26.4.2019, tark. 16.10.2019 ISOJOEN KUNTA KARIJOEN KUNTA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA RAJAMÄENKYLÄN TUULIVOIMAPUISTON OSAYLEISKAAVAT
26.4.2019, tark. 16.10.2019
ISOJOEN KUNTA KARIJOEN KUNTA
OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA
RAJAMÄENKYLÄN TUULIVOIMAPUISTON OSAYLEISKAAVAT
1
Copyright © Pöyry Finland Oy
Kaikki oikeudet pidätetään Tätä asiakirjaa tai osaa siitä ei saa kopioida tai jäljentää
missään muodossa ilman Pöyry Finland Oy:n antamaa kirjallista lupaa.
Otsikko Rajamäenkylän tuulivoimapuiston osallistumis- ja
arviointisuunnitelma
Päiväys 26.4.2019, tark. 16.10.2019
Työnumero 101010309-002
1
SISÄLTÖ
1 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA ..................................................... 3
2 HANKKEEN KUVAUS JA SUUNNITTELUALUEEN SIJAINTI................................. 4
2.1 Hankkeen kuvaus ................................................................................................................. 4
2.2 Suunnittelualueen kuvaus .................................................................................................... 4
3 OSAYLEISKAAVAN TARKOITUS ................................................................................ 8
4 HANKKEEN TAUSTA ..................................................................................................... 8
4.1 Edellinen YVA-menettely .................................................................................................... 8
4.2 Kaavoitus ............................................................................................................................. 9 4.3 YVA-tarveharkintahakemus kokonaiskorkeuden nostosta .................................................. 10
4.4 YVA-menettely ................................................................................................................. 10 4.5 Tuulipuiston tekninen kuvaus............................................................................................. 13
5 SUUNNITTELUN LÄHTÖKOHDAT ............................................................................ 13
5.1 Maankäyttö- ja rakennuslaki .............................................................................................. 13
5.2 Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet ........................................................................... 14 5.3 Maakuntakaavatilanne ....................................................................................................... 14
5.3.1 Voimassa olevat maakuntakaavat ....................................................................................... 14 5.3.2 Valmistelussa olevat maakuntakaavat ................................................................................ 20
5.4 Yleiskaavat ja asemakaavat ................................................................................................ 22
6 LAADITUT SELVITYKSET JA LAADITTAVAT SELVITYKSET ........................... 23
7 ARVIOITAVAT VAIKUTUKSET ................................................................................. 25
8 LIITTYMINEN MUIHIN HANKKEISIIN, SUUNNITELMIIN JA OHJELMIIN ..... 26
9 OSALLISET .................................................................................................................... 30
10 OSALLISTAMISMENETTELYT JA VUOROVAIKUTUKSEN JÄRJESTÄMINEN32
10.1 Kaavoituksen uudelleen käynnistyminen ............................................................................ 32
10.2 YVA-menettelyn sovittaminen kaavoituksen kanssa .......................................................... 32 10.3 Osallistaminen ................................................................................................................... 33
10.3.1 Kaavan vireille tulosta ilmoittaminen sekä osallistumis- ja arviointisuunnitelman
asettaminen nähtäville ........................................................................................................ 33
10.3.2 Kaavaluonnoksen laadinta.................................................................................................. 33 10.3.3 Kaavaehdotuksen laadinta .................................................................................................. 33
10.3.4 Kaavan hyväksyminen ja muutoksenhaku .......................................................................... 33 10.4 Viestintä ............................................................................................................................ 35
11 HANKKEEN ALUSTAVA AIKATAULU ..................................................................... 36
12 YHTEYSTIEDOT ........................................................................................................... 37
2
3
1 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA
Osallistumis- ja arviointisuunnitelma on lakisääteinen (MRL 63 §) kaavan laatimiseen liittyvä
asiakirja, jossa esitetään suunnitelma kaavan laatimisessa noudatettavista osallistumis- ja
vuorovaikutusmenettelyistä sekä kaavan vaikutusten arvioinnista.
Tässä asiakirjassa kerrotaan, miten osallistuminen ja vuorovaikutus sekä kaavan vaikutusten arviointi
tapahtuvat Rajamäenkylän tuulivoimaosayleiskaavan kaavaprosesseissa Isojoen ja Karijoen kuntien
alueella.
Kuva 1-1. Suunnittelualueen rajaus Isojoen ja Karijoen kuntien alueella.
4
2 HANKKEEN KUVAUS JA SUUNNITTELUALUEEN SIJAINTI
2.1 Hankkeen kuvaus
OX2 Wind Finland Oy suunnittelee tuulivoimahankkeen rakentamista Isojoen ja Karijoen kuntien
alueelle. Hankealue sijaitsee Hirviharjun–Oivarin alueella, noin 5 kilometriä Karijoen
keskustaajamasta kaakkoon ja noin 8 kilometriä Isojoen keskustaajamasta pohjoiseen. Hankealueen
pinta-ala on noin 79 km2, josta noin 60 km
2 on Isojoen kunnan puolella ja noin 19,5 km
2 Karijoen
kunnan puolella. Tuulivoimahanke koostuu enintään 57 tuulivoimalasta perustuksineen, niitä
yhdistävistä maakaapeleista, tuulipuiston sähköasemista, sähköverkon liittymistä varten tarvittavasta
noin 20-26 kilometrin pituisesta 400 kV:n ilmajohdosta sekä tuulivoimaloita yhdistävistä huoltoteistä.
Rajamäenkylän tuulivoimahanke on lähtenyt liikkeelle alun perin alueen maanomistajien aloitteesta.
Tuulivoimaloiden tekniikan nopean kehityksen vuoksi hankesuunnitelmaa on päivitetty vastaamaan
arviota hankkeen rakennusajankohtana käytettävistä tuulivoimaloista. Hankealue on pienentynyt
aiemmasta suunnitteluvaiheesta (99 km2 -> 79 m
2)
ja voimalamäärä vähentynyt (edellisessä kaavan
luonnosvaiheessa oli 83 voimalaa nyt laadittavassa korkeintaan 57 voimalaa). Alueelle sijoitettavien
voimaloiden määrä on vähentynyt suunniteltujen voimaloiden korkeuden kasvun myötä. Voimalat
sijoittuvat alustavassa hankesuunnitelmassa myös aiempaa vaihetta etäämmälle asutuksesta.
2.2 Suunnittelualueen kuvaus
Hankealueella on laajoja suoalueita ja metsätalouskäytössä olevaa metsää. Valtaosa suoalueista on
ojitettu ja ne ovat aktiivisessa metsätalouskäytössä. Maastomuodoltaan alue on melko tasaista.
Alue sijoittuu haja-asutusalueen pienkylien väliselle asumattomalle alueelle.
Asutus on muodostunut ryhmiksi ja leveiksi nauhoiksi jokilaaksojen mukaisesti. Suunnittelualuetta
lähimmät kylät ovat Vanhakylä, Ohrikylä, Lähteenkylä, Heikkilä, Uuro ja Rajamäenkylä.
Suunnittelualueella sijaitsee yksi vapaa-ajanrakennus ja lahtisuuli eli kylmä teurastila. Vakituisia
asuinrakennuksia suunnittelualueella ei sijaitse. Hankealuetta käytetään metsästykseen, sienestykseen
ja marjastukseen.
Hankealueen koillisosassa Isojoen kunnan puolella Mesimäenkeitaan läheisyydessä on voimassa
oleva maa-aineistenottolupa soran ottoon.
