Rakenteinen kirjaaminen: systemaattinen kirjallisuuskatsaus Miten katsaus tehtiin ja aiempien katsausten opit Impacts of Structuring the Electronic Health Record: a Systematic Review Protocol and Results of Previous Reviews. Int.J.Med.Inf (accepted) 26.11.2013 Hannele Hyppönen, Riikka Vuokko, Päivi Mäkelä-Bengs, Persephone Doupi, Minna Lindqvist, Marjukka Mäkelä 1
Rakenteinen kirjaaminen ja valtakunnalliset sähköiset palvelut -seminaari 26.11.2013, Helsinki
Welcome message from author
This document is posted to help you gain knowledge. Please leave a comment to let me know what you think about it! Share it to your friends and learn new things together.
– Rakenteita on kehitetty ja käytetty potilaskertomuksissa jo melko pitkään Suomessa (Asiakastietolain mukaan THLn tehtävä) ja ulkomailla.
– Suomessa tieto kertomusjärjestelmissä on osin rakenteista, mutta pitkälti vielä narratiivista.
– Rakenteistettu, yhtäläisessä muodossa tallennettu tieto
• edellytyksenä yksittäistä potilasta koskevan tiedon koostamiselle ja jakamiselle edelleen potilasta kulloinkin hoitavalle taholle muissa organisaatioissa
• voidaan hyödyntää potilaan hoidossa hoidon laadun ja potilasturvallisuuden varmistamiseen.
THL:n ydinprojektitiimissä systemaattisen katsauksen asiantuntija, informaatikko, yksi tietojärjestelmälääkäri, yksi lääketieteen informatiikan asiantuntija, yksi tietojärjestelmäasiantuntija, yksi arviointitutkimuksen asiantuntija ja yksi suunnittelija
– THL:n ydintiimi vastasi katsauksen metodista, review-artikkelien ja toisiokäytön näkökulmasta rakenteistamista arvoivien artikkelien analyysistä
– Itä-Suomen yliopisto analysoi hoitokertomuksen rakenteistamista arvioivat artikkelit
– Tampereen teknillinen yliopisto analysoi potilaskertomuksen rakenteistamista lääkärin näkökulmasta arvioivat artikkelit
• Ydintiimi loi 12-vaiheisen katsausprotokollan Cochrane –ohjeiden mukaisesti (ks kalvo 6)
• Ydintiimi rakensi hakustrtategian elementeistä ja med.inf. tutkimuksessa esiintyneistä vaikutuskategorioista aineiston luokittelutyökalun (ks. kalvot 9-11) .
3. Tulokset ja opit aiemmista katsauksista Sähköisen potilaskertomuksen rakenteistamisen menetelmät ja vaikutusalueet
3.3 Tulokset ja opit aiemmista katsauksista
• Koodistot, luokitukset ja ontologiat olivat yhteydessä • Parantuneeseen tiedon laatuun (Thiuru et al (26), Müller-Staub et al (23),
Urquhart et al (22))
• Lomakerakenteet olivat yhteydessä • Parantuneeseen kertomusjärjestelmän laatuun (Lau et al 2012 (24))
• Parantuneeseen tiedon laatuun (Fernando et al (24); Urquhart et al (22))
• Parantuneeseen hoitoprosessiin: (hoitosuositusten noudattamiseen (Boyle et al (27), White et al (25)); diagnostiseen tarkkuuteen (Fernando et al (24)
• Ei näyttöä siitä, että parempi tiedon laatu tukee kliinistä hoitoprosessia tai parantaa hoitotuloksia
• Rakenteistamisen vaikutuksia muihin kuin yllä kuvattuihin terveydenhuollon rakenteisiin (kuten toimijoihin, mm. rakenteiden käytettävyys, käyttäjätyytyväisyys) ei löytynyt
• Rakenteistamiselta odotettuja vaikutuksia terveydenhuollon tuotoksiin tai tuloksiin (kuten potilasturvallisuus, kansalaisten osallistuminen) ei ollut kuvattu.
