Rami press Kansanedustaja Raimo Piiraisen eduskuntakuulumiset | syksy 2012 Puh. 050-5121 587 [email protected]www.raimopiirainen.fi Talvivaara tapetilla Lyötyä lyödään, mutta Talvivaaralla on tärkeä asema kaivosteollisuutemme tulevaisuuden suuntaviivoja määriteltäessä. Sääntöjen on oltava selkeät ja kaivosalan vastuukysymysten yksiselitteiset. Mielenkiintoinen politiikan syksy lupaa kiireitä keväälle Kuntauudistus, rauhanturvaamis- tehtävät, tiemäärärahat, eläkeiän nosto, palkkaraami, pankkivero... Isoja aiheita ja oletettavasti myös hallitusyhteistyön mittareita. Rauhallista Joulua ja kaikkea hyvää vuodelle 2013!
Raimo Piiraisen kuulumisia eduskunnasta syysistuntokaudelta 2012 .
Welcome message from author
This document is posted to help you gain knowledge. Please leave a comment to let me know what you think about it! Share it to your friends and learn new things together.
Transcript
Rami pres
s
Kansanedustaja Raimo Piiraisen eduskuntakuulumiset | syksy 2012 Pu h . 0 5 0 - 5 1 2 1 5 87 ra i mo . pi i ra i ne n @ e du s k u nta . f i w w w . ra i mopi i ra i ne n . f i
Talvivaara tapetilla Lyötyä lyödään, mutta Talvivaaralla on tärkeä asema
kaivosteollisuutemme tulevaisuuden suuntaviivojamääriteltäessä. Sääntöjen on oltava selkeät ja kaivosalanvastuukysymysten yksiselitteiset.
Kansanedustaja Raimo Piiraisen kuulumiset eduskunnasta | syksy 2012
Kaivosten kannettava vastuunsa Kaivosteollisuus on kasvamassa teollisuutemme kivijalaksi. Talvivaaran ongelmat ovat kääntä-
neet näkösälle myös mitalin toisen puolen. On tärkeää, että luvista päätettäessä ja valvontaa jär-jestettäessä sanahelinä ei sokaise viranomaisia ja että toimijoiden mahdolliset keskinäiset kyt-kökset tulevat ajoissa esille. Talvivaaran ja muiden Pohjois-Suomen kaivosten aluetaloudellinen vaikuttavuus on huomattava, mutta alueen ihmisillä tulee myös säilyä oikeus puhtaaseen luon-toon. Kaivosteollisuuden tulee kantaa vastuunsa ja kunnioittaa muita alueen ammatinharjoittajia.
Huoli velkaantumisesta Kansalaisten velkaantumiseen on ryhdytty kiinnittämään huomiota talouskriisin keskellä.
Lainakatto on paluuta entisaikain asuntosäästämiseen. Sinällään kannatettava ajatus, kunhan samaan aikaan huolehditaan myös riittävästä, kohtuuhintaisesta vuokra-asuntorakentamisesta. Vuokra-asuntotuotanto laahaa pahasti perässä ja jos kynnys oman asunnon ostamiseen käy lai-nakaton myötä liian korkeaksi, kasvaa paine jo ennestään kireillä vuokra-asuntomarkkinoilla ja suosii sijoitusasuntokeinottelijoita.
Veronkierto lähempään syyniin Tiedotusvälineet ovat syksyn aikana nostaneet ansiokkaasti esiin erinäisiä veronkiertoon liit-
tyviä ilmiöitä. Huipputulosta takovat lääkärifirmat ja perintätoimistot kierrättävät voittonsa suomalaisen verotusjärjestelmän ulottumattomiin, kun mm. heiltä palveluja tilaavat kunnat nos-tavat samaan aikaan veroprosenttiaan. Oikeudenmukaisuuden näkökulmasta tässä on ristiriita, johon tulee kiinnittää huomiota.