5
Kuva 2-1. Suunnittelualueen rajaus Isojoen ja Karijoen kuntien alueella.
6
Kuva 2-2. Suunnittelualueen rajaus Isojoen kunnan alueella.
7
Kuva 2-3. Suunnittelualueen rajaus Karijoen kunnan alueella.
8
3 OSAYLEISKAAVAN TARKOITUS
Kaavat laaditaan erillisinä Isojoen ja Karijoen kunnille kuitenkin siten, että kaavojen osallistumis- ja
arviointisuunnitelma (OAS) sekä kaavaluonnosaineisto ovat yhtenäiset. Kaavaluonnoksen ja
kaavaehdotuksen kuuleminen toteutetaan erikseen molemmissa kunnissa. Kaavat rajoittuvat toisiinsa,
joten suunnittelussa tehdään tiivistä yhteistyötä kuntien kesken ja tavoitteena on, että kaavat voisivat
edetä samanaikaisesti molemmissa kunnissa.
Hankkeen toteuttaminen edellyttää tuulivoimapuiston rakentamisen mahdollistavan osayleiskaavan
laatimisen alueelle. Yleiskaavan käyttöä tuulivoimarakentamisessa koskeva MRL:n muutos
(134/2011) tuli voimaan 1.4.2011. Muutoksen myötä ns. tuulivoimakaavalla voidaan suunnitella
tuulivoimarakentamista siten, että rakennusluvat voidaan myöntää suoraan yleiskaavan nojalla.
Osayleiskaavat laaditaan MRL:n 77 a §:n mukaisina kaavoina siten, että rakennusluvat
tuulivoimaloille voidaan myöntää suoraan osayleiskaavojen perusteella.
Rajamäenkylän tuulivoimapuiston osayleiskaavojen laadinnan tavoitteena on mahdollistaa
tuulivoimapuiston sijoittuminen alueelle ja mahdollistaa laajimmillaan 57 voimalan rakentaminen
alueelle. Kunkin tuulivoimalan yksikköteho on noin 6–10 MW ja kokonaiskorkeus enimmillään 300
metriä. Tuulivoimahanke tulee koostumaan tuulivoimaloista perustuksineen, niitä yhdistävistä
maakaapeleista, tuulipuiston sähköasemista, sähköverkkoon liittymistä varten tarvittavasta 400 kV:n
ilmajohdosta sekä tuulivoimaloita yhdistävistä huoltoteistä.
Kaavoitustyön rinnalla on käynnistynyt YVA-lain mukainen ympäristövaikutusten menettely (YVA-
laki 4 §). YVA-menettelyn avulla pyritään välttämään ja ehkäisemään hankkeen
ympäristövaikutuksia, edistetään ympäristövaikutusten yhtenäistä huomioon ottamista suunnittelussa
ja päätöksenteossa sekä samalla lisätään kansalaisten tiedonsaantia ja osallistumismahdollisuuksia.
Tuulivoimahanke vaatii YVA-lain mukaisen menettelyn soveltamista aina, kun yksittäisten
voimaloiden lukumäärä on vähintään 10 tai kokonaisteho on vähintään 45 MW. YVA-menettelyn
yhteydessä laadittuja selvityksiä ja arvioinnin tuloksia hyödynnetään osayleiskaavatyössä.
4 HANKKEEN TAUSTA
4.1 Edellinen YVA-menettely
Hankkeesta on toteutettu kertaalleen YVA-menettely vuosien 2013-2015 aikana. Edellisessä YVA-
menettelyssä arvioitiin nollavaihtoehdon (hanketta ei toteuteta) lisäksi kahta toteutusvaihtoehtoa,
jotka olivat:
Taulukko 1. Edellisessä YVA-mennettelyssä tarkastellut vaihtoehdot.
Vaihtoehto Kuvaus
VE0 • Hanketta ei toteuteta.
• Tuulipuistoa ei rakenneta.
VE1 • 100 tuulivoimalaa, napakorkeus oli 120-160 m, roottorin läpimitta 100-
140 m ja voimaloiden kokonaiskorkeus enintään 230 m.
VE2 • 78 tuulivoimalaa, napakorkeus oli 120-160 m, roottorin läpimitta 100-140
m ja voimaloiden kokonaiskorkeus enintään 230 m.
Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus antoi lausuntonsa arviointiselostuksesta 17.7.2015
(EPOELY/24/07.04/2014). Yhteysviranomaisen lausunnossa Rajamäenkylän tuulivoimahankkeen
arviointiselostuksesta todettiin, että arviointiselostus on pääosin sisältänyt YVA-asetuksen (713/2006)
9
9 §:n mukaiset asiat. Lausunnossa todetaan, että hankkeen toteuttamisvaihtoehdot ovat
toteuttamiskelpoisia vain, jos arviointiselostuksessa ja ko. lausunnossa esitetyt haitallisten vaikutusten
ehkäisemis- ja lieventämiskeinot huomioidaan hankkeen jatkosuunnitteluvaiheessa. Haitallisten
vaikutusten lieventämistoimia esitettiin kohdennettavaksi mm. liito-oravien elinpiireihin ja
meluvaikutusten minimoimiseksi tuulivoimalat tulisi sijoittaa riittävän kauas asutuksesta ja loma-
asutuksesta.
4.2 Kaavoitus
Edellisessä vaiheessa kaavoitus käynnistyi vuonna 2013 kaavoitusaloitteiden hyväksynnällä, ja
kaavoitus eteni Karijoella ja Isojoella luonnosvaiheen kuulemiseen saakka. Kaavaluonnos on ollut
molemmissa kunnissa nähtävillä vuoden 2015 aikana.
Kuva 4-1. Edellisen vaiheen Rajamäenkylän tuulivoimaosayleiskaavojen luonnoksen sijoitussuunnitelma, jossa alueelle suunniteltiin 83 voimalaa (päiväys 10.9.2015).
10
4.3 YVA-tarveharkintahakemus kokonaiskorkeuden nostosta
Hankkeesta vastaava on hakenut hankesuunnitelman muutoksen eli tuulivoimaloiden korkeuden
noston vuoksi päätöstä ympäristövaikutusten arviointimenettelyn soveltamistarpeesta 4.6.2018. Etelä-
Pohjanmaan ELY-keskus on antanut päätöksen 27.8.2018 (EPOELY/1554/2018), jonka mukaan
Rajamäenkylän tuulivoimalahankkeeseen Isojoen ja Karijoen kunnissa tulee soveltaa
ympäristövaikutusten arvioinnista annetun lain 52/2017 mukaista arviointimenettelyä. Päätöksen
jälkeen hanketoimija OX2 Wind Finland Oy on käynnistänyt uudelleen YVA-prosessin.
4.4 YVA-menettely
Ympäristövaikutusten arviointia (YVA) koskeva lainsäädäntö on uudistunut. Uusi laki (252/2017) ja
asetus (277/2017) ympäristövaikutusten arviointimenettelystä (YVA-laki ja YVA-asetus) astuivat
voimaan 16.5.2017. YVA-menettelyn tavoite ei ole muuttunut aikaisemmasta, mutta menettelyn
toteutukseen ja painotuksiin laki on tuonut joitakin muutoksia. Uuden lain myötä hankkeiden
ympäristövaikutusten arviointi sujuvoitui ja merkittävien ympäristövaikutusten painoarvo
arvioinnissa kasvoi.
