyörivien sähkökoneiden teorian ja sovelluk-
set erilaisissa prosesseissa. Pyörivien koneiden
pääpaino on vaihtosähkökoneissa, mutta myös
tasasähkökonetta tarkastellaan.
Sisältö
Magneettipiirit
Magneettipiirin Ohmin laki
Muuntajat
Sijaiskytkentä
Yksi- ja monivaihemuuntajat
Jännite-, virta-, teho- ja impedanssiarvojen
laskenta
Epätahtikoneet
Pyörivä magneettikenttä kolmivaihekäämi-
tyksellä
Roottorirakenteet
Sijaiskytkentä, vääntömomentin laskeminen
Epätahtikoneen valinta verkkokäyttöön ja
taajuusmuuttajakäyttöön
Ominaisuudet pysyvässä tilassa
Tahtikoneet
Roottorirakenteet, magnetointi
Tahtikone erillisenä generaattorina
Tahtikone sähköverkossa
Ankkurireaktio
Tahtikoneen asema vaihtosähkökoneena
Tasasähkökoneet
Rakenne
Vierasmagnetoidut koneet ja sarjakoneet
Tasasähkökoneen asema pyörivänä
sähkökoneena
Opetusjärjestelyt ja suoritustapa
Opintojaksoon kuuluu teoria- ja laskuharjoitus-
tunnit sekä etätehtävät. Laboratoriotyöt tukevat
teoriaopetusta käytännön tasolla. Laskuharjoi-
tusesimerkit ovat sähkökoneiden teorian ja so-
vellusten ydinosaamisaluetta.
Arviointi
Opintojakson suoritus arvioidaan välikokeiden tai
tentin sekä suoritettujen etätehtävien avulla.
Kokonaisosaaminen arvioidaan asteikolla 0-5.
Page 31
31
Kokeissa suorituksen hyväksymisraja on 40 %
maksimpisteistä.
Oppimateriaali ja kirjallisuus
Oppikirja (ilmoitetaan kurssin alussa)
Monisteet, laskuharjoitustehtävät
ESK8410 Sähkökäyttöjen perusteet
4op, Fundamentals of Electrical Drives 4cr
Tavoitteet
Opintojakson suoritettuaan opiskelija osaa säh-
kömoottorijärjestelmän rakenteen, tuntee moot-
torien ominaisuudet sekä verkkokäytössä että
taajuusmuuttaja- ja muissa säätökäytöissä. Hän
hallitsee sähkökäyttöjen mitoituksen ja valinnan
erilaisiin prosesseihin teollisuudessa ja liikenne-
välineissä.
Sisältö
Sähkömoottorin valinta
sähkömoottorin valinta vääntömomentin,
lämpenemisen sekä ohjaus- ja säätövaati-
musten perusteella erilaisiin käyttöihin
moottoriliitännän osien valinta
moottorin nimelliskäyttötavat
käyttötapaluokituksen mukainen mitoituste-
oria
Vaihtosähkökonekäytöt
epätahtikoneen ominaisuudet säädettynä
sähkömoottorina
epätahtikoneiden ohjaus- ja säätölaitteiden
rakenne ja niiden viritysmahdollisuudet
epätahtikoneiden taajuusmuuttajakäytöt ja
niiden mitoitus
tahtikoneen ominaisuudet säädettynä
sähkömoottorina
tahtikoneiden käynnistys- ja ohjausjärjes-
telmien rakenne ja toiminta
tahtikoneiden taajuusmuuttajakäytöt
skalaariohjaus, vektorisäätö, suora moment-
tisäätö
Tasasähkökonekäytöt
tasasähkökoneen ominaisuudet moottorina
ja jarruna
tasasähkökoneiden suuntaaja- ja muutta-
jakäytöt
moottorikäytön säätöpiirit ja niiden laskenta
ja viritys
säädettävät monimoottorikäytöt (sekä vaih-
to- että tasasähkökoneet)
Esimerkkejä säädetyistä käytöistä teollisuudessa
ja liikennevälineissä
Opetusjärjestelyt ja toteutustapa
Opintojaksoon kuuluu teoria- ja laskuharjoitus-
tunteja sekä harjoitustyö. Harjoitustyö korostaa
opiskelijan omaehtoista työskentelyä käytännön
suunnittelu- ja mitoitustehtävän parissa. Lasku-
tehtävät keskittyvät sähkönkäyttötekniikan ydin-
alueisiin.
Arviointi
Opintojakson suoritus arvioidaan kokeiden ja
harjoitustyön kautta. Kokonaisosaaminen arvioi-
daan asteikolla 0-5. Kokeissa suorituksen hyväk-
symisraja on 40 % maksimipisteistä.
Opiskelumateriaali ja kirjallisuus
Luentomonisteet;
Oppikirja (ilmoitetaan kurssin alussa)
Muu jaettava materiaali
ESV8010 Sähköasennukset 3op,
Electrical Installation Tecniques 3cr
Tavoitteet
Opintojakson suoritettuaan opiskelija tuntee
kiinteistöjen sähköistykseen liittyvät peruskäsit-
teet, sähkön jakelun periaatteet ja sähkösuunni-
telmiin liittyvät piirrosmerkit ja dokumentit.
Opiskelija osaa myös mitoittaa kiinteistön nousu-
johtoverkon ja tietää kiinteistön asennuksiin
liittyvät keskeiset määräykset.
Opiskelija osaa opintojakson suoritettuaan tehdä
omakotitalon sähkösuunnitelman.
Sisältö
Kiinteistön sähköverkon yleinen rakenne
Keskeiset komponentit
Keskeisten johtojen ja keskusten nimitykset
Kompensointi
Sähkön syötön varmennus
Omakotitalon sähkösuunnitelman sisältö
Kiinteistön nousujohtoverkon mitoitus
nousujohtojen valinta kuormitusvirran pe-
rusteella
jännitteenaleneman tarkistus
poiskytkentäaikojen tarkistus
taloudellinen poikkipinnan valinta
Keskeiset sähköasennuksiin liittyvät määräykset
Omakotitalon sähkösuunnittelu
Page 32
32
Opetusjärjestelyt ja suoritustapa
Opetusjaksoon kuuluu teoria- ja mitoitusharjoi-
tustunteja sekä omakotitalon sähkösuunnittelu-
harjoitustyö, joiden avulla syvennetään ja sovel-
letaan käytäntöön teoriatietoja.
Arviointi
Opintojakson suoritus arvioidaan osakokeiden tai
tentin ja sähkösuunnitelmaharjoitustyön avulla.
Kokonaisosaaminen arvioidaan asteikolla 0-5
Opiskelumateriaali
D1 Käsikirja rakennusten sähköasennuksista
2006
Opetuksen yhteydessä jaettava materiaali.
ESN8030 Sähkönjakelutekniikka 1 3op,
Electric Power Distribution 1 3cr
Tavoitteet
Opintojakson suoritettuaan opiskelija tuntee
suomalaisen sähkönjakelujärjestelmän peruspiir-
teet ja komponentit. Opiskelija osaa määrittää
sähkönjakeluverkon komponenttien kuvauksen
sähkötekniset ominaisuudet. Opiskelija osaa
arvioida jakeluverkon kuormituksia ja osaa mi-
toittaa pienjänniteverkon komponentteja stan-
dardien ja suositusten mukaan sekä tuntee mi-
toituksen taloudelliset periaatteet.
Sisältö
suomalaisen sähkönjakelujärjestelmä
sähköverkon komponentit ja niiden kuvaus
kuormitukset
sähkön laatutekijät
pienjänniteverkon mitoitukseen liittyvät
suositukset ja standardit
tehonjaon ja vikavirtojen laskenta
ylivirta- ja oikosulkusuojaus
pienjänniteverkon tekninen ja taloudellinen
mitoitus
Opetusjärjestelyt ja suoritustapa
Opintojaksoon kuuluu teoria- ja laskuharjoitus-
tunnit sekä etätehtävät. Teoriaopetus ja teoriaa
syventävät laskuharjoitukset yhdistetään jousta-
vaksi kokonaisuudeksi. Oppimisessa korostuu
opiskelijan omaehtoinen työskentely ohjatuilla
laskuharjoitustunneilla ja etätehtävissä.
Arviointi
Opintojakson suoritus arvioidaan osakokeiden tai
tentin ja etätehtävinä suoritettujen oppimisteh-
tävien avulla. Kokonaisosaaminen arvioidaan
asteikolla 0-5. Kokeissa suorituksen hyväksymis-
raja on 40 % maksimipisteistä.
