Page 1
Rami pres
s
Kansanedustaja Raimo Piiraisen eduskuntakuulumiset | Joulu 2013 Pu h . 0 5 0 - 5 1 2 1 5 87 ra i mo . pi i ra i ne n @ e du s k u nta . f i w w w . ra i mopi i ra i ne n . f i
Luonnonsuojelualueet Metsästyksellä on tärkeä osa riista- ja petoeläin-
kantojen tasapainottamisessa. Uusia luonnonsuo-jelualueita perustettaessa on tärkeää, että oikeusmetsästykseen säilyy ja eläinkantojen tasapuolinenkehitys turvataan näin myös näillä alueilla.
Valtionosuuksienuudistaminenvälttämätöntä
Maailma muuttuu ja myös valtionosuudet tulee arvioida aika ajoin uusiksi. Kriteerejä yksinkertaistetaan kuntia kuunnellen.Viiden vuoden siirtymäaika antaa mahdolli-suuden suunnitella ja sopeuttaa tulevaan.
Hyvää ja Rauhallista Joulua!
Häpeärekisteriammatinharjoitta-jan lannistimena
Hyvää tarkoittava verovelkarekis-teri herättää huolta pienyrittäjissä.Heidän kokemuksiaan on kuunneltava herkällä korvalla, jotta rehti yrittäjä eisuotta leimautuisi verojen kiertäjäksi.
Page 2
Terveisiä eduskunnasta
Maailmantalouden alakulo ja euroalueen ongelmat kurittavat Suomen taloutta. Kun vientituotteiden
kysyntä on heikkoa ja Suomi on itse moniongelmainen potilas, hoitavien lääkkeidenkin tulee olla
monitehoisia. Suomea kurittaa erityisesti teollisuuden rakennemuutos ja julkisen talouden kestävyysvaje.
Näihin ongelmiin hallituksen rakennepoliittinen ohjelma pureutuu. Nyt tarvitaan vettä Suomi-veneen alle.
Rakennepaketin tarkoitus on päivittää hyvinvointivaltio tuleville vuosikymmenille ja kuroa umpeen
pitkällä aikavälillä julkisen talouden kestävyysvajetta. Näin hallitus viestittää, että Suomi hoitaa asiansa.
SDP:n punaisena lankana rakennepaketin neuvotteluissa on ollut oikeudenmukaisuus. Paketti sisältää
monia sosialidemokraateille tärkeitä uudistuksia. Halusimme muun muassa luoda uusia mahdollisuuksia
työntekoon, uudistaa sosiaaliturvaa ja vanhustenhoivaa sekä kitkeä harmaata taloutta. Rakennepoliittiset
toimet eivät romuta hyvinvointivaltiota. Päinvastoin, nyt käynnistyvä peruskorjaus on edellytys
hyvinvointipalveluiden turvaamiselle ja kehittämiselle. Pelkkä pintasilaus ei nyt riitä. Kestävyysvajeen
suuruusluokkakin edellyttää järeämpiä ja kattavampia toimia. Sosialidemokraattien ehdoton reunaehto
on, että ratkaisut ovat oikeudenmukaisia ja perustuvat työllisyyden vahvistamiseen.
Kunnat ovat jo kauan edellyttäneet tehtäviensä ja velvoitteidensa karsintaa. Nyt tähän toiveeseen
vastataan. Kunnilta ei olla nyt leikkaamassa valtion tukea. Päinvastoin, niille annetaan lisää omaa
taloudellista liikkumavaraa. Rakennepaketilla tähdätään siihen, että kunnissa voidaan vapaammin päättää,
miten palvelut järjestetään. Myös kuntien maksutuloja lisätään. Tässäkin rakenteita uudistetaan
pienituloisia kurittamatta, sillä sosialidemokraattien ehtona oli, että esimerkiksi päivähoitomaksujen
korotukset kohdistuvat vain parempituloisiin. Samalla pitää kuitenkin muistaa, että kunta- ja sote-
uudistukset ovat tämän hallituskauden suurimpia rakenneuudistuksia. Uudistukset pitää toteuttaa, koska
juuri niillä parannetaan julkisen sektorin tuottavuutta ja turvataan hyvinvointivaltion tulevaisuus.
Rakennepakettien vaikutuksesta on hyvä muistaa, että valtion toimilla voidaan pureutua ainoastaan
kotimarkkinoiden tilanteeseen, mutta ei viennin kysyntään, joka on suomalaisen hyvinvoinnin kivijalka.
Kansalaisten huoli ikääntyvien tulevaisuudesta on ymmärrettävä. Vanhustenhoivassa on havaittu paljon
puutteita. Jotta voimme tarjota läheisillemme laadukasta hoivaa ja apua, on meidän tehtävä muutoksia
tapaan, joilla palveluita tarjoamme. Jotta pystymme vastaamaan ikääntyneiden ihmisten
hoivantarpeeseen, meidän on muutettava palvelurakenteita. Jotta voimme korvata laitoshoitoa,
tarvitsemme lisää kotiin vietäviä palveluja, omaishoitoa ja tehostettua palveluasumista.
Hyvinvointivaltiolla pitää olla talouden suhdanteista riippumatta varaa huolehtia omista vanhuksistaan.
Kesällä voimaan astunut vanhuspalvelulaki lähtee siitä, että iäkkäiden suomalaisten mahdollisuudet
toimia täysivaltaisina yhteiskunnan jäseninä turvataan mahdollisimman pitkään. Jokaisella on oikeus
hyvää hoivaan, eikä avun hakemisen pidä pelottaa. Jokaisella vanhuksella tulee olla oikeus myös asua
omassa kodissaan tai kodinkaltaisessa ympäristössä niin pitkään kuin mahdollista. Terveyskeskuksen
vuodeosaston tulee olla hoivan viimeinen vaihtoehto. Pitkäaikaista hoitoa ja huolenpitoa ei pidä toteuttaa
laitoshoitona, ellei siihen ole lääketieteellisiä perusteita, tai ellei se ole iäkkään henkilön arvokkaan
elämän ja turvallisen hoidon kannalta muuten perusteltua. Laitosasumisen purkamiseen valmistuu
31.1.2014 mennessä toimintaohjelma. Sillä vähennetään 300 miljoonalla kuntien menoja ja samaan
aikaan valvotaan ja seurataan tarkasti, miten asumista tukevat toimenpiteet toimivat.
Page 3
Nyt tehdään myös lisäpanostuksia, joiden myötä hyvinvointiyhteiskunta vahvistuu ja talous
tasapainottuu pidemmällä aikavälillä. Sosialidemokraattien pitkäaikainen tavoite oppivelvollisuusiän
pidentämisestä toteutuu nyt. Peruskoulun ja toisen asteen välissä on kuilu, jonne useat tuhannet nuoret
putoavat. Koko ikäluokkaa koskevalla pidennetyllä oppivelvollisuudella on tärkeä rooli sekä
syrjäytymisen ehkäisyssä, että työurien pidentämisessä. Pienellä lisäsatsauksella saadaan aikaan
merkittäviä tuloksia niin taloudelliselta kuin inhimilliseltäkin kannalta.
Itsenäisyyspäivän alla hallitukselta saatiin esitys, jossa esitetään perustettavaksi Verohallinnon
ylläpitämä yritysten verovelkarekisteri. Esityksen mukaan jokaisella olisi oikeus saada tieto, onko
yrityksellä vähintään 5 000 euroa sellaista verovelkaa, josta ei ole Verohallinnon tekemää
maksujärjestelyä. Verovelkarekisteri olisi julkinen, mutta tietoa verovelan euromäärästä ei julkaistaisi.
Verovelkatietojen julkisuuden kannustuksena on yrityksiä hoitamaan velvoitteensa, jolloin samalla
torjutaan myös harmaata taloutta myös muissa kuin tilaajavastuulain ja hankintalain soveltamistilanteissa.
Työpaikkojen katoaminen ja työmarkkinoiden kiristyvä kilpailu ohjaa yhä useamman työllistämään
itsensä yrittäjänä. Yritykset ovat kooltaan pieniä ja monelle riittää, että liiketoiminta työllistää vain
yrittäjän itsensä. Pienet yritykset toimivat usein henkilövetoisina, joissa yrittäjän oma osaaminen ja
työkyky ovat yhtä kuin koko yritys. Kun seurantajärjestelmiä kehitetään, on kohtuullista huomioida
yritysten kansantaloudellinen mittakaava. Voi hyvällä tunnolla sanoa, että miljoonaluokan kuittitehtailua
ja veronkiertoa harjoittava elämäntaparikollinen ja maksuvaikeuksiin joutunut, aiemmin tunnollisesti
velvoitteensa hoitanut ammatinharjoittaja eivät kuulu samaan rekisteriin. Ei ainakaan pitäisi kuulua. On
luonnollista, että yritys tai yrittäjä saattaa kokea myötä- ja vastamäkiä liiketoimissaan. Mielestäni
häpeärekisteriin joutumisen sijaan, pitää etsiä ratkaisuja, joilla ahdingosta on mahdollista selvitä – jos ja
kun liiketoimintaan ei liity rikollisuuteen viittaavia huomioita. Uudistuksen yhteydessä on otettava
huomioon myös tilapäisissä maksuvaikeuksissa olevien yritysten tarpeet.
On pelättävissä, että 5 000 euron verovelkaraja lisää Verohallinnon työtaakkaa kohtuuttomasti. Talouden
taantuman aikana yritysten maksuajat pidentyvät, joka heikentää erityisesti alihankintayritysten
lyhytaikaista rahoitusta. Seurauksena tästä on, että yrittäjät saavat omat saatavansa kahden tai jopa
kolmen kuukauden viiveellä. Tänä aikana yrittäjän on kuitenkin suoritettava omat velvoitteensa, eli
maksaa muun muassa arvonlisäveronsa. Tähän nähden 5000 euron raja vaikuttaa aivan liian matalalta
verovelan rajalta. Toimenpidealoitteessa (TPA 52/2013) esitän, että yrityksellä tulee olla 10 000 euroa
verovelkaa, ennen kuin yritys joutuu maksuohjelman puuttuessa verovelkarekisteriin. Velkarajan
nostaminen on perusteltua velallisen ja myös Verohallinnon näkökohdista.
Valtionosuusjärjestelmän tehtävä on varmistaa, että kunnat pystyvät tuottamaan peruspalvelut
kuntalaisilleen. Se on sen tehtävä myös jatkossa. Nykyinen järjestelmä on ajan kuluessa purkkapaikattu
useaan kertaan ja se näkyy järjestelmän monimutkaisuudessa. Rahapäätökset tehdään nykyisin 48
kriteerin ja 3 lisäosan perusteella. Tätä himmeliä ei voida enää tuunata, vaan ainoa pitkäkestoinen ratkaisu
on rakentaa kokonaan uusi malli. Valtionosuusuudistuksessa on tarkoitus keventää kriteeriviidakkoa ja
selkeyttää sitä. Samalla lisätään jakopäätösten läpinäkyvyyttä. Myös kriteerien painotukset muuttuvat
niin, että esimerkiksi sairastavuuden painoarvoa kasvatetaan. Uudet kahdeksan kriteeriä ja kolme lisäosaa
ovat selkeitä ja ajantasaisia ajassaan.
Valtionosuuksien laskentaperusteet ovat muuttumassa olennaisesti. Jatkossa huomio kiinnittyy
enemmän tosiasialliseen sairastavuuteen. Ikärakenteen merkitys muuttuu myös siten, että jatkossa kunnat
saavat lapsista aiempaa enemmän valtionosuutta.
Kustannusten jako tarkistetaan jatkossa vuosittain. Uuteen malliin siirryttäessä käytetään viiden vuoden
siirtymäaikaa, jotta ne kunnat, joiden valtionosuus pienenee merkittävästi, pystyvät järjestämään
palvelunsa. Osalle Suomen kunnista siirtyminen uuteen ei ole helppoa. Jotta osa saa lisää, osan on
menetettävä. Tätäkin taustaa vasten korostuu vaatimus läpinäkyvyydestä. Kunnilla ja kuntalaisilla on
oikeus nähdä selkeästi ne perusteet, joiden mukaan heidän valtionosuusrahansa muodostuu.
Raimo Piirainen 16.12.2013
Page 4
Tapaamisia eduskuntasalin ulkopuolella
Suomussalmella tutustumassa laajakaistakaapelointiin. Ministerit Kyllönen ja Kiuru innostuivat kaapelinvetoon.
Page 5
Eduskunnan hiihtojoukkue Pohjoismaiden parlamenttihiihdoissa Ruotsin Åressa.
Vuonna 2014 kisat järjestetään 21 – 23.3 Vuokatissa
Kansalaistapaamisessa kuulee aidot mielipiteet
Page 6
Kajaanin vierailulla puoluesihteeri Reijo Paananen sai leipää syödä asti
Presidentin Itsenäisyyspäivän juhlavastaanotolla Tampereella. Juhlissa oli mukana naisystäväni Helena Kangas-
Lammi
Page 7
Vetoomus ministereille uusien luonnonsuojelualueiden muodostamisesta
Pääministeri Katainen
Ympäristöministeri Niinistö
Olemme huolestuneina seuranneet uusien luonnonsuojelualueiden suunnittelun etenemistä. Uusia
luonnonsuojelualueita muodostetaan eri puolille Suomea, suunnittelutyö on aloitettu Varsinais-Suomen
alueelta ja tarkoitus on tietojemme mukaan edetä laajemmin koko Suomen alueelle. Erämiehinä ja -
naisina olemme huolestuneita etenkin metsästyksen ja mahdollisesti myös kalastuksen vaikeutumisesta
suunnitelluilla alueilla.
Asetusluonnoksen valmistelussa ei ole otettu huomioon kaikkia eränkävijöitä. Metsästysseurojen
merkitys luonnon monimuotoisen eläimistön säilymiseksi on jäänyt vajaalle tarkastelulle.
Ympäristöministeriössä ei oteta huomioon seikkaa, mihin valmistelun yksipuolisuus voi johtaa. Jos
luonnonsuojelualueilla estetään metsästys, se johtaa tiettyjen pienpetojen vapaaseen lisääntymiseen, mikä
taas johtaa kanalintujen häviämiseen luonnonsuojelualueella. Valtion maa-alueet ovat yksistään tai
liitettynä yksityisiin maihin hirvenmetsästyksessä nykyisin hyvin toimivia alueita. Uuden
luonnonsuojelualueen muodostaminen keskelle valtion maita, johtaa auttamatta hirven metsästyksen
hankaloitumiseen, jos niillä kielletään metsästys.
Haluamme, että hallitus noudattaa valtioneuvoston periaatepäätöstä Natura 2000 ohjelmasta, kun
päätettään Natura ohjelman perusteella muodostettavien luonnonsuojelualueiden virkistyskäytöstä ja
toivomme, että metsästys voi jatkua rajoituksitta.