Nuorten päihdeongelma Monet alan ammatillisista toimijoista ovat huolissaan pohjoisen alueen nuorten välinpitämät-
tömästä ja näköalattomasta elämänasenteesta, jossa päihteet muodostavat osan arjesta. Ongel-man laajuus ja seuraukset koskettavat jo huomattavan suurta joukkoa perheitä, ystäviä ja muita ihmisiä. Nuorten ja heidän kanssaan toimivien ammattilaisten näkemykset tulee huomioida ny-kyistä paremmin ja vahvistaa ennaltaehkäisevän työn resursseja.
Pohjoisen puolesta Pidän tärkeänä, että Pohjois-Suomen asiat koetaan yhteisinä ja me alueen kansanedustajat pi-
detään yhtä. On välttämätöntä, että ikiaikaisia ”maan tapoja” uudistetaan vastaamaan niitä kä-sityksiä, joita ihmisillä tänä päivänä demokratiasta on. Annan tukeni liikenneministeri Merja Kyllöselle tavasta, jolla hän on rohkeasti lähtenyt palauttamaan päätöksentekoa virkamiesko-neistolta sinne, mihin se kansanvallassa kuuluukin - vaaleissa valituille ja kansan mandaatilla toi-miville päätöksentekijöille. Toivon, että myös tiedotusvälineissä tämä suuntaus saisi kannatusta.
Valtiovarainvaliokunnan hallinto- ja turvallisuusjaosto tutustui
rajavartiolaitoksen toimintaan ja marraskuussa oli maanpuolustuskurssi.
Kun liikutaan, niin tapahtuu! Ehkä kansanedustajien hermojen lujuutta koeteltiin helikopterilennolla?
Kuva ei ole pakkolaskun tehneestä rajavartiostolaitoksen helikopterista.
Eduskunnan valtiovarainvaliokunnan hallinto- ja turvallisuusjaoston jäseniä kuljettanut rajavartiolaitoksen
helikopteri teki hätälaskun Loviisan itäpuolella sijaitsevalle pellolle.
Hätälaskun syynä oli mittarivirhe. Helikopterin mittaristo ilmoitti öljynpaineen laskeneen yllättäin, minkä vuoksi
lentäjä teki hallitun hätälaskun peltoalueelle. Todellista vaaratilannetta ei kuitenkaan ollut.
Matkustajina olleet kansanedustajat olivat menossa kahdella kopterilla tutustumaan Vaalimaan ja Nuijamaan raja-
asemien toimintaan. Hätälaskun tehneen helikopterin matkustajat vietiin toisella helikopterilla määränpäähän.
Viallinen helikopteri siirretään Malmin lentokentälle korjattavaksi.
Matkustajat ottivat hätälaskuasennon, mutta tilanne oli muutamassa kymmenessä sekunnissa ohi ja helikopteri
laskeutui turvallisesti. Toinen helikopteri vei matkustajansa perille ja palasi sitten noutamaan pellolle jääneet
matkustajat.
Helikopterin kyydissä oli kolme miehistön jäsentä ja seitsemän matkustajaa. Kyydissä olivat Raimo Piirainen
(sd.), Sampsa Kataja (kok.), Eero Reijonen (kesk.), Ismo Soukola (ps.), Pentti Kettunen (ps)
valtiovarainvaliokunnan valiokuntaneuvos Mari Nuutila ja osastosihteeri Tiina Honkanen.
Maanpuolustuskurssille osallistuivat myös kansanedustajat Eeva-Maria
Maijala (kesk) ja Jaana Pelkonen (kok)
Maanpuolustuskurssit heijastavat aina omaa aikaansa. Kurssilla pääsimme kuuntelemaan maamme
johtavia asiantuntijoita ja virkamiehiä. Kurssin intensiivivaihe, jolloin kuviteltua kriisiä elettiin annetuissa
rooleissa, oli vahva kokemus. Itse toimin meidän kurssin pääministerinä.
Maanpuolustuskurssit ovat kansainvälisestikin ajatellen ainutlaatuinen järjestely maanpuolustuksemme
keskeisiin kysymyksiin. Suomi on määritellyt tarkoin ne strategiset ja kansallisesti merkittävät osa-alueet,
joilla halutaan taata kansallinen huoltovarmuus. Suomen tasapainoisilla ja toimivilla markkinoilla
huoltovarmuus toteutuu jo nyt varsin pitkälle. Sen lisäksi Suomella on käytössä perinteiset keinot,
varmuusvarastointi ja yritysten tuotantoedellytysten turvaaminen.
