Rami press Työntäyteinen ja kiireinen syys- istuntokausi 2014 Kiristynyt maailmanpoliittinen tilanne ja pitkittynyt taloustaantuma loivat varjonsa eduskunnan syysistuntokaudelle. Koventu- neet puheet kotimaan politiikassa ennakoivat kuumaa vaalikevättä. Kysymyksiä ja kannanottoja eri asioista Puhemies Eero Heinäluoma Kajaaniin Rauhallista Joulua ja kaikkea hyvää 2015! Keskustelu sotesta ja avioliittolaista hal- litsivat otsikoita, mutta syksyyn mahtui myös suuri määrä aloitteita, kysymyksiä ja kannanottoja eri asioista. Yhdelle vähäiseltä tuntuva asia voi olla hyvin tärkeä toiselle. Suomen ja Venäjän suhteita käsitellään sunnuntaina 11.1.2015 Kajaanissa järjestet- tävässä seminaarissa. Asiasta keskustele- vat puhemies Eero Heinäluoma ja tutkija Antti Alaja Kalevi Sorsa -säätiöstä. Tilaisuu- den avaa kansanedustaja Raimo Piirainen. Järjestöjen vierailut eduskunnassa tuovat mukavaa vaihtelua arkityöhön. Yhteistyöllä asiat sujuvat! Vieraita eduskunnassa Kansanedustaja Raimo Piiraisen eduskuntakuulumiset | Joulu 2014 Puh. 050-5121 587 [email protected]www.raimopiirainen.fi
This document is posted to help you gain knowledge. Please leave a comment to let me know what you think about it! Share it to your friends and learn new things together.
Transcript
Rami press
Työntäyteinen jakiireinen syys-istuntokausi 2014
Kiristynyt maailmanpoliittinen tilanne ja
pitkittynyt taloustaantuma loivat varjonsa
eduskunnan syysistuntokaudelle. Koventu-
neet puheet kotimaan politiikassa ennakoivat
kuumaa vaalikevättä.
Kysymyksiä jakannanottojaeri asioista
PuhemiesEero HeinäluomaKajaaniin
RauhallistaJoulua jakaikkea hyvää2015!
Keskustelu sotesta ja avioliittolaista hal-
litsivat otsikoita, mutta syksyyn mahtui
myös suuri määrä aloitteita, kysymyksiä ja
kannanottoja eri asioista. Yhdelle vähäiseltä
tuntuva asia voi olla hyvin tärkeä toiselle.
Suomen ja Venäjän suhteita käsitellään
sunnuntaina 11.1.2015 Kajaanissa järjestet-
tävässä seminaarissa. Asiasta keskustele-
vat puhemies Eero Heinäluoma ja tutkija
Antti Alaja Kalevi Sorsa -säätiöstä. Tilaisuu-
den avaa kansanedustaja Raimo Piirainen.
Järjestöjen vierailut eduskunnassa tuovat mukavaa
vaihtelua arkityöhön. Yhteistyöllä asiat sujuvat!
Vieraita eduskunnassa
Kansanedustaja Raimo Piiraisen eduskuntakuulumiset | Joulu 2014
Kansanedustaja Raimo Piiraisen eduskuntakuulumiset | Joulu 2014
Hätäaputöitä päivitettynä SDP on ajanut hallituksessa elvyttämislinjaa. Vaikeassa taloustilanteessa olisi tärkeää, että
yskähtelevän yksityissektorin tukena valtio ottaisi suurempaa vastuuta jouduttamalla tärkeiden
rakennushankkeiden aikataulua työllisyyden parantamiseksi. Vanhojen aikojen ns. hätäaputyöt
olisi päivitettävä tälle vuosituhannelle ja haettava kaikin keinoin ihmisille mahdollisuuksia työl-
listyä ja saada työstään asianmukaista, työntekoon kannustavaa palkkaa ihmisarvoa nöyryyt-
tävien kuntouttamistyöllistämisten sijaan.
Kaivosteollisuuden tulevaisuus Talvivaaran konkurssi ja kaivoksen jatkoedellytykset herättävät tunteiden lisäksi kysymys-
merkkejä koko toimialan ylle. Kaivosteollisuudelle on ladattu suuret odotukset pohjoissuoma-
laisten hyvinvoinnin yhtenä kivijalkana tulevaisuudessa. Olisi suotavaa, että Talvivaaran taru
jatkuisi, mutta samalla huolehdittava siitä, että toimintaa voidaan harjoittaa liiketaloudellisesti
kannattavasti asetettujen lupaehtojen rajoissa. Luontevaa olisi, että valtio olisi keskeisemmin
mukana Suomen maaperästä kerättävien mineraalien hyödyntämisessä.
Demokratia toimii Kansalaisaloite samaa sukupuolta olevien avioliitosta ja sen myötä adoptio-oikeudesta herätti
suuria tunteita puolesta ja vastaan. Ilmaisin kielteisen kantani asiaan jo vuosi sitten. Palaute on
ollut pääosin kannustavaa, mutta ikäviäkin episodeja asian ympärillä on nähty. Pidän tärkeänä,
että nyt mennään eteenpäin ja tehdään yhteistyötä kaikilla rintamalinjoilla.
Kainuuta ja Oulun seutua koetellaan Valtion työpaikkojen katoaminen, metsäteollisuuden ja ITC-alan hiipuminen, Talvivaara sekä
metalli- ja konepajateollisuuden vaikeudet Venäjän tilanteesta johtuen tuntuvat Kainuussa ja Ou-
lun seudulla. Kehuin kiiteltyjä junavaunuja valmistava Transtech on ajautunut myös vaikeuk-
siin ja sen ongelmat heijastuvat suoraan pienempiin metallialan kainuulaisyrityksiin. Koska ky-
seessä on huomattava kainuulainen teollisuustoimiala, valtion tulisi käyttää kaikki mahdolliset
keinot Transtechin toiminnan ja kainuulaisten työpaikkojen turvaamiseksi.
Petokeskustelua Keskustelu petoeläinten oikeasta määrästä käy vilkkaana. Yhtä mieltä ollaan Suomen luon-
non ainutlaatuisuudesta ja siitä, että petoeläimet ovat sen yksi rikkaus. Se, ettei esimerkiksi susi
ole koskaan sattunut jonkun toisen tielle, ei hälvennä jonkun muun huolta ja pelkoa tilanteessa,
jossa eläin toistuvasti tavataan pihapiiristä. Luvansaanti tällaisten ihmistä pelkäämättömien häi-
rikköeläinten poistamiseksi on tehtävä joustavammaksi.