Eräkerhon johtokunnan puolesta me esitämmekin, ettei luonnonsuojelualueilla estetä metsästystä minkään
riista- tai petoeläimen osalta.
Raimo Piirainen Marjo Matikainen-Kallström
Eduskunnan Eräkerhon puheenjohtaja Varapuheenjohtaja
Page 8
Kirjoituksia syksyllä 2013
Demarien hermot kestävät
Kansanedustaja Pentti Kettunen (ps) pohtii seuraavaa hallitusta (KS 6.8.2013) ja pitää sen mahdollisena
pääministeripuolueena perussuomalaisia. Siinä Kettunen on oikeassa, ettei ennenaikaisilla vaaleilla Suomen asioita
paranneta. Päinvastoin, uusien vaalien vuoksi menisi useita kuukausia hukkaan maan asioiden hoidosta. Hallitus
kylläkin voi kaatua, eikä siinä ole kysymys demarien hermojen pettämisestä, vaan kysymys on puhtaasti maan
talouden kuntoon saattamisesta ja kansalaisten toimeentulon turvaamisesta.
Ihmettelen, miten Kettunen voi unohtaa eduskunnan toiseksi suurimman puoleen sosialidemokraatit, uuden
hallituksen muodostajana. Jos nykyinen hallitus hajoaisi, seuraava hallituksen muodostaja olisi sosialidemokraatit
eduskunnan toiseksi suurimpana puolueena. Sosialidemokraattien linja on hyvinkin erilainen kuin kokoomuksen,
joka saa ohjeet politiikkaansa suoraan Elinkeinoelämän keskusliitolta. Punamullan kannattajana seuraavassa
hallituksessa näkisin sdp:n, vasemmistoliiton ja keskustan pohjalta muodostettavan hallituksen. Olemme keskustan
kanssa kuntauudistuksesta ja sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestämisestä samoilla linjoilla. Perussuomalaiset
eivät ole viime vaalivoitostaan huolimatta rohjenneet ottaa vastuuta maan asioiden hoidosta.
Entä mikä on perussuomalaisten kanta Eurooppa-politiikkaan? Timo Soini on pyöristänyt kantojaan, mutta se ei
vielä riitä, jos mielitään Euroopan sisä- ja talouspolitiikka saada oikeille urille. Euroopan kriisimaiden talousasiat
pitää saada hallintaan, mutta se ei saa johtaa Suomen takuuvastuiden kasvattamiseen. Budjettivalta kuuluu kansan
valitsemalle eduskunnalle, eikä tämä valta saa valua Brysseliin, vaikka luomme Euroopan tasolle taloudenhoito
mekanismeja.
Raimo Piirainen, kansanedustaja (sd)
Suuryrityksistä ja verotuksesta
Eino Leino lausui aikoinaan: ”Kainuussa elää hidasta ja epäyritteliästä väkeä ja näitä ominaisuuksia ruokkii vielä
epäedulliset luonnon olosuhteet.” Leino viestitti runoissaan aikaansa, mutta ei arvannut, mitä vahvuuksia Kainuun
karut olosuhteet nykyajalle tarjoavat. Toki vielä muutama vuosi sitten ei kovin moni muukaan nähnyt niitä
vahvuuksia, joita meillä on. Kajaanista on kehittymässä vaivihkaa konesalien luvattu maaperä.
Ja nyt odotetaan lisää positiivisia uutisia. Microsoft on ilmoittanut kertovansa marraskuussa, mihin heidän
datakeskus tullaan sijoittamaan. Konesalikehitystä vauhdittaa myös maan hallitus. Valtiovarainministeri Jutta
Urpilaisen (sd) esityksestä eduskunta käsittelee parhaillaan konesalien sähköveron alennusta. Sähköveron alennus
keventää valtion kassaa noin 10 miljoonaa euroa, mikä on pieni summa siihen verrattuna, mitä talouden
kasvuvaikutuksia veron keventämisellä voidaan saavuttaa. Konesalien sähköveron alennus on uusi kilpailutekijä ja
vahvistaa mukavasti Kajaanin asemia Microsoftin konesalikisassa. Konesalien sähkövero alennetaan samalle
tasolle muun teollisuuden kanssa.
Yritysjohtajien allekirjoittama Keskuskauppakamarin veroadressi herättää ihmetystä. Siinä yritysjohtajat vaativat,
ettei veroja saa enää kiristää. Eduskunnassa käsitellään parhaillaan hallituksen esitystä historiallisen suuresta
yhteisöveron kevennyksestä. Yhteisöveroa alennetaan vuoden 2014 alusta 4,5 prosenttiyksikköä, 24,5 %:sta 20
prosenttiin. Samassa yhteydessä myös lähdeveroa alennetaan, mikä vaikuttaa korko- ym. tuottojen verotuksen
keventymiseen.
Eikö yritysjohtajille mikään riitä, ja mihin on kadonnut suomalaisten yritysjohtajien kohtuus? Samalla kun
palkansaajat tinkivät palkastaan yritysten hyväksi, eivät yritysjohtajat näytä vieläkään lupaamaansa esimerkkiä.
Johtajien palkkioita ja etuja ei kohtuullisteta, osinkoja jaetaan runsaskätisesti ja työntekijöiltä vaaditaan yhä
enemmän uhrauksia. Valtionyhtiöiden osalta tähän on saatava muutos. Omistajaohjausyksikön on ohjeistettava
valtioyhtiöiden hallitukset toimimaan oikeudenmukaisesti ja tasa-arvoisesti koko henkilöstöään kohtaan
palkkauksen ja muiden etuisuuksien suhteen.
Page 9
Valitettavasti Suomi on kärsinyt viime vuosina yritysten huonosta johtamisesta ja sen seurauksena on hukattu
paljon mahdollisuuksia. Julkisen sektorin syyttelyn asemesta yritysjohtajat voisivat keskittyä omaan tekemiseen, eli
liiketoimintansa avainalueiden kehittämiseen kilpailukykyisemmäksi. Eino Leinon mainitsema epäyritteliäisyys
vaikuttaa tarttuneen suomalaiseen yritysjohtoon. Tuotekehitystä laiminlyömällä ja työntekijöiden saneeraukseen
keskittymällä ei markkinoita maailmalla valloiteta.
Raimo Piirainen, kansanedustaja (sd)
Ulkomaisten ajoneuvojen tienkäytön maksullisuuden säänteleminen lailla
Ulkomaisten ajoneuvojen tienkäytön maksullisuuden säänteleminen lailla
Kainuun Sanomat (27.11.2013) haastatteli Talvivaaran tilanteeseen liittyen SKAL Pohjois-Suomi ry:n
puheenjohtajaa Jari Rusasta. Rusanen nosti jutussa esiin myös ulkomaisten ajoneuvojen tienkäytön maksullisuuden,
johon Rusanen kaipaisi lainsäädäntöä. Kyseinen lainsäädäntö on parhaillaan ministeriössä valmistelussa. Asiaan
liittyen tein toimenpidealoitteen (TPA 24/2013 vp) jossa esitän, että hallitus ryhtyy toimenpiteisiin ulkomaisten
ajoneuvojen tienkäytön maksullisuuden säätämiseksi lailla siten, että verorasitus ei yhtäältä ole syrjivä eikä
toisaalta heikennä kotimaisen kuljetusalan kilpailukykyä.
Tienkäyttömaksuja on peritty Euroopassa ja muualla maailmalla jo pitkän aikaa. Raskaan liikenteen
tienkäyttömaksuista säädetään EU-tasolla ns. eurovinjettidirektiivillä. Nykyinen eurovinjettidirektiivi määrittelee
raskaalle liikenteelle maksujen tason ja maksujen määräytymisperusteet. Maksut voivat olla joko kilometri- tai
aikaperusteisia. Tienkäyttömaksujärjestelmiä on tällä hetkellä käytössä 21 EU:n jäsenmaassa. EU-maista
ainoastaan Virossa, Latviassa, Liettuassa ja Suomessa ei peritä rajat ylittävältä raskaalta liikenteeltä
tienkäyttömaksuja.
Suomessa kauttakulkuliikenteen sekä rajat ylittävän liikenteen määrä kasvaa koko ajan. Suomen Kuljetus ja
Logistiikka SKAL ry:n vuonna 2010 suorittama laskenta osoittaa, että Suomessa raskaan liikenteen ajoneuvoista yli
7 prosenttia on ulkomaisia. Ajoneuvoista venäläisiä on yli 2 prosenttia ja muita ulkomaalaisia liki 5 prosenttia.
Tällä hetkellä esimerkiksi norjalaiset kuljetusyrittäjät käyttävät kuljetuksiinsa mieluummin suomalaista
tieverkostoa, koska se on heille ilmaista. Tieverkoston käyttömäärän kasvun myötä tulisi mielestäni Suomen
muiden EU-maiden tavoin säätää tienkäytön maksullisuudesta rajat ylittävän raskaan liikenteen toimijoille.
Suomalaisen tieverkoston ylläpidosta huolehtivat tällä hetkellä vain suomalaiset veronmaksajat sekä suomalaiset
kuljetusyritykset. Tämä asettaa suomalaiset kuljetusalan yrittäjät muita EU-maiden kuljetusyrittäjiä huonompaan
kilpailuasemaan. Lisäksi kasvavan liikennemäärän myötä tieliikenneverkoston yllä- ja kunnossapito vaativat
jatkossa yhä enemmän taloudellisia panostuksia. Rajat ylittävän raskaan liikenteen tienkäyttömaksun
käyttöönotolla saataisiin myös ulkomaiset tieverkkoa käyttävät yritykset osallistumaan tieverkoston ylläpitoon ja
kunnossapitoon.
Koska pelkästään ulkomaiseen rekkaliikenteeseen kohdistuva verolainsäädäntö ei syrjivänä ole mahdollinen, esitän
aloitteessa, että hallitus säätäessään yleisestä tienkäyttömaksusta huomioisi verorasituksen nousun kotimaiselle
kuljetusalalle ja säätäisi samalla kompensoivasta järjestelmästä esimerkiksi polttoaineveron palautuksen muodossa.
Raimo Piirainen kansanedustaja (sd)
Page 10
Liikenne- ja viestintävaliokunta linjasi ratkaisun kaukojunaliikenteeseen
Suomen jäsenyys Euroopan unionissa on tuonut monia muutoksia rautatieliikenteen harjoittamiseen. Olemme
monessa suhteessa kuin saari Euroopan unionin muihin jäsenvaltioihin nähden ja tämä koskee myös
rautatieliikennettä. Suomesta ei ole suoraa rautateiden henkilöliikenneyhteyttä muihin jäsenvaltioihin ja
raideleveytemme poikkeaa yleisestä Euroopan unionin raideleveydestä. Ainoa kansainvälinen rautateiden
henkilöliikenneyhteys on Suomesta Pietariin ja Moskovaan.
Euroopan unionin lainsäädäntö, mukaan lukien rautatiealan lainsäädäntö, sitoo meitä myös Suomessa. Näin ollen
olemme integroineet rautatiejärjestelmämme osaksi eurooppalaista rautatiejärjestelmää. Tämä tarkoittaa yhteisiä
turvallisuusvaatimuksia ja -standardeja, yhteensopivia rautatiejärjestelmiä ja osajärjestelmiä, yhteisiä
rautatieliikenteen harjoittamisen ehtoja sekä kalusto- ja muita lupavaatimuksia.
Euroopan unionin rautatielainsäädäntö on kehittynyt voimakkaasti viimeisen parinkymmenen vuoden aikana.
Lainsäädännön tavoitteena on ollut parantaa rautatieliikenteen houkuttelevuutta ja kilpailukykyä, ja saada
rautatieliikenne uuteen nousuun. Uusimpana esityksenä komissio antoi vuoden 2013 alussa niin sanotun neljännen
rautatiepakettiehdotuksensa. Tähän uusimpaan lainsäädäntökokonaisuuteen kuuluu yhteensä kuusi
lainsäädäntöehdotusta. Paketin uusin avaus oli rautateiden henkilöliikenteen avaaminen kilpailulle. Aikaisemmilla
kolmella lainsäädäntöpaketilla on jo avattu kilpailulle rautateiden kansainvälinen tavaraliikenne (15.3.2003),
kotimaan tavaraliikenne (1.1.2007) ja kansainvälinen henkilöliikenne (1.1.2010). Useat EU:n jäsenvaltiot ovat
kansallisilla päätöksillä jo avanneet rautateiden henkilöliikenteen kilpailulle. Eniten kokemusta rautateiden
henkilöliikenteen kilpailusta on Iso-Britanniasta ja Ruotsista.
Komissio lähti esityksessään siitä, että rautateiden kotimaan henkilöliikenne avattaisiin unionilainsäädännöllä
kilpailulle 1.1.2019 alkaen. Samalla komissio esitti, että tästä alkaen myös rautateiden henkilöliikenteen
sopimusjärjestelyt olisi kilpailutettava. Näihin esityksiin otti kantaa myös Eduskunnan liikenne- ja
viestintävaliokunta. Valiokunnan lausunnossa puututtiin useisiin rautatiehenkilöliikenteen kilpailutukseen liittyviin
ongelmiin. Valiokunta totesi muun muassa, että ”uudistus on suunniteltu etupäässä silmällä pitäen Keski-Euroopan
rautatieliikennettä ja asiakasmääriä. Myös suurin ratainfrastruktuuria koskeva este toimivan kilpailun lisäämiselle
on maamme rataverkoston laaja yksiraiteisuus. Monien rataosuuksien välityskyky on käytännössä nykyisin
kokonaan käytössä.”
Oma linjani komission esitykseen on ollut kristallinkirkas. Rautatiehenkilöliikenteen kilpailutus tulee jättää
kansalliseen päätösvaltaan. Pidän tärkeänä, että voimme jatkossakin tehdä rautatieliikenteestä laajoja
sopimusjärjestelyjä, jotka takaavat asiakkaille hyvän, laadukkaan ja luotettavan henkilöliikenteen palvelutason
mahdollisimman kustannustehokkaalla tavalla. Valiokunnassa esitin vakavan huolen siitä, mitä tapahtuisi, jos
kilpailu avattaisiin rautateiden henkilöliikenteessä ja harvaan asuttuja alueita koskeva liikennöintivelvoite osana
nykyistä yksinoikeussopimusta päättyisi. Tällöin olisi ollut pelättävissä, että Pohjois- ja Itä-Suomen harvaan
asutuilla alueilla rautatieliikenne saattaisi loppua tai sen kustannukset nousisivat niin, että kaupallisen liikenteen
tulot tai yksinoikeus liikennöintiin eivät tasapainottaisi tappiollista harvaan asutun alueen liikennöintiä.
