selvitys - sivistystyo.fi · selvitys on tehty vapaa sivistystyö ry:n (vst) toimeksiannosta ja sen rahoitti opetusministeriö. vapaa sivistystyö Liikunnan koulutuskeskukset ovat

vapaan sivistystyön digitalisaatiosta

1

0

ý

Jari sarja

selvitys

þ

1ý

Vapaa Sivistystyö ryISBN 978-952-5349-30-6

Paino Picaset Oy

Helsinki 2017

Ulkoasu Marika Kaarlela/Gekkografia

3

sisällys

4 vapaa sivistystyö

5 toimeksiannon suorittamisen taustatekijöitä

6 digitalisaatio

8 Koulutus ja digitalisaatio

10 vapaa sivistystyö verkossa

12 Responsiivisuus

14 yhteenveto

15 Kyselyn tulokset

15 digitaalisuus koulutuksen suunnittelussa

18 digitaalisuus markkinoinnissa

21 sähköinen ilmoittautuminen

21 vapaan sivistystyön digitaalinen tulevaisuus

22 digitaalinen oppimisalusta

22 sähköiset palautelomakkeet

26 yhteenveto

27 toimenpide-ehdotukset

28 sammanfattning

29 lähteet

30 liite 1

4

laki vapaasta sivistystyöstä määritte-lee vapaan sivistystyön toiminnan pii-riin kansalaisopistot, kansanopistot,

opintokeskukset, kesäyliopistot ja liikunnan koulutuskeskukset. Laissa vapaan sivistys-työn oppilaitosten tehtävät määritellään seu-raavasti:

Kansalaisopistot ovat paikallisiin ja alueelli-siin sivistystarpeisiin pohjautuvia oppilaitok-sia, jotka tarjoavat mahdollisuuksia omaeh-toiselle oppimiselle ja kansalaisvalmiuksien kehittämiselle.

Kansanopistot ovat kokopäiväistä opetus-ta antavia sisäoppilaitoksia, jotka järjestä-vät nuorille ja aikuisille omaehtoisia opintoja, edistävät opiskelijoiden opiskeluvalmiuksia sekä kasvattavat heitä yksilöinä ja yhteiskun-nan jäseninä.

Kesäyliopistot ovat alueellisen koulutus-tarjonnan oppilaitoksia, joiden toiminnassa painottuvat avoin korkeakouluopetus sekä alueen muihin osaamis- ja sivistystarpeisiin vastaaminen ottaen huomioon myös korkea-koulutettu väestö.

vapaa sivistystyövapaata sivistystyötä säätelee laki vapaasta sivistystyöstä. laki määrittelee vapaan sivistystyön tarkoituksen ja tavoitteet.

vapaan sivistystyön tar-koituksena on järjestää elinikäisen oppimisen pe-riaatteen pohjalta yhteis-kunnan eheyttä, tasa-arvoa ja aktiivista kansalai-suutta tukevaa koulutusta.

vapaana sivistystyönä järjestettävän koulutuk-sen tavoitteena on edis-tää ihmisten monipuolista kehittymistä, hyvinvointia sekä kansanvaltaisuuden, moniarvoisuuden, kestävän kehityksen, monikulttuuri-suuden ja kansainvälisyy-den toteutumista. vapaassa sivistystyössä korostuu omaehtoinen oppiminen, yhteisöllisyys ja osalli-suus.

(laki vapaasta sivistys-työstä, 21.8.1998/632)

5

toimeKsiannon suoRittamisen

taustateKiJöitä

Tässä selvitystyössä tarkastellaan va-paan sivistystyön oppilaitosmuotojen digitalisaation tilaa ja kehittämistar-peita. Vapaan sivistystyön opettajien digiosaaminen rajataan lähes koko-naan selvitystyön ulkopuolelle, koska sitä on selvitetty jo aiemmin DVS-ky-selyssä (Digitaalinen vapaa sivistystyö 2013). Yksi DVS-kyselyn pohjalta tehty toimenpide-ehdotus oli, että vapaan sivistystyön opettajille järjestetään di-gikoulutusta. Ehdotuksen pohjalta to-teutui Opetushallituksen rahoittama Vapaasti verkossa -koulutus vuonna 2014.

Koska vapaan sivistystyön opetuksen digitalisaatiota on jo aiemmin tutkittu, tämä selvitystyö keskittyy siihen, mi-ten vapaan sivistystyön digitaalisuus näkyy varsinaisen opetustapahtuman ulkopuolella. Selvitystyö toteutetaan tarkastelemalla vapaan sivistystyön oppilaitoksia asiakasnäkökulmasta. Tämä osio toteutetaan tarkastelemalla vapaan sivistystyön toimijoiden ja op-pilaitosten verkkosivuja. Tarkastelus-sa arvioidaan pääasiassa saavutetta-vuutta eli kotisivujen responsiivisuutta sekä koulutusten löytämistä ja niihin ilmoittautumista.

Lisäksi vapaan sivistystyön oppilaitos-ten digitalisaation tilaa ja kehittämis-tarpeita kartoitetaan oppilaitosten rehtoreille lähetetyn kyselylomakkeen avulla. Kyselylomake on sähköinen ja kaksikielinen.

selvitys on tehty vapaa sivistystyö ry:n (vst) toimeksiannosta

ja sen rahoitti opetusministeriö.

vapaa sivistystyö

Liikunnan koulutuskeskukset ovat kokopäi-väistä opetusta antavia valtakunnallisia si-säoppilaitoksia tai alueellisia oppilaitoksia, joiden tehtävänä on järjestää liikuntaharras-tusta, hyvinvointia ja terveyttä edistävää kou-lutusta koko väestölle sekä liikunnan järjes-tö- ja seuratoimintaa palvelevaa koulutusta ja valmennustoimintaa.

Opintokeskukset toimivat valtakunnallisi-na oppilaitoksina järjestämällä opintoja itse sekä yhdessä kansalais- ja kulttuurijärjestö-jen kanssa elinikäisen oppimisen, hyvinvoin-nin ja aktiivisen kansalaisuuden sekä demo-kratian ja kansalaisyhteiskunnan toiminnan edistämiseksi (Laki vapaasta sivistystyöstä, 21.8.1998/632).

Vapaan sivistystyön oppilaitokset ovat perin-teisesti järjestäneet tutkintoon johtamatonta aikuiskoulutusta. Vähitellen mukaan on tullut myös tutkintotavoitteista koulutusta ja lapsil-le suunnattua koulutusta. Tässä selvityksessä ei erotella tutkintotavoitteetonta ja tutkinto-tavoitteellista koulutusta, vaan tarkastellaan vapaan sivistystyön oppilaitosten järjestämää koulutusta kokonaisuutena.

6

digitalisaatio

digitalisaatio luo uutta lisäarvoa, jota ei syntyisi ilman sähköisiä ratkai-suja. Digitaalisten teknologioiden

yleistyminen vaikuttaa kaikkiin aloihin ja toimijoihin. Nobel-palkittu ekonomisti Paul Krugman ennusti vuonna 2008, että kaikki, mikä voidaan digitalisoida, tullaan digitali-soimaan (Krugman, 2008).

Verkkopankkipalvelut ovat hyvä esimerkki digitalisaation luomasta lisäarvosta. Asiak-kaan ei enää tarvitse mennä pankkiin hoi-tamaan pankkiasioitaan, sillä hän voi hoi-taa ne itsenäisesti verkossa lähes milloin ja missä tahansa. Verkkopankkitunnuksil-la ihmisten on myös mahdollista todistaa henkilöllisyytensä sähköisesti. Sähköistä tunnistautumista voidaan käyttää erilaisis-sa verkkopalveluissa asioimiseen, esimer-kiksi veroilmoituksen jättämiseen.

Toinen merkittävä toimija, jonka digitali-soituminen tuottaa lisäarvoa, on verohallin-to. Verovelvollisten ei enää nykyisin tarvitse toimittaa veroilmoituksia liitteineen postit-se, vaan veroasiat voi hoitaa verkossa.

Digitaalisuus on mullistanut musiikin ja-kelun. Ensin siirryttiin vinyylilevyistä ja ka-seteista digitaalisiin CD-levyihin. Tuolloin kaikki musiikki ostettiin vielä fyysisinä tuot-teina. Kun jakelukanavat kehittyivät, tuli mahdolliseksi tilata CD-levyjä verkkokau-poista.

Nykyisin musiikkia voi ostaa digitaalise-na palveluna. Hyvä esimerkki tästä on ver-kossa toimiva musiikkipalvelu Spotify. Kuu-kausimaksun maksamalla Spotifyn asiakas voi kuunnella musiikkia laajasta digitaali-sesta valikoimasta sen sijaan, että ostai-si yksittäisiä levyjä. Musiikkipalvelu kulkee aina asiakkaan mukana mobiililaitteessa toisin kuin CD-levyt. Lisäksi siihen voi tal-lentaa mieleisiään soittolistoja erilaisia ti-lanteita varten, ja ne voi halutessaan myös jakaa muiden käyttäjien kanssa. Spotify osaa myös ehdottaa musiikkia kuunnelta-vaksi (ks. Snickars 2014, 237).

Digitaalisuus muuttaa sitä, miten asiat ovat. Samaan aikaan se myös säilyttää ja vahvistaa sitä, miten asiat ovat. Se on siis kaksijakoinen ilmiö.

Vaikka digitalisaatio on esimerkiksi mul-listanut musiikin jakelun, julkaistaan edel-leen myös perinteisiä vinyylilevyjä. Niillä on kysyntää musiikin harrastajien keskuu-dessa, jotka keräilevät fyysisiä levyjä. Heil-le musiikki on enemmän kuin taustaääntä. Myös käytetyille vinyylilevyille on kysyn-tää. Jotkut vinyylilevyjen alkuperäispainok-set ovat satojen eurojen arvoisia. Musiikin suoratoisto ei siis ole hävittänyt vinyylile-vyjen markkinoita. Esimerkiksi Britannias-sa vinyylilevyjä myytiin vuonna 2016 yli 3,2 miljoonaa. Myynti nousi 53 prosenttia edel-lisvuodesta (Pöllänen, 2017).

digitalisaatio voidaan määritellä monin eri tavoin. yhteistä kaikille määritelmille vaikuttaa olevan, että kyseessä on toimintatapojen muutos tai jopa rakennemuutos.

7

Digitaalisuus on usein vuoro-vaikutteista. Kun ennen luettiin kirjoja, nyt e-kirjat voivat kerätä tietoja lukijoistaan. E-kirja tie-tää, onko käyttäjä lukenut kol-me sivua vai koko kirjan kerralla alusta loppuun, tai kuinka moni lukija on alleviivannut kirjasta saman rivin. Yksityinen lukuta-pahtuma on muuttanut luonnet-taan (Alter 2012).

Myös videopalvelu YouTube kerää tietoja videoiden katseli-joista. Se seuraa, mitä ihmiset katsovat ja missä vaiheessa he lopettavat videon katselun. Kun ihmiset hakevat netistä tietoa, he tuottavat samalla tietoa.

Kun ennen todettiin, että laatu korvaa määrän, digiaikana van-ha sananlasku kääntyy muotoon ”määrä korvaa laadun”, koska monet verkkopalvelut suositte-levat käyttäjilleen niitä tuotteita, joita muut käyttäjät ovat suosi-telleet tai ostaneet.

