SEO-R Emotionaalisen kehityksen asteikko kehitysvammaisia ...kehitysvammalaakarit.fi/.../12/KVL2017_SEO-R2-FI.pdf · 6.2. Tutkimus SEO-R:n psykometrisistä ominaisuuksista 48 6.2.1.

SEO-R2

Emotionaalisenkehityksenasteikkokehitysvammaisiavarten–Tarkistettuversio2Arviointityökalu

TämänjulkaisunovattuottaneetyhteistyössäSEN-SteunpuntExpertisenetwerkenvzwsekäGentinammattikorkeakoulunosaamiskeskusE-QUAL.

SteunpuntExpertisenetwerkenvzw(SENvzw)koordinoijaedistäävammaisuuteenliittyvänasiantuntemuksenkehittämistä,yhdistämistäjalevittämistä.SitenSENonmukanaedistämässähelposti

saatavan,laadukkaanjakattavanmonialaisenvammaistuentarjontaa.SENtoimiilinkkinävammaistyönerisektoreillatyöskenteleviensosiaalialanammattilaistenvälilläpäämääränäänasiantuntemuksenjakaminen

javaihtaminen.

SENvzwonFlanderinvammaisviranomaisenVAPH:nhyväksymäjatukemavoittoa

tavoittelematonyhteisö.

[email protected]

HoGentonjulkisoikeudellinenammattikorkeakoulu,jokapanostaaopetukseen,tutkimukseen,palveluihinjataiteidenharjoittamiseen.HenkilökuntansajavalmistuneidenopiskelijoidensaasiantuntemuksensekätutkimuksensaarvouttamisenkauttaHoGenthaluaaollamukanarakentamassakriittistä,luovaajaavointayhteiskuntaa.IhminenjaHyvinvointi-tiedekuntaonyhteiskunnallisestiosallistuvaHoGentinyksikkö,jonka

painopisteonterveydenhuollossa,psykososiaalisessatyössäjaopettajankoulutuksessa.Tiedekuntahaluaaerottautuavahvallasuhteellatyökenttään,innokkaallatutkimusasenteella,

suuntautumallamonialaisuuteensekäantamallatilaainnovatiivisuudellejaluovuudelle.

www.hogent.be/[email protected]

Kirjoittajatovatpyrkineetparhaansamukaanesittämääntässäkirjassamahdollisimmanpaikkansapitäviäjaajankohtaisiatietoja.Kirjoittajiataikustantajaaeivoidaasettaavastuuseenmahdollisistahaitoista,joitakirjanmahdollisetepätäydellisettiedotsaattavataiheuttaalukijoille.

FilipMorisse&AntonDošen(Toim.)

Emotionaalisenkehityksenasteikkokehitysvammaisiavarten

Arviointityökalu

SEO-R2

Tarkistettuversio2

VersionSEO-R2(2015)ovattarkistaneetFilipMorisse,AntonDošen,ClaraDeRuysscher,LeenDeNeve,LeoAudenaert,HildeZevenbergen,SoetkinRoskam,LienClaes,LeenPoppe,

StijnVandevelde&ClaudiaClaes(toimitusneuvosto).YhteistyössämukanaolivatJolandaVonk,TanjaSappok,JosMaet,MoniqueVandeVijver,GardVanGastel,KarenVandebuerie,OliviaDeKeyser,HilkeJespers,Sabrine

RoelandtjaAnneliesVerellen.

VersioSEO-R(2012)perustuiAntonDošeninkehittämäänSEO-kaavioon,jonkatyöstivätAntonDošeninvalvonnassaLienClaesjaAnneVerduyn(toim.)(2012).

YhteistyössämukanaolivatSoetkinRoskam,JoDeRidder,ThierryDooms,EvyHeyvaert,JosMaet,EllenRogge,KarineUyttersprot,JokeVanderPoten,MoniqueVandeVijver,GardVan

Gastel,KarenVandebuerie,IngeborgVermoesenjaIngeWillem.

SEO-mallin(1990)kehittiAntonDošen.

FilipMorisse&AntonDošen(toim.)SEO-R2:Emotionaalisenkehityksenasteikkokehitysvammaisiavarten–Tarkistettuversio2

Antwerpen-ApeldoornGarant2016

Kannensuunnittelu:DanniElskens|Koloriet

Kuvitus:PhilippeBossensSuomennos:SannavanLeeuwen

©SteunpuntExpertisenetwerkenv.z.w.,HogeschoolGent&Garant-Uitgeversnv

Kaikkioikeudetpidätetään.Laissanimenomaisestimäärättyjäpoikkeuksialukuunottamattamitäänosiatästäjulkaisustaeisaamonistaa,tallentaaautomatisoituihin

tietojärjestelmiintaijulkaistamillääntavallailmankirjoittajienjakustantajannimenomaista,etukäteenkirjallisenaantamaalupaa.

Garant

Somersstraat13-15,B-2018AntwerpenKoninginnelaan96,NL-7315EBApeldoorn

www.garant-uitgevers.be [email protected] [email protected]

SISÄLLYS

Alkusanat 7

Johdanto 9

Kaavio 11

1. Asteikonkehittäminen 15

2. Kohderyhmä 19

3. Tavoitteet 21

4. Asteikonrakenne 294.1. Osa-alueet 294.2. Näkökulmat 33

5. Asteikonkäyttö 355.1. Yleisiähuomautuksia 355.2. Ohjeitaarviointiin 36

5.2.1. Yleistä 365.2.2. Perusedellytykset 365.2.3. Arviointilomakkeenluettavuus 375.2.4. Työvälineet 375.2.5. Ennenarviointia 385.2.6. Arvioinninaikana 385.2.7. Arvioinninjälkeen 40

6. Psykometrisetominaisuudet 476.1. TutkimusSEO:npsykometrisistäominaisuuksista 47

6.1.1. SEO:njaVABS:nsisäinenkonsistenssijakonvergenttivaliditeetti 476.2. TutkimusSEO-R:npsykometrisistäominaisuuksista 48

6.2.1. Sisäinenkonsistenssijaarvioitsijoidenvälinenluotettavuus 48

6 SISÄLLYS

6.2.2. Sisäinenkonsistenssi,konvergenttivaliditeettijaasiantuntijavaliditeetti496.3. TutkimusSEO-R²:nkonseptiversion

psykometrisistäominaisuuksista 50

Arviointilomake 53

Käsiteluettelo 105

Lopuksi 121

Kirjallisuus 123

ALKUSANAT

Kiinnostukseni kehitysvammaisten emotionaalista kehitystasoa kohtaan heräsi, kun olinlastenpsykiatrinamukanamonialaisessatiimissähoitamassakehitysvammaisialapsia,joillaesiintyi käyttäytymishäiriöitä ja psyykkisiä ongelmia. Kun yritin päästä sisään lastensisäiseenkokemusmaailmaanjaselittääjaymmärtääheidänkäyttäytymistään,huomasin,että kognitiivisen kehityksen lisäksi merkittävässä roolissa oli myös emotionaalinenkehitys.Totesin,ettänäillä lapsilla tunne-elämäsaattoiollakehittynytkognitiivista tasoaheikommin. Emotionaalisen kehitystason arvioinnista oli hyötyä sekädiagnosointiprosessissa että lasten hoitostrategian suunnittelussa (Došen 1983). Lastenemotionaalisen kehityksen taso määräsi usein, millaista adaptiivista ja maladaptiivistakäyttäytymistä ja psyykkisiä oireita lapsella esiintyi. Näiden huomioiden pohjalta syntyiSEO,malliemotionaalisenkehitystasonarviointiavarten(Došen1990).

Jo pian saatiin huomata, että kun emotionaalisen kehityksen taso otettiin huomioon,kehitysvammaisten käyttäytymisongelmaisten lasten ja aikuisten tutkimukseen,diagnostiikkaan ja hoitoon avautui uusi ulottuvuus. Aihetta käsittelevien julkaisujen,seminaarien jakurssienmyötäkäyttäytymisenasiantuntijoidenkiinnostusemotionaalistakehitystasoa ja SEO-kaavion soveltamista kohtaan kasvoi nopeasti. Sitä mukaa kunemotionaalinen kehitys ja SEO kasvattivat merkitystään kehitysvammaisten hoidossa,meiltä alettiin pyytää yhä useammin ohjeita ja yksityiskohtaisempaa selitystä SEO:nperusajatuksista. Siksi käynnistimme Belgiassa SEN-SEO-projektin (SEN - SteunpuntExpertiseNetwerken), jonka tavoitteena oli mm. parantaa SEO-mallin käytettävyyttäkäytännössä.YksiprojektintuloksistaoliSEO-R(lyhennesanoista"SchaalvoorEmotioneleOntwikkeling–Revised",emotionaalisenkehityksenasteikko–tarkistettuversio).

8 ALKUSANAT

SEO-Rsisälsimuutoksia ja lisäyksiä, joitaolivatteoriapohja,käyttöohjesekäkuvaus,mitäkullakinosa-alueellajaväittämällätarkoitettiin.AlkuperäiseenSEO-malliintehdytlisäyksetperustuivat eri alojen asiantuntijoiden kokemuksiin SEO:sta käytännön työssä. Nyt kunSEOonollutkäytössäjokaksikymmentävuottajaparantunutentisestäänSEO-R:nmyötä,luulen, että se voi jättää kokeiluvaiheen taakseen ja sitä voidaan kutsua mallin sijastaasteikoksi. Myös sen luotettavuus ja validius on tutkittu ja hyviksi havaittu, ja olemmeedenneet uuteen ja täysin tarkistettuun versioon, SEO-R²:een. Asteikon ei edelleenkäänole tarkoitus olla diagnosointityökalu, vaan se on apuväline keskustelua ja yhteistyössätapahtuvaaemotionaalisenkehitystasonarviointiavarten.

MonetihmisetovattehneetlujastityötäSEO-R²:neteen.Olentoimitusneuvostonjäsenillejakaikillemuilletyöpanoksensaantaneillehyvinkiitollinenkaikestatehdystätyöstä.

Prof.em.dr.AntonDošenHelvoirtissalokakuussa2015

JOHDANTO

Tämäohjekirjanenon tarkoitettu apuvälineeksi ammattilaisille SEO-R²:n (Emotionaalisenkehityksen asteikko kehitysvammaisia varten, tarkistettu versio 2) oikeaa tulkitsemistavarten.Kirjasisältääseuraavatluvut:1. Asteikonkehittäminen2. Kohderyhmä3. Tavoitteet4. Asteikonrakenne5. Asteikonkäyttö6. Psykometrisetominaisuudet

"Emotionaalisen kehityksen asteikko – tarkistettu versio 2" on työkalu, joka auttaaarvioimaan kehitysvammaisen henkilön emotionaalista kehitystä. Koska kohderyhmäätulee lähestyä integratiivisesti, on paikallaan muistaa, että ihminen kehittyy myösbiologisesti,kognitiivisesti,sosiaalisesti,kulttuurillisesti,kielellisestijaniinedelleen.Myöshenkilön "elämänkokemus" vaikuttaa suuresti integratiiviseen kuvaan, joka hänestävoidaanhahmotella.SEO-R²-arvioinnintavoiteonsaadakäsityshenkilönemotionaalisestakehityksestä. Siitä saatavan tiedon perusteella voidaan määrittää lähtökohdat, jottakehitysvammaiselle henkilölle annettava tuki voidaan suunnitella oikein emotionaalisetperustarpeethuomioonottaen.Arvioitsijakeskusteleepuolistrukturoidunhaastattelunpohjaltaeri ihmistenkanssa, joillaon kyseisen kehitysvammaisen henkilön tilanteesta erittäin hyvä käsitys. Haastattelu onjaoteltu kolmeentoista osa-alueeseen, joista kukin käsittelee tiettyä emotionaalisenkehityksenaluetta.Tämäontärkeäaspektiyleiskuvanmuodostamisessa,diagnosoinnissajaannettavassatuessa.Asteikon perustana on ihmisen normaali kehitys siten kuin se on kuvattu tärkeimmissäkehitystäselittävissäteorioissa.Useimpienkirjoittajienmukaanseeteneevaiheittain(ks.Došen 2014, s. 58). Kehitysvammaisilla kehitys etenee yleensä hitaammin ja pysähtyy

10 JOHDANTO

kehitysvamman vakavuudesta riippuen 0–12-vuotiaan tasolle. Normaalisti kehitystietenkin jatkuu senkin jälkeen. Ihmiset kehittyvät läpi koko elämänsä. Psykologisen jafysiologisen kehittymisen perusteella ihmiselämä voidaan jakaa tiettyihin vaiheisiinsyntymästä kuolemaan saakka. Kehitysvammaisten tutkimusta ja diagnostiikkaa vartenasteikko on tehty 12 vuoden kehitysikään asti. "Normaalisti" kehittyvillä lapsilla tunne-elämän kehitys kulkee yleensä rinnakkain kognitiivisen ja sosiaalisen kehityksen kanssa.Kehitysvammaisella lapsella nämä psykososiaaliset alueet kehittyvät usein eri tahtia(Došen2005,Sappokym.2013).

KAAVIO

Kaavio.SEO-R:synteesi

osa-alue1 2 3 4 5 6 7

taso

ADAPTAATIO0–6kk

Löytääomankehonjakäsitteleeärsykkeitä.

Onkontaktissalähiaistienkautta.

Oppiisäätelemäänsisäisiäjännitteitä.

Käsitteleeympäristöäpuhtaastiaistienkautta:mitäeinäy,sitäeiole.

Osoittaa,kuntietytärsykkeet(ulkoisetjasisäiset)tekevätolonepämukavaksi.

Eiosoitaluonnostaanhuomiota"vertaisilleen".

Eikiinnostuesineistä.

SOSIAALIS-TUMISEN1.VAIHE6–18kk

Löytääympäristönomankehonkautta.

Hakeekontaktialähi-jakaukoaistienkautta.

Hakeekontaktiaympäristönkanssa"tärkeänihmisen"turvistakäsin.

Esinepysyvyyskehittyy.

Pelkääeroa"tärkeästäihmisestä".

Onkiinnostunut/alkaakiinnostua"vertaisistaan".

Käsitteleesaatavillaoleviaesineitä.

YKSILÖLLIS-TYMISEN1.VAIHE18–36kk

Ontavoitteellisestiyhteydessäympäristöönomankehonkautta.

Hakeekontaktiapääasiassakaukoaistien,esineidenjapuheenkautta.

Omatahtokehittyy,taisteleeautonomiastaan,"minä"kehittyy.

Käyttääsiirtymäobjektia. Pelkääautonomianmenettämistä.

Alkaapyrkiävuoro-vaikutukseen"vertaistensa"kanssa.

Tutkiiesineitä.

MINÄ-TIETOISUUS3–7vuotta

Näkeeomankehonmaailmankeskipisteenä.

Hakeekontaktiapuheenjaluovuuden(leikki,mielikuvitus)kautta.

Tekeealoitteitatoistenihmistenjatoimintojensuuntaan.

Voitunteaolonsaturvalliseksitutussaympäristössäilmantuttuaihmistä/toimintaa.

Pelkäämenettävänsä"tärkeänihmisen"hyväksynnän.Pelkääepäonnistumista.

Antaasisältöäyhdessäololle"vertaisensa"kanssa.

Tekeeuusiaesineitä(luovuus,kekseliäisyys).

REALITEETTI-TAJUNKEHITTYMI-NEN7–12vuotta

Suhtautuurealistisestiomaankehoon.

Hakeekontaktiasosiaalistenjakognitiivistensuoritustenkautta.

Hakeeomaapaikkaajarooliasosiaalisessaympäristössä.

Voitunteaolonsaturvalliseksituntemattomassaympäristössä/tuntemattomienihmistenkanssa.

Pelkää,etteitulehyväksytyksi.

Kykeneeyhteistyöhön"vertaistensa"kanssa.

Käyttääesineitätarkoituksellisestipäämääränsaavuttamiseksi.

Suhtautuminenomaankehoon

Suhtautuminen"emotionaalisestitärkeisiinihmisiin"

Omanitsensäkokeminenvuorovaikutuksessaympäristönkanssa

Suhtautuminenmuuttuvaanympäristöön–esinepysyvyys

Pelot Suhtautuminen"vertaisiinsa"

Suhtautuminenesineisiin

osa-alue8 9 10 11 12 13

taso Kommunikaatio Tunteideneriytyminen Aggressionsäätely Vapaanajan käyttö–leikin

kehittyminen

Moraalinkehittyminen Tunteidensäätely

ADAPTAATIO0–6kk

Sääteleesisäisiäjännitteitäemotionaalisillasignaaleilla.

Osoittaakiihtymystäjarentoutumista.

Reagoivälittömästijakiivaasti,josärsykkeitäonliikaatailiianvähän.

Kokeetoiminnanaistienvälityksellä.

Omatuntoeiolevieläkehittynyt.

Säätelytapahtuuautonomisenhermostonkautta,pääasiassavireystilanpohjalta.

SOSIAALIS-TUMISEN1.VAIHE6–18kk

Kommunikoisaadakseenkontaktin.

Osoittaaselvästieronhyvänjaepämukavanolonvälillä.

Onkontrolloimattomastiaggressiivinen/destruktiivinenympäristöäkohtaan,pääasiassa"tärkeääihmistä"kohtaan.

Leikkiihyvinyksinkertaisiakontaktileikkejä.

Omaaomatuntoaeiole,mutta"tärkeänihmisen"fyysinenläsnäoloedustaasääntöjä.

Säätelytapahtuupääasiassavuorovaikutuksessa"tärkeänihmisen"kanssa.

YKSILÖLLIS-TYMISEN1.VAIHE18–36kk

Kommunikoikertoakseenjotakin.

Osoittaapääasiassaminäkeskeisiätunteita:mielihyvän,kiukun,pelonlisäksinytmyösylpeyttä,mustasukkaisuutta,surua.

Onkontrolloimattomastiaggressiivinen/destruktiivinenympäristöäkohtaan,pääasiassa"tärkeääihmistä"kohtaan.

Hakeeleikissärajoja. Ulkoinenomatuntokehittyy.

Säätelytapahtuuitsemääräämisenjaulkoisensäätelyntasapainonkautta.

MINÄ-TIETOISUUS3–7vuotta

Haluaajaosaakertoaomiatarinoita/omistakokemuksistaan.Käyttäämielikuvitustakommunikoidessaan.

Näyttäätunteitanytmyössuhteessatoisiinihmisiin:tyytyväisyyttä,onnellisuutta,orastavaaempatiakykyä,orastavaahäpeäntunnetta,epäonnistumisenpelkoa,syyllisyyttä.

Onkontrolloidustiaggressiivinenfrustraationaiheuttanuttahenkilöäkohtaan.

Leikkiimielikuvitusleikkejä.

Omatuntokehittyyulkoisestasisäiseksi.Sosiaalistennormientajujaempatiakykyalkavatkehittyä.

Säätelytapahtuukasvavienego-aspektienkautta.Osaajopaljonitse,muttatarvitseemoneenasiaanvielätoisia(esim.rauhoittaminen,innostaminen,rajoittaminenjne.).

REALITEETTI-TAJUNKEHITTYMI-NEN7–12vuotta

Keskusteleetodellisistaaiheista.

Osoittaanytmyösempatiaa,omanarvontajua,sosiaalistapelkoa,häpeää.

Kykeneejokontrolloimaanjatukahduttamaanaggressioitaparemmin.

Ryhmässäleikitäänyhäenemmänyhdessä.

Sisäinenomatuntokehittyy.

Säätelytapahtuupikemminitsekontrollinkautta.

1.ASTEIKONKEHITTÄMINEN

Anton Došen julkaisi vuonna 1990 "apuvälineen emotionaalisen kehitystasonmäärittämiseksi verrattuna muuhun kehitykseen" (Došen 1990, s. 93). Kysymyslomakekäsitti seitsemän tunne-elämän osa-aluetta, joista kunkin sisällä erotettiin kolmekehitystasoa.Vuonna2007mallialaajennettiinkymmeneenosa-alueeseen,jotkaolijaettuviiteenkehitystasoon.Kullekintasollemääriteltiinkolmeerityisominaisuutta(Došen2007).Kehitystasojenerityispiirteitäluonnehdittiinapukysymystenavulla.Kymmenenosa-aluettaolivat:1. Suhtautuminenomaankehoon2. Suhtautuminenaikuisiin3. Omanitsensäkokeminen4. Esinepysyvyys5. Pelot6. Suhtautuminenikätovereihin7. Suhtautuminenesineisiin8. Kielellinenviestintä9. Tunteidenilmaisuneriytyminen10. Aggressionsäätely

Emotionaalisenkehityksenviisitasoajaniihinliittyvätapukysymyksetonesitettyseuraavassataulukossa.

Taso Apukysymys

1.Adaptaatio Tasapainovs.epävakaus

2.Sosiaalistumisen1.vaihe Luottamusvs.epäluottamus

3.Yksilöllistymisen1.vaihe Autonomiavs.riippuvuus

4.Minätietoisuus Oma-aloitteisuusvs.varautuneisuus

5.Realiteettitajunkehittyminen Itseluottamusvs.huonommuudentunne

16 ASTEIKONKEHITTÄMINEN

Tämän kyselylomakkeen pohjalta kehitettiin "Schaal voor Emiotionele Ontwikkeling -Revised(SEO-R)"("Emotionaalisenkehityksenarviointiasteikko–tarkistettuversio")(Claes& Verduyn 2012). SEO-R:n tavoite oli olla helppotajuisempi ja käyttäjäystävällisempikeskustelutyökalu kehitysvammaisten emotionaalisen kehityksen arvioinnissa. Niinkutsuttuun SEN-SEO-projektiin (katsowww.sen-seo.be) osallistui tiiviissä yhteistyössä 15asiantuntijanydinryhmä,jollaolilaajateoreettinentaustajakäytännönkokemustaSEO:nkäytöstä.

Muokkausprojektiavartenkoottiintoisaaltaasiantuntijoidenkliinisiäkokemuksia,toisaaltainventoitiin olemassa olevaa kehityspsykologian ja erityispedagogiikanammattikirjallisuuttajatyökaluja.TärkeimmätinspiraationlähteetolivatFEAS(FunctionalEmotional Assessment Scale, Greenspan 2001), Kohnstammin (2002) ja Verhofstadt-Denèven ym. (2003) kehityspsykologinen kirjallisuus, Timmers-Huigensin teos (1998),ComVoor (Voorlopers in Communicatie, Verpoorten ym. 2007) sekä ESSEON(Experimentele Schaal voor de beoordeling van het Sociaal-EmotioneleOntwikkelingsNiveau, Hoekman ym. 2007). Ydinryhmässä (vähintään) yhden jäsenenvastuullaolikäydäläpiyhdentekijänkirjallisuustaitiettytyökaluSEO:nolemassaolevienkohtien testaamiseksi jauusien lisäämiseksi.Arvioinnissaolivat kriteereinämerkittävyys,relevanssi, selkeys, konkreettisuus ja arvioitavuus. Tämän jälkeen muokattu asteikkoannettiin arvioitavaksi palauteryhmälle, johon kuuluvat "ulkopuoliset" asiantuntijat eivätolleet mukana SEO-R:n muokkausprosessissa mutta olivat periaatteessa ilmaisseethalukkuutensa osallistua SEN-SEO-projektiin. Arviointi tapahtui fokusryhmien pohjalta.Lopuksi asteikon pilottiversiota kokeiltiin erilaisissa kehityvammaistyötä tekevissäorganisaatioissa. Käyttökokemusten perusteella tehtiin vielä muutamia muokkauksia,ennen kuin SEO-R:n lopullinen versio syntyi. Muokkaustyötä valvoi tiiviissä yhteistyössäprof.em.dr.AntonDošen.

SEO-R-versiossaemotionaalisenkehityksenviisitasoasäilytettiin,muttakyselylomakkeenkymmenenosa-aluettamuokattiin täysin uusiksi. Kehitystasojen tyypilliset ominaisuudetkorvattiin osa-alueittain suuremmalla määrällä väittämiä kehitystasolle ominaisestakäyttäytymisestä,janejaettiinkolmenerinäkökulmanmukaan:ydin,kehitysjaesimerkit(tarkemmin jäljempänä tässä oppaassa). Lisäksi mukaan tuli kolme uutta osa-aluetta:"vapaan ajan käyttö ja leikin kehittyminen", "moraalin kehittyminen" sekä "tunteidensäätely".

Lopulta kuusi osa-aluetta sai tässä versiossa uuden nimen. Toista osa-aluetta("suhtautuminen aikuisiin") laajennettiin suhtautumiseksi "emotionaalisesti tärkeisiinihmisiin".

17ASTEIKONKEHITTÄMINEN

Neljäs osa-alue ("esinepysyvyys") ei käsittele ainoastaan esinepysyvyyden kehittymistä,vaan sitä laajennettiin käsittämään myös suhtautuminen muuttuvaan ympäristöön.Kuudennesta osa-alueesta ("suhtautuminen ikätovereihin") tuli "suhtautuminen'vertaisiinsa'". Kahdeksatta osa-aluetta ("kielellinen viestintä") laajennettiin yleisesti"kommunikaatioksi",jottamyösei-kielellinenviestintäsaatiinmukaan.Yhdeksännelläosa-alueella"tunteidenilmaisuneriytyminen"vaihtui"tunteideneriytymiseksi".

Vaikka SEO-R kartoittaa pääasiassa emotionaalista kehitystä, tietyillä osa-alueilla onemotionaalisen ulottuvuuden lisäksimyös kognitiivinen ja sosiaalinenulottuvuus (Došen2015).Tätähavainnollistaaseuraavataulukko.

Ulottuvuus Osa-alue

Emotionaalinenkehitys 1,3,5,9,13

Kognitiivistenjaemotionaalistenjärjestelmienintegraatio 4,8,11

Sosiaalinenkehitys 2,6,7,10,12

Periaatteessa voidaan yleistää, että käytännössä kaikilla osa-alueilla kahdellaensimmäisellä kehitystasolla tunnistettavimpia ovat emotionaalisen kehityksen piirteet,kun myöhemmillä tasoilla kognitiiviset ja sosiaaliset näkökulmat lisääntyvät.

SEO-Rkattaaseuraavat13emotionaalisenkehityksenosa-aluetta:1. Suhtautuminenomaankehoon2. Suhtautuminen"emotionaalisestitärkeisiinihmisiin"3. Omanitsensäkokeminenvuorovaikutuksessaympäristönkanssa4. Suhtautuminenmuuttuvaanympäristöön–esinepysyvyys5. Pelot6. Suhtautuminen"vertaisiinsa"7. Suhtautuminenesineisiin8. Kommunikaatio9. Tunteideneriytyminen10. Aggressionsäätely11. Vapaanajankäyttö–leikinkehittyminen12. Moraalinkehittyminen13. Tunteidensäätely

18 ASTEIKONKEHITTÄMINEN

Vuosina 2011–12 tehtiin tieteellinen tutkimus SEO-R:n reliabiliteetista arvioitsijoidenvälillä (ks. luku VI), mikä antoi sysäyksen osa-alueiden 9 ("tunteiden eriytyminen"), 10("aggression säätely") ja 13 ("tunteiden säätely") perusteelliseen tarkistamiseen. Tämätoimi pohjana SEO-R²-versiolle, jossa samat kolmetoista osa-aluetta säilyttiin. Lisäksiasiantuntijaryhmä haastatteli SEO-R:n käyttäjiä Belgiassa ja Alankomaissa. Psykologit jaerityispedagogit, joilla oli SEO-R:n käytöstä runsaasti kliinistä kokemusta, esittiväthuomautuksia,lisäyksiäjakriittisiäkysymyksiä.SEO-R:ntarkistuksentuloksenasyntyiSEO-R2,jonkavaliditeettiapuolestaantutkittiinvuonna2015(ks.lukuVI).

MitenSEO-R²jaSEO-Reroavattoisistaan?− Osa-alueet9,10en13tarkistettiinperusteellisesti.− Arviointiasteikkotarkistettiinperusteellisestikäyttäjienhaastattelujenperusteella.− Asteikostapyrittiintekemäänkäyttäjäystävällisempitarkistamallaja

laajentamallakäyttöohjettatuloksenmäärittämisenjaprofiilientulkinnanosalta.− Käyttöohjeeseenlisättiinkuvauksettieteellisistätutkimuksista,jotkatehtiin

SEO-R:npsykometrisistäominaisuuksista(luotettavuus)jaSEO-R²:nvaliditeetista(ks.lukuVI).

− Verkkoversioonsaatavillaosoitteessawww.sen-seo.be

2. KOHDERYHMÄ

Asteikko on tarkoitettu kehitysvammaisten lasten, nuorten ja aikuisten emotionaalisenkehityksenarviointiin.Asteikonperustanaonlapsen"normaali"emotionaalinenkehitys0ja 12 ikävuoden välillä. Voidaan olettaa, että kehitysvammaiset käyvät läpi samatemotionaalisenkehityksenvaiheetkuinkaikkimuutkinihmiset.Kuitenkin,kutenedelläjoonmainittu,kehityseteneeheillähitaamminjapäättyyaikaisemmin.