Terveisiä eduskunnasta Vuoden 2014 syksy on ollut eduskunnassa työn täyteinen. Syysistuntokauden alkaessa hallituksella oli useita keskeneräisiä lakikokonaisuuksia. Näiden lakien valmiiksi saattamiseksi eduskunta saa puurtaa kevään kaksi istuntokuukautta ahkerasti. Syksyn suurin ja pitkään odotettu lakikokonaisuus on sote-uudistus. Hallituksen esittämillä laeilla uudistettaisiin kunnallisen sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämistä, tuottamista, hallintoa, suunnittelua, rahoitusta ja valvontaa koskevat säännökset. Uudistuksella koottaisiin järjestämisvastuu viidelle sosiaali- ja terveysalueelle ja tuottamisvastuu enintään 19 kuntayhtymälle. Sosiaali- ja terveysalueen kuntayhtymillä on ehdotuksen mukaan järjestämisvastuu julkisista sosiaali- ja terveyspalveluista. Jokainen kunta kuuluisi yhteen sosiaali- ja terveysalueeseen. Alueet eivät itse tuottaisi palveluja, vaan sosiaali- ja terveyspalvelujen tuottamisesta vastaavat esityksen mukaan sosiaali- ja terveysalueen järjestämispäätöksessä määriteltävät kuntayhtymät. Kunnat voisivat sopia, että kuntayhtymän sijasta tuottamisvastuu toteutetaan vastuukuntamallilla. Kunnat vastaisivat jatkossakin sosiaali- ja terveyspalvelujen rahoituksesta. Rahoitus perustuisi kunnan asukaslukuun sekä ikärakenteeseen ja sairastavuuteen. Esityksen mukaan kuntien rahoitusosuus kerätään sosiaali- ja terveysalueille, jotka osoittavat sen edelleen tuottamisvastuussa oleville kuntayhtymille laissa määriteltävien kriteerien ja järjestämispäätöksessä määriteltävien tarkempien perusteiden mukaisesti. Lakien mukaiset sosiaali- ja terveysalueet on muodostettava siten, että ne aloittaisivat toimintansa viimeistään vuoden 2016 alussa. Tuottamisvastuu siirtyisi vuoden 2017 alussa perustettaville tuottamisvastuussa oleville kuntayhtymille. Hyvinvointimme perusta on julkinen sektori ja vastine veroillemme jatkossakin. Julkisen sektorin suuntaan kivien heittäjiäkin on näkynyt, jonka toiminnan tuomitsen. Kuntatyöntekijöitä on suotta syyllistää maan taloudesta. Julkisen sektorin toimivuus mitataan arjen kokemuksilla. On selvä, että palvelujen turvaaminen edellyttää käytänteiden rohkeaa uudistamista ja myös yhteistyötä yksityisen sektorin kanssa. On toki ymmärrettävä, että myös rajoja raivaamalla ja rakenteita uudistamalla myös julkinen sektori sujuvoituu tehokkaimmin. Syksyn yksi iso päätös oli kun eduskunta hyväksyi Fennovoiman ydinvoimalan. Eduskunnan enemmistö katsoi valtioneuvoston tavoin, että hanke on yhteiskunnan kokonaisedun mukainen. Käsittelyn pohjana oli talousvaliokunnan mietintö, jossa puolletaan Rosatomin ydinvoimalan rakentamista Pyhäjoelle. Aiemmin syyskuussa Suomen hallitus oli katsonut periaatepäätöksessään, että ydinvoimalahanke on edelleen yhteiskunnan kokonaisedun mukainen.
Eduskunnan käsittelyssä oleva asia oli viralliselta nimeltään periaatepäätös, ei lupa ydinvoimalan rakentamiseen. Ydinenergialain mukaan hallituksen ja eduskunnan pitää ensin tehdä myönteinen periaatepäätös, ennen kuin ydinvoimalaa havitteleva yhtiö voi hakea rakennuslupaa. Oman Fennovoima äänestyspäätöksen takana on luottamus suomalaisen teollisuuden arviokykyyn omista tarpeistaan. Esimerkiksi teräsyhtiö Outokumpu on ilmoittanut selkeästi, että energiaintensiivisen teollisuuden elinehto Suomessa on vakaa, ennustettava ja vähäpäästöinen energianlähde. Energian saatavuudella ja kustannuksella on merkittävä vaikutus teollisuuden toimintaedellytyksiin ja hinnan nousu olisi uhka teollisuuden kilpailukyvylle. Lisäksi on huomattava, että energian saatavuudella ja kustannuksella on suhteellisesti suurempi merkitys Suomen teollisuuden vientikilpailukykyyn ja talouskasvun kehittymiseen kuin muissa EU-maissa. Fennovoiman ydinvoimala palvelee näitä kansallisia tavoitteita sekä varmistaa kilpailun jatkumisen pohjoismaisilla sähkömarkkinoilla. Ydinvoimaratkaisu on kuitenkin väliajan ratkaisu. Uusiutuvan energian käyttö ja energiatehokkuuden parantaminen ovat tulevaisuuden kehittämiskohteita. Niiden eteenpäin viemiseksi on ponnisteltava kovasti. Uusiutuvan energian työllisyysvaikutukset ovat todella mittavat. Pohjois-Suomelle se antaa uuden mahdollisuuden kasvun tielle. Syksyn suurin työ eduskunnassa on kuitenkin vuoden 2015 talousarvioesityksen käsittely. Valtion vuoden 2015 budjetti on 53,9 miljardia euroa eli noin miljardi euroa vähemmän kuin tänä vuonna. Eduskunnan lisäykset budjettiin oli noin 55 miljoonaa euroa. Määrärahatason aleneminen selittyy keväällä tehdyllä kehyspäätöksellä ja jo aiemmin päätetyillä menosäästöillä. Kaikkiaan vaalikauden aikana on päätetty valtion menoja vähentävistä ja tuloja lisäävistä toimenpiteistä, jotka vahvistavat nettomääräisesti valtiontaloutta 2,5 prosenttia suhteessa kokonaistuotantoon vuoden 2015 tasolla. Valtiovarainvaliokunta teki useita määrärahojen lisäyksiä hallituksen talousarvioesitykseen. Rajavartiolaitokselle lisättiin 2 miljoonaa euroa ja kuntien ympäristöpuolen siirtoviemärihankkeista Haapajärven, Ylivieskan ja Kalajoen alueella toimiva ns. Vesikolmio sai 400 000 euron lisäyksen puhdasvesipuolelle ja saman verran viemäriverkoston rakentamiseen Maa- ja metsätalousministeriön momentilta. Ylivieskan kohtausraiteen parantamiseen varattiin 1.5 miljoonaa euroa. Kemeran eli kestävän metsätalouden rahoituslain mukaisista valtion varoista rahoitetaan puuntuotantoa turvaavia metsänhoito- ja metsänparannustöitä silloin, kun ne ovat huonosti kannattavia ja tuottavat hyötyä vasta vuosikymmenien kuluttua. Kemeran myöntövaltuutta lisättiin kymmenen miljoonaa euroa. Tässä vaikeassa taloustilanteessa on tärkeää muuttaa Suomen suunta niin, että syntyy taloudellista kasvua ja ihmisille uutta työtä. Näissä toimissa valtio voi toimia hyvinvoinnin takaajana. Yrittäjähenkisemmän valtion on omalla toiminnallaan edistettävä tulevaisuusinvestointeja. Veroina kerättyjen varojen maasta ulosliputtamista tulee suitsia ja edistää rahan kiertoa kotimaassa. Tämä vahvistaa hyvinvointivaltion kivijalkaa ja mahdollisuuksia työllisyyttä edistäviin investointeihin ja kaupankäyntiä elvyttäviin julkisiin hankintoihin. Kyllä valtiolla pitää olla riskien maksumiestä aktiivisempi rooli kansantaloudessa. Toivotan kaikille Ramipressin lukijoille Hyvää Joulua ja Onnellista Uutta Vuotta 2015. Raimo Piirainen, kansanedustaja (sd)
Valtiopäivätoimia syysistuntokausi 2014
KIRJALLINEN KYSYMYS 858/2014 vp
Museoviraston kuvakokoelman maksullisuus
Eduskunnan puhemiehelle
Museoviraston kuvakokoelmat tallentaa, hoitaa ja tutkii kulttuurihistoriallisia, kansatieteellisiä,
rakennushistoriallisia ja journalistisia kuva-aineistoja ja tuo kuvat kaikkien saataville. Kulttuuriperintö- ja
kulttuuriympäristöaineistojen verkkosaatavuuden parantaminen palvelee viranomais- ja sidosryhmäyhteistyötä sekä
kansalaisia, jotka voivat tutustua digitaalisiin aineistoihin paikkakunnasta riippumatta. Kansallinen digitaalinen
kirjasto -hankkeen kautta rahoitettavien kulttuuriperinnön digitointihankkeiden kuten Kuvakokoelmat.fi-palvelun
käytön.