Digitaalisuus merkitsee ni-mensä mukaisesti datan esittä-mistä numeroina. Digitaalinen tulee latinan kielen sanasta di-gitus, joka tarkoittaa sormea ja numeroa. Jo vuonna 1945 tieto-koneista käytettiin eri nimityk-siä riippuen siitä, oliko kyseessä digitaalinen vai analoginen tie-tokone (engl. digital computer, analogue computer). Analogisia tietokoneita olivat laskutikku ja mekaaninen laskin. Digitaali-sen tietokoneen perusidea oli muuttaa kaikki data numeroin il-maistavaan muotoon eli ykkösik-si ja nolliksi. Käsite digitalisoida tarkoitti alun perin numeroiksi

muuttamista. Vähitellen digita-lisointi alkoi tarkoittaa tallenta-mista digitaaliseen muotoon, ku-ten kirjojen skannaamista kuviksi tai tekstiksi sivu kerrallaan. Ny-kyisin käsite on lähes kokonaan irtaantunut alkuperäisestä mer-kityksestään. Pelkkä tietokoneen mukanaolo riittää siihen, että jokin on digitalisoitu. Esimerkiksi kun maanviljelijä hyödyntää tie-totekniikka lehmien ruokinnassa, sanotaan hänen digitalisoineen maidontuotantonsa (ks. Tallmo, 2011).

Historian professori Marshall Poen (2010) mielestä digitaali-suus ei ole luonut mitään, mitä ei olisi jo ennestään olemassa. Sähköposti on edelleen postia. Näköislehdet ovat yhä lehtiä. YouTube-videot ovat edelleen videoita. Nettikaupat ovat kaup-poja. Verkkopelit ovat pele-jä. Wikipedia on tietosanakirja. MP3-tiedoston oikeudeton la-taaminen on edelleen varkaus. Poen mukaan kyse on pikem-minkin siitä, että digitaalisessa muodossa asiat voidaan tehdä helpommin tai eri tavalla kuin ennen.

Nykyisin ei enää puhuta di-gitalisoinnista vaan digitali-saatiosta. Helsingin yliopiston tietotekniikkakeskuksen pro-jektipäällikkö Ville Tenhunen on ruotinut digitalisaation käsitettä varsin perusteellisesti blogikir-joituksessaan (Tenhunen 2015). Digitalisaatiolle ei vielä ole yksi-selitteistä ja vakiintunutta mää-ritelmää, mutta kaikki määritel-mät korostavat ainakin jossakin

”digitalisaatiota ei saa kau-pasta hyllyltä eikä sitä voi asentaa mihinkään. Kyse on toiminnan muuttamisesta ja digitaalisten välineiden tuo-mista jotakuinkin kaikkeen tekemiseen ja sitä kautta uu-den arvon tuottamista tai tuottavuuden parantamis-ta. […] Varsinaiseen digitali-saatioon päästään silloin kun suunnitellaan prosessi uusiksi niillä ehdoilla, joita digitaali-set välineet ja niiden käyttä-mä data antavat. Ei muokata vanhaa prosessia digitaalisek-si sellaisenaan, vaan tehdään kokonaan uusi tai muutetaan prosessia merkittävästi.” (Tenhunen 2015)

8

määrin lisäarvon tuottamista. Lisäksi digitalisaatiossa on Ten-husen mukaan kyse oman toi-minnan radikaalista muuttami-sesta.

Mikael Jungnerin (2015, 9–-10) mukaan digitalisaation perus-periaate on asiakaslähtöisyys, koska sen avulla voimme tehdä asioita aiempaa osuvammin. Esimerkiksi perinteinen mark-kinointi perustuu volyymiin: sama mainos lähetetään mah-dollisimman isolle joukolle, jot-ta se tavoittasi potentiaaliset asiakkaat. Ihmiset kokevat täl-laisen mainonnan ärsyttävänä, koska se ilmestyy pyytämättä esimerkiksi postilaatikkoon. Vo-lyymiin perustuvan markkinoin-nin osuvuus on huono, koska se ei huomioi ihmisten erilaisia mieltymyksiä ja tarpeita.

Digitalisaatio tarjoaa toisenlai-sen tavan markkinoida. Tyypil-lisesti mainos kohdennetaan tarkasti ainoastaan potenti-aalisiin asiakkaisiin. Esimerkik-si Googlen hakukone näyttää palvelun käyttäjälle mainoksia, jotka liittyvät henkilön käyttä-mään hakusanaan. Hakusanalla ”niskakipu” näytetään erilai-sia mainoksia kuin hakusanalla ”frisbeegolf”. Facebook seu-raa hyvin tarkkaan käyttäjien-sä mieltymyksiä, kuten mistä sivuista he ovat tykänneet. Li-säksi Facebook-käyttäjätilin perusteella tiedetään käyttäji-en ikä, sukupuoli ja sijainti. Sen vuoksi Facebook pystyy koh-dentamaan mainokset tarkasti. Nuori ratsastuksen harrastaja

näkee palvelussa erilaisia mai-noksia kuin iäkäs valokuvauk-sen harrastaja.

Digitalisaatioon liittyy myös kokeilemisen ulottuvuus. Di-gitalisaatiota ei voi ostaa val-miina tuotteena. Opetusinno-vaatiohanke HundrEDin luova johtaja Saku Tuominen huo-mauttaa, että digiloikka on sa-nana järjetön, koska digitalisaa-tiossa ei ole kyse loikasta vaan pitkästä tutkimusmatkasta. Tuomisen mukaan aiemmista digitalisaatioon liittyvistä vir-heistä kannattaa ottaa opik-si. Esimerkiksi Los Angelesissa todettiin huonoksi ratkaisuksi, että kaikkien koulujen digiloik-ka toteutettiin samalla tavalla (Kallunki, 2016).

Koulutus ja digitalisaatio

Suomi oli vuoden 2016 digibaro-metrin ykkönen. Digibarometris-sa maat pannaan järjestykseen 36 eri muuttujan perusteella. Digibarometrin mukaan Suo-mella on maailman parhaimmat edellytykset hyötyä syvenevästä digitalisoitumisesta. Suomen jäl-keen barometrissä tulivat muut Pohjoismaat (Digibarometri 2016, 5).

Vaikka Suomi on digibaro-metrin kärkimaa, meillä on myös kehitettävää. Olemme vain keskikastia, kun mita-taan Internetin hyödyntämis-tä yhteiskunnallisissa asioissa. Olemme jälkijunassa, kun tar-kastellaan terveydenhuollon tuottavuuden kohentamista

digitalisaation avulla. Digiba-rometrin mukaan Suomessa ei osata lisätä muidenkaan julkis-ten palveluiden tuottavuutta ICT:n avulla samalla tavoin kuin parhaissa vertailumaissa (Digi-barometri 2016, 13).

Digitaalisuus mainitaan Juha Sipilän hallitusohjelmassa. Oh-jelmassa todetaan muun mu-assa, että julkishallinnon on edesautettava innovaatio- ja palvelualustojen syntyä sellai-silla sektoreilla kuin terveyden-huolto ja koulutus (Ratkaisujen Suomi, 2015, 26–27). Hallitusoh-jelmassa halutaan ottaa käyt-töön digitaalisia oppimisympä-ristöjä peruskoulussa. Muun koulutuksen digitalisoinnista ei ole mainintoja (Ratkaisujen Suomi 2015, 17).

Hallitusohjelmaa täydentää toimeenpanosuunnitelma, jos-sa listataan hallituskauden ai-kana toteutettavat kärkihank-keet. Yksi kärkihankkeista on Osaaminen ja koulutus. Amma-tillisen koulutuksen osalta halli-tuksen tavoitteena on uudistaa ja digitalisoida koulutuksen jär-jestäjien toimintaprosesseja ja oppimisympäristöjä (Toiminta-tavat ja oppimisympäristöt am-matillisessa koulutuksessa).

Myös korkeakoulut maini-taan hallituksen kärkihankkeis-sa. Tavoitteena on, että kor-keakoulut tuottavat yhteistä verkko-opetustarjontaa ja so-pivat keskinäisestä yhteistyös-tä ja työnjaosta verkko-opetuk-sessa. Opetusta voidaan tarjota myös täysin avoimesti ja pa-rantaa näin esimerkiksi toisen

9

asteen opiskelijoiden mahdolli-suuksia tutustua korkeakoulu-opintoihin (Korkeakoulujen di-gitaaliset oppimisympäristöt).

Kärkihankkeiden ulkopuo-lella tapahtuu myös paljon. Esi-merkiksi sähköinen ylioppilas-koe hyödyntää digitalisaatiota monin tavoin. Varsinkin yo-ko-kelaiden suorituksia arvioivat opettajat ovat olleet tyytyväi-siä muutoksiin. Ennen opetta-jan pöytä oli täynnä vastauspa-pereita. Nyt papereita ei tarvita lainkaan, ja kokeiden pistey-tys sujuu helposti netin kautta vaikka kotoa käsin, sillä opet-taja pääsee kirjautumaan YTL:n palvelimelle sähköisen tunnis-tautumisen avulla.

Ammatillisen koulutuksen suunniteltuihin digitalisaatio-toimenpiteisiin kuuluvat seu-raavan neljän vuoden aikana 1) verkko-opetuksen lisäämi-nen, 2) pilvipalveluiden käyt-töön ottaminen, 3) oppimisym-päristöjen kehittäminen ja 4) mobiililaitteiden käyttöönoton lisääminen. Myös henkilöstöä aiotaan palkata tekemään digi-taalista muutostyötä (Lampel-to 2015, 9, 29).

Edellä mainituissa lähteis-sä vapaa sivistystyö vaikuttaa olevan sivussa digitalisaatiosta. Toisaalta kyse voi olla vain vai-kutelmasta. Digitalisaatio saat-taa olla jo hyvässä vauhdissa tai jopa arkipäiväistä vapaan sivis-tystyön oppilaitoksissa.

Tässä selvityksessä haluan kui-tenkin painottaa, että koulu-tusalan toimijoiden on tärkeä ymmärtää, että digitalisaation aiheuttamat muutostarpeet ovat pääasiassa kaikkea muuta kuin tekniikkaa. Ihmisten mu-kavuudenhalu toimia totutuilla tavoilla hidastaa monia tarpeel-lisia muutoksia. ICT:n avulla voi-daan tukea toimintaa, mutta teknologia ei ole itse ratkaisu. Ennen uusien ICT:n eli tieto- ja viestintäteknologian käyttöön-ottoa toiminnot on järjestettä-vä uudelleen. Kuten kauppatie-teiden professori Oren Harari on todennut, sähkölamppua ei keksitty kynttilän jatkuvalla pa-rantamisella (Puro, 2016).

Esimerkiksi opiskelijan il-moittautuminen kurssille ilman digitaalista palvelua on seuraa-vanlainen prosessi:

Henkilö soittaa puhelimella toimistoon. Toimistossa työnte-kijä vastaa puhelimeen. Henkilö kertoo haluavansa ilmoittau-tua kurssille X. Työntekijä selaa kurssi-ilmoituskansiota, kunnes kurssi X löytyy. Työntekijä kysyy henkilön tiedot (nimi, osoite, puhelinnumero, laskutusosoi-te, eritysruokavalio ja majoi-tustarve). Ilmoittautuja kertoo pyydetyt tiedot. Työntekijä kir-joittaa saadut tiedot ilmoittau-tumislomakkeeseen.

Yllä kuvattua ilmoittautu-mistoimintoa on mahdollista kehittää esimerkiksi panosta-

malla henkilöstön asiakaspalve-lukoulutukseen tai aiempaa pa-rempiin puhelimiin. Mutta kun prosessi digitalisoidaan, ei il-mottautumisten vastaanottoon tarvita enää edes työntekijää. Kurssille ilmoittautuva opiske-lija voi itse täyttää sähköiseen lomakkeeseen kurssi-ilmoittau-tumiseen tarvittavat tiedot, ja ilmoittautua voi myös toimisto-ajan ulkopuolella.

Kurssi-ilmoittautuminen on yksinkertainen toiminto digi-talisoitavaksi, jonka vuoksi se ei ole kohdannut vastarintaa. Lisäksi sen hyödyt ovat kiistat-tomat, eikä se sulje pois puhe-limitse ilmoittautumisen mah-dollisuutta.

