Sairauspoissaolojen luonne työelämässä Pauli Forma - Twitter @paufor Sairauspoissaolot ja uusi työelämä-seminaari 25.10.2018
Sairauspoissaolojen luonnetyöelämässäPauli Forma - Twitter @paufor
Sairauspoissaolot ja uusi työelämä-seminaari
25.10.2018
Esittely• Pauli Forma, VTT, dosentti
• Johtaja, Työkyky ja työurat
• Aikaisemmin toiminut Kevan työelämäpalvelujen johtajana jasosiaalipolitiikan professorina Turun yliopistossa
• Tutkimusalueita muun muassa mielipiteet sosiaaliturvasta jahyvinvointivaltiosta, työhyvinvointi, työkyky, työurien pidentäminen,julkisen sektorin muutos.
• Työkokemusta asiantuntijaorganisaation johtamisesta,muutosprosesseista, strategiatyöstä, toimintaympäristön seurannasta,tiedolla johtamisen kehittämisestä.
• Tehnyt yhteistyötä tutkimusverkostoissa, työmarkkinaosapuolten kanssasekä työkykyjohtamiseen liittyvissä verkostoissa.
• [email protected] | twitter: @paufor | blogi: Rantaradan varrelta
TyöurakarkeistaenPalautuminen
Sairastuminen
Osittainen taitilapäinentyökyvyttömyys
Täysityökyvyttömyys
Työk
yky
(+m
uuth
yvin
voin
timitt
arit)
+
-
Työpaikkojen työkyvyn tuenjärjestelmät
Yhteiskunnan työkyvyn tuen järjestelmät
Työntekijöiden omatyökyvyn tuki
Väsyminen
Työhönpaluu
Työhön-paluu
Työkyvyn ja työuran tukeminen
+/- +/- +/-Lapsuus,nuoruus
Työpaikanolosuhteet
Keskeistä työn, terveyden ja tuen järjestelmienvuorovaikutus.
Eläke
Sairaus-poissaolo
Määräaikainen taiosa-aikainen tk-eläke
Työsuorituksenlasku
Työn murros
Sosio-demografia
Talouden syklit
Miksi sairauspoissaolotkiinnostavat?• Kertovat työikäisen väestön terveystilanteesta
ja työkyvystä sekä eroista eri ryhmien välillä.
• Ovat myös yhteydessä työhyvinvoinninkannalta tärkeisiin asioihin, kuten johtamisenoikeudenmukaisuuteen.
• Aiheuttavat kustannuksia työnantajalle jayhteiskunnalle.
• Pitkät sairauspoissaolot ovat reittityökyvyttömyyseläkkeisiin ja pysyvään työstäpoistumiseen.
• Sairausvakuutus on osasosiaaliturvajärjestelmää.
• Elinkeinorakenteen ja ammattirakenteen muutos• Ikärakenteen muutos• Arvojen muutos, monikulttuuristuminen• Ajasta ja paikasta riippumattoman työn
lisääntyminen• Organisaatioiden itseohjautuvuuden
lisääntyminen• Omailmoituskäytäntöjen muuttuminen• Työelämän kehittäminen, tietoisuus
työhyvinvoinnista• Digitalisaation myötä parempi datan
hyödyntäminen ja tiedolla johtaminen.
Relevantteja työelämänmuutossuuntia
Sairauspoissaoloista ei Suomessa ole kattavaatietoa
• Tilastokeskuksen Työvoimatutkimus
• EK:n Työaikakatsaus
• Kelan sairauspäivärahatilastot
• TEM:n Työolobarometri, Tilastokeskuksen Työolot-tutkimus
• Työterveyslaitoksen Kunta10 ja Sairaalahenkilöstönhyvinvointi-tutkimus
• Helsinki Health Study
• Lisäksi muut yksittäiset tutkimushankkeet
Kokonaiskuvasairauspoissaoloista onhajainen, koska:
- Eri tavoin kerätytaineistot (rekisterit jakyselyt).
- Eri näkökulmat- Eri rytmi ajallisesti- Eri sektorit
Sairauspoissa-olot
suomalaisessatyöelämässä
Työterveysalustan missio ja visioTietoa jalostamalla edistämme hyvinvointia ja kehitämme
työterveyttä parantamalla samalla kustannustehokkuutta jakilpailukykyä
Rakennamme yhteistyöllä työterveystietoahyödyntävän ekosysteemin
Kutsumme osaajia tekemään yhteistyötä
Luomme alustan, joka perustuuTyöterveyslaitoksen ja
ekosysteemin muiden toimijoidendatoihin
Työntekijäntyöhyvinvointi,
terveys ja työkyky
Hyvinvointiatyöstä
@tyoterveys@fioh
Tyoterveyslaitostyoterveysttl.fi tyoterveyslaitos
Kiitos!