Museoviraston vuoden 2013 toimintakertomuksen mukaan kuvakokoelmien nettipalvelussa käyntejä oli 1 691 085,
kun vuonna 2012 käyntejä oli 1 386 112. Kansalaisten käynnit kuvapalvelussa ovat siis kasvaneet merkittävästi
viime vuosina, ja se on merkki sukututkimusten ja kotiseuturakkauden lisääntymisestä. Vaikka kansalaisten käynnit
kuvapalveluissa ovat kasvaneet, kuitenkin Museoviraston liiketaloudellisten suoritteiden määrä oli vähentynyt
edellisestä vuodesta 11 prosenttia. Kuvapalvelut oli tuottanut vuonna 2013 ainoastaan 0,09 miljoonaa euroa, ja
samanaikaisesti maksullisen toiminnan kokonaiskustannukset olivat 2,2 miljoonaa euroa. Suurimpana eränä
kustannuksista olivat tukitoimintojen kustannukset 0,8 miljoonaa euroa.
Suomessa on voimassa tekijänoikeuslaki, joka suojaa teoksien ja valokuvien tekijänoikeuksia. Tekijänoikeus on
voimassa, kunnes 70 vuotta on kulunut tekijän kuolinvuoden päättymisestä (TekijäL 43 §). Oikeus valokuvaan on
voimassa, kunnes 50 vuotta on kulunut sen vuoden päättymisestä, jona valokuva valmistettiin (TekijäL 49 a § 2
mom). Näin ollen Museoviraston hallinnoimista vanhoista valokuvista suurin osa on tekijänoikeussuojan
ulkopuolella, ja näiden kuvien tulisi olla kansalaisten vapaasti käytettävissä.
Kansalliskirjasto on digitoinut Suomessa vuosina 1771-1910 ilmestyneet sanomalehdet, ja ne ovat kansalaisille
vapaasti käytössä. Kansalliskirjasto on luopunut myös vanhojen karttojen mahdollisesta tekijänoikeudesta, ja näin
ollen vanhat kartat ovat kansalaisille vapaasti käytettävissä. Myös Puolustusvoimain kuva-arkiston vanhat
valokuvat ovat kaikkien vapaasti käytettävissä.
On huomattava, että sanomalehdet, vanhat kartat ja valokuvat ovat erilaisen yhteiskuntaan liittyvän tutkimuksen ja
esimerkiksi sukututkimuksen monipuolista lähdeaineistoa ja siksi paikallishistoriaa sekä sukuja tutkiville ihmisille
tärkeitä tietolähteitä.
Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ään viitaten esitän asianomaisen ministerin
vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
Ryhtyykö opetus- ja kulttuuriministeriö selvittämään, onko perusteltua pitää Museoviraston kuvapalvelut
maksullisina, varsinkin kun kuvista saatu tuotto on Museovirastolle mitätön syntyneisiin kuluihin nähden ja
maksullisuudella rajoitetaan kansalaisten mahdollisuutta käyttää arkistoituja historiallisia valokuvia?
Helsingissä 11 päivänä marraskuuta 2014
Raimo Piirainen /sd
Eduskunnan puhemiehelle
Eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ssä mainitussa tarkoituksessa Te, Herra puhemies, olette toimittanut asianomaisen
ministerin vastattavaksi kansanedustaja Raimo Piiraisen /sd näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK 858/2014
vp:
Ryhtyykö opetus- ja kulttuuriministeriö selvittämään, onko perusteltua pitää Museoviraston kuvapalvelut
maksullisina, varsinkin kun kuvista saatu tuotto on Museovirastolle mitätön syntyneisiin kuluihin nähden ja
maksullisuudella rajoitetaan kansalaisten mahdollisuutta käyttää arkistoituja historiallisia valokuvia?
Vastauksena kysymykseen esitän seuraavaa:
Museovirastolla on hallussaan Suomen laajin kulttuurihistoriallinen kuvakokoelma, johon kuuluu noin 10
miljoonaa kuvaa. Kokoelmat ovat kaikille avoimia ja hyvin pieni osa aineistosta on käyttö-rajoitettua. Kokoelmat
ovat karttuneet lahjoituksin, ostoin ja viranomaistoiminnan tuloksena. Aineistoja pääsee katsomaan ja tutkimaan
maksutta kuka tahansa. Aineistopyynnöt pyydetään toimittamaan noin neljä työpäivää aikaisemmin, jotta aineistot
voidaan hakea esille valmiiksi. Arkiston aukioloaikoja on jouduttu säästösyistä lyhentämään. Aineistojen
käytettävyyden ja saatavuuden edistäminen on Museovirastolle tärkeä tavoite ja kuvien digitaalinen saatavuus
Kansallisen digitaalisen kirjasto -hankkeen Finna-asiakasliittymän kautta paranee koko ajan. Tällä hetkellä
Museoviraston kuvia on Finna-asiakasliittymän kautta vapaasti katseltavissa 86 439 kappaletta.
Kuvien käyttömaksut ja myös kuvista valmistetuista digitaalisista tallenteista perittävät maksut perustuvat
maksuperustelakiin (150/1992), jonka mukaan asiakkaan tilauksesta tuotetuista palveluista sekä muun muassa
käyttöoikeuksien väliaikaisesta luovuttamisesta on perittävä liiketaloudellisin perustein määräytyvä maksu.
Maksuperustelain mukaan palveluiden tulee olla maksullisia erityisesti silloin, kun samaa palvelua tuottavat
maksua vastaan myös muut toimijat.
Museoviraston perimä maksu muodostuu digitaalisen tallenteen hinnasta ja käyttömaksusta, jotka molemmat
peritään kaikilta asiakkailta. Asiakkaina Museoviraston kuvakokoelmilla on yrityksiä, yhdistyksiä, säätiöitä ja
kuntia sekä yksityishenkilöitä. Yksityishenkilöiden osuus on noin 14 %. Normaalikokoisen tallenteen hinta on 18
euroa. Käyttömaksut ovat kuvakohtaisia ja niiden hinnat laskivat vuoden 2014 alusta lukien. Käyttömaksun
suuruus vaihtelee riippuen mm. siitä onko kyseessä yksityinen vai kaupallinen käyttö ja käytetäänkö kuvaa kerran
vai useita kertoja. Yksityishenkilöillä käyttömaksu aleni vuoden 2014 alusta lukien 25 eurosta 5 euroon ja muilla
toimijoilla 80-120 eurosta 25-50 euroon. Suurasiakkaiden ja mainoskäytön osalta hinnoittelu sovitaan erikseen.
Museoviraston kuvamyynnistä yli 85 % tapahtuu Museoviraston tiloissa asiakkaiden alkuperäisistä kuvista
tekemän valinnan perusteella. Nämä kuvat digitoidaan asiakkaita varten erikseen. Vain alle 15 % myydään
verkkopalvelun kautta.