Arviointimenetelmän laajempi soveltaminen myös muihin kohderyhmiin kuinkehitysvammaisiin on erittäin kiinnostava mahdollisuus, mutta tällöin asteikkoa olisilaajennettava12–18 ikävuodenkehitysikäänsaakka(Došen2005;Vonk&Hosmar2009).Käyttöalueen laajentaminen saa meiltä kannatusta, koska uskomme, että tunne-elämäkehittyy samalla tavalla kaikilla ihmisillä, oli heillä kehitysvammaa tai ei (Sroufe 2005,Izard,Youngstromym.2006).Tässäyhteydessäsovellammekuvattuaasteikkoakuitenkinvainkehitysvammaisiin.

Käyttäytyminen saattaa joskus olla hyvin rasittavaa, mutta silti normaalia tietyllekehitysvaiheelle (adaptiivinen käyttäytyminen). Joskus kehitysvaiheeseen kuuluva käyt-täytyminen voidaan katsoa sopeutumattomaksi (maladaptiivinen käyttäytyminen), jos seon voimakasta, toistuvaa ja pitkäkestoista niin että vuorovaikutus ympäristön kanssahäiriintyy jaelämänlaatuvaarantuu.Psykiatrisestahäiriöstäpuhutaanvastakunonkysepysyvämmästäsopeutumattomastakäyttäytymisestä,jokaeiliityvaintiettyihinarkipäiväntilanteisiin. Käyttäytymisen jatkumo ulottuu adaptiivisesta käyttäytymisestä sopeu-tumishäiriön kautta käyttäytymishäiriöön (Došen 2014). Tämä asteikko kartoittaapääasiassa adaptiivista käyttäytymistä. Esimerkit, joita jokaisen osa-alueen jakehitysvaiheen yhteydessä annetaan, kuvaavat kehitysvammaisen nuoren ja aikuisennormaaliakäyttäytymistä.

Motorisia, sensorisia taipsyykkisiä/psykiatrisiaongelmiaeiotetaarvioinnissa lukuun.Onkuitenkin hyvä tietää, että tällaiset lisävammat saattavat värittää emotionaalistakehitysprofiiliajatehdäarvioinnista(vielä)vaativampaa.

20 KOHDERYHMÄ

Koska asteikolle on kysyntää myös muiden kohderyhmien osalta, Belgiassa jaAlankomaissaonaloitettuvarovaisiakokeilujaasteikonsoveltamiseksiaivovauriopotilaille,autismikirjonhäiriöstäkärsivillenormaalilahjakkaillehenkilöille, lastensuojelunasiakkaillejne.Periaatteessatälleeioleestettä,muttatutkimuksiaaiheestaeiolevielätehty.

3. TAVOITTEET

Arviointiasteikko auttaa ammattilaista sovittamaan tuen asiakkaan tarpeita vastaavaksi.Kokonaiskuva asiakkaasta ja diagnostiikka kulkevat jatkuvasti käsi kädessä hänelletarjottavan tuen ja hoidon kanssa. Sillä tavoin tuki saadaan vastaamaan paremminasiakkaan senhetkisiä emotionaalisia tarpeita psyykkisen terveyden ja elämänlaadunparantamiseksi.

Sopivintukimuotovoidaantoteuttaakussakinkehitysvaiheessaseuraavistalähtökohdistakäsin(DeNeve&MarrecauteoksessaClaesym.2012):− Läheisyys− Rutiinitjarajat− Toiminta− Kommunikaatio− Ongelmakäyttäytyminen

Seuraavakaavioantaayleiskuvankaikistaviidestäkehitystasostanäidenlähtökohtienpohjalta(Claesym.2012,s.70–71):

Arviointiasteikolleonasetettuseuraavattavoitteet(Došen2014):− Määrittääemotionaalisetperustarpeet,jottaniihinvoidaanvastataajoissaja

asianmukaisellatavalla− Yhdenmukaistaavanhempienjaerivammaistyöntekijöidenreagointitapaa− Ohjatavanhempiajavammaistyöntekijöitätukemaanpsykososiaalistakehitystä− Parantaaarviointia,diagnosointiajahoidontarpeenmäärittämistä− Kehittääkäyttäytymishäiriöidenjatunne-elämänongelmienkuntoutusmalleja− Parantaavammaisillehenkilöilleannettavantuenjasenmyötäheidänelämänsä

laatua− Edistäätieteellistätutkimusta

TASO1Adaptaatio(0–6kk)

TASO2Sosiaalistumi-sen1.vaihe(6–18kk)

TASO3Yksilöllistymisen1.vaihe(18–36kk)

TASO4Minä-tietoisuus(3–7vuotta)

TASO5Realiteettitajunkehittyminen(7–12vuotta)

Apu-

kysymys

Tasapainovs.

epävakaus

Luottamusvs.

epäluottamus

Autonomiavs.

riippuvuus

Oma-aloitteisuusvs.

varautuneisuus

Itsevarmuusvs.

huonommuudentunne

Etäisyysjalähe

isyys

WE-dentityEhdoittaarvostava/tasavertainensuhdeLäheisyysjaresponsiivisuusSaatavillaoleminenYhdessäOLEMINENTunneperäinensynkroniaValppaustahdin,signaaliensuhteenSäätelyvähimmäistasapainonlöytämiseksi

WE-dentityEmotionaalinensaatavillaoleminen"Luotettavuussuhde"emotionaaliseentankkaukseenLäheisyysetäämpääLuovillakeinoillaapuaetäisyydensietämiseenSiirtymäobjekti"Holdingandcontainment"

AlkavaI-dentityTilaaonnistuajaepäonnistuaDiplomatiajaneuvotteluKompromissiTilaakokeilla,oppiakokemuksestaHuomiotaonnistumisenkokemuksilleTurvallinentukeutumispohja:läheisyysetäämpääemotionaalistatankkaustavartenKohtiluottamussuhdetta

I-dentitySuurempivastuuLaajempiitsemäärääminenOhjaajaesimerkkiasemassa,roolimallinaPositiivisenpalautteenantaminenVirikkeidenantaminenjakannustaminenOnnistumiskokemustenhuomioiminenLuottamussuhde

I-dentityEdellytystenluominenEtäämpänä,muttatukeutumispohjasaatavillaTuenjaoivallustenantaminenTilanantaminenystävienmielipiteilleLuottamussuhde

Ru

tiinitjarajat

Perusturvallisuudenluominenajanjatilanrutiineilla:ennakoitavuusjatunnistettavuusSäännönmukaisuusSelkeysRajoittaminenpuuttu-mallatilanteeseen,fyysiselläläheisyydelläjne.

Johdonmukainen,ennakoi-tavaohjaajakiinnekohtanaSelkeysjarajojenkertaaminenTukeajaapuasiirtymätilanteissaEnnaltaehkäisevätyöSelkeäjajohdonmukainenrajoittaminenpuuttumallatilanteeseen,viemälläpoistilanteestajne.

SelkeätsäännötjaseurauksetkiinnekohtinaOdotettavissarajojenylityksiäNeuvotteleminenHienovarainenohjausMahdollisuudenantaminenkäyttäytymisenkorjaamiseenSelkeäjakonsekventtirajoittaminen

Selventäminen,miksirajojaonSelittäminenjaneuvotteleminenAnkkurikohdatkiinnekohtina

Tilanantaminenneuvottelemiselle,samanarvoinenkumppaniKeskusteleminen"siitämiksi"Huomiota"kultaisillesäännöille"Mahdollisuudenantaminenryhmässäoppimiselle

22TAVO

ITTEET

TASO1Adaptaatio(0–6kk)

TASO2Sosiaalistumi-sen1.vaihe(6–18kk)

TASO3Yksilöllistymi-sen1.vaihe(18–36kk)



To

iminta

Ärsykkeidenannostelu(vähentäminen≠tyhjyys)TiivistarkkailuYmpäristönsopeuttaminenJoustavatasapainorauhan/rentoutumisenjajännittyneisyydenvälilläYHDESSÄOLEMINEN>YKSINTEKEMINEN

YksinkertaisuusToistuvuusPainoihmissuhteessaYHDESSÄOLEMINEN>YKSINTEKEMINEN

ITSETEKEMINENturvallisissapuitteissa,tukeutumispohjasaatavilla(Osa)vastuullisuusJoustavapuuttuminentilanteeseen(kunjokineionnistu)jasenjälkeenvastuunpalauttaminenasiakkaalle

OmanarvontunnonvahvistaminenPositiivinenpalauteasiakkaan"omiensaavutusten"pohjaltaSellaistenasioidenetsiminen,joissaasiakasvoi"loistaa"Yhteispelintukeminen

SuurempivastuuTukiselvänroolinottamisessa(paikkaympäristössä)Edellytystenluominenharjoittelullekilpailun,produktiivisuudenjaluovuudenkautta

Ko

mmun

ikaatio

Ei-kielellisetsignaalitLähiaistitTässäjanytHuomaa:kielellistensignaalienyliarviointiLäheisyydentarve

IhmissuhteenvarmistaminenHuomaa:kielellistensignaalienyliarviointiTässäjanytYHDESSÄTEKEMINEN>YHDESSÄPUHUMINEN

PuhuminenorastavastaMINÄstäSelkeysYksinkertainenhuumoritoimii

Huomiotatavallisillearkipäiväisillekeskusteluille,joihinasiakkaallaonhyvämahdollisuusosallistuaaktiivisestiKonfliktienpohtimisenaloittaminenRauhajaturvallisuus,kunpelottaa/todellisuusjamielikuvatsekoittuvat

PohdintajaanalysointiMahdollisuusryhmäkeskusteluunHuomiotanegatiivisestikoettujentilanteidenuudelleentulkinnalle

23TAVO

ITTEET

VAIHE1Adaptaatio(0–6kk)

TASO2Sosiaalistu-misen1.vaihe(6–18kk)

TASO3Yksilöllistymi-sen1.vaihe(18–36kk)



Ong

elmakäyttäytyminen

=joutuminentäysintolaltaan,raiteiltaanEhdotonhyväksyminenEmotionaalinenneutraaliusRajoittaminenTurvallisuudentarjoaminenMahdollisestilääkitys

=pelko,ihmissuhteenkestävyydenkoettelu:"oletkoluotettava?"EhdotonhyväksyminenEmotionaalinenneutraaliusRauhallinenjavarmatoimintaRajoittaminenjaturvaaminenTietoinensuhtautuminensplittaamiseenAsiakkaanterapeuttinentukeminenjamahdollisestilääkitys

=omantahdonläpivieminenväkisin,taisteleminenautonomiastaRajanylitystentakanapelkoDialektiikankäyttö:tilanantaminenjarajoittaminenTietoinensuhtautuminen"huomionhakemiseen",konflikteihinIhmissuhteenvarmistaminenVäkivallaton,hillittyperusasenneRauhallinenjavarmarajoittaminenAsiakkaanterapeuttinentukeminenjamahdollisestilääkitys

=konfliktitauktoriteetinkanssa,sääntöjennoudattamattajättäminenniidensisällöntakiaOhjausjapsykoedukaatioSelkeät,luotettavatrajatErityisetterapiamuodotjamahdollisestilääkitys

TukiaggressionsäätelyssäjatunteidenilmaisussaSelkeidenrajojenasettaminenOhjausjapsykoedukaatioErityisetterapeuttisetinterventiotjamahdollisestilääkitys

24TAVO

ITTEET

25TAVOITTEET

SEO-R²:nkäytössäovattärkeitämyösseuraavatnäkökohdat:

− Asteikko on keskustelutyökalu. Sen tarkoituksena on herättää keskusteluaammattilaisten tai perheenjäsenten kesken kehitysvammaisen henkilönemotionaalisesta kehityksestä. Päämääränä on muodostaa yhteinen arvioemotionaalisesta toimintakyvystä.Asteikonavulla tiimiarvioi kehitystä laadullisesti janäkemyksiä jakaen. Se ei ole "rasti ruutuun -lista", jossa tietyt kohdat antavatautomaattisestitietyntuloksen.Tiiminkliinisiätaitojatarvitaan.

− Asteikko ei ole luokitteleva diagnostiikkatyökalu. Se on apuväline annettavan tuensovittamiseksiasiakkaanemotionaalisiinperustarpeisiin.

− Tarkoituksena on löytää havaitun käyttäytymisen takana piilevät perustarpeet jamotivaatiot,joidenpohjaltaemotionaalinenkehityspyritäänarvioimaan.Havaittavissaolevakäyttäytyminenonsiisuseidentaustallapiilevientekijöidentulosta.Samanlaistakäyttäytymistä voi esiintyä tunne-elämäneri tasoilla. Kun saadaan käsitys tarpeista jamotivaatioista,henkilönkäyttäytymistäjapsyykkistätilaavoidaanymmärtääjaselittää.Tätä väitettä selventää NBD-malli (Neuro-Behavioral Developmental), jossa esitetäänteorialuonnos"protokäyttäytymisen"syntymekanismista(Došen2014):

Toistamme, että emotionaalisen kehitystason määräävät taustalla piilevät tarpeet jamotivaatiot,ei(välttämättä)käyttäytyminen.Jottavoisimmeymmärtääkäyttäytymistä,seonasetettavahenkilönhenkilökohtaistenkokemustenjaympäristönkokemisenkehyksiin.Meidän on siis ensin luettava, tulkittava ja ymmärrettävä tunteita, jotta pystyisimmearvioimaanniitä.

− Perustarveaiheuttaatietyntunnetilan(perustunne),esim.vauvallanälkätuntuukipuna,javauvatuleevihaiseksi.

− Perustarvejasiitäjohtuvatunnetilasaavataikaanperusmotivaation(sen,mitähenkilötekeesäädelläkseenautonomisenhermostonvireystilaa:nälkäjakiukkusaavatvauvankiihtyneeksijamotorisestilevottomaksi,sekäänteleepäätäjaetsiiäidinrintaa).

− Tästämotivaatiostapalkitseminentairankaiseminenjohtaaemotionaalisiinkokemuksiin(esim.syömisestävauvatuleerauhalliseksijatyytyväiseksi,muttaruoanpuutevoiaiheuttaavoimakastakiihtymystä,myöhemmässävaiheessamyösestoja,välttämistä,pelkoa,vihaajne.).Emotionaalisetkokemuksetvoivattullasisäisistäjaulkoisistaärsykkeistä,ollapositiivisiajanegatiivisia(esim.rauha,jännitysjne.)janevaikuttavatoleellisestisiihen,millaisenakäyttäytyminenilmenee(adaptiivisenavaimaladaptiivisena).

− Tietynlaisenkäyttäytymisentoistaminenjohtaaneuronaalistenpiirientaiverkostojenmuodostumiseen:aivosolujenvälillesyntyyyhteyksiätoistuvienkokemusten(emotionaaliset,kognitiivisetjne.)myötä.

− Näinsyntyypysyviäkäyttäytymismalleja:neovattarpeiden,tunteidenjamotivaatioidennäkyviä,havaittavissaoleviaseurauksia.

26 TAVOITTEET

Tämä voi vaikuttaa hyvin subjektiiviselta arviointitavalta. Toisaalta eri näkemyksistäkoostettava yhteinen käsitys henkilöstä on mielestämme ainoa toimiva lähestymistapa,jottasiitäolisihyötyämyöstukeaantavienhenkilöidentoiminnanohjaamisessa.

Seuraavassa annetaan muutamia konkreettisia esimerkkejä, jotka selventävät tätä eroatoisaalta käyttäytymisen ja toisaalta taustalla piilevien motivaatioiden, tunteiden jatarpeidenvälillä:

Esimerkki1

Havaittava

käyttäyty-

minen

Tommi on uimahallissa. Tunnin polskuttelun ja hauskanpidon jälkeen isäsanoo: "Nyt riittää. Tulehan pois vedestä, niin lähdetään kotiin." Isä uireunallejanouseeylösaltaasta.Tommisuuttuu,alkaahuutaajaräiskiävettä.Häneitulepoisaltaasta.

Motivaatio

t

UiminenjauimahallinmonetärsykkeetvaativatTommiltapaljon.Isänläheisyysonhyvintärkeäävarsinkinsiinävaiheessa,kuntoimintaaonkestänytjojonkinaikaa.KunTommiltayhtäkkiävaaditaanjotain,seaiheuttaaliiansuurtajännitettä.Häneiymmärrä,mitätapahtuu,jakaipaakiinnekohtaa.

Tommieihaluamenettääkontrolliajakoettaanostaaomantahtonsatoisenihmisentahdonyläpuolelle.Tommitahtoopäättääitse,milloinhännouseealtaasta.Häneihyväksysitä,ettähauskatekeminenloppuuyhtäkkiä.

Perus-

tuntee

t Hätääntyminen,hänmeneetäysinpoistolaltaan,onneuvoton,hänelläeiolekiinnekohtaa

Vihaisuus

Tarpee

t

Turvallisuudentunne,hänhaluaakuvaannollisesti,ettähäntä"kannetaan",hänkaipaakiinnekohtaa,ennakoitavuutta

Halumäärätä,autonomiantarve

Taso

TASO1 TASO3

27TAVOITTEET

Esimerkki2

Havaittava

käyttäytym

i-ne

n

Tommillaonaikahammaslääkärille.Kunhänenpitäisipukeatakkipäälle,hänsanoo:"Ei!"Tommijuokseepois.Jäätyksinovelle,vaikkaonjokiire.

Motivaatio

t Jännityksenpurkaminen,pääsypoistilanteesta,kieltäytyminen,karkaaminen.

Halunostaaomantahtotoisenihmisentahdonyläpuolelle,eihaluamenettääkontrollia.

Perus-

tuntee

t Pelko(vihaisuus) Vihaisuus(pelko)

Tarpee

t Kiinnekohta,turvallisuus,luotettavuus

Halumäärätä,autonomia

Taso

TASO2 TASO3

Esimerkki3

Havaittava

käyttäyty-

minen

Tommi on ikätovereittensa kanssa leikkipuistossa. Hän odottaa, ettäkaikki tulevathänenkanssaan leikkitelineelle.Kukaaneikuitenkaantule.Tommivetäytyyistumaanyksinpuistonlaidalle.

Motivaatio

t Hänhaluaaviedäomantahtonsaläpivertaistensaseurassa.

Hänhaluaahyväksyntäävertaisiltaan.

Perus-

tuntee

t Vihaisuus Suru

Tarpee

t Tarvesaadakontrolloidaleikinkulkua,halumäärätä

Sosiaalisenarvostuksentarve

Taso

TASO3 TASO5

4. ASTEIKONRAKENNE

Seuraavassa tarkastelemme SEO-R2-asteikon rakennetta. Ensin esittelemmeemotionaalisenkehityksenkolmetoistaosa-aluettasisällöllisesti.Senjälkeenkäsittelemmekolmeanäkökulmaa,jotkaovatjokaisellaosa-alueellaSEO-R2-arvioinninlähtökohdat.

4.1. Osa-alueet

SEO-R² käsittää kolmetoista kehityksen osa-aluetta, joilla kullakin erotetaan viisikehitystasoa. Kukin osa-alue kuvaa tiettyä emotionaalisen kehityksen aspektia japersoonallisuudenosaa.

Osa-alueet, joilla tarkastellaanomankehon jaoman itsensäkokemista, liittyvätsisäiseenkuvaan itsestä sekä sisäisenpsykologisen ja fysiologisen tasapainon rakentamiseen.Osa-alueet"Suhtautuminenemotionaalisesti tärkeisiin ihmisiin" ja"Suhtautuminenesineisiin"liittyvät sisäiseen kuvaan toisista ihmisistä ja materiaalisesta maailmasta. Osa-alueet"Suhtautuminenmuuttuvaanympäristöön–esinepysyvyys","Suhtautuminenvertaisiinsa"sekä "Kommunikaatio" liittyvät kognitiivisten ja emotionaalisten järjestelmienintegraatioon. Ne liittyvät myös kiintymyssuhteen yleistämiseen sekä kykyyn ajatellaabstraktisti ja symbolisesti. Osa-alueet "Pelot", "Tunteiden eriytyminen" ja "Aggressionsäätely" liittyvät intersubjektiivisiin suhteisiin jamentalisaatioprosesseihin (oman itsensäja "tärkeiden ihmisten" mentaalisten prosessien ymmärtämiseen) sekä tunteidensäätelyyn.

SEO-R2:n avulla seurataan, kuinka asiakkaan käyttäytyminen kehittyy kolmellatoista osa-alueella viiden kehitystason läpi. Seuraavassa käsittelemme lyhyesti kunkin osa-alueensisältöä.

Osa-alue1:Suhtautuminenomaankehoon

Ensimmäisellä osa-alueella luodataan motoristen ja aistiperäisten kokemustenoppimisvaikutusta.Teemailmeneeesim.henkilökohtaisestahygieniastahuolehtimisena.

30 ASTEIKONRAKENNE

Osa-alue2:Suhtautuminen"emotionaalisestitärkeisiinihmisiin"

Tällä osa-alueella käsitellään sitä, miten henkilö suhtautuu "emotionaalisesti tärkeisinihmisiin" sekäomastaaloitteestaanettä reaktiona toisenaloitteeseen. "Emotionaalisestitärkeitä ihmisiä" ovat kiintymyshahmot, vanhemmat, ohjaajat. Heitä voivat olla myöstärkeätsisarukset jamuutsukulaiset,naapurit jne.Osa-alueellakuvataan,miten jamiksihenkilö hakee kontaktia heihin. Lisäksi kiinnitetään huomiota siihen, millaisen asemanhenkilöottaaitselleensuhteessa"emotionaalisestitärkeisiinihmisiin".

Osa-alue3:Omanitsensäkokeminenvuorovaikutuksessaympäristönkanssa

Tälläosa-alueellakuvataan,kuinkahenkilökokee"itsensä"suhteessa"toiseen ihmiseen"(laajemminkuinvain"tärkeätihmiset") jaympäristöön(ihmiset,esineetjatila).Tämäonvälttämätöntä"minän"kehityksenkannalta(ego-kehitys).

Osa-alue4:Suhtautuminenmuuttuvaanympäristöön–esinepysyvyys

Tämäosa-alueluotaaperusturvallisuutta/-kiintymystäjatapaa,kuinkahenkilösuhtautuu(jatkuvasti laajenevaanjamuuttuvaan)ympäristöön.Muistinkehittymisenmyötähenkilökykenee säilyttämään sisäisen kuvan esineistä tai ihmisistä, vaikka ne häviäisivät hänenhavaintokentästään (esinepysyvyys). Muistin kehittyminen huolehtii siitä, ettäkiintymyksen kokemukset integroituvat ja siirtyvät uusiin ympäristöihin ja henkilöihin.Osa-alue4käsitteleetätäkehitystäjasenseurauksia,toisaaltasuhtautumistaesineisiinjahenkilöihin, jotka häviävät havaintokentästä, ja toisaalta suhtautumista "tärkeisiinihmisiin"taivieraisiinhenkilöihintutussataivieraassaympäristössä.

Osa-alue5:Pelot

Tälläosa-alueellatutkitaanalueita,joillapelkojaesiintyy,japelkojentasoja.Pelkojensyytjaniitäherättävättekijätvaihtelevatkehitysvaiheidenkuluessa.Onmahdollista,ettäpelonilmaisupuuttuu.Pelkovoiilmetämyösepätyypillisellätavalla,minkävuoksisitäonvaikeatulkita(esim.apatia,jähmettyminen,vetäytyminenjne.).

Osa-alue6:Suhtautuminen"vertaisiinsa"

Kuudes osa-alue käsittelee tapaa, kuinka henkilö suhtautuu "vertaisiinsa" ihmisiin sekäomasta aloitteestaan että reaktiona toisen aloitteeseen. "Suhtautuminen" tarkoittaakontaktin hakemista, kontaktissa olemista, yhdessä tekemistä. "Vertaisilla" tarkoitetaanhenkilöitä, jotka ovat vastaavalla kognitiivisella tai emotionaalisella kehitystasolla

31ASTEIKONRAKENNE

asiakkaan kanssa. Heillä ei tarkoiteta "emotionaalisesti tärkeitä ihmisiä" tai ikätovereita(ks. osa-alue 2), vaan esimerkiksi luokkatovereita, ikätovereita, ryhmätovereita,asuintovereita,työtovereita,sukulaisia(lapsia),henkilöitäjärjestötoiminnastajne.

Osa-alue7:Suhtautuminenesineisiin

Tällä osa-alueella tarkkaillaan, osoittaako henkilö kiinnostusta esineitä kohtaan, millätavallahänsuhtautuuniihin(käsitteleminen,tutkiminen,keräily,luominenjne.)jamillaisiamateriaalejajaesineitähänkäsittelee(tavarat,karkeamateriaali,hiekkajavesi,leikkikalutjne.). Kyseessä ei ole materiaalien käsittely tehtävätilanteissa, vaan spontaaneissa,vapaissatilanteissa.

Osa-alue8:Kommunikaatio

Tällä osa-alueella tutkitaan tapaa, miten henkilö kommunikoi ja solmii kontakteja(sosiaalinenjaemotionaalinenvuorovaikutus),sekä intentiotakommunikaationtaustalla.Samanlainen ilmaisu voidaan liittää eri kehitysvaiheisiin riippuen siitä, mikämerkitys/tarkoitus/motivaatio/tarve sen taustalla on. Kommunikaatio on kielellisiäaspektejalaajempikäsite:kommunikoidavoimyösei-kielellisesti.

Osa-alue9:Tunteideneriytyminen

Tämä osa-alue tutkii tunteiden eriytymistä emotionaalisen kehityksen eri vaiheissa.Havaittavaa käyttäytymistä tulkitaan perustarpeiden ja motivaatioiden kehyksessä.Syntymästä saakka ihmisellä on neljä perustunnetta: ilo, viha, pelko ja sosiaalinenmielenkiinto. Ensimmäisinä elinkuukausina ne on kuitenkin vaikea erottaa toisistaan.Aluksi tunteiden ilmaisu vaikuttaa mustavalkoiselta (yleensä ainoastaan kiihtymys –rentoutuminen). Vähitellen vivahteita tulee enemmän, ja eri tunteita nähdään laajempipaletti. Vauvan itkua ei siten tulkita aina suruksi, vaan epämukavuuden, kivun,turhautumisen tms. ilmaisuksi. Sama käyttäytyminen ja samanlaiset tunteet voivat siisviitataerikehitystasoihinriippuensiitä,mitäperustarpeitajamotivaatioitataustallaon.

Osa-alue10:Aggressionsäätely

Aggressio on käyttäytymistä, joka aiheuttaa vahinkoa toisille ihmisille, esineille taihenkilölleitselleen.Vahinkotarkoittaatässäjotakin,mikätuntuuepämukavalta,herättääpelkoataituntuuuhkaavalta.Aggressioonsinänsävälttämätöntäeloonjäämisenkannaltaja siten normaali, stressireaktioon kuuluva adaptiivinen ilmiö. Jos aggressio onlyhytkestoinen eikä herätä aggressiota muissa ihmisissä, se on suojelun, coping-mekanismien,elossapysymisenmuoto.

32 ASTEIKONRAKENNE

Aggression säätely on autonomisen hermoston vireystilan (arousal) säätelyä ruumiillisentoiminnan avulla. Se osoittaa, missä määrin henkilö kontrolloi ja ohjaa aggressiivistakäyttäytymistään.Tämä osa-alue kuvaa aggression muotoja eri kehitysvaiheissa ja sitä, kuinka henkilösääteleeaggressiivistakäyttäytymistään.Tutkitaan:− aggressionsyitäjasitäaiheuttaviatekijöitä:ärsykkeet,epämukavaolo,pelko,

turhautuminen,omantahdonrajoittaminen− mitenaggressioilmenee:fyysisenä,verbaalisena...− keneentaimihinaggressiokohdistuu(itseen,ympäristöön,"tärkeisiinihmisiin",

"vertaisiinsa",esineisiin...)− missämäärinhenkilösääteleeaggressiota.

Aggression säätely asettuu jatkumolle tunneperäinen – tavoitteellinen. Kahdellaensimmäisellä kehitystasolla aggressio on puhtaasti tunneperäistä, mutta kolmanneltatasolta lähtien se voi olla yhä enemmän tavoitteellista. Aggression säätely kehittyykontrolloimattomasta reaktiostakontrolloituun,myös turhautumisenollessavoimakasta.Aggressiivista käyttäytymistä on tulkittava perustarpeiden tyydyttämisen jamotivaatioidenkehyksessä.Vaikkakäyttäytyminensiisolisikuinkahäiritsevää,sevoiolla"normaalia"tietylletunne-elämänkehitystasolle.