Opiskelumateriaali ja kirjallisuus
Lakervi, Partanen: Sähkönjakelutekniikka, Ota-
tieto 2008.
Standardit ja verkostosuositukset.
Opetuksen yhteydessä jaettava materiaali.
ESN8040 Sähkönjakelutekniikka 2 3op,
Electric Power Distribution 2 3cr
Tavoitteet
Opintojakson suoritettuaan opiskelija tuntee
suomalaisen keskijänniteverkon ominaisuudet ja
osaa mitoittaa keskijänniteverkon komponentteja
sekä teknisesti että taloudellisesti. Opiskelija
tuntee keskijänniteverkon suojauksen; sekä
oikosulku- että maasulkutilanteissa. Opiskelija
tuntee sähköaseman toimintaperiaatteet ja säh-
köaseman laitteet. Opiskelijalla tuntee keskijän-
niteverkon relesuojauksen periaatteet ja osaa
suunnitella relesuojauksen.
Sisältö
keskijänniteverkon rakenne
sähköverkon komponentit ja niiden kuvaus
kuormitukset
keskijänniteverkon mitoitukseen liittyvät
suositukset ja standardit
tehonjaon ja vikavirtojen laskenta
oikosulku- ja maasulkusuojaus
keskijänniteverkon tekninen ja taloudellinen
mitoitus
sähköasema
Opetusjärjestelyt ja suoritustapa
Opintojaksoon kuuluu teoria- ja laskuharjoitus-
tunnit sekä etätehtävät. Teoriaopetus ja teoriaa
syventävät laskuharjoitukset yhdistetään jousta-
vaksi kokonaisuudeksi. Oppimisessa korostuu
opiskelijan omaehtoinen työskentely ohjatuilla
laskuharjoitustunneilla ja etätehtävissä.
Page 33
33
Arviointi
Opintojakson suoritus arvioidaan osakokeiden tai
tentin ja etätehtävinä suoritettujen oppimisteh-
tävien avulla. Kokonaisosaaminen arvioidaan
asteikolla 0-5. Kokeissa suorituksen hyväksymis-
raja on 40 % maksimipisteistä.
Opiskelumateriaali ja kirjallisuus
Lakervi, Partanen: Sähkönjakelutekniikka, Ota-
tieto 2008.
Standardit ja verkostosuositukset.
Opetuksen yhteydessä jaettava materiaali.
ESS8610 Sähkövoimatekniikan työt 1
3op, Laboratory Course in Electrical Power
Engineering 1 3cr
Tavoitteet
Opintojakso tukee sähkövoimatekniikan luentoi-
na opetettuja opintojaksoja. Opiskelija oppii
työskentelemään pienryhmissä ja osallistumaan
suunnitelmalliseen työskentelyyn. Opiskelija
tuntee sähkövoimatekniikan komponentteja ja
järjestelmiä ja oppii tekemään mittauksia ja
raportoimaan tehdyt mittaukset.
Sisältö
sähkön jakelutekniikan, talotekniikan, teollisuus-
verkkojen, tehoelektroniikan, sähkökoneiden ja
sähkökäyttöjen laboratorioharjoituksia mittaus-
ten raportointi ja arviointi
Opetusjärjestelyt ja suoritustapa
Opintojaksoon kuuluu sähkövoimatekniikan har-
joituksia laboratoriossa. Harjoitukset tehdään
pienryhmissä.
Arviointi
Opintojaksoon kuuluvat laboratorioharjoitukset
ovat pakollisia. Opintojakson suoritus arvioidaan
laboratorioharjoitusten ja niistä tehtyjen raport-
tien perusteella. Mahdollisesti järjestetään myös
koe.
Opiskelumateriaali ja kirjallisuus
Opetuksen yhteydessä jaettava materiaali. Laite-
esitteet. Manuaalit.
ESS8620 Sähkövoimatekniikan työt 2
3op, Laboratory Course in Electrical Power
Engineering 2 3cr
Tavoitteet
Opintojakso tukee sähkövoimatekniikan luentoi-
na opetettuja opintojaksoja. Opiskelija oppii
työskentelemään pienryhmissä ja osallistumaan
suunnitelmalliseen työskentelyyn. Opiskelija
tuntee sähkövoimatekniikan komponentteja ja
järjestelmiä ja oppii tekemään mittauksia ja
raportoimaan tehdyt mittaukset. Myös omatoimi-
sia laboratorioharjoituksia.
Sisältö
sähkön jakelutekniikan, talotekniikan, teolli-
suusverkkojen, tehoelektroniikan, sähköko-
neiden ja sähkökäyttöjen laboratorioharjoi-
tuksia
mittausten raportointi ja arviointi
omatoimisia harjoituksia laboratoriossa
maadoitusmittauksia koekentällä
Opetusjärjestelyt ja suoritustapa
Opintojaksoon kuuluu sähkövoimatekniikan har-
joituksia laboratoriossa. Harjoitukset tehdään
pienryhmissä tai yksin. Maadoitusmittaukset
suoritetaan koekentällä.
Arviointi
Opintojaksoon kuuluvat laboratorioharjoitukset
ovat pakollisia. Opintojakson suoritus arvioidaan
laboratorioharjoitusten ja niistä tehtyjen raport-
tien perusteella. Mahdollisesti järjestetään myös
koe.
Opiskelumateriaali ja kirjallisuus
Opetuksen yhteydessä jaettava materiaali. Laite-
esitteet. Manuaalit.
ESK8140 Sähkökäyttöjen jatkokurssi
5op, Advanced Course in Electrical Drives
5cr
Tavoitteet
Opintojakson tavoitteena on oppia peruskurssia
syvällisemmin vaativien sähkökäyttöjen suunnit-
telu sekä teollisuusverkon loistehon kompensoin-
ti ja yliaalto-ongelmat. Nykyaikaisiin kompen-
sointiratkaisuihin sekä suuntaajalaitteiden verk-
koliitynnän osiin perehdytään. Opintojakson
Page 34
34
suoritettuaan opiskelija tuntee teollisuusverkon
nykyaikaiset komponentit ja osaa suorittaa yli-
aalto- ja loistehomittauksia sekä verkon suunnit-
telu- ja mitoitustehtäviä.
Sisältö
Yliaaltolaskelmat
Yliaallot, kompensointiratkaisut
Tasasähkövoimansiirto
o Aktiivinen loistehon kompensointi, suo-
situkset yliaaltojen rajoittamiseksi
o Kompensointilaitteiden toiminnan simu-
lointi
o Suuntaajalaitteiden verkkoliitynnän osi-
en kehittyminen
o Tehostabilisaattorit, UPS- laitteet
o Taajuusmuuttajapohjaiset monimootto-
rikäytöt
o Sovellus: paperikone
Tahtimoottori ja sen asema säätökäytöissä
Sähkökäyttöjen instrumentointi
Käyttöjen hyötysuhteet
Käytännön vektorisäätäjä
Opetusjärjestelyt ja suoritustapa
Opintojaksoon kuuluu teoria- ja harjoitustunnit
sekä etätehtävät. Laskuesimerkit ovat vaativien
sähkökäyttöjen ja teollisuussovellusten ydin-
osaamisalueelta.
Arviointi
Opintojakson suoritus arvioidaan osakokeiden tai
tentin ja tehtävien avulla. Kokonaisosaaminen
arvioidaan asteikolla 0-5.
Opiskelumateriaali ja kirjallisuus
Opetuksen yhteydessä jaettava materiaali. Mah-
dollinen oppikirja määritellään kurssin alussa.
ESK8180 Sähkökoneiden jatkokurssi
4op, Advanced Course in Electrical Machines
4cr
Tavoitteet
Opintojakson tavoitteena on antaa perusopinto-
jaksoa syvällisempi valmius muuntajien ja pyöri-
vien sähkökoneiden mitoittamiseen ja valintaan
eri tyyppisiin sovelluksiin. Opintojaksossa käsitel-
lään paitsi perinteisiä koneita niin myös kesto-
magneettikoneita sekä eräitä erikoiskoneratkai-
suja. Opintojakson suoritettuaan opiskelija tun-
tee moottorien ominaisuuksien kehitystrendit
sekä uusien konstruktioiden mahdollisuudet
sähkömoottoreissa.