Sairauspoissaolot Suomensuurissa kunnissa 2010-luvulla– ammatit erottelevatTuula Oksanen, LT, dosentti, johtava asiantuntijaTwitter @TuulaOksanen1
Sisältö• Miten sairauspoissaolot ovat kehittyneet Suomessa?
• Kysely- ja rekisteriaineistot, eri laskutavat
• Mitä kertovat Kelan tilastot maksetuista sairauspäivärahoista?• Trendit, diagnoosit
• Millainen on kehityskulku kunta-alalla? (Kunta10-tutkimus)• Trendit, ammattiryhmien väliset erot
• Pitääkö olla huolissaan?
24.10.2018 Tuula Oksanen
Korvatut sairauspäivärahapäivät sairausryhmittäin
Kelan sairaus-vakuutustilasto 2017
Pitkät sairauspoissaolot vähentyneet kaikkienaikojen ennätykseen 4.10.2017
• Uusia sairauspäivärahakausia ei ole koskaan tilastoidun historian aikanaalkanut niin vähän kuin viime vuonna.
• Miksi?• Keskeiset kansanterveysongelmat
• Taloussuhdanteet
• Lakimuutokset
• Työikäisen väestön määrän muutokset
• Huomio työkykyyn, työkyvyn tukemiseen
• http://tutkimusblogi.kela.fi/arkisto/4164 JENNI BLOMGREN
Sairauspäivärahalla korvattavat sairauspoissaolotkääntyneet kasvuun 19.3.2018
• Pitkien sairauspoissaolojen väheneminen on päättynyt. Tuki- ja liikuntaelintensairauksien perusteella maksettujen kausien pitkään jatkunut väheneminen pysähtyi.
• Mielenterveyden häiriöiden perusteella alkaneet sairauspäivärahakaudet yleistyivät.
• Miksi?• Suhdanteet
• Mielenterveysongelmien tunnistus ja hoito
• Työelämän muutos
• Huomio nuoriin
http://tutkimusblogi.kela.fi/arkisto/4473 Jenni Blomgren
Alkaneet sairauspäivärahakaudet 2017
Kelan sairaus-vakuutustilasto 2017
Kunta10-tutkimus
Helsinki, Espoo,Vantaa, Turku,Tampere, Oulu
Nokia, Naantali,Raisio, Valkeakoski,Virrat
Sairauspoissaolojen kehitys kunta-alalla2000-2017
15,00
15,50
16,00
16,50
17,00
17,50
18,00
18,50
19,00
19,50
20,00
2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017
Nousu
Huippu
Lasku
Tasanne
25.10.2018 | © Työterveyslaitos | Tuula Oksanen
Ammattiryhmien väliset erot
25.10.2018 | © Työterveyslaitos | Tuula Oksanen
8
10
12
14
16
18
20
22
24
26
28
30
2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017
KaikkiJohtajat, erityisasiantuntijatAsiantuntijatToimistotyöntekijätPalvelutyöntekijätRuumiillinen työ
Tilastokeskuksenammattiluokitus 2001.
Sairauspoissaolopäivät/htv.Kunta10-tutkimus,
Työterveyslaitos
Sairauspoissaolopäivät ammateittain2017
25.10.2018 | © Työterveyslaitos | Tuula Oksanen
0,00 5,00 10,00 15,00 20,00 25,00 30,00
muu palvelutyöntekijä
kodinhoitaja
laitoshuoltaja
hoitaja,lähihoitaja
koulunkäyntiavustaja
0,00 5,00 10,00 15,00 20,00 25,00 30,00 35,00
opetusalan johtaja
taiteilija,toimittaja
muu johtaja
lehtori, tuntiopettaja
tekn.erityisasiantuntija
V Ä H I T E N P O I S S A O L O J AE N I T E N P O I S S A O L O J A
Tilastokeskuksenammattiluokitus 2001.
Sairauspoissaolopäivät/htv.Kunta10-tutkimus,
Työterveyslaitos
@tyoterveys@fioh
Tyoterveyslaitostyoterveysttl.fi tyoterveyslaitos
Kiitos!
Presenteismi – sairausläsnäolo työelämän ilmiönäKari-Pekka Martimo, LT
Työterv.huollon ja työlääket. erik.lääk.Johtava asiantuntija
25.10.2018 Presenteismi | KPMartimo | Julkinen 22
25.10.2018 Presenteismi | KPMartimo | Julkinen
• Lääkäriksi 1983 Oulun yliopistosta• Työterveyshuollon (1992) ja työlääketieteen (1995)
erikoislääkäri• Lääketieteen tohtori 2010• Työterveyslääkärinä Lohja Oy:llä, Neste Oy:llä,
Metsä-Serla/M-real Oy:ssä 1989-2006• Työterveyden kehitysjohtajana Mehiläisessä,
tutkimus- ja palvelujohtajana Työterveyslaitoksella2006-2015
• Työeläkeyhtiö Elossa 1.4.2016 alkaen
Kuka minä olen?