Näiden rinnalle ja niitä tukemaan ovat yhä suuremman roolin saaneet tekniset varajärjestelyt, logistiikan
varmentaminen sekä kahden- ja monenkeskiset yhteistyöjärjestelyt. Yleensä ei vain yksi mainituista
keinoista riitä, vaan kyse on niiden yhdistämisestä.
Elintarvikehuolto on yksi huoltovarmuuden painopistealueista. Leipä- ja siemenviljan osalta varaudumme
edelleen kansallisesti maailmanmarkkinoiden häiriötilanteisiin. Energian saatavuus on keskeinen
huoltovarmuustekijä ja myös metsä- ja metalliteollisuuden rooli on tärkeä maamme huoltovarmuudessa.
Raimon kirjoituksia syksy 2012
Vanhuspalvelulaki on historiallinen saavutus
Suomen hyvinvointi on rakennettu kovalla työllä ja uskolla tulevaisuuteen. Veroja on kerätty muun
muassa vanhusten palveluihin. Tällä on pyritty turvaamaan kaikille turvallinen ikääntyminen titteleihin
katsomatta. Ikääntyvillä pitää olla oikeus ihmisarvoiseen elämään, joka muodostuu muun muassa
laadukkaasta asumisesta, riittävistä palveluista sekä liikuntakyvystä.
Ikääntyvien palvelujen tuottamisessa on kysymys ihmisarvon ja yhdenvertaisuuden toteutumisesta.
Hyvinvointivaltiolla on talouden suhdanteista riippumatta oltava varaa huolehtia omista vanhuksistaan.
Vanhusten hyvinvointipalvelut eivät saisi olla myöskään riippuvaisia siitä, missä päin ihminen asuu.
Vanhustenhoivassa on nyt kuitenkin paljon puutteita. Vanhustenhoiva tarvitsee tiukempaa säätelyä,
tehostettua valvontaa ja erityisesti lisää toimintaresursseja.
SDP on määrätietoisella työllään halunnut antaa yhteiskuntaan selvän viestin ikääntyvien arvostamisesta.
SDP:lle on tärkeää, että jokaisen ikääntyvän oikeus palveluihin ja hänen vaikutusmahdollisuutensa
tunnustetaan ja hänelle turvataan laadukkaat vanhuspalvelut osana ihmisarvoista vanhuutta ja hyvää
elämää. Siksi SDP on ajanut aktiivisesti vanhuspalvelulakia, jonka sisällöstä eduskunta päätti kuluneella
viikolla. Tuleva laki parantaa iäkkään henkilön oikeuksia laadukkaisiin sosiaali- ja terveydenhuollon
palveluihin sekä vahvistaa hänen mahdollisuuksiaan vaikuttaa palveluiden sisältöön ja toteuttamiseen.
Ikääntyvien asema ja palvelut tulevat parantumaan olennaisesti vanhuspalvelulain myötä.
Vanhuspalvelulain toteutuminen asetetaan tarkkailuun ja eduskunta edellyttää, että hallitus arvioi
henkilöstömitoituksen toteutumisen vuoden 2014 aikana. Mikäli ympärivuorokautisessa hoidossa ei ole
saavutettu suositusten mukaista henkilöstömitoitusta (vähintään 0,5), hallitus antaa eduskunnalle
esityksen lain täsmentämisestä hallituksen budjettiriihessä tekemän sopimuksen mukaisesti. Lailla
säätäminen antaa asetusta vahvemman turvan riittävistä hoitajaresursseista.