Sisältö
Muuntajat
Kolmivaihemuuntajan yliaallot ja epäsymme-
triaominaisuudet
Muuntajien erikoiskytkennät
Ikääntyminen ja huoltotoimenpiteet
Mittamuuntajat, niiden rakenteet ja
käyttöominaisuudet
Kuristimet ja niiden asema sähkövoimatek-
niikassa
Perinteiset vaihtosähkökoneet
Yksivaiheiset ja napavaihtolukuiset epätahti-
koneet
Yksivaiheiset tahtikoneet
Kolmivaiheiset tahtikoneet
o reaktanssit
o säätö, uradiagramma
Yliaaltojen vaikutus, epätahti- ja tahtimo-
mentit
Käyttö epänormaaleissa sähköverkoissa
(esim. taajuusmuuttaja-
käytössä)
Rakenne, huolto, tärinä- ja ääni-ilmiöt
Kestomagneettikoneet
Kestomagneettikoneiden asema
sähkönkäyttötekniikassa
Kestomagnetoitu tasasähkökone
Harjaton tasasähkökone
Sinimuotoisella virralla syötetty kestomag-
netoitu tahtikone
Muut kestomagneettikonekonstruktiot
o Sähkökoneiden relesuojaus
Reluktanssikoneet
Askelmoottorit
Sähkökoneiden mallittaminen säätökäyttöjä
varten (kierto-osoitinteoria,
siirtofunktioteoria)
Magneettipiirin ja käämityksen mitoittami-
nen
Opetusjärjestelyt ja suoritustapa
Opintojaksoon kuuluu teoria- ja harjoitustunnit
sekä etätehtävät; runsaasti laskuharjoituksia.
Osaa moottoreista ja niiden säätöpiirejä simuloi-
daan Matlab:lla ja SimuLink:llä. Tehtävät muo-
dostavat kattavan katsauksen moderneihin säh-
kökoneisiin ja niiden ominaisuuksiin.
Page 35
35
Arviointi
Opintojakson suoritus arvioidaan osakokeiden ja
harjoitustöiden perusteella. Osaaminen arvioi-
daan asteikolla 0-5. Kokeissa suorituksen hyväk-
symisraja on 40 % maksimipisteistä.
Opiskelumateriaali ja kirjallisuus
Luentomonisteet, harjoitustehtävät, osa valittua
oppikirjaa
ESK8020 Tehoelektroniikan
komponentit ja sovellukset 3op, Devices
and Applications of Power Electronics 3cr
Tavoitteet
Opintojakson tavoitteena on antaa tehoelektro-
niikan perusopintojaksoja syvällisempi valmius
käytännön tehoelektroniikkalaitteiden suuunnit-
teluun ja komponenttien valintaan jännite-, vir-
ta- ja tehokestoisuuden, ohjattavuuden sekä
termisen kestoisuuden perusteella. Opintojakson
suoritettuaan opiskelija tuntee termisen mitoit-
tamisen sekä osaa analysoida ja valita kom-
ponentit sovelluksen vaatimusten mukaisesti.
Sisältö
diodien ja tyristorien ominaisuudet ja valinta
bipolaari-, MOSFET- ja IGBT- transistorien
ominaisuudet ja valinta
terminen mitoitus ja jäähdytyksen suunnit-
telu
ohjauspiirien suunnittelu ja valinta
kytkentäapupiirien mitoittaminen
suojaus ylijännitteiltä ja -virroilta
tehoelektroniikan passiiviset komponentit
tehoelektroniikkalaitteen suunnittelu
Opetusjärjestelyt ja suoritustapa
Opintojakso suoritetaan poikkitieteellisesti siten,
että tunneilla käsitellään erilaisia case- tapauksia
ja valitaan niissä sovellukseen sekä aktiivisia että
passiivisia komponentteja. Tapaukset valitaan
kattavasti tehoelektroniikan ja sovellusten eri
alueilta, joihin tehoelektroniikan ydinosaaminen
keskittyy.
Arviointi
Opintojakson suoritus arvioidaan tuntiaktiivisuu-
den sekä kokeen tai välilkokeiden perusteella.
Kokeissa suorituksen hyväksymisraja on 40 %
maksimipisteistä.
Oppimateriaali ja kirjallisuus
Komponenttikirjallisuus Internetissä
Niiranen, Jouko: Tehoelektroniikan komponentit.
ISBN 951-672-241-5
Tunneilla jaettava materiaali
ESV8230 Teollisuuden
sähköasennukset ja –verkot 4op, Electric
Power Distribution in Industry 4cr
Tavoitteet
Opintojakson suoritettuaan opiskelija tuntee
teollisuussähköverkon perusrakenteen ja sen
keskeiset komponentit, kuten keskijänniteverkon
kojeistot, kiskostot, katkaisijat, mittamuuntajat
ja suojareleet sekä alle 1000 V moottorikeskuk-
sen perusrakenteet sekä moottorilähdön kom-
ponentit. Opiskelija ymmärtää teollisuussähkö-
verkon mitoitusperiaatteet sekä osaa mitoittaa ja
valita komponentit yksinkertaisiin teollisuussäh-
köverkkorakenteisiin.
Opintojakson suoritettuaan opiskelija tuntee
teollisuuden sähköasennustoimintaan ja – verkon
käyttöön liittyvät kunnossapitoperiaatteet ja
viranomaismääräykset sekä ymmärtää suunnit-
telun ja asennuksen vaikutuksen koko teollisuus-
laitoksen käytettävyyteen. Opiskelija tuntee
laitteiden kunnon seurassa käytettävät keskeiset
mittausperiaatteet sekä osaa laatia yksinkertai-
sen kunnossapito-ohjelman.
Sisältö
Teollisuusjakeluverkon yleisrakenne
Keskijänniteverkko ja sen komponentit
Keskijänniteverkkoon liittyvät toisiolaitteet
Alle 1000 V teollisuusjakeluverkko ja sen
komponentit
Vikavirtalaskelmat teollisuusjakeluverkossa
Teollisuusjakeluverkon komponenttien mitoi-
tus- ja valintaperiaatteet
Kunnossapitoperiaatteet
Kunnossapitoon liittyvät keskeiset virano-
maismääräykset ja standardit
Kunnossapitoon liittyvät keskeiset mittauk-
set
Kunnossapito-ohjelman keskeiset rakenteet
Opetusjärjestelyt
Teoriaopetus ja harjoitustyöt muodostavat toisi-
aan tukevan kokonaisuuden. Oppimisessa koros-
Page 36
36
tuu opiskelijan omaehtoinen työskentely erityi-
sesti harjoitustöissä, koska harjoitustyöt vaiheis-
tetaan teoriaopetuksen kanssa. Harjoitustyöt
ovat käytännön sovellusesimerkkejä.
Suoritustapa ja arviointi
Opintojakson suoritus arvioidaan osakokeiden tai
tentin ja harjoitustöinä suoritettujen oppimisteh-
tävien avulla asteikolla 0-5.
Opiskelumateriaali ja kirjallisuus
Opintojakson yhteydessä jaettava materiaali.
ESA8070 Automaatiotekniikan
jatkokurssi 4op, Advanced Course in
Automation 4cr
Tavoitteet
Opintojakson suoritettuaan opiskelija hallitsee
säätötekniikan moderneja menetelmiä, kuten
sumean säädön periaatteet ja pystyy mallinta-
maan vähintään kolmen muuttujan säätöjä ja
hänellä on edellytykset soveltaa tietoja käytän-
töön.
Sisältö
Sumeutus
Selkeytys
Jäsenyysfunktiot
Sumeat käsitteet
Simulointi ja mallintaminen
Neuroverkko
Opetusjärjestelyt ja suoritustapa
Opintojaksoon kuuluu teoriatunteja sekä simu-
lointiharjoituksia mikroluokassa. Osa harjoituk-
sista tehdaan ryhmätöinä.
Arviointi
Opintojakson suoritus arvioidaan osakokeiden tai
tentin ja etätehtävinä suoritettujen oppimisteh-
tävien avulla. Kokonaisosaaminen arvioidaan
asteikolla 0-5.
Opiskelumateriaali ja kirjallisuus
Olavi Puolakka: Sumea Säätö
Opetuksen yhteydessä jaettava materiaali.