– 12-vaiheinen protokolla välttämätön tiedon haussa ja systematisoinnissa, mutta haasteellinen toteuttaa:
• Rakenteistamisen menetelmistä tai vaikutuksista ei vakiintunutta määrittelyä
– Rakenteistamisen ja vaikutusten sisältöluokkien määrittely vaati tutkimusryhmässä useita tapaamisia, keskusteluja ja määrittelyjen luomista
(iteratiivisesti empiirisen aineiston analyysin edetessä) => yksi analyysin
päätuloksista
– Empiiristen tutkimusten jako 3 ryhmään vaikutusalueittain
• Artikkelien jako osa-aineistoihin käytännön sanelema, osin keinotekoinen
– hoitokertomuksen rakenteet selvimmin erillinen osa-aineisto - Kuopio
– Kliininen näkökulma = käytettävyys, käyttäjätyytyväisyys, vaikutukset potilaiden hoitoon, hoidon vaikuttavuuteen - Tampere
– Toisiokäytön näkökulma = rekisteri- ja EHR-tiedon laatu (ml. rakenteiden käyttöaste), kustannustehokkuus, hoidon suositustenmukaisuuden, turvallisuuden, potilasryhmien seuranta – Helsinki
• Työn jakaminen usealle eri paikkakunnalle ja sisältöluokkien määrittelyn prosessimaisuus toisiokäyttötiimissä vaikeutti yhteisymmärryksen ylläpitoa luokituksesta muualla sijaitsevien analyysitiimien kanssa
1. Mitä näyttöä on jo koostettu, onko mahdollista päivittää jotakin olemassa olevaa katsausta?
– Kertomustiedon rakenteistamisen menetelmiä tarkasteltu harvoin interventiona (riippumattomana muuttujana)
– aiemmat katsaukset heterogeenisiä paitsi aineiston, myös menetelmien ja tulosten raportoinnin näkökulmasta =>ei mahdollista päivittää aiempaa strategiaa
2. Oman hakustrategian sensitiivisyyden testaus (aiempien review-artikkelien ja omien referenssien ristiintarkistus)
– Aiempien katsausten 174 empiirisestä artikkelista vain 11 oli identtisiä oman hakumme kanssa
– Aiempien katsausten artikkeleista 10 lisättiin omaan hakutulokseemme
– Aiemmat katsaukset fokusoituneet yhteen rakenteistamisen menetelmään tai tuloskategoriaan, ja ne raportoivat saman ongelman kuin me: rakenteistamista ei ole juuri tutkittu riippumattomana muuttujana (interventiona)
3. Tiedon uuttamiseksi luodun analyysikehikon testaus
– Karkealla tasolla (Population, Intervention, Outcomes in HC Structures, Processes, Outputs, Outcomes) toimi
– Vasta empiiristen artikkelien analyysissä pystyttiin testaamaan tarkempi luokittelu => toisiokäyttöartikkelin yksi päätuloksista
– Aiemmissa katsauksissa vaikeuksia löytää empiirisiä artikkeleja, joissa kertomustiedon rakenteiden vaikutukset olisi eritelty. Sama näkyi vaikeuksissa löytää aiempia katsauksia
– Aiempien katsausten protokolla ei niin selkeästi kuvattu, että katsausten toistaminen olisi mahdollista
– Kertomustiedon rakenteista on aiemmissa katsauksissa löytynyt näyttöä yhteydestä parantuneeseen tiedon laatuun ja hoitoprosessien laadun seurantaan (hallinnollisesta näkökulmasta)
– Toteuttamamme systemaattisen katsauksen protokolla voi toimia ohjeena tuleville katsauksille
– Edellyttää empiiristä tutkimusta, jossa rakenteet selkeästi kuvattu ja niiden vaikutukset eritelty