Opposition on ollut vaikea niellä sitä tosiasiaa, että hallitus on tuonut eduskunnan käsittelyyn sisällöltään
erinomaisen lain ikäihmisten palvelujen ja hyvän vanhuuden turvaksi. Suomella on ennenäkemättömät
haasteet edessään eikä vähiten väestön ikääntymisen vuoksi. Nyt meidän pitäisi koko yhteiskunnassa
muuttaa asenteita vanhenemista kohtaan, nähdä ikäihmiset myös voimavarana ja arvostaa vanhuksia sekä
vanhustyötä tekeviä ihmisiä ja yhteisöjä. Valitettavasti opposition riekkuminen lakiteknisten
yksityiskohtien ympärillä ei ole edistänyt positiivisen asenteen muodostumista.
Arvostusta kansanvallalle
Arvostamani kollega ja liikenneministeri Merja Kyllönen on nostanut rohkeasti esille tärkeän teeman.
Onko päätösvalta virkakoneistolla vai kansan valitsemalla poliittisella järjestelmällä?
Sosialidemokraattisen eduskuntaryhmän liikennevaliokuntavastaavana olen ollut mukana
valmistelemassa ja hyväksymässä olemassa olevat liikennepoliittiset linjaukset, jotka ovat sittemmin
osoittautuneet erilaisiksi, joita liikenneviraston entinen pääjohtaja Juhani Tervala oli valmistellut.
Ymmärrän täysin syntyneen luottamuspulan Tervalaa kohtaan. Tervalan lista ei sovi siihen
rahoituskehykseen, minkä hallitus oli päättänyt ja eduskunta hyväksynyt. Tervalalla on täytynyt olla
tiedossa, että liikennehankkeiden on sovittava hallituksen kehykseen. Tämä tarkoittaa sitä, että
liikenneministeriä, ministeriryhmää, hallitusta, liikennevaliokuntaa ja eduskuntaa on johdettu asiassa
harhaan. Annan täyden tukeni ja arvostuksen Merjan rohkeudelle haastaa virkakoneisto ja sitä tukevat
poliittiset tahot, jotka näkevät hyötyvänsä syntyneestä tilanteesta ja toimivat sen mukaisesti.
Oikeiden asioiden puolesta pitää ja kannattaa taistella. Pohjimmiltaan olemme todistamassa nyt kulttuurin
muutosta, jossa voimakastahtoinen liikenneministeri on laittanut oman arvovaltansa peliin muuttaakseen
toimintatapoja tahoilla, jotka eivät kunnioita kansanvaltaa. Ikävä kyllä rapatessa roiskuu ja tämän on
saanut Merja tuntea nahoissaan. Mutta kunnioittavalla ja vakaalla tavalla liikenneministerimme on
pysynyt linjassaan ja oikonut virheellisiä käsityksiä, joita tapahtumaketjuun on liitetty.
Liikennepolitiikka ja rahoituskehykset on saatava yhtenäistettyä, siksi liikenneviraston laskelmia käydään
nyt läpi hallituksessa, jolloin päätökset mahdollisesta lisärahoituksesta tehdään ensi kevään kehysriihessä.
Tärkeänä tavoitteena pitää olla, että kaikki jo sovitut liikennehankkeet saadaan käynnistettyä.
Toimivilla työmarkkinoilla kasvuun
SDP:n puoluevaltuusto kokoontui marraskuussa Kuopiossa ja valtuuston tärkein viesti oli ratkaisujen
etsiminen työllisyyden ja talouden palauttamiseksi kasvun uralle. Nyt Suomi on ajautunut hitaan kasvun
vaiheeseen, josta ei selvitä ilman rakenteellisia uudistuksia sekä yhteiskunnassa että talouselämässä.
Samalla täytyy kuitenkin muistaa, että Suomi on pärjännyt hienosti erilaisissa kilpailukykymittareissa
suhdanteiden vaihteluista huolimatta. Keskeinen vahvuus näissä arvioissa on ollut pohjoismainen
hyvinvointivaltio, joka on taannut hyvän koulutuksen kansalaisille ja päteviä työntekijöitä yrityksille.