YVA-menettelyä sovelletaan hanketyypistä ja kokoluokasta riippuen joko suoraan YVA-asetuksen
hankeluettelon perusteella tai yksittäistapauksessa tehtävän päätöksen pohjalta.
Tuulivoimalahankkeet vaativat YVA-lain mukaisen menettelyn soveltamista aina, kun yksittäisten
laitosten lukumäärä on vähintään 10 kappaletta tai kokonaisteho vähintään 45 megawattia.
Rajamäenkylän hankkeen YVA-menettely on käynnistetty uudelleen ja YVA-lain 8 § mukainen
ennakkoneuvottelu on pidetty 15.1.2019 Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksessa. YVA-menettelyssä
tarkastellaan voimaloiden lisäksi sähkönsiirtoon tarvittavan uuden voimajohdon reittivaihtoehdot.
11
YVA-menettelyn vaihtoehtoina tarkastellaan seuraavia toteuttamisvaihtoehtoja:
Taulukko 2. YVA-mennettelyssä tarkasteltavat vaihtoehdot.
Vaihtoehto Kuvaus
VE0 Hanketta ei toteuteta.
Tuulivoimapuistoa tai voimajohtoja ei rakenneta.
VE1
Hankealueelle sijoitetaan enintään 57 voimalaa.
Tuulivoimalat yksikköteholtaan 6–10 MW.
Tuulivoimaloiden kokonainaiskorkeus enintään 300 metriä.
Sähkönsiirto SVE1: liittyminen Seinäjoki–Ulvila-linjaan noin 26 km 400
kV:n voimajohdolla olemassa olevan johtokäytävän vierellä.
E2
Hankealueelle sijoitetaan enintään 57 voimalaa.
Tuulivoimalat yksikköteholtaan 6–10 MW.
Tuulivoimaloiden kokonainaiskorkeus enintään 300 metriä.
Sähkönsiirto SVE2: liittyminen Arkkukallion sähköasemalle 25 km 400
kV:n voimajohdolla uudessa johtokäytävässä.
VE3
Hankealueelle sijoitetaan enintään 57 voimalaa.
Tuulivoimalat yksikköteholtaan 6–10 MW.
Tuulivoimaloiden kokonainaiskorkeus enintään 300 metriä.
Sähkönsiirto SVE3: liittyminen Seinäjoki–Ulvila-linjaan Lauhavuoren
pohjoispuolella 20 km 400 kV:n voimajohdolla uudessa johtokäytävässä,
eteläisempi reittivaihtoehto.
VE4
Hankealueelle sijoitetaan enintään 57 voimalaa.
Tuulivoimalat yksikköteholtaan 6–10 MW.
Tuulivoimaloiden kokonainaiskorkeus enintään 300 metriä.
Sähkönsiirto SVE4: liittyminen Seinäjoki–Ulvila-linjaan Lauhavuoren
pohjoispuolella 20 km 400 kV:n voimajohdolla uudessa johtokäytävässä, pohjoisempi reittivaihtoehto.
12
Kuva 4-2. YVA-menettelyssä tarkasteltavat sähkönsiirron vaihtoehdot.
13
4.5 Tuulipuiston tekninen kuvaus
Tuulivoimahanke koostuu tuulivoimaloista, voimaloiden ja tuulivoimapuiston sisäisten sähköasemien
välisestä maanalaisesta kaapeliverkostosta, liityntäjohdosta valtakunnalliseen sähköverkkoon,
sähköasemista sekä tuulivoimaloille ja sähköasemille tarvittavasta tieverkostosta. Lisäksi
tuulivoimahanke tulee tarvittaessa käsittämään muun muassa sähkönsiirtoon liittyviä muita
järjestelmiä ja rakentamiseen liittyviä logistiikka- ja varastoalueita.
Tuotetun sähkön siirtämiseksi valtakunnalliseen sähköverkkoon tarvitaan liityntäjohto, jonka
toteuttamiselle tarkastellaan neljää liityntävaihtoehtoa. Liityntävaihtoehdot on esitetty taulukossa
(Taulukko 2) ja kuvassa (Kuva 4-2)
Tuulivoimalat koostuvat perustuksista, tornista, konehuoneesta sekä roottorista. Hankkeessa
suunniteltujen tuulivoimaloiden kokonaiskorkeudeksi suunnitellaan enintään 300 metriä ja roottorin
halkaisijaksi enintään 200 metriä. Voimaloiden yksikkötehojen arvioidaan olevan noin 6-10 MW.
Hankkeessa on tavoitteena hyödyntää rakentamisajankohtana saatavilla olevaa uusinta ja tehokkainta
tuulivoimateknologiaa. Näin ollen tuulivoimaloiden lopullinen määrä, dimensiot ja tarkat sijainnit
tarkentuvat hankkeen suunnittelun edetessä. Voimaloiden suunnitelmien tarkentumisen jälkeen
voidaan tehdä tarkemmat tie- ja kaapelireittien suunnitelmat.
5 SUUNNITTELUN LÄHTÖKOHDAT
5.1 Maankäyttö- ja rakennuslaki
Yleiskaavaa laadittaessa on otettava huomioon yleiskaavan sisältövaatimukset (MRL 39 §):
1. yhdyskuntarakenteen toimivuus, taloudellisuus ja ekologinen kestävyys;
2. olemassa olevan yhdyskuntarakenteen hyväksikäyttö;
3. asumisen tarpeet ja palveluiden saatavuus;
4. mahdollisuudet liikenteen, erityisesti joukkoliikenteen ja kevyen liikenteen, sekä energia-,
vesi- ja jätehuollon tarkoituksenmukaiseen järjestämiseen ympäristön, luonnonvarojen ja
talouden kannalta kestävällä tavalla;
5. mahdollisuudet turvalliseen, terveelliseen ja eri väestöryhmien kannalta tasapainoiseen
elinympäristöön;
6. kunnan elinkeinoelämän toimintaedellytykset;
7. ympäristöhaittojen vähentäminen;
8. rakennetun ympäristön, maiseman ja luonnonarvojen vaaliminen; sekä
9. virkistykseen soveltuvien alueiden riittävyys.
Edellä mainitut seikat on selvitettävä ja otettava huomioon siinä määrin kuin laadittavan
osayleiskaavan ohjaustavoite ja tarkkuus sitä edellyttävät.
Yleiskaavan yleisten sisältövaatimusten lisäksi tässä kaavassa on otettava huomioon
tuulivoimayleiskaavan erityiset sisältövaatimukset (MRL 77 b §):
1) yleiskaava ohjaa riittävästi rakentamista ja muuta maankäyttöä;
2) suunniteltu tuulivoimarakentaminen ja muu maankäyttö sopeutuu maisemaan ja ympäristöön;
3) tuulivoimalan tekninen huolto ja sähkönsiirto on mahdollista järjestää
14
5.2 Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet
Valtioneuvosto päätti valtakunnallisista alueidenkäyttötavoitteista 14.12.2017 ja ne tulivat voimaan
1.4.2018. Päätöksellä valtioneuvosto korvasi valtioneuvoston vuonna 2000 tekemän ja 2008
tarkistaman päätöksen valtakunnallisista alueidenkäyttötavoitteista. Valtakunnalliset
alueidenkäyttötavoitteet ovat osa maankäyttö- ja rakennuslain mukaista alueidenkäytön
suunnittelujärjestelmää. Maankäyttö- ja rakennuslain mukaan tavoitteet on otettava huomioon ja
niiden toteuttamista on edistettävä maakunnan suunnittelussa, kuntien kaavoituksessa ja valtion
viranomaisten toiminnassa.