Onkin erityisen tärkeää, että liikenne- ja viestintäministeriö ja VR-Yhtymä Oy saivat aikaan sopimuksen, jonka
mukaan VR-Yhtymä jatkaa henkilöliikenteen hoitamista kaukojunaliikenteen osalta yksinoikeudella vuoden 2024
loppuun asti. Kun lisäksi VR-Yhtymä sitoutuu vastikkeeksi kalustoinvestointeihin, tällä uskon olevan positiivisia
vaikutuksia Transtech Oy:n tulevaisuuteen ja kainuulaisten metallimiesten työllisyyteen.
Raimo Piirainen, kansanedustaja, SDP:n liikenne- ja viestintävaliokuntavastaava
Page 11
Petopolitiikka päivitettävä
Suomalainen petopolitiikka on noussut keskusteluun lähinnä susien aiheuttamien porotalousvahinkojen ja ihmisten
kokeman elintilan kapenemisen myötä. Kehitys on ollut huolestuttavaa, kun EU-ohjauksessa tapahtuva
suurpetopolitiikka on ajautunut törmäyskurssille petojen vaikutusalueella elävien ihmisten kanssa. Lakien ja
asetusten pitää vastata säätelyn kohteena olevien kansalaisten oikeuskäsitystä. Petopolitiikassa tämä
yhteensopivuus taitaa olla nyt hukassa, ja ristiriitojen seurauksista on saatu lukea monia uutisia. Ketäpä ei ottaisi
pannuun, jos perheen koira joutuu suden suuhun. Tilannetta ei voi kuitenkaan mitenkään silotella, jos ihmiset
ottavat oikeuden omiin käsiinsä. Esimerkiksi Pohjanmaalla ja Savossa on tullut ilmi laittomia susijahteja.
Heijastuksena petopolitiikan päivittämisen tarpeesta voidaan pitää sitäkin, että petovahinkokorvaukset ovat neljässä
vuodessa lähes kaksinkertaistuneet. Suomalaisessa petopolitiikassa on selvästi jotain pielessä. Tähän lainlaatijoiden
tulee puuttua.
Kainuulainen luonto on ainutlaatuinen. Siihen kuuluu luontaisesti muun muassa metsäpeura, joka on luokiteltu
silmälläpidettäväksi lajiksi. Metsäpeurakanta on pienentynyt alle puoleen reilussa kymmenessä vuodessa. Vuonna
2001 Kainuun metsäpeurakanta oli vielä 1 700 yksilöä ja viimeisen laskennan mukaan (3/2013) kanta oli
Kainuussa enää 793 yksilöä. Tutkijoiden mukaan kannanlasku johtuu lisääntyneestä vasakuolleisuudesta, sillä
syntyvyys ei ole hidastunut. Vasakuolleisuuden lisääntymisen syy on pedoissa, ensisijaisesti susissa, ilveksissä ja
karhuissa sekä ahmassa, jota esiintyy jo Pohjois- Karjalan korkeudella. Myös metsästäjien tekemät huomiot tukevat
tätä käsitystä.
Suurpedot ovat arvokas osa Suomen luontoa. Kuitenkin suurpetojen ihmisarkuus on vähentynyt useiden syiden
vuoksi niin, että petoja havaitaan yhä useammin ihmisasutusten keskellä. Suomi on ottanut monessa asiassa mallia
Ruotsista. Ehkä kannattaisi ottaa opiksi myös Ruotsin petopolitiikasta. Ruotsin valtiopäivät on päättänyt, että maan
susikanta pidetään 210 yksilössä. Susikannan rajoittamista perustellaan petoeläinten karjanhoidolle ja
porotaloudelle aiheuttamilla vahingoilla. Tällä päätöksellä Ruotsi on tehnyt ratkaisun, joka vähentää
salametsästystä ja turvaa myös petokannan ilman, että kansalaisten on otettava oikeus omiin käsiinsä elintilan
turvaamiseksi.
Suurpetopolitiikkaan kuuluvat myös kuvaushaaskat, joiden pitämisiin liittyvistä ongelmista tein eduskunnalle
kirjallisen kysymyksen. Vastauksessaan kysymykseen ministeri Koskinen totesi, että ”nykyiset haaskan pitämiseen
liittyvät säännökset ja määräykset ovat osoittautuneet riittämättömiksi haaskojen yleistyessä ja haaskojen pitämisen
tarkoitusperien muuttuessa. Ministeriö on tietoinen asiasta ja onkin viime vuoden lopulla ryhtynyt toimiin asian
korjaamiseksi. Haaskan perustaminen ja pitäminen ei kuitenkaan ole mikään yksiselitteinen kysymys vaan siihen
liittyy monenlaisia näkökulmia aina haaskan määrittelystä tarkoitusperiin.” Metsästäjä voi joutua karhumetsällä
syyllistymään rikokseen itse sitä tiedostamatta, jos hän ampuu karhun haaskan lähelle tietämättä haaskan
olemassaolosta. Käynnissä on parhaillaan haaskalain valmisteluksi kuulemistilaisuuksia, joissa asiaan liittyvien eri
toimijoiden näkökulmat tuodaan kattavasti esille. Ministeriön tavoitteena on valmistella tarvittavat muutokset
säädöksiin kuluvan vuoden aikana.
Kainuussa on karhujen katseluun suuntautuneita yrityksiä, jotka järjestävät matkailijoille mahdollisuuden karhun
katseluun luonnossa. Näille yrittäjille karhun katselun järjestäminen on elinkeino, joten asiaa tulee pystyä
tarkastelemaan myös tästä näkökulmasta. Katson, että metsästäjien ja valokuvaajien sekä karhun katselua
järjestävien yrittäjien tulee pystyä toimimaan niin, ettei haaskoista synny toiselle osapuolelle hankaluuksia tai mikä
pahinta, rangaistusta lain rikkomisesta.
Suurpetopolitiikassa on syytä huomata, että petoja suojelevat tahot, jotka eivät ole usein mitenkään kosketuksissa
maaseudulla tapahtuviin petojen aiheuttamiin ongelmiin. Jos yhteiskunta ei reagoi maaseudulla asuvien ihmisten
huoleen suurpedoista, heijastuu tämä eripuraisuutena moneen muuhunkin asiaan. Vastakkainasettelun Suomessa
olisi huono tehdä päätöksiä sen paremmin kaupunkien kuin maaseudunkaan parhaaksi.
Raimo Piirainen, kansanedustaja (sd)
Page 12
Rastien viehätys
Kainuulainen suunnistusväki teki suunnistuksen MM-kisoista upean tapahtuman. Useiden vuosien työ palkittiin
kansainvälisellä näkyvyydellä ja huikealla yleisömäärällä. Kainuu sai kisoista mahtavaa mainosta, joka tulee
kantamaan hedelmää vielä pitkään. Vuokatin kisat rikkoivat myös kaikki aiemmat suunnistuksen MM-kisojen
katsojamäärät. Suunnistuksen MM-kisat ja rastiviikko yhdessä olivat aluetalouden näkövinkkelistä positiivinen
lataus Kainuun aluetaloudelle. Kiitos kuluu myös talkoolaisille, jotka laittoivat oman työpanoksensa kisojen
toteutukseen.
Oli hienoa kokea, kun yleisö kannusti kaikkia suunnistajia tasapuolisesti. Suomalaiset suunnistajat saivat toki
kaikista mahtavimman kannustuksen, joka ei jättänyt ketään kylmäksi. Mieleen on painunut erityisesti sprintti- ja
avajaispäivän huikea tunnelma Sotkamon pesäpalloareenalla. Suomalaissuunnistajat yllättivät kotiyleisön iloisesti
kahmimalla viisi mitalia piinkovassa seurassa. Naisilta mitaleja odotettiin, mutta myös Jani Lakanen ja Mikael
Boström olivat päättäneet mitalinsa ottaa, kerta kaikkiaan määrätietoista tekemistä.
Kainuun Rastiviikon järjestäminen yleisökisana MM-kisojen yhteydessä oli oikea ratkaisu. Suunnistusta rakastava
kansa löysi tiensä Kainuuseen. Niinpä katsojamäärät yllättivät MM-järjestäjät jokaisen päivän osalta, eikä
ongelmiltakaan vältytty. Pahimmat pullonkaulat olivat ensimmäisen kilpailupäivän liikenteessä, jotka pystyttiin
kuitenkin korjaamaan viikon aikana yhteistyössä viranomaisten kanssa.
Kansainvälisyys toi kisoihin myös huvittavia piirteitä. Muun muassa Azerbaitsanin suunnistajat kokivat
suunnistuksen vaikeaksi ja olivat eksyksissä kainuulaisessa metsässä. Näiden suunnistajien GPS-reitit näyttävät
enemmän rusettiluistelun jäljiltä. GPS-reitit löytyvät nettiosoitteesta: gpsseuranta.net. Meistä paikallisista oli
huvittavaa myös se, kun Hong Kongin suunnistajat olivat tiedustelleet järjestäjiltä, että oliko Tipasjoessa uiminen
turvallista vai pitääkö varoa alligaattoreita?
Suunnistus on koukuttanut myös penkkiurheilijoita. GPS-seuranta on tuonut suunnitukseen aivan uuden
ulottuvuuden. Suunnistajien reitinvalinnat ja myös virheet välittyvät reaaliaikaisesti kotisohville. Myös TV
näkyvyys on suunnistukselle tärkeää. Ylelle kiitos siitä, että se näyttää kaikki suunnistuksen päätapahtumat
vaikeasta toteutuksesta huolimatta. Ylessä on huomattu suunnistuksen kehityskaari yleisölajiksi ja nykymuotoinen
suunnistus on mielenkiintoinen TV-laji.
Nähty suunnistusviikko oli yli 700 talkoolaisen suurponnistus ja kaikkien aikojen suurin Kainuun Rastiviikko.
Kilpa- ja kuntosarjoissa suunnisti viimeisessä osakilpailussa huikeat 9000 osanottajaa. Vuokatinvaarat tarjosivat
myös kuntosuunnistajille elämyksiä vaativalla rinnesuunnistuksella, jossa suunnistustaidot punnittiin. Suunnistus
on siitä mukava urheilulaji, että jokainen voi harrastaa lajia omalla tasollaan. Voit suunnistaa kuntorasteilla
leppoisasti edeten tai kilpasarjoissa elimistösi kapasiteetin äärimmilleen laittaen. Kainuulainen suunnistusväki on
väläytellyt uudesta haasteesta. Suunnistetaanko Jukolan ja Venlojen viesti tällä vuosikymmenellä Kainuussa?
Suunnistuksen MM-kisoissa annetun näytteen perusteella tämä on mahdollista.
Raimo Piirainen kansanedustaja (sd)
Page 13
Ajoneuvojen katsastus vapautumassa korjaamoille
Liikenne- ja viestintävaliokunta sai tällä viikolla päätökseen asiantuntijakuulemiset ajoneuvojen katsastus- ja
yksittäishyväksyntätehtävien järjestämistä koskevaksi lainsäädännöksi. Mietintö laista annetaan ensi viikolla.
Katsastuslakiuudistuksen päätavoitteena on uudistaa katsastuslupalainsäädäntö palvelemaan edullisemmin,
paremmin ja tehokkaammin kuluttajien tarpeita.
Suomessa katsastustoiminta avattiin kilpailulle vuoden 1994 alusta. Katsastustoiminta oli aiemmin hallinnollista
tarkastavaa virkamiestoimintaa, jossa kahvia ei asiakkaille tarjoiltu. Muistan hyvin sen ajan, kun katsastukseen
menoa oikein pelättiin, kun ajopeli vietiin virkamiehen tarkistettavaksi. Noista ajoista katsastustoiminta on onneksi
paljon muuttunut. Katsastus on muuttunut ammattimaiseksi turvallisuuspalveluksi kuluttajalle, ja sellaisena se tulee
mieltää jatkossakin.
Kuluttajien kannalta alan kilpailun avaaminen ei kuitenkaan ole johtanut tavoiteltuihin myönteisiin vaikutuksiin.
Tähän on syynä alan keskittyminen. Alan kaksi suurinta toimijaa muodostavat liki 60 prosentin kokonaisuuden
katsastusmarkkinoista. Keskittyminen muutamalle toimijalle näkyy katsastushinnoissa. Tämän vuoden lokakuun
alussa kallein katsastushinta oli Ivalossa 115 euroa ja halvin Heinolassa 39 euroa. Myöskään katsastuspalvelujen
alueellinen saatavuus ja tarjonnan tasapuolisuus eivät ole toteutuneet tavoitteiden mukaisesti.
Uudistuksessa on kysymys kahdesta isosta muutoksesta. Henkilöautojen ja raskaan liikenteen katsastukset voidaan
jatkossa eriyttää toisistaan, ja lisäksi tiukoin rajoituksin ja valvontaedellytyksin myös korjaamoille avataan
mahdollisuus tehdä katsastuksia. Muutoksilla pyritään lisäämään katsastuspalvelujen tarjontaa ja saatavuutta sekä
helpottamaan katsastusalalle pääsyä ja lisäämään katsastusalan kilpailua. Katsastusalan tiukan riippumattomuuden
väljentäminen palvelee palvelujen saatavuuden turvaamisen ja hintojen alentamisen tavoitetta lopulta myös haja-
asutusalueilla.
Raskaan kaluston katsastuspalvelutoimijoille tulee mahdollisesti tila- ja laitevaatimuksiin kevennyksiä. Niillä
seuduille, joilla raskaiden ajoneuvojen katsastuspalvelujen tarjonta on vähäistä, katsastuslupa myönnettäisiin
hakijalle, vaikka tilat tai laitteet eivät vähäisiltä osin täyttäisi vaatimuksia. Säännöksellä ei olisi vaikutuksia
liikenneturvallisuuteen eikä tasapuolisuuteen katsastustoiminnassa. Esimerkiksi jarrumittausohjelmiston
puuttumisesta huolimatta ajoneuvon katsastuksessa edellytettäisiin esitettäväksi jarrujen asennus- ja korjausluvan
omaavan autokorjaamon tai muun paikan antama, jarrumittausohjelmistolla tehty todistus ajoneuvon jarrujen
tarkastuksesta.
Raskaan kaluston toimijoiden suurin huoli on, että uudistus johtaa katsastustoiminnan eriytymisen vuoksi raskaan
kaluston katsastushintojen kohoamiseen. Raskaan kaluston toimijoiden vaatimuksena on, että Trafi velvoitetaan
uudistuksen jälkeen seuraamaan ja raportoimaan erikseen raskaan kaluston katsastushinnoissa tapahtuvista
muutoksista. Vaatimuksena esitetään myös, että raskaan kaluston katsastustoimipaikkaverkko tulee varmistaa koko
valtakunnan alueella.