23
25.10.2018 Presenteismi | KPMartimo | Julkinen 24
Esityksen sisältö
• Presenteismi-käsitteen kaksi määritelmää
• Presenteismi työpaikan ilmiönä
• Ratkaisuja presenteismiin
Presenteismi ”sairausloman puutteena”
25.10.2018 Presenteismi | KPMartimo | Julkinen 25
Presenteismi ”sairausloman puutteena”
25.10.2018 Presenteismi | KPMartimo | Julkinen 26
SAK:n työolobarometri 2014
Presenteismi ”terveysongelmiin liittyvänä tuottavuudenalenemana”• Menetetyn työpanoksen kustannukset (STM 2014)- Työkyvyttömyyseläkkeet 8,0 miljardia- Sairauspoissaolot 3,4 miljardia- Sairausläsnäolo 3,4 miljardia (n. 1 590 € / palkansaaja)
YHTEENSÄ 14,8 miljardia/v
+ Työtapaturmat 2,0-2,5 miljardia+ Ammattitaudit 100 miljoonaa+ Sairauksien hoito 7,7 miljardia
25.10.2018 Presenteismi | KPMartimo | Julkinen 27
25.10.2018 Presenteismi | KPMartimo | Julkinen 28
Työ ja terveys Suomessa 2012
Kaikista työssä käyvistä- lääkärin toteama pitkäaikais-
sairaus tai vamma oli 30 %:lla- joka yhdeksännellä (11 %) oli
työtä haittaavapitkäaikaissairaus
Terveysriskien aiheuttamaa tuottavuuden alenemaan voivaikuttaa
25.10.2018 Presenteismi | KPMartimo | Julkinen 29
Burton W et al. JOEM 1999 Burton W et al. JOEM 2006
Presenteismi jasairauspoissaolo
25.10.2018 Presenteismi | KPMartimo | Julkinen 30
Aika
Terve työntekijä,normaalituottavuus
Tuottavuus alenee,kun haitta työssäkasvaa
Työn tuottavuus nolla
Sairauslomanvuoksi menetetty
työaika
TYÖHÖN PALUU
Normaalituottavuus
Haittaa työssäsairauslomaltapalaamisenjälkeen
Kimmo Räsänen 2005
TerveysTuottavuus
SAIRAUSLOMAALKAA
SAIRAUS-POISSA-
OLO-KYNNYS
Sairaus
Sairauslomalle jäämiseen vaikuttavat tekijät• Läsnäolovaatimukset− Sairauslomalla taloudelliset menetykset, töiden kertyminen, haitta kollegoille ja asiakkaille
• Vaikutusmahdollisuudet työssä− Työjärjestelyjen mahdollisuus niin, että alentuneella toimintakyvyllä pystyy jatkamaan työssä
• Läsnäolokannustimet− Ttyön positiiviset ominaisuudet (kiinnostavuus, sosiaaliset kontaktit)
• Poissaolokannustimet− Mahdollisuus viettää omaa aikaa
• Poissaolovaatimukset− Työssä jatkamisen kielteiset seuraamukset itselle ja muille
25.10.2018 Presenteismi | KPMartimo | Julkinen 31
(Johansson & Lundberg 2004)
Presenteismin mittaaminen
• Merkitse alla olevaan asteikkoon, miten arvioit viimeksi tekemäsi työpäivän aikana tehdyn työn määrääverrattuna tavanomaiseen työpäivääsi.– 0 = käytännössä ei mitään... 10 = vähintään tavanomainen määrä
• Merkitse alla olevaan asteikkoon, miten arvioit viimeksi tekemäsi työpäivän aikana tehdyn työn laatuaverrattuna tavanomaiseen työpäivääsi.– 0 = hyvin huonolaatuista... 10 = vähintään tavanomaista laatua
• Jos vastasit jompaan kumpaan edellisistä kysymyksistä vähemmän kuin 10, mikä oli mielestäsi tärkein syyalentuneeseen työmäärään tai työn laatuun?– Terveysongelmat / Perheen ja työn yhteensovittamisen ongelmat / Muu yksityisongelmat / Työhön liittyvät syyt
• Jos työsi laadun tai määrän alentumiseen oli työhön liittyviä syitä, voitko kuvailla niitä tarkemmin?
25.10.2018 Presenteismi | KPMartimo | Julkinen 32
Presenteismin vähentäminen yläraajavaivoissa
25.10.2018 Presenteismi | KPMartimo | Julkinen 33
Martimo K-P, Shiri R, Miranda H, Ketola R, Varonen H, Viikari-Juntura E.Effectiveness of an ergonomic intervention on the productivity of workerswith upper-extremity disorders – a randomized controlled trial.Scand J Work Environ Health. 2010;36(1):25–33.