Maksuilla katetaan kuvien kartuttamisesta, ylläpidosta, digitoinnista ja saataville saattamisesta aiheutuvia
kustannuksia. Museoviraston kulttuurihistoriallisen kuvakokoelman toiminta ei tuota voittoa. Kuvamyynnistä
saadaan myyntituloa vuositasolla noin 90 000 euroa. Tämä myyntitulo on merkittävää Museoviraston kannalta
vastaten kahden asiakaspalvelussa olevan henkilön vuosikustannusta.
Museoviraston kulttuurihistoriallisen kuvakokoelman kuvista osaan kohdistuu tekijänoikeuksia ja osaan ei. Jos
valokuva on tekijänoikeudella suojattu, maksuun sisältyy myös korvaus teoksen kappaleen valmistamisesta. Muut
käyttöoikeudet, joita Museovirasto voi kuvamyynnin yhteydessä mahdollisesti myöntää asiakkaalle, vaihtelevat sen
mukaan, millaisin edelleen luovutusoikeuksin valokuvat on kuvakokoelmiin luovutettu.
Kaikki tekijänoikeuksien luovutuksesta saatavat korvaukset tilitetään oikeuksien haltijoille Museo-viraston
toimesta. Tallenteiden hinnat ja käyttömaksut asiakkaille ovat samat riippumatta siitä, kuinka vanha kuva on
kyseessä ja kohdistuuko kuvaan tekijänoikeutta. Mikäli maksuun sisältyy korvaus tekijänoikeuden haltijalle,
asiakkaan maksamasta maksusta jää Museovirastolle pienempi osuus.
Museovirasto pyrkii osaltaan auttamaan koko museokenttää kuvapalveluiden hinnoittelun uudistamisessa ja
kehittämisessä, mutta jokainen museo tekee hinnastonsa omista lähtökohdistaan. Tällä hetkellä kuvapalveluiden
tulot ovat monelle museolle merkittävä tulonlähde oman toiminnan kannalta. Kulttuurihistoriallisia kuvia myy
myös muutama puhtaasti kaupallinen yritys, kuten STT- Lehtikuva. Museoviraston kuvamyynnin maksuista
luopuminen todennäköisesti muuttaisi Suomen kuvamyyntimarkkinoita ja vaikuttaisi edellä mainittujen toimijoiden
kannattavuuteen.
Opetus- ja kulttuuriministeriö pitää tärkeänä kansalaisten mahdollisuutta päästä katsomaan ja tutkimaan
Museoviraston hallussa kuvakokoelmia. Valtion maksuperustelaki edellyttää valtion toimijoilta kustannusten
perimistä liiketaloudellisista suoritteista. Museovirasto on kuitenkin lisätäkseen aineistojen käyttömahdollisuuksia,
alentanut aineistojen käyttömaksuja vuoden 2014 alusta. Opetus- ja kulttuuriministeriö pitää tätä oikeana
ratkaisuna. Hinnoittelussa on erityisesti kohtuullistettu tavallisilta kansalaisista perittäviä maksuja.
Helsingissä 9 päivänä joulukuuta 2014
Kulttuuri- ja asuntoministeri Pia Viitanen
KIRJALLINEN KYSYMYS 882/2014 vp
Kotitalousvähennys harmaan talouden torjunnassa
Eduskunnan puhemiehelle
Jos vuonna 2011 osti työtä ennakkoperintärekisteriin merkityltä yritykseltä, saattoi vähentää 60 %
arvonlisäverollisesta työkorvauksesta. Jos henkilö oli palkattu työsuhteeseen, saattoi vähentää 30 % maksetusta
palkasta sekä palkkaan liittyvät työnantajan sivukulut.
Vuonna 2012 kotitalousvähennyksen määrä riippui siitä, oliko työstä maksettu palkkaa työntekijälle vai korvausta
yritykselle laskua vastaan. Jos työ oli ostettu ennakkoperintärekisteriin merkityltä yritykseltä, saattoi vähentää 45 %
arvonlisäverollisesta työkorvauksesta. Jos henkilö palkattiin työsuhteeseen, saattoi vähentää 15 % maksetusta
palkasta sekä palkkaan liittyvät työnantajan sivukulut. Vuodesta 2012 alkaen kotitalousvähennystä sai enintään 2
000 euroa. Vähennys oli henkilökohtainen, joten puolisot saivat yhteensä 4 000 euron vähennyksen. Vähennyksen
omavastuu oli 100 euroa vuodessa. Yritykselle työstä maksettavan korvauksen täytyi olla yli 223 euroa (167 euroa
vuonna 2011), jotta omavastuu ylittyisi. Jos molemmat puolisot hakivat kotitalousvähennystä, vähennettiin
omavastuu molempien osuudesta erikseen. Vähennyksen sai vain työn osuudesta, ei matkakuluista tai tarvikkeista.
Vähennyksen enimmäismäärä ja omavastuu olivat samat riippumatta siitä, ostettiinko palvelu yritykseltä vai
palkattiinko työhön työntekijä.
Vuonna 2014 kotitalousvähennyksen määrä on 2 400 euroa, joten puolisot voivat saada yhteensä 4 800 euron
vähennyksen. Vähennysoikeus on 45 % arvonlisäverollisesta työkorvauksesta. Jos palkkaa henkilön työsuhteeseen,
saa vähentää 15 % maksetusta palkasta sekä palkkaan liittyvät työnantajan sivukulut. Kotitalousvähennyksen
omavastuu on 100 euroa.
Kotitalousvähennyksen vähennysoikeuden kavennukset ovat johtaneet negatiiviseen ilmiöön. Nykyinen
työsuhteessa olevan 15 %:n kotitalousvähennysprosentti on siksi vaatimaton, että taloudellista hyötyä tavoittelevan
kannattaa teettää työt mieluummin pimeällä kuitittomalla työvoimalla. Jos hyvitysprosentti olisi jonkin verran
suurempi, silloin pimeän työvoiman käyttö vähenisi, koska teettäjälle olisi edullisempaa teettää työt rehellisellä
kuitin antavalla työvoimalla.
Harmaan talouden torjumisen näkökulmasta olisi perusteltua palauttaa kotitaloushyvitykset vuoden 2011 tasolle,
jolloin ennakkoperintärekisteriin merkityltä yritykseltä voisi vähentää 60 % arvonlisäverollisesta työkorvauksesta.
Jos henkilö on palkattu työsuhteeseen, voisi vähentää 30 % maksetusta palkasta sekä palkkaan liittyvät työnantajan
sivukulut.
Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ään viitaten esitän asianomaisen ministerin
vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
Aikooko hallitus harkita kotitalousvähennyksen hyvitysprosenttien nostamista, jotta kotitalousvähennyksellä
voidaan torjua tehokkaasti myös harmaata taloutta?
Helsingissä 14 päivänä marraskuuta 2014
Raimo Piirainen /sd
Eduskunnan puhemiehelle
Eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ssä mainitussa tarkoituksessa Te, Herra puhemies, olette toimittanut asianomaisen
ministerin vastattavaksi kansanedustaja Raimo Piiraisen /sd näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK 882/2014
vp:
Aikooko hallitus harkita kotitalousvähennyksen hyvitysprosenttien nostamista, jotta kotitalousvähennyksellä
voidaan torjua tehokkaasti myös harmaata taloutta?
