Resurssiviisausklinikka 10.6.2014 Sitra, Helsinki: Lari Rajantie: Resurssiviisaan kaupungin vaikutukset aluetalouteen, työllisyyteen ja päästöihin.

© Gaia Thursday, June 12, 2014 1

Resurssiviisaan kaupungin vaikutukset aluetalouteen, työllisyyteen ja päästöihin

30.4.2014

© Gaia 2

Resurssiviisaudella saavutetaan monia hyötyjä

• Resurssiviisaudesta puhuttaessa ensimmäisenä tulee mieleen luonnonvarojen,

materiaalien ja energian säästö.

• Resurssiviisaus tarkoittaa myös uutta liiketoimintaa ja uusia työpaikkoja.

• Tässä kalvosarjassa on tarkasteltu millaisia vaikutuksia valikoiduilla

resurssiviisailla toimilla voisi olla Jyväskylässä.

• Vaikutusten tarkastelu kattaa uuden liiketoiminnan tuottamaan lisäarvon

alueelle, pysyvät työllisyysvaikutukset sekä kasvihuonekaasupäästöt. Lisäksi on

tarkasteltu säästöjä ja tarvittavia investointeja.

• Tarkoituksena on ensisijassa tuoda esille erilaisten toimenpiteiden vaikutusten

suuruusluokat

• Kalvosarjan aluksi on esitetty yhteenveto, jota seuraa kunkin toimenpiteen

tarkempi kuvaus. Yksityiskohtaiset laskentaoletukset on esitetty liitekalvoissa.

© Gaia 3

6. Rakennusten

energiatehokkuus

7. Maa-massojen

optimointi

1. Ruokahävikin

vähentäminen

Resurssiviisautta Jyväskylässä

9. Vedenkulutuksen

säästäminen

3. Biojätteestä

biokaasua ja multaa

5. Puupolttoaineiden

käytön lisäys

4. Biokaasua

liikennepolttoaineeksi

8. Henkilöautoilun

vähentäminen

2. Lähiruoan

tuotanto

+1000 htv/vuosi

-500 kt CO2 eq/vuosi

€

+100M€ lisäarvo/vuosi

© Gaia 4

Yhteenveto valikoiduista toimista

Toimenpide Alue-rajaus Tuotannon arvonlisä

M€/v

Säästö M€/v

Inves-toinnit

M€

Työ-paikat

htv

CO2-päästö-vähennys ktCO2/v

1. Ruokahävikin vähentäminen Jyväskylä 0,1 - 0 0 0,1

2. Lähiruoan tuotanto Keski-Suomi 80 - ei laskettu 860 ei laskettu

3. Biojätteestä biokaasua ja multaa Jyväskylän seutu

1 - 4-7 10 4

4. Biokaasua liikennepolttoaineeksi 1 Keski-Suomi 20 - 70-100 170 60

5. Puupolttoaineiden käytön lisäys Jyväskylä 7 - 50-70 80 370

6. Rakennusten energiatehokkuus Jyväskylä - 28 70-100 ei laskettu 60

7. Maa-massojen optimointi Jyväskylän seutu

- 0,2 0,1 ei laskettu 0,3

8. Henkilöautoilun vähentäminen Jyväskylä - 2 0 0 4

9. Vedenkulutuksen vähentäminen Jyväskylä - 1,5 0 0 3

1 sisältää kohdan 2 biokaasun tuotannon

© Gaia 5

Toimenpiteet ja näiden vaikutukset

Tulokset

© Gaia 6

1. Ruokahävikin vähentäminen

Lähtötilanne: Laitosruokailussa syntyy

hävikkiä n. 11 %. Hävikkiä voisi vähentää

myymällä ylijääneitä annoksia, jolloin

samalla myös biojätteen määrä vähenisi.