ESA8210 Ohjelmoitavat logiikat 4op,
Programmable Logic Devices 4cr
Tavoitteet
Opintojakson suoritettuaan opiskelija osaa PLC-
ohjelmointiperiaatteet. Hän hallitsee funktioitten
ja ajastimien käytön ja kykenee itsenäiseen
ongelmaratkaisuun prosessinohjauksia suunnitel-
taessa ja ohjelmoitaessa. Opiskelija tuntee myös
PLC:n rakenteen syvällisesti, ja hänellä on edel-
lytykset käytännön työhön. Hän tietää, mikä ero
on kombinaatiologiikalla ja askelittain etenevällä
logiikalla, sekvenssillä ja kykenee valitsemaan
oikean toimintamallin ohjelmointitehtävän eteen
tullessa.
Sisältö
Ohjelmoitavien logiikoiden funktiot
Perusfunktiot
Lisäfunktiot
Ajastimet
Erikoisfunktiot
Ohjelmointitavat
Käskylista
Tikapuukaavio
Funktiokaavio
Sekvenssikaavio
PLC:n rakenne
Operointipaneelit ja valvomo
Väylät
I/O:t sähköisesti ja niiden kytkeminen
Opetusjärjestelyt ja suoritustapa
Opintojaksoon kuuluu teoriaopetusta ja ohjel-
mointiharjoituksia automaatiolaboratoriossa.
Arviointi
Opintojakson suoritus arvioidaan kokeen ja suo-
ritettujen harjoitustehtävien mukaan. Kokeen
läpäisyraja on 40 %.
Opiskelumateriaali ja kirjallisuus
Opetuksen yhteydessä jaettava materiaali.
ESN8150 Tietokoneavusteinen
verkostosuunnittelu 3op, Computer Aided
Design of Electric Power Distribution
System 3cr
Tavoitteet
Opintojakson suoritettuaan opiskelija osaa käyt-
tää sähkönjakelun tietokoneavusteisia suunnitte-
lu- ja laskentaohjelmia. Opintojakson pääpaino
Page 37
37
on jakeluverkkoyhtiöiden käyttämissä ohjelmis-
toissa, mutta kurssilla perehdytään myös kiin-
teistö- ja teollisuusverkkojen suunnitteluohjel-
mistoihin.
Sisältö
verkkotietojärjestelmät
pienjänniteverkon ja keskijänniteverkon
suunnittelu
teollisuusverkon suunnittelu
tehonjaon ja vikavirtojen laskenta
suojauksen suunnittelu
verkon mitoitus
Opetusjärjestelyt ja suoritustapa
Opintojaksoon kuuluu mikroluokkaharjoituksia ja
etätehtäviä.
Arviointi
Opintojakson suoritus arvioidaan harjoitusten ja
etätehtävinä suoritettujen oppimistehtävien
avulla. Kokonaisosaaminen arvioidaan asteikolla
0-5.
Opiskelumateriaali ja kirjallisuus
Ohjelmistomanuaalit ja tuote-esitteet.
Muu opetuksen yhteydessä jaettava materiaali.
ESN8050 Sähkönjakelutekniikka 3 4op,
Electric Power Distribution 3 4cr
Tavoitteet
Opintojakson suoritettuaan opiskelija tuntee
kantaverkon ominaisuudet ja tehon siirron peri-
aatteet, tuntee silmukoidun verkon laskentame-
netelmän ja suhteellisen laskutavan sekä tuntee
sähköaseman osana siirto- ja jakeluverkkoa.
Opintojaksossa perehdytään myös sähkön jake-
lun ja siirron standardeihin, suosituksiin ja mene-
telmäohjeisiin tavoitteena valmistautuminen
sähköturvallisuustutkintoon. Opintojaksossa
perehdytään myös sähkönjakelun tuoterakentei-
siin.
Sisältö
sähkön siirron ja jakelun standardit ja suosi-
tukset
kantaverkon komponentit ja niiden kuvaus
suhteellinen laskutapa
silmukoidun verkon laskenta
staattinen ja dynaaminen stabiilisuus
oikosulku- ja maasulkusuojaus kantaverkos-
sa
tuoterakenteet
Opetusjärjestelyt ja suoritustapa
Opintojaksoon kuuluu teoria- ja laskuharjoitus-
tunnit sekä etätehtävät. Teoriaopetus ja teoriaa
syventävät laskuharjoitukset yhdistetään jousta-
vaksi kokonaisuudeksi. Oppimisessa korostuu
opiskelijan omaehtoinen työskentely ohjatuilla
laskuharjoitustunneilla ja etätehtävissä.
Arviointi
Opintojakson suoritus arvioidaan osakokeiden tai
tentin ja etätehtävinä suoritettujen oppimisteh-
tävien avulla. Kokonaisosaaminen arvioidaan
asteikolla 0-5. Kokeissa suorituksen hyväksymis-
raja on 40 % maksimipisteistä.
Opiskelumateriaali ja kirjallisuus
Luentomonisteet.
Standardit ja verkostosuositukset.
Opetuksen yhteydessä jaettava materiaali.
ESV8120 Sähköurakointi 2op, Electrical
Installation Contracting 2cr
Tavoitteet
Opintojakson suoritettuaan opiskelija tuntee
Suomessa käytössä olevan urakointi-
järjestelmän ja urakointiluokat. Hän osaa urak-
kalaskennan periaatteet ja pystyy
laskemaan esimerkkikohteen urakkahinnan.
Sisältö
Urakointijärjestelmä Suomessa
pätevyysluokat
pätevyysluokkiin kuuluvat työalueet
Urakkalaskennan periaatteet
tarvikkeiden hinnoittelu
työn hinnoittelu
muut kulut
kokonaisurakkahinta
Opetusjärjestelyt ja suoritustapa
Opintojaksoon kuuluu teoriaopintoja ja urakka-
laskentaan liittyviä harjoituksia.
Page 38
38
Arviointi
Opintojakson suoritus arvioidaan osakokeiden tai
tentin avulla.
Kokonaisosaaminen arvioidaan asteikolla 0-5.
Kurssin hyväksymisraja on 40% maksimipisteis-
tä.
Opiskelumateriaali ja kirjallisuus
Opetuksen yhteydessä jaettava materiaali.
ESV8500 Lämmitys- ja
valaistustekniikka 3op, Space Heating And
Illumination Techniques 3cr
Tavoitteet
Opintojakson käytyään opiskelija tuntee kiinteis-
töjen lämmitys- ja valaistustekniikan perussuu-
reet ja lämmitys- ja valaistustarpeen laskenta-
menetelmät. Hän osaa valita kiinteistöön sopivan
lämmitystavan ja mitoittaa sen. Hän osaa valais-
tussuunnitteluperiatteet ja suunniteltavaan tilaan
sopivan valaistustavan ja siihen sopivat valaisi-
met.
Sisältö
Lämmityksen mitoitus
lämpöhäviöiden laskenta
U-arvo
johtumishäviöt
iv-häviöt
Lämmitystavan valinta
suora lämmitys patterein
lattialämmitys
kattolämmitys
varaava lämmitys
muu kuin sähkölämmitys
Lämmityssuunnittelu
omakotitalon lämmityssuunnitelma
Valaistustekniikan perussuureet ja määräykset
Valonlähteet ja valaisimet
Valaistavat
suora valaistus
epäsuora valaistus
yleisvalaistus
paikallisvalaistus
Valaistuksen laskenta
Valaistussuunnittelu
Opetusjärjestelyt ja suoritustapa
Opintojaksoon kuuluu teoriaopetusta ja lämmi-
tys- ja valaistussuunnitteluharjoitukset.
Arviointi
Opintojakson suoritus arvioidaan osakokeiden tai
tentin sekä hyväksytysti suoritettujen suunnitte-
luharjoitusten avulla. Kokonaissuoritus arvioi-
daan asteikolla 0-5. Hyväksymisraja on 40%
maksimipistemäärästä.
Opiskelumateriaali
Opetuksen yhteydessä jaettava materiaali.
ESV8230 Teollisuuden
sähköasennukset ja –verkot 4op, Electric
Power Distribution in Industry 4cr
Tavoitteet
Opintojakson suoritettuaan opiskelija tuntee
teollisuussähköverkon perusrakenteen ja sen
keskeiset komponentit, kuten keskijänniteverkon
kojeistot, kiskostot, katkaisijat, mittamuuntajat
ja suojareleet sekä alle 1000 V moottorikeskuk-
sen perusrakenteet sekä moottorilähdön kom-
ponentit. Opiskelija ymmärtää teollisuussähkö-
verkon mitoitusperiaatteet sekä osaa mitoittaa ja
valita komponentit yksinkertaisiin teollisuussäh-
köverkkorakenteisiin.