Esitetyt vakavaraisuusvaatimuksen ja koeajoratavaatimuksen poistaminen tulisivat helpottamaan uusien
pienyritysten alalle pääsyä. Nämä, kuten myös eräät nykyisistä koulutusvaatimuksista, voivat muodostua esteeksi
pienten yritysten alalle pääsylle myös silloin, kun kilpailua muilla keinoilla pyrittäisiin avaamaan. Siksi myös
katsastajan koulutusvaatimuksiin suunnitellaan muutoksia. Tulevaisuudessa pääsyä katsastajan tehtäviin ei sidota
yksittäiseen tutkintoon, tutkintonimikkeeseen tai koulutusohjelmaan, vaan tarvittava osaaminen voidaan saavuttaa
useaa eri reittiä.
Page 14
Avaimia talouskasvuun
Maailma on muuttunut viime vuosina erityisen paljon kansainvälisessä taloudessa, työelämässä ja myös ihmisten
arvoissa. Hyvinvointivaltion kehitystä uhkaa useat muutokset, keskeisimpinä julkisen talouden kestävyys ja
heikentyvä ikärakenne. On käynyt selväksi, että hyvinvointivaltio tarvitsee nyt päivityksiä ehkä enemmän kuin
koskaan.
Sosialidemokraattisen liikkeen ydin on ollut aina hyvinvointivaltion kehittäminen. Vaikka yhteiskunnanrakenteiden
haasteet ovat valtavat, sosialidemokraatit haluavat uudistaa kuntien velvoitteita siten, että hyvinvointipalvelut
toimisivat entistä paremmin. Uudistamiseen tähtää myös ensi vuoden valtion talousarvioesitys, jossa painopisteitä
ovat rakenneuudistukset, kasvu ja työllisyys.
Hallitus teki rakenneuudistuksia, jotta työn määrä Suomessa lisääntyisi. Vain työllä voimme turvata palvelut ja
tulonsiirrot, kuten lapsilisät tai toimeentulotuet, jotka ovat hyvinvointivaltion tukijalkoja. Työllisyyttä lisää eniten
erilaisten kannustinloukkujen poistaminen. Työn vastaanottaminen on jatkossa mahdollista ilman, että pienet tulot
aiheuttavat sosiaaliturvan menetystä. Uudistus on tehty niin, että kohta työtön voi saada satoja euroja lisätuloja.
Päätös avaa työttömälle mahdollisuuksia osallistua työelämään ja löytää tätä kautta mahdollisesti myös pysyvä
työpaikka. Tämä hallituksen erinomainen uudistus saa varauksettoman tukensa myös oppositiopuolueilta.
Työ- ja elinkeinoministeriössä pohditaan parhaillaan keinoja, joilla parannetaan ikääntyneiden työllisyyttä.
Ikääntyneiden pitkäaikaistyöttömyyden taittamiseksi kuntien rooli tulee korostumaan. Työmarkkinatuen
rahoitusuudistuksella mahdollistetaan yli 300 päivää työmarkkinatuella olleiden pääsy aktiivitoimenpiteisiin.
Uudistus toteutetaan vuoden 2015 alusta osana kunnissa tehtävän työllisyyspolitiikan vastuunjaon tarkastelua.
Hallitus päätti kevään 2013 kehyspäätöksessä alueellisen kuljetustuen jatkamisesta. Nykyinen kuljetustukiasetus on
voimassa tämän vuoden loppuun. Asetuksen voimassaoloa tullaan jatkamaan hallituksen kehyspäätöksen
mukaisesti. Keskeisen sisältönsä osalta kuljetustuki tullee säilymään pitkälle nykyisen kaltaisena, eli tukea tullaan
myöntämään harvaan asuttujen alueiden pk-yritysten valmistamien tuotteiden kuljetuksista Suomen rajojen
sisäpuolella tapahtuvan kuljetuksen osalta.
Kuljetustuen tulevaan sisältöön vaikuttavat myös EU:n tulevan rahastokauden 2014-2020 valtiontukisäännöt,
joiden valmistelu on meneillään komissiossa. Tulevalla kaudella kuljetusten tukikelpoisuudesta säädettäisiin niin
sanotussa yleisessä ryhmäpoikkeusasetuksessa, jonka käytettävissä olevan luonnoksen mukaan
kuljetuskustannusten tukea voidaan myöntää kansallisen aluetukikartan mukaisilla harvaan asutuilla alueilla.
Periaatteessa kuljetustukea on mahdollista myöntää myös niin sanottuna de minimis -tukena eli vähämerkityksisenä
tukena yrityskohtaisen kiintiön puitteissa. Työ- ja elinkeinoministeriö seuraa ja pyrkii vaikuttamaan
valtiontukisääntöjen uudistamiseen siten, että ne mahdollistavat kuljetustuen ja muiden yritystukien myöntämisen
Suomen olosuhteiden ja yritystoiminnan ominaispiirteiden kannalta tehokkaalla tavalla.
Page 15
Budjettiriihessä taottua
Hallitus yllätti kaikki budjettiriihen tuloksilla. Julkista taloutta piinaava kestävyysvaje on lisännyt kriisitietoisuutta
ja nyt löytyi yhteisymmärrys siitä, että vajetta on voimakkaasti kavennettava. Nyt tehdyt päätökset, jotka luovat
mahdollisuuksia työlle, kasvulle ja tehokkaammalle julkisten palveluiden tuotannolle, ovat ehdottoman tärkeitä.
Suomi tarvitsee työtä. Siksi nyt tehtiin rakenneuudistuksia, jotta työn määrä Suomessa lisääntyisi. Vain työllä
voimme turvata palvelut ja tulonsiirrot, kuten lapsilisät tai toimeentulotuet, jotka ovat hyvinvointivaltion
tukijalkoja. SDP:lle budjettiriihessä tärkeää oli säilyttää oikeudenmukaisuus, kun yhteiskunnan rakenteita
muutetaan pitkällä aikavälillä tehokkaammiksi. Lisäksi samaan aikaan hyväksytyssä lisätalousarviossa tärkeitä
olivat nopeasti vaikuttavat työllistämistoimet.
Vaikka hallitus teki vaikeita päätöksiä, kaikkein heikoimmassa asemassa olevien asemaa ei vaikeuteta. Työllisyyttä
lisää eniten erilaisten kannustinloukkujen poistaminen. Työn vastaanottaminen on jatkossa mahdollista ilman, että
pienet tulot aiheuttavat sosiaaliturvan menetystä. Uudistus on tehty niin, että kohta työtön voi saada satoja euroja
lisätuloja. Päätös avaa työttömälle mahdollisuuksia osallistua työelämään ja löytää tätä kautta mahdollisesti myös
pysyvä työpaikka. Uudistuksella torjutaan myös harmaata taloutta.
Sosialidemokraattien mielestä valtioneuvoston toimivallan käyttö ei ole ratkaisu kuntaliitoksiin. Ratkaisu löytyy
kunnista, kuntalaisista, kaupunkiseuduista, alueilta itseltään. Mutta valtioneuvoston on kannettava vastuu siitä, että
riittävät muutokset tavalla tai toisella kuitenkin toteutuvat. Erityisesti silloin, kun alueen ihmiset näin itse osoittavat
äänestämällä.
Kuntaliitoksia ei voi jatkossakaan toteuttaa ilman, että alueen asukkaiden enemmistö niitä puoltaa.
Sosialidemokraatit haluavat kylläkin muistuttaa kuntia siitä, että muutokset kuntarakenteessa ovat väistämättömiä.
Vain näin voidaan turvata eheät yhdyskuntarakenteet, toimivat työssäkäyntialueet sekä se, että rusinoita ei poimita
pullasta vaan veronmaksajat osallistuvat verotuksella myös työssäkäyntialueellaan aiheutuviin kustannuksiin.
Sosiaali- ja terveydenhuollon monikanavaisen rahoitusjärjestelmän purkaminen tulee vahvistamaan julkisten
hyvinvointipalveluiden saatavuutta. Tästä uudistuksesta käynnistetään laajapohjainen parlamentaarinen työ.
Riihessä sovittuja liikennehankkeita pidän hyvänä ja kannatettavana. Liikennepoliittisen selonteon hankkeita
toteutetaan rahoittamalla perusväylänpidon määrärahoista tie-, meri- ja rataliikenteen ohjausjärjestelmän uusimista
16 miljoonalla eurolla, pääratojen routa- ja pehmeikköalueiden korjauksia viidellä miljoonalla eurolla sekä
raakapuuterminaalien rakentamista samoin viidellä miljoonalla.
Aikaisemmin on jo sovittu Vt 22 peruskorjaus Oulu-Muhos väliltä. Lisäksi käynnistetään Vt 4 Rovaniemen kohdan
kehittäminen, Vt 5 Mikkelin kohdan kehittäminen ja Mt 101 Kehä I:n parantaminen. On tärkeää huomioida, että
vaikka osa käynnistyvistä hankkeista painottuu Etelä ja Keski-Suomeen, ne parantavat ja nopeuttavat
liikenneyhteyksiä Etelä ja Pohjois-Suomen välillä.
Tärkeää on myös oppivelvollisuuden pidennys. Tämä takaa, että kaikki nuoret jatkavat perusasteen jälkeisessä
koulutuksessa, pääosin lukiossa tai ammatillisessa koulutuksessa. Nyt tuhansia perusasteen päättäneitä nuoria jää
vaille toisen asteen koulutuspaikkaa, joten uudistusta voi kuvata historialliseksi.
Page 16
Häpeärekisterit
Itsenäisyyspäivän alla hallitukselta saatiin esitys, jossa esitetään perustettavaksi Verohallinnon ylläpitämä yritysten
verovelkarekisteri. Esityksen mukaan jokaisella olisi oikeus saada tieto, onko yrityksellä vähintään 5 000 euroa
sellaista verovelkaa, josta ei ole Verohallinnon tekemää maksujärjestelyä. Verovelkarekisteri olisi julkinen, mutta
tietoa verovelan euromäärästä ei julkaistaisi. Verovelkatietojen julkisuuden kannustuksena on yrityksiä hoitamaan
velvoitteensa, jolloin samalla torjutaan myös harmaata taloutta myös muissa kuin tilaajavastuulain ja hankintalain
soveltamistilanteissa. Eduskuntaan esitys tulenee jo ensi viikolla ja toivottavasti eduskunta kykenee käsittelemään
esityksen myös maksuvaikeuksiin ajautuneen pienyrittäjän näkökohdista.
Työpaikkojen katoaminen ja työmarkkinoiden kiristyvä kilpailu ohjaa yhä useamman työllistämään itsensä
yrittäjänä. Yritykset ovat kooltaan pieniä ja monelle riittää, että liiketoiminta työllistää vain yrittäjän itsensä. Pienet
yritykset toimivat usein henkilövetoisina, joissa yrittäjän oma osaaminen ja työkyky ovat yhtä kuin koko yritys.
Kun seurantajärjestelmiä kehitetään, on kohtuullista huomioida yritysten kansantaloudellinen mittakaava. Voi
hyvällä tunnolla sanoa, että miljoonaluokan kuittitehtailua ja veronkiertoa harjoittava elämäntaparikollinen ja
maksuvaikeuksiin joutunut, aiemmin tunnollisesti velvoitteensa hoitanut ammatinharjoittaja eivät kuulu samaan
rekisteriin. Ei ainakaan pitäisi kuulua. Missään tapauksessa viranomaisvalvonnalla ei pidä lähteä liiaksi
hygienisoimaan yrityselämää. Valvontaa tarvitaan ja epäkohtiin pitää puuttua, mutta uusia järjestelmiä luotaessa
tulee varmistaa se, että tehtäviin löytyy riittävästi resursseja. Miksi luoda järjestelmiä, lakeja ja rekistereitä, jos
niiden ylläpitoon ja seurantaan ei riitä voimavaroja?
Erityisen tärkeää on, ettei hyvää tarkoittava rekisteri vahingoita rehellisten yrittäjien liiketoimia ja elämää. Nytkin
on paljon yrittäjiä, jotka esimerkiksi sairauden tai jonkin muun yllättävän vastoinkäymisen seurauksena ovat
ajautuneet vaikeuksiin ja tulleet kirjatuiksi joihinkin rekistereihin. Osaaminen ja ammattitaito eivät ole kadonneet,
mutta mahdollisuudet ammatin harjoittamiseen käytännössä sen sijaan kyllä. On luonnollista, että yritys tai yrittäjä
saattaa kokea myötä- ja vastamäkiä liiketoimissaan. Mutta mielestäni häpeärekisteriin joutumisen sijaan, pitää etsiä
ratkaisuja, joilla ahdingosta on mahdollista selvitä – jos ja kun liiketoimintaan ei liity rikollisuuteen viittaavia
huomioita. Uudistuksen yhteydessä on otettava huomioon myös tilapäisissä maksuvaikeuksissa olevien yritysten
tarpeet. Tämä on perusteltua myös Verohallinnon perintätoimien näkökulmasta.
Asiallista suhtautumista hallituksen esitykseen odottaisin myös Suomen Pienyrittäjien puheenjohtajalta Harri
Jyrkiäiseltä. Verovelkarekisterin tarkoitus on tervehdyttää maassa rehottavaa harmaata taloutta, joka vahingoittaa
rehellisesti toimivia yrittäjiä. Tämän tavoitteen olettaisin sopivan myös pienyrittäjien puheenjohtajalle.
Raimo Piirainen, kansanedustaja (sd)
Tiedote: Kaikki voittivat laajakaistojen taajuushuutokaupassa
Vuoden alussa avattu taajuushuutokauppa saatiin päätökseen kaikkia osapuolia hyödyttävällä tavalla, iloitsee
SDP:n kansanedustaja Raimo Piirainen. Huutokaupattavia 800 Mhz:n taajuuskaistoja oli aluksi tarjolla vain
kahdelle. Taajuuksista kilpailivat TeliaSonera, Elisa ja DNA. Nyt luvat mobiiliverkon rakentamiseen myönnettiin
kaikille kolmelle hakijalle. Myös valtio hyötyy ratkaisusta.
- Olisi ollut todennäköistä, että operaattori, joka olisi jäänyt kolmanneksi eli ilman rakentamislupaa, olisi valittanut
huutokaupan toteutuksesta ja näin rakentaminen olisi viivästynyt useilla vuosilla. Kilpailutilanne olisi ollut kahden
kauppa ja kolmannen korvapuusti, Piirainen täsmentää.
Piirainen kannusti laajakaistatyöseminaarissa viranomaisia muuttamaan taajuushuutokauppajärjestelmää niin, että
se mahdollistaisi taajuuksien saamisen kaikille kolmelle halukkaalle operaattorille.