52,17
36,5
22,2218,219,4916,17
6,6 6,78
58,344,12
32,88
53,6
13,84
20,7
10,89
16,74
1
10
100
Lähtötilanne (N =168)
8 viikkoa (N = 141) 12 viikkoa (N = 141) 52 viikkoa (N = 107)
Vallitsevuus (vertailuryhmä)
Vallitsevuus (interventioryhmä
Määrä (vertailuryhmä)
Määrä (interventioryhmä)
Onko työtä mahdollista muokata?
• Apuvälineet• Työtehtävien rajaaminen• Työtahdin muuttaminen• Töiden järjesteleminen uudelleen• Aikataulutuksen muutos• Työnjakoa muutetaan
• Toinen työpiste• Keskittyminen niihin tehtäviin, jotka pystyy
tekemään• Vaihtoehtoja työmatkan tekemiseen• Etätyö• Osasairauspäiväraha• Työkokeilu/ammatillinen kuntoutus
25.10.2018 Presenteismi | KPMartimo | Julkinen 34
Työn muotoilu/työnjako
Presenteismi | KPMartimo | Julkinen
www.ratko.fi
25.10.2018 35
Mikä oli mielestäsi tärkein syy alentuneeseen työmäärään tai työn laatuun?
16
30
81
0
10
20
30
40
50
60
70
80
90
Terveysongelma Perheen ja työn yhteensovittaminen Muu yksityisongelma Työhön liittyvä syy
=> 60 % ilmoitti tuottavuuden laskusta; keskimääräinen lasku 19,2 % (N=50)25.10.2018 Presenteismi | KPMartimo | Julkinen 36
25.10.2018 Presenteismi | KPMartimo | Julkinen 37
Sairauspoissaolotarpeenarviointi
25.10.2018 Presenteismi | KPMartimo | Julkinen 38
Lopuksi• Presenteismi on yleisempi ilmiö kuin sairauspoissaolo
(”ennen, jälkeen ja sen sijaan”)• Sairauspoissaolo ei ole ratkaisu presenteismiin eikä
alentuneeseen työn tuottavuuteen• Terveysongelmat ja –riskit eivät ole ainoita
tuottavuuden alentajia työpaikoilla• Työtä muokkaamalla/kehittämällä parannetaan
kaikkien työntekijöiden tuottavuutta• Työhön kohdistuvien interventioiden tuloksena on
syytä mitata muutosta presenteismissä
25.10.2018 Presenteismi | KPMartimo | Julkinen 39
Omailmoitus vailääkärintodistus –katsaustutkimus ja sen tuloksia
Johanna Kausto, Erikoistutkija, FT [email protected]
Esityksen sisältö
• Mitä omailmoitus-käytäntö tarkoittaa?• Omailmoitus eri maissa• Systemaattinen Cochrane-katsaustutkimus• Miten omailmoitus-käytäntö saattaa vaikuttaaü Sairauspoissaoloihin?
ü Kustannuksiin?
ü Työyhteisöön (työilmapiiriin, esimiehen työhön)?
ü Presenteeismiin?
• Katsaustutkimuksen alustavia tuloksia
25.10.2018 | © Työterveyslaitos | Johanna Kausto
= Työntekijä jää pois työstä sairastumisen ja arvioimansa työkyvyttömyydenvuoksi ilmoittamalla asiasta esimiehelle.
Työnantaja voi tarvittaessa edellyttää lääkärintodistusta työkyvyttömyydestä
1. poissaolopäivästä alkaen.
Mitä omailmoitus-käytäntö tarkoittaa
25.10.2018 | © Työterveyslaitos | Johanna Kausto
Omailmoitus eri maissaLääkärintodistus edellytetään:
Pohjoismaat:
Norja 3. pv / 8. pv
Ruotsi 8. pv
Tanska Lääkärintodistusta ei tarvita, muttatyönantaja voi tarvittaessa edellyttää “fit-for-work”-todistuksen jo 1. päivästä lukien
Muut:
Saksa 4. pv
UK 8. pv
Suomi
• yleisimmin 1-3 pv
• ~ 2 % palkansaajista voi olla poissa töistäilman lääkärintodistusta > 3 pv
• V. 2013 79 % palkansaajista ei tarvinnutlääkärintodistusta 1. pv:n sairauspoissaolosta
• Yksityissektori 71 %
• Kuntasektori 93 %
• Valtiosektori 96 %
(Sutela & Lehto 2014)
25.10.2018 | © Työterveyslaitos | Johanna Kausto
UK:
Self-certification
Employers can also ask
employees to fill in a form
when they return to work
to confirm they’ve been off
sick for up to 7 days. This is
called ‘self-certification’.