Työnantajat ovat ilmoittaneet olevansa tyytymättömiä raamisopimukseen, ja tämä tyytymättömyys johti
Elinkeinoelämän keskusliiton toimitusjohtajan vaihtoon. Uusi toimitusjohtaja Jyri Häkämies
peräänkuulutti ensitöikseen raamisopimuksen hylkäämistä ja paluuta liittokohtaisiin sopimuksiin. Näin
nopeastiko Häkämies unohti liittokohtaisen sopimisen heikkoudet? Keskitetyssä sopimisessa oli tärkeää,
että raamisopimuksella saatiin aikaiseksi työmarkkinoiden ennustettavuus ja kattavuus. Näillä asioilla on
iso merkitys epävarmassa taloustilanteessa, ja tämän täytyy kiinnostaa myös työnantajapuolta.
Esimerkkejä työmarkkinoiden epävakaudesta löytyy edelliseltä oikeistohallituksen vaalikaudelta. Tällöin
hallitus epäonnistui neuvotteluissa työmarkkinajärjestöjen kanssa ja seurauksena oli hankalia lakkoja,
jolloin muun muassa Finnairin lentokoneet jäivät lentokentille milloin minkin syyn vuoksi. Kenen etua
paluu epävarmuuden aikaan palvelisi? Jos Elinkeinoelämän keskusliiton tahtona on Suomen hyvinvointi,
useat kipeät työelämän kysymykset ratkaistaan parhaiten yhteistyöllä ja laajalla sopimisella. Suomi
tarvitsee nyt työmarkkinajärjestöjen ja poliittisten päättäjien yhteistyötä, jolla uhkaavat rakenne- ja
suhdanneongelmat kyetään ratkaisemaan. Toimivat työmarkkinat ja tasapainoinen valtiontalous, näistä
arvoista Suomi pitää tuntea.
Suomalaisten hyvinvoinnin takaa kiistatta vientitoiminta. Siksi nyt tarvitaan toimia, joilla parannetaan
teollisuuden edellytyksiä tarjota vientiin kilpailukykyisiä tuotteita. Erityisen tärkeää on huolehtia
kasvualojen lisäksi metalli- ja metsäteollisuuden kilpailuedellytyksistä. Talvivaaran ympäristöongelmat
ovat luoneet kaivostoiminnan ylle synkän varjon, kuitenkin juuri kaivosala tulee olemaan yksi
suomalaisten hyvinvoinnin tukipilareista, kunhan kaivostoiminta ei vaaranna ympäristön terveydentilaa.
Suomalaisen vientiteollisuuden kilpailukyvyn parantaminen ei tarkoita kuitenkaan sitä, että kilpailukyky
syntyisi työntekijöiden palkkojen leikkauksista ja työolosuhteiden huonontamisesta.
Suomen keskeinen kilpailuetu on myös hyvin koulutetun työvoiman kehittämät uudenlaiset tuotteet ja
niitä tukevat palvelut. Investoinnit näihin kasvualoihin nostaisivat Suomen kasvuun, siksi on syytä
peräänkuuluttaa ympäristöteknologiaan ja tietotekniikkaan panostamista.
Kansa päättää
Tuoreen raportin (FSI) mukaan Suomi on kansainvälisessä vertailussa maailman onnistunein valtio.
Raportissa läpikäytävien ominaisuuksien luettelo on pitkä. Mukana on muun muassa velkaantumisaste,
köyhyys, talouden epätasainen kehitys, ihmisoikeudet, laillisuus ja yleiset turvallisuuden tekijät.
Vertailussa Suomi sai ainoana 178 maan vertailussa arvosanan ”erittäin vakaalla pohjalla”.
Demokratiassa kansa päättää ja toimiva demokratia on Suomen vahvuus. Demokratia lisää kansalaisten
luottamusta ja osallistumista yhteiskunnan päätöksiin. Tätä luottamusta ei saa päästää heikentymään,
vaikka jotkut europäättäjät ovat peräänkuuluttaneet demokratian purkamista jouduttaakseen ratkaisuja
omaksi edukseen. Todellisuudessa eurooppalaisten on tehtävä juuri päinvastoin, yhdessä päättämällä
katkaisemme valtioiden velkakierteen ja nostamme Euroopan kasvun tielle. Euroopan talouskriisissä on
pohjimmiltaan kysymys luottamuksesta ja luottamus ei vahvistu demokratiaa purkamalla. Tämän todistaa
muun muassa FSI raportti.