Opintojakson suoritettuaan opiskelija tuntee
teollisuuden sähköasennustoimintaan ja – verkon
käyttöön liittyvät kunnossapitoperiaatteet ja
viranomaismääräykset sekä ymmärtää suunnit-
telun ja asennuksen vaikutuksen koko teollisuus-
laitoksen käytettävyyteen. Opiskelija tuntee
laitteiden kunnon seurassa käytettävät keskeiset
mittausperiaatteet sekä osaa laatia yksinkertai-
sen kunnossapito-ohjelman.
Sisältö
Teollisuusjakeluverkon yleisrakenne
Keskijänniteverkko ja sen komponentit
Keskijänniteverkkoon liittyvät toisiolaitteet
Alle 1000 V teollisuusjakeluverkko ja sen
komponentit
Vikavirtalaskelmat teollisuusjakeluverkossa
Teollisuusjakeluverkon komponenttien mitoi-
tus- ja valintaperiaatteet
Kunnossapitoperiaatteet
Kunnossapitoon liittyvät keskeiset virano-
maismääräykset ja standardit
Kunnossapitoon liittyvät keskeiset mittauk-
set
Kunnossapito-ohjelman keskeiset rakenteet
Page 39
39
Opetusjärjestelyt
Teoriaopetus ja harjoitustyöt muodostavat toisi-
aan tukevan kokonaisuuden. Oppimisessa koros-
tuu opiskelijan omaehtoinen työskentely erityi-
sesti harjoitustöissä, koska harjoitustyöt vaiheis-
tetaan teoriaopetuksen kanssa. Harjoitustyöt
ovat käytännön sovellusesimerkkejä.
Suoritustapa ja arviointi
Opintojakson suoritus arvioidaan osakokeiden tai
tentin ja harjoitustöinä suoritettujen oppimisteh-
tävien avulla asteikolla 0-5.
Opiskelumateriaali ja kirjallisuus
Opintojakson yhteydessä jaettava materiaali.
ESV8110 Julkisen rakennuksen
sähkösuunnittelu 4op, Electrical Installation
Design of Large Buildings 4cr
Tavoitteet
Opintojakson suoritettuaan opiskelija tuntee
julkisen rakennuksen suunnitteluprosessin. Hän
osaa myös soveltaa sähköasennusten kurssilla
käytyjä määräyksiä ja osaa mitoittaa suunnitel-
tavan kohteen nousujohtoverkon. Lisäksi hän
hallitsee kiinteistön huipputehon laskennan ja
osaa suunnitella ja mitoittaa rakennusten eri
tilojen valaistuksen ja valita tiloihin sopivat va-
laisimet. Opiskelija tuntee suunniteltavasta koh-
teesta laadittavat dokumentit ja niiden sisällön.
Sisältö
Suunniteltavan kohteen laskenta
keskusten ja koko kiinteistön huipputeho
kaapeleiden mitoitus kuormitusvirran perus-
teella
jännitteenalenemat
poiskytkentäajat
valaistuslaskenta
Kohteen dokumentointi
asemapiirros
pohjapiirustukset
maadoituskaavio
nousujohtokaavio
keskuskaaviot
piirikaaviot
telekaaviot
kojeluettelot
sähköselitys
Opetusjärjestelyt ja suoritustapa
Opintojaksoon kuuluu julkisen rakennuksen
suunnitteluharjoitustyö (kerrostalo tai
vastaava).
Arviointi
Opintojakson suoritus arvioidaan harjoitustyön
perusteella. Arviointi on asteikolla 0-5.
Opiskelumateriaali
Standardi SFS 6000 Internetistä saatavat valmis-
tajien tarviketiedot
ESN8110 Sähkönjakelun automaatio
3op, Electric Power Distribution Automation
3cr
Tavoitteet
Opintojakson suoritettuaan opiskelija tuntee
sähkönjakelun laatutekijät, joilla perustellaan
suomalaisen jakeluverkon automaation käyttöä.
Opiskelija tuntee luotettavuuslaskennan periaat-
teet ja ymmärtää automaation hyödyt jakelun
luotettavuuden kannalta. Opiskelija tuntee erilai-
set automaatiokonseptit, joilla jakeluverkon
automaatiota toteutetaan. Opiskelija tuntee
erilaiset tiedonsiirtomenetelmät, joita käytetään
jakeluverkon automaatiossa. Opiskelija saa val-
miudet suunnitella käytöntukijärjestelmätoimin-
toja ja mittausjärjestelmiä sekä relesuojausta.
Sisältö
sähkönjakelun luotettavuus
keskeytyksistä aiheutuva haitta kuluttajille
sähköasemien käytönvalvonta
paikallisautomaatiotoiminnot, relesuojaus
verkostoautomaatio, kauko-ohjattavat erot-
timet
kuluttajapään automaatio, mittaukset
käytön tukijärjestelmät
tiedonsiirtotarpeet ja -tekniikat
Opetusjärjestelyt ja suoritustapa
Opintojaksoon kuuluu teoria- ja laskuharjoitus-
tunnit sekä etätehtävät. Teoriaopetus ja teoriaa
syventävät laskuharjoitukset yhdistetään jousta-
vaksi kokonaisuudeksi. Oppimisessa korostuu
Page 40
40
opiskelijan omaehtoinen työskentely ohjatuilla
laskuharjoitustunneilla ja etätehtävissä.
Arviointi
Opintojakson suoritus arvioidaan osakokeiden tai
tentin ja etätehtävinä suoritettujen oppimisteh-
tävien avulla. Kokonaisosaaminen arvioidaan
asteikolla 0-5. Kokeissa suorituksen hyväksymis-
raja on 40 % maksimipisteistä.
Opiskelumateriaali ja kirjallisuus
Lakervi, Partanen: Sähkönjakelutekniikka, Ota-
tieto 2008.
Opetuksen yhteydessä jaettava materiaali.
ESV8130 Kiinteistöjen tele- ja
ohjausjärjestelmät 2op, Telecommunication
and Control Systems in Buildins 2cr
Tavoitteet
Opintojakson suoritettuaan opiskelija tuntee
yleisimmät kiinteistöissä käytössä olevat tele- ja
ohjausjärjestelmät. Hän tietää niiden rakenteen
ja osaa mitoittaa ja valita kiinteistöön määräys-
ten vaatimat järjestelmät. Hän tuntee myös
järjestelmistä laadittavat dokumentit ja niiden
sisällön.
Sisältö
Kiinteistön viestintäjärjestelmät
yhteisantennijärjestelmä
yleiskaapelointi
Turvajärjestelmät
paloilmoitinjärjestelmä
palovaroittimet
turvavalaistus
rikosilmoitinjärjestelmä
Ohjausjärjestelmät
ilmastointiin ja valaistukseen liittyvät oh-
jausjärjestelmät
Opetusjärjestelyt ja suoritustapa
Opintojaksoon kuuluu teoriaopetusta ja mitoitus-
harjoituksia käytännön televerkoista. Lisäksi
käsitellään käytännön järjestelmien toteutuksia.
Arviointi
Opintojakson suoritus arvioidaan osakokeiden tai
tentin avulla. Kokonaissuoritus arvioidaan as-
teikolla 0-5. Opintojakson hyväksymisraja on
40% maksimipisteistä.
Opiskelumateriaali
ST-kortit
Kurssin yhteydessä jaettava materiaali.
ESA8270 Älykäs rakennusautomaatio
2op, Smart Automation of Buildings 2cr
Tavoitteet
Opintojakson suoritettuaan opiskelija tuntee
kiinteistöjen väylätekniikan peruskäsit-
teet. Lisäksi hän tietää avoimet ja hajautetut
valvonta- ja säätöjärjestelmät. Hän tun-
teet LONWORKS-teknologiaa: LON-
verkkorakenteet, verkkomuuttujat, solmut ja
LonTalk-viestit. Opiskelija osaa suunnitella kiin-
teistöön väyläjärjestelmän.