Employers usually provide
their own version of this
form.
25.10.2018 | © Työterveyslaitos | Johanna Kausto
Pesonen S, Halonen J, Liira J. Omailmoitus – tutkimus sairauspoissaolojen omailmoituksenkäyttöönotosta ja vaikutuksista. Työterveyslaitos 2016.
25.10.2018 | © Työterveyslaitos |Johanna Kausto
25.10.2018 | © Työterveyslaitos | Johanna Kausto
Sumanen H, Piha K, Pohjonen T, Lahelma E, Pietiläinen O, Rahkonen O. Helsinginkaupungin henkilöstön sairauspoissaolot 2002-2016. Lääkärilehti 7/2018 (s. 438-44).
Sumanen H, Piha K, Pohjonen T, Lahelma E, Pietiläinen O, Rahkonen O. Helsinginkaupungin henkilöstön sairauspoissaolot 2002-2016. Lääkärilehti 7/2018 (s. 438-44)
25.10.2018 | © Työterveyslaitos |Johanna Kausto
25.10.2018 | © Työterveyslaitos | Johanna Kausto
Miksi aihetta pitäisi tutkia?
• Lääkärintodistus-käytäntö (lyhyet sairauspoissaolot) vie resursseja.
• Käytännöt vaihtelevat lääkäreiden välillä (Arrelöv 2005; Englund 2000;Kankaanpää 2014).
• Lääkärit kokevat sairauspoissaolon tarpeen ja keston arvioinnin useinhankalaksi.
• On epäselvää kuinka lääkärintodistus-käytäntöjen muutokset vaikuttavat /vaikuttavatko ne sairauspoissaoloihin ja niistä kertyviin kustannuksiin,työyhteisön piirteisiin / toimintaan.
25.10.2018 | © Työterveyslaitos |Johanna Kausto
Figure 1. Logic model of the interventionKausto J, Verbeek JH, Ruotsalainen JH, Halonen JI, Virta LJ, Kankaanpää E. Self-certification versus physician certification of sick leave forreducing sickness absence and associated costs. Cochrane Database of Systematic Reviews 2018, 8. Art. No.: CD013098. DOI:http://dx.doi.org/10.1002/14651858.CD013098
Systemaattisen katsauksen tavoitteet
25.10.2018 | © Työterveyslaitos | Johanna Kausto
O B J E C T I V E STo evaluate the effects of introducing, abolishing, or changing theperiod of self-certification of sickness absence on:
1. the total or average duration (number of sickness absencedays) of short-term sickness absence periods;
2. the total or average number of short-term sickness absenceperiods;
3. the associated costs (of sickness absence and (occupational)health care); and
4. social climate, supervisor involvement, and work load orpresenteeism
1. Cochrane Central Register of Controlled Trials (CENTRAL) in the Cochrane Library
2. MEDLINE Ovid
3. SCOPUS
4. PsycINFO Ovid
5. EBM Reviews Ovid
6. CINAHL EBSCOhost
7. EconLit Pro Quest
8. EBSCO Business Source Elite (EBSCOhost)
9. EconPapers
10. NIOSHTIC OSH-UPDATE
11. NIOSHTIC-2 OSH-UPDATE
12. HSELINE OSH-UPDATE
13. CISDOC OSH-UPDATE
We will also conduct a search of unpublished trials on ClinicalTrials.gov (www.ClinicalTrials.gov) andthe WHO trials portal(www.who.int/ictrp/en/). We will utilize Google Scholar for exploratory search.
Sähköiset haut viitetietokannoissa:
25.10.2018 | © Työterveyslaitos |Johanna Kausto
Mukaanottokriteerit
q RCT
q CBA
q ITS
q Yksilötaso
q Ryhmätaso
q Interventio
q Vasteet25.10.2018 | © Työterveyslaitos | Johanna Kausto
Kirjallisuushakujen tulokset
25.10.2018 | © Työterveyslaitos | Johanna Kausto
Mukaanotetut tutkimukset
25.10.2018
| © Työterveyslaitos | Johanna Kausto
Study Country Methods Participants Interventions Outcomes
Taylor 1969 UK Controlled before-after Workers at an oil refinery
n(treatment)1= 2113 spellsn(treatment)2=2356 spellsn(control)1=526 spellsn(control)2=503 spells
Introduction of self-certificate.Manual hourly paid employees couldhave absence up to 3 working daysw/o doctor's certificate, but they hadto complete a sickness report uponreturn to work
Sickness absence
Saksvik & Nytrø 2001 Norway Controlled before-after Employees in the health caresector of a municipality
n(treatment)=167,n(control)=100
Changing from practise allowing 1-3sellf-certified days to allowing 1-5self-administered sick-leave days 4times/yr
Sickness absence
Hesselius et al. 2005 Sweden RCT Insurance claimants in twomunicipalities
n(treatment)=147976,n(control)=154411
Prolonging the period of self-certification from 8 to 15 days
Sickness absence,economic significance
Fleten et al. 2009 Norway Controlled before-after Municipality employees
(n=5700)
Prolonging the period of self-certification up to 50 days with astructured workplace follow-up
Sickness absence
Torsvik & Vaage 2014 Norway Controlled before-after Municipality employees
n(treatment)1= 1032n(treatment)2=1205n(control)1=861n(control)2=1006
Prolonging the period of self-certification of sickness absence upto one year with a structuredworkplace follow-up
Sickness absence
• sukupuoli
• ikä
• tulot
Hesselius P, Johansson P, Larsson L. Monitoring sickness insuranceclaimants: evidence from a social experiment. Working paper IFAU –Institute for Labour Market Policy Evaluation 2005.