Uudistetut tavoitteet jakautuvat viiteen kokonaisuuteen:
- Toimivat yhdyskunnat ja kestävä liikkuminen
- Tehokas liikennejärjestelmä
- Terveellinen ja turvallinen elinympäristö
- Elinvoimainen luonto- ja kulttuuriympäristö sekä luonnonvarat
- Uusiutumiskykyinen energiahuolto
Uusiutuvan energiahuollon tavoitteissa todetaan, että varaudutaan uusiutuvan energian tuotannon ja
sen edellyttämien logististen ratkaisujen tarpeisiin. Tuulivoimalat sijoitetaan ensisijaisesti keskitetysti
usean voimalan yksiköihin. Lisäksi turvataan valtakunnallisen energiahuollon kannalta merkittävien
voimajohtojen ja kaukokuljettamiseen tarvittavien kaasuputkien linjaukset ja niiden
toteuttamismahdollisuudet. Voimajohtolinjauksissa hyödynnetään ensisijaisesti olemassa olevia
johtokäytäviä.
5.3 Maakuntakaavatilanne
5.3.1 Voimassa olevat maakuntakaavat
Kokonaismaakuntakaava
Etelä-Pohjanmaan voimassa oleva kokonaismaakuntakaava on hyväksytty maakuntavaltuustossa
vuonna 2003 ja vahvistettu ympäristöministeriössä 23.5.2005.
15
Kuva 5-1. Ote Etelä-Pohjanmaan kokonaismaakuntakaavasta, johon on mustalla pistekatkoviivalla merkitty hankealue.
Etelä-Pohjanmaan kokonaismaakuntakaavassa kaava-alueelle tai sen läheisyyteen on osoitettu
seuraavat merkinnät määräyksineen.
Kulttuuriympäristön tai maiseman vaalimisen kannalta tärkeä alue
Suunnittelumääräys: Kulttuuriympäristön ja maiseman arvot on otettava huomioon siten,
että varmistetaan näihin liittyvien arvojen säilyminen yksityiskohtaisemmassa
suunnittelussa. Valtakunnallisesti arvokkaisiin kohteisiin vaikuttavissa hankkeissa on
pyydettävä museoviranomaiselta ja ympäristökeskukselta lausunto.
16
Maaseudun kehittämisen kohdealue
Suunnittelumääräys: Alueen kehittämisessä ja suunnittelussa tuetaan olemassa olevaa
kylärakennetta ja sen palvelujen säilymisedellytyksiä. Maatilatalouden ja sen
sivuelinkeinojen kuten maaseutumatkailun sekä pk-teollisuuden alueidenkäytöllisiä
toimintaedellytyksiä edistäen.
Matkailun vetovoima-alue
Suunnittelumääräys:Alueen suunnittelussa tuetaan kuntien, seutukuntien ja
ylimaakunnallisten virkistysalueiden ja matkailualueiden muodostamia verkostoja ja
niiden kehittämistä kokonaisuuksina. Kehittämistoimien tulee liittyä maakunnan
matkailuelinkeinojen maankäytöllisten edellytysten tukemiseen sekä virkistykseen
soveltuvien alueiden riittävyyden turvaamiseen. Kyrönjokilaakson ja Lapuanjokilaakson
matkailun vetovoima-alueilla alueen runkoreittien suunnittelussa tulee hyödyntää
jokilaaksoissa tai niiden läheisyydessä sijaitsevat virkistysalueet ja -kohteet,
kulttuurimaisemat ja rakennettu kulttuuriympäristö.
Pohjavesialue
Suunnittelumääräys:Aluetta koskevat toimenpiteet on suunniteltava niin, että pohjaveden
laatu ei huononnu eikä alueen antoisuus pienene.
Arvokas harjualue tai muu geologinen muodostuma
Luonnonsuojelualue
Ennen alueen suojelupäätöstä sillä ei saa suorittaa sellaisia toimenpiteitä, jotka saattavat
vaarantaa alueen suojeluarvoja.
SL-2 Soidensuojelun perusohjelma
Natura 2000 - verkostoon kuuluva alue
Kylä
Suunnittelumääräys: Kylien suunnittelun tulee tukea kyläkuvan eheyttämistä
Ohjeellinen ulkoilureitti
Suunnittelumääräys: Reitin yksityiskohtainen sijainti tulee suunnitella yhteistyössä
maanomistajien ja viranomaistahojen kanssa.
Ohjeellinen tietoliikenneverkko / -yhteys
(Merkintä on kumottu vaihemaakuntakaavassa II)
17
Voimajohto 400 kV / 220 kV / 110 kV(1
Tällä indeksillä on osoitettu ehdollinen rakentamisrajoitus: "Alueella on voimassa MRL
33 §:n mukainen ehdollinen rakentamisrajoitus", joka koskee kaikkia ko. indeksillä
varustettuja merkintöjä.
Vaihemaakuntakaava I
Etelä-Pohjanmaan I vaihemaakuntakaava käsittelee tuulivoimaa. Kaava täydentää voimassa olevia
maakuntakaavoja osoittamalla 23 tuulivoimaloiden aluetta, voimajohtoverkoston ja luonnon
monimuotoisuuden kannalta tärkeän alueen. Vaihemaakuntakaava on vahvistettu
Ympäristöministeriössä 31.10.2016. Korkein hallinto-oikeus antoi 30.11.2017 päätöksen I
vaihemaakuntakaavan vahvistamista koskevista valituksista hyläten kaikki valitukset. Kaava on
kuulutettu tulemaan voimaan MRL 201 § nojalla jo ympäristöministeriön vahvistamispäätöksen
yhteydessä. Suunnitellut voimalapaikat sijoittuvat vaihemaakuntakaavassa osoitetulle
tuulivoimaloiden alueelle.
Kuva 5-2. Ote Etelä-Pohjanmaan I vaihemaakuntakaavasta, johon on mustalla pistekatkoviivalla
18
merkitty hankealue.
Etelä-Pohjanmaan vaihemaakuntakaavassa I kaava-alueelle tai sen läheisyyteen on osoitettu seuraavat
merkinnät määräyksineen.
Tuulivoimaloiden alue (tv)
Merkinnän kuvaus: Yleiset suunnittelumääräykset:
Tuulivoimaloiden alueiden suunnittelussa on otettava huomioon rakentamisen ja käytön
aikaiset vaikutukset asutukseen, liikenneväyliin ja liikennejärjestelyihin, maisemiin,
pohjavesiin, luontoarvoihin ja linnustoon. Voimalat on sijoitettava niin, etteivät ne aiheuta
merkittävää haittaa luonnonarvoille, pohjavesille tai muulle alueidenkäytölle.
Alueen yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa tulee turvata lentoliikenteen ja
puolustusvoimien toimintaedellytykset sekä ottaa huomioon puolustusvoimien
toiminnasta, kuten tutkajärjestelmistä, valvontasensoreista ja radioyhteyksien tur-
vaamisesta johtuvat rajoitteet.
Tuulivoimaloiden alueiden liittämisessä sähköverkkoon on ensisijaisesti pyrittävä
hyödyntämään olemassa olevia johtokäytäviä.