Lähemmässä tarkastelus-sa muutos osoittautuu kuiten-kin sangen pieneksi, sillä se pohjautuu edelleen vanhoi-hin toimintamalleihin. Puhel-inilmoittautumisen aikana ei ollut olemassa palvelunume-roa, jonka kautta opiskelija voi-si ilmoittautua minkä tahansa vapaan sivistystyön oppilaitok-sen järjestämälle kurssille. Näin ajauduttiin kuvittelemaan, että jokainen oppilaitos tarvitsee digiaikanakin oman ilmoittau-tumisjärjestelmänsä. Nykytek-nologia kuitenkin mahdollistaisi sen, että yhdestä webosoit-teesta voisi ilmoittautua koko maan vapaan sivistystyön oppi-laitosten kursseille.

suomi oli vuoden 2016 digibarometrin ykkönen.

10

vapaa sivistystyö veRKossa

verkossa on siis potentiaalia, mutta kykeneekö vapaa sivistystyö hyödyntämään sitä? Tämän osion selvitystyö koostui siitä, että tutkin va-

paan sivistystyön oppilaitosten verkkosivustoja. Vapaa sivistystyön tulisi tarjota palvelujaan ver-

kossa. Jotta verkkopalveluilla olisi lisäarvoa, vapaan sivistystyön oppilaitosten sivuilla pitäisi olla jotakin, mitä ei ennen tietoverkkoja ollut.

Asiakkaan näkökulmasta vapaan sivistystyön tu-lisi olla helposti tavoitettavissa. Kätevintä olisi, jos vapaa sivistystyön kaikkeen opetustarjontaa voisi tutustua yhden websivuston kautta. Vielä parempaa palvelua olisi, jos saman sivuston kautta voisi myös il-moittautua koulutuksiin.

Tällaista palvelua vapaan sivistystyön oppilaitok-set eivät tarjoa. Vapaa sivistystyön koulutustarjon-taa on lähes mahdotonta löytää verkosta kootusti. Poikkeuksen muodostaa Kansanopistoyhdistys, jon-ka sivuilta voi hakea eri kansanopistojen koulutustar-jontaa.

Toinen poikkeus on Linnunrata-sivusto. Palvelun kautta voi etsiä koulutusta kaikkialta Suomesta ja sitä kautta onnistuu myös ilmoittautuminen. Palvelu on ollut kokeiluvaiheessa keväästä 2016 lähtien, eikä sitä ole vielä julkaistu (Tikka, 2016). Linnunradan kou-lutustarjonnan pohjana on kaikki koulutus, joka on HelleWi-järjestelmässä. Käytännössä tämä tarkoittaa, että muun muassa 160 kansalaisopiston tarjonta on

digitalisaatio edellyttää tietoverkkojen hyödyntämistä. enää ei riitä, että analoginen vain muutetaan digitaali-seksi. nyt palveluiden on oltava myös verkossa, koska siellä on tulevaisuus. ilman verkkoa digitalisaatio ei toteudu.

oppilaitosten verkko-sivustojen yhteystiedot löytyivät kiitettävästi

kattojärjestöjen sivustoilta:

kansalaisopistot (186 verkkosivua)

kansanopistot (85 verkkosivua)

kesäyliopistot (20 verkkosivua)

liikunnan koulutuskeskukset (11 verkkosivua)

opintokeskukset (12 verkkosivua)

11

mukana uudessa verkkopalvelussa. Lisäksi sinne on tarkoitus kerätä dataa myös muista järjestel-mistä.

Linnunrata.fi on esimerkki siitä, millaisia asioita digitalisaatio mahdollistaa. Opetustarjonnan se-laaminen ja opintoihin ilmoittautuminen on help-poa. Lisäksi sivustolta löytyy tietoa erilaisten kurs-sien määristä. Tietoja koulutuksista voidaan jakaa sosiaalisessa mediassa. Teknisesti on myös mah-dollista, että tutkijat pääsevät käsiksi palvelun da-taan avoimen rajapinnan kautta.

Lisäksi olemassa on Ilmonet-palvelu, jonka kautta voi selata pääkaupunkiseudun kansalaisopistojen ja työväenopistojen kursseja ja ilmoittautua niille.

Muilta osin vapaan sivistystyön opinnot on löydettävä muita reittejä pitkin, kuten yksittäis-ten oppilaitoksen kotisivuilta etsimällä. Kaikilla vapaan sivistystyön oppilaitoksilla on verkkosivut, mutta sähköinen kurssi-ilmoittautuminen ei ole käytössä kaikissa oppilaitoksissa.

kansanopistot.fi

linnunrata.fi

ilmonet.fi

12

Kansalaisopistojen yleisin il-moittautumisjärjestelmä on HelleWi, joka on käytössä 160 opistossa. Kansanopistojen yleisin ilmoittautumisjärjes-telmä on Wilma, jota käyttää 10 opistoa. Kesäyliopistois-ta seitsemän käyttää Helle-Wi-järjestelmää ja seitsemän käyttää Asiota. Liikunnan koulutuskeskuksissa yleisin ilmoittautumisjärjestelmä on verkkokauppa. Opintokeskus-ten yleisin ilmoittautumisjär-jestelmä on verkkokyselytyö-kalu Webropol, jota käyttää kolme opintokeskusta.

Eniten kehitettävää ilmoit-tautumisen osalta on kansan-opistoilla, koska yhdeltätoista opistolta (13 prosenttia) puut-tuu sähköisen ilmoittautumi-sen mahdollisuus. Joillakin kansanopistoilla on ilmoittau-tumislomake verkossa mutta vain tulostettavana versiona.

Opintokeskuksista kah-delta (17 prosenttia) puuttuu sähköisen ilmoittautumisen mahdollisuus. Kansalaisopis-toista vain neljältä (2 prosent-tia) puuttuu sähköinen ilmoit-tautuminen.

Kansanopistoilla ja lii-kunnan koulutuskeskuksil-la on eniten parannettavaa sähköisen kurssi-ilmoittau-tumisen yhteydessä kerätyn tiedon osalta. Nämä oppilai-tokset kysyvät ilmoittautumi-sen yhteydessä usein myös opiskelijoiden majoitukseen ja ruokailuun liittyviä tietoja. Tiedot saadaan kerättyä digi-taalisesti, mutta sen jälkeen digitaalisuutta ei välttämättä osata hyödyntää, vaan kurs-sien osallistujien tiedot pitää toimittaa eteenpäin muilla ta-voin kuin digitaalisesti.

Opintokeskukset

Liikunnan koulutuskeskukset

Kesäyliopistot

Kansanopistot

Kansalaisopistot

0 %

SäHKöINEN ILMOITTAuTuMINEN

20 % 40 % 60 % 80 % 100 %

Alla esimerkki siitä mitä tämä käy-tännössä tarkoittaa ruokailun osal-ta:

a) Avataan excel-lista ilmoittautu-neista ja muokataan se sopivak-si ja ajantasaiseksi ruokailijoiden määrän ja eri ruokavalioiden ilmai-semista varten (esimerkiksi pois-tetaan listasta kaikki ruokailuun liittymättömät tiedot, lasketaan yhteen kurssilaisten määrät tai va-ratut ruokailut ja ohjeistetaan eri-tyistä huomiota vaativat ruokava-liot). Talletetaan lista ruokailuista serverille kurssin kansioon.

b) Avataan Drive Sheets ja kopioi-daan Excel-taulukko ruokailijoista Driveen, muokataan ja jaetaan tau-lukko keittiöhenkilökunnalle, joka tulostaa taulukon keittiön ilmoitus-taululle.

Responsiivisuus

Nykyisin verkkosivujen on olta-va monipuolisempia kuin aiem-min. Ennen riitti, että sivut toimi-vat tietokoneen näytöllä. Nykyisin www-sivuja selaillaan myös muilla päätelaitteilla, joten nekin pitää huomioida sivuja suunniteltaessa. Www-sivujen on oltava responsiivi-sia eli sivujen pitää toimia tietoko-neella, tabletilla ja puhelimella.

Responsiivisuus tarkoittaa verk-kosivuston mukautumista kaikille päätelaitteille sopivaksi. Sopiva tar-koittaa tässä yhteydessä sitä, että verkkosivuston kaikki elementit nä-kyvät selkeästi ja näyttävät hyviltä kaikissa päätelaitteissa. Responsii-

13

visten verkkosivujen teksti on luetta-vissa ja valikko ja linkit klikattavia il-man zoomailua puhelimen näytöllä tai tabletilla.

Varsinkin nuorten netinkäyttö pai-nottuu vahvasti puhelimen kautta ta-pahtuvaan selailuun. Sen vuoksi olisi suotavaa, että vapaan sivistystyön opintotarjontaa voisi selailla kaikilla päätelaitteilla. Responsiivisuus antaa muutenkin suuntaa sille, miten digita-lisaatiota olisi järkevää edistää vapaan sivistystyön oppilaitoksissa.

Vapaan sivistystyön oppilaitosten verkkosivuilla responsiivisuus toteu-tuu varsin hyvin, koska yli 54 prosent-tia oppilaitoksista on toteuttanut si-vustonsa niin, että ne toimivat myös puhelimella. Responsiivisuus on vielä niin uusi asia, että edes kaikki yrityk-set eivät ole huomioineet sitä verkko-sivuillaan. Yksittäiset vapaan sivistys-työn oppilaitokset seuraavat siis hyvin aikaansa verkkosivustojen osalta.

50 % 52 % 54 % 56 % 58 % 60 % 62 % 64 %

Responsiiviset www-sivut

vapaan sivistystyön oppilai-tosten verkkosivustoja tarkas-teltaessa niiltä löytyi myös esimerkiksi seuraavanlaisia asioita:

• oppilaitoksen strategia ver-kossa. strategiassa maini-taan virtuaalisten kurssien järjestäminen.

• digipaja, jossa on työpaja-tyyppistä toimintaa.

• videopaja. videopajan laitteet ovat kuntalaisten käytössä.

• Chat-neuvonta.

• verkkoluentoja.

• verkko-opisto (jossa on mu-kana useampi vapaan sivis-tystyön oppilaitos).

• linkki oppimisalustaan.

• Creative Commons -lisensoi-tua oppimateriaalia.

Opintokeskukset

Liikunnan koulutuskeskukset

Kesäyliopistot

Kansanopistot

Kansalaisopistot

14

yhteenveto

Jos koulutuksista kiinnostunut haluaa etsiä vapaan sivistystyön koulutustarjontaa ver-kosta, hänen täytyy tuntea paikalliset vapaan sivistystyön oppilaitokset ja etsiä niiden kaut-ta itselleen sopivat palvelut. Vapaan sivis-tystyön oppilaitoksilla ei ole verkkopalvelua, joka toimisi yhden luukun periaatteella. Ne-tistä löytyy hakusanalla ”vapaa sivistystyö” lähinnä vain lakitekstejä ja kuvauksia vapaas-ta sivistystyöstä.

Yksittäiset vapaan sivistystyön oppilai-tokset ovat sen sijaan onnistuneet tuotta-maan verkkoon myös palveluja. On jopa op-pilaitoksia, jotka tarjoavat verkko-opintoja. Verkosta ei kuitenkaan löydy merkkejä siitä, että alan oppilaitokset tekisivät laajamittais-ta yhteistyötä. Vapaan sivistystyön toimijois-ta muodostuisi verkkoon vahva kokonaisuus, mikäli eri toimijoiden välillä olisi yhteistoimin-taa.

Ratkaisut näihin ongelmiin saattavat löytyä vähitellen muualta kuin vapaan sivistystyön piiristä. Esimerkiksi vielä julkaisemattomalta linnunrata.fi-verkkosivustolta voi hakea hel-posti kansalaisopistojen lyhytkursseja. Palve-lu ei rajoitu pelkkään hakemiseen, vaan myös kursseille ilmoittautuminen on mahdollista. Lisäksi sen tarjoama avoin rajapinta mahdol-listaa uusien ja täysin erilaisten palvelujen ke-hittämisen.