25.10.2018 | © Työterveyslaitos |Johanna Kausto
Torsvik G, Vaage K. Gatekeeping versus Monitoring: Evidence from a case with extended self-reportingof sickness absence. CESIFO Working paper No. 5113. 2014
25.10.2018 | © Työterveyslaitos |Johanna Kausto
Johtopäätöksiä?
25.10.201825,10,208 | © Työterveyslaitos | Johanna Kausto
@tyoterveys@fioh
Tyoterveyslaitostyoterveysttl.fi tyoterveyslaitos
Kiitos!
Sairauspoissaolojen kehitysyksityisen ja julkisen sektorinSOTE-alalla SuomessaTaina Leinonen, erikoistutkija
Sairauspoissaolot ja uusi työelämä - seminaari, 25.10.2018
Tausta
• Sairauspoissaolot ovat yleisempiä julkisella kuin yksityisellä sektorillatyöskentelevillä sekä sosiaali- ja terveyspalveluiden (SOTE) alalla kuin muillaaloilla työskentelevillä
• Onko yksityisen ja julkisen sektorin välillä sairauspoissaoloeroja silloinkin, kunSOTE-alaa tarkastellaan erikseen
• Entä ovatko ryhmien väliset sairauspoissaoloerot muuttuneet aikakautena,jolloin• Sairauspoissaolojen alkavuus on yleisesti vähentynyt• Taloudessa on tapahtunut suuria suhdannevaihteluita• Julkinen sektori ja erityisesti SOTE-ala ovat olleet suurten uudistuspaineiden alla• SOTE-alalla on tapahtunut yksityistymiskehitystä
25.10.2018 | © Työterveyslaitos | Taina Leinonen
Tavoite ja menetelmät
• Tarkastellaan väestötason sairauspoissaolotrendejä kiinnittämällä erityistähuomiota julkisen ja yksityisen sektorin välisiin eroihin SOTE-alalla
• Tarkastelussa sairausvakuutuksesta korvatulle sairauspäivärahajaksollejääneiden vuosittaiset osuudet 25–59-vuotiaista palkansaajista vuosina2005–2013
• Erillisiä tarkasteluja tuki- ja liikuntaelinten sairauksille sekä mielenterveydenhäiriöille
• Tulokset perustuvat kansallisesti edustaviin rekisteriaineistoihin, joissa onyhdistetty Kansaneläkelaitoksen, Eläketurvakeskuksen ja Tilastokeskuksentietoja
• Analyysit perustuvat väestökeskiarvoistettuihin paneeliaineisto-malleihin
25.10.2018 | © Työterveyslaitos | Taina Leinonen
Sairauspoissaolojen trendit miehillä ja naisilla
(Leinonen ym. 2018 Ann Work Expo Health)
Toimialoja ja työnantajasektoreita koskevatyleiset sairauspoissaolotrendit
25.10.2018 | © Työterveyslaitos | Taina Leinonen
Sairauspoissaolojen sairausryhmittäiset trenditvalikoiduilla toimialoilla, ylemmät toimihenkilöt
(Leinonen ym.2018 BMJ Open)
Sairauspoissaolojen sairausryhmittäiset trenditvalikoiduilla toimialoilla, alemmat toimihenkilöt
(Leinonen ym.2018 BMJ Open)
Sairauspoissaolojen sairausryhmittäiset trendit valikoiduillatoimialoilla, työntekijäasemassa olevat
(Leinonen ym.2018 BMJ Open)
Sairauspoissaolojen sairausryhmittäiset trendittyönantajasektorin mukaan miehillä ja naisilla
(Leinonen ym.2018 Duodecim)
Toimialajakauma työnantajasektorin mukaan miehilläja naisilla vuonna 2013
(Leinonen ym. 2018 Duodecim)
Sairauspoissaolotrendit yksityisen ja julkisensektorin SOTE-alalla
25.10.2018 | © Työterveyslaitos | Taina Leinonen
SOTE-alalla työskentelevien määrä työnantajasektorinmukaan eri vuosien tutkimusaineistossa
(Leinonen ym.2018 Duodecim)
Valikoitujen taustatekijöiden jakaumat työnantajasektorinmukaan SOTE-alalla työskentelevillä miehillä ja naisilla vuonna2005 ja 2013
(Leinonen ym. 2018 Duodecim)
Sairauspoissaolojen sairausryhmittäiset trendittyönantajasektorin mukaan SOTE-alalla työskentelevillämiehillä ja naisilla
(Leinonen ym.2018 Duodecim)
Sairauspoissaolojen sairausryhmittäinen riski julkisella sektorilla (OR=1.00yksityisellä sektorilla) eri vuosina SOTE-alalla työskentelevillä miehillä ja naisilla
(Leinonen ym.2018 Duodecim)
Johtopäätökset
• Julkisen ja yksityisen sektorin välinen sairauspoissaoloero havaittiin sekäväestössä yleisesti että SOTE-alan sisällä• Työympäristöissä eroja?• Sektoreille valikoituminen?