Lopputilanne: Ruokahävikkiä

vähennetään tarjoamalla Jyväskylän

kaupungin alueen ilmaista ruokailua

tarjoavista laitoskeittiöistä (koulut,

oppilaitokset) ylijääneet annokset

ulkopuolisille. Annokset myydään pientä

korvausta vastaan, joka kattaa lisukkeiden

kustannukset. Hukkaa vähennetään

arvioiden mukaan 50 000 annosta

vuodessa. €

€

© Gaia 7

2. Lähiruoan tuotanto

Lähtötilanne: Tällä hetkellä Keski-

Suomen alkutuotannon arvo on 261 M€

ja elintarviketeollisuuden tuotannon

arvo on 438 M€. Omavaraisuus on

alkutuotannossa alatoimialasta

riippuen 70 – 84 % ja

elintarviketeollisuudessa 15 – 88 %.

Lopputilanne: Lähiruoan käyttöä

lisätään niin, että puolet muualta

Suomesta ja ulkomailta hankituista

raaka-aineista ja elintarvikkeista

korvataan Keski-Suomessa tuotetuilla.

Tämä kasvattaisi Keski-Suomen

alkutuotannon arvoa 10 % ja

elintarviketeollisuuden tuotantoa 12 %. €

© Gaia 8

3. Biojätteestä biokaasua ja multaa

Lähtötilanne: Biojätettä kerätään

nykyisin Jyväskylän alueelta n. 13 000

tn/v ja sitä hyödynnetään Mustankorkea

Oy:n kompostointilaitoksella mullan

tuotannossa.

Lopputilanne: Biojätteen keräystä

tehostamalla ja keräysaluetta

laajentamalla lisätään hyödynnettävän

biojätteen määrää n. 5 000 tn/v.

Biojätteestä aletaan valmistaa biokaasua

uudessa biokaasulaitoksessa.

Ravinnepitoinen jäännös hyödynnetään

kompostilaitoksessa mullan tuotantoon.

Biojäte Biokaasulaitos

Multa

Biokaasu

€

€

© Gaia 9

INFOLAATIKKO: Jätteiden hyötykäyttöä Mustankorkealla Mustankorkea Oy:n kompostointilaitoksella käsitellään nykyisin erilliskerättyjä biojätteitä ja lantaa sekä jätevedenpuhdistamoiden lietteitä yhteensä n. 30 000 tn vuodessa. Kompostia hyödynnetään multatuotteiden raaka-aineena yhdessä turpeen ja muun maa-aineksen kanssa. Vuonna 2013 multatuotteita myytiin yhteensä n. 27 000 tn. Tulevaisuudessa Mustankorkealla olisi mahdollista tuottaa myös biokaasua biojätteistä (nykyisin n. 13 000 tn, jatkossa jopa 5000 tn enemmän), lannasta ja puhdistamolietteistä (nykyisin n. 17 000 tn, jatkossa jopa 10 000 tn enemmän). Hyödynnettävien määrien kasvu perustuu biojätteen tehokkaampaan keräykseen sekä keräysalueen laajentamiseen. Biokaasun tuotanto moninkertaistaisi laitoksen tuottaman jalostusarvon sekä kasvattaisi samalla merkittävästi myös mullantuotannon potentiaalia. Lähde: www.mustankorkea.fi; toimitusjohtaja Esko Martikainen

© Gaia 10

4. Biokaasua liikennepolttoaineeksi

Lähtötilanne: Biokaasua käytetään

Keski-Suomessa n. 30 GWh/v. Pääosin

biokaasua hyödynnetään lämmön ja

sähkön tuotannossa, mutta jonkin

verran jo myös liikennepolttoaineena.

Lopputilanne: Keski-Suomen

biokaasun teknistaloudellisesta

potentiaalista hyödynnetään puolet*

eli 245 GWh. Uusi tuotanto kohdistuu

kokonaisuudessaan biokaasun

jalostamiseen liikennepolttoaineeksi.

*kannattavimmat hankkeet

€

€

Kuva:

Metener Oy

Biokaasua riittää n. 17 000

henkilöauton kulutukseen

Ulkomaisten polttoaineiden

vähentyminen parantaa

kauppatasetta n.16 M€/v