Osa-alue11:Vapaanajankäyttö–leikinkehittyminen

Tällä osa-alueella tutkitaan,mitä henkilö tekee strukturoimattomina vapaina hetkinä (eitehtävätilanteessa).Millainentoiminta tuottaahänelle iloa taivoisi tuottaa, joshänsaisisiihen mahdollisuuden? Tässä tarkastellaan, minkä tyyppisiä aktiviteetteja ja leikkejähenkilöllä on (aistimuspohjainen ja sensomotorinen, imitatiivinen, symbolinen, luova,interaktiivinen jne.). Otetaan myös selvää, mitä tarkoitusta aktiviteetti/leikki palvelee(oppiminen,kontaktinluominenjne.).

Osa-alue12:Moraalinkehittyminen

Tämä osa-alue keskittyy omantunnon kehittymiseen ja aspekteihin kuten empatia,normitaju ja moraalinen tietoisuus. Tutkitaan, onko omatunto ulkoista (esim. säännöt,auktoriteetit)vai sisäistä,osaakohenkilöpitääkiinniarvoista,normeista ja säännöistä jaosaakohännähdäasioitatoisenihmisennäkökulmasta.Tässätehdääneroopitunmuttaeivielä omaksutun sosiaalisesti toivottavan käyttäytymisen (=ulkoinen omatunto) jaomaksutunkäyttäytymisen(=sisäinenomatunto)välillä.

33ASTEIKONRAKENNE

Osa-alue13:Tunteidensäätely

Viimeinen osa-alue kuvaa sekä pitkäaikaisten, pääasiassa negatiivisten tunteidenvoimakkuuden säätelyä että autonomisen hermoston vireystilan (arousal) ja tunteidenilmaisun säätelyä. Tunteiden säätely käsittää sekä itsesäätelyn että yhteissäätelyn(vastavuoroinen tai interaktiivinen säätely) yhdessä "tärkeän ihmisen"kanssa.Tunteidensäätely on tärkeää autonomisen hermoston vireystilan (jännitteen) muuttamiseksi niin,ettähenkilöpystyyhallitsemaanitseäänjakäyttäytymäänhyväksyttävällätavalla.Säätelyontärkeää:− fysiologistentoimintojenhyväntoiminnankannalta(esim.autonomisenhermoston

toimintakutenuni,ruoansulatusjne.)− emotionaalistenkokemusten(tunteiden)kannalta− vuorovaikutukselleympäristönkanssa.

Säätelytapahtuueritavallajokaisessaemotionaalisenkehityksenvaiheessa.

4.2. Näkökulmat

Jokainenkehitysvaihekuvataankolmestanäkökulmasta, joitatarkastellaanyhdessä.Ydinon eräänlainen yhdistävä nimittäjä, joka kertoo kunkin kehitystason tärkeimmänkehitysaskeleen kullakin osa-alueella. Kehitys käsittelee ja kuvailee tarkemminemotionaalisenkehityksen"tavanomaista"kulkuakullakintasolla.Sevalaiseejatarkentaa"ytimen" sisältöä. Esimerkit kuvaavat, millaista käyttäytymistä saattaa esiintyä (eikuitenkaan välttämättä esiinny) kehitysvammaisilla henkilöillä. Tietynlaisenkäyttäytymisenmerkitys riippuuaina tarpeista jamotivaatioista (ks. esimerkit s. 13–14).Onmahdollista,että tietytkehitysaspektit taiesimerkitvaikuttavat ristiriitaisilta toisiinsatai ytimeen nähden,mutta se johtuu emotionaalisen kehityksenmonimutkaisuudesta jauseinvaikeastitulkittavastakehityksestä.Reaktiotsamaanärsykkeeseenvoivatollahyvinerilaisia. Esimerkki: henkilö saattaapaetauhkaavasta tilanteesta,muttamyös jähmettyäpaikoilleen. Tämän vuoksi henkilön kehitystaso on arvioitava kokonaisuutena osa-alueittain eikä vain yhden kohdan perusteella. Kuva saattaa selkiytyä vasta kun kaikkiaspektitasetetaanrinnakkain.

Yleisemmin sanottuna kultakin osa-alueelta siis "valitaan" henkilöön parhaiten sopivakehitystaso, kun kaikki aspektit/väittämät on käyty läpi keskustellen. Tulos ei oleautomaattisestisekehitystaso,jostaontunnistettavissamäärällisestienitenpiirteitä.Ainaonpalattavatarpeisiinjamotivaatioihin,jotkapiilevätkäyttäytymisentakana.

Jos arvioitsijat epäröivät useamman kehitystason välillä, etusijainen valinta on alempitaso. Keskeistä on dynamiikka, joka saavutetaan kuvailemalla ensin ydin ja normaalikehitys ja käymällä sitten läpi esimerkkejä kehitysvammaisilla esiintyvästäkäyttäytymisestä.

5. ASTEIKONKÄYTTÖ

Seuraavassa käsittelemme muutamia yleisiä asteikon käyttöön liittyviä lähtökohtia. Senjälkeen annamme joitakin konkreettisia ohjeita, joista on hyötyä SEO-R2-arvioinnissa,ennenarviointiajasenjälkeen.

5.1. Yleisiähuomautuksia

− Asteikko luotaa henkilön emotionaalista kehitystä. Ihminen kehittyy myöskognitiivisesti, sosiaalisesti, fyysisesti janiinedelleen. Emotionaalinenkehittymineneitapahdu tyhjiössä. Emotionaalisen ja kognitiivisen kehityksen päällekkäisyys näkyyasteikon joillakin osa-alueilla selvemmin kuin toisilla (esim. leikin kehittyminen,kommunikaatiojne.,ks.myöss.17).

− Kuten johdannossa mainittiin, henkilön toimintakyvystä on arvokasta saadakokonaisvaltainen käsitys. Voi siis olla järkevää kartoittaa ensin kognitiivinentoimintakyky, sillä joskus suhteellisen korkea kognitiivinen kehitystaso saattaapeittääalleen sen, että emotionaalinen taso on alhaisempi. Sen vuoksi henkilönemotionaalinen taso saatetaan yliarvioida. Voi esimerkiksi olla, että omin avuinpärjääminen ja hyvät verbaaliset taidot luovat liian suuria odotuksia emotionaalisenkehityksensuhteen.

− Arvioitsija arvioi vain sitä, minkä konkreettisesti voi havaita: mitä asiakas tekee taimillaista käyttäytymistä hän osoittaa. Arvioita ei anneta epämääräisten lausumienpohjalta,kuten"häntekisinäin,jos...".

− Muutamilla osa-alueilla väittämiä on vaikeampi soveltaa aikuisiin. Mitä tuleesuhtautumiseen esineisiin, on tunnettua, ettämonet kehitysvammaiset aikuiset eivätjuurikaan käytä materiaaleja tutkimisen tai rakentamisen kannalta, vaan lähinnätoiminnallisesti.Vapaanajankäytönjaleikinkehittymisensarallatiedetään,ettähyvinmonet kehitysvammaiset aikuiset ovat pikemminkin epäaktiivisia, esimerkiksi vainkatsovatpassiivisestitelevisiota.Asteikkoavartenonjouduttutekemäänvalintoja,jottasiitäonsaatusopivasekälapsille,nuorilleettäaikuisillekaikillakehitystasoilla.Vaikeusnäkyymyöskommunikaationosa-alueellaei-kielellisestiviestivienasiakkaidenkohdalla.Voimmeantaaneuvoksivain,ettähenkilönkäyttäytymistäonyritettävä"lukea",jajosjonkin osa-alueen piirteitä ilmenee henkilöllä aivan liian vähän, osa-alue jätetäänarvioinninulkopuolelle.

36 ASTEIKONKÄYTTÖ

− Se,ettänuoritaiaikuinenonemotionaalisestilapsenkehitystasolla,eitarkoitasitä,ettämeidän olisi pidettävä häntä lapsena tai suhtauduttava häneen niin kuin samallakehitystasollaolevaan lapseen:henkilön iällä jaelämänkokemuksellaonehdottomastimerkitystä.Tietytkehitysvaiheetvoivatkestäätoisilla ihmisilläkauemminkuintoisilla,joskus joko koko eliniän. On tärkeää nähdä arvio emotionaalisesta kehityksestä"tuokiokuvana". Kehityksen lisäksi joskus saatetaan todetamyöspaikallaanpysymistätaitaantumista.

− Mitä kehityksessä on saavutettu, on periaatteessa pysyvää. Sen vuoksi tietyt piirteetsaattavat tuntua epätyypillisiltä tietylle kehitystasolle, koska ne näkyvät vielämyöhemmissäkinkehitysvaiheissa.

− Yleinenohjeonperustaaarvioviimeksikuluneidenkuudenkuukaudenajalle.Arviointiaei ole suositeltavaa tehdä "kriisikausina", voimakkaan taantuman tai masennuksenaikanataipsykoottisessatilassa.Josarviokuitenkintehdäänepävakaanakautena,seonhyvätehdäuudelleen,kunhenkilöonjälleenvakaammassatilassa.

− Ihminensaattaakehittyätiettyynvaiheeseensaakkaoptimaalisissaolosuhteissa,muttaerilaisista syistä (esim. stressitilanne) taantua takaisin edeltävään vaiheeseen(regressio). Henkilöillä, joilla tunteet heilahtelevat usein, on suositeltavaa arvioidasamalla kertaamolemmat vaiheet ("huipputaso ja stressitaso"). Kun tukihenkilö osaalukea henkilön jännitetasoa ja sovittaa omat odotuksensa ja antamansa tuen siihen,hänehkäosaavastataparemminavustettavansasenhetkisiintarpeisiin.Samaanaikaanontärkeääottaaselvää,miksitoimintakykyvaihtelee(mistäsyystä,milloin?).Kunsiitäsaadaankäsitys,sitäonmahdollistamyösennakoida,ehkäistäennalta, jasovittaatukiparemminhenkilöllesopivaksi.

5.2. Ohjeitaarviointiin

5.2.1. Yleistä

Emotionaalisen kehitystason määrittää kokenut arvioitsija haastattelemalla asiakkaanläheisiätaiasiakkaanmuutenhyvintunteviahenkilöitä.

5.2.2. Perusedellytykset

− On tärkeää, että arvion tekevällä henkilöllä on riittävät taustatiedot "emotionaalisenkehityksen" ulottuvuudesta, prof. em. dr. Anton Došenin kehitysdynaamisestakehyksestä(2014)sekäkehityspsykologiasta.Perehdytystaustallaolevaankehykseenja

37ASTEIKONKÄYTTÖ

SEO-R2-arviointiinonsiisvälttämätön.LisäksiontarpeentehdäSEO-R2-arviointimuutamiakertojaharjoituksena,ennenkuinsitäaletaankäyttäätyökalunatodellisessatilanteessa.

− Arvioitsijalla on vastuu selittää ja selvittää arviointia haastateltaville henkilöille.Jonkinasteinenperehdytysemotionaaliseenkehitykseenonpaikallaanmyösohjaajille.Josarvioitsijaonepävarmajostakinväittämästätaiosa-alueesta,onpalattavaDošeninmallinvastaaviintasoihinjaniihinliitettyihinapukysymyksiin(ks.myöskaavios.15).

− On tärkeää, että yksittäiset arviot yhdistetään laajempaan kokonaisnäkemykseenemotionaalisesta kehityksestä. Katsomyös luku "Evaluatie-instrument. Een kader omde dimensie emotionele ontwikkeling te verankeren in de organisatie" julkaisussaEmotioneleontwikkelingbijmensenmeteenverstandelijkebeperking(Claesym.,2012).

5.2.3. Arviointilomakkeenluettavuus

− Arvioitavastahenkilöstäkäytetäänkolmannenpersoonanyksikkömuotoa"hän".− Luettavuuden parantamiseksi "tärkeät ihmiset" ja "vertaiset" on pantu

lainausmerkkeihin.− "Tärkeilläihmisillä"ymmärretäänaina"emotionaalisestitärkeitäihmisiä".− Täydelliset virkkeet eivät aina palvele luettavuutta,mutta niitä käytetään, jotta omat

tulkinnatjäisivätmahdollisimmanvähäisiksi.

5.2.4. Työvälineet

Asteikonlisäksionolemassamuutamiamuitatyövälineitä,joitavoidaankäyttääapunaSEO-R2-arvioinnissa.− Arviointilomake käsittää varsinaisen SEO-R²-asteikon, ja samaa asiakirjaa voidaan

käyttääuseissaarvioinneissa.− Erillisissäarvioinneissavoidaankäyttääonline-lomaketta (tai itse laadittua lomaketta)

merkinnöille,kysymyksille,huomautuksillejalopullisentuloksenmäärittämiseen.− Käsiteluettelossa kuvataan muutamien hankalien tai tulkintaa vaativien käsitteiden

merkitys. Luettelossa kuvattu merkitys pätee annetussa SEO-R²:n kontekstissa.Käsiteluettelon tarkoitus on, että jokainen tulkitsee käytetyt termit samalla tavalla.Kaavioesitteleeytimet(tärkeimmätelementit)kehitysvaiheittainjaosa-alueittain.

− Arviointi- ja täyttölomakkeista on saatavana verkkoversio (hollanninkielisen)käyttöoppaan ostaneille ammattilaisille (tällä hetkellä vain hollannin kielellä). Online-asiakirjat ovat saatavilla verkkosivustolla www.sen-seo.be. Voit kirjautua sivustollelatauskoodilla,jonkalöydätsivulta2.

38 ASTEIKONKÄYTTÖ

5.2.5. Ennenarviointia

− Vähintääntarvitaan:arviointilomake,täyttölomake,käsitteidenselitykset.− Haastateltaviinhenkilöihinotetaanyhteyttä.Arvioinnissaonoltavamukanavähintään

kaksi haastateltavaa, jotka tuntevat henkilön mieluiten eri asiayhteyksistä.Mahdollisia haastateltavia ovat henkilöt asiakkaan luontaisesta verkostosta (esim.perhe, tuttavat) ja ammatillisesta verkostosta (esim. asumisen, työn ohjaajat).Tilanteesta riippuen henkilöt voidaan tavata yhdessä saman pöydän ääressä taierillisissäkeskusteluissa.Heidäntuleeollatuntenutasiakasvähintäänkuusikuukautta.

− Arvioitsija aloittaa yleisellä johdannolla, jossa hän kertoo Došenin kehyksestä, tunne-elämänkehityksenvaiheistasekäSEO-R2:ntarkoituksestajatoimintatavasta.Varsinkinsilloin, kun asteikkoa käytetään ensimäistä kertaa, tähän on tärkeää varata runsaastiaikaa. Mahdollisesti asteikko voidaan antaa haastateltaville tutustuttavaksi joetukäteen. On suositeltavaa antaa arvioinnin ajaksi kaikille läsnäolijoille kopioarviointilomakkeesta.

− On tärkeää, että arvioitsija on perehtynyt asteikkoon perusteellisesti ja ettähaastateltavattuntevatasiakkaanhyvin.

5.2.6. Arvioinninaikana

− Jotta eri kohtien kielellinen asu jättäisi mahdollisimman vähän tulkinnan varaa,arvioitsijapitääkäsiteluettelonesillä.

− Aloittelevaarvioitsija lukeeosa-alueittaineri kehitystasoja koskevat väittämätääneenja kyselee, mitkä piirteet sopivat arvioinnin kohteena olevaan henkilöön tai voidaantunnistaa hänestä. Arvioitsijan tehtävä on etsiä konkreettisia esimerkkejä asiakkaankäyttäytymisestä ja johtaa keskustelu oikeille urille. Sitä mukaa kun arvioitsija saaenemmän kokemusta, puolistrukturoidusta haastattelusta tulee enemmändialogimuotoinen haastattelu. On tärkeää esittää riittävästi lisäkysymyksiä ja löytääyhteydeterikehitystasoihinliittyviintarpeisiin/motivaatioihinjaapukysymyksiin.

− Vaikka henkilöllä ei esiintyisikään kaikkia tietyn kehitystason kohdalla mainittujapiirteitä, tulokseksi voidaan silti määrittää kyseinen taso. Keskeistä on edelleenkindynamiikka. Hyvä esimerkki on: "Hän oppii käymään wc:ssä." Tämä on tyypillinenesimerkki tasosta 3. On mahdollista, että asiakas on tällä osa-alueella muuten vastatasolla1,muttaonjooppinutkäymäänwc:ssä.Päinvastoinjokutoinenvoiollamuutoinjotasolla4tai5,muttaeivieläoleoppinutkuivaksi.

− Jos arvioinnissa tulee ilmi eri kehitystasoihin liittyviä piirteitä, arvioitsijan tulee etsiäaspekteja, jotka ovat henkilölle tunnusomaisimpia. Jos on epävarmaa, minkä tasontunnuspiirteet sopivat henkilöön parhaiten, tulokseksi on suositeltavaa valitaalhaisempitaso.

39ASTEIKONKÄYTTÖ

− Arvioitsija (siiseiväthaastateltavat)määrittääkehitystasonosa-alueittain jamerkitsee

senrastillakaavioontaiprofiiliin.Keskustelussaesiintulleetoleellisetseikatmerkitäänmyös johdonmukaisesti muistiin: tärkeämpää kuin se, mihin kehitystasoon lopultapäädytään,onse,miksijuurisetasovalitaan.

− Joskusarvioitavahenkilöosoittaamerkkejäuseiltaerikehitystasoilta.Useinkyseessäonasiakas, joka on juuri kahden tason siirtymäkohdassa. Arvioinnissa valitaan tällöinalempi taso. Perusohje on "valita" kunkin osa-alueen osalta vain yksi taso. Siitähuolimattakentälläkäytetäänkaikenlaisia luoviamuunnelmiataisovelluksia(ks.myösesimerkki 4 sivulla 45): esimerkiksi rasti saatetaan piirtää kahden tasonleikkauskohtaan,sepiirretäänlähemmäsruudunylä-taialareunaaeikäkeskelleruutua,tai jollekin osa-alueelle piirretään rastit kahden tason kohdalle. Tekijöinä haluammesuoda arvioitsijoille tämän vapauden, mutta tässä käyttöoppaassa pitäydymmevakiokäytännössä.

− Josyksiselitteistätulostaeilöydy,syitäsiihenvoiollauseita.1. Tietynlaista käyttäytymistä, esim. aggressiota tai pelkoja, ei ole havaittavissa. Jos

aiheestaonkeskusteltuperinpohjaisesti ja kyseinenkohtaon todellakinmahdotonarvioida,tämänosa-alueenvoinollatajajättääsiislopputuloksenulkopuolelle.Tämävaikuttaakokonaistuloksenlaskemiseen(ks.5.2.7).

2. Käyttäytyminen on erilaista eri tilanteissa, esim. ammattimaisesti ohjatussaoleskeluympäristössä erilaista kuin vanhempien luona kotona, tai asumisyksikössäerilaistakuinpäivätoiminnassa.Arvioitsijantehtäväontutkia,onkokäyttäytymisessätodellakin eroa, vai onko kyseessä tulkintaero. Jos käyttäytymistä on tulkittu eritavoilla,yritetäänpäästäyhteisymmärrykseen.Joskäyttäytyminentodellavaihtelee,on mahdollista tehdä kaksi profiilia. Arvioitsijan tulee selventää tilanne hyvinraportissaan,kutenmyösse,mitensevaikuttaalähestymistapaan.

3. Käyttäytyminen vaihtelee kausittain. Toisiaan seuraavat kaudet voivat olla pitkiäkinajanjaksoja (viikkoja, kuukausia). Tätä tapahtuu esimerkiksi asiakkailla, joilla onpsykiatrisia lisäongelmia. Näillekin asiakkaille saattaa olla tarkoituksenmukaistatehdäkaksiprofiilia,koskaasiakasvaatiierikausinaerilaista lähestymistä.Kyseessävoivat myös olla säännöllisesti ilmenevät "taantumuksen" hetket, joita esiintyymahdollisesti vain muutamissa arviointikohdissa. Esimerkiksi asiakas arvioidaankohdassa "pelot" tai "aggression säätely" yleensä tasolle 3, mutta hän joutuusäännöllisesti paniikkiin ja osoittaa tasolle 1 tyypillistä käyttäytymistä. Tässätapauksessa rasti laitetaan sen tason kohdalle, joka pätee henkilöön useimmin,muttamukaanliitetäänhuomautus,ettämyösmuuntasonmukaistakäyttäytymistäesiintyytoisinaan.

4. Haastateltavat voivat olla erimielisiä jostain asiasta. Tällöin osa-alue voidaan jättäähetkeksiväliin.Joskuskäyniin,ettäkunkaikistaosa-alueistaonkeskusteltu, lopultapäädytäänkin yksiselitteiseen tulokseen, koska kyseinen osa-alue nähdään silloin

40 ASTEIKONKÄYTTÖ

osanasuurempaakokonaisuutta.Jokaiseltaosa-alueeltaonlopultaarvioitavasopivinkehitystaso.Arvioitsijallaontässäviimeinensana.

− Eri käyttäytymispiirteitä tarkastellaan aina kulloisenkin osa-alueen ja kehitystasonkontekstissa. Kun esille tuleemuihin osa-alueisiin liittyviä tietoja, arvioitsija liittää nenäidenosa-alueidenarviointiin.

− Arviointi kestää noin kaksi tuntia. Aika riippuu tietenkin haastateltavien henkilöidenmäärästä, arvioinnin monimutkaisuudesta ja sekä haastateltavien että arvioitsijanarviointikokemuksesta.

5.2.7. Arvioinninjälkeen

Tuloksenmäärittäminen− Keskustelunpohjaltaarvioidaan, sopiikokukinväittämäarvioitavaanhenkilöön.Kohta

rastitetaan, jos piirre on henkilössä useimmiten tunnistettava. Ollakseen merkittäväpiirteeneiolepakkoollaolemassatainäkyvissäainataijokahetki.

− Valitseseitsemänosa-aluetta,joillatulokseksionsaatualhaisinkehitystaso.− Kun jollakin tasolla rasteja on eniten, voidaan tehdä johtopäätös: "Emotionaalinen

kehitystasoonkorkeintaanvaiheessa..."− Asiakas saattaa juuri olla kahden kehitystason siirtymäkohdassa, kehittyyhän tunne-

elämädynaamisellaasteikolla.Jostilanneontämä,ensisijaisestivalitaanalempitaso.− Jostulossaadaanvähemmältäkuinkolmeltatoistaosa-alueelta(esim.josaggressiotaei

voidahavainnoida),kokonaistulosmääräytyysiten,ettämukaanlasketaanpuoletosa-alueista(taipuolet+½,jososa-alueitaonparitonmäärä).Kolmestatoistaosa-alueestamukaan kokonaistulokseen otetaan siis seitsemän, joilla määritetty kehitystaso onalhaisin(6½+½),kahdestatoistaosa-alueestakuusijayhdestätoistakuusi(5½+½).

Tulkinta− Kirjoittaessasiraporttiapidäjatkuvastimielessäsipäämäärä:miksikirjoitat,jakenelle?− Kysymyksenasettelunlähtökohtavoiollatasonmäärittäminen(mikäonemotionaalinen

kehitystaso?), mutta tavoitteena voi myös olla asiakkaan parempi ymmärtäminen jaohjaaminen.

− Tuloksen tulkitsee asiantuntija, jolla on riittävä tietämys emotionaalisen kehityksenvaiheistajajokaosaasijoittaatuloksenasiakkaankokonaiskuvankontekstiin.

− Emotionaalinenkehitystasoantaasuuntaahenkilöntukemistavarten,muttasitäeivoieikä saa käsittää ehdottomana sääntönä. Koska sekä kehittyminen että taantuminenovat mahdollisia, emotionaalista kehitystä on pidettävä silmällä jatkuvasti ja arviotapäivitettäväsäännöllisesti.

41ASTEIKONKÄYTTÖ

− Erityinenvarovaisuus jahuolellisuusovatpaikallaan, joskehitysprofiilionepätasainenja ristiriitainen. Tasaisesta profiilista puhutaan, kun vähintään kahdeksan osa-aluettakolmestatoista arvoidaan samalle kehitystasolle, tai kun vähintään viisi osa-aluettaarvioidaan samaan kehitystasolle ja kaikki muut joko sitä edeltävälle tai seuraavallekehitystasolle (Sappok ym. 2013). Epätasaisessa profiilissa (jossa näkyy useita erikehitystasoja)johtopäätösmuotoillaanmyössanoin"kehitysonkorkeintaantasolla...".Esimerkiksi: kun seitsemällä osa-alueella kehitys on ensimmäisellä tai toisella tasolla,johtopäätös on, että emotionaalinen kehitys on korkeintaan tasolla 2 (18 kuukaudenkehitysikä). Ristiriitaisesta profiilista voidaan puhua, kun henkilön emotionaalinenkehitysonpaljonalhaisemmallatasollakuinkognitiivinenkehitys.

− Toistaiseksi kenelläkään (kehitysvammaisella) ihmisellä ei ole havaittu, ettäemotionaalinenkehitystasoolisiälyllistäkehitystasoakorkeampi.

− Tarkastele aina koko kehitysprofiilin kokonaiskuvaa. Katso, milläkehitystasolla/-tasoilla henkilön toimintakyky (pääasiassa) on. Etsi, millä osa-alueillailmenee jonkin toisen kehitystason piirteitä. Huomioi mahdolliset erityispiirteet.Kokonaiskuva on tärkeä henkilön ymmärtämiseksi ja tulkitsemiseksi ja tuensovittamiseksi hänen tarpeitaan vastaavaksi. Itse asiassa on epäoikeudenmukaistaarvioidahenkilöäpelkästäänkokonaistuloksenmukaan.Perusohjeonsiis työskennelläaina13osa-alueenkokokehitysprofiilinpohjalta!

− Tärkeämpää kuin rastit ja kooste on tarina profiilin taustalla, dynamiikka, rastienmerkitys. Mukaan on liitettävä aina tulkinta ("profiilin lukeminen") jatoimintasuuntautuneitaneuvoja.

EsimerkkiprofiilejaSeuraavassaannetaanmuutamiaesimerkkiprofiileja.

42 ASTEIKONKÄYTTÖ

Esimerkki1:tasainenprofiili

Taso1 Taso2 Taso3 Taso4 Taso5

1.Suhtautuminenomaankehoon

X

2.Suhtautuminen"emotionaalisestitärkeisiinihmisiin"

X

3.Omanitsensäkokeminenvuorovaikutuksessaympäristönkanssa

X

4.Suhtautuminenmuuttuvaanympäristöön–esinepysyvyys

X

5.Pelot X

6.Suhtautuminen"vertaisiinsa"

X

7.Suhtautuminenesineisiin

X

8.Kommunikaatio X

9.Tunteideneriytyminen X

10.Aggressionsäätely

X

11.Vapaanajankäyttö–leikinkehittyminen

X

12.Moraalinkehittyminen

X

13.Tunteidensäätely X

Johtopäätös:Tämänhenkilönemotionaalinenkehitystasovastaatämänarvioinninhetkelläkorkeintaan6kuukaudenkehitysikää.

43ASTEIKONKÄYTTÖ

Esimerkki2:Mikko,kalenteri-ikä6vuotta,kognitiivinenkehitysnoin3-vuotiaantasolla



X


X


X


X

5.Pelot X


X


X

8.Kommunikaatio X



X


X


X

13.Tunteidensäätely X

Johtopäätös:Mikonemotionaalinenkehitysvastaa18–36kuukaudenkehitysikää.Hänonvaiheessa, jossa "minä" kehittyy. Edeltävä vaihe ei kuitenkaan ole vielä kokonaanpäättynyt, vaan Mikko kaipaa vielä vahvasti "tärkeän ihmisen" antamaaperusturvallisuutta.

44 ASTEIKONKÄYTTÖ

Esimerkki3:Linda,kalenteri-ikä27vuotta,kognitiivinenkehitysnoin1,5-vuotiaantasolla



X


X


X


X

5.Pelot – –


X


X

8.Kommunikaatio X


10.Aggressionsäätely X


X


X

13.Tunteidensäätely

X

Johtopäätös:Lindaonnainen,jonkaemotionaalinenkehitysikäonhyvinalhainen:hänentoimintakykynsä on pääasiallisesti ensimmäisellä, 0–6 kuukauden ikää vastaavallakehitystasolla.Hänelläeivoihavaitapelonilmauksia.Kontaktissatuttujenihmistenkanssahänosoittaajoitakintason2tunnusmerkkejä.

45ASTEIKONKÄYTTÖ

Esimerkki4:Perttu,41vuotta,Prader-Willinoireyhtymä,kognitiivinenkehitys5–6-vuotiaantasolla



*

X


*

X


X


X

5.Pelot X


X


X

8.Kommunikaatio X


10.Aggressionsäätely * X


X


X

13.Tunteidensäätely * X

Johtopäätös: Pertun emotionaalinen kehitys on kolmannella ja neljännellä tasolla.Toisaalta hän on vaiheessa, jossa "minä" kehittyy, toisaalta myös minätietoisuudenkehittymistä on havaittavissa. Jälkimmäinen taso vastaa myös hänen kognitiivistakehitystasoaan. Joskus Pertulla esiintyy ensimmäiselle tasolle tyypillisiä hallitsemattomiaimpulsseja:impulsiivistareagointiaärsykkeisiin,jotkakoetaanmukavinataiepämukavina.Pertulla nämä reaktiot liittyvät etenkin syömiseen, mutta häntä saattavat vaivatamyösmuut"sokeat"pakkoajatuksettai"sokea"raivo.TämäkuuluuPrader-Willinoireyhtymään.