Sisältö
Väylätekniikan peruskäsitteet
Kenttäväylä
Automaatioväylä
LON-väylä
Lonworks
Lontalk
solmu
osoitus, reititys
Avoimet kenttäväyläratkaisut
teknologia
verkkorakenne
siirtotiet
Tietojärjestelmien dokumentointi
Väyläjärjestelmän suunnittelu
Opetusjärjestelyt ja suoritustapa
Opintojaksoon kuuluu teoriaopetusta sekä väylä-
tekniikkaa liittyvä suunnitteluhar-
joitus.
Arviointi
Opintojakson suoritus arvioidaan osakokeiden tai
tentin sekä hyväksytysti suoritetun
suunnitteluharjoituksen avulla. Hyväksymisraja
on 40% maksimipistemäärästä.
Kokonaissuoritus arvioidaan asteikolla 0-5.
Opiskelumateriaali
Opetuksen yhteydessä jaettava materiaali.
Page 41
41
ESV8300 Tarkastukset, huolto- ja
kunnossapito 3op, Inspections and
Maintenance of Electrical Installations 3cr
Tavoitteet
Opintojakson suoritettuaan opiskelija tuntee
kiinteistöjen sähköasennuksien tarkastuksia
koskevat määräykset ja tarkastuskäytännöt. Hän
tuntee myös eri osapuolten tarkastusvelvollisuu-
det. Lisäksi opiskelija tietää tarkastusten sisällöt
ja osaa niihin liittyvät mittaukset. Opiskelija
tuntee huollon ja kunnossapidon merkityksen ja
siihen liittyvät ohjeet, suositukset ja määräykset
sekä tuntee huollon ja kunnossapidon tukiohjel-
mistoja.
Sisältö
tarkastukset
tarkastus- ja käyttöönottomittaukset
huolto- ja kunnossapito
ohjeet, suositukset
standardit, määräykset
huollon ja kunnossapidon merkitys järjes-
telmille
huollon ja kunnossapidon tukiohjelmat
Opetusjärjestelyt ja suoritustapa
Opintojaksoon kuuluu luentoja ja mittausharjoi-
tuksia sekä etätehtäviä.
Arviointi
Opintojakso arvioidaan kokeen ja etätehtävien
perusteella. Kokonaisarviointi tehdään asteikolla
0-5.
Opetusmateriaali ja kirjallisuus
Otteita laki- ja asetusteksteistä, suosituksista,
standardeista ja määräyksistä.
Opettajan valitsema muu materiaali.
ESN8170 Suurjännitetekniikka 2op,
High Voltage Technology 2cr
Tavoitteet
Opintojakson suoritettuaan opiskelija tuntee
sähkönjakeluverkon ja siirtoverkon ylijännittei-
den syntymekanismit ja osaa suunnitella erilaisia
ylijännitesuojausmenetelmiä. Opiskelija tuntee
ilmastollisten, kytkentöjen aiheuttamien ja verk-
kotaajuisten ylijännitteiden ominaisuudet. Opis-
kelija tuntee standardeja, joiden perusteella
verkon komponentteja mitoitetaan. Opiskelija
osaa arvioida, miten erilaiset eristysrakenteet
kestävät ylijännitteitä. Opiskelija tuntee ylijänni-
tesuojauksen ja eristyskoordinaation periaatteet
Sisältö
eristysrakenteen jännitelujuus, sähkökenttä
eristysrakenteen vanheneminen ja kunnon-
valvonta
ylijännitteiden syntymekanismit
ylijännitesuojaus
eristyskoordinaatio
koestukset
testaukset
Opetusjärjestelyt ja suoritustapa
Opintojaksoon kuuluu teoria- ja harjoitustunnit
sekä laboratoriotestaukset, jotka kokoavat opi-
tun asian.
Arviointi
Opintojakson suoritus arvioidaan osakokeiden tai
tentin ja harjoitusten sekä laboratoriotestausten
perusteella. Kokonaisosaaminen arvioidaan as-
teikolla 0-5. Kokeissa suorituksen hyväksymisra-
ja on 40 % maksimipisteistä.
Opiskelumateriaali ja kirjallisuus
Aro et.al: Suurjännitetekniikka, Otatieto.
Opetuksen yhteydessä jaettava materiaali.
ESS8210 Sähkömarkkinat 2op,
Electricity Markets 2cr
Tavoitteet
Opintojakson suoritettuaan opiskelija tuntee
energiatalouden perusteet ja hinnoittelumene-
telmät. Opiskelija tuntee sähkökaupan pelisään-
nöt ja on valmis osallistumaan sähköyhtiöiden
sähkönhankintaan ja sähkönmyyntiin sekä osal-
listumaan sähkön ja lämmön yhteistuotannon
suunnitteluun. Opiskelija tuntee kansainväliset
sähkökaupan mahdollisuudet.
Sisältö
energiatalouden peruskäsitteet
tariffit, hinnoittelujärjestelmät
sähkökauppa, verkkoliiketoiminta, energia-
kauppa
Page 42
42
kilpailuttaminen
tasekauppa
mittarin kaukoluenta
Opetusjärjestelyt ja suoritustapa
Opintojaksoon kuuluu teoriatunteja ja etätehtä-
viä. Koulutukseen liittyy yritysvierailu paikalli-
seen verkkoyhtiöön tai sähköyhtiöön.
Arviointi
Opintojakson suoritus arvioidaan osakokeiden tai
tentin ja etätehtävinä suoritettujen oppimisteh-
tävien avulla. Kokonaisosaaminen arvioidaan
asteikolla 0-5. Kokeissa suorituksen hyväksymis-
raja on 40 % maksimipisteistä.
Opiskelumateriaali ja kirjallisuus
Opetuksen yhteydessä jaettava materiaali.
ESS8650 Suuntaaviin opintoihin
liittyvä projekti 3op, Project in the Electric
Power Technology 3cr
Tavoitteet
Opintojakso tukee sähkövoimatekniikan luentoi-
na opetettuja opintojaksoja. Opiskelija suunnitte-
lee itsenäisen projektin, toteuttaa ja raportoi
sen, sekä esittelee sen seminaarissa. Opiskelija
oppii omatoimiseen projektimuotoiseen työsken-
telyyn.
Sisältö
itsenäinen projektityö
opiskelijan valitsema aihe
tutkimus- tai suunnittelutyö
Opetusjärjestelyt ja suoritustapa
Omatoiminen, projektimuotoinen työ, jossa opis-
kelija valitsee aiheen, toteuttaa sen ja raportoi
sekä esittelee työnsä.
Arviointi
Opintojakson arvioinnissa otetaan huomioon
projektin valmistelu, toteutus ja raportointi sekä
esittely. Opintojakso arvioidaan asteikolla 0-5.
Opiskelumateriaali ja kirjallisuus
ESP8090 Autocad perusteet ja
sähkösovellukset 2op, Electrical
Applications Of Autocad 2cr
Tavoitteet
Opintojakson käytyään opiskelija tunteet Auto-
CAD:n peruskäskyt ja –toiminnat. Hän osaa
osaa tehdä teknisiä yleisdokumentteja suunnitte-
luohjelmaa käyttäen. Tämän lisäksi hän oppii
käyttämään AutoCAD-sovellusohjelmia rakennus-
ten ja teollisuuden dokumenttien laadinnassa.
Sisältö
Autocad:n peruskäsitteet ja –käskyt.
Autocad:n perustoiminnnat
Sähkösovellukset
Rakennusten sähköistys
o tasopiirustussovellus (Sähäkkä)
o keskuskaaviosovellus (Kessu)
Teollisuuden sähköistys
o piirikaaviosovellus (Pikasso)
Opetusjärjestelyt ja suoritustapa
Opintojaksoon kuuluu teoriaopetusta ja suunnit-
teluohjelmalla tehtäviä piirtämis- ja suunnittelu-
harjoituksia.
Arviointi
Opintojakson suoritus arvioidaan teoria- ja piir-
tämiskokeella. Lisäksi kurssin suorittamiseen
vaaditaan tuntien aikana hyväksytysti laaditut
harjoitustyöt.
Kokonaissuoritus arvioidaan asteikolla 0-5.
Opintojakson hyväksymisraja on 40% maksimi-
pisteistä.
Opiskelumateriaali
Kurssin yhteydessä jaettava materiaali.
Automaatio-CAD, 4 op
Automattion CAD, 4 cr
Tavoitteet
Opiskelija tuntee CAD-ohjelmiston tarjoamat
mahdollisuudet suunnittelutyön tehostamiseen.