• Ero on säilynyt väestötasolla, mutta pienentynyt SOTE-alalla• Taantumalla kielteisiä terveysvaikutuksia yksityisellä sektorilla?• Julkisen sektorilla haluttomuutta olla poissa töistä uudistuspaineiden vuoksi?• Yksityistymiskehityksen myötä sektoreista keskenään samankaltaisempia?
25.10.2018 | © Työterveyslaitos | Taina Leinonen
@tyoterveys@fioh
Tyoterveyslaitostyoterveysttl.fi tyoterveyslaitos
Kiitos!
Eira Viikari-JunturaSvetlana SolovievaKirsti Husgafvel-PursiainenTyöterveyslaitos
Yhteistyössä:
Lauri VirtaIlona Autti-RämöKansaneläkelaitos
Mikko LaaksonenEläketurvakeskus
Kirjallisuus
• Leinonen T, Solovieva S, Husgafvel-Pursiainen K, Virta LJ, Laaksonen M,Autti-Rämö I, Viikari-Juntura E. Julkisen ja yksityisen sektorin välinen erosairauspoissaoloissa on säilynyt väestötasolla mutta pienentynyt sote-alalla.Duodecim 2018;134:1738–48.
• Leinonen T, Viikari-Juntura E, Husgafvel-Pursiainen K, Solovieva S. Cause-specific sickness absence trends by occupational class and industrial sectorin the context of recent labour market changes: a Finnish panel data study.BMJ Open 2018;8:e019822.
• Leinonen T, Viikari-Juntura E, Husgafvel-Pursiainen K, Virta LJ, Laaksonen M,Autti-Rämö I, Solovieva S. Labour market segregation and genderdifferences in sickness absence: trends in 2005–2013 in Finland. Ann WorkExpo Health 2018;62:438–49.
25.10.2018 | © Työterveyslaitos | Taina Leinonen
Muuttuva työelämä,työntekijyys japoissa/läsnäolo työssäAri Väänänen, tutkimusprofessori, TyöterveyslaitosSairauspoissaolot ja uusi työelämä –seminaari, 25.10.2018
24.10.2018 © Työterveyslaitos | Ari Väänänen | www.ttl.fi
79
25.10.2018 | © Työterveyslaitos | Ari Väänänen
Josiah Wedgwood (1730-1795)
25.10.2018 | © Työterveyslaitos | Ari Väänänen
25.10.2018 | © Työterveyslaitos | Ari Väänänen
25.10.2018 | © Työterveyslaitos | Ari Väänänen
Teaching an unskilled laborer one task was much easier than turning him or her into amaster potter. Specialization also eliminated the time lost in moving between activities.Moreover, it promoted product uniformity and prevented workers from learning the secretsof his ceramic glazes and bodies and passing them on to competitors.
Neil McKendrick (1961) “Josiah Wedgwoodand factory discipline”
Keramiikkateollisuus vaati erikoistumista ja uudenlaista työnjohtoa:
“Josiah Wegdwoodin oli koulittava työntekijänsä tehdasjärjestykseen. Se ei olluthelppo tehtävä, hänellä oli useiden vuosisatojen paikallinen tradition vastassaan,jossa työtekijöiden omaehtoisuus korostui. Hän yritti vahvistaa täsmällisyyttä,läsnäoloa, säännöllisiä työaikoja, työtiloista huolehtimista ja siisteyttä. Hän laajensivaltaansa tehtaassa kehittämillä tehtaan kellon, varhaisen kellokorttiseurannan jalisäämällä työnjohtajien määrää.”
> Eräs keskeisimpiä teemoja oli välttää poissaoloja ja siitä koutuvaa harmiatyöprosessille.