46 ASTEIKONKÄYTTÖ

KOOSTE:SEO-R²-ARVIOINNINTYÖTAPA PerusedellytyksetArvioinnissatuleeollamukanavähintäänkaksihaastateltavaa,jotkatuntevatasiakkaanerittäinhyvin,sekäarvioitsija,jokahallitseeasteikonperusteellisesti.

Tarvitaan− SEO-R²-asteikkopaperillataisähköisenä− Itsekoostettulomaketaionline-täyttölomake,jossaonkoosteosa-alueittainsekä

koontilehti− Käsiteluettelo− TekstiVaninschattingnaarondersteuning(DeNeve&Marrecau2012).

Työtapa− Luejokainenosa-aluehuolellisestiläpi.− HuomioiennenkaikkeaYDIN-ruutujenlauseet.− Määritäjokaosa-alueenosaltasopivinkehitystaso.− Kirjoitaylös,mitkäväittämätkohdista"kehitys"ja"esimerkit"ovatvaikuttaneet

enitenpäätökseesi.− Siirrärastitkoontilehdelle.− Määritäkokonaiskehitystasojatäytäsekoontilehdenalalaitaan.− Josprofiiliontasainen,ohjaustyylinvoivalitajotässävaiheessa.− Jospäätöstäsopivastaohjaustyylistäonvaikeatehdä,koskakolmentoistaosa-

alueentuloksetovatliiankaukanatoisistaan,sopikaasiinätapauksessa,mihinonparastakiinnittäähuomiotaensimmäisenä,jottahenkilönemotionaalisettarpeettulisivattäytettyäparemmin.

Tuensovittaminen− OtaesilletekstiVaninschattingnaarondersteuning(DeNeve&Marrecau2012).− Tutki,minkätasonohjaustyylisopiiasiakkaalle.− Käytätävartenläpiseuraavatlähtökohdatkyseisenkehitystasonosalta:

− Läheisyys− Rutiinitjarajat− Toiminta− Kommunikaatio− (Mahdollinen)ongelmakäyttäytyminen

− Valitsetuensuunnitteluavartennoinkolmekohtaa,joihinkiinnitetäänerityistähuomiota.Mainitsenämäkohdatraportinlopussa.Sijoitatämätuloskokonaiskuvaanjateeintegratiivinendiagnoosi.

− Kirjoitaylös,milloinevaluointitehdään.

6. PSYKOMETRISETOMINAISUUDET

48 PSYKOMETRISETOMINAISUUDET

SEO-R²:n ja sen aikaisempien versioiden (SEO, SEO-R) psykometristen ominaisuuksientutkimus on ollut toistaiseksi rajallista, vaikkakin ensimmäisinä vuosina eri Euroopanmaissa (Italia, Saksa ja Belgia) tehtiin joitakin tutkimuksia, joissa käytettiin SEO:ta jamyöhempiä versioita ja joissa tutkittiin muutamia psykometrisiä ominaisuuksia(päätutkimuskysymyksenä tai osatutkimuskysymyksenä). Seuraavassa tekstissätiivistämme lyhyesti näiden tutkimusten tulokset. Mikäli lukija on kiinnostunuttutkimusten tuloksista yksityiskohtaisemmin, suosittelemme lähdeluettelossa mainittujaraporttejajatieteellisiäartikkeleita.

Koskatutkimuksetperustuvatasteikoneriversioihin,päätimmeesittäänekronologisessajärjestyksessä käytetyn version mukaan. Koska käytetyt versiot ovat olleet erilaisia, eritutkimustentuloksiaeiolesuoraltakädeltämahdollistaverratakeskenään.

6.1. SEO:npsykometristenominaisuuksientutkimus

6.1.1. SEO:njaVABS:nsisäinenkonsistenssijakonvergenttivaliditeetti

La Malfa työtovereineen (2009) tutki korrelaatiota SEO:n italialaisella versiolla mitatunemotionaalisenkehityksenjaVinelandAdaptiveBehaviorScales-asteikon(VABS,Sparrowym.1984)italialaisellaversiollamitattujenadaptiivistentaitojenvälillä.Tutkimuksessaolimukana 33 kehitysvammaista henkilöä, joilla ei ollut käytöksellisiä tai psykiatrisialisäongelmia ja jotka asuivat asuntolassa. SEO:n (10 osa-aluetta) sisäinen konsistenssiosoittautuikorkeaksi (CronbachAlpha:0.958).Emotionaalisen jakognitiivisenkehityksenodotettu suhde ilmeni tilastollisesti merkittävästä positiivisesta korrelaatiosta yleistenSEO- ja VABS-kokonaistulosten välillä (Pearson r: 0.512). Kun käytettiin keskimääräistäSEO-tulosta,korrelaatioolikorkeampi(Pearsonr:0.657).LaMalfatyötovereineenraportoimyös positiivisesta korrelaatiosta SEO:n sekä VABS:n alakohtien "kommunikaatio","sosiaalistuminen"ja"jokapäiväisettaidot"välillä.SEO:nsekäVABS:n"motorisettaidot"-kohdanvälilläeiolluttilastollisestimerkittävääsuhdetta(muttasuhdeeimyöskäänollutodotettavissa) (La Malfa 2009). SEO- ja VABS-tulosten yhteneväisyydet voidaan nähdäkonvergentinvaliditeetinmuotona, jossaverrataankahdella,keskenäänvertailukelpoistakonseptia mittaavalla työkalulla saatuja tuloksia (Riské 2014). La Malfan tutkimuksessa(2009) viitataan lopuksi Cohenin kappa-arvoon 0.75, mitä tulee arvioitsijoiden väliseenluotettavuuteen(ks.myösSappokym.2013).

49PSYKOMETRISETOMINAISUUDET

6.2. SEO-R:npsykometristenominaisuuksientutkimus

6.2.1. Sisäinenkonsistenssijaarvioitsijoidenvälinenluotettavuus

Vuonna 2012 Gentin ammattikorkeakoulun osaamiskeskus E-QUAL, Steunpunt ExpertiseNetwerken (SENvzw)sekämuutamathenkilötkäytännöntyöelämästä tutkivatFlanderinvammaisviranomaisen VAPH:n rahoittaman SEN-SEO-projektin puitteissa SEO-R:narvioitsijoiden välistä luotettavuutta (Claes ym. 2012; Vandevelde ym., painossa).Tutkimus tehtiin 67 kehitysvammaisella henkilöllä, jotka saivat erilaista tukea (avo-/asumispalvelut). Tutkimukseen osallistuvista asiakkaista osalla oli psykiatrisialisäongelmia. SEO-R:n (13 osa-aluetta) sisäinen konsistenssi osoittautui tässätutkimuksessakorkeaksi(CronbachAlpha:0.95).Arvioitsijoidenvälinenluotettavuus(ICC:0.73) on hyvä, mitä tulee SEO-R:n kokonaistulokseen. Kymmenellä kolmestatoista osa-alueestaarvioitsijoidenvälinenluotettavuusonmelkohyvätaihyvä,kolmellaosa-alueella("Tunteideneriytyminen","Aggressionsäätely"ja"Tunteidensäätely")ICConalhainen(ks.ICC-arvot taulukosta 1) (Vandevelde ym., painossa). Tätä havainnollistaa seuraavataulukko (arvioitsijoiden välinen luotettavuus on ilmaistu sisäkorrelaationa (intraclasscorrelationcoefficient,ICC)(Vandeveldeym.,painossa).

Yhteneväisyys

Osa-alue ICC

Suhtautuminenomaankehoon 0.62

Suhtautuminen"emotionaalisestitärkeisiinihmisiin" 0.54

Omanitsensäkokeminenvuorovaikutuksessaympäristönkanssa 0.61

Suhtautuminenmuuttuvaanympäristöön–esinepysyvyys 0.59

Pelot 0.56

Suhtautuminen"vertaisiinsa" 0.73

Suhtautuminenesineisiin 0.69

Kommunikaatio 0.66

Tunteideneriytyminen 0.36

Aggressionsäätely 0.30

Vapaanajankäyttö–leikinkehittyminen 0.55

Moraalinkehittyminen 0.52

Tunteidensäätely 0.35

Kokonaistulos 0.73

50 PSYKOMETRISETOMINAISUUDET

6.2.2. Sisäinenkonsistenssi,konvergenttivaliditeettijaasiantuntijavaliditeetti

La Malfaa ym. (2009, cf. supra) seuraten Riské (2014) tutki maisterintyössään SEO-R:nkonvergenttia (samanaikais-)validiteettia ja samanaikaista kriteerivaliditeettia(asiantuntija-arvio) (rajoitetulla) 24 asiakkaan pistokokeella. Merkittävää korrelaatiotaesiintyi SEO-R:n kokonaistuloksen ja Vineland Adaptive Behavior Scalesin (Vineland-II,Sparrowym.2008)AdaptiveBehaviorCompositen(jotavoidaanpitääkokonaistuloksena)välillä (Spearmanin rho: 0.485). Henkilöillä, joilla ei ollut psykiatrisia tai käytöksellisiälisäongelmia (n=16) Spearmanin rho oli 0.564 (henkilöillä, joilla oli psykiatrisia taikäytöksellisiä lisäongelmia, järjestyskorrelaatiokerroin oli alhainen eikä tilastollisestimerkittävä, mutta kuten sanottua, pistokoe oli hyvin rajallinen, n=8). Kuten myös LaMalfan (2009) tutkimuksessa, korrelaatiot laskettiin myös SEO-R-kokonaistuloksen sekäVineland II -alaosioiden "Kommunikaatio", "Sosiaalistuminen", "Jokapäiväiset taidot" ja"Motoriset taidot" väliltä. Vain pistokokeessa henkilöillä, joilla ei ollut psykiatrisia taikäytöksellisiä lisäongelmia, löytyimerkittäväyhteys,erityisestiSEO-R-kokonaistuloksenjaVABS-II:nosion"Sosiaalistuminen"välillä(rho:0.586).YhteneväisyyttätutkittiinmyösSEO-R-kokonaistuloksen ja asiantuntija-ammattiauttajien emotionaalisesta kehityksestätekemän kliinisen arvion välillä, ja se osoittautui kohtalaiseksi (ICC: 0.588). Tässäkinyhteneväisyys oli suurempi pistokokeessa henkilöillä ilman psykiatrisia tai käytöksellisiäongelmia (ICC: 0.646). Henkilöillä, joilla oli psykiatrisia tai käytöksellisiä lisäongelmia,yhteneväisyysolialhaineneikätilastollisestimerkittävä(Riské2014).

6.3 SEO-R²:nkonseptiversionpsykometristenominaisuuksientutkimus

Gentin ammattikorkeakoulun osaamiskeskus E-QUALin, SEN vzw:n, Tilburgin yliopistonTranzo-tiedekeskuksen sekä Gentin yliopiston meneillään olevan projektimaisentieteellisen tutkimusprojektin Tutkimus tukimenetelmien suunnittelustakehitysvammaisten, psyykkisesti terveysongelmaisten henkilöiden ohjaajille (2014–2016)puitteissaontutkittu–linjassaLaMalfantutkimuksenjaLoreRiskén(2014)maisterintyönkanssa–SEO-R²:nensimmäisenversionjaVinelandII:nkonvergenttiavaliditeettiajaSEO-R²:n tämän version samanaikaista kriteerivaliditeettia (asiantuntija-arvio) 62 asiakkaanpistokokeessa.64,5%:llaheistäolipsykiatrisiataikäytöksellisiälisäongelmia.Kutenedellämainituissakin tutkimuksissa, SEO-R²:n ensimmäisen version (13 osa-aluetta) sisäinenkonsistenssiosoittautuitässätutkimuksessakorkeaksi(CronbachAlpha:0.98).

51PSYKOMETRISETOMINAISUUDET

Merkittävää korrelaatiota esiintyi SEO-R²:n tämän version kokonaistuloksen ja VinelandII:n Adaptive Behavior Compositen (jota voidaan pitää kokonaistuloksena) välillä(Spearmanin rho: 0.768). Kuten myös La Malfan (2009) tutkimuksessa, korrelaatiotlaskettiin myös SEO-R-kokonaistuloksen sekä alaosioiden "Kommunikaatio","Sosiaalistuminen", "Jokapäiväiset taidot" ja "Motoriset taidot" väliltä, ja ne kaikkiosoittautuivat tilastollisesti merkittäviksi (Spearmanin järjestyskorrelaatiokertoimetsamassajärjestyksessä:0.732;0.771;0.623ja0.492).YhteneväisyyttätutkittiinmyösSEO-R²-kokonaistuloksen ja asiantuntija-ammattiauttajien emotionaalisesta kehityksestätekemänkliinisenarvionvälillä.Tämäosoittautuikohtalaiseksi(ICC:0.6),muttaodotettuaalhaisemmaksi.

Koska tutkimus on tähän mennessä ollut rajallista sekä tutkimusten lukumäärän ettämetodien osalta (esim. pienet pistokokeet, menettelytavat asiantuntija-arvionmuodostamiseksi jne.) ja on kohdistunut SEO:n eri versioihin (SEO, SEO-R ja SEO-R²:nkonseptiversio), minkä vuoksi tulokset eivät ole keskenään vertailukelpoisia,lisätutkimuksia tarvitaan, ja varsinkin SEO-R²:n lopullisesta versiosta. Yllä mainittujentutkimustenpohjaltavoidaanvarovastitodeta,ettäkorkeastasisäisestäkonsistenssistaonviitteitä,samoinkuinhyvästäarvioitsijoidenvälisestäluotettavuudesta,ainakinmitätuleekokonaistulokseen. Lisätutkimukset muun muassa konvergentista ja divergentistavaliditeetista suuremmilla ja edustavilla pistokokeilla ovat tarpeen, jotta SEO-R²:nluotettavuudestajavaliditeetistavoidaantehdäyleisiäpäätelmiä.

ARVIOINTILOMAKE:SEO-R²

OSA-ALUE1

SUHTAUTUMINENOMAANKEHOON

Ensimmäiselläosa-alueellaluodataanmotoristenjaaistiperäistenkokemustenoppimisvaikutusta.Teemailmeneemm.henkilökohtaisestahygieniastahuolehtimisena.

Taso1 0–6kk

YDIN Löytääomankehonjakäsitteleeaistitietoa1.

KEHITYS

a. Hänkohtaajatkuvastierilaisiaomankehonjaympäristöntuottamiaärsykkeitäjatuntemuksia(esim.nälkä,jano,väsymys,kipujne).Päätehtäväonvastaanottaaärsykkeetaistienvälitykselläjareagoidaniihin.

b. Alussahänonherkkäaistiärsykkeille.Nevoivathelpostiylikuormittaajakiihottaahäntäliikaa.Tällöinhänkiihtyytaituleepelokkaaksi.Vähitellenhänoppiirauhoittumaansuuntaamallaaistitulkomaailmaakohti.Näinhänoppiikäsittelemäänepämukaviajanautinnollisiatuntemuksia.Häntekeehavaintojajamuokkaanekokemuksiksi.

c. Tututäänet,kasvot,hajut,maut,kosketuksetsaavathänettuntemaanolonsaturvalliseksijasuojatuksi.

d. Tarttumalla,tunnustelemalla,imemällä(sormia)jne.hänoppiisattumaltatuntemaanomatruumiinosansa(kädet,jalat,varpaat,sukuelimetjne.).

e. Sukuelintenkosketusaiheuttaaruumiillistakiihtymystäjaerektioitaesiintyy,muttahäneiliitäniihin(seksuaalista)merkitystä.

ESIM

ERKK

EJÄ

f. Hännauttiipassiivisestiaistiärsykkeistä,hoitamisesta,multisensorisistaelämyksistä,ihokosketuksesta–taipäinvastoinsuhtautuuniihintorjuvasti.

g. Fyysisenreagoinnintasovaihteleealireagoimisesta(=passiivinen)ylireagointiin.h. Lyhyitä,hetkellisiäfyysisiäpurkauksiasaattaaesiintyä,taisuhtautuminen

kehoonvoiollastereotyyppistä2:tic-oireet,käsienheiluttaminen,kiljahdukset,päänhakkaaminen,itsensäkeinuttaminenjne.

i. Hänkosketteleeitseäänhyvänolontuottamiseksi(itsestimulaatio).j. Mahdollinenitseävahingoittavakäyttäytyminenvaihteleeitsensänipistelystä

todelliseenvahingoittamiseen(esim.päänhakkaaminenseinään,itsensäpureminen,itsensälyöminenjne.).

k. Hänsuojautuuliiallisiltaärsykkeiltätyöntämälläsormetkorviin,tuottamallaitseääntä,katsomallapoispäinjne.

l. Häntarttuu(sattumalta)omiinsukuelimiinsä,kunintiimialueitapestään.

56 ARVIOINTILOMAKE

Taso2 6–18kk

YDIN Löytääympäristön3omankehonkautta.

KEHITYS

a. Hänoppii,ettävoivaikuttaaympäristöön3omaakehoaankäyttämällä:ottamallavastaan,koskettamalla,käsittelemällä4esineitä.Alussasetapahtuutäysinsattumalta,vähitellenhänoppiikokemaan5vaikutuksen.

b. Viestintävälineenäkäytetäänkehoa,mahdollisestiääntentuella.c. Suuonedelleentärkeälöytämisenväline(esim.syöminen,tavaroiden

laittaminensuuhun,peukalonimeminen).d. Alussahäntarttuusukuelimiinsätiedostamattomasti.Hänhuomaa,että

kosketusjohonkinpaikkaantuntuumukavammaltakuintoiseen.Myöhemminhäntarttuusukuelimiinsätietoisemminjatavoitteellisemmin.Ruumiillistakiihottumistajaerektioitaesiintyy.

ESIM

ERKK

EJÄ

e. Hännauttiihoitamisestajamultisensorisistaelämyksistä.f. Hänmatkii6"tärkeääihmistä"7fyysisesti(esim.tapaaliikkua,toimiajne.).g. Hänkosketteleeuseinomiaruumiinosiaanjakäsitteleeesineitä.i. Sotkemistaomillaruumiineritteillä(uloste,sylki,siemennestejne.)saattaa

esiintyä.j. Hänkiihottaaitseäänkoskettelemallasukuelimiä.Sekäsisäinenettäulkoinen

ärsykevoiantaasysäyksenitsestimulaatioon.

Taso3 18kk–3vuotta

YDIN Ontavoitteellisestiyhteydessäympäristöönomankehonkautta.

KEHITYS

a. Hänkäyttääoperationaalisesti8omaaympäristöään(henkilö,esine,tila)omantahdontoteuttamiseksi(esim.käyttäätuoliaylettyäkseenkeksipakettiin).

b. Viestintävälineenäkäytetäänkieltä,mahdollisestieleidentukemana.c. Hänoppiikäymäänwc:ssä.d. Hännäytteleeomaakehoaanjaonmielelläänalasti.

ESIM

ERKK

EJÄ

e. Hänhaluaatehdäkaikenitse,omastahalustaan(hoito,syöminenjne.).f. Hännäkeeihmisissäerojaruumiillisella,ulkoistentuntomerkkientasolla(esim.

sukupuoli,kokojne.).g. Hänosoittaatyytymättömyydenaiheuttamiafyysisiäoireita.h. Hänimitoi9"tärkeääihmistä"7fyysisesti.i. Hänprovosoi(esim.riisuutuu,käyttäärumiasanoja)saadakseenaikaan

reaktion.j. Häntyydyttääitseäänoma-aloitteisemmin.

57ARVIOINTILOMAKE

Taso4 3–7vuotta

YDIN Näkeeomankehonmaailmankeskipisteenä

KEHITYS

a. Häntunteeitsensäkaikkivoipaiseksi,fantasoijasamastuu10"emotionaalisestitärkeäänihmiseen"7.

b. Hänoppiiyrityksenjaerehdyksenkauttaarvioimaanomankehonsamahdollisuuksiajarajoituksia.

c. Sukuelimiinliittyvähäpeäntunnealkaavähitellenkehittyä.d. Hänihastuu(useisiinihmisiinsamanaikaisesti,esim.äitiin,opettajaan,

ohjaajaan,luokkatoveriinjne),hänelläontyttö-/poikakaveri,jolleannetaansuukkoja.

e. Hänoivaltaasukupuoli-identiteetin11.

ESIM

ERKK

EJÄ

f. Hänestäonhyvintärkeäänäyttäähyvältäjahänpyrkiikinsiihenaktiivisesti.g. Hänjäljittelee"tärkeänhenkilön"ulkoisiaominaisuuksia,esim.kampausta,

meikkiä,työvaatteita,koruja,urheiluvaatteitajne.h. Hänpelkääfyysistäloukkaantumista.i. Häneivieläainaotaomiafyysisiärajoituksiaanriittävästihuomioon.

Taso5 7–12vuotta

YDIN Suhtautuurealistisestiomaankehoon.

KEHITYS

a. Hänhaluaaosoittaakykynsäfyysisilläsuorituksillajaerottautuaniilläryhmässä.

b. Hänoppiiarvioimaanomanfyysisensuorituskykynsä.c. Häntunteeseksuaalisuuteenliittyväähäpeää.d. Hänvoiollaomastakehostaanjaulkonäöstäänepävarmamuttasamaan

aikaanylpeä.

ESIM

ERKK

EJÄ

e. Hänpohtiirealistisesti,kuinkamuutnäkeväthänetfyysisesti.f. Ulkonäköjasuosittuusaskarruttavathäntä.g. Hänonkilpailuhenkinenjahaluaamitellävoimiaantoistenkanssa.h. Hänottaahuomioonomatfyysisetrajoituksensa.i. Hänpelkäärealistisesti,ettähäntäpilkataanulkonäöntakia.

OSA-ALUE2

SUHTAUTUMINEN"EMOTIONAALISESTITÄRKEISIINIHMISIIN"

Tämä osa-alue käsittelee sitä, miten henkilö suhtautuu "emotionaalisesti tärkeisinihmisiin"1sekäomastaaloitteestaanettäreaktionatoisenaloitteeseen."Emotionaalisestitärkeitä ihmisiä" ovat kiintymyshahmot, vanhemmat, ohjaajat. Heitä voivat olla myöstärkeätsisarukset jamuutsukulaiset,naapurit jne.Osa-alueellakuvataan,miten jamiksihenkilö hakee kontaktia heihin. Lisäksi kiinnitetään huomiota asemaan, jonka henkilöottaaitselleensuhteessa"emotionaalisestitärkeisiinihmisiin".

Johdantokysymys:Ketkäovathänelle"emotionaalisestitärkeitäihmisiä"1?

Taso1 0–6kk

YDIN Onkontaktissalähiaistien2kautta.

KEHITYS a. Sosiaalinenvuorovaikutuspalveleeprimaaristentarpeiden3tyydyttämistä.

b. "Tärkeäthenkilöt"ovatvaihdettavissa.

ESIM

ERKK

EJÄ

c. Reagointifyysiseenkontaktiinvaihteleeylireagoinnistaalireagointiin:ylikiihtyminen/yliherkkyys,torjuvuus,tyyntyminen,nautinto,mielipahakontaktinkatketessa,välinpitämättömyysjne.

d. Joutuessaantolaltaanhäntarvitseekontaktia"tärkeänhenkilön"kanssa.Läheisyysjafyysinenkontaktirauhoittavathäntä.

e. Hännauttiikosketuksestajahänestäonihanaasaadaaktiivistafyysistähuolenpitoa.

f. Kunkontaktikatkeaa,hänprotestoi,joutuutolaltaanjatuleepelokkaaksi.g. Häntorjuu"tärkeänihmisen"fyysisenhuolenpidon.

ARVIOINTILOMAKE 59

Taso2 6–18kk

YDIN Hakeekontaktialähiaistien2jakaukoaistien4kautta.

KEHITYS

a. Hänestätuleesosiaalisemminsuuntautunutjahänosoittaakiintymystä.Alkaaesiintyävastavuoroisuutta5.

b. Hänpaneeläheisetaikuisetemotionaaliseenarvojärjestykseen6."Tärkeäihminen"eienääolevaihdettavissa.

c. Hänammentaaperusturvallisuudentunnettakontaktista"tärkeäänihmiseen".Hänhakeutuukinaktiivisestitämänläheisyyteen.Hännauttiiyhdessäolostatutussaelinympäristössä.

d. Hänkäyttääesineitäkanssakäymisessä"tärkeänihmisen"kanssa.Aluksiesineetsattuvatkäsilletainiitäannetaan,jahänhakeekontaktiapikemminsattumalta.Vähitellenhänalkaaetsiäesineitäitsejakäyttääniitäkontaktinluomiseen.

ESIM

ERKK

EJÄ

e. Hänalkaaselvästisuosia"tärkeitäihmisiä"f. Hänprotestoi,kunkontakti"tärkeäänihmiseen"katkeaa.Hänseuraa"tärkeää

ihmistä"kuinvarjo.g. Hänmatkii7"tärkeänihmisen"yksinkertaisiatoimia.h. Hänpyytääuseinjatoistuvastivarmistusta8"tärkeältäihmiseltä"(kontaktin

ylläpitämiseksi).i. Häneipystyjakamaan"tärkeänihmisen"huomiota,koskakaipaaturvaa.

60 ARVIOINTILOMAKE


YDIN Hakeekontaktiapääasiassakaukoaistien4,esineidenjakielenkautta.

KEHITYS

a. Hänlöytääoman"minän"kanssakäymisessä"tärkeänihmisen"kanssa.b. Omatahtokehittyy,jahänyrittäävoimakastahtoisesti9saadasenläpi.c. Hänyrittäämyöskapinoida"tärkeääihmistä"(jatämäntahtoa)vastaan.Hän

pyrkiiirtautumaan"tärkeästäihmisestä",muttapelkäämenettävänsätämän.d. Hänvetoaajatkuvasti"tärkeäänihmiseen"."Tärkeäihminen"voikokeatämän

tukahduttavanajakuluttavana.

ESIM

ERKK

EJÄ

e. Hänhaluaatehdäkaikenitse,vaikuttaaasioihin,jaympäristönonotettavahänethuomioon.

f. Hänvaatii"tärkeänihmisen"huomiota(minäkeskeisyys).Hänhaluaajatkuvastitehdäkaikenlaistayhdessä"tärkeänihmisen"kanssa.

g. Häneiosaajakaamuidenkanssasyömistä,tavaroita,huomiotajne.h. Hän"auttaa"oma-aloitteisestiomanetunsatakia.i. Hänestätuntuu,etteihänsaahuomiotajaettähänelletehdäänvääryyttä.j. Kanssakäymisessäauktoriteettienkanssahänvastustaavastustamisenvuoksi

taionpassiivineneikänousevastarintaan.l. Hänimitoi10"tärkeääihmistä".

Taso4 3–7vuotta

YDIN Hakeekontaktiakielenjaluovuuden(leikki,mielikuvitus)kautta.

KEHITYS

a. Hänhaluaa"tärkeänihmisen"roolin.b. Hänalkaavähitellensamastua11"tärkeäänihmiseen"yhäenemmän,myös

silloinkuntämäeioleläsnä.c. Hänkysyyjaarvostaa"tärkeänihmisen"mielipidettä12.d. Hänalkaaollavähemmänriippuvainen"tärkeidenihmisten"valvonnasta.e. Muutkinihmisetkuinpääasiallinenhuoltaja/kiintymyshahmovoivat

saada"tärkeänihmisen"roolin.

ESIM

ERKK

EJÄ f. Häntestaa,ajatteleeko,tunteekojatekeekö"tärkeäihminen"samoin.

61ARVIOINTILOMAKE

Taso5 7–12vuotta

YDIN Hakeekontaktiasosiaalistenjakognitiivistensuoritustenkautta.

KEHITYS

a. "Tärkeäihminen"eienääoleainoakeskushahmo.Muutihmisetlaajemmastaympäristöstänousevatetualalle.

b. Hänyrittääparhaansa–omastaaloitteestaanjaempatiasta–täyttääkseenodotukset,hänhaluaaollahyödyksi13.

c. Hänalkaavähitellenottaavastuuta.

ESIM

ERKK

EJÄ d.Hänauttaa"tärkeääihmistä",kuntälläonpaljontekemistä.

OSA-ALUE3

OMANITSENSÄKOKEMINENVUOROVAIKUTUKSESSAYMPÄRISTÖNKANSSA

Tämä osa-alue kuvaa, kuinka henkilö kokee "itsensä" suhteessa "toiseen ihmiseen"(laajemmassamerkityksessäkuin"tärkeäänihmiseen")jaympäristöön1(ihmiset,esineetjatila).Tämäonvälttämätöntä"minän"kehityksenkannalta(ego-kehitys).

Taso1 0–6kk

YDIN Oppiisäätelemäänsisäisiäjännitteitä2.