Rajamäenkylän alueen kaavamerkintää koskevat määräykset:
Tuulivoimaloiden alueiden 1, 2, 3, 4, 5, 7, 8, 9, 11, 12, 13, 18, 19 ja 22 yksityis-
kohtaisemmassa suunnittelussa tulee kiinnittää erityistä huomioita alueella pesi-vään,
aluetta säännöllisesti käyttävään ja alueen yli muuttavaan linnustoon, kult-tuuri- ja
luonnonmaisemaan sekä pohjaveteen kohdistuviin vaikutuksiin.
Kaikkia tuulivoimaloiden alueiden merkintöjä koskevat yleiset suunnittelu-määräykset:
Tuulivoimaloiden alueiden suunnittelussa on otettava huomioon ra-kentamisen ja käytön
aikaiset vaikutukset asutukseen, liikenneväyliin ja liikenne-järjestelyihin, maisemiin,
pohjavesiin, luonto-arvoihin ja linnustoon. Voi¬ma¬lat on sijoitettava niin, etteivät ne
aiheuta merkittävää haittaa luonnonarvoille, pohjavesille tai muulle alueidenkäytölle.
Alueen yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa tulee turvata lentoliikenteen ja
puolustusvoimien toimintaedellytykset sekä ottaa huomioon puolustusvoimien
toiminnasta, kuten tutkajärjestelmistä, valvontasensoreista ja radioyhteyksien tur-
vaamisesta, johtuvat rajoitteet.
Tuulivoimaloiden alueiden liittämisessä sähköverkkoon on ensisijaisesti pyrittävä
hyödyntämään olemassa olevia johtokäytäviä.
Luonnon monimuotoisuuden kannalta erityisen tärkeä alue (luo)
Merkinnän kuvaus: Merkinnällä osoitetaan kasvillisuus- ja linnustoarvoiltaan merkittävä
suoluontoalue, joka tulee ottaa huomioon tuulivoimatuotannon suunnittelussa.
Suunnittelumääräys: Alueen ja sen lähiympäristön käyttöä suunniteltaessa on otettava
huomioon merkinnän kohteena olevan suoluonnon kasvillisuus- ja linnustoarvot,
suoalueen vesitalous ja luontoarvojen säilymisen kannalta tarpeelliset ekologiset
yhteydet.
Voimajohto (z)
Merkinnän kuvaus: Merkinnällä osoitetaan Etelä-Pohjanmaan voimassa olevan
maakuntakaavan (23.5.2005) osoittamat voimajohdot ja voimajohtojen uusilla
johtovarauksilla osoitetut, sittemmin toteutuneet voimalinjat.
Alueella on voimassa MRL:n 33 §:n mukainen rakentamisrajoitus.
19
Vaihemaakuntakaava II
Maakuntavaltuusto on hyväksynyt Etelä-Pohjanmaan II vaihemaakuntakaavan 30.5.2016.
Vaihemaakuntakaavassa käsitellyt teemat koskevat kauppaa, liikennettä ja keskustatoimintoja. Etelä-
Pohjanmaan II vaihemaakuntakaavaa ollaan parhaillaan muuttamassa. Kaavamuutoksella tarkistetaan
seudullisesti merkittävän kaupan alarajat vastaamaan lainsäädännössä tapahtuneita muutoksia sekä
kumotaan keskustatoimintojen alueiden enimmäismitoitukset.
Etelä-Pohjanmaan II vaihemaakuntakaavassa kaava-alueelle on osoitettu seuraava merkintä
määräyksineen.
Kuva 5-3. Ote Etelä-Pohjanmaan II vaihemaakuntakaavasta, johon on mustalla pistekatkoviivalla merkitty hankealue.
20
Merkittävästi parannettava valta- tai kantatie, seututie tai yhdystie
Merkinnän tarkempi kuvaus ja suunnitteluperiaate: Merkinnällä osoitetaan maakunnan
yhdyskuntarakenteen kannalta merkittävästi parannettavat tieosuudet (valta-, kanta- seutu-
ja yhdystiet) joiden kunto, tiegeometria tai liikennemäärät tai ympäröivä maankäyttö
edellyttää tien merkittävää parantamista.
Suunnittelumääräys: Tiejaksolla Ilmajoki–Koskenkorva (kt 67) tulee varautua jatkuvaan
ohituskaistaosuuteen tai säännöllisiin ohituskaistaosuuksiin ja tiejaksolla Jalasjärveltä
etelään (vt 3) ja Lapua–Alahärmä (vt 19) säännöllisiin ohituskaistaosuuksiin. Muualla
merkinnän osoittamilla maanteillä (vt / kt / st / yt) tulee varautua teiden merkittävään
rakenteelliseen parantamiseen tielinjausten ja -rakenteiden sekä risteysalueiden osalta.
Tiejaksolla Kauhajoelta etelään (kt44) yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa tulee ottaa
huomioon Hyypänjokilaakson maisemanhoitoalueen perustamispäätös ja sen käyttö- ja
hoitosuunnitelma. Suunnittelussa on huomioitava arvokkaat maisema-alueet, ympäristö ja
melunsuojaus. Valtakunnallisesti arvokkailla maisema-alueilla suunnittelun lähtökohtana
tulee olla alueen erityisarvojen turvaaminen. Merkintä ei edellytä koko tiejakson
parantamista.
Alueella on voimassa MRL 33 §:n mukainen ehdollinen rakentamisrajoitus.
5.3.2 Valmistelussa olevat maakuntakaavat
Vaihemaakuntakaava III
Valmistelussa olevan vaihemaakuntakaavan III sisältönä ovat turvetuotanto, suoluonnon suojelu,
bioenergialaitokset, energiapuun terminaalit ja puolustusvoimien alueet. Etelä-Pohjanmaan
maakuntavaltuusto hyväksyi III vaihemaakuntakaavan 3.12.2018. Maakuntakaavassa ei ole osoitettu
merkintöjä hankealueen läheisyyteen.
21
Kuva 5-4. Ote Etelä-Pohjanmaan III vaihemaakuntakaavasta, johon on mustalla pistekatkoviivalla merkitty hankealue.
Vaihemaakuntakaava II muutos
Etelä-Pohjanmaan maakuntahallitus päätti 20.11.2017 käynnistää Etelä-Pohjanmaan II
vaihemaakuntakaavan muutoksen. Kaavamuutoksen tavoitteena on päivittää kaupan sijoittumista
ohjaavat teemat vastaamaan lainsäädännössä tapahtuneita muutoksia. Kaavamuutoksella pyritään
vahvistamaan Etelä-Pohjanmaan keskustatoimintojen alueiden asemaa kaupan vetovoimaisina
sijaintipaikkoina, turvaamaan lähipalveluiden saatavuus sekä mahdollistamaan kunnille
lainsäädännön muutosten hengen mukaisesti aikaisempaa paremmat edellytykset reagoida
mahdollisiin muutoksiin ja tarpeisiin kaupan palvelurakenteessa. Kaavaehdotusaineisto on ollut
viranomaisten lausuttavana 14.12.2018 saakka.
Maakuntakaavassa ei ole osoitettu merkintöjä hankealueen läheisyyteen.
22
Kuva 5-5. Ote Etelä-Pohjanmaan vaihemaakuntakaava II muutoksesta (ehdotusvaiheen viranomaisaineisto), johon on mustalla pistekatkoviivalle merkitty hankealue.
5.4 Yleiskaavat ja asemakaavat
Suunnittelualueella tai sen välittömässä läheisyydessä ei ole voimassa olevia oikeusvaikutteisia
yleiskaavoja, asemakaavoja tai ranta-asemakaavoja.