Toinen esimerkki siitä miten yritykset hyödyntävät digitalisaatiota tutkintotavoit-teettoman koulutuksen sektorilla on Google Helpout, joka oli toiminnassa 2013–2015. Pal-velun avulla oli mahdollista etsiä asiantunti-joita koulutuksia varten. Oppituntien hinta-tiedot ja asiakkaiden arviot asiantuntijoista löytyivät palvelusta. Opetus oli aina yksilöllis-tä ja toteutettiin videoyhteyden avulla. Mak-saminen onnistui suoraan palvelun kautta. Asiantuntijaksi ilmoittautuminen oli tehty helpoksi, mutta viime kädessä asiakkaat arvi-oivat asiantuntijoiden pätevyyden.

verkosta ei kuitenkaan löydy merkkejä siitä, että alan oppilaitokset tekisivät laaja-

mittaista yhteistyötä.

15

Kyselyn tuloKset

digitaalisuus koulutuksen suunnittelussa

Ensimmäinen kysymys käsitteli koulutuksen suunnit-telua. Alla olevassa kuviossa on esitetty vastausten jakautuminen. Vastausten perusteella digitaalisuus on jo arkipäivää vapaan sivistystyön oppilaitosten koulutuksen suunnittelussa. Yhteensä 76 oppilaitos-ta ilmoitti, että digitaalisuus on mukana ”melko pal-jon” oppilaitoksen koulutuksen suunnittelussa.

vapaan sivistystyön oppilaitosten digitaalisuutta selvittävä kysely lähetettiin yhteistyöjärjestöjen kautta vapaan sivistystyön oppilaitosten rehtoreille. Kansalais-opistoille kysely lähetettiin suoraan rehtoreille.

Kyselyyn vastattiin verkossa Webro-pol-kyselytyökalulla. Vastausten määrä jakautui seuraavasti:

• Kansalaisopistot 82• Kansanopistot 49• Kesäyliopistot 8• Liikunnan koulutuskeskukset 6• opintokeskukset 6

ei lainkaan

0 %

10 %

20 %

30 %

40 %

50 %

melko vähän ei paljon eikä vähän

melko paljon erittäin paljon

60 %

70 %

80 %

KuINKA PALJON DIGITAALISuuS ON MuKANA OPPILAITOKSENNE KOuLuTuKSEN SuuNNITTELuSSA?

16

Alla olevassa kuviossa saman kysymyksen vastaukset on esi-tetty prosentteina oppilaitos-kohtaisesti.

Vastauksia pyydettiin konk-retisoimaan vapaassa teksti-kentässä, jossa oli kehotus: ”Kuvaile kuinka digitaalisuutta hyödynnetään oppilaitokses-sanne koulutuksen suunnitte-lussa.”

Vastauksissa oli eroja, jotka selittyvät osin sillä, että opinto-jen suunnittelu on tulkittu eri tavoin. Osalle vastaajista koulu-tuksen suunnittelu kattaa kai-ken toiminnan siihen saakka, että koulutukseen sisältö on val-mis. Joillekin vastaajista suun-nittelu tarkoittaa koko koulu-tusprosessin suunnittelua, eli mukana on myös esimerkiksi laskutus ja palkanmaksu.

Avoimet vastaukset voi jaotella karkeasti neljään eri ryhmään, jotka luetellaan alla.

1. Ei ole käytössä

Kahdessa vastauksessa mainit-tiin, että koulutuksen suunnit-telussa ei käytetä digitaalisia työkaluja.

”Tällä hetkellä koulutuksen suunnittelua ei tehdä digitaali-sesti.”

”koulutuksen suunnittelu teh-dään edelleen aineryhmäkohtai-sesti suunnittelu palavereissa jonka pohjalta päivitetyt tiedot viedään kurssiohjelmiin ja verk-kosivuille – varsinaiseen suunnit-teluun ei tässä vaiheessa erilli-selle ohjelmalle ole tarvetta”

2. Kehitettävää

Tähän ryhmään kuuluvissa vas-tauksissa (10 vastausta) mai-nittiin ongelmia, kehittämis-kohteita tai koulutustarvetta. Mainitut ongelmat liittyivät sii-hen, että koulutuksen suunnit-telussa käytettävät tietojärjes-telmät eivät ole yhteensopivia, minkä vuoksi tietoa joudutaan siirtämään manuaalisesti järjes-telmien välillä. Kehittämiskoh-teita on, koska digitalisaatiossa on ehditty ottaa vasta ensim-mäiset askeleet. Vastauksissa esiintyy jonkin verran huolta myös siitä, miten vapaa sivis-tystyö pysyy mukana digitali-saatiokehityksessä verrattuna muuhun koulutuskenttään.

”Koulutuksen suunnittelussa käytetään liian vähän digitali-

ei lainkaan

0 %

10 %

20 %

30 %

40 %

50 %

melko vähän

ei paljon eikä vähän

melko paljon erittäin paljon

60 %

70 %

KuINKA PALJON DIGITAALISuuS ON MuKANA OPPILAITOKSENNE KOuLuTuKSEN SuuNNITTELuSSA?

Kansanopistot Kansalaisopistot Kesäyliopistot Opintokeskukset Liikunnan koulutuskeskukset

17

suutta eli tarkoituksena olisi kehittää tätä, jotta yhteinen työskentely ja prosessi olisi suju-vampaa. Nyt joutuu liikaa kopi-oimaan ja viemään ohjelmia jne. eri järjestelmiin.”

”Kaikki suunnittelu on sähköise-nä eri ohjelmilla, jotka ei valitet-tavasti kaikki kättele toisiaan.”

”ensimmäisiä askelia otettu – mutta vasta vähän.”

”Olemme parhaillaan ottamassa laajamittaisesti käyttöön Google Classroom -palvelua. Näin ollen digitaaliset oppimisympäristö-jen käyttö on merkittävästi li-sääntymässä. Tämä on kirjattu opiston strategiaan sisäisenä ke-hittämishankkeena ja henkilös-töä täydennyskoulutetaan jär-jestelmien käyttöön.”

”För drygt tre år sedan då jag in-ledde mitt arbete vid skolan var knappt något digitaliserat. Det var ett av de första arbetsproces-serna som vi började jobba med att digitalisera. Nu har vi alla vik-tiga dokument & kalendrar di-gitaliserade men fortsättnings-vis är jag oroad över att inse hur mycket vi släpar efter i ex. un-dervisningen i jämförelse med de andra stadierna. Digitalisering-en borde absolut synas betyd-ligt mera i undervisningen men det att det inte gör det beror på många olika faktorer.”

3. Monen palasen summa

Tähän kategoriaan kuuluvat vastaukset, joissa koulutuksen

suunnittelun digitalisuus tar-koittaa, että käytössä on mon-ta eri järjestelmää, ohjelmaa ja palvelua. Suurin osa vapaan sivistystyön oppilaitoksista (121 vastausta) kuuluu tähän ryh-mään.

Huolimatta siitä, että di-gitaalisia työkaluja oli paljon, vastaajat kokivat ne hyödylli-siksi. Vastauksissa kuvailtiin, että oppilaitokset mukautuvat tilanteen mukaan: esimerkiksi yhteistyöprojekteissa ne saat-tavat joutua käyttämään digi-taalisia ratkaisuja, jotka ovat erilaisia kuin oman oppilaitok-sen ratkaisut.

”Mm. opetussuunnitelma on laadittu jaetun dokumentin avulla. Esityslistat ja pöytäkir-jat ovat jaettu kaikille yhteisillä dokumenteilla. Sähköposti, chat ja esim. videoneuvottelut ovat päivittäisen yhteydenpidon väli-neitä joita myös käytetään kou-lutuksen suunnittelussa.”

”Suunnittelukokouksia skypella ja adobella, jaettujen dokument-tien työstämistä eri alustoilla, materiaalituotantoa verkko-opistoon, aikojen allokointia ja aikavarauksia jaettujen kalente-reiden avulla, älypuhelimet kai-killa asiantuntijoilla, tiimiwhat-suppit viestinnässä.”

”Kurssi-ideoiden metsästyksessä netti on myös keskeinen väline. Opistossa on käytössä smart-boardeja, dokumenttikameroi-ta ja videotykkejä, jotka otetaan huomioon kursseja ja opetusme-netelmiä suunniteltaessa. Nyt

moni musiikinopettaja käyttää tabletteja nuottien varastona. He eivät halua kantaa paksuja nuottireppuja mukanaan tun-neille mennessä.”

”Tuntiopettajille on annettu omat tunnukset HelleWiin ja osa heistä suunnittelee kurssinsa sinne suoraan. HelleWiä käyt-tävät tuntiopettajat myös säh-köisten päiväkirjojen täyttämi-sessä, mikä helpottaa toimistoa tosi paljon. Erilaisten hankkei-den ja matkojen suunnittelussa käytetään nykyisin googlen eri ohjelmia, mitkä mahdollistavat yhteissuunnittelun samaan do-kumenttiin.. […].”

”Opettajat voivat halutessaan tehdä kurssisuunnitelmat teks-tinkäsittelyohjelmalla […]. Kun koostan niistä ja käsinkirjoite-tuista suunnitelmista lopullis-ta opinto-opasta, teemme siinä vaiheessa naapurikunnan kan-salaisopiston rehtorin kanssa yhteisten tekstien laadinnan google.drivessä. Kansalaisopis-ton Facebook on käytettävissä, mitä kautta toivotaan asiakkail-ta kurssi-ideoita - toistaiseksi on vähän tullut. Sähköpostis-sa tulee jotain joskus. HelleWi-järjestelmä on keskeisin työkalu kurssitarjonnan suunnittelussa. Kansalaisopistojen liiton tee-maseminaarit ovat seurattavis-sa etänä, mikä on erittäin hyvä. Kuulee uusimmat töihimme vai-kuttavat asiat.”

”Koulutusten suunnittelu teh-dään täysin jaetuilla verkkopoh-jilla, yleensä Google docsissa.

Liikunnan koulutuskeskukset

18

Yhdessä isommassa koulutuspro-jektissa, jossa on useita yhteis-työkumppaneita suunnittelussa mukana, käytetään tällä hetkellä Trelloa. Docsissa työstetään pal-jon erilaisia suunnitelmia, hanke- ja koulutussuunnitelmia saman oppilaitoksen kollegojen kanssa ja myös kouluttajien kanssa. Joi-denkin kouluttajien kanssa enem-män sähköpostitse yhä, mutta useimmat käyttävät mielellään kanssamme docsia.”

”Käytössämme on Google Sui-te for education, jonka kautta opiston lähes kaikki työntekijät suunnittelevat työtään. Sieltä löytyvät muistiot, kurssien oh-jelmat, opetussuunnitelma ja muut suunnitelmat. Kaikki opis-ton työntekijät päivittävät osal-taan drivessä olevaa toiminta-kalenteria, joka on ajan tasalla oleva dokumentti - sen mukaan toimitaan ja suunnitellaan. Vies-tintään käytetään aktiivisesti sähköpostia Whatsappia. Tiimit työstävät yhteisiä tiedostoja dri-vessä. Zef-arviointiohjelmaa on hyödynnetty sekä koulutuksen että oppilaskunnan arviointi- ja palautetyöskentelyssä.”

4. Koko järjestelmä on digitaalinen

Tähän kategoriaan kuuluvis-sa vastauksissa (10 vastaus-ta), kerrottiin, että koulutuk-sen suunnitteluun on olemassa digitaalinen kokonaisratkaisu. Tässä kategoriassa ovat myös vastaukset, jotka kuvaavat,

että oppilaitos tähtää verkos-sa järjestettävän koulutuksen merkittävään kasvattamiseen.

”Koko toimintajärjestemämme on digitaalinen.”

”Koulutuksia saatetaan suun-nitella jaettuun sähköiseen do-kumenttiin. Kaikki koulutukset laitetaan sähköiseen järjestel-mään, josta ne tulevat verkko-sivuille ja josta ne siirretään las-kutukseen. Ilmoittautuminen tapahtuu verkkosivujen kautta. Kaikki koulutukset ovat näky-vissä talon sisällä kaikille, jolloin tiedonhaku onnistuu ja myös nähdään, mitä joku on sopinut, esim. suunnittelijan/kouluttajan sairastumisen varalta.”