KEHITYS

a. Häneikoeitseäänirralliseksi"tärkeästäihmisestä"3,eitunnistakehonrajojaeikäteeeroaitsensäjaympäristönvälillä.

b. Hänenpääasiallistatoimintaansaonsisäisten4jaulkoisten5ärsykkeidenkäsitteleminen.

c. Keskeisessäasemassaovataistihavainnot.

ESIM

ERKK

EJÄ

d. Hänonyliherkkäärsykkeille,rauhattomuudelle.e. Hänetsiivahvojaärsykkeitä.f. Hänonfiksoitunuttiettyihinärsykkeisiin.g. Hänhaistelee,tunnusteleekaikkea.Hänmuodostaaääniä.h. Suhtautuminenympäristöäkohtaanontorjuva6.i. Hänonvetäytynytomaanmaailmaansa.j. Muutoksetaiheuttavatpaniikkia.k. Hänmyötäileeympäristönilmapiiriä,positiivisestijanegatiivisesti.

ARVIOINTILOMAKE 63

Taso2 6–18kk

YDIN Hakeekontaktiaympäristönkanssa"tärkeänihmisen"turvistakäsin.

KEHITYS

a. "Tärkeänihmisen"läheisyysantaaemotionaalistaturvallisuutta,suojaa,perusluottamustajakiinnekohdan.

b. Ymmärrysesineidenjaihmistenolemassaolostakasvaa.c. Hänhakeutuuaktiivisesti"tärkeänihmisen"läheisyyteen.d. Henkilönmielialariippuu"tärkeänihmisen"läsnäolosta.

ESIM

ERKK

EJÄ

e. Vieraassaympäristössähänpysytteleehyvinlähellä"tärkeääihmistä".f. Hänhakeekontaktia"tärkeäänihmiseen"antamallakäden,pysyttelemällä

kontaktissajne.g. Eroaminen"tärkeästäihmisestä"onvaikeaa.h. Hänomaksuu"tärkeänihmisen"tunteet.i. Hänkäyttäytyyomistavasti"tärkeänihmisen"suhteen.j. Hänelläonsymbioottinensuhde7"tärkeäänihmiseen".k. Hänseuraa"tärkeänihmisen"kintereilläkuinvarjo.l. Hänsanoo"ei",koskatunteeolonsaturvattomaksi.


YDIN Omatahtokehittyy,taisteleeautonomiastaan8,"minä"kehittyy.

KEHITYS

a. Häntuleetietoisemmaksiomastaitsestään,hänelläonomatahtojahänajatteleeminäkeskeisesti9.

b. Häntekeeselvemmäneron"minän"jatoisenvälillä(vrt.yksilöllistyminen).c. Hänpyytääimplisiittisestiohjausta,muttairtautuuvähitellen"tärkeästä

ihmisestä".d. Hänkäyttääsanaa"minä".e. Hänsanoo"ei",koskahaluaamäärätäitse.

ESIM

ERKK

EJÄ

f. Hänvaatii,ettähänentoiveitaanjamieltymyksiäännoudatetaan,ottamattaympäristöähuomioon.

g. Hänhaluaatehdäkaikenitse.h. Hänyrittääimpulsiivisestityydyttääomiatoiveitaan.i. Häntottelee,joshänelläontunne,ettähänsaapäättääitse.

64 ARVIOINTILOMAKE

Taso4 3–7vuotta

YDIN Tekeealoitteitatoistenihmistenjatoimintojensuuntaan.

KEHITYS

a. Hänalkaavähitellentunteavoimakkaammin,ettähänvoihallitaympäristöäjavaikuttaasiihen.

b. Hänhaluaaprofiloituaitsenäisenäyksilönä,jokakokeilee,tutkiijafantasoiomiaominaisuuksiaan.

c. Häntekeeyhäenemmänaloitteita,tekeevalintojajaottaaniissäympäristönhuomioonyhäenemmän.

d. Vuorovaikutuksessaympäristönkanssahänsamastuu"tärkeäänihmiseen".e. Hänhyväksyysosiaalisenkäyttäytymisensäännöt.

ESIM

ERKK

EJÄ

f. Hänontottelevainen,koskaalkaaymmärtääarvojajanormeja.g. Hänyliarvioiitsensä.h. Hänesittäytyypoikana/tyttönä,miehenä/naisena.Toiminnassahänhaluaa

itseäänlähestyttävänsenmukaisesti.i. Hänosoittaayltiöpäistäkäyttäytymistä.j. Hänhakeejännitystä(yhävahvemmin,yhäkorkeammalle,yhätuhmemmin...).

Taso5 7–12vuotta

YDIN Hakeeomaapaikkaajarooliasosiaalisessaympäristössä.

KEHITYS

a. Hänhaluaaosoittaapätevyytensäjavahvistaaitseluottamustaanoma-aloitteisuuden,valintojen,suoritustenjne.kautta.

b. Hänomaksuusosiaalisenkäyttäytymisensäännötentistälaajemmassaympäristössä.

ESIM

ERKK

EJÄ c. Hänhaluaaosoittaakykynsäomiensuoritustensaperusteella.

d. Hänhaluaaollajollakinalueellaparas,onkilpailuhenkinen.e. Hänhäpeääomiapuutteitaan10.f. Hänhaluaakuuluaryhmään.

OSA-ALUE4

SUHTAUTUMINENMUUTTUVAANYMPÄRISTÖÖN–ESINEPYSYVYYS

Tämäosa-alue luotaaperusturvallisuutta/-kiintymystä ja tapaa,mitenhenkilö suhtautuu(jatkuvasti laajenevaan ja muuttuvaan) ympäristöön. Muistin kehittymisen myötä hänkykenee säilyttämään mentaalisen kuvan esineistä tai ihmisistä, vaikka ne häviäisiväthänen havaintokentästään (esinepysyvyys1). Muistin kehittyminen huolehtii siitä, ettäkiintymyksen kokemukset integroituvat ja siirtyvät mukana uusiin ympäristöihin jahenkilöihin.Osa-alue4käsitteleetätäkehitystäjasenseurauksia,toisaaltasuhtautumistaesineisiin ja henkilöihin, jotka häviävät havaintokentästä, ja toisaalta suhtautumista"tärkeisiinhenkilöihin"taivieraisiinihmisiintutussataivieraassaympäristössä.

Johdantokysymys:Onkohänelläsiirtymäobjektia2?

Taso1 0–6kk

YDIN Käsitteleeympäristöä3puhtaastiaistienkautta:mitäeinäy,sitäeiole.

KEHITYS

a. Hänonkaikessariippuvainensuorastaaistihavainnosta.b. Häneikäsitä,ettäesineetjaihmisetovatolemassasilloinkinkunniitäeinäy,

sillä"mitäeinäy,sitäeiole".c. Häneikohdistahuomiotaesineisiintaihenkilöihin,joitaeivoihavaita.Hänei

osaamuodostaamentaalistakuvaa4esineistätaihenkilöistä.

ESIM

ERKK

EJÄ d. Häneietsiesinettätaihenkilöä,jokaonviety/mennytpois.

e. Häneitunnistatuttujaesineitätaiihmisiä,jotkaovatmuuttuneet,esim.erivärinenpallo,uusikampausjne.

f. Häneläätässäjanyt.

66 ARVIOINTILOMAKE

Taso2 6–18kk

YDIN Esinepysyvyys1kehittyy.

KEHITYS

a. Aluksiperusturvallisuudentunneonvielätäysinriippuvainen"tärkeänihmisen"havaittavastaläsnäolosta.

b. Hänalkaatunteahylätyksitulemisenpelkoa/mielipahaa,kun"tärkeäihminen"onlähdössä(vrt.eroahdistus5).

c. Hänoppiivähitellen,ettäesineet/ihmiset(myös"tärkeätihmiset")ovatolemassasilloinkin,kunniitäeivoihavaitaaistein.Kuvitelma"mitäeinäy,sitäeiole"häviäävähitellen.

d. Hänkehittäämentaalisenkuvan4.

ESIM

ERKK

EJÄ

e. Siirtymähetketovatvaikeita.f. Hänpitääkurkistusleikeistäjaleikkiimielelläänpiilosta.g. Hänetsiilyhyenaikaaesinettätaihenkilöä,jokaonviety/mennytpois.h. Hänjoutuupaniikkiin,joseilöydäjotakinheti.i. Hänonlevoton/pelokas,josrituaalit,tottumuksetkeskeytyvät.j. Hänkyseleeliioitellunusein"tärkeänihmisen"perään,milloinpääsee"kotiin"

jne.Apujärjestelmätoimiiriittämättömästi.


YDIN Käyttääsiirtymäobjektia2.

KEHITYS

a. Hänkäsittää,ettäesineetjaihmisetovatolemassa,vaikkaniitäeivoihavaitaaistein.

b. Hänetsiiaktiivisestijaomastatahdostaanesineitäjaihmisiä,joitaeivoienäähavaita.

c. Kun"tärkeäihminen"lähteepois,hänpysyytähänyhteydessä(=yhteysvälimatkanpäästä).

d. Elottomatkohteet(tavarat,toiminta,kieli)voivattoimiajatkeenakiintymykselle,yhteydelle"tärkeänhenkilön"kanssa,jatarjoavatsiksiturvaa.

ESIM

ERKK

EJÄ

e. Hänonlevoton/joutuupaniikkiinmenettäessäänsiirtymäobjektin2.f. Kunerokestääpitkään,hänvoisuuttua"tärkeälleihmiselle".g. Hänetsiijalöytääesineitä/ihmisiä,kunneovatpiilossa,ilmanettähänon

nähnytpiilottamista.h. Siirtymäobjekteja2voivatollaesim.kännykkä,käsilaukku,kalenterijne.i. Hänmeneetuntemattomaantilanteeseenarvioimattatilannettataiomia

mahdollisuuksiaan.j. Soittoohjaajallevoiantaaturvallisuudentunnetta.

67ARVIOINTILOMAKE

Taso4 3–7vuotta

YDIN Voitunteaolonsaturvalliseksitutussaympäristössäilmantuttuaihmistä/toimintaa.

KEHITYS

a. Hänuskaltaairtaantuasiirtymäobjektistatutussaympäristössä.b. Hänvoiviihtyävieraassaympäristössä,jostuttuihminen/siirtymäobjektion

läsnä.c. Hänvoiviihtyävieraassaympäristössä,jostoimintaontuttua.

ESIM

ERKK

EJÄ d. Häneitiedämitätehdävieraassaympäristössä,jos"tärkeäihminen"eiole

paikalla.e. Tuttuympäristölaajenee(esim.koti,päivätoiminta,koulu,vapaa-aikajne).

Hänpystyykäsittelemääneronasuin-jatyöympäristönvälillä.

Taso5 7–12vuotta

YDIN Voitunteaolonsaturvalliseksituntemattomassaympäristössä/tuntemattomienihmistenkanssa.

KEHITYS

a. Hänuskaltaamennäoma-aloitteisestituntemattomaanympäristöönjatutkiasitä.

b. Hänosaaosoittaakykynsämyöstutunympäristönulkopuolella.c. Hänsopeutuumuuttuviinolosuhteisiin(esim.työaikataulunmuutos,sovitut

asiatjne.).

ESIM

ERKK

EJÄ d.Hänsuunnitteleejasopiitoimintaaoma-aloitteisesti(esim.vierailut,ohjaus,

retket,leiritjne).

OSA-ALUE5

PELOT

Tällä osa-alueella pohditaan, millä elämänalueilla pelkoja esiintyy, ja pelkojenvoimakkuusasteita. Pelkojen syyt ja niitä herättävät tekijät vaihtelevat kehitysvaiheidenkuluessa.Onmahdollista, että pelon ilmaukset puuttuvat. Pelkoa voidaan ilmaistamyösepätyypillisellä tavalla,minkä vuoksi sitä on vaikea tulkita (esim. apatia, jähmettyminen,vetäytyminenjne.).

Johdantokysymys:Mitäpelkoja1hänelläon?

Taso1 0–6kk

YDIN Osoittaa,kuntietytärsykkeet(ulkoisetjasisäiset)aiheuttavatepämukavanolon.

KEHITYS

a. Tietytsensorisetärsykkeetsaavathänetosoittamaanpelkoa,kiukkua,vetäytymäänsyrjään.

b. Kehitysvaiheenalussatietytuudettaivoimakkaatärsykkeetsaavathänettuntemaanolonsaepämukavaksi.Neovathänelleliikaa/ylikuormittavia.Vähitellenhäntottuuärsykkeisiinparemmin.

ESIM

ERKK

EJÄ

c. Pelokasreagoiminenärsykkeisiinvoiollavoimakkuudeltaanepätyypillistäjavaihdellaylireagoinnistaalireagointiin(esim.jähmettyminen2).

d. Kovapuheäänitaimuutvoimakkaatärsykkeetsaavathänetpelkäämääntorumistatairiitoja.

e. Hänpakeneeylikuormittavastatilanteesta(esim.rauhaton,epäselvätms.tilanne).Hänsulkeeaistejasulkeakseenärsykkeitäulkopuolelle:esim.piteleekorviaan,puhuukovempaametelinyläpuolelle,keinuttaaitseäänjne.(=itsesuojelevakäyttäytyminen).

f. Muitamahdollisiareaktioitaärsykkeisiinovatitku,huutaminen,raivoaminen,huitominen,kontrolloimatonaggressiivinen3käyttäytyminenitseäänjaympäristöäkohtaan,jne.

ARVIOINTILOMAKE 69

Taso2 6–18kk

YDIN Pelkääeroa4"tärkeästäihmisestä".

KEHITYS

a. Hänalkaatunteahylätyksitulemisenpelkoa,kun"tärkeäihminen"5onlähdössäpois.Vähitellenhylkäämisenpelkolievenee.

b. Hänosoittaakiukkuajoutuessaaneroamaan"tärkeästäihmisestä".

ESIM

ERKK

EJÄ

c. Reaktio"tärkeänihmisen"poislähtemiseenvoivaihdellavoimakkuudeltaanylireagoinnistaalireagointiin(esim.jähmettyminen2).

d. Hänpelkäävierastaympäristöä,vieraitaihmisiä,muutoksia,siirtymävaiheita.e. Hänonpelokasja/taivihainen(=itku,takertuminen,aggressio"tärkeää

ihmistä"kohtaanjne.),kun"tärkeäihminen"lähteehänenluotaan.f. Hänonpelokasherätessäänyöllä.g. Nukkumaanmenoonarkaaihehylätyksitulemisenpelontakia.h. Hänprotestoi,kun"tärkeäihminen"jättäähänetyksinvieraanihmisen

kanssa.i. Epätyypillisiäpelonilmaisukeinojaovatesimerkiksiyliluonteva

suhtautuminenihmisiin,tilanteisiintaimuutoksiin,reagoimattomuus(apatia)"tärkeänihmisen"lähtiessäpois.


YDIN Pelkääomanautonomian6menettämistä.

KEHITYS

a. Hänpelkääautonomian6menettämistä.Siksihänvastustaavoimakkaasti"tärkeänihmisen"tahtoa.

b. Omantahdonrajoittaminenjapakkotehdäjotain,mitäeiitsehalua,johtaapelkoon,paniikkiin,turhautumiseenja/taikiukkukohtauksiin.Nämäovatjoskusniinvoimakkaita,ettähänpelästyyniitäitsekin:hänpelkäävihaistapuhetta,torjutuksitulemistaja"tärkeänihmisen"menettämistä.

ESIM

ERKK

EJÄ

c. Häntekeetäysinpäinvastoinkuin"tärkeäihminen"haluaa.d. Häntuleepelokkaaksi,josjokineitapahduhänenhaluamallaantavalla.e. Hänonpelokasjavihainen,josjokineitapahdutotutullatavalla,koskasilloin

hänmenettääkontrollin.f. Hänonpelokas/paniikissa,kunhänloukkaaitsensäfyysisesti.g. Hänpelkääulostamistataivirtsaamista.h. Epätyypillisiäpelonilmaisukeinojaovatesim.alistunutreaktiosiihen,että

hänetpakotetaantekemäänjotain,mitähäneiitsehalua.

70 ARVIOINTILOMAKE

Taso4 3–7vuotta

YDIN Pelkäämenettävänsä"tärkeänihmisen"hyväksynnän.Pelkääepäonnistumista7.

KEHITYS

a. Hän saattaa yhtäkkiä taas pelätä yksin jäämistä ja takertua "tärkeäänihmiseen" tämän ollessa lähdössä. Hän pelkää menettävänsä "tärkeänihmisen"(muutenkinkuinvaineronhetkellä).

b. Hänpelkääepäonnistuvansatehtävissä.

ESIM

ERKK

EJÄ

c. Hänkieltäytyytekemästäjotakin,koskaeiolevarma,onnistuukosehäneltä.d. Hänpelkääriitojataihuomautuksia,koskanevoivatkiristääsuhdetta.e. Jonkintapauksenvuoksihänvoialkaapelätä,ettäjotainpahaatapahtuu

hänelleitselleen,"tärkeälleihmiselle"jne.f. Häntäpelottaamennänukkumaanesim.ristiriitatilanteenjälkeen,omien

kuvitelmiensatakia(esim.hirviötsängynalla).g. Hänyrittäävälttääfyysistäloukkaantumistajonkinsellaisentakia,mitäon

kokenuttainähnyttaikuvitellut(esim.lentokoneonnettomuus,kuolemajne.).

Taso5 7–12vuotta

YDIN Pelkää,etteitulehyväksytyksi.

KEHITYS

a. Hänpelkää,etteisaaarvostusta"vertaisiltaan"8:sosiaalinenpelko9.b. Hänpelkääjoutuvansa"vertaistensa"ryhmänulkopuolelle.

ESIM

ERKK

EJÄ

c. Hänpelkääpuhumista,tulemistayksinjohonkinryhmäänjne.d. Hänelläonrealistisiapelkoja10.e. Hänyrittäävälttääfyysistäloukkaantumista,vaikkahänelläeiolisisiitä

konkreettistakokemusta.f. Hänelläon"mitäjos"-pelkoja.

OSA-ALUE6

SUHTAUTUMINEN"VERTAISIINSA"

Kuudes osa-alue käsittelee tapaa, kuinka henkilö suhtautuu "vertaisiinsa" ihmisiin sekäomasta aloitteestaan että reaktiona toisen aloitteeseen. "Suhtautuminen" tarkoittaakontaktin hakemista, kontaktissa olemista, yhdessä tekemistä. "Vertaisilla" tarkoitetaanhenkilöitä, jotka ovat vastaavalla kognitiivisella tai emotionaalisella kehitystasollaasiakkaan kanssa. Tässä ei tarkoiteta "emotionaalisesti tärkeitä ihmisiä" (ks. osa-alue 2),vaan esimerkiksi luokkatovereita, ikätovereita, ryhmätovereita, asuintovereita,työtovereita,sukulaisia(lapsia),henkilöitäjärjestötoiminnastajne.

Johdantokysymys: Keitä hän pitää "vertaisinaan"1 ihmisinä? Aihetta voi olla hyvätarkastellaeriympäristöjenosalta.

Taso1 0–6kk

YDIN Eiosoitaluonnostaanhuomiota"vertaisilleen"1.

KEHITYS

a. Hänontäysinsuuntautunutitseensäeikäosoitahuomiota"vertaisilleen".Suorastakontaktista"vertaistensa"kanssaeivoidapuhua.

b. Tarkoituksellistakanssakäymistä"vertaistensa"kanssaeiole,satunnaistakorkeintaan.

ESIM

ERKK

EJÄ c. Kanssakäymisessähännäkeetoisenihmisenobjektina,eihenkilönä(aktio–

reaktio)d. Hänenkäyttäytymisensäaiheuttaa"hänenvertaisessaan"henkilössäreaktion

(aktio–reaktio).

72 ARVIOINTILOMAKE

Taso2 6–18kk

YDIN Onkiinnostunut/osoittaaalkavaakiinnostusta"vertaisiaan"kohtaan.

KEHITYS

a.Hänpuuhaileeuseinyksin,muttakontaktinhakuajauteliaisuutta"vertaisiaan"kohtaanalkaaesiintyä.

b. Hänkatselee"vertaistaan"uteliaana,kuuntelee,koskettaajatutustuueleillä,katseillajakosketuksilla.

c. Hänvoipuuhailla"vertaistensa"kanssa"tärkeänihmisen"läsnäollessa.d. Hänvoipuuhailla"vertaistensa"kanssa,joskokeesenitsemyönteisenä.e. Häntekeesamaakuin"vertaisensa",muttaitsenäisesti,vierekkäin(vrt.

rinnakkainleikki).Yhteistyöstäjonkintavoitteensaavuttamiseksieivielävoidapuhua.

f. Kontaktissa"vertaistensa"kanssahänalkaamatkia2"vertaisiaan"tai(tärkeitä)muitahenkilöitä(puhetta,tekemistä).

g. Häntekeevainvähänaloitteita"vertaistensa"suuntaan.h. Koskatälläkehitystasollaeivielävoidapuhuaempatiasta3,

(seksuaalinen)suhdevoiollaomistava,ailahteleva,vapaa,imitoivataisidoksissarituaaleihin.Ansa:ympäristöantaasilleuseinsyvemmänmerkityksen!


YDIN Alkaapyrkiävuorovaikutukseen"vertaistensa"kanssa.

KEHITYS

a. Alkavavuorovaikutus"vertaisten"kanssakäynnistyypääasiassaomastatarpeesta.

b. Hänleikkiiomaaleikkiään"vertaistensa"vierellä.c. Hänhaluaaviedäomantahtonsaläpikanssakäymisessä"vertaistensa"kanssa.d. Puuhaillessaan"vertaistensa"kanssahäneiotahuomioontoisen

("vertaisensa")tahtoa.e. Hänonmustasukkainen"vertaisilleen".

ESIM

ERKK

EJÄ

f. Hänvoiollamääräileväkanssakäymisessä"vertaistensa"kanssa.g. Häntutustuu"vertaisiinsa",muttaeivieläystävysty.h. Minäkeskeisyydestäjohtuenhänosoittaakäyttäytymistä,jonka"hänen

vertaisensa"kokeehäiritsevänä.i. Hänenonvaikeajakaatavaroitataiomasuuttaan"vertaistensa"kanssa.

73ARVIOINTILOMAKE

Taso4 3–7vuotta

YDIN Antaasisältöäpuuhailulle"vertaisensa"kanssa.

KEHITYS

a. Hänsuuntautuuyhäenemmän"vertaisiaan"kohtijaonheihinmyössäännöllisemminyhteydessä.

b. Hänonaktiivinen"vertaistensa"suhteenjakäynnistääitsetoimintaa.c. Hänestäonmukavapuuhastellayhdessä"vertaistensa"kanssajapuuhailu

onyhäenemmänoikeaayhteistyötä,vaikkapäämääränäonkinvieläensisijaisestiomientoiveidentäyttäminen.

d. Orastaviaystävyyssuhteitasyntyy.e. Hänjäljitteleeperhetilannettayhdessä"vertaistensa"kanssa.f. Hänelläonkavereita,hänihastuu(useisiinihmisiinsamanaikaisesti),hänellä

ontyttö-/poikakaveri,jolleannetaansuukkoja.g. Häntutkiiseksuaali-identiteettiään(esim.lääkärileikit).

ESIM

ERKK

EJÄ

h. Hänjäljitteleeohjaajaakanssakäymisessä"vertaistensa"kanssa.i. Hänjakaatietoisestitavaroitajaomaisuuttaanilmanettäsitäpyydetään

erikseen.j. Hänpystyypuuhailemaanyhdessä"vertaistensa"kanssavähintään

neljännestunninilman"tärkeänihmisen"ohjausta.k. Voidaanpuhuaorastavastaempatiasta4:toistentunteetosataanjo

tunnistaa,muttaniihinreagoiminenlähteevieläpääasiassaomastatunnemaailmasta.Omatärkeysjärjestysonselvästietusijalla.

l. Hänostaa/tekeelahjoja"vertaiselleen"ihmiselle,muttaenemmänsenpohjalta,mistäitsepitää.

74 ARVIOINTILOMAKE

Taso5 7–12vuotta

YDIN Kykeneeyhteistyöhön5"vertaistensa"kanssa.

KEHITYS

a. Hänhaluaahyväksyntää"vertaisiltaan".b. Ihmissuhteetjaystävyyssuhteet6"vertaisten"kanssaovatyhätärkeämpiä,

vahvempia,tiiviimpiäjasyvempiä.c. Hänkilpailee"vertaistensa"kanssa.d. Empatiakyky6kehittyyedelleen.e. Eroihastumisenjaystävyydenvälilläselkenee.f. Hänpyrkiierottautumaanvastakkaisestasukupuolesta(varsinkinryhmässä).

ESIM

ERKK

EJÄ

g. Hänkiusaa"vertaisiaan"(koskatajuaaomatherkätkohtansajaheikkoutensa).h. Hänhuomaa"vertaisensa"herkätkohdat,vahvuudet,heikkoudetjne.ja

tietää,mistä"hänenvertaisensa"henkilöpitäätaitekeemielellään.i. Hänonhyvinlojaali7ystävilleenjalöytääryhmässäselvänpaikan.j. Arvostusjasuosio"vertaisten"keskuudessaonhänelletärkeää.Joukkoon

kuuluminenontärkeää.k. Hänosaaneuvotellaratkaisuunpääsemiseksi.l. Empaattinen6aspektionjouseamminmääräävä.Hänosaajoparemmin

antaaomientarpeidenodottaa.

OSA-ALUE7

SUHTAUTUMINENESINEISIIN

Tällä osa-alueella tarkkaillaan, osoittaako henkilö kiinnostusta esineitä kohtaan, millätavalla hän suhtautuu niihin (käsitteleminen, tutkiminen, keräily, luominen jne.) jamillaistaainestahänkäsittelee(tavarat,karkeamateriaali,hiekkajavesi,leikkikalutjne.).Kyseessä ei ole materiaalien käsittely tehtävätilanteissa, vaan spontaaneissa, vapaissatilanteissa.

Johdantokysymys:Millaisetesineet/materiaalitkiinnostavathäntä?

Taso1 0–6kk

YDIN Eiolekiinnostunutesineistä.

KEHITYS

a. Häneietsiesineitäaktiivisesti.b. Vähitellenhänalkaakiinnittäähuomiotahyvinsilmiinpistäviin(värikkäät,

kirkkaat,liikkuvat,ääniäpäästävätjne.)esineisiin,koskanestimuloivataisteja.c. Hänlöytääesineitäkorkeintaansattumalta.

ESIM

ERKK

EJÄ

d. Hänkeräilee1satunnaisesti:hänottaaesineitämukaanaistiärsykkeentakia,eitavoitteellisesti,valikoimatta,sitoutumattaesineeseen.

e. Häneiolekiinnostunutesineistä,taikiinnostusonvastaorastavaa.f. Hänvoikäsitellästereotyyppisesti2jotainesinettä.g. Hänsuhtautuutiettyihinesineisiinäärimmäisenaistipainotteisesti,esim.

haistelu,maistelu,koskettelu,nuoleminenjne.Yksiaisteistaonensisijainen.

76 ARVIOINTILOMAKE

Taso2 6–18kk

YDIN Käsittelee3käsilläoleviaesineitä.

KEHITYS

a. Hänosoittaajoenemmänmielenkiintoaesineitäkohtaan(vaihtelevuusontärkeää).

b. Häntutkiiaineenmuotoa,ääntä,rakennetta(esim.hiekka,vesi).c. Vähitellenhänalkaakäyttääesineitä/aineitasiihen,mihinneontarkoitettu.

ESIM

ERKK

EJÄ

d. Hänkeräilee1mahdollisimmanpaljonomistaakseentavaroita,koskasetuoturvallisuudentunnetta.

e. Hänsuuntautuusellaisiaesineitäkohti,jotkapystyyhavaitsemaanaistein.f. Häntäkiehtooesineidenkäsitteleminen3jahänsuhtautuuaineeseen

pääasiassakäsittelemisenkautta.Esimerkiksi:heittää,pitelee,siirtelee,nosteleelaatikkoonjasieltäpoisjne.

g. Hänostaaostamisenvuoksi.Tärkeääeioletavaravaan"saaminen".


YDIN Tutkiiesineitä.

KEHITYS

a. Hänetsiiesineidenrajoja(mekanismia,toimintaa).b. Hänosoittaamielenkiintoasymboliesineitä4kohtaan.c. Symbolileikki5alkaasaadatärkeänaseman.Siihenantaasysäyksenkäsillä

olevamateriaali.

ESIM

ERKK

EJÄ

d. Hän"keräilee"materiaalia,koskaymmärtääomistamisenmerkityksen("minun").

e. Häntutkiimateriaaleja,hänkokeilee6,hänrikkootavaroitakokeilunvuoksi.f. Hänreagoivoimakkaasti,kunesineotetaanhäneltäpois.g. Häneiosaajakaatavaroitamuidenkanssa.h. Suhtautumisessaesineisiinesiintyyvainvähänvaihtelua:hänmatkii,

jäljentääpiirustuksia,tekeeainasamaajne.