- Viranomaiset ottivat kommentista vaarin ja nyt taajuushuutokauppa on päättynyt ja kaikki edellä mainitsemani
operaattorit ovat saaneet taajuushuutokaupassa luvat ja rakentaminen voi alkaa.
800 Mhz mobiiliverkolla on tarkoitus täydentää laajakaistan saatavuutta ja nopeutta varsinkin harvaan asutulla
seudulla, missä kuituverkkoa ei ole mahdollista vetää joka paikkaan kustannussyistä. Valtion oli tarkoitus saada
huutokaupasta 100 miljoonaa euroa tulona, uudella ratkaisulla valtion tulot nousivat yli 100 miljoonaan euroon.
Page 17
Tiedote: Inhimilliset kääntymisajat ovat kaikkien etu
VR:n johto on lähtenyt yksipuolisesti leikkaamaan kääntymisaikoja. Aikaisemmin niistä on neuvoteltu ja yhteisesti
sovittu. SDP:n veturinkuljettajataustainen kansanedustaja Raimo Piirainen kannustaa yhtiötä palaamaan hyväksi
havaittuun käytäntöön 20 minuutin kääntymisajoista.
- Ollessani veturimiesten pääluottamusmiehenä 2001-2003 käytiin kääntymisajoista neuvotteluja. Silloin päästiin
yhteisymmärrykseen kääntymisaikojen pienentämisestä. Nyt on toimintatapa VR:llä muuttunut: yhtiö haluaa
yksipuolisesti leikata kääntymisaikaa. Se on todella harmillista. Helsingin veturinkuljettajat ovat nyt puolustaneet
taukoja. Veturinkuljettaja ei voi ajon aikana käydä esim. WC:ssä, puhumattakaan kahvikupposen nauttimisesta,
Piirainen sanoo
Piirainen katsoo aiemman käytännön olevan paitsi työntekijöiden, myös matkustajien etu.
- Toivon, että VR:n johto kuulee nyt työntekijöiden huolta. Työntekijän etu on pystyä tekemään työtään. On
matkustajien turvallisuuden kannalta tärkeää, että puikoissa ovat virkeät veturimiehet. Lopulta on koko
yhteiskunnan etu, että yhtiön johto ja työntekijät vetävät yhtä köyttä ja junat kulkevat, Piirainen lopettaa.
Tiedote: Täystyrmäys ministerin käsittämättömille puheille
Täystyrmäys ministerin käsittämättömille puheille – ”Kummallakohan olisi mahdollisuus tinkiä eduistaan?”
SDP:n kansanedustajat Jukka Kärnä ja Raimo Piirainen pitävät ministeri Heidi Hautalan Finnair-puheita
käsittämättöminä. Hautala kehotti lauantaina Finnairin työntekijöitä tinkimään eduistaan. Samalla Hautala kertoi,
että valtionyhtiöiden johtajat eivät korottaisi omia palkkojaan.
- Näinkö se tosiaan menee, että ministerin suulla kerrotaan työntekijöille, että nyt pitää tinkiä eduista ja samalla
johtajat saavat nauttia megapalkoistaan entiseen tapaan? Kummallakohan olisi mahdollisuus tinkiä eduistaan,
Kärnä ja Piirainen kysyvät.
SDP:n kansanedustajat muistuttavat, että aiemmin Hautala on kertonut käsiensä olevan sidotut. Hän on vedonnut
osakeyhtiölakiin ja perustellut sillä, miksi ei voi puuttua valtionyhtiöiden asioihin. Kärnä ja Piirainen näkevät
ministerin puheissa ristiriidan. Ministeri kertoo olevansa voimaton johdon edessä, mutta perään ehdottaa
työntekijöille heikennyksiä.
- Ministeri Hautalan YT-Suomi on kylmä paikka palkansaajalle. Näiden puheiden myötä talvi tuli Finnairin
työntekijöille jo aikaisemmin, Kärnä ja Piirainen sanovat.
Kansanedustaja Kärnä on useaan otteeseen kritisoinut ministeri Hautalan toimintaa ja vaatinut tiukempaa otetta
valtion omistajaohjauspolitiikkaan
Page 18
Tiedote 12.12.2013: SDP:n Piirainen: Kajaani ansaitsi ammattikorkeankoulun
toimiluvan
SDP:n kansanedustaja Raimo Piirainen iloitsee ja kiittää opetusministeri Krista Kiurua Kajaanin
ammattikorkeakoulun toimiluvasta. Kajaanin ammattikorkeakoulu turvaa alueelle osaavan työvoiman saatavuutta.
Kainuun elinkeinoelämä on kokenut rakennemuutoksen viime vuosina mm. metsäteollisuuden alasajon
seurauksena.
- Tämä on huomioitu ammattikorkeakoulun strategiassa ja toimintarakenteessa. Alueen ikääntyvä väestö tarvitsee
lisää erilaisia palveluja. Myös matkailu- ja liikunta-alalla, kaupan alalla sekä kaivannaisalalla tarvitaan osaajia,
toteaa Piirainen
Esitettyjen laskelmien ja ennusteen tunnuslukujen valossa Kajaanin ammattikorkeakoulu Oy:llä oli taloudelliset
edellytykset toimiluvan saamiseksi.
- Vahva maksuvalmius antaa taloudellista liikkumavaraa. Taloutta on lisäksi varmistettu Kajaanin kaupungin
kanssa tehdyillä maksuvalmiutta turvaavilla menettelyillä ja sopimuksilla, sanoo Piirainen lopuksi.
Tiedote 10.12.2013: SDP:n Piirainen: Verohallinnolle lisää resursseja ja
verovelkarekisterin rajaksi 10 000 euroa
SDP:n kajaanilainen kansanedustaja Raimo Piirainen jätti eduskunnalle toimenpidealoitteen, jossa Piirainen esittää
Verohallinnolle lisää resursseja ja verovelkarekisterin rajaksi vähintään 10 000 euroa.
Talouden taantuman aikana yritysten maksuajat pidentyvät. Sama koskee myös kuntia, joissa vaikuttaa lähinnä
byrokratia ja ohjelmistovirheet sekä myös alimitoitettu henkilöstö. Tästä kaikesta seuraa se, että yrittäjät saavat
omat saatavansa kahden tai jopa kolmen kuukauden viiveellä.
- Tänä aikana yrittäjän on kuitenkin suoritettava omat velvoitteensa, eli maksaa muun muassa arvonlisäveronsa.
Tähän nähden 5000 euron raja vaikuttaa aivan liian matalalta verovelan rajalta, toteaa Raimo Piirainen
Piirainen kertoo, että työpaikkojen katoaminen ja työmarkkinoiden kiristyvä kilpailu ohjaa yhä useamman
työllistämään itsensä yrittäjänä. Yritykset ovat kooltaan pieniä ja monelle riittää, että liiketoiminta työllistää vain
yrittäjän itsensä. Pienet yritykset toimivat usein henkilövetoisina, joissa yrittäjän oma osaaminen ja työkyky ovat
yhtä kuin koko yritys.
- Kun seurantajärjestelmiä kehitetään, on kohtuullista huomioida yritysten kansantaloudellinen mittakaava. Voi
hyvällä tunnolla sanoa, että miljoonaluokan kuittitehtailua ja veronkiertoa harjoittava elämäntaparikollinen ja
maksuvaikeuksiin joutunut, aiemmin tunnollisesti velvoitteensa hoitanut ammatinharjoittaja eivät kuulu samaan
rekisteriin. Ei ainakaan pitäisi kuulua, sanoo Piirainen.
- On erityisen tärkeää, ettei hyvää tarkoittava rekisteri vahingoita rehellisten yrittäjien liiketoimia ja elämää. Nytkin
on paljon yrittäjiä, jotka esimerkiksi sairauden tai jonkin muun yllättävän vastoinkäymisen seurauksena ovat
ajautuneet vaikeuksiin ja tulleet kirjatuiksi joihinkin rekistereihin. Tämän vuoksi on tärkeää, että Verohallinnolla
on riittävät resurssit yritysten verovelan maksuohjelmien tekemiseen. Uudistuksen yhteydessä on otettava
huomioon myös tilapäisissä maksuvaikeuksissa olevien yritysten tarpeet. Tämä on perusteltua myös Verohallinnon
perintätoimien näkökulmasta, sanoo Piirainen lopuksi.
Page 19
Tiedote 28.11.2013: SDP:n Piirainen: Valtio-omisteisiin yhtiöihin pehmeämpiä
keinoja irtisanomisten sijaan
SDP:n kajaanilainen kansanedustaja Raimo Piirainen teki eduskunnalle kirjallisen kysymyksen (KK907/2013 vp),
jossa Piirainen peräänkuuluttaa valtio-omisteisiin pehmeämpiä keinoja irtisanomisten sijaan.
Työministeri Lauri Ihalaisen (sd) suulla on kuultu monessa yhteydessä malttia irtisanomisiin. Työministerin
toivomuksena on ollut, että työnantajat tutkisivat aina ensisijaisesti mahdollisuuden lomauttaa. Lomauttaminen on
usein irtisanomista joustavampi ratkaisu. Kun vuonna 2008 tuli nopea talouden alamäki, niin silloin yritykset
toimivat lomautuskärki edellä. Yritykset lomauttivat eivätkä irtisanoneet. Yritykset toimivat tällöin viisaasti tietäen,
että kun talouden alamäki ohitetaan, niin osaavaa työvoimaa tarvitaan taas. Euroopan suunnalla on jo orastavaa
kasvua, joten työntekijöitä tarvitaan hyvinkin pian, toteaa Piirainen kirjallisessa kysymyksessään.
Kirjallisella kysymyksellä Piirainen tiedustelee kehitysministeri Pekka Haavistolta, että aikooko valtion
omistajaohjausministeri puuttua tiukemmalla otteella valtionyhtiöiden henkilöstöpolitiikkaan, jotta irtisanomiset
voidaan välttää ja korvata tarvittaessa lomautuksilla?
Vastuksessaan ministeri Haavisto toteaa mm., että ”valtio noudattaa omistajaohjauksessaan osakeyhtiölain
mukaista tehtävien ja vastuiden jakoa yhtiön toimielinten ja omistajan välillä. Valtio ei omistajana voi
toiminnallaan esimerkiksi vaarantaa kilpailuneutraliteettia, koska sillä saattaisi olla tuhoisat seuraukset monien
suomalaisyritysten kilpailukyvylle. Samanaikaisesti yrityksen toimivalla johdolla on parhaat mahdolliset tiedot ja
osaaminen yrityksen tulevaisuuden näkymistä ja yrityksen johtamisesta. Tehostamistilanteet ovat erittäin
valitettavia, minkä vuoksi valtio-omistaja vetoaa yrityksiin, että nämä edelleen käyttäisivät tehostamistilanteissa
pehmeitä keinoja niin paljon kuin mahdollista.”
– Olen tyytyväinen ministeri Haaviston linjaukseen. Nyt jään odottamaan, että ministeri vie saman viestin myös
valtio-omisteisten yritysten johdolle, sanoo Piirainen.
Tiedote 22.10.2013: SDP:n Piirainen: EU:n sairasvapaita koskeva
työaikadirektiivi ei heikennä Suomen kilpailukykyä
SDP:n kansanedustaja Raimo Piirainen hämmästelee Keskustapuolueen varjobudjetissaan julkaisemaa rajoitusta
sairasvapaiden käytöstä. Keskustan mielestä EU:n sairasvapaiden työaika direktiivi johtaisi Suomen työllisyyden ja
kilpailukyvyn heikkenemiseen.
- Keskustapuolue mainostaa itseään palkansaajan puolueena, mutta on valmis sakottamaan sairastuneita
työntekijöitä Suomen kilpailukykyyn vedoten, Piirainen hämmästelee.
Sairaana töissä käynti on Suomessa yleisempää kuin muualla Euroopassa. Sairaana töissä käynti on yleistä
erityisesti toimihenkilöillä. Eurooppalainen työolotutkimus osoittaa, että suomalaisista 51 prosenttia on sairaanakin
töissä. Korkean työmoraalin maaksi mainostetussa Saksassa luku on 39 prosenttia, joka on myös EU-alueen
keskiarvo.
- Etelärannan mantra heikentyvästä kilpailukyvystä näyttää piirtyneen Sipilän joukkojen sieluihin. Suomalaisella
työntekijällä on korkea työssäkäyntimoraali, eikä sairasvapaiden EU-direktiivi tule vaikuttamaan mitenkään
Suomen työllisyyteen ja kilpailukykyyn, Piirainen sanoo.
- Ihmettelen Keskustapuolueen halua toimia Etelärannan herrojen äänitorvena ja tahtotilasta kyykyttää suomalaista
työntekijää, sanoo Piirainen lopuksi.
Page 20
Tiedote 12.12.2013: Piirainen: Kuljetustuki Pohjois-Suomessa jatkuu
Hallitus on tänään päättänyt antaa asetuksen alueellisten kuljetustuen jatkamisesta. Kuljetustukea myönnetään
harvaan asuttujen alueiden pienten ja keskisuurten yritysten pitkän matkan tavarankuljetuksista.
- Kuljetustuen merkitys koko harvaan asutun pohjoisen Suomen yritystoiminnalle on erittäin merkittävä asia.
Suomen kuljetustuki on ollut noin 5 miljoonaa euroa vuodessa ja tuki säilyy tällä tasolla vuoteen 2017 asti, iloitsee
SDP:n kansanedustaja Raimo Piirainen.
Pohjois-Suomen ilmasto, pitkät etäisyydet ja harva asutus aiheuttavat suuria haasteita pohjoisen elinkeinoelämälle
ja ne nostavat kuljetuskustannuksia.
- Hallitus on tällä päätöksellä osoittanut ymmärryksensä Lapin olosuhteille. Tuki tulee todella tarpeeseen, painottaa
Piirainen.
Valtioneuvosto on vuosia 2014–2017 koskevan valtiontalouden kehyspäätöksen yhteydessä päättänyt
kuljetustukijärjestelmän jatkamisesta. Valtioneuvoston asetuksen voimassaoloa jatketaan nyt 30.6.2014 asti,
nykyisten alueellisia valtiontukia koskevien suuntaviivojen voimassaoloajan mukaisesti. Kuljetustukijärjestelmän
jatkaminen 30.6.2017 saakka edellyttää Euroopan komission hyväksynnän.