”Olemme syksystä 2015 alkaen panostaneet vahvasti verkko-koulutuksiin. Tavoitteena on to-teuttaa 30–50 % koulutuksistam-me joko kokonaan tai osittain verkossa.”

”Kursor-järjestelmä on sähköi-nen suunnittelualusta, johon vie-dään kurssitiedot ja jonka perus-teella opinto-opas kootaan kaksi kertaa vuodessa. Tuntiopetta-jat tekevät kurssiehdotuksensa suunnittelijoille sähköisesti Kur-sorin avulla. Päiväkirjat ja oppi-lasluettelot ja kurssien hallin-nointi tehdään kaikki sähköisesti Kursorin avulla. Kurssilaskutus ja tuntiopettajien palkanmaksu toteutuvat myöskin sähköisesti Kursorin avulla.”

digitaalisuus markkinoinnissa

Vapaan sivistystyön oppilaitos-ten markkinointi on vastausten perusteella hyvin merkittävis-sä määrin digitaalista. Yhteensä 120 vapaan sivistystyön oppilai-tosta vastasi, että digitaalisuus on mukana markkinoinnissa melko paljon tai erittäin paljon. Vain kaksi oppilaitosta vastasi, että digitaalisuus on mukana markkinoinnissa melko vähän.

Vastauksista erottuivat kesä-yliopistot. Niissä digitaalisuus on hyvin isossa roolissa koulu-tuksen markkinoinnissa. Myös opintokeskuksissa digitaalinen markkinointi on saanut paljon jalansijaa.

Avoimessa tekstikentässä pyydettiin kertomaan, kuinka hyvin digitaalinen markkinointi toimii käytännössä. Kentältä ai-emmin kuullun tiedon mukaan onnistunut markkinointi esi-merkiksi sosiaalisessa medias-sa ei vielä korreloi sen kanssa, paljonko kurssille osallistuu ih-misiä. Voi käydä vaikkapa niin, että 20 000 henkilöä tykkää kurssin Facebook-mainoksesta, mutta vain yksi tykkääjistä il-moittautuu kurssille.

Avoimen tekstikentän kysy-mys oli: ”Kuinka hyvin digitaa-linen markkinointi toimii op-pilaitoksenne näkökulmasta?” Vastaukset voi jaotella kolmen eri kategoriaan, jotka luetel-laan alla.

19

ei lainkaan

0 %

10 %

20 %

30 %

40 %

50 %

melko vähän ei paljon eikä vähän

melko paljon erittäin paljon

60 %

70 %

80 %

KuINKA PALJON DIGITAALISuuS ON MuKANA KOuLuTuKSEN MARKKINOINNISSA?

ei lainkaan

0 %

10 %

20 %

30 %

40 %

50 %

melko vähän

ei paljon eikä vähän

melko paljon erittäin paljon

60 %

70 %

KuINKA PALJON DIGITAALISuuS ON MuKANA KOuLuTuKSEN MARKKINOINNISSA?

Kansanopistot Kansalaisopistot Kesäyliopistot Opintokeskukset Liikunnan koulutuskeskukset

80 %

90 %

20

1. Ongelmia tai laimea innostus

Tämän kategorian vastauksis-ta (38 vastausta) ilmenee, että digitaalinen markkinointi ei ta-voita varsinkaan iäkkäämpiä ih-misiä. Lisäksi digitaalinen mark-kinointi voi tuottaa näennäistä tehokkuutta, kuten suuria kävi-jämääriä kotisivuilla.

”Sivuilla seikkailee jopa 14 000 kävijää, mutta siitä määrästä ei kuitenkaan hakeudu riittäväs-ti opiskelijoita. Näkyvyyttä saa-daan, mutta opiskelijoita ei.”

”Markkinoinnin monikanavais-tuminen haastaa työntekijöiden osaamista. Se on myös tuonut markkinoille paljon uusia kes-kenään kilpailevia toimijoita. Toisaalta markkinoinnin vaikut-tavuudesta niin digi kuin perin-teisemmällä printtipuolellakin on vaikea saada tietoa. Mikä on optimaalinen panos-tuotos ase-telma? Digitaalinen markkinointi toimii meillä tällä hetkellä vielä liian pienellä liekillä yllä olevasta johtuen. Kyse on uudenlaisista työtehtävistä, joille pitää löytää tekijä. Ja koska osittain vielä lii-kutaan oman vahvuusosaamisen ulkopuolella ei näitä tehtäviä ole helppo aika jakaa.”

”Opistomme nykyisen opiske-lija-aineksen huomioon ottaen emme voi hyödyntää tällä het-kellä kovin laaja-alaisesti digitaa-lista markkinointia.”

”Ei kovin hyvin. Odotukset ovat olleet todellisuutta isommat.”

”Opiston toimintaympäristön väestö on ikääntyneempää ja vähemmän koulutettua kuin Suomessa keskimäärin. Vaikka tarjoamme paljon atk:n perus-opetusta, on painetulla medialla ja opiskelijoiden omilla verkos-toilla suuri merkitys. – Digitaali-sen markkinoinnin ongelma on laiska kuluttaja: ei riitä, että tieto on kotisivulla tai kunnan sähköi-sellä ilmoitustaululla tai Faceboo-kissa (jota käytämme vain vä-hän), kun viestin pitäisi lävähtää ruudulle heti kun asiakas avaa mobiililaitteensa. Ja sellaiseen ei ole rahaa eikä aikaa. – Onko edes suotavaa käyttää bloggaajia tai vloggaajia tai tubettajia julkisen oppilaitoksen vertaismarkkinoin-tiin, jos sellainen tyyppi sattuisi lähistöltä löytymään? Ei siis toimi kovin hyvin.”

2. Toimii hyvin tai erittäin hyvin

Tämän kategorian vastausten kohdalla (100 vastausta) digitaa-linen markkinointi on osoittanut vahvuutensa. Se voidaan koh-dentaa tarkemmin kuin printti-markkinointi. Lisäksi moni opis-kelija on löytänyt oppilaitoksen opinnot juuri netin kautta.

”Melko hyvin. Kohdentuu tar-kemmin kuin esim. printtimark-kinointi.”

”Olemme nähneet digitaalisen markkinoinnin ykkösvaihtoeh-tona oppilaitoksemme markki-noinnissa. Perinteinen lehti-mainos ei omien kyselyidemme perusteella enää tuota siihen satsattua panosta takaisin. Face-

book toimii ensisijaisena mark-kinointikanavanamme, ja sitä kautta ohjaamme kiinnostuneet www-sivuillemme.”

”Hakijoista n. 80 % on saanut tiedon internetistä. Tämä tar-koittaa yleensä joko verkko-sivustoamme tai digitaalisia markkinointikampanjoita (mm. Facebook, Instagram, Goog-le AdWords). Loput 20 % ovat yleensä hakeneet tuttavan suo-situksesta. Voidaan siis sanoa, että pääosa markkinoinnistam-me on digitaalista. Perinteisiä sanomalehti-ilmoituksia on vuo-sittain vain muutama ja näistä-kin harkitaan luovuttavan.”

”År för år ökar den grupp som letar efter våra kurser, anmä-ler sig digitalt och s.a.s. endast står i kontakt med oss digitalt. En fingertoppskänsla är att för-hållandet nu är 15 % läser endast pappersinfon och kontaktar oss endast via telefon eller genom att besöka kansliet.”

3. Vielä riittää kehitettävää

Tähän kategoriaan kuuluvat vastaukset (13 vastausta), jois-sa pohditaan digitaalisen mark-kinoinnin kehittämistä ja tehos-tamista.

”Uutiskirjeiden ja sähköpostien avausprosentit ovat hyvin pie-niä (7–40 %), mutta se on yleistä tänä päivänä. Pyrimme kasvat-tamaan niitä uusintalähetyksillä ja otsikointia hiomalla. Mark-kinointi sosiaalisessa mediassa vaatii uppoutumista kunkin ka-

21

navan kulttuuriin ja siinä meillä on vielä tekemistä, vaikka esim. facebook onkin jo hyvin hallus-sa. Pyrimme myös aktivoimaan viraalijakoja sisältömarkkinoin-nin ja kehotteiden avulla. ”

”FaceBook- ja PedaNet tavoitta-vat vieläkin vain tietyn joukon, lähinnä niitä, jotka ovat ’opis-ton ystäviä’. Se tavoittaa siksi aika hyvin esim. kulttuuritapah-tumista kiinnostuneet. Kuiten-kin esim. työelämään linkittyvät koulutukset on vaikea levittää nettisivujen kautta. Sellaisten kurssien markkinointia, joiden täytyy tavoittaa opistoa vähän käyttäviä, täytyy olla kohden-nettua. Esim. koululaisten van-hemmille voidaan laitta viestiä wilman kautta. (Tosin kaikki oppilaitokset eivät halua vä-littää viestiä, koska katsovat kansalaisopistotoiminnan kau-palliseksi, eivät niinkään ilta-päivätoimintaa tukevaksi.) Ka-lastusvälinekursseista laitetaan sähköpostimainontaa kalastus-seuroille, järkkärikursseista jär-jestöille, nuorisotoimelle […].”

”– Somen kautta välittyy no-peasti markkinointi, hyvä tapa markkinoida – s-posti tavoittaa nopeasti (jos olemassa yhte-ystiedot) – opettajat eivät vie-lä ole omaksuneet itse tapaa markkinoida (jos leipä on kiinni opetustyössä niin markkinointia tapahtuu paljon) jos taas tunti-opettajuus on vain sivutyö, niin digimarkkinointi ei kiinnosta toi-sia ollenkaan – markkinointi ta-pahtuu lähinnä hallinnossa”

”Kehitettävää on. Segmentti-ajattelua tulisi kehittää (vrt. tietotulva nykyisin). Uutuutena kaupungintasolla saatu päätös, että mm. lastenryhmien viestin-nässä voimme hyödyntää (har-kiten) peruskoulujen sähköisen viestinten kanavia.”

vapaan sivistys- työn digitaalinen tulevaisuus

Vapaan sivistystyön tulevaisuus on lomakkeen mielenkiintoisin kysymys, koska sen vastaukset kertovat jotain tulevaisuuskuvis-ta. Lomakkeen viimeisessä koh-dassa kysyttiin: ”Millaisena näet vapaan sivistystyön tulevaisuu-den digitalisaation kannalta eli muuttuvatko toimintatavat?”.

Kysymyksen vastauksissa näkyy, että vapaan sivistystyön oppilaitoksissa on henkilöitä, jotka haluavat kehittää oppilai-toksiaan digitalisaation näkö-kulmasta. Vastaukset voi jaotel-la neljään eri kategoriaan, jotka luetellaan alla.

1. Pysyy paikallaan

Tämän ryhmän vastaajat (32 vastausta) epäilivät digitaali-suuden vaikutuksia vapaaseen sivistystyöhön. Vapaan sivis-tystyön luonne ja kohderyh-mät huomioiden pidettiin par-haana vaihtoehtona pysytellä vanhoissa toimintamalleissa. Vastaajien mielestä digitaaliset ratkaisut voivat korkeintaan tu-kea vapaata sivistystyötä mutta eivät muuttaa sitä, tai ainakin

Kyllä

Ei

OPPILAITOKSESSAMME ON KäYTöSSä SäHKöINEN

ILMOITTAuTuMINEN / HAKEMINEN

sähköinen ilmoittautuminen

Kyselyyn vastanneista oppilai-toksista 143 ilmoitti, että niissä on käytössä sähköinen ilmoit-tautuminen. Ainoastaan 8 oppi-laitosta ilmoitti, että sähköinen ilmoittautuminen ei ole käytös-sä. Kansanopistoissa sähköistä ilmoittautumista ei ole käytös-sä viidessä opistossa. Kansalais-opistojen ja osalta vastaava luku oli 1 ja opintokeskusten osalta 1.