77ARVIOINTILOMAKE

Taso4 3–7vuotta

YDIN Tekeeuusiaesineitä(luovuus7,kekseliäisyys).

KEHITYS

a. Tässävaiheessahänalkaaarvostaatavaroita.Hänhuolehtiiniistä.b. Vähitellenvaihteluatuleeenemmän(esim.väreissäjamuodoissajne.).Hän

osoittaaluovuuttajamielikuvitustasuhtautumisessaesineisiin.c. Luovassa7puuhastelussakeskeisintäonprosessi8.d. Hänkäyttääesineitäsymbolisesti,esim.laatikkoaautona.Hänetsii

tarkoitukseensopivaamateriaaliaeikäoleenääriippuvainenkäsilläolevistaesineistä.

ESIM

ERKK

EJÄ

e. Hänkeräileeomistamisenhalusta,mielenkiinnosta,taikoskaontehnytesineetitse.Kokoelmaonlaaja,eijärjestelmällinen.

f. Hänpiirtää,värittää,rakentaajakokoaa,toimintaonluovaa.g. Hänonkiinnostunutteknisistäleluista/materiaalista9.h. Hänkäyttäämateriaalialuovastilopputuloksestavälittämättä.j. Hänsaattaasuojellaomaisuuttaanmäärätietoisesti,ennaltaehkäisevästi.k. Hänhaluaakännykänstatuksentakiataikuuluakseenjoukkoon.

Taso5 7–12vuotta

YDIN Käyttääesineitätarkoituksellisestipäämääränsaavuttamiseksi.

KEHITYS

a. Hänelleonyhätärkeämpää,ettäympäristöarvostaalopputuotetta.b. Hänelläonkäsitysprosessista8jatuotteenmielekkyydestä.c. Lopputulosonmerkityksellinen:häntekeeloppuunsen,minkäonaloittanut

(myösvastentahtoaan).d. Hänonproduktiivinen10.

ESIM

ERKK

EJÄ e.Hänjärjestääkokoelmiaan(esim.aiheen,värin,päivämääränjne.mukaan).

Kokoelma(=lopputuote)onarvokasjahyväksyttävä.

OSA-ALUE8

KOMMUNIKAATIO

Tällä osa-alueella tutkitaan tapaa, kuinka henkilö kommunikoi ja solmii kontakteja(sosiaalinen ja emotionaalinen vuorovaikutus), sekä intentiota kommunikaation1 takana.Sama ilmaisukeino voidaan liittää useisiin kehitysvaiheisiin riippuen siitä, mikämerkitys/tarkoitussentaustallaon.Kommunikaatio1onkielellistäaspektialaajempikäsite:kommunikoidavoimyösei-kielellisesti2.

Taso1 0–6kk

YDIN Sääteleesisäisiäjännitteitä3emotionaalisillasignaaleilla.

KEHITYS

a. Ilmaisutapahtuukokokeholla.b. Ilmaisulähteefysiologiseltapohjaltaeikäoletietoista.c. Hänelläeiolekielitajuaeikähänkäytäkieltä.

ESIM

ERKK

EJÄ

d. Emotionaalistensignaalienlähettämistapavaihteleejavoiesiintyäitkuna,epävakautena4,kirkumisena,ohjaajaantakertumisena,hermostuneenavaeltelunajne.,jokelteluna,sanojentoistelemisena,tyhjänä/merkityksettömänä5puheenajne.

e. Hänkäyttäästereotyyppisiä6ilmauksiataisanoja.f. Hänmatkii7kasvojenilmeitä,äänteitä,sanojajne.g. Tapa,mitenasiatsanotaan(esim.intonaatio),ontärkeämpikuinsisältö.

ARVIOINTILOMAKE 79

Vaihe2 6–18kk

YDIN Kommunikoisaadakseenkontaktin.

KEHITYS

a. Hänonjososiaalisemminsuuntautunut.Vähitellenhänalkaavaihtaainformaatiotaaktiivisemminjakommunikoidaoma-aloitteisesti.

b. Alkaaesiintyävastavuoroisuutta.Positiivisenkokemuksenjälkeenhäntoistaasamaakommunikaatioketjua,negatiivisenkokemuksenjälkeenhänetsiiuudentavan.

c. Hänhakeeuseinjatoistuvasti8kontaktia"tärkeänihmisen"kanssa(saadakseenturvaa,varmuutta,selkeyttä).

d. Kehoakäytetäänviestintävälineenä,mahdollisestiäänentuella.e. Hänymmärtääjakäyttääjoenemmänsanoja.f. Hänmatkii7äänteitäjasanoja.g. Hänhakeekontaktiaosoittamalla9.

ESIM

ERKK

EJÄ

h. Häntoistaalauseitayhäuudelleenjaesittäätoistuvasti8kysymyksiäkontaktinjaturvansaamiseksi.

i. Hänkäyttäätyhjää/merkityksetöntäpuhetta5kontaktinsaamiseksi.j. Hänkäyttääreagoimiseenjakommunikointiinilmeitä,tekoja,äänteitä,kieltä,

elekieltäjne.k. Hänpyytääkontaktiaruumiillisestijakielellisesti:esim.roikkuutaikiertelee

"tärkeänihmisen"ympärillä,koskettaa,äännähtelee,huutaa,kutsuunimeltäjne.

80 ARVIOINTILOMAKE


YDIN Kommunikoikertoakseenjotakin.

KEHITYS

a. Kommunikaatioonkonkreettistajaliittyypääasiassasenhetkiseenaikaanjapaikkaan.

b. Keskustelutovatsisällöltäänyksinkertaisiajauseintoistavia.c. Hänkommunikoikertoakseenjotaintaiilmaistakseentoiveensa,halunsa,

tarkoituksensa,tunteensajne.d. Viestintävälineenäkäytetäänkieltä,mahdollisestieleidentuella.e. Kommunikaatioontavoitteellista.

ESIM

ERKK

EJÄ

f. Hänkommunikoivainomistaaiheistaan.g. Hänkertooasioitaottamattahuomioonsosiaalistatilannetta.h. Hänsanoousein"ei",joseisaaomiahalujaan,toiveitaanjatahtoaanläpi.i. Hänalkaakäyttää"ei"-sanaatestatakseenomaatahtoaan.j. Aluksihänkäyttäävieläomaanimeäänpuhuessaanitsestään.Vähitellenhän

alkaakäyttää"minä"-sanaa.k. Hänimitoi10äänteitä,sanoja,lauseita.l. Hänsanoo("rumia")sanojajalauseitasaadakseenaikaanreaktion.m. Hänosoittaaitseään,kunasiakoskeehäntä.

81ARVIOINTILOMAKE

Taso4 3–7vuotta

YDIN Haluaajaosaakertoaomantarinan/omistakokemuksistaan.Käyttääkommunikoidessaanmielikuvitusta.

KEHITYS

a. Hänosaaosallistuaaktiivisestikeskusteluun,jokaliittyyhänenelämismaailmaansa,esittämälläkysymyksiäjaantamallainformaatiota.

b. Hänosaanimetätunteitayksinkertaisellatavalla.c. Hänonkiinnostunutjakysyytoistenkertomuksista,ajatuksistajatunteista.d. Kommunikaatiossahänalkaavähitellensuuntautuamuitakinkuinvain"tärkeää

ihmistä"kohti.e. Hänosaaastuakommunikaatiossasenhetkisenajanjapaikanulkopuolelle.f. Hänesittääjatkuvastimiksi-kysymyksiä.

ESIM

ERKK

EJÄ

g. Hänosaakertoayksinkertaisiavitsejä.h. Hänosaakertoayksinkertaisellatavalla,miksionvihainen,iloinen,

loukkaantunutjne.i. Hänosaasovittaapuheensakuulijanmukaan(esim.vauvalle).j. Hänkertoo,mitenpäiväonmennyt.k. Hänkommunikoiluovasti11:esim.riimit,itsekeksitytsanatjne.l. Hänesittääjatkuvasti(miksi-)kysymyksiä.m. Hänaloittaakeskeltätarinaajakuvitteleetoisentajuavan,mistäonkysymys.n. Hänsaattaahypätäkertomuksessaanmielikuvitukseentaitoiveisiinmutta

kertoaniistäkuinneolisivattotta.

Taso5 7–12vuotta

YDIN Käydialogia12todellisistaaiheista.

KEHITYS a. Keskeistäonrealiteettitaju13.

b. Kommunikaatio"vertaisten"kanssatuleetärkeämmäksi.

ESIM

ERKK

EJÄ

c. Hänesittääkäytännöllisiä,tosiasioihinpainottuviasyy–seuraus-japohdintakysymyksiä.

d. Hänosaakeskustella14,perustella.e. Hänosaakertoaomistatunteistaan(laajemminkuinvainnimetäne).f. Hänosaakertoaheikoistajavahvoistakohdistaan.g. Hänetsiiratkaisuajaalkaavähitellenottaasiinätoisethuomioon.h. Hänosaailmaistaitseäänkriittisesti.

OSA-ALUE9

TUNTEIDENERIYTYMINEN

Tämä osa-alue tutkii tunteiden eriytymistä emotionaalisen kehityksen eri vaiheissa.Havaittavaa käyttäytymistä tulkitaan perustarpeiden ja motivaatioiden kehyksessä.Syntymästä saakka ihmisellä on neljä perustunnetta: ilo, viha, pelko ja sosiaalinenmielenkiinto. Ensimmäisinä elinkuukausina ne on kuitenkin vaikea erottaa toisistaan.Aluksikaikkionvielämelkomustavalkoista(eksitaatio–relaksaatio).Vähitellennyanssejatulee enemmän, ja eri tunteita nähdään laajempi paletti. Tällöin vauvan itkua ei tulkitaesimerkiksi suruksi, vaan epämukavuuden, kivun, turhautumisen tms. ilmaisuksi. Samakäyttäytyminenjasamanlaisettunteetvoivatsiisviitataerikehitysvaiheisiinriippuensiitä,mitäperustarpeitajamotivaatioitaniidentaustallaon.

Johdantokysymykset:Mitätunteitahänestävoihavaita?Mitenhänilmaiseenäitätunteita?Mistänekumpuavat?

ARVIOINTILOMAKE 83

Taso1 0–6kk

YDIN Osoittaakiihtymystäjarentoutumista.Useinonvaikeaarvioida,onkokiihtymyspositiivista(mielihyvä)vainegatiivista(epämukavaolo).

KEHITYS

a. Ulkoisetjasisäisetärsykkeetvaikuttavathäneenäärimmäisenvahvasti.Tunteetvaihtelevatnopeasti.

b. Vihajapelkoeiväterotutoisistaanselvästi.c. Vihaa(pelkoa)ilmaistaankiljumallajamotorisellalevottomuudella.Seon

reaktionegatiivisiinsisäisiinjaulkoisiinärsykkeisiin.Negatiivisiatunteitaherättäviäsisäisiäärsykkeitäovatkipu,nälkä,vilu,virikkeidenpuute.Ulkoisiaärsykkeitäovathajut,maut,kosketusjaliiketunto1.Ärsykkeettulevataistikanaviapitkinjavoivatherättääjokomiellyttäviätaiepämiellyttäviätuntemuksia.

d. Vähitellenhänoppiikäsittelemään2aistitietoaparemminjasaavuttaaparemmantasapainon.

e. Toiminnantuottamailo(hymy,rentoutuminen,nauru,katsekontakti,ilmeidenimitoiminen)onmerkki(alkavasta)kiintymyskäyttäytymisestä3.

f. Suruaeivielävoihavaita,itkuataiapatiaakyllä.

ESIM

ERKK

EJÄ

g. Hänosoittaaäärimmäisiätunteita,einyansseja:esim.onapaattinen,voimakkaastikiihtynytjne.

h. Ilmekielionyleensävähäistä,ilmeetstereotyyppisiä4.Kasvoistatunteitaonvaikealukea.

i. Mielentilailmaistaankokokeholla.j. Hänsaattaareagoidamitättömääntapaukseenäärimmäisen,kohtuuttoman

voimakkaasti.k. Emotionaalisestihänsoljuuympäristönmukana.l. Hänosoittaakiivaitareaktioitaaistiärsykkeisiin(hajut,maut,äänetjne.).

84 ARVIOINTILOMAKE

Taso2 6–18kk

YDIN Osoittaaselvästieronhyvänjaepämukavanolon5välillä.

KEHITYS

a. Hänosoittaapositiivisempiareaktioita"tärkeilleihmisille"6.b. Hänonpelokasja/taivihainen(=itku,takertuminen,aggressio"tärkeää

ihmistä"kohtaanjne.),kun"tärkeäihminen"lähteepoishänenluotaan(eroahdistus).

c. Hänosoittaakiintymystä,hellyyttä"tärkeälleihmiselle".d. Ilo(voimakkaampi/aktiivisempikuintasolla1),rakkaus7,vihajapelko

erottuvattoisistaan.e. Vihaonreaktiotiettyihinhenkilöihinjatilanteisiinlähiympäristössä.f. Ensimmäinenreaktioonusein"ei",mikäjuontuupelostaja/tai

turvattomuudentunteesta.g. Mielihyväsyntyytoiminnasta"tärkeänihmisen"kanssa:hänpitääsiitäkiinnija

protestoi,kunseloppuu.

ESIM

ERKK

EJÄ

h. Hänpelkäävieraita/"erilaisen"näköisiäihmisiä.Pelkosyntyyuseimmiten8kuukaudeniänjälkeen.Senjälkeenherääeroahdistusjapelkooudoissatilanteissa.

i. Hänjäljitteleetiedostamattaan"tärkeänihmisen"tunteita.Seontässävaiheessa"tärkeänihmisen"myötäilyä,eivieläempatiaa.

j. Hänosoittaamielipahaa,koskakaipaa"tärkeänihmisen"läheisyyttä,eikyseistätoimintaa.

85ARVIOINTILOMAKE


YDIN Osoittaapääasiassaminäkeskeisiätunteita:ilon,vihan,pelonlisäksinytmyösylpeyttä8,mustasukkaisuutta9,surua.

KEHITYS

a. "Tärkeänihmisen"vaikutushänenkokemiinsatunteisiinkasvaa.b. Hänhaluaa,että"tärkeäihminen"ottaahuomioonvainhänet

(mustasukkaisuus).c. Vihaonreaktioomantahdonrajoittamiseen.Kiukkukohtauksiaesiintyy

säännöllisesti,jajoskusniitämyöskäytetääntavoitteellisesti(jonkinsaamiseksi,omantahdonläpiviemiseksi).

d. Ensimmäinenreaktioonusein"ei"pelkän"ein"vuoksi(protestiksi,oman"minän"korostamiseksi,eivälttämättäsiksi,ettätoimintaonepämieluisaa).

e. Mielihyväätuottaavuorovaikutustoistenkanssa.f. Suruatuottaailoatuovantoiminnanmenetys"tärkeidenihmisten"kanssa

(havaittavissavasta2vuodeniästälähtien).g. Hänalkaailmaistatunteitakielellisesti.h. Itsekeskeisettarpeetliittyvät"minään"javoivatollamateriaalisiajafyysisiä

(syöminen,halaaminen,kädestäpitäminenjne.).i. Tunteidenhallintaonalkuvaiheessa.

ESIM

ERKK

EJÄ

j. Häntunnistaatoistenvihaisuudenjailon,muttaeiosaaerottaateeskenneltyjäjaoikeitatunteita.

k. Hänonmustasukkainen,kuneisaaollakeskipisteenätaijääpaitsijostaintoiminnasta.

l. Hänonylpeäsaadessaankehuja.m. Hänalkaapelätätaisuuttuu,joshänelleannetaanliikaaautonomiaa10tai

häneltäviedäänliikaaautonomiaa.n. Eroahdistuksestatuleeabstraktimpaa:hänpelkäärakkaudenmenettämistä

("josolentuhma,'tärkeäihminen'eienäärakastaminua").o. Hänpyytäävarmistusta,koskakaipaahuomiotajapelkää,etteihäntäenää

rakasteta.

86 ARVIOINTILOMAKE

Taso4 3–7vuotta

YDIN Näyttäätunteitanytmyössuhteessatoisiinihmisiin:tyytyväisyyttä,onnellisuutta,orastavaaempatiaa11,orastavaahäpeäntunnetta12,epäonnistumisenpelkoa13,syyllisyyttä.

KEHITYS

a. Tunteitakuvataanentistäenemmänsanoin(keneennekohdistuvat,jne.).b. Empatiakyky14alkaakehittyä.c. Joshänetyllätetäänjostakinkielletystä,hänantaavedota

syyllisyydentunteisiinsa15.d. Hänpelkääepäonnistuvansatehtävissä.e. Viha/vihaisuusonsuuntautunutenemmänesineisiin(esim."tärkeänihmisen"

televisioon).f. Iloasyntyysekäitsekseenettäympäristönkanssa."Tärkeäihminen"ontässä

keskeisempihenkilökuinkaverit.g. Suruliittyyristiriitoihin"tärkeidenihmisten"kanssataivälillä,häviämiseen

(myöspelissä,taijosidentifikaatiohahmohäviää),mielikuvitukseen.

ESIM

ERKK

EJÄ

h. Häpeäntunnettaalkaaesiintyä:häpeääitsestä,toistentarkkailemista,ruumiillistahäpeää.

i. Häntunnistaatoistentunteetjasuhtautuuniihinoikein(esim.lohduttaa,auttaajne.).Tämäonjolaajempaakuinimitoiminen,kaikukäyttäytyminen,tunteidenulkoinenilmaisu.

j. Hänosaaomastakokemuksestaanmyötäeläätoisentunteita.

Taso5 7–12vuotta

YDIN Osoittaanytmyösempatiaa14,omanarvontajua,sosiaalistapelkoa16,häpeää.

KEHITYS

a. Hänosaailmaistatunteetjaniidensyytentistäparemminkielellisesti.b. Hänontietoinenomistamahdollisuuksistaanjarajoitteistaan.Hänprofiloituu

"vertaistensa"17joukossakäyttämällähyväkseenmahdollisuuksiaan.c. Hänpelkää,etteivät"hänenvertaisensa"hyväksyhäntä(sosiaalinenpelko16).d. Hänhäpeääomiarajallisiamahdollisuuksiaantaisitä,etteitäytänormeja.

ESIM

ERKK

EJÄ

e. Hänosaamyötäeläätoisentunteitairrallaanomistakokemuksistaan.f. Hänosaaselittääomiatunteitaan:ymmärtääjapuhuutunteidensyistä

(itsereflektio).g. Ilo,viha,pettymys,häpeäjne.liittyvätosaltaanmyöskilpailuhenkisyyteen.h. "Tärkeidenihmisten"lisäksimyös"hänenvertaisillaan"onsuurempivaikutus

tunteisiin.

OSA-ALUE10

AGGRESSIONSÄÄTELY

Aggressionähdäänkäyttäytymisenä,jokaaiheuttaavahinkoatoisilleihmisille,esineilletaihenkilölleitselleen.Vahinkotarkoittaatässäjotakin,mikätuntuuepämukavalta,herättääpelkoataituntuuuhkaavalta.Aggressiosinänsäonvälttämätöntäeloonjäämisenkannaltaja siten normaali, stressireaktioon kuuluva adaptiivinen ilmiö. Jos aggressio onlyhytkestoinen eikä herätä aggressiota ulkoa päin, se on suojelun, coping-mekanismien1,elossapysymisenmuoto.Aggression säätelyonautonomisenhermostonvireystilan (arousal)2 säätelyä ruumiillisentoiminnan avulla. Se määrää, missä määrin henkilö kontrolloi ja ohjaa aggressiivistakäyttäytymistään.

Tämä osa-alue kuvaa aggression muotoja eri kehitysvaiheissa ja kuinka tällaistakäyttäytymistäsäädellään.Tutkitaan:− mitäsyitäjaaiheuttaviatekijöitäon:ärsykkeet,epämukavaolo,pelko,turhautuminen,

omantahdonrajoittaminen...− mitenaggressioilmenee:fyysisenä,verbaalisena...− keneentaimihinaggressiokohdistuu(itseen,ympäristöön,"tärkeisiinihmisiin",

"vertaisiin",esineisiin...)− onkosekontrolloitua.

Aggression säätely asettuu jatkumolle tunneperäinen3 – tavoitteellinen4. Kahdellaensimmäisellä kehitystasolla aggressio on puhtaasti tunneperäistä, mutta kolmanneltatasoltalähtiensevoiollayhäenemmäntavoitteellista.

Aggressiivista käyttäytymistä on tulkittava perustarpeiden tyydyttämisen jamotivaatioidenkehyksessä.Vaikkakäyttäytyminensiisolisikuinkahäiritsevää,sevoiolla"normaalia"tietylletunne-elämänkehitystasolle.

Johdantokysymykset:Mitenhänilmaiseeaggressioitaan?

Mistänekumpuavat?

88 ARVIOINTILOMAKE

Taso1 0–6kk

YDIN Reagoivälittömästijakiivaasti,josärsykkeitäonliikaatailiianvähän.

KEHITYS

a. Voimakkaallekiihtymykselle(esim.rajuitku,liikehtiminenkokokehollajne.)onsisäinensyytaiseonvahvareaktioärsykkeisiin/epämukavaanoloon.

b. Häntoimiikontrolloimattomasti:suuntautuenensisijaisestiitseensä,joskusympäristöön.

ESIM

ERKK

EJÄ

c. Suuntaamattomanaggressiontavoiteeioleloukatatoistavaanmadaltaaomanautonomisenhermostonaktiivisuutta.

d. Hänkäyttäytyyitseäänvahingoittavasti5luodakseenvähemmänmuttavoimakkaampiaärsykkeitätaiärsykkeidenpuutteesta.

e. Ärsykkeetylikuormittavathäntä.f. Rauhattomassatilanteessataituntiessaanfyysistäkipua(esim.korvakipua)hän

lyöpäätäänseinääntaikiskoohiuksiaan.

Taso2 6–18kk

YDIN Onkontrolloimattomastiaggressiivinen/destruktiivinenympäristöä6kohtaan,pääasiassa"tärkeäähenkilöä"kohtaan.

KEHITYS

a. Hänonaggressiivinentuntiessaanturhautumistasosiaalisessakanssakäymisessä(tunneperäinenaggressio3),muttaeivälttämättäsaavuttaakseenjotakin.

b. Aggressiivisuuttasynnyttääuseinpelkotaiviha(spontaanitpurkaukset).c. Aggressiivisuuttasynnyttävätedelleenuseinmyösepämiellyttävät

aistiärsykkeet.d. Hänonaggressiivinen"tärkeääihmistä"kohtaan.Koskahänonriippuvainen

"tärkeästäihmisestä",onmyös"tärkeänihmisen"tehtävähyvittäätilanne.e. Hänonaggressiivinen"tärkeääihmistä"kohtaan,koskahäneensattuu,hänen

onnälkäjne.f. Hänonaggressiivinen,koskahäneisaasitämitätarvitsee(esim.turvaa,

rauhaa,läheisyyttä,rutiinejajne.).

ESIM

ERKK

EJÄ

g. Hänvahingoittaaitseäänollessaanerityisenturhautunut.h. Hänenreaktionsaovatkiivaampia"tärkeääihmistä"kohtaan.i. Hänonvihainen,kun"tärkeäihminen"lähteepoishänenluotaan.j. Häntönäiseehenkilöä,jokaonhäntälähimpänä(aggressioeisuuntaudu

nimenomaisestitähänhenkilöön).k. Hänsuuttuujollekulle,jollaeioletilanteenkanssamitääntekemistä.l. Hänrikkooesineitä,myösomiatavaroitaan,jotkanormaalistiovathänelle

hyvintärkeitä.Seeitapahdutarkoituksellisestivaansiksi,ettäesineetsattuvatolemaankäsillä.

89ARVIOINTILOMAKE


YDIN Onkontrolloimattomastiaggressiivinenfrustraationaiheuttanuttahenkilöäkohtaan.

KEHITYS

a. Aggressioonvieläpääasiassatunneperäistä3,muttasevoimyösalkaaollatavoitteellista4.

b. Häneiosaapuhuaomanaggressiivisenkäyttäytymisensäsyistäjaseurauksista.c. Aggressiotuleepintaan,kunomaatahtoarajoitetaan"tärkeänihmisen"

säännöillä.d. Hänprotestoifyysisestitaikielellisesti("ei").e. Hänodottaa"tärkeänhenkilön"ottavanpoiskielteisettunteet(siiseivain

ratkaisevankonkreettistaongelmaa).f. Aggressioontavoitteellisempaa:omantahdonläpiviemiseksi,reaktion

aikaansaamiseksi,vastareaktioksijne.g. Aggressioliittyyenemmänihmissuhteeseenjasilläkokeillaanrajoja.

ESIM

ERKK

EJÄ i. Hänsaaraivokohtauksen,joseisaahaluamaansa.

j. Hänkasteleetaashousunsa,lakkaapuhumastajne.,koskaonvihainen.

Taso4 3–7vuotta

YDIN Onkontrolloidustiaggressiivinenfrustraationaiheuttanuttahenkilöäkohtaan.

KEHITYS

a. Aggressiovoiyhäollatunneperäistä3,muttaseonyhäenemmäntavoitteellista4.

b. Hänonaggressiivinenennenkaikkea"vertaisiaan"7kohtaan.c. Aggressionsyyonnytenemmänihmissuhteessa.d. "Tärkeänihmisen"vaatimuksestajatuellahänosaamiettiäoman

aggressiivisenkäyttäytymisensäsyytäjaseuraustajapuhuasiitä.e. Hänosaamiettiäjälkeenpäin,mikäontaieioleoikeintaihyväksyttävääja

puhuasiitä.Tämäosuuyksiinomantunnonkehittymisenkanssa.f. Aggressionlähdeonyhäuseamminpettymys.g. Hänrikkooesineitä,jotkasymboloivathänelletiettyähenkilöä.

ESIM

ERKK

EJÄ

g. Hänonvihainenkilpailutilanteenvuoksi,koskaeihaluahävitä"vertaisilleen".h. Hänonaggressiivinenkielellisesti,riippumattasiitä,tietääköhäntoisenherkkiä

kohtia.i. Hänalkaaosoittaakatumustajahyvittäätekojaan,muttauseinsiksi,ettähän

onoppinutsenolevansosiaalisestitoivottavaa.j. Hänpotkii,heitteleejotakintarkoituksenaanloukatajotakuta(fyysisestitai

psyykkisesti).

90 ARVIOINTILOMAKE

Taso5 7–12vuotta

YDIN Kykeneejokontrolloimaanjatukahduttamaanaggressioitaparemmin.

KEHITYS

a. Aggressiotaaiheuttaavoimakasturhautuminen,sosiaalinenpelko8jatunne,ettäjoutuuuhatuksitaikohdelluksiepäoikeudenmukaisesti.

b. Aggressiotailmaistaanpääasiassakielellisesti.c. Aggressiosuuntautuujoskusaineellistaympäristöäkohtaan.d. Hänonvihainenjaaggressiivinen,koskaonpettynyt.e. Hänonvihainenjaaggressiivinenkilpailuhenkisyydestätoisiakohtaan.f. Aggressiotasublimoidaan9yhäenemmän,mikävoijohtaatiettyyn

käyttäytymismalliin(esim.valehteleminen,varastaminen,karkaaminen,tulipalojensytyttäminenjne.).

ESIM

ERKK

EJÄ g. Hänosaapohtiaitse,mitäontehnytoikeintaiväärin.

h. Hänonkielellisestiaggressiivinenjatietää,ettätoinenonsilleherkkä.

OSA-ALUE11

VAPAANAJANKÄYTTÖ–LEIKINKEHITTYMINEN

Tällä osa-alueella tutkitaan,mitä henkilö tekee strukturoimattomina vapaina hetkinä (eitehtävätilanteessa).Millainentoiminta tuottaahänelle iloa taivoisi tuottaa, joshänsaisisiihen mahdollisuuden? Tässä tarkastellaan, minkä tyyppisiä aktiviteetteja ja leikkejähenkilöllä on (aistimuksellinen ja sensomotorinen, imitatiivinen, symbolinen, luova,interaktiivinen jne). Otetaan myös selvää, mitä tarkoitusta aktiviteetti/leikki palvelee(oppiminen,kontaktinluominen...).

Huomautus:"leikki"tarkoittaatästäeteenpäin"leikkiätaiaktiviteettia".

Johdantokysymys:Mitähäntekeestrukturoimattominavapainahetkinään?

Taso1 0–6kk

YDIN Kokeetoiminnanaistienvälityksellä.

KEHITYS

a. Keskeiselläsijallaovatomakeho,omataistitjaperusvireys1.b. Hänkokeeaistimuksellisestijasensomotorisesti3sen,minkävoihavaita

suoraan(nähdä,kuulla,haistaa,maistaajatuntea).c. Hänlöytääomankehonsasattumalta.d. Toiminnantarkoituseiolepäästävuorovaikutukseenympäristönkanssa.e. Hänpitäätoistuvastatoiminnasta,liikkeidentoistamisesta.f. Toiminnankauttahänharjoitteleetiedostamattaanaistihavaintojajamotorisia

mahdollisuuksia.