Vastauksena kysymykseen esitän seuraavaa:
Kotitalousvähennyksen säätämisen keskeisin tavoite on ollut työllisyyden parantaminen yhteiskunnan myöntämän
tuen avulla. Tarkoitus on kannustaa kotitalouksia teettämään ulkopuolisilla sellaisia töitä, jotka ne ovat
aikaisemmin tehneet itse. Lisäksi tarkoituksena on vähentää pimeän työvoiman käyttöä.
Kotitalousvähennykseen oikeuttaa tavanomainen kotitalous-, hoiva- ja hoitotyö sekä asunnon ja vapaa-ajan
asunnon kunnossapito- ja perusparannustyö. Vähennyksen myöntämisen edellytyksenä on, että työ on suoritettu
verovelvollisen käyttämässä asunnossa tai vapaa-ajan asunnossa. Myös vanhempien ja isovanhempien asunnossa
tehdyt työsuoritukset oikeuttavat vähennykseen.
Vuoden 2012 alusta kotitalousvähennyksen enimmäismäärä alennettiin 3 000 eurosta 2 000 euroon ja
vähennykseen oikeuttavaa prosenttiosuutta alennettiin työkorvauksen osalta 60 prosentista 45 prosenttiin ja
vastaavasti palkan osalta 30 prosentista 15 prosenttiin. Muutoksen valmistelun yhteydessä arvioitiin, että
muutoksen jälkeenkin kotitalousvähennyksellä olisi hyvä työllisyyttä edistävä ja harmaata taloutta torjuva vaikutus,
vaikka muutos saattaisi vähentää kotitalousvähennyksen piiriin kuuluvien palvelujen käyttöä nykyisestä jonkin
verran. Vuoden 2014 alusta kotitalousvähennyksen enimmäismäärää korotettiin 2 000 eurosta 2 400 euroon.
Tarkoituksena oli nimenomaan edistää työllisyyttä ja tukea harmaan talouden torjuntaa.
Kotitalousvähennys on myös taloudellisilta vaikutuksiltaan merkittävä vähennys. Verohallinnon tiedon mukaan
vuonna 2012 vähennystä käytti noin 370 000 verovelvollista, ja vähennyksen kustannukset olivat noin 306
miljoonaa euroa. Keskimääräinen vähennys oli noin 828 euroa. Vuonna 2013 vähennystä käytti puolestaan noin
380 000 verovelvollista, ja vähennyksen kustannukset olivat noin 325 miljoonaa euroa. Keskimääräinen vähennys
oli vuonna 2013 noin 857 euroa.
Kotitalousvähennyksen kohdistumisessa eri palveluihin ei ole viime vuosina tapahtunut merkittäviä muutoksia.
Asunnon kunnossapitoon ja perusparannukseen kohdistui noin 80 % vähennyksen oikeuttavien kustannusten
yhteismäärästä. Hoiva- ja hoitotyöhön kohdistui noin 3 % kustannusten yhteismäärästä ja kotitaloustyöhön 17 %
kustannusten yhteismäärästä.
Jotta kotitalousvähennystä voi käyttää, tulee verovelvollisella olla taloudellinen mahdollisuus hankkia
vähennykseen oikeuttavia palveluita. Tämän vuoksi kotitalousvähennys kohdistuu luonnollisista syistä pääosin
hyvätuloisemmille kansalaisille ja kotitalouksille. Kotitalousvähennys on verosta tehtävä vähennys ja se
vähennetään ensisijaisesti valtion tuloverosta. Siltä osin kuin vähennys ylittää valtion tuloveron määrän, se tehdään
kunnallisverosta, sairausvakuutuksen sairaanhoitomaksusta ja kirkollisverosta näiden verojen suhteessa. Koska
vähennys tehdään suoraan verosta, voidaan 45 prosentin vähennyskelpoista osuutta kotitalousvähennykseen
oikeuttavista työkustannuksista pitää jo nyt merkittävänä yhteiskunnan tukena.
Kun huomioidaan kotitalousvähennyksen kohdistuminen hyvätuloisimmille kansalaisille ja kotitalouksille sekä se,
että vähennys on jo nykyisellään merkittävä yhteiskunnan tuki, hallitus katsoo, että kysymys ei anna aihetta
enempiin toimenpiteisiin.
Helsingissä 10 päivänä joulukuuta 2014
Valtiovarainministeri Antti Rinne
KIRJALLINEN KYSYMYS 731/2014 vp
Kainuun ylisuuri susikanta
Eduskunnan puhemiehelle
Kainuun ylisuuri susikanta näyttäytyy nyt ikävällä tavalla. Wenla, Manta, viisivuotias norjanharmaakoira Herkko ja
moni muu hyvä metsästyskoira on joutunut suden hampaisiin ja menettänyt henkensä. Tietojeni mukaan suden
suuhun on Kainuussa joutunut tänä syksynä jo kymmenkunta koiraa. Yksikin sudelle menetetty koira on liikaa.
Koira on perheenjäsen, ja koiran menetys sudelle tuottaa omistajille suurta huolta ja surua.
Kainuun susien käyttäytyminen on nyt kestämätöntä. Sudet tulevat pihapiiriin ja vievät koiria jopa koiranhäkistä,
kuten oli tapahtunut elokuussa Vuosangassa. Vaikka koiranhäkki oli tehty vankasta verkosta, oli susi repinyt
verkon irti lautojen välistä ja päässyt nappamaan koiran. Koirasta oli jäänyt häkkiin vain muutama karvatuppo, ja
koiran jäännökset olivat löytyneet 300 metrin päästä pihapiiristä.
Olen saanut kainuulaisilta metsästäjiltä viestejä, että aiemmin oli mahdollista valita "susivapaita" alueita
metsästykseen, kun susikanta oli kohtuuden rajoissa. Nyt tilanne on muuttunut, sillä susista on tullut kesyjä ja
röyhkeitä, eivätkä ne välitä edes ihmisistä. Suden röyhkeyttä kuvaa se, että ne hyökkäävät koiran kimppuun
ihmisen läsnäolosta huolimatta. Jokasyksyinen hirvenmetsästys on alkanut, ja metsästäjillä on halu hirvijahtiin,
mutta metsästäjät eivät uskalla viedä koiriaan metsään susien pelossa. Mielestäni tilanne ei voi jatkua näin. Jos susi
käy ajokoiran kimppuun tilanteessa, jossa on vähän aiemmin ammuttu ja passimiehet ovat huudelleet toisilleen,
silloin on varmaa, ettei susi pelkää ihmisiä. Tällaisen suden lopettamiseen on saatava lupa ja nopeasti.
Suurpetovahinkokorvaukset ovat kasvaneet vuosittain. Kolme vuotta sitten ne olivat noin neljä miljoonaa euroa
vuodessa. Viime vuonna veronmaksajien varoilla korvattavat vahingot olivat jo yli kahdeksan miljoonaa euroa.
Oletan, että veronmaksajien rahoille on parempaakin käyttöä kuin suurpetojen tappamien koirien ja porojen
korvaukset. Susien määrää on vähennettävä nopeasti poikkeusluvilla, joilla poistetaan ne häirikkösudet, jotka
tappavat metsästyskoiria normaalin ravintonsa sijaan.
Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ään viitaten esitän asianomaisen ministerin
vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
Ryhtyykö maa- ja metsätalousministeriö myöntämään poikkeuslupia sellaisten susien lopettamiseksi, jotka
tunkeutuvat kainuulaisten ihmisten pihapiireihin tappamaan koiria sekä muita kotieläimiä?
Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 2014
Raimo Piirainen /sd
Eduskunnan puhemiehelle
Eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ssä mainitussa tarkoituksessa Te, Herra puhemies, olette toimittanut asianomaisen
ministerin vastattavaksi kansanedustaja Raimo Piiraisen /sd näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK 731/2014
vp:
Ryhtyykö maa- ja metsätalousministeriö myöntämään poikkeuslupia sellaisten susien lopettamiseksi, jotka
tunkeutuvat kainuulaisten ihmisten pihapiireihin tappamaan koiria sekä muita kotieläimiä?
Vastauksena kysymykseen esitän seuraavaa:
Maa- ja metsätalousministeriö ei enää käsittele yksittäisiä hallintopäätöksiä, vaan metsästyslain 41 §:n mukaisesti
luvat suden rauhoituksesta myöntää Suomen riistakeskus maa- ja metsätalousministeriön vahvistaman suurimman
sallitun saalismäärän asettamissa rajoissa.
Maa- ja metsätalousministeriö on antanut marraskuussa 2013 asetuksen poikkeusluvalla sallittavasta suden
metsästyksestä poronhoitoalueen ulkopuolella metsästysvuosina 2013-2016. Asetuksen mukaan Suomen
riistakeskuksella on toimivalta sallia metsästysvuosittain 10 yksilön metsästys mm. metsästyslain 41 a §:n 1
momentissa tarkoitettujen erityisen merkittäviä vahinkoja aiheuttavien tai ihmisten turvallisuutta uhkaavien
yksilöiden poistamiseksi. Tällä hetkellä Suomen riistakeskuksella on käsittelyssä yksi hakemus kahden suden
metsästämiseksi Sotkamon pohjoisosasta.
Kainuun alueella on tällä hetkellä useita laumoja hyvin lähellä toisiaan. Pysyvän lumipeitteen tultua kanta-arviota
täsmennetään, mutta on ilmeistä, että Kainuun susikanta on Suomen tihein. Parasta aikaa on käynnissä susikannan
hoitosuunnitelman päivitystyö, jossa tavoitteena on suurpetopolitiikan kehittämisarvioinnin mukaisesti siirtyä
nykyistä konkreettisemmin paikalliseen susilauman reviiriperustaiseen susikannanhoitoon.
Susi kuuluu poronhoitoalueen ulkopuolella EU:n luontodirektiivin (92/43/ETY) liitteen IV ns. tiukasti suojeltuihin
lajeihin. Luontodirektiivi sallii poikkeamisen tiukasta suojelujärjestelmästä, mikäli toimenpiteelle ei ole muuta
tyydyttävää ratkaisua eikä poikkeaminen heikennä lajin suojelutasoa. Tämän lisäksi poikkeamisen on täytettävä
yksi erityisistä poikkeamisperusteista: esim. erityisen merkittävien vahinkojen estäminen. Tämänkaltaiseen ns.
vahinkoperusteiseen poikkeuslupaan liittyvä Suomen riistakeskuksen harkintavalta on kuitenkin hyvin pitkälle
sidottua harkintaa, jota rajaa Euroopan unionin luontodirektiivi.
Luontodirektiivi sallii lisäksi suurpetojen metsästyksen myös silloin, kun ne eivät ole aiheuttaneet vahinkoa.
Tällaiset kannanhoidollisella perusteella myönnettävät luvat ovat tarpeen kannan säätelemiseksi ja eläinten
arkuuden säilyttämiseksi. Tämä edellyttää hoitosuunnitelmaa, jonka mukaisesti metsästys suunniteltaisiin.
Toistaiseksi näitä kannanhoidollisia lupia on sallittu runsaslukuisten karhun ja ilveksen metsästämiseksi.
Susikannan hoitosuunnitelman valmistelussa tullaan ottamaan kantaa susien kannanhoidolliseen metsästämiseen.
Helsingissä 15 päivänä lokakuuta 2014
Maa- ja metsätalousministeri Petteri Orpo
KIRJALLINEN KYSYMYS 950/2014 vp
Trafin palvelujen hinnoittelu
Eduskunnan puhemiehelle
Lehtitietojen mukaan Trafi on hinnoitellut palvelunsa väärin ja on perinyt autoilijoilta ylimääräisiä maksuja
vuosittain noin 5-10 miljoonaa euroa. Autoilijat ovat maksaneet Trafille liian suuria maksuja vuosien 2010-2014
aikana yhteensä noin 38 miljoonaa euroa.
Ylen tekemän tutkimuksen mukaan merenkulun, ilmailun ja rautatieliikenteen taksat ovat olleet vastaavasti vuosia
liian matalia. Trafi saisi periä erilaisista julkishallinnollisista palveluista vain omakustannehinnan.
Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ään viitaten esitän asianomaisen ministerin
vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
Onko liikenneministeriö selvittänyt, mihin Trafi on käyttänyt liikaa perityt maksut ja
aikooko Trafi palauttaa liikaa veloitetut 38 miljoonaa euroa takaisin autoilijoille?
Helsingissä 9 päivänä joulukuuta 2014
Raimo Piirainen /sd
Ministerin vastausta kysymykseen odotetaan…
KIRJALLINEN KYSYMYS 967/2014 vp
Arvonlisäveron vaikutus rakennusalan kilpailutilanteessa
Eduskunnan puhemiehelle
Olen saanut viestejä rakennusalan yrittäjiltä, jotka kokevat olevansa markkinoilla eriarvoisessa asemassa silloin,
kun yksityinen työn tilaaja palkkaa työntekijän suoraan verokortilla.
Kun yksityinen rakennuttaja palkkaa työntekijän suoraan verokortilla, työnantaja ottaa kantaakseen velvollisuuksia
työnantajana ja kantaa täten riskin sekä vastuun koko rakennusprojektistaan. Samalla työnantaja välttyy kuitenkin
24 %:n arvonlisäveron maksamisesta työsuorituksesta, jonka rakennusalan yrittäjät ovat velvollisia lisäämään
samaan työsuoritukseen.
Rakennusalan yrittäjien mukaan he eivät näin suurta hintaetua pysty millään tavalla tinkimään pois, kun tuotteen eli
palvelun hinta koostuu pääasiallisesti tehdystä työstä, ts. palkoista ja niiden sivukuluista. Pahimmassa tapauksessa
yrittäjät joutuvat maksamaan itselleen ja työntekijöilleen huomattavasti pienempää palkkaa, jotta voivat tasoittaa
kustannukset samalla tasolle kuin kustannukset verokortilla tekevästä työntekijästä aiheutuvat työn tilaajalle.
Yrittäjien mielestä tällaisessa kilpailutilanteessa tasa-arvoisuus ei toteudu.
Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ään viitaten esitän asianomaisen ministerin
vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
Toteutuuko hallituksen mielestä kysymyksessä esitetyssä kilpailutilanteessa tasa-arvo ja
tietääkö hallitus, miten paljon valtio menettää arvonlisäverotuloja, kun yksityiset henkilöt palkkaavat verokortilla
työskenteleviä sen sijaan, että ostaisivat työn yrityksiltä?