22

OPPILAITOKSELLAMME ON KäYTöSSä DIGITAALINEN OPPIMISALuSTA.

Kansanopistot

Kansalaisopistot

Kesäyliopistot

Opintokeskukset

Liikunnan koulutuskeskukset Kyllä

Kyllä

Kyllä

Kyllä

Kyllä

Ei

Ei

Ei

0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 %

digitaalinen oppimisalusta

Kyselyyn vastanneista oppilaitoksista 88 ilmoitti, että niillä on käytössä digitaalinen op-pimisalusta. Vastanneista 63 ilmoitti, että digitaalista oppimisalustaa ei ole käytössä. Di-gitaalinen oppimisalusta on vastaajien keskuudessa arkipäivää ja itsestäänselvyys. Alla olevassa kuviossa on esitetty vastanneiden oppilaitosten vastaukset prosenttina.

sähKöiset palautelomaKKeet

Kyselyyn vastanneista oppilaitoksista 85 ilmoitti käyttävänsä sähköistä palautelomaket-ta joko melko paljon tai erittäin paljon. Vastanneista oppilaitoksista 12 ilmoitti, että säh-köisiä palautelomakkeita ei käytetä lainkaan.

ei lainkaan0 %

20 %

40 %

60 %

80 %

melko vähän

ei paljon eikä vähän

melko paljon erittäin paljon

KERääMME PALAuTETTA SäHKöISTEN LOMAKKEIDEN AVuLLA

Kansanopistot Kansalaisopistot Kesäyliopistot Opintokeskukset Liikunnan koulutuskeskukset

23

rahoitus muodostuu esteeksi. Vapaan sivistystyön oppilaitok-set eivät ole halukkaita järjestä-mään koulutusta, jota varten ei saa korvamerkittyä rahoitusta. Esiintyi myös epäilyjä siitä, että digitalisaation juna on jo men-nyt ja olisi ehkä jopa liian myö-häistä hypätä kyytiin.

Varsinkin pienet kansalais-opistot epäilivät mahdolli-suuksiaan kehittää digitaalisia toimintojaan, koska niissä on vähän henkilökuntaa ja opetta-jat ovat pääosin tuntiopettajia. Myös välineet koettiin kansa-laisopistoissa puutteellisiksi. Varsinkin opetuksen osalta di-gitalisaation koettiin etenevän todella hitaasti. Digitalisaati-on kerrottiin kuitenkin muutta-neen paljon hallinnon, suunnit-telun ja arvioinnin käytäntöjä.

”Vapaassa sivistystyössä digitali-saatio ei muuta toimintatapoja olennaisesti aikanaan lähitule-vaisuudessa.”

”På ett sätt talar den emot sig själv, särskilt ur folkhögskoleidé-ens synvinkel, människa först...”

”Digitalisaatiota käytetään kä-sittääkseni nykyään jonkin ver-ran säästösyistä kontaktiope-tuksen vähentämiseen. Tämä ei edusta omasta mielestäni toivottavaa kehityssuuntaa. Di-gitalisaation tehtävä olisikin en-nemmin tukea jo olemassa ole-via toimintatapoja ja helpottaa käytäntöjä.”

”Toimintatavat muuttuvat, jos siihen tulee korvamerkittyä ra-hoitusta. […] Opettajat eivät

ole halukkaita kehittämään, kun vuosi vuoden perään on vain kurjuutta ja leikkauksia tulossa”

”Muuttuvat, mutta turhan hitaas-ti. Juna on jo melkein mennyt. Nyt on viime hetket hypätä kyytiin.”

”Tarvitaan rahoitusta esim. vä-lineistöön ja opettajien täy-dennyskoulutukseen. Oppimis-alustoissa opiston valinnat on sidottu kaupungin tietohallin-non ja koulutoimen valintoi-hin, Office 365 ei ole meillä kuin ”nimellisesti” käytössä ts. ei ole toimiva lainkaan. Moodlea yllä-pitäjä ei suostu palvelimelleen laittamaan.”

”Kaksipiippuinen asia: toisaalta esim. verkko-opetus helpottaa osallistumista, mutta vapaalle sivistystyölle ominainen sosiaali-nen kohtaaminen jää pois, mikä ei ole hyvä asia.”

”Vapaa sivistystyö on putoamas-sa – tai oikeastaan jo pudonnut digitalisaatiokehityksen ulko-puolelle seuraajaksi mietittäessä opetusta. Muuten digitalisaatio on tuonut paljon uusia käytän-töjä vapaan sivistystyön muu-hun työhön -hallintoon, suunnit-teluun, arviointiin tms.”

”Opetuksen osalta laitteiden käyt-tö lisääntyy mutta pysyykö peda-gogiikka mukana. Seuraava iso haaste on tietosuoja- ja tietoturva-kysymykset joihin tulee kiinnittää huomiota tulevaisuudessa.”

”Opetuksen osalta ollaan kiinni lainsäädännössä/rahoituksessa, joka vaikuttaa mahdollisuuksiin.”

”Rahoitusperusta ei oikein kan-nusta tähän suuntaan (ainakaan opetuksen digitalisaatiota)”

2. Yhteiskunta muuttuu ja vapaa sivistystyö sen mukana

Tämän ryhmän vastaajat (87 vastausta) olettivat, että vapaa sivistystyö seuraa muun yh-teiskunnan kehitystä. Vastaa-jat eivät eritelleet muutoksia, vaan kyse oli lähinnä yleisestä trendistä, jota ei vastustettu. Jossain määrin muutos koettiin jopa tervetulleeksi.

”Vi följer med tiden”

”Det fria bildningsarbetet måste hänga med tidens anda och börja fungera på annat sätt än nu [...]”

” Digitaliseringen är en förut-sättning för att den fria bild-ningen skall hänga med i sam-hällsutvecklingen.”

”Digitalisaation tulee olla totta myös vapaassa sivistystyössä.”

”Kansanopistot muuttuvat siinä missä ympäröivä yhteiskunta”.

”Toimintatavat ovat jo muuttu-neet ja koko ajan muuttumassa lisää. Se on välttämätöntä yh-teiskunnan muuttumisen kan-nalta. Digitalisaatio helpottaa ja sujuvoittaa elämää, miksei siis myös opiskelua.”

”Digitalisaatio on tulevaisuudes-sa vielä vahvemmin mukana tu-kemassa vapaata sivistystyötä positiivisella tavalla.”

Liikunnan koulutuskeskukset

24

3. Muuttuu verkko-opetuksen suuntaan

Tämän ryhmän vastauksissa (25 vastausta) vastauksiin vapaan sivistystyön digitalisointi näyt-täytyy lähinnä verkko-opinto-jen määrän kasvuna. Verkko-koulutus luo ratkaisuja, joista vapaan sivistystyön oppilaitok-set haluavat hyötyä. Toisaalta ajateltiin, että vaikka opetus on muuttumassa verkko-opetuk-sen suuntaan, verkko-opetus ei välttämättä muuta vapaan si-vistystyön perusrakenteita.

”mera distansstudier = flerform-sutbildningar”

”Opintokeskuksissa ainakin muuttuvat. Yksi suurin etu on sen tuoma hyöty koulutusten maantieteellisessä levittämises-sä. Nyt saattaa olla se tilanne, että siellä täällä Suomea on ih-misiä, jotka tarvitsevat jotain koulutusta, joten yhteiskoulu-tuksen järjestäminen vaikeaa. Verkkokoulutukset tähän vas-taus. Myös avoimet yleisöluen-not, joissa tarkkaa kysymyksen asettelu, olleet vaikeita markki-noida. Verkkomuodossa täytty-vät helpommin.”

”Esimerkiksi etäopetus on jo muuttanut muotoaan ja meillä-kin on opiskelijoita ympäri maa-ilmaa digitalisaation seurauk-sena.”

”odotan asialta paljon [..] Toi-saalta en usko verkkokurssien vievän pohjaa ’vanhoilta kuto-mapiireiltä’ pois.”

”Mahdollisuuksia löytyy ja esi-merkiksi luentoja pitäisi järjes-tää valtakunnan tasolla verkos-sa. Tiedot jokaiselle opistolle. Jaettua vastuuta. Näin opisto täyttäisi myös oman osansa yh-teiskuntavastuusta.”

”Toimintatavat tulevat jonkin verran muuttumaan, onhan se Sipilän hallituksen tavoite. Lisäk-si, koska Kansanopisto kuuluu […] emo-organisaation digita-lisaation edistyminen vaikuttaa väistämättä myös kansanopis-ton toimintatapoihin.”

Kansalaisopistoilta kysyttiin erikseen, aikovatko ne lisätä verkko-opetusta. Kaikista vas-tanneista kansalaisopistoista 20 (24 prosenttia) aikoi lisätä verkko-opetusta. Ruotsinkie-lissä opistoissa verkko-opinnot nähtiin mahdollisuutena edis-tää opiskelua ruotsin kielellä.

”I första hand för att underlät-ta inflyttade att kunna studera svenska. Även skärgårdsomgiv-ningen kan på det sättet få till-gång till flera kurser.”

Suomenkielisissä vapaan si-vistystyön kansalaisopistoissa arveltiin, että on oppiaineita, joihin verkko-opinnot sopivat hyvin. On kuitenkin suomenkie-lisiä kansalaisopistoja, joille har-va asutus ja pitkät välimatkat aiheuttavat ongelmia. Joillekin opistoille verkko-opinnot edus-tavat kestävää kehitystä, jonka vuoksi niitä kannattaa suosia. Joillekin verkko-opinnot ovat imagokysymys.

”Harva asutus ja pitkät välimat-kat tekevät verkon käytön ope-tuksessa välttämättömäksi. Sillä pyritään varmistamaan riittävä määrä osallistujia ja pitämään kustannuksia kurissa.”

”Pysäksemme mukana ajan her-molla, edistääksemme kestävän kehityksen periaatteita, lisätäk-semme opintojemme saavutet-tavuutta, mahdollistaaksemme paremman osallistumisen myös haja-asutusalueilla.”

”Toiminta-alueemme on maan-tieteellisesti laajahko, verk-ko-opetuksen lisääminen lisää opetuksen saavutettavuutta, verkko-opetuksen merkitys kas-vaa yhteiskunnan digitalisaa-tiokehityksen myötä, kansalais-opistojen on pysyttävä kelkassa mukana”

”Yksittäisiin kursseihin ei aina tule vaadittavaa osallistujamää-rää. Online-opetus mahdollistaa kurssin /kurssien toteutumisen.”

”Saavutettavuus – Opistolla on hyviä luentoja ja haluamme, että ne tavoittavat laajan joukon ja siksi olemme käynnistelemässä luentojen live-lähetyksiä, jolloin opiskelija voi seurata luennon kotonaan, mikä on myös kestä-vää kehitystä.”

”Yhteistyö 3–5 naapuriopiston kanssa olisi mahdollista, mikäli opetusta siirtyisi verkkoon. Mo-nen opiston mukanaolo varmis-taisi sen, että saisimme ryhmiin riittävästi opiskelijoita.”

25

”Tarkoituksena on löytää uusia opiskelijoita ja tarjota enemmän valintamahdollisuuksia. Sitou-tuminen tiettyyn päivään ja kel-lonaikaan on joillekin hankalaa, esim. vuorotyön vuoksi. Online-opetus mahdollistaa opiskelijoi-den osallistumisen kurssille kau-empaakin.”

4. Valtavan iso mahdollisuus

Joillekin vapaan sivistystyön oppilaitoksille digitalisaatio on valtavan iso mahdollisuus (7 vastausta). Tämän kategori-an vastauksissa korostuu, että muutoksia halutaan ja niitä on jo osittain toteutettu.