ESIM

ERKK

EJÄ

g. Hänpitääyksinkertaisistaaisteihinliittyvistätoiminnoista:ääntelystä,materiaalientunnustelusta,istumisestaulkonatuulessataiauringossa,keinumisesta,kiikuttelustajne.

h. Hännauttiivärinälattiasta,lämpimästälattiasta,vesipatjasta,cocooning-rentoutuksesta,snoezelen-elämyksistäjne.

i. Hännauttiipassiivisestisiitä,mitähavainnoiympäristössä(katselee,kuunteleejne.).

j. Tietokonepeleissätaitelevisionkatselussapääosassaovatvaloefektit,värit,liikkeet,äänetjne.

92 ARVIOINTILOMAKE

Taso2 6–18kk

YDIN Leikkiihyvinyksinkertaisiakontaktileikkejä.

KEHITYS

a. Hänkäsittelee4kaikkeakädenulottuvillaolevaa.Häntunnusteleeesineitä,heiluttaaniitätaihakkaaniillä.

b. Hänmeneehakemaanleikkimateriaalia,jokaonhänenhavaintokentässään.c. Hänleikkiikurkistusleikkiä,yksinkertaistamatkimisleikkiä,hyvinyksinkertaista

liikuntaleikkiä5jne.d. Leikintarkoituksenaonpäästävuorovaikutukseenulkomaailmankanssa.e. Toiminnassakeskeistäonkontakti"tärkeänihmisen"kanssa:hänhaluaa

puuhaillatämänhenkilönkanssa.f. Tavaranantaminen,heittäminentaipudottaminenjasentakaisinsaaminenon

hänestähauskaa.

ESIM

ERKK

EJÄ g. Hänpitääsanojenmatkimisesta,kielileikeistä(esim.rytmissäpuhumisesta),

sisällöttömästävuorovaikutuksestajne.h. Hänpiirtäätaikirjoittaaainaympyröitä.i. Hänpelaatietokonepelejä,joissaaktio–reaktioonkeskeiselläsijalla

(aktiivisuuskeskus).


YDIN Hakeeleikissärajoja.

KEHITYS

a. Hänleikkiivapaamuotoisesti(esim.selaileekirjaakatselemattasisältöä,piteleepalikoita,repiivihkojajne.).

b. Hänsuorittaatoimintoja,jotkavaativathienompaamotoriikkaajavaativampiamotorisiatoimia:liimaaminen,leikkaaminen,järjestely,pujottaminen,pinoaminen,muovailujne.

c. Hänkäyttääuseinsamaamateriaalia.d. Hänpäättääitse,mitähaluaatehdä,japyytäätoisiavaativastiosallistumaan

siihen.e. Hänleikkiiyksinkertaistaesittämisleikkiä,määräämisleikkiä6,jäljittelyleikkiä7

(osallistuenitse),rakentamisleikkiä,joopas-eipäs-leikkiä.f. Puuhaileminenitsessäänontärkeintä,eilopputulos(häneisäilytä

piirustuksiaan).

ESIM

ERKK

EJÄ

g. Hänleikkiialkuvaiheensymbolileikkiä8,johonantaasysäyksenkäsilläolevamateriaali.

h. Häntekee(helppoja)palapelejä.i. Hänpitäävärittämisestä:häneiluoitse.j. Hänetsiikuvia.k. Hänpelaatietokonepelejä,joissavoitehdäperässä:laittaavärejäoikeaan

järjestykseen,jäljentääsanoja.l. Häneiosaavieläkeskittyäpitkäksiaikaasamaantekemiseen,vaanhyppii

yhdestäasiastatoiseen.

93ARVIOINTILOMAKE

Taso4 3–7vuotta

YDIN Leikkiimielikuvitusleikkejä.

KEHITYS

a. Tälläkehitystasollahänsaakontaktia"vertaisiinsa"9leikinkautta.b. Hänkäyttäätodellisenmaailmankokemuksiaanesittämisleikissä(esim.miten

suhteitasolmitaan,mitenkompromissejatehdäänjne.)japäinvastoin(esim.käyttäämyöstosielämässäsanoja,joitakuuleetoistenkäyttävänleikissä).

c. Hänleikkiimotorisialeikkejä,luovia10leikkejä,vuorovaikutusleikkejä11,symbolileikkejä(esim.käyttääbanaaniapyssynä),mielikuvitusleikkejä,roolileikkejä(esim.kotia,lääkäriä,koulua,rosvoajne.),ilmaisuleikkejä(omientunteidenesittäminen)jne.

d. Leikkimateriaalivaihteleeenemmän.e. Lopputulosonetusijalla,muttahänestäkaikkituotoksetovathyviä(esim.hän

säästääkaikkipiirustukset).f. Aluksileikitäänvieläassosiatiivisesti,muttarinnakkain.Leikkijätmatkivat

toistensaleikkimistäjakäyttävättoistensatavaroita.g. Vähitellenhänoppiinoudattamaanpelisääntöjä(esim.odottamaanomaa

vuoroa)tilanteessa,jossahänhaluaavoittaa.

ESIM

ERKK

EJÄ

h. Hänpelaayksinkertaisiaseurapelejä(esim.muistipeliä)ilman"tärkeänihmisen"ohjausta.

i. Hänpiirtää,valitseeitseaiheen.j. Hänpelaatietokonepelejä,jotkaovatmotivoivia,palkitsevia(esim.aplodittai

ilotulitus,kuntehtäväonnistuu)javaativatassosiatiivistaajattelua12.Hänleikkiileikkejä/pelaapelejä,joissaontehtävävalintoja:kielileikit,piirtäminen,sokkelot,Tetrisjne.

94 ARVIOINTILOMAKE

Taso5 7–12vuotta

YDIN Ryhmässäleikitäänyhäenemmänyhdessä.

KEHITYS

a. Leikkionkilpailuhenkistä,konstruktiivista13,luovaa10,produktiivista14,sosiaalista15,yhteistyöhaluista16.

b. Lopputulosonetusijalla,hänestävainnorminmukaisettuotoksetovathyviä(esim.säästäävainhienotpiirustukset).

c. Häntekeeasioitatullakseenparemmaksi:tästäsyntyyjoskusfiksaatiotiettyyntoimintaan.

d. Hänharrastaaurheilua,meneeurheiluseuraan.

ESIM

ERKK

EJÄ

e. Oikeayhteisleikkionmahdollista:lelujenlainaaminen,roolienjakaminenjne.f. Joukkuepelitovatmahdollisia:hänpystyyuhrautumaanryhmänedunhyväksi

siltäpohjalta,ettänäkeerealistisestiomatmahdollisuutensa.g. Hänleikkiiryhmäleikkejä:meidänryhmämmetoistavastaan(esim.tytöt

vastaanpojat).h. Hänpelaatietokonepelejä,joissakilpailuonkeskeiselläsijalla(tietokonettatai

toistapelaajaavastaan).Hänosaavalitarealistisenpelitason.

OSA-ALUE12

MORAALINKEHITTYMINEN

Tämäosa-aluekeskittyyomantunnon1kehitykseenjaaspekteihinkutenempatia2,normientajujamoraalintaju3.Tutkitaan:− onkoomatuntoulkoista(esim.säännöt,auktoriteetit)vaisisäistä− osaakohänpitääkiinniarvoista,normeistajasäännöistä− osaakohännähdäasioitatoisenihmisennäkökulmasta.

Huomautus: tässä tehdääneroopitunmuttaeivieläomaksutunsosiaalisesti toivottavankäyttäytymisen(=ulkoinenomatunto)jaomaksutunkäyttäytymisen(=sisäinenomatunto)välillä.

Taso1 0–6kk

YDIN Omatunto1eiolevieläkehittynyt.

KEHITYS

a. Hänonsuuntautunuttäysinitseensäeikäteeeroaitsensäjatoisenvälillä.b. Hänelläeioleempatiakykyä2,normientajuaeikämoraalintajua3.

ESIM

ERKK

EJÄ c. Edes"tärkeänihmisen"4fyysinenläsnäoloeiestähäntätekemästäväärin.

d. Häntävoiestäätekemästäväärinvainfyysisesti(esim.huolehtimalla,ettäesineonulottumattomissa).

e. Hänsatuttaatoisiasattumalta.

96 ARVIOINTILOMAKE

Taso2 6–18kk

YDIN Omaaomatuntoaeiole,mutta"tärkeänihmisen"fyysinenläsnäoloedustaasääntöjä.

KEHITYS

a. Hänsovittaakäyttäytymisensä"tärkeänihmisen"välittömänhyväksynnän/paheksunnanmukaan.

b. Hänoppiihyväksynnänjapaheksunnaneron.c. Hänoppiihyväksymään"tärkeänihmisen"asettamatrajatjaauktoriteetin.d. Hänelläeioleempatiakykyä2,normientajuaeikämoraalintajua3.

ESIM

ERKK

EJÄ e. "Tärkeänihmisen"fyysinenläsnäoloontarpeenrajojenasettamiseksi.

f. Häneipystysiirtämäänsääntöjäuuteentilanteeseen/henkilöön.g. Häntestaa(uuden)henkilönreaktioita,koskahakeeturvaajaluotettavuutta.h. "Tärkeänihmisen"onkerrattavasääntöjäjatkuvasti.


YDIN Ulkoinenomatuntokehittyy.

KEHITYS

a. Sisäistäomatuntoataisyyllisyydentunnettaeivieläole,korkeintaanhänkäsittää,ettätekeejotainväärin.

b. Häntietää,mikäon"tärkeänihmisen"mielestäoikein,muttavainsilloin,kuntämäonlähettyvillä.

c. Häntarvitseetoistaihmistätietääkseen,mikäonoikeintaiväärin.d. Normikäyttäytymineneiolesisäistettyä:sääntöjenjanormien

noudattamiseenonulkoinenmotivaatio5.e. Häneiosaaasettuatoisenihmisenasemaan(eiempatiakykyä).f. Sääntöjensiirtäminenonnistuuparemmin,josneovatyhteydessä

auktoriteettiin6.g. Hyvääonse,mitähänhaluaajatoivoo.Hänvastustaaauktoriteettia.

ESIM

ERKK

EJÄ

h. Hänenonvielävaikeamuistaa,mitäsaajaeisaatehdä.Joshäntekeejotainkiellettyä,seeiuseinoletarkoituksellista.Halutehdäitsejaomantahtonsamukaanonvahvempikuin"tärkeänihmisen"4taiauktoriteetin6tahto(vrt.teeensin,mietivastasitten).

i. Ulkoinenkontrollionedelleenerittäintärkeää.j. Häntunteesäännöt,muttaeinoudataniitäomaehtoisesti.Hänoppii

noudattamaanniitä,kunniitätoistetaanusein.k. Häntestaa(uuden)henkilönreaktioitaomantahtonsapohjalta.l. Häneinäeomaaosuuttaantoisenihmisenreaktioon.m. Hänestäsyynormejatairajojarikkovaankäyttäytymiseenonhänenitsensä

ulkopuolella.

97ARVIOINTILOMAKE

Taso4 3–7vuotta

YDIN Omatuntokehittyyulkoisestasisäiseksi.Normientajujaempatiakyky7alkavatorastavastikehittyä.

KEHITYS

a. Aluksihänonvielähyvinriippuvainen("emotionaalisestitärkeän")toisenihmisenläsnäolostakäyttäytyäkseensääntöjenjanormienmukaisesti.

b. Vähitellensisäinenomatuntoalkaakehittyä.Ulkoinenjasisäinenomatuntoovatjonkinaikaaolemassarinnakkain.

c. Sääntöjenjanormientajuonjoparempijahänosaanoudattaaniitäyhäuseamminmyössilloin,kun"tärkeäihminen"eiolelähettyvillä.Mutta:moraalionvielähyvinkirjaimellista,autoritaarista,vivahteetonta,mustavalkoista(esim.missääntapauksessaeisaaajaapäinkeltaisiaja/taipunaisia).

d. Ilmanauktoriteettiahoukutusonsuuritehdäjotainkiellettyä.e. Hänosoittaavähitellensuurempaanormientajuajaempatiakykyä2,muttaei

osaavielätäysinnähdäasioitatoisennäkökulmasta.f. Hänoppiivähitellenottamaanparemminhuomioontunteetjamotivaatiot,

jotkaovattoistenihmistenkäyttäytymisentaustalla.g. Sääntöjensiirtäminenonnistuumyösilmanauktoriteetinläsnäoloa.h. Sääntöontuttujasitänoudatetaanuseammin,jossilläonmyönteisiä

seurauksiataiseestääkielteisenseurauksen.Vähitellenkehittyysisäinenmotivaatio8.

ESIM

ERKK

EJÄ

i. Hänesittääkysymyksiäsääntöjensyistä("miksi-kysymyksiä").j. Hänpystyyrajallisestijättämäänomantahtonsataka-alalle/odottamaan(esim.

ottamaanhuomioontoisenihmisenvaaratilanteessa).k. Hänarvioitilanteetyhäulkoisenlopputuloksen(seurauksen)perusteella.l. Hänosaapitääsalaisuudenlyhyenaikaa.m. Hänpystyymyöntämäänjonkinverranomastasyystääntaiosallisuudestaan

ristiriitatilanteeseen(muttayleensäkieltääensin).n. Hänalkaanähdäomanosuutensatoisenihmisenkäyttäytymiseen.

98 ARVIOINTILOMAKE

Taso5 7–12vuotta

YDIN Sisäinenomatuntokehittyy.

KEHITYS

a. Sisäinenomatuntoilmeneeyhäenemmänsisäisenäarvo-janormijärjestelmänä9jahienostuneempanasyynjaseurauksentajuna.

b. Hänalkaatajuta,ettäteoillajatunteillaonseurauksia.Hänalkaamiettiäsitäjaasettuatoisenihmisentunteisiinjaasemaan.

c. Hänomaksuuvähitellensosiaalisetsäännötjaalkaakäsittääkatumuksen,häpeän,vastuullisuuden/vastuuttomuuden,(epä-)oikeudenmukaisuudenja(epä-)rehellisyydenmerkityksen.

d. Hänosaajoottaaparemminhuomioontunteetjamotivaatiot,jotkaovattoistenihmistenkäyttäytymisentaustalla.

e. Hänosaanoudattaasääntöjä,joidensisältönäon"oikein–väärin"ja"hyvä–paha".Hännoudattaasääntöjävälttääkseenrangaistuksen,saadakseenpalkkiontaisuosiota,taisäännönmäärääjänfyysisenvallantaiauktoriteetintakia(esim.univormu).

f. Tämänkehitysvaiheenloppupuolellavoidaanyhäenemmänpuhuaintrospektiosta10jareflektiosta11.

ESIM

ERKK

EJÄ

g. Tämänkehitysvaiheenloppuunmennessähänoppiiymmärtämäänjatottelemaansääntöjä.Hänkäsittää,ettäsääntöjävoidaansoveltaa,josenemmistöonsitämieltätaiasiayhteyssensallii(esim.ajaminenpäinkeltaistavaloavaaratilanteen/kolarinvälttämiseksi).

h. Hänpystyyottamaanparemminhuomioontietynlaisenkäyttäytymisenmotivaatiot,ulkoinentulosonvähemmäntärkeä.

i. Hänpitääyleistämoraalia12jonakin,mikäonhänenitsensäulkopuolella,jonakinsellaisena,minkätärkeätihmiset(esim.poliisi)määräävät.

j. Käyttäytymistäarvioidaanenimmäkseenintentionmukaan.Hyvätarkoitusjaystävällisyystoisiakohtaanovattärkeintä.

k. Ryhmänpainesaattaahorjuttaaarvo-janormijärjestelmää(esim.hänosallistuukiusaamiseenkuuluakseenjoukkoon,vaikkatietää,etteiniinsaatehdä).

99ARVIOINTILOMAKE

OSA-ALUE13

TUNTEIDENSÄÄTELY

Viimeinen osa-alue kuvaa sekä pitkäaikaisten, pääasiassa negatiivisten tunteiden1

voimakkuuden säätelyä että autonomisen hermoston vireystilan2 ja tunnetilan3 säätelyä.Tunteiden säätely käsittää sekä itsesäätelyn4 että yhteissäätelyn5 (vastavuoroinen taiinteraktiivinen säätely) yhdessä "tärkeän ihmisen" kanssa. Tunteiden säätely on tärkeääautonomisenhermostonvireystilan(jännitteen)muuttamiseksi,niinettähenkilökykeneekäyttämääncoping-mekanismeja6jakäyttäytymäänhyväksyttävällätavalla.

Säätelyontärkeää:− fysiologistentoimintojen(esim.autonomisenhermostontoimintakutenuni,

ruoansulatusjne)hyväntoiminnankannalta− emotionaalistenkokemusten(tunteiden)kannalta− vuorovaikutukselleympäristön7kanssa.

Säätelytapahtuueritavallajokaisessaemotionaalisenkehityksenvaiheessa.

Johdantokysymykset:Mistähuomaa,ettähänonjännittynyt/stressaantunut?Kuinkahänpyrkiilievittämäänsisäisiäjännitteitä,toimimaanylikuormitustilanteissa,sekäyksinettävuorovaikutuksessatoistenkanssa?

100 ARVIOINTILOMAKE

Taso1 0–6kk

YDIN Säätelytapahtuuautonomisenhermoston8kautta,pääasiassasenvireystilan2pohjalta.

KEHITYS

a. Autonomisenhermostonvireys2nouseenopeasti,jolloinhänelläesiintyylisääntyväämotoristaaktiivisuutta,itkuajakiljumista,fysiologistentoimintojenmuutoksia(esim.syömisessä,nukkumisessa,ruoansulatuksessa,ulostamisessa),apatiaa.

b. Autonomisenhermostonvireystilan2säätelytapahtuufyysisessäkontaktissajaasento-jaliiketuntemusten9kautta(keinuttelu),itsestimulaationkautta(imeminen,heijaaminen10)jasiten,ettätoisetpoistavatstressinaiheuttajan.

c. Eipystyvieläemotionaaliseenitseapuun11.Häneivieläpystyitsevaikuttamaanemotionaaliseenhyvinvointiinsa,vaanonriippuvainenulkoisestaärsykkeidensäätelystä.

d. Impulssikontrollieiolevieläkehittynyt.

ESIM

ERKK

EJÄ

e. Joillakuillaesiintyystereotyyppisiä12liikkeitätaiitsestimulaatiota:heijaamista,käsienheiluttamista,itsensäkeinuttamista13,päänhakkaamista.Nevoidaannähdäsäätelevinäpakkotoimintoina.

f. Sisäisiäjännitteitävoidaanlieventääkeinuttelemalla,hieronnalla,fyysiselläkontaktilla.

g. Itseävahingoittavaakäyttäytymistävoiesiintyä(esim.päänhakkaaminenseinään,itsensäpureminen,itsensälyöminenjne.).

101ARVIOINTILOMAKE

Taso2 6–18kk

YDIN Säätelytapahtuupääasiassavuorovaikutuksessa"tärkeänihmisen"14kanssa.

KEHITYS

a. Frustraatiosynnyttääkohtuutontavihaisuuttataikiukkua,jahänelläesiintyymotoristalevottomuutta,kirkumista,päänhakkaamista,aggressiivisuutta"tärkeääihmistä"kohtaan,tavaroidenheittelemistä,ongelmiasyömisessäjanukkumisessa.

b. Tunteidensäätelytapahtuusiten,ettätoisetpoistavatstressinaiheen,"tärkeäihminen"ottaahänetturviinsajaosoittaahuomiotaviemällähänenajatuksensamuualle,ehdottamallamieluistatoimintaa,luomallaselkeitärutiineja,olemallafyysisestilähellä.

c. Häneipystyvieläemotionaaliseenitseapuun11.Emotionaalinenhyvinvointiontäysinriippuvainen"tärkeästäihmisestä".

d. Orastavaaimpulssikontrolliaon,mikäli"tärkeäihminen"onlähistöllätaisääteleejaohjaaulkopuolelta.

ESIM

ERKK

EJÄ

e. Stereotyyppisetliikkeetjatoiminnotvoivatauttaasäätelyssä,esim.heijaaminen,itsensäkeinuttaminen,kääntyily,nakuttaminenjne.

f. Hänonvihainen"tärkeälleihmiselle".g. Hänantaa"tärkeänihmisen"lohduttaataihakeetämänluotasuojaa.h. Puhuminenme-muodossaedistääkontaktia.i. Hänhaluaatarpeittensatyydyttyvänhetieikäkestäviivytystä.j. Stressinlisääntyessähänvetäytyytäysinsyrjääntaisuuntautuuenemmän

vieraita("kaikkienkaveri")kuin"tärkeitäihmisiä"kohti.k. Hänvahingoittaaitseäänvain,kunfrustraatioonerityisenvoimakas.

102 ARVIOINTILOMAKE


YDIN Säätelytapahtuuitsemääräämisenjaulkoisensäätelyntasapainonkautta.

KEHITYS

a. Frustraatioaiheuttaahänessämotoristalevottomuutta,raivonpurkauksia,uhmakasta15käyttäytymistäjaitsepäisyyttä.

b. Säätelytapahtuusiten,että"tärkeäihminen"poistaafrustraation,pukeesensanoiksi,vahvistaahänenautonomiaansa,tekeehänenkanssaanjotakinmukavaa,viehänenajatuksensatoisaalle,antaahuomiotajaläheisyyttä(kuulo-)matkanpäästä.

c. Häneipystyvieläemotionaaliseenitseapuun11.Emotionaalinenhyvinvointiriippuutasapainonsaavuttamisestaitsemääräämisenjaohjauksenvälillä.

d. Hänalkaakontrolloidaimpulssejaanlyhyitäaikoja,jos"tärkeäihminen"antaahuomiotajamotivoi16häntäsiihen.

ESIM

ERKK

EJÄ e. Yhteistyötäedistääse,ettähänenannetaanvalitakahdestavaihtoehdosta.

f. Eteenpäinpäästäänvastakunhänenannetaanraivotaloppuun,purkaahöyryjä,jäähtyä.

g. Palkkionontultavaheti.

103ARVIOINTILOMAKE

Taso4 3–7vuotta

YDIN Säätelytapahtuuvoimistuvienego-aspektienkautta.Hänosaajopaljonitse,muttatarvitseevielämoneenasiaanmuitaihmisiä(esim.rauhoittamiseen,innostamiseen,rajoittamiseen...).

KEHITYS

a. Frustraatio kasvattaa motorista levottomuutta, hän ilmaisee vihaisuuttaanprotestoimalla kielellisesti, hän saattaa käyttäytyä aggressiivisesti jadestruktiivisesti frustraation aiheuttajaa kohtaan, vetäytyä syrjään ja/tailopettaatoiminnan.

b. Säätely tapahtuu kielellisen ilmaisun kautta, väittämällä olevansa itseoikeassa ja korostamalla itseään, oppimalla aikaisemmista kokemuksista,"tärkeän ihmisen" tuen ja hyväksynnän kautta, hyvittämällä tekonsa.Säätelystätuleekognitiivisempaajasosiaalisempaa.

c. Hän alkaa pystyä emotionaaliseen itseapuun11. Emotionaalinen hyvinvointiriippuusiitä,mitenhänkokeesuhteen"tärkeäänihmiseen".

d. Hänpystyykontrolloimaanimpulsseja,vaikkapalkkiotuleemyöhemminjaonvähemmänkonkreettinen,taikeskustelemalla"tärkeänihmisen"kanssa.

ESIM

ERKK

EJÄ

e. Hävittyäänpelinhänkieltäytyyuudestaerästä.f. Josjokinmeneepieleen,impulsiivisetpurkauksetovatvielämahdollisia.g. Säätelyvoitapahtuavierittämälläsyytoistenniskoille.h. Tästälähtienvoialkaatotutellasiihen,ettäpalkkioseuraamyöhemmin.

Taso5 7–12vuotta

YDIN Säätelytapahtuuitsemääräämisenkautta.

KEHITYS

a. Frustraatioaiheuttaavihanilmaisemistavalittamallataisyyttämällä,aggressiivisuutta,destruktiivisuutta,fyysisiäoireita,pakenemista(eiopittua,myösennaltaehkäisevästi,myösuhkaavassatilanteessa).

b. Säätelytapahtuuilmaisemallatunteitasanoinjapohtimallaniitä,nimeämällätarpeita,etsimälläitseratkaisujataitukearyhmästä,hakemallaapua"tärkeältäihmiseltä",pyytämälläanteeksi,mielikuvituskertomuksilla.Säätelyonkognitiivisempaajasosiaalisempaa.

c. Hänkäyttääjoenemmänemotionaalistaitseapua11.Emotionaalinenhyvinvointiriippuusiitä,mitenhänkokeesuhteen"vertaisiinsa"."Hänenvertaistensa"roolituleetärkeämmäksi.

d. Impulssejatukahdutetaanseuraustentairangaistuksenpelostataisyyllisyydentunteesta.

ESIM

ERKK

EJÄ e. Syytöksissäesiintyysanoja"aina","eikoskaan","kaikkimuut"jne.

f. Hänpakeneekunuhkaahävitäpelin,muunmuassalievittääkseenstressiä,välttääkseenaggressiivisenpurkauksen,välttääkseennegatiivisiaseurauksia...

g. Empaattinen17aspektionjouseamminmääräävä.Hänosaajoparemminantaaomientarpeidenodottaa.

104 ARVIOINTILOMAKE

Vaihe1Adap-taatio(0–6kk)

Vaihe2Sosiaa-listumi-sen1.vaihe(6–18kk)

Vaihe3Yksilöl-listymi-sen1.vaihe(18–36kk)

Vaihe4Minä-tietoisuus(3–7vuotta)

Vaihe5Realiteetti-tajunkehittyminen(7–12vuotta)





5.Pelot



8.Kommunikaatio

9.Tunteideneriytyminen




13.Tunteidensäätely

KÄSITELUETTELO

KäsiteluettelossakuvaillaanmuutamientermienmerkityksetsitenkuinneonkäsitettäväSEO-R2:n kontekstissa. Kyseessä ei ole selittävä käsiteluettelo vaan SEO-R2-arvioinnissakäytettävä työkalu. Käsitteiden selitykset eivät siis ole virallisia määritelmiä, vaanselitämme omin sanoin, mitä tarkoitamme tietyillä käsitteillä SEO-R2:n yhteydessä.KäytimmetoisinaanapunaWikipediaa(https://nl.wikipedia.org)sekäkahtasanakirjaa:− VanderPloeg,P.(2007).Encyclopedischwoordenboekvandepsychologie.Antwerpen/

Apeldoorn:Garant.− DenBoon,C.A.&Geeraerts,D.(2005).VanDale.Grootwoordenboekvande

Nederlandsetaal,14eeditie.Utrecht:VanDale.

Tarkoituksenaon,ettäarvioitsijaosaaselventäätermienmerkityksethaastateltavillesitenkuinneonkäsitettäväSEO-R2:nkontekstissa.

106 KÄSITELUETTELO

Osa-alue1 Suhtautuminenomaankehoon

No Käsite Kuvaus Taso

1 Aistitiedonkäsittely(sensorinenintegraatio)

=ärsykkeidenvastaanottaminen,tunnistaminen,valikointi,niihinreagoiminenjaniidenjärjestäminen.

1

2 Stereotyyppinen =ainasamanlainen,toistava,toistuva. 1

3 Ympäristö =ihmiset,esineetjatila. 2

4 Käsitellä(jotakin) =tarttua,koskettaa,siirtäätms.jotakinvahingossa,muttaeikäyttääsitämihinkääntarkoitukseen.

2

5 Kokea =kokeaomakohtaisesti,integroidakokemus.Tässätarkoitetaantiedostamatontaoppimista.

2

6 Matkia =jäljitelläyksinkertaisiatoimintojakirjaimellisestiymmärtämättäjuurikaan,missäyhteydessä(jamiksi)niintehdään,toiminnanolemattaoikeastifunktionaalista.Toimintatapahtuusamanaikaisesti,matkittavankohteenollessaläsnä.

2

7 Emotionaalisestitärkeätihmiset

=kiintymyshahmot,vanhemmat,ohjaajat.Heitävoivatollamyöstärkeätsisaruksetjamuutsukulaiset,naapuritjne.

2,3&4

8 Operationaalinenkäyttö

=sarjatoimintoja/työvaiheitapäämääränsaavuttamiseksi.

3

9 Imitoiminen =toiminnanjäljitteleminentoisellahetkellä,toisessaasiayhteydessä,ilmansuoraaesimerkkiä.

3

10 Samastuminen =itsensäsamastaminentoiseenihmiseenniin,ettäajattelee,tunteejatoimiihänenlaillaan.Tähänsisältyymyöstoisenhenkilönpersoonallisuuspiirteiden,arvojenjaroolienomaksuminenitselleen.Tämätapahtuutietoisestijaedellyttääminäkuvaa.