Page 21
Valtiopäivätoimet syksy 2013
KIRJALLINEN KYSYMYS 798/2013 vp
Ulkomaalaisten vuokratyöntekijöiden työluvat
Eduskunnan puhemiehelle
EU- ja ETA-alueen ulkopuolisten maiden kansalaiset tarvitsevat Suomessa työskentelyä varten työntekijän
oleskeluluvan. Lupa on voimassa yhdellä tai useammalla ammattialalla, ja se on joko tilapäinen tai jatkuva. Lupaan
sisältyy työ- ja elinkeinotoimiston osaratkaisu ja Maahanmuuttoviraston tai poliisin oleskelulupapäätös.
Helsingin Sanomien 9. päivänä syyskuuta 2013 hoitajapulaa käsitelleessä jutussa mainitaan tarveharkinta - se, että
EU:n ulkopuolelta ei saa Suomeen työlupaa, jos tekijöitä on omastakin takaa. Suomen Lentoemäntä- ja
Stuerttiyhdistys SLSY ry:n mukaan Finnairin matkustamohenkilöstön näkökulmasta asia on jo vuosia ollut toisin.
Finnairin säästötoimiin ovat työntekijät osallistuneet laajasti. Matkustamohenkilöstö on heikentänyt jopa
työehtojaan kesken työehtosopimuskauden erillisellä säästösopimuksella. Tämän lisäksi Finnairin suomalaista
matkustamohenkilöstöä on lomautettu vuodesta 2012 lähtien ja lomautetaan edelleen. Samanaikaisesti Finnair on
laajentanut vuokratyön käyttöä ja kaikki matkustamoon avautuneet uudet työpaikat ovat menneet ulkomaalaisille
vuokratyöntekijöille.
Uusimpana tulokkaana Finnairin matkustamoon ovat saapumassa amerikkalaiset vuokratyöntekijät New Yorkin
reitille. Aasian reiteillä Finnair on vedonnut vuokratyöntekijöiden kohdalla asiakaspalvelussa tarvittavaan
kohdemaan kielitaitoon. Perustelu ontuu jo Singaporen reitillä, mutta New Yorkin reitillä se voidaan viimeistään
unohtaa. Kaikki Finnairin palveluksessa olevat matkustamotyöntekijät osaavat puhua englantia.
Aasialaisten työntekijöiden työluvat myönnettiin alun alkaen sillä perusteella, että heihin sovelletaan Finnairin
voimassa olevia työehtoja. Näin ei yhtiön oman ilmoituksen mukaan meneteltäisi New Yorkin reitillä. Yhtiön
edustaja kertoo matkustamohenkilöstölle lähettämässään sähköpostissa, että järjestelyyn ryhdyttiin säästöjen
saavuttamiseksi. Samassa viestissä henkilökunnalle kerrotaan, että miehistö palkataan paikallisesti ja heihin
noudatetaan yhdysvaltalaisia työehtoja ja paikallista lainsäädäntöä. Lisäksi yhtiön edustaja on kertonut
henkilökunnalle avoimesti, että ulkomaalaisella vuokratyöjärjestelyllä halutaan kiertää suomalaisia työehtoja.
Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ään viitaten esitän asianomaisen ministerin
vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
Millä perusteella EU:n ulkopuolelta tuleville vuokratyöntekijöille voidaan myöntää työluvat, kun
samanaikaisesti Suomessa on työttömiä lentoemäntiä ja stuertteja ja järjestelyllä kierretään avoimesti suomalaisia
työehtoja?
Helsingissä 17 päivänä syyskuuta 2013
Raimo Piirainen /sd
Eduskunnan puhemiehelle
Eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ssä mainitussa tarkoituksessa Te, Herra puhemies, olette toimittanut asianomaisen
ministerin vastattavaksi kansanedustaja Raimo Piiraisen /sd näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK 798/2013
vp:
Millä perusteella EU:n ulkopuolelta tuleville vuokratyöntekijöille voidaan myöntää työluvat, kun
samanaikaisesti Suomessa on työttömiä lentoemäntiä ja stuertteja ja järjestelyllä kierretään avoimesti suomalaisia
työehtoja?
Vastauksena kysymykseen esitän seuraavaa:
Page 22
Yhteensä 19 Yhdysvaltain kansalaista on laittanut vireille hakemuksen työntekijän oleskeluluvan saamiseksi
lentoemännän ja stuertin tehtävissä Finnair Oyj:n ilma-aluksessa lentoreitillä New York-Helsinki. Hakemukset ovat
vastauksen allekirjoituspäivänä yhä käsiteltävinä Uudenmaan TE-toimistossa.
Työntekijän oleskeluluvasta säädetään ulkomaalaislaissa (301/2004). Ulkomaalaislakia sovelletaan työntekoon
Suomessa. Työn tekemiseksi Suomessa katsotaan myös työnteko Suomen ilma-alusrekisteriin merkityssä ilma-
aluksessa.
Ulkomaalaislain 70 §:n mukaan työntekijän oleskelulupa -järjestelmän tarkoituksena on tukea työvoiman
saatavuutta suunnitelmallisesti, nopeasti ja joustavasti ottaen huomioon työnantajien ja ulkomaalaisten
työntekijöiden oikeusturva sekä työmarkkinoilla jo olevan työvoiman mahdollisuus työllistyä.
Ulkomaalaislain mukaan TE-toimiston tehtävänä on tehdä osapäätös luvan myöntämisen työvoimapoliittisista
edellytyksistä Maahanmuuttovirastolle, joka päättää työntekijän oleskeluluvan myöntämisestä. Osapäätöksessään
TE-toimisto ratkaisee sen, onko tehtävään saatavilla sopivaa työvoimaa työmarkkinoilta kohtuullisessa ajassa vai
ei. Jos työtehtävän kannalta on tarkoituksenmukaista, TE-toimiston tulee selvittää sopivan työvoiman saatavuutta
koko Euroopan unionin ja Euroopan talousalueen muodostaman työvoiman vapaan liikkuvuuden alueelta. Tällä
tavalla TE-toimisto varmistuu siitä, estäisikö luvan myöntäminen työmarkkinoilla jo olevan henkilön
mahdollisuutta työllistyä vai ei.
Uudenmaan TE-toimiston tietojen mukaan Suomen kansallisilla työmarkkinoilla on useita kymmeniä työttömiä
työnhakijoita, joiden ensisijainen hakuammatti on lentoemäntä tai stuertti. TE-toimisto on pyytänyt
työnantajayritystä julkaisemaan avoimet työpaikat TE-hallinnon työnvälitysjärjestelmässä ja pyytänyt selvitystä
työpaikkoja hakeneista henkilöistä, valinnan tuloksista sekä perusteista, miksi hakijat tulivat tai eivät tulleet
valituiksi avoimiin työpaikkoihin.
Työvoiman saatavuuden selvittämisen ohella TE-toimiston tulee ulkomaalaislain mukaan varmistua myös siitä, että
tarjotut palkka- ja muut työehdot täyttävät Suomen työlainsäädännön ja tehtävään sovellettavan työehtosopimuksen
asettamat vähimmäisedellytykset siltä osin kuin työsuhteeseen tulee - kansainväliset lainvalintasäännökset
huomioon ottaen - soveltaa Suomen työlainsäädäntöä. Lisäksi TE-toimiston tulee varmistua siitä, että työnantajalla
on kyky suoriutua työnantajavelvoitteistaan.
Työntekijän oleskelulupahakemuksista ilmenevien tietojen mukaan työnantajana on Yhdysvaltoihin sijoittautunut
suuri työvoiman vuokrausyritys, jolta Finnair vuokraisi kyseisen henkilökunnan. Kansainvälisessä ilmaliikenteessä
työskentelevän henkilökunnan kotipaikka olisi Yhdysvalloissa, eikä henkilökunta oleskelisi Suomessa
hotelliyöpymisiä lukuun ottamatta. Jotta kansainvälisten lainvalintasääntöjen mukaisesti voitaisiin edellyttää
suomalaisen työlainsäädännön ja suomalaisen työehtosopimuksen soveltamista, on varmistuttava siitä, että työssä
on kyse lähetetyistä työntekijöistä annetun lain (1146/1999) mukaisista lähetetyistä työntekijöistä tai että
työsuhteeseen muutoin, kaikki asiaan vaikuttavat tekijät huomioon ottaen, tulee soveltaa Suomen lainsäädäntöä tai
sen eräitä pakottavia säännöksiä. Myös tämä kysymys on selvitettävänä, ja ratkaisuun tulee vaikuttamaan myös TE-
toimiston työnantajayritykseltä pyytämä lisäselvitys.
Työntekijän oleskeluluvan myöntämiselle ei ole edellytyksiä, jos työntekijöitä on lomautettu samoista tai
samankaltaisista tehtävistä kuin joihin oleskelulupaa hakeva työntekijä on hakeutumassa tai jos työnantaja on
irtisanonut työntekijöitä tällaisista tehtävistä tuotannollisin tai taloudellisin perusteilla eikä työsuhteiden
päättymisestä ei ole kulunut yhdeksää kuukautta. Työsopimuslain mukaan työnantajan tulee tarjota työtä työ- ja
elinkeinotoimistossa työtä hakeville entisille työntekijöilleen, jos hän tarvitsee työvoimaa yhdeksän kuukauden
kuluessa työsuhteen päättymisestä samoihin tai samankaltaisiin tehtäviin, joita irtisanottu oli tehnyt. Nämä
edellytykset eivät kuitenkaan tule sovellettaviksi, jos kyseessä on ulkopuolisen työvoiman, kuten vuokratyövoiman,
käyttö. TE-toimisto tulee varmistumaan asiasta, ja asiaan vaikuttaa myös TE-toimiston Finnairilta pyytämä
lisäselvitys.
Uudenmaan TE-toimisto käsittelee vuosittain noin 3 000 työntekijän oleskelulupahakemusta. Olen varma siitä, että
myös nyt kyseessä olevat hakemukset tulevat käsitellyiksi asiantuntevasti sekä lain ja hyvän hallinnon mukaisesti.
Helsingissä 8 päivänä lokakuuta 2013
Työministeri Lauri Ihalainen
Page 23
KIRJALLINEN KYSYMYS 856/2013 vp
Lentäjien kouluttaminen
Eduskunnan puhemiehelle
Suomen Ilmailuopisto kouluttaa valtion tuella lentäjiä, joita koulutetaan vuosittain noin 20-40. Tietojeni mukaan
Finnair palkkasi lentäjiä viimeksi vuonna 2008. Koska lentäjiä ei ole palkattu Finnairille, on tänä päivänä
lentäjäjono jo yli 200 lentäjää. He ovat siis kaikki odottelemassa alansa töitä.
Heidän lisäkseen on yksityisten lentokoulujen, kuten Patrian, kouluttamia lentäjiä odottamassa töitä noin 200. Nyt
Finnair on purkamassa jo heille valituista lentäjistä muodostettua jonoa siten, että heille valitut lentäjät eivät
olekaan enää jonossa. Purkamisen ideana lienee se, että mahdollisimman suuresta työttömien lentäjien määrästä
johtuen on helppo polkea työehtoja.
Työttöminä olevat lentäjät ovat joutuneet tyytymään satunnaisiin muutaman kuukauden mittaisiin määräaikaisiin
työsopimuksiin. Määräaikaisuuden vuoksi myös palkkaus on heikompaa kuin vakituisilla kaukoliikenteen lentäjillä.
Finnairin lentäjäjonoon valitut lentäjät eivät työllisty muualle, sillä muut lentoyhtiöt eivät uskalla palkata lentäjiä
Finnairin jonosta, koska pelkäävät heidän siirtyvän milloin tahansa Finnairille. Lentäjien ammattitaitokin on
työttömyyden kestäessä uhattuna.
Lentäjien surkeasta työttömyydestä huolimatta lentäjiä koulutetaan edelleen valtion tuella työttömiksi lentäjiksi.
Arvioiden mukaan lentäjiä on reservissä noin 10 vuoden tarpeisiin. Mikään kasvun odote ei pysty selittämään näin
suurta ylikouluttamista. Mielenkiintoista on myös se, että Ilmailuopistolta Porista on oppilaita lähtenyt jopa
Indonesiaan asti töihin. Tätä voi kutsua valtion kehitysavuksi, kun kalliilla rahalla koulutetut lentäjät lähtevät töihin
muihin maihin.
Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ään viitaten esitän asianomaisen ministerin
vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
Aikooko hallitus puuttua tilanteeseen ja tarkistaa lentäjien todellisen koulutustarpeen?
Helsingissä 1 päivänä lokakuuta 2013
Raimo Piirainen /sd
Eduskunnan puhemiehelle
Eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ssä mainitussa tarkoituksessa Te, Herra puhemies, olette toimittanut asianomaisen
ministerin vastattavaksi kansanedustaja Raimo Piiraisen /sd näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK 856/2013
vp:
Aikooko hallitus puuttua tilanteeseen ja tarkistaa lentäjien todellisen koulutustarpeen?
Vastauksena kysymykseen esitän seuraavaa:
Suomen Ilmailuopisto on ammatillisesta aikuiskoulutuksesta annetussa laissa tarkoitettu ammatillinen
erikoisoppilaitos, joka kouluttaa ammattilentäjiä Suomessa toimivien lentoyhtiöiden tarpeisiin. Ilmailuopistoa
ylläpitää Suomen Ilmailuopisto Oy, joka on Finnair Oyj:n, Suomen valtion sekä Porin kaupungin omistama
osakeyhtiö. Suomen Ilmailuopisto saa toimintaansa valtion rahoitusta opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta
annetun lain nojalla. Valtionosuusrahoitusta saadakseen oppilaitoksella tulee olla ammatillisesta
aikuiskoulutuksesta annetun lain 5 §:ssä tarkoitettu opetus- ja kulttuuriministeriön myöntämä lupa koulutuksen
järjestämiseen. Ammatillisen lisäkoulutuksen järjestämisluvissa ei määritellä järjestettävän oppilaitosmuotoisen
koulutuksen enimmäismäärää, mutta sen sijaan vuotuisissa rahoituspäätöksissä rahoituksen perusteeksi
hyväksyttävien opiskelijatyövuosien tai -työpäivien määrää voidaan rajoittaa. Koulutuksen järjestäjä voi kuitenkin
järjestää omakustanteisesti koulutusta myös rahoituksen perusteeksi hyväksyttyä määrää enemmän.
Page 24
Suomen Ilmailuopiston toiminnan tavoitteena on turvata ammattitaitoisten lentäjien saatavuus alan toimijoiden
kannalta ja Ilmailuopisto ennakoi lentäjätarvetta vuosittain yhteistyössä kaikkien Suomessa toimivien
lentoyhtiöiden kanssa. Ilmailuopisto myös seuraa jatkuvasti valmistuneiden oppilaitten sijoittumista työelämään.
Lentoliikenne reagoi nopeasti talouden vaihteluihin ja tällä hetkellä lentoyhtiöiden tarve palkata uusia lentäjiä on
talouden heikon suhdanteen vuoksi vähäinen. Tästä syystä Suomen Ilmailuopisto on vähentänyt viime vuosina
koulutettavien määriä merkittävästi.