Suunnittelualuetta lähin lainvoimainen osayleiskaava-alue Isojoella on Lakiakangas 1
tuulivoimapuiston osayleiskaava noin 5 kilometrin etäisyydellä suunnittelualueesta.
Kristiinankaupungin alueella rantayleiskaava-alue (hyv. 2000) sijoittuu alle kahden kilometrin etäi-
syydelle lähimmästä voimalasta. Kaavassa osoitettuun lähimpään rakennus- tai loma-asuntoalueeksi
osoitetulle alueelle on etäisyyttä noin 2 kilometriä.
23
Lähimmät asemakaavoitetut alueet Karijoelle kunnan alueella sijaitsevat Karijoen keskustaajamassa
noin 4 kilometrin etäisyydellä hankealueesta. Isojoen kunnan puoleisella alueella lähin
asemakaavoitettu alue on ranta-asemakaava-alue (Kangasjärvi) noin 4 kilometrin etäisyydellä
hankealueesta. Kauhajoen kunnan alueella noin 6 kilometrin etäisyydellä hankealueesta sijaitsee
Aikalanjärven ranta-asemakaavoitettu alue.
6 LAADITUT SELVITYKSET JA LAADITTAVAT SELVITYKSET
Kaavoituksen lähtötieto- ja selvitysaineistona toimivat aikaisemman YVA-menettelyn ja käynnissä
olevan YVA-menettelyn yhteydessä laaditut selvitykset. Alueelta on laadittu tähän mennessä
seuraavat selvitykset:
Selvitys Toteutustapa
Kasvillisuus- ja luontotyyppiselvitys - Maastoselvitykset 2014, 2018
- Hankealueelta ja sen lähistöltä tiedossa olevat
uhanalaisten lajien esiintymätiedot tarkastettiin
Eliölajit-tietojärjestelmästä
Pöllöselvitys, kanalintujen soidinpaikkaselvitys - Maastoselvitykset 2019
- Petolintujen ja suojelullisesti huomionarvoisten
lintulajien rengastustiedot (Luonnontieteellinen
keskusmuseo) 2019
- Metsästyseurojen haastattelut
Päiväpetolintuselvitykset - Maastoselvitykset 2014, 2018, 2019
- Suojeltavien päiväpetolintulajien reviiritiedot
(Metsähallitus) 2019
- Sääksireviiritiedot (Luomus) 2019
Pesimälinnustoselvitys
Muuttolinnustoselvitys (kevät ja syksy)
- Maastoselvitykset 2014
Lepakkoselvitys - Maastoselvitykset 2014
Liito-oravaselvitys - Maastoselvitykset 2013-2014, 2018
Suurpedot ja riistaeläimistö - Nisäkkäiden esiintymistä alueelta selviteltiin lumijälkilaskennalla talvella 2019.
- Suurpetojen osalta lajien esiintymistä selvitettiin
Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen seuranta-aineistoista (Luonnonvarakeskus 2019)
ja paikallisilta metsästysseuroilta
- Riistaeläimistöstä on kerätty olemassa olevasta aineistosta (Luonnonvarakeskus) sekä
paikallisilta metsästäjiltä.
- Lisäksi linnusto- ja muiden maastoselvitysten yhteydessä kiinnitettiin yleistä huomiota alueella
24
esiintyvään eläimistöön.
Kalastoselvitys - Sähkökoekalastukset Pajuluoma, Ohriluoma ja
Eineettömänluoma 2019. Raportoitu erikseen.
Voimajohtoreittivaihtoehtojen luontoselvitykset - Liito-oravaselvitys kevät 2019
- Kasvillisuus- ja luontotyyppiselvitys kesä 2019
- Sähkönsiirtoreitiltä tiedossa olevat uhanalaisten lajien esiintymätiedot tarkastettiin Eliölajit-
tietojärjestelmästä 2019
Natura-arvioinnin tarveselvitys - Toteutettu osana YVA-menettelyä 2014.
Näkemäalueanalyysi - Laadittu osana YVA-menettelyä 2019.
Maisemavaikutusten havainnollistaminen
valokuvasovittein
- Pohjautuu 8/2019 otettuihin valokuviin vaikutusalueelta ja laadittu osana YVA-
menettelyä 2019.
Muinaisjäännösinventointi - Kaava-alueella on tehty arkeologinen inventointi maastokaudella 2014 ja sitä on täydennetty
kesällä 2019 aiemmin kartoittamattomille
alueille.
Melumallinnus - Laadittu Ympäristöhallinnon ohjeita OH 2/2014 mukaisesti osana YVA-menettelyä 2019.
Raportoitu erikseen.
Varjon vilkkumismallinnus - Laadittu yleisten laadintaperiaatteiden mukaisesti osana YVA-menettelyä 2019. Raportoitu
erikseen.
Asukaskysely - Rajamäenkylän tuulipuiston YVA-menettelyyn
yhteydessä 2019. Raportoitu erikseen.
25
7 ARVIOITAVAT VAIKUTUKSET
Osayleiskaavoituksen yhteydessä arvioidaan MRL 9 §:n ja MRA 1 §:n mukaisesti kaavan
toteuttamisen aiheuttamia välittömiä ja välillisiä vaikutuksia ympäristöön. Vaikutuksia selvitettäessä
painopiste asetetaan merkittäviksi arvioituihin vaikutuksiin. Kaavan vaikutuksia selvitettäessä otetaan
huomioon kaavan tehtävä ja tarkoitus. Tuulivoimahankkeissa merkittäväksi tunnistettuja vaikutuksia
ovat erityisesti melu- ja varjon vilkkumisvaikutukset, linnustovaikutukset sekä maisemavaikutukset.
Ympäristövaikutusten merkittävyyttä arvioidaan vertaamalla ympäristön sietokykyä kunkin
ympäristörasituksen suhteen. Vaikutusten arvioinnin menetelminä käytetään asiantuntija-arvioita
paikkatietoanalyyseja, mallinnuksia, kartta- ja ilmakuvatulkintoja sekä maastokäyntejä. Tässä
vaiheessa merkittävimmiksi vaikutuksiksi arvioidaan vaikutukset maisemaan, ihmisiin ja linnustoon.
Kuva 7-1. Havainnollistus tarkastelualueiden alustavasta laajuudesta.
26
8 LIITTYMINEN MUIHIN HANKKEISIIN, SUUNNITELMIIN JA OHJELMIIN
YK:n ilmastosopimus
Kansainvälisellä tasolla tärkeimmät ilmastopoliittiset linjaukset on tehty vuonna 1994 voimaan
tulleessa YK:n ilmastonmuutosta koskevassa puitesopimuksessa ja sen alaisissa Kioton pöytäkirjassa
ja Pariisin sopimuksessa. YK:n ilmastosopimuksen keskeisenä päämääränä on ilmakehän
kasvihuonekaasujen pitoisuuden vakauttaminen vaarattomalle tasolle. YK:n ilmastosopimusta
täsmentävä Kioton pöytäkirja astui voimaan vuonna 2005. YK:n ilmastosopimuksen 21.
osapuolikokouksessa Pariisissa sovittiin 12. joulukuuta 2015 uudesta, kattavasta ja oikeudellisesti
sitovasta ilmastosopimuksesta.