SDP:n eduskuntaryhmä kokoontui reilut kaksi viikkoa sitten Savonlinnaan kesäpäiville ja ryhmä nosti
vanhusten palvelujen kuntoon saattamisen kärkitavoitteeksi. Nyt vanhusten asiat laitetaan lopultakin
kuntoon. Vanhuspalvelulain tarkoituksena on parantaa niin kotona asuvien kuin myös laitoksissa olevien
vanhusten tilannetta. Hyvä laki edellyttää sitovia henkilöstömitoituksia. Tämä hallituspuolueiden
kiistanalainen asia ratkaistiin hallituksen budjettiriihessä – demokraattisesti.
Poliittisen luottamuksen kannalta on tärkeää, että kuntalainen voi vaikuttaa asioiden valmisteluun
varhaisessa vaiheessa. Kuntademokratiaan osallistuminen on tehtävä ihmisille helpommaksi.
Kuntauudistuksen yhteydessä on tarve vahvistaa paikallisdemokratiaa ja kehittää uusia osallistavan
demokratian muotoja. Kuntaliitokset tarjoavat mahdollisuuden karsia päällekkäistä hallintoa, mutta
samalla paranevat edellytykset turvata kansalaisille tärkeät lähipalvelut.
Monet ristiriitatilanteet ovat vältettävissä, mikäli kuntalaiset kokevat olevansa osallisia valmistelussa ja
päätöksenteon kannalta olennainen tieto on kaikkien käytettävissä. Kuntalaisten aloitteille on luotava
toimivat kanavat ja päätöksenteon vaiheita on voitava seurata läpinäkyvällä tavalla. Osallisuuden
varmistaminen ja kansalaisten näkemysten sekä osaamisen täysimääräinen hyödyntäminen
päätöksenteossa on itseisarvo.
Suomi tarvitsee taloudellisesti ja toiminnallisesti vahvoja kuntia. Näin voidaan vähentää byrokratiaa,
vahvistaa demokratiaa ja toimia vastavoimana markkinavoimille. Kuntauudistus on toteutettava
ainoastaan vapaaehtoisuuden pohjalta. Demokratia on Suomen vahvuus ja kuntauudistuksen pitää
vahvistaa demokratiaa.
Liikennepoliittinen selonteko on hyväksytty ja siinä esitettyjä hankkeita lähdetään viemään eteenpäin.
Ensimmäisen kerran moneen kymmeneen vuoteen pääpaino liikenneväylien kehittämisessä on
rautatieliikenteessä. Rautatieliikenteen kehittäminen ei ole poissa maatieliikenteen kehittämisestä, koska
toimiva ja aikataulun mukainen rautatieliikenne poistaa liikennettä maanteiltä ja näin parantaa
liikenneturvallisuutta sekä elinkeinoelämän toimintaedellytyksiä. Raskaan liikenteen painopisteen
siirtyminen rautateille vähentää maanteiden kunnossapitokustannuksia. Perusväylänpito tarvitsee kaiken
kaikkiaan lisärahoitusta tulevina vuosina. Selonteossa on mukana Pohjois-Suomeen ja Kainuuseen
suuntautuvia hankkeita, joilla on työllistävää vaikutusta. Esimerkkinä tästä on raakapuuterminaalien
rakentaminen Kontiomäelle ja Pesiön kylälle sekä rautatien välityskyvyn parantaminen.
Kuntauudistus vaatii kuntajakoselvityksen
Kainuun kunnat ovat lähes yksimielisiä siitä, että väestörakenteen muutos ja valtion alijäämäinen talous
vaativat palvelurakenteen uudistamista. Valtiovarainministeriön kuntakyselyssä Kainuun kunnat esittivät
kuitenkin erilaisia ratkaisuja kuntauudistukselle.