”Edustan sitä näkökulmaa, että digitalisaatio on valtavan iso mahdollisuus juuri vs-työn pie-nille ja keveille organisaatioil-le. Tärkeää on mielestäni, että emme umpioidu etsimään di-gitalisaation myötä syntyviä ratkaisuja vain julkisyhteisöjen ja oppilaitosmaailman sisältä, vaan avaudumme maailmalle ja tutkailemme uteliaasti myös mitä yksityiset yritykset ja muut yhteisöt tekevät soveltaen noi-ta tietoja sitten omaan toimin-taamme.”

”Vapaan sivistystyön tulee py-syä ajanhengessä kuten mui-

denkin organisaatioiden ja olla jopa esimerkkinä. Mielestäni digitalisaatio etenee Suomessa liian hitaasti. Tarvisimme paljon enemmän digitaitajia sekä suun-nitteluun että opetukseen.”

”Oppilaitoksemme toimintatavat ovat jo muuttuneet ja muuttuvat hallitusti uusien mahdollisuuksi-en mukaan. On ollut hyötyä siitä, että olemme lähteneet ajoissa digitalisaatioon mukaan. Opis-tomme kehitti mobiililaittei-den hyödyntämistä opetuksessa oph:n rahoittamassa Mobiiliopis-to-hankkeessa. Hyödynnämme Seppo-sovellusta opetuksen lii-kunnallistamisessa. Yrittäjyyslin-jalla on käytössä henkilökohtai-set tapletit. Opetuksen käytössä on 50 läppäriä, jotka mahdollista-vat mm. projektien työstämisen, ryhmätöiden tekemisen, henki-lökohtaisten kasvun kansioiden eli osaamisportfolioiden työstä-misen. Olemme avoimia kokeile-maan kaikkea uutta. Haluamme olla kehityksen etujoukoissa kou-lutuksen digitalisaatiokehitykses-sä. Oppilaitoksessamme otetaan parasta aikaa käyttöön osaami-sen tunnistamisen ja tunnustami-sen avuksi digitaalisia osaamis-merkkejä (Open badges).”

”Vapaalla sivistystyöllä on kaikki mahdollisuudet ottaa koppi kan-

salaisten digitaitojen lisääjänä ja ylläpitäjänä, asennekasvattajana ja aktiivisena toimijana kentällä. Tilanne on haasteellinen, koska laitteet ja ohjelmistot edellyt-tävät investointeja, henkilöstöä on koulutettava ja on löydettä-vä ne henkilöt, jotka jaksavat ja pystyvät viemään asiaa jatkuval-la innostuksella eteenpäin. Toi-mintamuotojemme moninaisuus antaa erittäin hyvän pohjan digi-asioiden edistämiseen.”

”Vapaan sivistystyön pitäisi olla eturintamassa muutoksen hyödyntämisessä ja osoitetta-va kansalaisille sen arkipäivää helpottavat ominaisuudet ja murrettava ihmisten pelkoja ja ennakkoluuloja. Ne oppilaitok-set, jotka eivät elä mukana täs-sä murroksessa, eivät ehkä tule menestymään etenkään, niissä tapauksissa, jos digitaalitto-muus tekee toiminnan liian jäy-käksi ja hankalaksi potentiaalisil-le asiakkaille eli oppilaille.”

”Kaikki muuttuu digitalisaation myötä, mutta on tärkeää nähdä se positiivisena asiana, joka luo uusia mahdollisuuksia. Vapaa si-vistystyö ei voi jäädä paikoilleen, sen on katsottava tulevaisuu-teen. Myös liikunta voidaan digi-talisoida – kyse on kyvystä näh-dä uusia mahdollisuuksia.”

”edustan sitä näkökulmaa, että digitalisaa-tio on valtavan iso mahdollisuus juuri vs-työn pienille ja keveille organisaatioille.”

26

Suomessa vain harva tie-tää, mitä tarkoitetaan vapaalla sivistystyöllä.

Ruotsissa käsite folkbildning on tunnettu ja naapurimaassam-me voidaan ylpeillä oppiaineella nimeltä folkbildningspedago-gik. Lähemmässä tarkastelussa kuitenkin osoittautuu, että mo-lemmissa maissa on puutteita siinä, miten vapaa sivistystyö on onnistunut tarjoamaan palvelui-ta ja koulutusta verkossa. Yhden luukun periaate ei toteudu va-paassa sivistystyössä. Verkos-sa on tarjolla tietoa opinnoista, lainsäädännöstä ja siitä, mitä va-paa sivistystyö on, mutta koko-naisuutena vapaa sivistystyö ei tarjoa lainkaan verkkopalveluja.

Vaikuttaa siltä, että vapaan si-vistystyön toimijoilta on lop-punut mielikuvitus kesken sil-loin, kun verkkoon olisi pitänyt kehittää jotain uutta koko va-paan sivistystyön näkökulmas-ta. Sen sijaan yksittäiset va-paan sivistystyön oppilaitokset ovat onnistuneet kehittämään omia uudenlaisia verkkopalve-luja. Toisaalta aika ei vieläkään tunnu olevan kypsä suurem-piin muutoksiin, kuten etäopin-toihin. Vapaalla sivistystyöllä on vain vähän verkkokursseja ja niistäkin vain osa toteutuu. Koulutukset järjestetään edel-leen useimmiten niin, että opis-kelijat ovat fyysisesti paikalla oppilaitoksen tiloissa. Siksi kou-lutuksen uberin tai Airbnb:n kehittäminen on vaikea tehtävä

jopa yksittäisille vapaan sivis-tystyön oppilaitoksille.

On vielä on avoin kysymys, miten vapaata sivistystyötä voisi viedä verkkoon vapaan sivistystyön oppilaitoksille rää-tälöidyllä tavalla. Vapaan sivis-tystyön oppilaitokset kattavat maantieteellisesti koko Suo-men ja niiden opintotarjonta on hyvin laaja. Enää puuttuu yhtei-nen tahtotila, jolla hyödynne-tään digitalisaation mahdolli-suudet täysimääräisesti.

Asiakkaiden eli potentiaalisten opiskelijoiden näkökulmasta ei ole kiinnostavaa, tarjoaako opin-toja kansalaisopisto, kansan-opisto, kesäyliopisto, liikunnan koulutuskeskus tai opintokes-kus. Sen sijaan asiakkaat hyötyi-sivät näiden oppilaitosten rajat ylittävästä yhteistyöstä. Pääkau-punkiseudun Ilmonet-palvelu on hyvä esimerkki siitä, miten kuntarajojen ylittäminen verkon avulla tuottaa asiakkaalle lisä-arvoa: palvelun avulla kaikkien pääkaupunkiseudun kansalais- ja työväenopistojen opintotarjon-ta löytyy samasta paikasta.

Digitalisaatio luo runsaas-ti mahdollisuuksia kehittää etäopetusta. 30 vuotta sitten Tornion liiketalouden ja tieto-tekniikan instituutin monimuo-to-opetus koulutti ihmisiä eri toimipisteissä ympäri Lappia. Nykyisin oppilaitosten mahdol-lisuudet toteuttaa etäopetusta ovat paljon monipuolisemmat.

Tosin verkko-opintojen järjestä-misessäkin on omat ongelman-sa: Suomessa ei esimerkiksi ole lainkaan e-opiskelijatunnuksia. Tämän vuoksi opiskelijoiden tiedot joudutaan syöttämään jokaisen oppilaitoksen järjestel-mään uudestaan. Kun yhä use-ampi oppilaitos myös käyttää verkossa toimivia oppimisalus-toja, opiskelijoilla saattaa olla samalle oppimisalustalle useita eri käyttäjätunnuksia.

Vapaan sivistystyön oppilai-tokset eivät kuitenkaan ole jäljessä digitalisaatiossa, jos niitä verrataan muihin oppilai-toksiin. Ongelma on koulutus-alan yhteinen. Digitalisaation näkökulmasta voi olla etu, että vapaalta sivistystyöltä puuttuu yhteinen digitaalinen strategia. Ei ole olemassa valmiina ostet-tavaa pakettiratkaisua, jonka avulla digiloikka voitaisiin suo-rittaa oppilaitoksissa.

Suurin osa vapaa sivistys-työn oppilaitoksista on jo kyen-nyt tehostamaan ja helpotta-maan päivittäisiä toimintojaan digitalisaation avulla. Asiakkail-le on olemassa sähköisiä pal-veluita, ja niitä on tulossa lisää. Nekin oppilaitokset, jotka ovat vielä jääneet digitalisaation si-vustakatsojan rooliin, hyötyvät sähköisten palvelujen kehittä-misestä. Jo nyt vapaan sivis-tystyön oppilaitoksilla on ole-massa hyviä ratkaisuja toisten oppilaitosten kopioitavaksi.

yhteenveto

27

toimenpide-ehdotuKset

Kaikkien vapaan sivistystyön toimijoiden kannattaisi keskit-tää voimavaransa siihen, että

eri oppilaitosten opintotarjonta saa-taisiin verkkoon yhden palvelun alle. Vapaasta sivistystyöstä kiinnostuneet voisivat näin hakea itselleen sopivia opintoja paikkakuntansa perusteel-la. Tarvittaessa hakuja voisi laajentaa koskemaan myös naapurikuntia tai verkkokursseja.

Olisi entistäkin parempaa palvelua, jos ilmoittautuminen kursseille onnis-tuisi mahdollisimman helposti yhdes-sä paikassa. Lisäksi olisi kätevää, jos myös oppilaitoksen majoitusvaihto-ehdot olisivat helposti löydettävissä palvelusta. Yhteinen palvelu tekisi va-paan sivistystyön koulutusta entistä tutummaksi ihmisille.

Vapaan sivistystyön oppilaitosten kannattaa ottaa täysimääräisesti käyttöön palveluiden tuottamisen automatisointi. Digiaikana tietoja ei välttämättä tarvitse siirrellä manuaa-lisesti paikasta toiseen. Esimerkiksi kurssi-ilmoittautumisen yhteydessä kerätyt tiedot olisi mahdollista toimit-taa sähköisesti suoraan näitä tietoja tarvitseville. Ruokalaan tulisi auto-maattisesti tieto kurssille ilmoittau-tuneiden ruokailijoiden määrästä ja erityisruokavalioista. Samoin majoi-tuksesta vastaava henkilö saisi auto-maattisesti tiedot siitä, ketkä kurssille

ilmoittautuneista haluavat majoittua kurssin aikana.

Etäopetukseen on nykyisin olemassa teknisiä ratkaisuja, jotka mahdollista-vat opetuksen jakamisen moneen eri paikkaan. Tämä avaa mahdollisuuksia niille oppilaitoksille, joilla on useita toimipisteitä, sekä oppilaitosten väli-selle yhteistyölle. On kuitenkin huo-mattava, että etäopetus vaatii omat menettelytapansa. Etäopetusta ei kannata järjestää niin, että on ainoas-taan tavallista lähiopetusta, jota osa opiskelijoista seuraa etänä.

Vapaan sivistystyön oppilaitos-ten tulee tuottaa verkkoon tiedon ja ohjeistuksien lisäksi myös palvelu-ja. Niiden suunnittelussa kannattaa hyödyntää yhteisöllisyyttä. Verkossa on jo nyt esimerkkejä yhteisöistä, jot-ka toteuttavat omaehtoista opiske-lua instituutioiden ulkopuolella. On jopa yhteisöjä, jotka ovat kehittäneet uudenlaisia oppimispalveluita. Yksi mielenkiintoisimmista uusista oppi-mispalveluista on Skillshare, jossa opintoihin osallistuminen on tehty helpoksi. Palvelussa on mahdollisuus arvioida opettajia ja järjestää omia opintokerhoja tai kursseja.

Oppilaitosten on myös kyettävä vastaamaan verkon ilmaiskulttuurin haasteeseen eli niiden on pystyttävä tarjoamaan enemmän kuin itseopiske-luun perustivat palvelut, kuten iversi-ty, The Open university tai duolingo.

tämän selvityksen keskeinen toimenpide-ehdotus on, että koko vapaan sivistystyön laajan koulutustarjonnan tulisi tulevaisuudessa olla verkossa esillä yhdessä paikassa.