Eduskunnan käsiteltävänä on ehdotus valtion talousarvioiksi vuodelle 2014. Talousarvioehdotuksessa
valtionosuutta ammatillisten erikoisoppilaitosten käyttökustannuksiin on vuodelle 2014 ehdotettu pienennettäväksi
3,4 miljoonaa euroa eli lähes 18 prosenttia vuoteen 2013 verrattuna. Vähennys tulee toteutuessaan vaikuttamaan
kaikkien erikoisoppilaitosten, myös Suomen Ilmailuopiston, saamaan valtionosuusrahoitukseen. Näin rahoituksen
perusteeksi hyväksyttävän koulutuksen määrä tulee ensi vuonna olemaan erikoisoppilaitoksilla nykyistä pienempi.
Helsingissä 23 päivänä lokakuuta 2013
Opetusministeri Krista Kiuru
KIRJALLINEN KYSYMYS 907/2013 vp
Valtio-omisteisten yhtiöiden irtisanomiset
Eduskunnan puhemiehelle
Työministeri Lauri Ihalaisen (sd) suulla on kuultu monessa yhteydessä malttia irtisanomisiin. Työministerin
toivomuksena on ollut, että työnantajat tutkisivat aina ensisijaisesti mahdollisuuden lomauttaa. Lomauttaminen on
usein irtisanomista joustavampi ratkaisu. Kun vuonna 2008 tuli nopea talouden alamäki, niin silloin yritykset
toimivat lomautuskärki edellä. Yritykset lomauttivat eivätkä irtisanoneet. Yritykset toimivat tällöin viisaasti tietäen,
että kun talouden alamäki ohitetaan, niin osaavaa työvoimaa tarvitaan taas. Euroopan suunnalla on jo orastavaa
kasvua, joten työntekijöitä tarvitaan hyvinkin pian.
Valtio-omisteisissa yhtiöissä työministerin suosittelema toimintamalli vaikuttaa olevan vieras. Tuoreimpana
tapauksena on konepajayhtiö Metson päätös irtisanoa jopa 660 työntekijää. Erityisesti valtio-omisteisissa yhtiöissä
täytyisi muistaa, että valtionomistuksen taustalla ovat aina työllisyystavoitteet. Lomautusvaihtoehto on aina
parempi kuin irtisanominen, sillä uuden työn rakentaminen ja osaavan työvoiman palkkaaminen on vaikeaa.
Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ään viitaten esitän asianomaisen ministerin
vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
Aikooko valtion omistajaohjausministeri puuttua tiukemmalla otteella valtionyhtiöiden henkilöstöpolitiikkaan,
jotta irtisanomiset voidaan välttää ja korvata tarvittaessa lomautuksilla?
Helsingissä 9 päivänä lokakuuta 2013
Raimo Piirainen /sd
Page 25
Eduskunnan puhemiehelle
Eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ssä mainitussa tarkoituksessa Te, Herra puhemies, olette toimittanut asianomaisen
ministerin vastattavaksi kansanedustaja Raimo Piiraisen /sd näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK 907/2013
vp:
Aikooko valtion omistajaohjausministeri puuttua tiukemmalla otteella valtionyhtiöiden henkilöstöpolitiikkaan,
jotta irtisanomiset voidaan välttää ja korvata tarvittaessa lomautuksilla?
Vastauksena kysymykseen esitän seuraavaa:
Valtio-omistaja on korostanut omistajapoliittisen periaatepäätöksen mukaisesti henkilöstön hyvinvoinnin
merkitystä kaikissa tilanteissa. Periaatepäätöksen linjaus pitää sisällään tilanteet, jolloin yritys tuotannollis-
taloudellisista syistä joutuu tehostamistoimiin tulevaisuuden toimintakyvyn varmistamiseksi. Valtio-omistaja
näkee, että yksi tärkeimmistä toimintatavoista on niin sanottujen pehmeiden keinojen käyttö. Yritysten täytyisi
pyrkiä korvaamaan irtisanomiset lomautuksilla niin pitkälle kuin yhtiön toimintaedellytyksien puolesta se on
mahdollista. Samoin periaatepäätöksen mukaisesti on yhtiöiden huolehdittava toimivasta yhteydenpidosta
henkilöstöryhmien kanssa, työssä jaksamisesta ja työhyvinvoinnin parantamisesta.
Vain kannattava yritys voi investoida ja työllistää. Mikäli korjaustoimia ei tehdä riittävän aikaisin, on vaarana että
yrityksen kilpailukyky katoaa ja edessä ovat laajat saneeraustoimenpiteet. Jos kannattavuutta ei kyetä
varmistamaan riittävällä tasolla, voi yritys joutua entistä haastavampien tehostamistarpeiden eteen, mitkä
pahimmillaan saattavat johtaa erittäin tuhoisiin seurauksiin muun muassa työllistämisen näkökulmasta.
Valtio noudattaa omistajaohjauksessaan osakeyhtiölain mukaista tehtävien ja vastuiden jakoa yhtiön toimielinten ja
omistajan välillä. Valtio ei omistajana voi toiminnallaan esimerkiksi vaarantaa kilpailuneutraliteettia, koska sillä
saattaisi olla tuhoisat seuraukset monien suomalaisyritysten kilpailukyvylle. Samanaikaisesti yrityksen toimivalla
johdolla on parhaat mahdolliset tiedot ja osaaminen yrityksen tulevaisuuden näkymistä ja yrityksen johtamisesta.
Tehostamistilanteet ovat erittäin valitettavia, minkä vuoksi valtio-omistaja vetoaa yrityksiin, että nämä edelleen
käyttäisivät tehostamistilanteissa pehmeitä keinoja niin paljon kuin mahdollista.
Helsingissä 26 päivänä marraskuuta 2013
Kehitysministeri Pekka Haavisto
KIRJALLINEN KYSYMYS 1020/2013 vp
Pelastustoimen rakenneuudistus
Eduskunnan puhemiehelle
Pelastustoimi on asetettu nyt säästökohteeksi, ja siihen liittyen on aloitettu pelastustoimen rakennepoliittinen
selvitys. Selvitystyö pohjautuu aiemmin tehtyihin pelastustoimen valtiollistamisen selvityksiin, ja selvityksessä
tullaan arvioimaan pelastustoimen haasteet ja kehityspolut nykytietojen pohjalta.
Esiselvityksessä pelastustoimen rakenneuudistuksen vaihtoehdoiksi oli nimetty:
Nykyinen kuntien järjestämisvastuulla olevan 22 alueellisen pelastuslaitoksen järjestelmä
Kuntien järjestämisvastuulla olevien alueellisten pelastuslaitosten koon kasvattaminen eli nykyisten alueiden
yhdistely
Pelastustoimen valtiollistaminen.
Selvityksen syy on hallituksen tavoite leikata kuntien valtionosuuksia. Säästöjä haetaan lainsäädäntöä tarkistamalla,
ja myös kuntien oletetaan tehostavan toimintaansa. Kunnallisen pelastustoimen osalta tavoiteltu vuosittainen
säästötavoite on 13 miljoonaa euroa.
Page 26
Pelastusjohtajien hallitus esitti sisäasiainministeriölle, että säästöt pyrittäisiin saamaan ensisijaisesti alemman tason
säätelyä muuttamalla. Alemman tason säätelyn muuttamisella tarkoitettaisiin käytännössä pelastustoimen
toimintavalmiuden suunnitteluohjeen löysentämistä. Tällöin olisi mahdollista säädellä palvelutasoa siten, että
henkilöstön määrää voitaisiin supistaa, jolloin syntyisi kustannussäästöä.
Sisäasiainministeriön virkamies- ja poliittisen johdon neuvottelun jälkeen esitys säästötoimenpiteiksi kuitenkin
muuttui. Ministeriön esitys sisältää alueellisten pelastuslaitosten määrän supistamisen 22:sta 11:een, ja alemman
tason sääntelyä nykyaikaistetaan.
Kuntaliitto on tietojeni mukaan hyväksynyt sisäasiainministeriön esityksen siten, että säästötoimenpiteitä haetaan
aluetarkastelujen kautta, jolloin tarkastellaan ensin hallinto- ja johtorakenteita sekä haetaan säästöjä volyymin
kautta. Kuntaliitto ei ottanut kantaa alueiden lukumäärään ja piti edelleen tärkeänä alemman tason sääntelyn
muuttamista.
Hallitus valmistelee parhaillaan kuntauudistusta, jonka tavoitteena on turvata kansalaisten kuntapalvelut.
Kuntapalveluihin kuuluu keskeisesti myös pelastustoimi, joten olisi järkevää toteuttaa ensin kuntauudistus ja uusien
kuntarakenteiden pohjalta uudistaa kuntien vastuulla oleva pelastustoimi. Pelastustoimen uudistuksessa on tärkeää
pitää mielessä sama tavoite kuin kuntauudistuksessa eli turvataan kansalaisille parhaat mahdolliset palvelut.
Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ään viitaten esitän asianomaisen ministerin
vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
Onko sisäasiainministeri valmis luopumaan alueellisten pelastuslaitosten supistamisesta, jolloin asetetut säästöt
pyritään saavuttamaan pelastusjohtajien hallituksen esittämällä alemman tason säätelyllä?
Helsingissä 7 päivänä marraskuuta 2013
Raimo Piirainen /sd
Eduskunnan puhemiehelle
Eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ssä mainitussa tarkoituksessa Te, Herra puhemies, olette toimittanut asianomaisen
ministerin vastattavaksi kansanedustaja Raimo Piiraisen /sd näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK 1020/2013
vp:
Onko sisäasiainministeri valmis luopumaan alueellisten pelastuslaitosten supistamisesta, jolloin asetetut säästöt
pyritään saavuttamaan pelastusjohtajien hallituksen esittämällä alemman tason säätelyllä?
Vastauksena kysymykseen esitän seuraavaa:
Sisäasiainministeriön laatiman pelastustoimen rakenneuudistuksen taustalla on valtionvarainministeriön pyyntö
ministeriöille tehdä esityksiä kuntien velvoitteiden vähentämisestä. Pelastustoimen osuus säästötavoitteista on 13
miljoonaa euroa. Pelastustoimen osalta kuntien merkittävimmät velvoitteet ovat kuntien velvoite pitää yllä
pelastustointa, pitää yllä riittävää pelastustoimen palvelutasoa sekä velvoite hoitaa ennalta ehkäiseviä toimintoja
onnettomuuksien määrän rajoittamiseksi. Nämä velvoitteet ovat ihmisten turvallisuuden kannalta merkittäviä.
Velvoitteet eivät sisällä järjestämistapaa koskevia normeja vaan ovat jo nykyisin kuntien päätettävissä.
Sisäasiainministeriön näkemyksen mukaan kuntien velvoitetta pitää yllä pelastustointa, pitää yllä uhkien mukaista
palvelutasoa ja onnettomuuksien ehkäisemiseksi tehtäviä toimenpiteitä ei tule poistaa laista. Tästä syystä
sisäasiainministeriön virkamiestyöryhmä on esittänyt valtiovarainministeriölle pelastustoimen rakenteellista
uudistusta, joka mahdollistaisi pelastustoimeen kohdistuvat säästötoimet siten, että palvelutasosta ei tarvitsisi
merkittävästi tinkiä.
Pelastustoimen 13 miljoonan euron säästötavoite merkitsee henkilötyövuosina n. 260 henkilötyövuotta, jos kaikki
säästöt tehtäisiin henkilömäärää supistamalla. Tämä tarkoittaisi sisäasiainministeriön näkemyksen mukaan
merkittävää laskua palvelutasoon. Tästä syystä on tärkeää miettiä rakenteellisia uudistuksia, jolloin kaikkia
säästötavoitteita ei ensisijaisesti tehtäisi palvelutasoa laskemalla vaan hallintoa yhdistämällä ja toimintatapoja
muuten tehostamalla.
Page 27
Alemman tason sääntelyllä tarkoitetaan pelastustoimen toimintavalmiuden suunnitteluperusteita.
Sisäasiainministeriö on antanut ohjeen pelastustoimen toimintavalmiuden suunnittelusta. Tämä ohje on jo
nykyisellään sellainen, että se mahdollistaa toimintavalmiuden suunnittelun melko joustavasti. Ohjeessa
mainittujen tavoitteiden poistaminen vaikuttaisi siihen, että pelastustoiminnan aloittamista ei olisi määritelty.
Pelastustoiminta on siis sitä toimintaa, jonka ihmiset saavat joutuessaan onnettomuuteen. Ei ole järkevää lähteä
hakemaan säästöjä ensisijaisesti ihmisille tarjottavan avun tasoa heikentämällä, jos on mahdollista löytää niitä
muusta toiminnasta.
Nykyisen pelastustoimen aluejaon puitteissa tehtävät muutokset kohdentuisivat eriarvoisesti eri alueille, koska
niiden voimavarat ja henkilöstörakenne ovat erilaisia. Rakenteellisella uudistuksella on mahdollista kohdentaa
toimenpiteitä niin, että vaikutukset kohdentuvat tasaisemmin kuin nykyisessä järjestelmässä on mahdollista.
Rakenteelliset uudistukset ovat välttämättömiä, jos halutaan toteuttaa 13 miljoonan euron säästötavoite ilman
merkittävää palvelutason laskua.
Helsingissä 28 päivänä marraskuuta 2013
Sisäasiainministeri Päivi Räsänen
KIRJALLINEN KYSYMYS 1060/2013 vp
Lähivalojen kahdentaminen ajoneuvoissa
Eduskunnan puhemiehelle
EU:ssa kiellettiin lähivalojen kahdentaminen ajoneuvoissa 1.1.1980. Kieltoa perusteltiin kansalaisille silloin mm.
lisälähivalojen huolimattomilla asennuksilla, jolloin seurauksena oli vastaantulevan häikäistyminen. Kyseisen EU:n
direktiivin seurauksena markkinoilta poistuivat käytännössä lähes kokonaan henkilöautoihin soveltuvat perinteiset
jälkiasennettavat lisälähikaukovalot.
Nykyään vaatimuksena on, että lähivalojen tulee olla säädettävät. 1.1.1994 tai sen jälkeen tyyppikatsastettua mallia
olevassa autossa tulee olla lähivalojen suuntauksensäätölaite. Asetus koskee myös kaasupurkausvaloilla
varustettuja autoja.