Kainuun kunnat asennoituvat eri tavalla ministeriön käynnistämään ja kustantamaan erityiseen
kuntajakoselvitykseen. Kajaani, Ristijärvi, Hyrynsalmi ja Suomussalmi ovat valmiit osallistumaan
kuntajakoselvitykseen, mutta Paltamo, Sotkamo ja Puolanka katsovat kuntajakoselvityksen olevan
tarpeeton.
Kajaani toteaa vastauksessaan, että kuntarakenneuudistuksen tulee luoda alusta, jolle on mahdollista
luoda nykyistä paremmat palvelujen tuottamismallit ja ratkaista muun muassa kuntien toimintaan ja
sisältöön liittyviä haasteita. Kajaanin mielestä kuntarakenteille on tehtävä muutoksia joka tapauksessa.
Nykyisillä rakenteilla ja kuntarajoilla jatkaminen on mahdotonta jo lyhyen ajan kuluessa. Lausunnossa on
kiteytetty kuntauudistuksen tarpeellisuus.
Uudistukseen tarpeettomasti suhtautuvat kunnat katsovat laajempien kuntakokonaisuuksien esteenä
olevan muun muassa pitkät etäisyydet ilman yhtenäistä asutusrakennetta. Pitkien etäisyyksien kunnissa
lausuttiin, että tarkastelun tulisi tapahtua palvelujen saatavuuden näkökulmasta. Yksi keskeinen ongelma
on, että osassa Kainuun kuntia on toimiva elinkeinorakenne ja toisaalla taloudessa nojataan kuntien
valtionosuusjärjestelmään. Valtion taloudellista tukemista kuntaliitoksissa pidettiin välttämättömänä, ja
kuntauudistuksen toteuttaminen lainsäädännöllä todettiin sopivan huonosti suomalaiseen
demokratiakäsitykseen. Paltamo nosti lausunnossaan esille tärkeän kortin toteamalla, että
kehittämisyhtiöiden lisäksi kunnat ovat itse tärkeitä paikallisia toimijoita elinkeinontoiminnan
kehittämisessä.
Kuntien rooli asukkaiden hyvinvoinnille on muutakin kuin palvelujen järjestämistä. Kunnissa pitää
toteutua demokratia ja asukkailla täytyy olla oikeus paikallisiin kuntapalveluihin. Hyrynsalmi totesikin
vastauksessaan suurempien yksiköiden virtaviivaistavan organisaatioita, mutta ongelmat kunnan mielestä
kärjistyvät ja johtavat konflikteihin paikallisella tasolla.
Kainuun kuntien vastauksien yhteenvetona voisin todeta, että kuntauudistukseen suhtaudutaan
tarpeellisuuden ja muutosvastarinnan hengessä, sekä ollaan huolissaan lähipalveluiden säilymisestä.
Valtionhallinto tarkastelee kuntauudistuksessa Kainuuta joka tapauksessa yhtenä kokonaisuutena. Tämän
vuoksi olisi tärkeää, että Kainuun kunnissa saataisiin aikaiseksi selkeä ja yhteinen viesti, miten Kainuun
kunnat voivat turvata kainuulaisten kuntapalvelut myös tulevaisuudessa. Siksi katson, että kainuulaisten
etu vaatii kaikkien Kainuun kuntien osallistumista kuntajakoselvitykseen. Näin kainuulaisten palveluiden
turvaamiseksi saadaan toteuttamiskelpoisista malleista esille parhaat.
Hallitus torjuu talouskriisiä suomalaisten parhaaksi
Euroalueen talouskriisi on varjostanut Suomen taloutta viime vuodet ikävällä tavalla ja pelko
eurotalouden romahtamisesta on ollut aiheellinen. Maan hallitus on pyrkinyt osaltaan turvaamaan
euroalueen yhtenäistä tulevaisuutta ja vastaavasti oppositio on käynyt omaa europolitiikkaansa ”Esson
baareissa”. Arvostamani kollegan, kansanedustaja Timo Korhosen (kesk.) Kainuun Sanomissa julkaistu
kolumni (8.7.2012) käsitteli myös euroalueen talouskriisiä ja kirjoitus kuvastaa hyvin keskustapuolueen