4

11 Sukupuoli =sukupuolisosiaalistenjakulttuurillistentunnusmerkkiensäkokonaisuutena.

4

108 KÄSITELUETTELO

Osa-alue2 Suhtautuminen"emotionaalisestitärkeisiinihmisiin"


1 Emotionaalisestitärkeätihmiset

=kiintymyshahmot,vanhemmat,ohjaajat.Heitävoivatollamyöstärkeätsisaruksetjamuutsukulaiset,naapuritjne.

2 Lähiaistit =haju,tunto,maku(proksimaalisetaistit). 1&2

3 Primaarisettarpeet =syöminen,juominen,uni,lämpö,sukupuolivietti,asuntojne.

1

4 Kaukoaistit =näkö,kuulo(distaalisetaistit). 2

5 Vastavuoroinenkontakti,vastavuoroisuus

=kaksisuuntainenkontaktijakommunikaatio:ottaminenjaantaminen

2

6 Emotionaalinenarvojärjestys

=tärkeidenihmistenarvojärjestysemotionaalisensitoutumisenperusteella(tärkeämmistävähemmäntärkeämpiinihmisiin).

2


2

8 Varmistaminen =kysyminenuseinjatoistuvasti,onkojokinasiatoisenmielestähyvintaioikein(eisamakuinmielipiteenkysyminen).Vahvistus=myöntäminen.

2

9 Voimakastahtoisuus =omastatahdostakiinnipitäminenjasenseurauksenaomantahdonläpivieminenväkisinkontaktissaympäristönkanssa(eisamakuintorjuminen).

3

10 Imitoiminen =toiminnanjäljitteleminentoisellahetkellä,toisessaasiayhteydessä,ilmansuoraaesimerkkiä.

3

11 Samastuminen =itsensäsamastaminentoiseenihmiseenniin,että ajattelee, tuntee ja toimii hänenlaillaan. Tähän sisältyy toisen henkilönpersoonallisuuspiirteiden, arvojen jaroolien omaksuminen. Tämä tapahtuutietoisestijaedellyttääminäkuvaa.

4

108 KÄSITELUETTELO

12 Mielipiteenkysyminen =pyytäätoisenihmisenmielipidettä,jokavoiollajokomyönteinentaikielteinen(eisamakuinvarmistaminen).

4

13 Ollahyödyksi =auttaaoma-aloitteisesti,empatiastatoistakohtaan.Ollatoisenkäytettävissä.

5

Osa-alue3 Omanitsensäkokeminenvuorovaikutuksessaympäristönkanssa


1 Ympäristö = ihmiset,esineetjatila.

2 Sisäisetjännitteet = jännitteet(esim.nälkä,kipujne.),jotkatulevatomastakehostajaliittyvätprimaarisiintarpeisiin(ravinto,lämpöjne.).

1

3 Tärkeätihmiset = kiintymyshahmot,vanhemmat,ohjaajat.Heitävoivatollamyöstärkeätsisaruksetjamuutsukulaiset,naapuritjne.

1

4 Sisäisetärsykkeet = omastakehostatulevatärsykkeet:nälkä,jano,kipujne.

1

5 Ulkoisetärsykkeet = ympäristöstätulevatärsykkeet:äänet,valo,tärinäjne.

1

6 Torjuminen = kaikenulkopuoleltatulevantorjuminen,siitäkieltäytyminen(eisamakuinvoimakastahtoisuus).

1

7 Symbioosi = kahdenhenkilöntäydellinenemotionaalinensulautuminen.

2

8 Autonomia = emotionaalinenriippumattomuus,itsenäisyys.

3

9 Minäkeskeisyys = omaminäonainaajatustenkeskipisteenä.

3

10 (Omat)puutteet = kykenemättömyystäyttääoletettuanormia.

5

109KÄSITELUETTELO

Osa-alue4 Suhtautuminenmuuttuvaanympäristöön–esinepysyvyys


1 Esinepysyvyys =mentaalisenkuvansäilyttäminenkohteesta,jokahäviäähavaintokentästä.

2 Siirtymäobjekti =esine,tekotaiääni,jollaon"tärkeääihmistä"edustavaemotionaalinenarvo.Henkilöulkoistaasiihenkiintymyksensä,siteensätärkeääihmistäkohtaan(esim.valokuva,iltasuukko,pehmolelu).


4 Mentaalinenkuva =sisäinenmielikuvajostakustataijostakin. 1&2

5 Eroahdistus =hylätyksitulemisenpelkosillähetkellä,kunjoutuueroamaantärkeästäihmisestä.

2

110 KÄSITELUETTELO

Osa-alue5 Pelot


1 Pelko =voimakastunne,jokavalmistaataistelemaantaipakenemaan("fight&flight")taisaajähmettymäänpaikoilleen.

2 Jähmettyminen =pelonaiheuttamavaistonvarainenreaktioollaliikkumatta,lamaantuminenpelosta.Onautomatisoitureaktio,kutentaisteleminentaipakeneminenkin."Fight–flight–freeze"-reaktiotvoidaannähdäepätyypillisinäpelonjastressinilmauksina.

1

3 Kontrolloimatonaggressiivisuus

=suuntaamaton,kontrolloimatonaggressiivinenpurkaus,jokaeiolesuhteessasyyhyn.

1

4 Eroahdistus =hylätyksitulemisenpelkosillähetkellä,kunjoutuueroamaan"tärkeästäihmisestä".

2

5 Tärkeätihmiset =kiintymyshahmot,vanhemmat,ohjaajat.Heitävoivatollamyöstärkeätsisaruksetjamuutsukulaiset,naapuritjne.

2

6 Autonomia =emotionaalinenriippumattomuus,itsenäisyys.

3

7 Epäonnistumisenpelko

=epäonnistumisenpelko,jonkataustallaonepävarmuusomistamahdollisuuksistajarajoituksista,niinettäsuorituksetkärsivätsiitäpahasti.

4

8 Vertaiset =henkilöt,jotkaovatvastaavallakognitiivisellataiemotionaalisellakehitystasolla:asuintoverit,luokkatoverit,ryhmätoverit,ikätoverit,ystävät,työtoverit,sukulaiset(lapset),tuttavatjärjestötoiminnassajne.

5

9 Sosiaalinenpelko =pelko,ettämenettääkasvonsaepäonnistuessaan.Juontuuomienmahdollisuuksienjarajoitustentuntemuksistapohjautuenaikaisempiinkokemuksiin.

5

10 Realistisetpelot =mahdollisten,todellistenuhkienpelko. 5

111KÄSITELUETTELO

Osa-alue6 Suhtautuminen"vertaisiinsa"




2

3 Orastavaempatiakyky =toistentunteetosataanjotunnistaa,muttareaktioniihinlähteevieläpääasiassaomastatunnemaailmasta.

4

4 Yhteistyö =asioidentekeminenyhdessätoisiaankunnioittaen,toisenherkätkohdat,mahdollisuudet,toiveethuomioonottaen.

5

5 Ystävyys =vastavuoroinenempaattinensuhde,läheinenluottamus-taitunnesuhdekahdentaiuseammantoisistaanpitävänhenkilönvälillä.

5

6 Empatia,empatiakyky

=kykyasettuatoisenajatus-jatunnemaailmaan.

5

7 Lojaalius =ehdotonuskollisuushenkilölletaiidealle. 5

112 KÄSITELUETTELO

Osa-alue7 Suhtautuminenesineisiin


1 Keräillä = ottaaesineitämukaanilmantarkoitustamuodostaaniistävarsinaistakokoelmaa.

1&2

2 Stereotyyppinen = ainasamanlainen,toistava,toistuva. 1

3 Käsitellä(jotakin) = tarttua,koskettaa,siirtäätms.jotakinvahingossa,muttaeikäyttääsitämihinkääntarkoitukseen.

2

4 Symboliesine = tavarasaatoisenmerkityksen(esim.nukkeakutsutaanäidiksi,kynääkäytetäänpyssynäjne.)

3

5 Symbolileikki = jonkintilanteenjäljittelemistäkäyttäenvälineenämateriaalia,jokasaauudenmerkityksen(esim.banaaniakäytetäänrevolverina).

3

6 Kokeilla = kokeillajotainpäämäärätietoisesti.Tähänsisältyymyöskokeiluntuloksistaoppiminen.

3

7 Luova = kekseliäs,uudistava,uuttatekevä–eitarkoitatässätaiteellista.

4

8 Prosessi = osavaiheidensarja. 4

9 Tekninenleikkikalu/materiaali

= pienoismallit,rakennussarjat,legot,työkalut,koneet,tietokoneet,kännykkäjne.

4

10 Produktiivinen = osaamiettiälopputulostajatoiminnallisuutta.

5

113KÄSITELUETTELO

Osa-alue8 Kommunikaatio


1 Kommunikaatio = viestienvälittämistähenkilöltätoiselle.

2 Ei-kielellinenviestintä = tiedon,tunteiden,toiveidenjne.välittäminenkieltäkäyttämättä,muillakeinoillakuinkielenavulla.

3 Sisäisetjännitteet = jännitteet(esim.nälkä,kipujne.),jotkatulevatomastakehostajaliittyvätperustarpeisiin.

1

4 Epävakaus = raiteiltaanjoutuminen,tasapainontaisopusoinnunrikkoutuminen,ylikuormittuminen.

1

5 Tyhjä/merkityksetönpuhe

= päällepäinsisällötönpuhe,jokaonmuiltaomaksuttuajajonkaainoatarkoitusontäyttääkontaktihetki.

1&2

6 Stereotyyppinen = ainasamanlainen,toistava,toistuva. 1

7 Matkia = jäljitelläyksinkertaisiatoimintojakirjaimellisestiymmärtämättäjuurikaan,missäyhteydessä(jamiksi)niintehdään,toiminnanolemattaoikeastifunktionaalista.Toimintatapahtuusamanaikaisesti,matkittavankohteenollessaläsnä.

1&2

8 Toistuva = ainauudelleenkertautuva. 2

9 Viestiminenosoittamalla

= kommunikoiminenosoittamisenkeinoin. 2

10 Imitoiminen = toiminnanjäljitteleminentoisellahetkellä,toisessaasiayhteydessä,ilmansuoraaesimerkkiä.

3


4

12 Dialogi = keskustelu. 5

13 Realiteettitaju = todellisuudentestaus,kuvitelmienhylkääminen.

5

14 Keskustella = vaihtaaajatuksia,mielipiteitä,näkemyksiä. 5

114 KÄSITELUETTELO

Osa-alue9 Tunteideneriytyminen


1 Liiketunto(proprioseptio)

=elimistönkykyhavaitaomankehonjaruumiinosienasemajaliike.Esimerkiksitunne,jokasyntyysiitä,ettäraajojaliikuttaajokumuu.

1

2 Aistitiedonkäsittely =ärsykkeidenvastaanottaminenaisteilla,tunnistaminen,valikointi,niihinreagoiminenjaniidenjärjestäminen.

1

3 Kiintymys =kestävätunnepitoinensuhdelapsenjayhdentaiuseammanhuoltajanvälillä.

1


5 Hyvä/epämukavaolo =positiivisiajanegatiivisiatunteita,joissakuitenkinonvainvähäneriytymistäjavivahteita.

2


2

7 Rakkaus =syväkiintymysjotakutakohtaan. 2

8 Ylpeys =tunne, jokaantaahalunnäyttää,ettäontehnyt jotain hyvin tai omistaa jotainhienoa. Myös tunne, että on itsearvokkaampikuinjokutoinen.

3

9 Mustasukkaisuus =mielentilataitunne,ettähaluaasaadajotain,minkäjokutoinenkinonsaanut,taitoivoo,etteitoisellaolisisitä.Tämävoikohdistuaniintavaraan,ominaisuuksiinkuinihmissuhteisiinkin.

3

10 Autonomia =emotionaalinenriippumattomuus,itsenäisyys.

3

11 Orastavaempatiakyky =toistentunteetosataanjotunnistaa,muttareaktioniihinlähteevieläpääasiassaomastatunnemaailmasta.

4

12 Orastavahäpeä =kainous,jokajuontuuitsensävertaamisestatoisiin.Myösorastavahäpeäntunneomastakehosta.Häpeäonyhteydessäsosiaalisiinjakulttuurisiinsääntöihin.

4

115KÄSITELUETTELO


13 Epäonnistumisenpelko

=epäonnistumisenpelko,jonkataustallaonepävarmuusomistamahdollisuuksista jarajoituksista.Suorituksetsaattavatkärsiätästä pahasti. Tätä ei saa sekoittaamuutoksen,tuntemattomanpelkoon.

4

14 Empatia =kykyasettuatoisenajatus-jatunnemaailmaan.

5

15 Syyllisyyden-tunteisiinvetoaminen

=enemmänkuinvainanteeksipyytäminenmahdollisenrangaistuksenpelossataikoskasekuuluuasiaan.Syyllisyydentunne=epämukavatunnejonkintehdyntaitekemättäjätetynasiantakia.

16 Sosiaalinenpelko =pelko,ettämenettääkasvonsaepäonnistuessaan.Juontuuomienmahdollisuuksienjarajoitustentuntemuksistapohjautuenaikaisempiinkokemuksiin.Sosiaalinenpelkojuontuupelostanäyttäytyäheikkonatoistensilmissä.

5


5

116 KÄSITELUETTELO

Osa-alue10 Aggressionsäätely

No Käsite Kuvaus Vaihe

1 Coping-mekanismit =toimintamalliselvitäelämässäeteentulevistaongelmista.Coping-mekanismitliittyvätmm.kykyynkäsitellätunteitajahallitatunnereaktioita.

2 Vireystila(arousal) =keskushermostonjaautonomisenhermostonaktivoitumistila,aivojenaktivoituminentietoisuudentaihuomiokyvynterävöittämiseksi,tila,jossaaistitovatavoinnaulkoisillevaikutteille.

3 Tunneperäinenaggressio

=frustraatiosta(turhautumisesta)lähteväaggressio

2,3,4&5

4 Tavoitteellinenaggressio

=aggressio,jollaonpäämäärä,jollahalutaansaavuttaajotain.

3,4&5

5 Itseävahingoittavakäyttäytyminen

=käyttäytyminen,jokavahingoittaatahallisestiomaakehoafyysisestitaipsyykkisesti.

1



4

8 Sosiaalinenpelko =pelko,ettämenettääkasvonsaepäonnistuessaan.Juontuuomienmahdollisuuksienjarajoitustentuntemuksistapohjautuenaikaisempiinkokemuksiin.

5

9 Sublimointi =torjuntamekanismi,jokamuuntaaperusvietitsosiaalisestitaiyhteiskunnallisestihyväksytympiinilmaisumuotoihin(esim.työ,taide,harrastukset).Tässätapauksessafyysisenaggressionvoikorvatatoinenaggressionmuoto(esim.valehtelu,varastaminen,karkaaminenjne.).

5

118 KÄSITELUETTELO

Osa-alue11 Vapaanajankäyttö–leikinkehittyminen


1 Perusvireys = aktivoituminenaistienkautta. 1

2 Aistimuksellinen,aistimuspohjainen

= toimintaperustuutuntoaistiin,kokemiseen,jatapahtuumuotoilemattomillamateriaaleilla.Leikinvälineetovatsuoraanhavaittavissa.

1

3 Sensomotorinen = toimintaliittyyaistitiedonjaliikeärsykkeidenyhteyksienkehittymiseen(esim.keinuminen).

1

4 Käsitellä(jotakin) = tarttua,koskettaa,siirtäätms.jotakinvahingossa,muttaeikäyttääsitämihinkääntarkoitukseen.

2

5 Yksinkertainenliikuntaleikki

= juokseminentaikäveleminenleikkikentänympäritms.

2

6 Määräämisleikki = leikki,jossahaluaamäärätäitse,mitäleikitään,mitenleikkipäättyy,kukaonvuorossa.

3

7 Osallistuvajäljittelyleikki

= imitaatio,johonyhdistyyomaosuus,eienääpelkkääkirjaimellistajäljittelyä.

3

8 Symbolileikki = jonkintilanteenjäljittelemistäkäyttäenvälineenämateriaalia,jokasaauudenmerkityksen(esim.banaaniakäytetäänrevolverina).

3

9 Vertaiset = henkilöt,jotkaovatvastaavallakognitiivisellataiemotionaalisellakehitystasolla:asuintoverit,luokkatoverit,ryhmätoverit,ikätoverit,ystävät,työtoverit,sukulaiset(lapset),tuttavatjärjestötoiminnassajne.

4


4

11 Vuorovaikutusleikki = tarkoituksenaonmuodostaakontaktieriosapuoltenvälillä:toiminnanyhteensovittamista,toisiinsareagoimistaasiaankuuluvasti.

4

12 Assosiatiivinenajattelu

= ajattelu,jossaluodaanyhteyksiäasioidenvälille.

4

13 Konstruktiivinen = rakentava. 5

14 Produktiivinen = osaamiettiälopputulostajatoiminnallisuutta.

5

118 KÄSITELUETTELO

15 Sosiaalinenleikki = leikki,jossakoetaanjailmaistaansosiaalisiavuorovaikutustilanteita.

5

16 Yhteistyöhaluinen = yhteistyöhönpyrkivä. 5

Osa-alue12 Moraalinkehittyminen


1 Omatunto = sisäinenkäsityshyvästäjapahasta.

2 Empatia = kykyasettuatoisenajatus-jatunnemaailmaan.

3 Moraalintaju = kykykäsittää,mitäyleisestipidetäänoikeana.

4 Tärkeätihmiset = kiintymyshahmot,vanhemmat,ohjaajat.Heitävoivatollamyöstärkeätsisaruksetjamuutsukulaiset,naapuritjne.

1

5 Ulkoinenmotivaatio = motivaatio,jokalähteehenkilönulkopuolelta.

3

6 Auktoriteetti = henkilö,jollaonvaltuustehdäpäätöksiä,käyttäämääräysvaltaa.

3

7 Orastavaempatiakyky = toistentunteetosataanjotunnistaa,muttaniihinreagoiminenlähteevieläpääasiassaomastatunnemaailmasta.Omatärkeysjärjestysonvieläetusijalla.

7

8 Sisäinenmotivaatio = henkilöstäitsestäänlähtevämotivaatio. 4

9 Sisäinenarvo-janormijärjestelmä

= sisäinen,omaksuttu,opittu–eriasiakuinhenkilökohtainenarvo-janormijärjestelmä,jokakehittyyvastamurrosiästäalkaen.

5

10 Introspektio = sisäinenitsensähavainnointi. 5

11 Reflektio = tarkastelu,pohtiminen,punnitseminen. 5

12 Yleinenmoraali = yleisestivallitsevathyvättavatjakäytännöt.

5

119KÄSITELUETTELO

Osa-alue13 Tunteidensäätely


1 Negatiivisettunteet =tunteet,jotkaestävätnormaalintoimimisen.

2 Vireystila(arousal) =keskushermostonjaautonomisenhermostonaktivoitumistila,aivojenaktivoituminentietoisuudentaihuomiokyvynterävöittämiseksi,tila,jossaaistitovatavoinnaulkoisillevaikutteille.

3 Tunnetila(affect) =tunne,emootio.

4 Itsesäätely =omantunneilmaisunsääteleminentarkoituksenmukaisesti,esim.itku.

5 Yhteissäätely =vastavuoroinentaiinteraktiivinensäätely.

6 Coping-mekanismit =toimintamalliselvitäelämässäeteentulevistaongelmista.Coping-mekanismitliittyvätmm.kykyynkäsitellätunteitajahallitatunnereaktioita.

7 Ympäristö =ihmiset,esineetjatila.

8 Autonominenhermosto

=sääteleeautomaattisestiläheskaikkiatiedostamattomiatoimintojajaprosessejakehossa,kutenhengitystä,sydämensykettä,verenpainetta,energiantuotantoa,ruoansulatustajaaineenvaihduntaa.Näitätoimintojaeitarvitsemiettiä.Autonomisenhermostontoimintaeiriipuomastatahdosta.Siihenvoivaikuttaavainepäsuorasti.

1

9 Asento-jaliiketuntemus

=tunne,jokasyntyysiitä,ettäjokintaijokumuuliikuttaaomaakehoa.

1

10 Heijaaminen =vartalonliikutteleminenhiljaaedestakaisin. 1

11 Emotionaalinenitseapu

=toimintaemotionaalisenhyvinvoinninsaavuttamiseksitaiylläpitämiseksi

1,2,3,4&5


13 Itsensäkeinuttaminen =toistava,monotoninen,rytmikäsvartalonliike(rocking,bodyrocking).Itsensäkeinuttaminenonvoimakkaampiliikekuinheijaaminen.

1

120 KÄSITELUETTELO



2

15 Uhmakas =kapinoiva 3

16 Motivoida =jaohjatahenkilönkäyttäytymistäulkopuolelta/ympäristöstätulevillatekijöillä,houkuttimillajavaikuttimilla(esim.palkitseminenjne.).

3

17 Empatia =kykyasettuatoisenajatus-jatunnemaailmaan.

5

LOPUKSI

Haluamme kehittää SEO-R2:sta luotettavan ja validin arviointityökalun, jolla on suurikliininen arvo. Ensisijaisesti sitä ei edelleenkään ole tarkoitettu luokittelevaksidiagnosointityökaluksi vaanpohjaksi vammaistuen suunnittelulle,niinettäympäristövoiottaaasiakkaidenemotionaalisetperustarpeethuomioonentistäparemmin.Siinäehkäonsyy,miksi työkalua sovelletaan jo niin laajalti Belgiassa ja Alankomaissa. Psykometrinentutkimus on todistanut, että SEO-R² on riittävän käyttökelpoinen, ymmärrettävä jarelevantti (Vandervelde ym., painossa). Arviointiasteikon tekijät haluavat yhdessä SEN-SEO-ryhmän (SENvzw)sekäGentinammattikorkeakoulun jayliopistonkanssaoptimoidaarviointityökalua edelleen, mm. keräämällä mahdollisimman monta anonyymia SEO-R²-profiilia (ks. www.sen-seo.be) ja tutkimalla niitä kohdistetusti. SEO-R2:n kehittäjät ovatmukanamyös lupaavassaeurooppalaisessa tutkimusprojektissa, jonkakohteenaonSED-Short (Scale forEmotionalDevelopment -Short) (Sappok,Morisse,Claes,Poppe,Došen,Vandevelde2015), SEO-R2:n lyhennetty versio. Tämä työkalu, jota kehitetäänennemminobjektiivista arviointia, klassifiointia, diagnosointia ja tieteellistä tutkimusta varten, tuleetäydentämäänSEO-R2:ta.

KIRJALLISUUS

Audenaert, L. (2015). Emotionele ontwikkeling en de integratieve benadering van Anton Došen.Teoksessa:Flanderinopetusneuvosto(toim.),Evenopademkomen?Eenbredeenpraktischekijkoptime-outinhetbuitengewoonbasisonderwijs(s.36–47).Leuven-DenHaag:Acco.

Claes, C., Claes, L., Declercq, K., Jonckheere, B., Morisse, F., Poppe, L., & Vandevelde, S. (2012).OnderzoeknaardeinterbeoordelaarsbetrouwbaarheidvandeSchaalvoorEmotioneleOntwikkeling–Revised.Julkaisematontutkimusraportti.EQUAL,Gentinammattikorkeakoulu,SENVZW,VAPH.

Claes,L.,Declercq,K.,DeNeve,L.,Jonckheere,B.,Marrecau,J.,Morisse,F.,Ronsse,E.,Vangansbeke,T.(Toim.)(2012).Emotioneleontwikkelingbijmensenmeteenverstandelijkebeperking(SEN-julkaisut,no4).Antwerpen-Apeldoorn:Garant.

Claes,L.&Verduyn,A. (Toim.) (2012),SEO-R-SchaalvoorEmotioneleOntwikkelingbijmensenmeteenverstandelijkebeperking-Revised(SEN-julkaisutno5).Antwerpen-Apeldoorn:Garant.

Došen,A.(1983).Psychischestoornissenbijzwakzinnigekinderen.Swets&Zeitlinger.Došen,A.(1990).Psychischeengedragsstoornissenbijzwakzinningen.Eenontwikkelingsdynamische

benadering.Amsterdam:Boom,Meppel.Došen, A. (2005). Psychische stoornissen, gedragsproblemen en verstandelijke handicap. Een

integratievebenaderingbijkinderenenvolwassenen.Assen:KoninklijkeVanGorcum.Došen,A. (2014).Psychische stoornissen,probleemgedragen verstandelijkebeperking.Assen:Van

Gorcum.Došen, A. (2015). Emotionele ontwikkeling als een basis van de persoonlijkheidsontwikkeling.

Painossa.Greenspan,S.I.,DeGangi,G.&Wieder,S.(2001).Thefunctionalemotionalassessmentscale(FEAS)

forinfancyandearlychildhood.BethesdaMD:TheInterdisciplinaryCouncilonDevelopmentandLearningDisorder.

Hoekman, J., Miedema, A., Otten, B. & Gielen, J. (2007). ESSEON-R. Schaal voor het sociaal-emotioneelontwikkelingsniveau.Amsterdam:Hogrefe.

Izard,C.,Youngstrom,E.ym. (2006).Emotionsanddevelopmentalpsychopathology.Teoksessa:D.Cicchetti & D. Cohen (Toim.):Developmental psychopathology (s. 244–292).New Jersey: JohnWileyandSons.

Kohnstamm,R.(2002).Kleineontwikkelingspsychologie.Houten:SpringerMediaBV.

124 KIRJALLISUUS

La Malfa, G., Lassi, S., Bertelli, M., Albertini, G. & Došen, A. (2009) Emotional development andadaptiveabilities inadultswith intellectualdisability.AcorrelationstudybetweentheSchemeofAppraisal of Emotional Development (SAED) and Vineland Adaptive Behaviour Scale (VABS),ResearchinDevelopmentalDisabilities30(6):1406–1412.

MFC Sint Jozef. (2015). Handleiding voor het bepalen van de emotionele ontwikkeling met de seo(schaalvooremotioneleontwikkeling)enhetbepalenvandebegeleidingsstijl.Gent.

Riské, L. (2014). De validiteit van de Schaal voor Emotionele Ontwikkeling bij mensen met eenverstandelijke beperking – Revised (SEO-R). Onderzoek naar de soortgenootvaliditeit en degelijktijdige criteriumvaliditeit van de SEO-R. Julkaisematon opinnäytetyö Master of Science-oppiarvoa varten Gentin yliopiston kasvatustieteiden laitoksella, erityispedagogiikankoulutusohjelmassa.

Sappok, T., Budczies, J., Böllte, S., Dziobek, I., Dosen, A., & Diefenbacher, A. (2013). EmotionalDevelopment inAdultswithAutismandIntellectualDisabilities:ARetrospective,ClinicalAnalysis.PLoSONE8(9):e74036.doi:10.1371/journal.pone.0074036

Sappok,T.,Morisse, F.,Claes,C.,Poppe, L.,Došen,A.&Vandevelde, S. (2015).SED-Short (Scale forEmotionalDevelopment-Short).Valmisteilla.

Sparrow, S., Balla, D. & Cicchetti, D. (1984). Vineland Adaptive Behavior Scales. Circle Pines,Minnesota:AmericanGuidanceService.

Sparrow,S.,Balla,D.&Cicchetti,D.(2008).VinelandAdaptiveBehaviorScales(SecondEdition).ExpandedInterviewFormManual.UK:Pearson.Sroufe, A. (2005). Attachment and development: A prospective, longitudinal study from birth to

adulthood;Attachment&HumanDevelopment7(4):349–367.Timmers-Huigens,D. (1998).Mogelijkhedenvoorverstandelijkgehandicapten.Maarssen:Elsevier/de

Tijdstroom.Vandevelde,S.,Morisse,F.,Došen,A.,Poppe,L.,Jonckheere,B.,VanHove,G.,Maes,B.,vanLoon,J.&

Claes,C.(painossa).TheScaleforEmotionalDevelopment-Revised(SED-R)forpersonswithintellectualdisabilitiesandmentalhealthproblems:Development,description,andreliability.AcceptedforpublicationinInternationalJournalofDevelopmentalDisabilities.

Verhofstadt-Denève,L.,Vijt,A.&VanGeert,P.(2003).HandboekvoorOntwikkelingspsychologie.Grondslagenentheorieën.Houten:BohnStafleuVanLoghum.

Verpoorten,R.,NoensI.&vanBerckelaer-Onnes,I.(2007).VoorlopersinCommunicatie(ComVoor).Leiden:Pits.

Vonk, J.&Hosmar,A. (2009).Emotioneleontwikkelingbijmensenmeteenbeperking.Eendenk-enhandelingskadervoordepraktijk.Leuven:Acco.

SEO-R Emotionaalisen kehityksen asteikko kehitysvammaisia ...kehitysvammalaakarit.fi/.../12/KVL2017_SEO-R2-FI.pdf · 6.2. Tutkimus SEO-R:n psykometrisistä ominaisuuksista 48 6.2.1.

Documents