Nykyään kuluttajille tarjotaan vaihtoehtoja ajoneuvojen valotehon parantamiseksi. Tarjolla on mm.
jälkiasennettavia xenon-valoja, jotka voidaan asentaa myös sellaiseen umpioon, joita ei ole tarkoitettu
kaasupurkausvaloille. Seurauksena tästä on muita tiellä liikkuvia häikäisevä ajovalo. Ajoneuvojen
kaasupurkausvalojen tuottaessa yli 2 000 lumenia niihin sovelletaan ECE-säännöksiä. Tällöin lainsäädännön
mukaan valaisimien yhteydessä pitää olla puhdistusjärjestelmä ja automaattinen korkeudensäätö vuosimallista
10/2000 eteenpäin. Automaattinen korkeudensäätö estää vastaantulevia häikäistymiseltä.
Kaasupurkausvalojen jälkiasennuksista poliisi on huomauttanut autoilijoita seuraavasti: "Poliisi haluaa muistuttaa
xenon-valojen jälkiasennuksesta. Xenon-valot eli kaasupurkausvalot on mahdollista asentaa laillisesti useisiin
automerkkeihin. Edellytykset xenon-ajovalojen asennukselle on se, että automalliin löytyy E-hyväksytyt xenon-
valoille tarkoitetut ajovaloumpiot jotka on vaihdettu alkuperäisten umpioiden tilalle. Xenonpolttimoille
tarkoitetusta umpiosta löytyy merkintä DC (lähi), DR (kauko) tai DCR (lähi- ja kaukovalaisin). Lisäksi ajovaloille
on oltava pesulaite ja käsikäyttöinen tai tietystä vuosimallista lähtien automaattinen valojen korkeudensäätö.
Yleensä xenon-polttimot on asennettu jälkikäteen tavallisiin eli halogeeni käyttöön hyväksyttyihin umpioihin (CH,
HR, tai HCR) ja se ei ole sallittua. Jotta xenon-poltin toimisi oikein ja muodostaisi oikean kuvion, on se
asennettava sille tarkoitettuun umpioon. Xenon-polttimon erottaa helposti halogeenipolttimosta suuremman
kokonsa ja erilaisen muotonsa puolesta. Lisäksi valon väri poikkeaa halogeenipolttimon valosta. Xenon-
polttimoiden vaihto on erittäin helppoa ja moni vaihtaakin määräaikaiskatsastuksen ajaksi alkuperäiset H-polttimot
paikalleen. Poliisi tulee puuttumaan normaalin liikennevalvonnan yhteydessä jälkiasennus xenon-valojen
laillisuuteen."
Page 28
Edellä mainitun perusteella voisi arvioida, että Suomen teillä liikkunee tuhansia laittomilla kaasupurkausvaloilla
varustettuja ajoneuvoja. Vallitsevaan tilanteeseen ei voi olla tyytyväinen.
Suomalaiset joutuvat autoilemaan syksyllä ja talvella erityisen hankalissa olosuhteissa, jolloin turvallisen
liikkumisen varmistamiseksi ajovaloilta vaaditaan ensiluokkaisia ominaisuuksia. Pimeissä olosuhteissa autoillessa
on usein käynyt mielessä lähivalojen kahdentamisen kieltävän direktiivin ajankohtaisuus ja järkevyys.
Korkeussäädöllä varustetut lisälähikaukovalot olisi autoilijan kannalta erinomainen turvavaruste pimeän ajan
autoiluun.
Vuonna 1980 asetetun lähivalojen kahdentamisen kieltäneen asetuksen jälkeen ajovalotekniikka on kehittynyt
huomattavasti. Kun lähivalojen korkeussäätö on tullut pakolliseksi, olisi myös suuntauksensäätölaitteella varustettu
lisälähikaukovalaisin erinomainen ratkaisu turvallisen autoilun takaamiseksi.
Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ään viitaten esitän asianomaisen ministerin
vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
Onko liikenneministeriön mielestä perusteltua sallia ajoneuvoissa suuntauksensäätölaitteella varustettujen
lisälähikaukovalojen asennukset EU:n alueella ja
aikooko liikenneministeriö laatia tästä asiasta direktiivin muutosesityksen?
Helsingissä 15 päivänä marraskuuta 2013
Raimo Piirainen /sd
Eduskunnan puhemiehelle
Eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ssä mainitussa tarkoituksessa Te, Herra puhemies, olette toimittanut asianomaisen
ministerin vastattavaksi kansanedustaja Raimo Piiraisen /sd näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK 1060/2013
vp:
Onko liikenneministeriön mielestä perusteltua sallia ajoneuvoissa suuntauksensäätölaitteella varustettujen
lisälähikaukovalojen asennukset EU:n alueella ja
aikooko liikenneministeriö laatia tästä asiasta direktiivin muutosesityksen?
Vastauksena kysymykseen esitän seuraavaa:
Suomi on liittynyt Genevessä 20 päivänä maaliskuuta 1958 tehtyyn moottoriajoneuvojen varusteiden ja osien
hyväksymisehtojen yhdenmukaistamista ja hyväksymisten vastavuoroista tunnustamista koskevaan sopimukseen.
Suomi noudattaa tämän sopimuksen perusteella Yhdistyneiden Kansakuntien Euroopan talouskomission (UNECE)
sääntöjä. Ajoneuvojen valaisimia ja niiden asennusta koskevien EU:n direktiivien tekniset vaatimukset perustuvat
myös UNECE-sääntöihin.
UNECE-säännöt eivät tunne nimitystä lähikaukovalo. Ajovalaisimet tuottavat toki yleensä sekä lähivalon että
kaukovalon, joita tulee kuitenkin tarkastella erikseen. Lähivalot on tarkoitettu ajoradan valaisemiseen aiheuttamatta
häiritsevää häikäisyä tai häiriöitä muille tienkäyttäjille. Lähivaloja tulee myös käyttää tyydyttävästi valaistulla
tiellä, jossa kaukovalojen käyttö on kielletty. Muissa pimeissä olosuhteissa tulee käyttää kaukovaloja.
Ajoneuvoihin voidaan asentaa lisäkaukovalot, kunhan valaisimien yhteenlaskettu referenssiluku, joka kuvaa niiden
kirkkautta, ei ylitä arvoa 100. Häikäisy on siis lähivaloissa keskeisempi ongelma kuin kaukovaloissa.
UNECE-säännöt sallivat jo nykyisin mukautuvat etuvalaisujärjestelmät eli AFS-järjestelmät (Adaptivefront-
lightingsystems), joissa lähivalo voidaan tuottaa useammalla kuin kahdella valaisinyksiköllä. AFS-
järjestelmäntuottaman lähivalon ja kaukovalon ominaisuudet muuttuvat automaattisesti käyttöolosuhteiden
mukaan.
Page 29
Suomi osallistuu UNECE:n Working Party on Lighting and Light-Signalling (GRE) -työryhmään, jossa pohditaan
lähivalojen suuntauksen, valoteknisten arvojen ja automaattisen tasonsäädön vaatimusten kehittämistä. Alan
teollisuus, tutkimuslaitokset ja yliopistot ovat parhaillaan tekemässä aiheesta tutkimuksia, joissa sekä näkyvyyteen
että häikäisyyn liittyvät kysymykset huomioidaan. Mahdolliset UNECE-sääntöjen muutokset päätetään vasta
näiden tutkimustulosten pohjalta.
Helsingissä 4 päivänä joulukuuta 2013
Liikenneministeri Merja Kyllönen
KIRJALLINEN KYSYMYS 1088/2013 vp
Finnairin vuokratyöntekijäin työlupamenettely
Eduskunnan puhemiehelle
Kysyin kirjallisella kysymyksellä (KK 798/2013 vp ) ulkomaalaisten vuokratyöntekijöiden työluvista. Asia koski
Finnairin säästötoimia, joissa Finnair on laajentanut vuokratyön käyttöä ja kaikki matkustamoon avautuneet uudet
työpaikat ovat menneet ulkomaalaisille vuokratyöntekijöille. Finnair on vedonnut vuokratyöntekijöiden kohdalla
asiakaspalvelussa tarvittavaan kohdemaan kielitaitoon. Perustelu ontuu jo Singaporen reitillä, mutta New Yorkin
reitillä se voidaan viimeistään unohtaa. Kaikki Finnairin palveluksessa olevat matkustamotyöntekijät osaavat puhua
englantia.
Finnair haluaa yhä korvata osan suomaisesta matkustamohenkilökunnasta New Yorkin reitillä yhdysvaltalaisilla
vuokratyöntekijöillä. Finnair haki työlupia 20 yhdysvaltalaiselle matkustamohenkilökunnan jäsenelle. Uudenmaan
TE-toimisto pyysi 12.9.2013 työnantajaa ilmoittamaan työpaikat avoimiksi Suomen työ- ja elinkeinotoimistoon.
Työnantaja ei ilmoittanut työpaikkoja, ja tämä johti kielteisiin päätöksiin. Perusteena kielteisille päätöksille oli se,
että sopivaa työvoimaa on saatavissa englanninkieliselle lentoreitille kohtuullisessa ajassa työmarkkina-alueelta
Suomi tai muu ETA-alue.
Työ- ja elinkeinotoimiston järjestelmään on 20.11.2013 ilmestynyt ilmoitus, jossa haetaan työntekijöitä Finnairin
reitille New Yorkiin. Hakijalta edellytetään mahdollisuutta työskennellä New Yorkista käsin, joten hakijalla tulisi
olla myös työlupa Yhdysvaltoihin. Tämä on edellytyksenä täysin epärealistinen. Luultavasti Finnair haluaa
järjestelyllä osoittaa, ettei Suomesta löydy tarvittavaa määrää työntekijöitä New Yorkiin työpaikkahakemuksessa
vaadituin ehdoin. Työlle löytyisi tekijäksi yhtiöstä lomautettuja työntekijöitä ja yli sata työtöntä työnhakijaa
Suomesta. Työpaikan keinotekoinen siirtäminen Yhdysvaltoihin estää suomalaisten työllistymisen Finnairille.
Samanaikaisesti suomalaista matkustamohenkilökuntaa lomautetaan. Finnairin henkilöstön näkemyksen mukaan
Finnairilla on halu kiertää suomalaista työlainsäädäntöä ja suomalaisia työehtoja. Lentokone, lentäjät ja
matkustamohenkilöstö lähtee Helsingistä ja palaa Helsinkiin. Ei ole mitään asiakaspalvelullista tai työn
järjestelyihin liittyvää syytä, miksi osan matkustamohenkilökunnasta pitäisi tulla New Yorkista.
Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ään viitaten esitän asianomaisen ministerin
vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
Onko ulkomaalaislain ja työsopimuslain hengen mukaista, että suomalaisia työntekijöitä vaihdetaan
ulkomaalaisiin vuokratyöntekijöihin ja
hyväksyykö valtio pääomistajana Finnairin menettelytavan kyseessä olevassa työlupamenettelyssä?
Helsingissä 22 päivänä marraskuuta 2013
Raimo Piirainen /sd
Vastausta kysymykseen ei ole vielä saatu.
Page 30
Toimenpidealoite 52/2013 vp
Verovelkarekisterin perustaminen
Eduskunnalle
Hallitus toi eduskuntaan hallituksen esityksen (HE 204/2013 vp ), jossa esitetään perustettavaksi Verohallinnon
ylläpitämä yritysten verovelkarekisteri. Esityksen mukaan jokaisella olisi oikeus saada tieto siitä, onko yrityksellä
vähintään 5 000 euroa sellaista verovelkaa, josta ei ole Verohallinnon tekemää maksujärjestelyä. Verovelkarekisteri
olisi julkinen, mutta tietoa verovelan euromäärästä ei julkaistaisi. Verovelkatietojen julkisuuden kannustustimena
on saada yrityksiä hoitamaan velvoitteensa, jolloin samalla torjutaan harmaata taloutta myös muissa kuin
tilaajavastuulain ja hankintalain soveltamistilanteissa.
Työpaikkojen katoaminen ja työmarkkinoiden kiristyvä kilpailu ohjaavat yhä useamman työllistämään itsensä
yrittäjänä. Yritykset ovat kooltaan pieniä, ja monelle riittää, että liiketoiminta työllistää vain yrittäjän itsensä. Pienet
yritykset toimivat usein henkilövetoisina, joissa yrittäjän oma osaaminen ja työkyky ovat yhtä kuin koko yritys.
Kun seurantajärjestelmiä kehitetään, on kohtuullista huomioida yritysten kansantaloudellinen mittakaava. Voi
hyvällä tunnolla sanoa, että miljoonaluokan kuittitehtailua ja veronkiertoa harjoittava elämäntaparikollinen ja
maksuvaikeuksiin joutunut, aiemmin tunnollisesti velvoitteensa hoitanut ammatinharjoittaja eivät kuulu samaan
rekisteriin. Ei ainakaan pitäisi kuulua.
On erityisen tärkeää, ettei hyvää tarkoittava rekisteri vahingoita rehellisten yrittäjien liiketoimia ja elämää. Nytkin
on paljon yrittäjiä, jotka esimerkiksi sairauden tai jonkin muun yllättävän vastoinkäymisen seurauksena ovat
ajautuneet vaikeuksiin ja tulleet kirjatuiksi joihinkin rekistereihin. Uudistuksen yhteydessä on otettava huomioon
myös tilapäisissä maksuvaikeuksissa olevien yritysten tarpeet. Tämä on perusteltua myös Verohallinnon
perintätoimien näkökulmasta.
Talouden taantuman aikana yritysten maksuajat pidentyvät. Sama koskee myös kuntia, mihin vaikuttavat lähinnä
byrokratia ja ohjelmistovirheet sekä myös alimitoitettu henkilöstö. Tästä kaikesta seuraa se, että yrittäjät saavat
omat saatavansa kahden tai jopa kolmen kuukauden viiveellä. Tänä aikana yrittäjän on kuitenkin suoritettava omat
velvoitteensa eli maksettava muun muassa arvonlisäveronsa. Tähän nähden 5 000 euron raja vaikuttaa aivan liian
matalalta verovelan rajalta.
Hallituksen esitys tulee lisäämään Verohallinnon kuormitusta maksuohjelmien teossa. Uudistuksen yhteydessä on
tärkeää varmistaa Verohallinnolle riittävät resurssit maksuohjelmien tekemiseen, jotta yksikään yrittäjä ei voi
päätyä tilapäisen maksuvaikeuden vuoksi perustettavaan verovelkarekisteriin.
Edellä olevan perusteella ehdotan,
että hallitus ryhtyy toimenpiteisiin varmistaakseen, että Verohallinnolla on riittävät resurssit yritysten verovelan
maksuohjelmien tekemiseen ja että yrityksellä tulee olla vähintään 10 000 euroa verovelkaa, ennen kuin yritys
joutuu maksuohjelman puuttuessa verovelkarekisteriin.
Helsingissä 10 päivänä joulukuuta 2013
Raimo Piirainen /sd