25.10.2018 | © Työterveyslaitos | Ari Väänänen
Julkinen sektori Suomessa 2000-luvulla *
• Yksilöllinen poissaoloasenne: reippaasti oli 90%:lla työntekijöistä tiukkapoissaoloasenne=tärkeää, ettei itselle tule poissaoloja
• Työyhteisöjen poissaolonormit ovat tiukat: lähes 90%:ssa työyhteisöjä eipidetä suotavana olla poissa äkillisesti esim. yksityisasioiden tai työssäilmenneen ristiriitatilanteen takia.
• Yksilöllisen poissaoloasenteen ”keveys” vaikuttaa todellisiinsairauspoissaoloihin (lisäävästi) vain niillä työntekijöillä, jotka työskentelevätliberaalin poissaolonormiston työyhteisössä. Tämä ryhmä on lopulta hyvinpieni.
• Keskeiset sairauspoissaolojen selittäjät löytyvät pääosin muualta.
* Väänänen, A., Tordera, N., Kivimäki, M., Kouvonen, A., Pentti, J., Linna, A., & Vahtera, J. (2008). The role of workgroup in individual sickness absence behavior. Journal of Health and Social Behavior, 49, 452-467.
25.10.2018 | © Työterveyslaitos | Ari Väänänen
Työntekijyys
• Tarkoittaa jollekin aikakaudelle ja yhteiskunnalle tyypillistätoimintaa ja puhetta, joka määrittää toivottuja toimintamallejaja normaaleja tapoja ymmärtää työntekijän asema ja rooli.Siihen kuuluvat erilaiset luonnolliset tavat toimia työntekijänä.Työntekijyys myös heijastaa tietylle ajalle ominaisia tapojaihannoida tietynlaisia työntekijähahmoja, puhua työstä javastaavasti myös välttää joitakin toimintatapoja ja puhuntoja.
25.10.2018 © Työterveyslaitos | Ari Väänänen | www.ttl.fi
86
Työntekijyyden rakennemuutos- kehityslinjat
25.10.2018 © Työterveyslaitos | Ari Väänänen | www.ttl.fi
87
Lähde: Väänänen A. & Turtiainen J. (toim.). Suomalainen työntekijyys 1945-2013. Vastapaino. Tampere.
Työntekijyyden muutos ja läsnä/poissaoleminen
25.10.2018 © Työterveyslaitos | Ari Väänänen | www.ttl.fi
88
• Koulutettujen asiantuntijoiden absoluuttinen määrä on kasvanut Suomessa(Tilastokeskus)
• Digitalisaatio ja työelämän osaamisvaateiden muutokset viittaavat siihen, ettäkoulutettua työvoimaa tullaan tarvitsemaan
• Maltillisesti arvioiden koulutetun asiantuntijatyön tekijöiden määrä tuleeolemaan lähellä puolta miljoonaa vuonna 2025.
• Valtaosa näistä työntekijöistä tekee paikasta riippumatonta työtä säännöllisesti
25.10.2018 © Työterveyslaitos | Ari Väänänen | www.ttl.fi
89
Asiantuntijatyön nousu haastaa paikkaanja aikaan sidotut työkykyindikaattorit
SELKEÄ
mm. hoito- ja tehdastyö
Läsnä/poissaoleminen työkyvyn mittarina muuttuu ja erilaistuutyöelämässä
Merkittävä
VAIHTELEVA
mm. asiakasneuvonta
Vähäinen
VAIHTELEVAmm. metsäkoneen
käyttö
HAASTAVAmm. Itsenäinenasiantuntijatyö
PAIKKARIIPPUVUUS
AIKA
RIIP
PUVU
USVä
häine
nMe
rkittä
vä
Huomioitasairauspoissaoloistaterveys/työkykyindikaattorina- Teolliseen tuotantoon ja työprosessiin
liittyvä mittari- Medikaaliseen legitimointiin
perustuva mittari- Fyysiseen läsnä/poissaoloon
kytkeytyvä mittari- Objektiivisuudessaan myös
subjektiivinen mittari
24.10.2018 © Työterveyslaitos | Ari Väänänen | www.ttl.fi
91
• Useissa töissä ja monissa työorganisaatioissasairauspoissaolot tarjoavat yhden keskeisenindikaattorin työkyvyn tilasta myös jatkossa
• Yhä useammissa töissä poissa/läsnäolemisenrooli kuitenkin hämärtyy, kun työ ei edellytätoistuvaa läsnäoloa
• Päivittäistä työkykyä ja hyvinvointia mittaavialuotettavia indikaattoreita on syytä kehittää jaintegroida mukaan niin työhyvinvoinninkehittämiseen kuin tutkimukseenkin
Sairauspoissaolon merkitystyökyvyn indikaattorinamuuttuu 2020-luvulla
24.10.2018 © Työterveyslaitos | Ari Väänänen | www.ttl.fi
92