EU:n ilmasto- ja energiastrategia
Kasvihuonekaasujen vähentämistä ja uusiutuvan energian käytön lisäämistä koskevat tavoitteet on
EU:ssa sisällytetty osaksi sitovaa lainsäädäntöä, vuonna 2009 voimaan tulleeseen nk. ilmasto- ja
energiapakettiin. Energiapolitiikan päätavoitteena on taata energian sisämarkkinoiden toimivuus,
strategisesti tärkeän energian huoltovarmuus, vähentää konkreettisesti energian tuottamisesta ja
kuluttamisesta syntyviä kasvihuonekaasupäästöjä sekä vahvistaa EU:n yhteinen lähestymistapa
kansainvälisissä yhteyksissä. Eurooppa 2020 -strategian viidestä pääteemasta yksi on
ilmastonmuutoksen torjunta.
Kansallinen ilmastopolitiikka
Kansallinen ilmastolaki (609/2015) astui Suomessa voimaan 1.6.2015. Laissa säädetään
ilmastopolitiikan suunnittelujärjestelmästä ja ilmastotavoitteiden toteutumisen seurannasta.
Suunnittelujärjestelmän tavoitteena on varmistaa Suomea sitovien kasvihuonekaasujen vähentämistä
ja seurantaa koskevien velvoitteiden täyttyminen sekä kansallisin toimin hillitä ilmastonmuutosta ja
sopeutua siihen. Laissa asetetaan pitkän aikavälin kasvihuonekaasujen päästövähennystavoitteeksi 80
prosenttia vuoteen 2050 mennessä verrattuna vuoden 1990 päästötasoon.
Kansallinen energia- ja ilmastostrategia
Suomen kansallisessa energia- ja ilmastostrategiassa (2016) linjataan toimia, joilla Suomi saavuttaa
hallitusohjelmassa sekä EU:ssa sovitut tavoitteet vuoteen 2030 ja etenee johdonmukaisesti kohti
kasvihuonekaasupäästöjen vähentämistä 80−95 prosentilla vuoteen 2050 mennessä.
Etelä-Pohjanmaan ilmastostrategia
Etelä-Pohjanmaan ilmastostrategia on valmistunut vuonna 2014 (Etelä-Pohjanmaan liitto 2014).
Strategiassa on tuotu Euroopan unionin yleiset ja Suomea koskevat ilmastostrategiat maakunnan
tasolle. Etelä-Pohjanmaan ilmastostrategiassa on vuodelle 2020 asetettu tavoitteeksi nostaa
uusiutuvien energialähteiden käyttöä. Uusiutuvia energialähteitä tulisi hyödyntää monipuolisesti,
koska se vähentää riippuvuutta yhdestä energialähteestä ja monipuolistaa alueen työllisyyttä.
Ilmastostrategiassa nimettyjä toimenpiteitä energiantuotannon osalta ovat uusiutuvan energian käytön
edistäminen ja fossiilisen polttoaineen käytön vähentäminen. Uusiutuvan energian avulla lisätään
Etelä-Pohjanmaan energiaomavaraisuutta lämmön ja sähkön suhteen sekä pienennetään
kasvihuonekaasupäästöjä. Strategian mukaan tulee hyödyntää ja edistää vapautuvien turvekenttien
käyttöä kohteesta riippuen esimerkiksi energiabiomassan viljelyssä, luonnon monimuotoisuuden
edistämisessä, tulvasuojelussa, tuulivoima-alueina ja metsätalousalueina.
Etelä-Pohjanmaan ympäristöstrategia
Etelä-Pohjanmaan, Keski-Pohjanmaan ja Pohjanmaan ympäristöstrategiassa 2014–2020 (Ilvessalo-
Lax 2015a, 2015b) tuulivoiman lisääminen energiantuotannossa on niin ikään nimetty keinoksi
pyrkiä kohti vähähiilisyyttä. Alueella on merkittävästi kiinnostusta tuulivoimatuotannon kapasiteetin
27
nostamiseen. Voimaloiden määrä lisääntyy koko ajan, vaikkakin toteutukseen liittyy haasteita, kuten
maisematekijöiden ja muiden ympäristövaikutusten huomiointi. Etelä-Pohjanmaalla tuotetaan
toistaiseksi erittäin vähän energiaa tuulivoimalla. Tuulivoiman osuus sähköntuotannosta on selvästi
vähäisempää kuin Pohjois-Pohjanmaalla ja merkittävästi vähäisempää kuin Keski-Pohjanmaalla.
Edelliseen ympäristöstrategiaan nähden tuulivoiman osuus ei ole kasvanut, joten tavoitteena on
edelleen lisääntyvä kehitys.
Etelä-Pohjanmaan tuulivoimaselvitys
Etelä-Pohjanmaan tuulivoimaselvityksessä 2012 on selvitetty tuulivoimatuotantoon soveltuvat alueet
maakunnan alueelta. Tuulivoima-alueiden rajausperusteina on käytetty ns. ei-analyysiä, jossa
lähtökohtaisesti tuulivoimalle soveltumattomat alueet on rajattu tuulivoimatuotannon ulkopuolelle.
Tuulivoimalle soveltumattomina alueina on pidetty mm. kilometrin etäisyyttä lähimpiin asuttuihin
kiinteistöihin, luonnonsuojelu- ja Natura-alueita, sekä mm. lentoliikenteen varovyöhykkeen sisällä
sijaitsevia alueita. Mahdollisten tuulivoima-alueiden selvityksiä on tehty tarkennettuna mm.
maisemavaikutusten, tuulisuuden sekä teknis-taloudellisten edellytysten perusteella.
Etelä-Pohjanmaan tuulivoimaselvityksessä havaittiin ei-analyysien jälkeen 645 tuulivoimatuotannolle
mahdollista aluetta, joista selvitystyön jälkeen potentiaalisia alueita oli jäljellä 27 kappaletta.
Rajamäenkylän alue on todettu tuulivoimaselvityksessä mahdollisena tuulivoima-alueena.
Tuulivoimaselvityksen epävarmuustekijöinä on todettu, että esimerkiksi teknis-taloudellinen analyysi
voi sisältää virhearvioita eri alueiden taloudellisen toteuttamisen suhteen. Rajamäenkylän alue on
yksityiskohtaisissa selvityksissä hanketoimijan esiselvityksen mukaan todettu tuulivoimalle
soveltuvaksi alueeksi mm. tuulisuustietojen perusteella.
Muut lähialueet tuulivoimahankkeet
Rajamäenkylän tuulivoimapuiston lähialueille on suunnitteilla useita tuulivoimahankkeita, joista osa
on jo toiminnassa ja osa rakenteilla. Näillä hankkeilla voi olla yhteisvaikutuksia Rajamäenkylän
tuulivoimahankkeen kanssa. Muut tuulivoimahankkeet on listattu alla olevaan taulukkoon ja esitetty kuvassa (Kuva 8-1).
Taulukko 8-1. Hankealueen läheisyyden suunnitteilla ja toiminnassa olevat tuulivoimahankkeet.
Tuulivoimapuisto Sijaintikunta Voimala-
määrä
Suunnittelutilanne Etäisyys ja
suunta
Lakiakangas I Isojoki 2 Toiminnassa. Lounas 5 km
Lakiakangas II ja
III
Isojoki,
Kristiinankaup
unki
33 Lainvoimaiset osayleiskaavat. 12
voimalaa rakenteilla.