Etäopetus voi joskus olla opiskelijan ainut mahdollisuus pääs-tä koulutukseen, jos oman paikkakunnan ryhmään ei ole ilmoit-tautunut tarpeeksi opiskelijoita.

28

sammanfattning

Fritt bildningsarbete är ett svårt begrepp, bara få har en uppfattning vad det är

frågan om. I vårt grannland är folkbildning ett känt begrepp och där kan man skryta på föl-jande sätt ”många deltar i våra kurser, eftersom de vill ha folk-bilningspedagogik”. Men vid närmare granskning har båda länderna brister i det hur man lyckats med att gå på nätet. På nätet finns endast information om fritt bildningsarbete såsom t.ex. lagtexter och definitio-ner av detta krångliga begrepp. Man kan t.ex. inte på en webb-sida söka all den utbildning som institutioner inom fritt bild-ningsarbete erbjuder. Man mås-te hitta institutionens webbsi-da om man vill anmäla sig till en kurs eller utbildning.

På det hela taget har det fria bildningsarbetets kreativitet tagit slut då man borde ha ut-vecklat någonting som inte fun-nits tidigare. Enskilda institutio-ner inom fritt bildningsarbete har däremot lyckats med att ut-veckla någonting nytt. Men ti-den verkar inte vara mogen för större förändringar, såsom att kunna studera hemifrån. Del-tagandet i studier innebär fort-farande att studerandena är fysiskt närvarande i läroanstal-tens lokaler. Därför är det näs-tan en omöjlig uppgift för en-skilda institutioner att utveckla det fria bildningsarbetets uber eller Airbnb.

Hur som helst är det fortfaran-de en öppen fråga, hur det fria bildningsarbetet skulle kunna gå på nätet på ett sådant sätt som skulle vara skräddarsytt just för institutioner inom fritt bildningsarbete. Institutio-ner inom fritt bildningsarbete finns överallt i Finland. Dessut-om har dessa institutioner ett brett utbud av utbildning. Det saknas dock en gemensam vilja att utnyttja digitalismens möj-ligheter.

Ett exempel på hur det kan vara i framtiden är webbsi-dan linnunrata.fi. Man kan bl.a. söka utbildningar som ord-nas av 160 medborgarinstitut. Ett annat exempel är Ilmonet, där man kan på olika sätt söka i kursutbudet för alla huvud-stadsregionens medborgar- och arbetarinstitut och också anmäla sig till kurserna. ur kun-dens synvinkel spelar det ingen roll vem som erbjuder utbild-ningen. Kunden, dvs. en poten-tiell deltagare eller studerande gynnas av samarbete. Det skall vara lätt att hitta en kurs eller utbildning.

Digitalismen skapar gott om möjligheter att utveckla dis-tansundervisning. Situationen är annorlunda än för 30 år se-dan, då Tornion liiketalouden ja tietotekniikan instituutin monimuoto-opetus utbildade människor runt i Lappland. Nu-förtiden är distansutbildning-

en på en annan nivå än 1986. Men samtidigt med utveckling-en uppstår dock nya problem. inom utbildningssektorn finns det inte lika smarta system som e-recept. Därför är det möjligt att personen alltid får nya an-vändarnamn och lösenord till varje läryta. En del institutioner inom fritt bildningsarbete har t.o.m. 7 olika lärytor, vilket be-tyder att en deltagare i värsta fall har sju olika användarkon-ton. Det fria bildningsarbetet är dock inte ensam med proble-met. Hela utbildningssektorn har samma problem, ty det finns ingen gemensam databas där t.ex. alla studieprestatio-nerna skulle finnas.

Ur digitalismens synvinkel kan det fria bildningsarbetet dock gynnas av att den saknar en ge-mensam strategi. Man kan inte köpa digitalism, ty det finns inga färdiga lösningar. Dessut-om har institutioner inom fritt bildningsarbete lyckats med att effektivisera sin verksam-het tack vare digitalisering. Det finns elektroniska tjänster och i framtiden kommer deras antal att öka. även de institutioner som ligger litet efter beträffan-de digitalism kommer att gyn-nas. Det finns redan nu många färdiga förfaringssätt som de kanta lärdom av.

29

lähteetAlter, A (2012). Your E-Book Is Reading You. The Wall Street Journal. [www.wsj.com/ articles/SB10001424052702304870304577490950051438304]. Luettu 18.11.2016.

Digibarometri 2016 (2016). [www.digibarometri.fi/ uploads/5/8/8/7/58877615/ digibarometri-2016.pdf]. Luettu 18.11.2016.

Digitaalinen vapaa sivistystyö. [www.vapaastiverkossa.fi]. Lu-ettu 18.11.2016.

Jungner, M. (2015). Otetaan di-giloikka! Suomi digikehityksen kärkeen. Elinkeinoelämän kes-kusliitto. [https://ek.fi/wp-con-tent/uploads/Otetaan_digiloik-ka_net.pdf]. Luettu 8.12.2016.

Kallunki, E. (2016). Saku Tuomi-nen: ”Digiloikka ei ole se, että hankitaan tuhansia tablette-ja”. YLE 15.12.2016. [http://yle.fi/uutiset/3-9352507?origin=rss]. Luettu 15.12.2016.

Korkeakoulujen digitaaliset op-pimisympäristöt. [www.min-edu.fi/osaaminenjakoulutus/korkeakoulutus/oppimisympa-ristot/index.html]. Luettu 8.12.2016.

Krugman, P. (2008). Bits, Bands and Books. The New York Times. [www.nyti-mes.com/2008/06/06/opinion/06krugman.html]. Luettu 8.12.2016.

Laki vapaasta sivistystyöstä. [www.finlex.fi/fi/laki/ ajantasa/1998/19980632]. Luettu 19.12.2016.

Lampelto, P. (2015). Ammatilli-sen koulutuksen digitalisaation nykytilanne koulutuspalveluis-sa. AMKE ry:n jäsenkyselyn yh-teenvetoraportti. [www.amke.fi/media/amke_digitalisaation-nykytilannekoulutuspalveluissa.pdf]. Luettu 8.12.2016.

Poe, M. (2010). The Inter-net Changes Nothing. His-tory News Network. [http://historynewsnetwork.org/ar-ticle/133910]. Luettu 18.11.2016.

Puro, J. (2016). Digitalisaatio pelottaa turhaan – ketterä ke-hittäminen sopii joka yrityksen strategiaan. [www.itewiki.fi/blog/2016/12/digitalisaatio-pelot-taa-turhaan-kettera-kehittami-nen-sopii-joka-yrityksen-strategi-aan/]. Luettu 19.12.2016.

Pöllänen, R. (2017). Britannias-sa vinyylilevyjen myynti uudes-sa kukoistuksessa. Yle. [http://yle.fi/uutiset/3-9384668]. Luettu 11.1.2017.

Ratkaisujen Suomi. Pääministe-ri Juha Sipilän hallituksen strateginen ohjelma 29.5.2015[http://valtioneuvosto.fi/documents/10184/1427398/Ratkaisujen+Suomi_FI_ YHDISTETTY_netti.pdf]. Luettu 14.12.2016.

Snickars, P. (2014). Digitalism – När allting är internet. [http://pellesnickars.se/wordpress/ wp-content/uploads/2015/07/ digitalism_snickars_2014.pdf]. Luettu 18.11.2016.

Tallmo, K-E. (2011). Vad är egentligen digitalisering? upp-sala Nya Tidning. [www.unt.se/kultur-noje/vad-ar-egentligen-digitalisering-2461489.aspx] Luettu 14.12.2016.

Tenhunen, (2015) Digitalisaatio. [http://blogs.helsinki.fi/avten-hun/2015/07/30/digitalisaatio/]. Luettu 16.12.2016.

Tikka, P. (2016). Sähkäpostiviesti 17.10.2016.

Toimintavat ja oppimisympä-ristöt ammatillisessa koulu-tuksessa. [www.minedu.fi/osaaminenjakoulutus/ammatti-koulutusreformi/Toimintatavat/index.html]. Luettu 8.12.2016.

30

LIIT

E 1

vapaa sivistystyö Ja digitalisaatio

Kysely on osa vapaan sivistystyön digitalisaation selvitystä. Sen tarkoituksena on kartoittaa vapaan sivistystyön oppilaitosten digitalisaation tilaa ja kehittämistarpeita. Selvitystyö tehdään Vapaa Sivis-tystyö ry:n toimeksiannosta ja sen rahoittaa opetus- ja kulttuuriministeriö.

Digitalisaatiolla tarkoitetaan tässä kyselyssä sekä toimintatapojen uudistamista että palveluiden säh-köistämistä. Toimintatapojen muutos voi olla esim. kopioinnin väheneminen, koska informaatio jaetaan digitiaalisena. Esimerkkinä palveluiden sähköistämisestä on ilmoittautuminen netin kautta. Opetuksen osalta muutos voi tarkoittaa esim. sitä, että analoginen tekniikka korvaantuu digitaalisella (piirtoheitti-men tilalla dataprojektori, kasettinauhurin tilalla MP3 -soitin, kirjan tilalla netti). Opetuksen osalta toi-mintatapojen muutos voi ilmetä esim. CC-lisensoidun aineiston tuottamisena ja hyödyntämisenä.

1. Missä vapaan sivistystyön oppilaitoksessa työskentelet? * ○ Kansalaisopisto ○ Kansanopisto ○ Kesäyliopisto ○ Liikunnan koulutuskeskus ○ opintokeskus

2. Kuinka paljon digitaalisuus on mukana oppilaitoksenne koulutuksen suunnittelussa? Esim. sähköposti, yhteiset kalenterit ja jaetut dokumentit *

○ ei lainkaan ○ melko vähän ○ ei paljon eikä vähän ○ melko paljon ○ erittäin paljon

3. Kuvaile kuinka digitaalisuutta hyödynnetään oppilaitoksessanne koulutuksen suunnittelussa. *________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________

4. Kuinka paljon digitaalisuus on mukana oppilaitoksenne koulutuksen markkinoinnissa? Esim. www-sivut, Facebook ja sähköpostimarkkinointi. *

○ ei lainkaan ○ melko vähän ○ ei paljon eikä vähän ○ melko paljon ○ erittäin paljon

5. Kuinka hyvin digitaalinen markkinointi toimii oppilaitoksenne näkökulmasta? *________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________

6. Oppilaitoksessamme on käytössä sähköinen ilmoittautuminen / hakeminen. *

○ Kyllä ○ ei

7. Oppilaitoksellamme on käytössä digitaalinen oppimisalusta. *

○ Kyllä (mainitse nimi) ________________________________

○ Ei

31

8. Opiskeluun kuuluu yleensä seuraavanlaista etäopiskelua *

¨ ennakkotehtäviä verkossa ¨ oppimateriaalia verkossa ¨ tehtäviä verkossa ¨ keskustelua verkossa ¨ verkkoluennot ¨ webinaarit ¨ muu________________________________

9. Keräämme palautetta sähköisten lomakkeiden avulla * ○ ei koskaan ○ harvoin ○ joskus

○ usein

○ melkein aina

10. Millaista helpotusta tai etua digitalisaatio on tuonut muuhun työhön kuin opetus (esim. mahdollisuus etätyöhön, osallistuminen etänä palavereihin ja kokouksiin)? *________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________

11. Miten digitalisaation tuomat muutokset on koettu johdon, henkilöstön ja opiskelijoiden näkökulmasta? *________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________

12. Millaisena näet vapaan sivistystyön tulevaisuuden digitalisaation kannalta eli muuttuvatko toimintatavat? *________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________

13. Voiko sinuun tai johonkin toiseen oppilaitoksenne työntekijään olla yhteydessä vastausten syventämistä varten (nimi ja puhelinnumero)? ________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________

sivistystyo.fi