Opiskelija osaa käyttää CAD-ohjelmaa 2D-kuvien
piirtämiseen sekä tuntee 3D-piirtämisen perus-
teet.
Sisältö
Laitesuunnittelu ja CAD-piirtäminen
Prosessikaavioiden piirtäminen
CAD-ohjelman 3D-ominaisuudet
Kaavioiden suunnittelua tehostavat työkalut
Page 43
43
Opetusjärjestelyt ja suoritustapa
Kurssin sisältämät asiat opitaan tekemällä harjoi-
tuksia ohjatusti ja yksi tai kaksi laajempaa suun-
nitteluharjoitustyötä.
Arviointi
Arviointi perustuu tehtyihin harjoituksiin. Sovi-
taan yksityiskohtaisemmin kurssin alussa.
Opiskelumateriaali ja kirjallisuus
Ilmoitetaan kurssin aikana
Lähtötiedot
Osallistujan on hallittava teknisen piirustuksen ja
CAD-piirtämisen perusteet.
ECJ8000 Johdatus tekniikan opintoihin
1,5op, Orientation to the Technical
Education Studies 1,5cr
Tavoitteet
Opiskelija oppii suunnittelemaan tutkintoon-
sa liittyvät opinnot.
Opiskelija perehtyy oman alansa insinöörin
tehtäviin.
Opiskelija oppii hyödyntämään ja ke-
hittämään omia opiskelutaitoja ja hankkii
valmiudet itseohjautuvaan opiskeluun.
Opiskelija pystyy käyttämään nykyaikaisia
tiedonhakumenetelmiä.
Sisältö
Ajankohtaiset opintoasiat
Opiskeluun ja koulutusohjelmaan liittyvät
käytännön asiat
Tuutor-toiminta
Opintojen suunnittelu ja HOPSin laadinta
Oppilaitoksen tietojärjestelmien käyttö
Opiskelutekniikka
Kirjastonkäyttö ja tiedonhaun perusteet
Harjoittelu ja uraohjaus
Kehittävän palautteen antaminen
Insinööri ja työelämän vaatimukset
Johdanto matemaattisten aineiden opintoi-
hin.
Opetusjärjestelyt
Lähiopetus, tuutorointi
Suoritustapa ja arviointi
Osallistuminen tunneille
Opetusmateriaali ja kirjallisuus
OPS 2008-2009, tunneilla jaettava ja verkosta
löytyvä materiaali
Edeltävät opinnot ja linkittyminen muihin
opintoihin
Tietokoneen käytön perusteet, Viestinnän perus-
teet, matematiikan peruskurssi
Toteutusajankohta
1. opiskeluvuosi
Kuormittavuus
Opiskelijan kuormittuvuus
Opetus, ohjaus ja kokeet yhteensä 27 h
Omaehtoinen työskentely 13 h
Opiskelijan työ yhteensä 40 h
ECCR110 Uppdateringskurs i svenska
3op
Tavoitteet
Opintojakson suoritettuaan opiskelijalla on val-
miudet kertoa itsestään ja opinnoistaan ruotsiksi.
Hän osaa ottaa vastaan ruotsalaisia vieraita
työpaikalla, opastaa heitä ja selviytyy myös
puhelinkeskustelusta ruotsiksi. Opiskelija hallit-
see kielen perusrakenteet. Tärkeää on myös
myönteisen asenteen kehittyminen ruotsin kieltä
kohtaan. Opiskelija saavuttaa valmiudet osallis-
tua ammattialakohtaiselle ruotsin kurssille.
Sisältö
Käsiteltäviä aiheita
vi blir ingenjörer
mina studier
rapport om min arbetspraktik
gäster på arbetsplatsen
på studiebesök i Sverige
grammatik
uttal
Opetusjärjestelyt ja suoritustapa
Opintojakson aikana harjoitetaan kaikkia kielitai-
don osa-alueita (lukeminen, kirjoittaminen, pu-
huminen ja kuuntelu). Vuorovaikutustaidot kehit-
tyvät pari- ja ryhmätyöskentelyn avulla. Kurssin
suorittamiseen kuuluu osallistuminen lähiopetuk-
seen (läsnäolovelvoite 80 %) ja kotitehtävien
tekeminen sekä itsenäistä opiskelua. Kurssi on
Page 44
44
tarkoitettu opiskelijoille, jotka eivät ole suoritta-
neet lähtötasotestiä hyväksytysti. Pelkästään
lähtötasotestin suorittamisesta ei saa opintopis-
teitä. Kurssin opintopisteet luetaan vapaasti
valittaviin opintoihin.
Arviointi
Opintojakson arviointiin vaikuttavat kokeista
saatu arvosana, aktiivinen osallistuminen tunti-
työskentelyyn ja kotitehtävien tekeminen. Koko-
naisosaaminen arvioidaan asteikolla 0-5.
Opiskelumateriaali ja kirjallisuus
Ilmoitetaan ennen kurssin alkua.
ECCE110 Updating Your English 3cr
Tavoitteet
Opiskelijan kielitaito on ammattikorkeakoulussa
vaaditulla lähtötasolla, jota tarvitaan seuraavilla
ammatillista kielitaitoa kehittävillä opintojaksoil-
la. Opiskelija osaa keskeiset kielioppiasiat sekä
perussanaston.
Sisältö
Englanninkielen keskeisten rakenteiden kertaus,
sanavaraston kertaus ja laajentaminen sekä
suullisen ja kirjallisen kielitaidon vankentaminen.
Käsiteltäviä aiheita
perusrakenteet
ääntäminen
tekstin lukemistekniikka
koulutukseen liittyvät tilanteet
sosiaaliset vuorovaikutustilanteet opiskelus-
sa ja työelämässä
kulttuurien välinen viestintä.
Opetusjärjestelyt ja suoritustapa
Opintojakson aikana harjoitetaan kaikkia kielitai-
don osa-alueita. Vuorovaikutustaidot kehittyvät
pari- ja ryhmätyöskentelyn avulla. Opintojaksoon
sisältyvät lähitunnit (läsnäolovelvoite 80%),
kotitehtävät sekä itsenäistä opiskelua. Kurssi on
tarkoitettu opiskelijoille, jotka eivät ole suoritta-
neet lähtötasotestiä hyväksytysti. Pelkästä lähtö-
tasotestin suorittamisesta ei saa opintopisteitä.
Kurssin opintopisteet luetaan vapaasti valittaviin
opintoihin.
Arviointi
Opintojakson arviointiin vaikuttavat kokeista
saatu arvosana, aktiivinen osallistuminen
tuntityöskentelyyn, kotitehtävien tekeminen.
Kokonaisosaaminen arvioidaan
asteikolla 0-5.
Kirjallisuus
Ilmoitetaan ennen kurssin alkua
ECM8000 Matematiikan peruskurssi
3op, Basic Maths Skills 3cr
Tavoitteet
Opintojaksolla kerrataan algebran ja geometrian
perusasioita, funktiokäsite ja polynomifunktiota.
Opintojakson tavoitteena on oppia matemaatti-
sen ajattelun alkeita eli johdonmukaista ja auko-
tonta päättelyä. Lisäksi tavoitteena on tunnistaa
yksinkertaisia matemaattisia ongelmia ja osata
ratkaista ne itsenäisesti. Tavoitteena on myös
saavuttaa valmiudet matematiikan opiskelun
jatkamiseen ja muissa oppiaineissa esiintyvien
matemaattisten ongelmien lähestymiseen.
Sisältö
lausekkeenkäsittely
ensimmäisen ja toisen asteen yhtälöt, vas-
taavat epäyhtälöt
juuriyhtälöt
lineaarinen yhtälöpari ja -ryhmä
suorakulmaisen kolmion ratkaiseminen
kolmion ratkaiseminen (sini- ja kosinilau-
seet)
funktiokäsite, ensimmäisen ja toisen asteen
polynomifunktiot
Opetusjärjestelyt ja suoritustapa
Opintojaksoon kuuluu oppitunteja ja omalla ajal-
la ratkaistavia harjoitustehtäviä. Opintojakson
suorittaminen edellyttää omaehtoista käsiteltä-
vään aiheeseen perehtymistä muistiinpanojen ja
muun oppimateriaalin sekä harjoitustehtävien
avulla.