Helsingissä 15 päivänä joulukuuta 2014
Raimo Piirainen /sd
Ministerin vastausta kysymykseen odotetaan…
KIRJALLINEN KYSYMYS 857/2014 vp
Lääkkeiden saatavuus apteekeista
Eduskunnan puhemiehelle
Apteekit vastaavat siitä, että niiden tavanomaisen asiakaskunnan tarvitsemia lääkkeitä ja lääkkeiden käyttöön
tarvittavia välineitä ja laitteita sekä sidetarpeita on saatavilla. Lääkevaihtokäytäntö on vaikeuttanut apteekkien
varaston hallintaa ja lisännyt siihen liittyvää työmäärää ja kuluja merkittävästi, mutta toimitusvarmuus on
apteekkien omasta mielestä saatu pidettyä erinomaisella tasolla.
Olen saanut kuitenkin kansalaisyhteydenoton, jossa asiakas ei ollut saanut apteekista reseptilääkettä Isoptin Retard
120 mg. Apteekista asiakkaalle oli kerrottu, ettei ko. lääkettä ole saatavilla, ei ole ollut pitkään aikaan eikä heillä
ole korvaavaa lääkettä.
Kun kysymyksessä on asiakkaille tärkeä lääke, eikö apteekeilla pitäisi olla tarjolla kuitenkin aina
rinnakkaislääkettä?
Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ään viitaten esitän asianomaisen ministerin
vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
Onko ao. ministerin mielestä lääkelaki riittävän vahva takaamaan lääkkeiden saatavuuden apteekeista?
Helsingissä 11 päivänä marraskuuta 2014
Raimo Piirainen /sd
Ministerin vastausta kysymykseen odotetaan…
Kirjoituksia syksyllä 2014
Talouskasvua ja työpaikkoja
SDP:n puoluevaltuusto piirsi Suomelle suuntaviivat seuraavalle vaalikaudelle. SDP:n mielestä päättäjien tärkein
tehtävä on muuttaa Suomen suunta niin, että syntyy taloudellista kasvua ja ihmisille uutta työtä. Näissä toimissa
myös valtiolla pitää olla keskeinen rooli. Yrittäjähenkisemmän valtion on omalla toiminnallaan edistettävä
tulevaisuusinvestointeja. Erityisesti pitkäjänteisiä investointeja haettaessa valtion on otettava aktiivinen rooli.
Investointeja pitää myös hakea uusilla, ennakkoluulottomilla keinoilla– esimerkiksi julkisen ja yksityisen
rahoituksen yhdistelmiä käyttämällä.
Suomi tarvitsee lisää julkisia investointeja. Julkiset investoinnit tehostavat talouden toimintaa, luovat uutta
kysyntää ja vahvistat yritysten kasvunäkymiä. Myös merkittävät julkiset hankinnat voivat auttaa talouden elpymistä
ja synnyttää uutta työtä. Talouskasvun yksi palanen on kotimainen ostovoima. Kotimaista ostovoimaa ja kysyntää
voidaan tukea oikeudenmukaisella verotuksella.
Uutta työtä syntyy poliittisilla päätöksillä. Tässä kohtaan on syytä nostaa esille Fennovoiman ydinvoimala hanke,
joka sai eduskunnasta poliittisen tuen. Suurta hämmästystä äänestyksessä tosin koin, kun osa Pohjois-Suomen
kansanedustajista asettui vastustamaan maamme yhtä suurinta ja tärkeintä investointia vuosikymmeniin. Oman
äänestyspäätöksen takana on luottamus suomalaisen teollisuuden arviokykyyn omista tarpeistaan. Esimerkiksi
teräsyhtiö Outokumpu on ilmoittanut selkeästi, että energiaintensiivisen teollisuuden elinehto Suomessa on vakaa,
ennustettava ja vähäpäästöinen energianlähde. Energian saatavuudella ja kustannuksella on merkittävä vaikutus
teollisuuden toimintaedellytyksiin ja hinnan nousu olisi uhka teollisuuden kilpailukyvylle. Lisäksi on huomattava,
että energian saatavuudella ja kustannuksella on suhteellisesti suurempi merkitys Suomen teollisuuden
vientikilpailukykyyn ja talouskasvun kehittymiseen kuin muissa EU-maissa. Fennovoiman ydinvoimala palvelee
näitä kansallisia tavoitteita sekä varmistaa kilpailun jatkumisen pohjoismaisilla sähkömarkkinoilla.
Ydinvoimaratkaisu on väliajan ratkaisu. Uusiutuvan energian käyttö ja energiatehokkuuden parantaminen ovat
tulevaisuuden kehittämiskohteita. Niiden eteenpäin viemiseksi on ponnisteltava kovasti. Uusiutuvan energian
työllisyysvaikutukset ovat todella mittavat. Kainuulle se antaisi uuden mahdollisuuden kasvun tielle.
Valtion toimet teollisuuden tukemisessa on ollut viime vuosina ensiarvoisen tärkeitä. STX:n Turun telakan uudet
omistusjärjestelyt oli hallitukselta erinomainen suoritus. Myös Talvivaaran konkurssipesän rahoittaminen valtion
kukkarosta on tuonut yhtiölle ja sen henkilökunnalle uutta toivoa paremmasta tulevaisuudesta. Tässä kohtaan
haluan kiittää hallituskumppaneita, joiden ministerit ja kansanedustajat ovat suhtautuneet järkevällä tavalla
Talvivaaran sekä kainuulaisten työpaikkojen pelastamiseen. Talvivaaran kohdalla erityisen tärkeää on yhteiskunnan
panostus ympäristönsuojeluun ja niihin toimiin, joilla kaivostoimintaa Talvivaarassa voitaisiin jatkaa kestävällä
tavalla.
Raimo Piirainen, kansanedustaja (sd)
Lisää elvytystä
Suomi elvytti reilusti finanssikriisin rantautuessa maahamme. Elvytystoimet heijastuivat muun muassa kotimaiseen
kysyntään, joka osaltaan tasoitti kriisin vaikutuksia. Talouskriisi on kuitenkin pitkittynyt heikon euroalueen
kysynnän vuoksi, ja Ukrainan kriisi sekä Venäjän talouspakotteet ovat lisänneet tuskaa. Suomen vientikysyntä ei
ole kehittynyt käytännössä lainkaan vuoden 2008 finanssikriisin jälkeen ja syy tähän on heikolla euroalueen
kysynnällä. Suomen talouskehitys on kytketty vahvasti euroalueen kehitykseen, joten kriisistä lopullisen
ulospääsyn avaimet eivät ole yksinään meidän kansallisissa käsissä. On hyvä huomioida, että talouskriisin
puhjetessa Suomen tilanne oli oleellisesti nykyistä vahvempi ja elvytykseen oli reilusti varaa, koska julkinen talous
oli lähtötilanteessa ylijäämäinen ja valtionvelka pieni.
Julkisuudessa käydään nyt kiivasta keskustelua, pitääkö Suomen taloutta elvyttää ja onko meillä enää varaa tehdä
elvyttäviä toimia? Kun euroalueen talouskehitys ja täten myös Suomen vientikehitys jatkuu edelleen heikkona, on
syytä kysyä mistä kasvu talouteen muuten voisi tulla? Näen tärkeäksi suunnata kasvupanostuksia kilpailukykyä
parantaviin toimiin ja kotimaisiin elvyttäviin investointeihin. Näitä ovat muun muassa vuokra-asuntojen
rakentaminen ja väyläinvestoinnit, jotka ovat sijoituksia tulevaisuuteen. Liikenne- ja viestintävaliokunta totesikin v.
2015 valtiontalousarvio lausunnossaan, että liikenteen rahoituksella ja investoinneilla voidaan edistää talouskasvua,
parantaa työllisyyttä ja luoda samalla uskoa tulevaisuuteen.