Arviointi
Opintojen alkuvaiheessa järjestetään kaikille
pakollinen erillinen tasokoe, jonka avulla testa-
taan opiskelijan suoriutumista opintojakson ta-
voitteista. Tämän tasokokeen perusteella opinto-
jaksosta ei saa suoritusmerkintää.
Page 45
45
Opintojakson suoritus arvioidaan välikokeiden
perusteella asteikolla 0-5. Välikokeisiin osallistu-
neella on oikeus suorittaa opintojakso tai korot-
taa arvosanaansa myös opintojakson toteutuk-
sen jälkeen pidettävissä tenteissä. Hyväksytyn
arvosanan korotusta voi yrittää yhden, ja hylätyn
arvosanan korotusta kaksi kertaa (yleisten tent-
tisääntöjen mukaisesti).
Opintojakson suoritus kirjataan vapaavalintaisiin
opintoihin.
Tasokokeen tai opintojakson hyväksytty suoritus
on edellytyksenä muille matematiikan opintojak-
soille osallistumiselle.
Opiskelumateriaali ja kirjallisuus
Luentomuistiinpanot ja luentojen yhteydessä
jaettava materiaali.
Mahdollisesti käytettävä(t) oppikirja(t) kerrotaan
luentojen alkaessa.
ESS8700 Sähkötekniikan projekti 2op,
Electrical Engineering Project 2cr
Tavoitteet
Opintojaksolla opiskelija tutustuu sähkötekniikan
laitteisiin, asennuksiin, mittauskytkentöihin ja
mittauksiin.
Opiskelija tuntee pientalon sähköistyksen raken-
teen, jakelukeskukset ja ryhmityksen perusteet
ja osaa soveltaa niitä yksinkertaisien vaihtosäh-
köpiirien asentamiseen ja toimintaan.
Opiskelija ymmärtää sähköisten perusilmiöiden
hyödyntämisen ja soveltamisen käytäntöön.
Sisältö
Virtapiirin rakenneosat
Keskukset ja suojalaitteet
Suojaputket, johtimet, kalusteet ja asennus-
tavat
Virtapiirin toiminta
Valaistuspiirien suunnittelu ja kytkentä
Releet ja suojalaitteet
Oikosulkumoottorin käämintä
Staattorin rakenne sekä käämien asettelu ja
kytkentä
Roottorin rakenne ja laakerointi
Kaapelit
Siirrettävät kaapelit
Kiinteät asennuskaapelit ja johdot
Instrumentointikaapelit
Opetusjärjestelyt ja suoritustapa
Opiskelijat suorittavat laboratoriossa pienryhmis-
sä sähköasennustehtäviä ja valaistuskytkentöjä.
Opiskelijat tutustuvat oikosulkumoottorin raken-
teeseen ja käämintään sekä suorittavat yleisim-
pien kaapeleiden päätteiden tekoa ja kuorintaa.
Opintojaksoon kuuluu tutustuminen sähköteknii-
kan piirustuksiin ja tiedon hakemiseen erilaisista
tietolähteistä. Oppimisessa korostuu opiskelijan
valmiudet työskennellä ryhmässä.
Arviointi
Opintojakson suoritus arvioidaan osatehtävistä
suoritettujen työselostusten avulla.
Osaaminen arvioidaan asteikolla 0-5. Työselos-
tuksien kokonaispisteiden hyväksymisraja on 45
% maksimipisteistä.
Opiskelumateriaali ja kirjallisuus
Opetuksen yhteydessä jaettava materiaali.
EEM5600 Matematiikkaohjelmistot
ECH8000 Harjoittelu 30op, Practical
Training 30cr
Tavoite
Harjoittelun tavoitteena on perehdyttää opiskeli-
ja ohjatusti erityisesti ammattiopintojen kannalta
keskeisiin käytännön työtehtäviin sekä tietojen ja
taitojen soveltamiseen työelämässä. (Asetus
352/2003)
Harjoittelu antaa opiskelijalle mahdollisuuden
soveltaa teoriassa opittuja tietoja käytäntöön
sekä kehittää valmiuksia itsenäiseen työskente-
lyyn. Harjoittelu syventää opiskelijan taitoja,
valmentaa alan työtehtäviin sekä tukee ja täy-
dentää koulutusohjelman mukaista opiskelua.
Harjoittelujaksojen tulee muodostaa ammatillista
kasvua kehittävä polku. Harjoittelun on oltava
riittävän monipuolista ja sen tulee muuttua haas-
teellisemmaksi ja vaativammaksi opintojen lop-
puvaiheessa. Tavoite on myös, että opiskelija vie
oppimaansa työpaikalle ja kehittää työpaikkaa
sekä sen menetelmiä ja tapoja.
Sisältö
Harjoittelu on osa insinööriopintoja ja se suorite-
taan työskentelemällä koulutusohjelman kannal-
ta keskeisissä työtehtävissä elinkeinoelämän
palveluksessa kokopäivätoimisesti vähintään
kaksikymmentä viikkoa. Harjoittelupaikka voi
Page 46
46
olla teollisuusyritys, rakennustyömaa, it-yritys,
suunnittelutoimisto, julkinen laitos, järjestö tai
yhdistys, tai mikä tahansa muu organisaatio,
jossa on tarjolla koulutusohjelman harjoitteluksi
sopivaa työtä
Suoritustapa
Harjoitteluprosessi etenee laaditun suunnitelman
mukaan ja on osa opiskelijan urasuunnittelua.
Opiskelija toteuttaa suunnitelmaa itsenäisesti
osallistuen sovittuun ohjaukseen. Opiskelijan
tulee dokumentoida prosessi ohjeiden mukaisella
tavalla.
Arviointi
Harjoittelu arvioidaan asteikolla hyväksyt-
ty/hylätty.
Edeltävät opinnot
Ensimmäisen lukuvuoden harjoittelunohjaus.
ECX8000 Opinnäytetyö 15op, Thesis
15cr
Tavoite
Opinnäytetyön tavoitteena on ”kehittää ja osoit-
taa opiskelijan valmiuksia soveltaa tietojaan ja
taitojaan ammattiopintoihin liittyvässä käytännön
asiantuntijatehtävässä” (asetus 352/2003).
Opinnäytetyö syventää opiskelijan koulutusoh-
jelmakohtaista ammatillista erikoisosaamista ja
yleisiä työelämävalmiuksia, kehittää viestintä- ja
yhteistyövalmiuksia sekä työelämän edellyttämiä
tieto- ja viestintäteknisiä tietoja. Opinnäytetyö-
prosessissa opiskelija oppii tunnistamaan amma-
tillisen tehtäväalueensa keskeisiä ongelmakoko-
naisuuksia ja niiden ratkaisuvaihtoehtoja, työ-
elämän ja sen kehittämisen vaatimuksia sekä
soveltamaan oman alansa tutkimustietoa ja
työtapoja uusiin ja muuttuviin tilanteisiin eettiset
näkökohdat huomioiden. Opinnäytetyö kehittää
erityisesti opiskelijan itsenäistä ja tavoitteellista
työskentelytapaa.
Sisältö
Opinnäytetyö on työelämän kehittämistehtävä.
Se voi olla tuotekehitys-, tutkimus- tai selvitys-
työ tai suunnittelu- ja toteutustyön yhdistelmä.
Aiheen tulee olla käytännönläheinen. Työ toteu-
tetaan tiiviissä yhteistyössä työelämän kanssa ja
tavoitteena on tulosten välitön hyödyntäminen.
Opinnäytetyöt ovat julkisia.
Suoritustapa
Opinnäytetyö on työprosessi, joka etenee laadi-
tun työsuunnitelman mukaan. Opiskelija toteut-
taa suunnitelmaa itsenäisesti. Opiskelijan tulee
osallistua sovittuihin ohjauskeskusteluihin, aina-
kin yhteen opinnäytetyöesittelyseminaariin en-
nen oman työn esittelyä, oman opinnäytetyön
esittelyseminaariin ja antaa kypsyysnäyte. Opis-
kelijan tulee dokumentoida työprosessi sovitulla
tavalla ja laatia työstä erillisen ohjeen mukainen
raportti.
Arviointi
Opinnäytetyö arvioidaan asteikolla 0-5 opinnäy-
tetyön arviointiohjeiden mukaan. Kypsyysnäyte
arvioidaan asteikolla hyväksytty/hylätty erillisen
ohjeen mukaisesti.
Edeltävät opinnot
Opinnäytetyön valmiudet määritellään koulutus-
ohjelmakohtaisesti.