Viimeaikaisten selvitysten mukaan tällä hetkellä muun muassa urakkahinnat ovat aiempaa matalampia ja ajankohta
olisi muutoinkin edullinen julkisten investointien tekemiselle. Infrastruktuuri-investoinneilla on olennainen
elvyttävä vaikutus ja huomattava osa tehdyistä panostuksista palautuu takaisin valtiolle erilaisten maksujen ja
verojen muodossa. On tärkeää myös huomioida, että elinkeinoelämän kilpailukykyyn voidaan vaikuttaa liikenteen
ja logistiikan toimivuudella. Liikenteestä syntyvillä kustannuksilla on olennainen merkitys Suomen
elinkeinoelämän kilpailukyvylle.
SDP:n eduskuntaryhmä otti voimakkaasti kantaa elvytyksen puolesta opposition välikysymyksen Suomen talouden
tilasta yhteydessä. Ryhmäpuheenvuorossa painotettiin valtiovarainministeri Rinteen aloitteesta käynnistettyjä
infrahankkeita eri osissa maata, jotka tarjoavat välittömästi töitä tuhansille ja myöhemmin kymmenille tuhansille.
Investointien rahoittaminen edellyttää lisävelan ottamista, eikä lisävelka saa estää järkevän politiikan tekemistä.
Lukuisat maamme johtavat talousoppineet tukevat nyt sosialidemokraattien tavoin elvytystä. Sitä tukee myös
Kansainvälinen valuuttarahasto. Laajempi elvytys euroalueella olisi nyt tarpeen talous- ja työllisyyskehityksen
kääntämiseksi. Muutoin edessä voi olla työttömyys- ja leikkauskierre.
Raimo Piirainen, kansanedustaja (sd)
Jäitä hattuun! Nato-intoilu uhka Suomelle
Suomen turvallisuus- ja puolustuspolitiikan suuntaviivat luotiin sotien jälkeen ja ne todettu maamme vahvuudeksi.
Tehdyillä linjauksilla Suomi ei ajaudu tai tule muiden toimesta sysätyksi kriisiin tai millekään sellaiselle uralle,
jolle emme halua lähteä.
Natoon liittyminen tarkoittaisi lisäkustannuksia, koska Suomella tulee olla uskottava oma puolustus. En kannata
Nato jäsenyyttä ja siksi näenkin kokoomuksen Nato kiimaisuuden olevan uhka Suomen turvallisuuspolitiikalle.
Täytyy muistaa mistä Krimin niemimaan tilanne sai alkunsa. Nato on kokoajan lähestynyt Venäjän rajaa ja omalta
osaltaan saanut vastareaktion Venäjältä, mikä on nyt konkretisoitunut Krimin alueen kriisinä. Venäjän toimenpiteet
eivät myöskään ole hyväksyttäviä Ukrainan suhteen. Nyt pitäisi kaikkien osapuolten laitaa jäitä hattuun ja YK:n
ottaa vahva rauhanrakentamisen rooli alueella, muuten tästä saattaa syntyä suurempikin konflikti.
Alexander Stubb (kok) on aikaisemmin julistanut avoimesti Nato myönteisyyden ja on kertonut jäsenyyden olevan
hänelle arvovalinta. Sikäli Naton isäntämaasopimuksen toteutuminen juuri nyt ei yllätä. Suomen puolustus nojaa
yleiseen asevelvollisuuteen, joka on tämän kansakunnan selkäranka. On kansainvälisesti tunnustettu tosiasia, että
Suomella on uskottavat puolustusvoimat ja itsenäinen puolustusvalmius. Nato jäsenyys toisi mukanaan Suomelle
ainoastaan uhkakuvia, joihin emme itse pystyisi vaikuttamaan.
Nato-sopimuksia laadittaessa pitää ottaa myös huomioon, miltä asiat näyttää Venäjältä käsin. Suomi ajautui
Euroopan talouskriisiinkin muiden virheiden vuoksi ja samanlainen ajautumisen uhka piilee myös Nato-
sopimuksissa ja jäsenyydessä.
Raimo Piirainen, kansanedustaja (sd)
Kädenojennus kotimaiselle energialle
Olen kirjoittanut muutamaan otteeseen aikaisemminkin umpivihreän energiapolitiikan myrkyllisestä vaikutuksesta
työllisyydelle ja talouskasvulle. Tahtipuikkoa näissä umpivihertalkoissa on heiluttanut entinen ympäristöministeri
Ville Niinistö, joka on pitänyt jääräpäisesti kiinni turpeen verotuksen koventamisesta ja vaikeuttanut polttoturpeen
ja puuhakkeen käyttöä. Seurauksena oli, että vihreä energiapolitiikka vei monelta kotimaisen energian parissa
työskentelevältä leivän pöydästä ja ajoi perheitä vaikeaan tilanteeseen. Vihreiden siirtyessä nyt kentänlaidalle
opposition huutojoukkoon, aukesi hallitukselle tilaisuus korjata Niinistön tekemät virheet. Nyt paistaa päivä
kirjaimellisesti risukasaankin ja hallituksen energialinjaus oli kaivattu muutos suomalaiseen energiapolitiikkaan.
Turvetuotannon vastustajat haluavat ajaa turvetuotannon alas sillä perusteella, että turpeen ympäristö- ja
ilmastovaikutukset olisivat kestämättömiä. Todellisuudessa kotimaisella turpeella ja puulla pitää korvata fossiilisia
tuontipolttoaineita, samalla parannetaan maamme energian huoltovarmuutta ja vaihtotaseen vajetta. Hallituksen
uusi linjaus energiapolitiikasta on saanut laajaa kiitosta kotimaisen energian tuottajilta. Bioenergia ry:n hallituksen
puheenjohtaja Esa Lindholm ja Suomen suurimman biovoimalaitoksen Alholmens Kraftin toimitusjohtaja Roger
Holm pitivät hallituksen linjausta tärkeänä muutoksena suomalaisessa energiapolitiikassa. ”Toivottavasti tämä
käänne heijastuu hakkeen tukeen ja turpeen veroon niin merkittävästi, että energiayhtiöt voivat jatkossa ottaa
kaiken mahdollisen tehon kotimaisesta energiasta”, Lindholm sanoi. ”Tällä päätöksellä saataisiin korjattua
tilannetta, jossa useat energiayhtiöt ovat olleet pakotettuja korvaamaan puuta ja turvetta kivihiilellä”, Holm sanoo.
Näissä kommenteissa heijastuu hallituksen esityksen ydin, kivihiilen käyttö korvataan verotuksen keinoin
kotimaisella puulla ja turpeella.
Erinomaista hallituksen energialinjauksessa on, että se turvaa ja synnyttää tuhansia uusia työpaikkoja. Suomi on
pitkä maa, johon mahtuu paljon erilaisia energiaratkaisuja. Siksi oli tärkeää, että alueiden vahvuudet nostettiin
keskeiseksi tekijäksi energiapolitiikassa. Paikallisuutta energian tuotannossa pitää vahvistaa jo siitä syystä, että
esimerkiksi kuljetuskustannusten nousu heikentää syrjäseutujen asemaa ja lisää liikenteen päästöjä.
Hallituksen energialinjaus ei miellyttänyt kuitenkaan kaikkia. Arvostamani kansanedustaja Timo Korhonen (kesk)
on ruotinut julkisuudessa hallituksen esitystä ja moittinut sitä silmänkääntötempuksi. Jos Timon usko hallituksen