Lounas 5 km
Lappfjärd Kristiinankaupunki
39 YVA-menettely läpikäyty 2013-2015. Kaava lainvoimainen.
Lounas 9 km
Dagsmark Kristiinankaup
unki
24 Kokonaiskorkeuden noston vuoksi
uusi YVA-menettely
Luode 10 km
Mustaisneva Kauhajoki 9 Toiminnassa Koillinen 13 km
Uttermossa Kristiinankaupunki
6 Luvitettu, rakentamista valmistellaan
Lounas 15 km
28
Metsälä Kristiinankaup
unki
34 Toiminnassa Lounas 16 km
Tiukka Kristiinankaup
unki
9 YVA-menettely aloitettu 2015,
ohjelma tehty
Luode 16 km
Mikonkeidas Kristiinankaupunki, Isojoki
18 Osayleiskaava saanut lainvoiman 2019.
Lounas 17 km
Pettumäen mylly Teuva 1 Toiminnassa Pohjoinen 18 km
Kristiinankaupun
ki Pohjoinen
Kristiinankaup
unki
26 YVA-menettely läpikäyty 2015. Luode 20 km
Pjelax-Böle Närpiö 41 Kaavaehdotus ollut nähtävillä 2018 ja kaupungin valtuusto on
hyväksynyt kaavan 05/2018
Luode 20 km
Karhusaari Kristiinankaup
unki
1 Toiminnassa Länsi 21 km
Svalskulla Närpiö 5 Toiminnassa Luode 21 km
Sysimylly Kauhajoki 1 Toiminnassa Koillinen 25 km
Västervik Kristiinankaup
unki
9 Osayleiskaava valmisteilla Lounas 26 km
Suolakangas Kauhajoki 9 Rakenteilla Koillinen 27 km
Paskoonharju Teuva 23 2 rakennettu, 21 valmistelussa Pohjoinen 29 km
Riutankallio Kauhajoki 3 Osayleiskaava saanut lainvoiman
2016
Koillinen 29 km
29
Kuva 8-1. Rajamäenkylän lähiympäristön valmistelussa ja toiminnassa olevat tuulipuistohankkeet sekä maakuntakaavoihin merkityt tuulivoima-alueet.
30
9 OSALLISET
Maanomistajilla ja niillä, joiden asumiseen, työntekoon tai muihin oloihin kaava saattaa
huomattavasti vaikuttaa, sekä viranomaisilla ja yhteisöillä, joiden toimialaa suunnittelussa käsitellään
(osallinen) on oikeus ottaa osaa kaavan valmisteluun, arvioida sen vaikutuksia ja lausua kaavasta
mielipiteensä (MRL 62 §).
MRL 62 § mukaan osallisia ovat kaava-alueen ja sen vaikutusalueen maanomistajat, asukkaat,
alueella toimivat yritykset ja elinkeinon harjoittajat ja työssäkäyvät eli kaikki ne, joiden asumiseen,
työntekoon tai muihin oloihin kaava saattaa huomattavasti vaikuttaa. Osallisia ovat myös ne
viranomaiset, yhdistykset, järjestöt ja yhteisöt, jotka toimivat alueella tai joiden toimialaa kaavassa
käsitellään. Näitä ovat ainakin:
Asukkaat, maanomistajat ja muut osalliset
Kaavan vaikutusalueen asukkaat
Kaava-alueen maanomistajat
Muut osalliset ja osalliseksi ilmoittautuvat
Isojoki
Kunnanvaltuusto
Kunnanhallitus
Isojoen lautakunnat
Karijoki
Kunnanvaltuusto
Kunnanhallitus
Karijoen lautakunnat
Naapurikunnat
Isojoen kunta
− Kristiinankaupunki
− Karijoen kunta
− Kauhajoen kaupunki
− Honkajoen kunta
− Siikaisten kunta
− Merikarvian kunta
Karijoen kunta
− Kristiinankaupunki
− Teuvan kunta
− Kauhajoen kaupunki
Viranomaiset
Etelä-Pohjanmaan Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus
Etelä-Pohjanmaan liitto
Pohjanmaan liitto
Satakuntaliitto
Seinäjoen kaupungin museopalvelut (maakunnallinen toiminta)
Museovirasto
Liikenteen turvallisuusvirasto, Traficom
Väylä (ent. Liikennevirasto)
31
Puolustusvoimien pääesikunta
Puolustusvoimien, 2. logistiikkarykmentti
Suupohjan peruspalveluliikelaitoskuntayhtymä
Metsähallitus
Luonnonvarakeskus
Fingrid Oyj
Ilmatieteen laitos
Etelä-Pohjanmaan pelastuslaitos
Suomen metsäkeskus, Etelä- ja Keski-Pohjanmaa
Suomen riistakeskus
Varsinais-Suomen Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus ELY
Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto
Yritykset ja yhteisöt
Etelä-Pohjanmaan Alueverkko Oy
Isojoen-Karijoen riistanhoitoyhdistys
Pohjanmaan riistanhoitopiiri
Suupohjan lintutieteellinen yhdistys
Oy Hartwall Ab (Karijoki)
Kodesjärven Kyläseura ry
Kortteen maa- ja kotitalousseura
Kärjenkosken kyläseura
Vanhankylän kyläseura
Villamon kyläseura
Ohriluoman kyläseura
MTK-Pohjanmaa
MTK-Isojoki
MTK-Karijoki
Mhy Isojoki-Karijoki
Kodesjärven metsästysseura
Isojoen metsästysseura
Villamo-Heikkilän metsästysseura
Vanhakylän metsästysseura
Vesijärven metsästysseura
Iivarinkylän metsästysseura
Lauhanmaan metsästysseura
Isojoen maatalousseura
Isojoen urheilijat
Isojoki-Seura ry
Isojoen seurakunta
Uuron maa- ja kotitalousseura ry
Kauhajärven maa- ja kotitalousseura ry
Muurahaisen kyläyhdistys ry
Muurahaisen Erämiehet ry
Päntäneen Ms ry
Kauhajoen seurakunta
Mhy Lakeus
Karijoen metsästysseura
32
Itäinen maa- ja kotitalousseura
Möykyn maa- ja kotitalousseura ry
Uuronkylän maa- ja kotitalousseura ry
Vesiosuuskunnat ja jakokunnat
10 OSALLISTAMISMENETTELYT JA VUOROVAIKUTUKSEN
JÄRJESTÄMINEN
10.1 Kaavoituksen uudelleen käynnistyminen
Rajamäenkylän tuulivoimapuiston osayleiskaavan kaavoitusaloite on hyväksytty Isojoen
kunnanhallituksen kokouksessa 4.2.2019 § 19.
Rajamäenkylän tuulivoimapuiston osayleiskaavan kaavoitusaloite on hyväksytty Karijoen
kunnanhallituksen kokouksessa 14.3.2019 § 27.
Kaavoituksen aloitusvaiheessa on pidetty kaavoituksen aloitusvaiheen viranomaismenettely 5.4.2019.
Kuva 10-1. Havainnollistus YVA-menettelyn ja kaavoituksen yhteensovittamisesta.
10.2 YVA-menettelyn sovittaminen kaavoituksen kanssa
YVA-lain 22 §:n mukaan yhteysviranomainen ja kaavoituksesta vastaava viranomainen sopivat
yhteensovittamisesta kuultuaan hankkeesta vastaavaa.
Tässä hankkeessa osayleiskaavan laadinta on käynnistetty samanaikaisesti YVA-menettelyn kanssa.
Menettelyt pyritään toteuttamaan rinnakkain muun muassa järjestämällä mahdollisuuksien mukaan
yhteiset yleisötilaisuudet. Näin OAS ja YVA-ohjelma ovat yhtä aikaa nähtävillä ja esitellään samassa
yleisötilaisuudessa ja vuorostaan kaavaluonnos ja YVA-selostus ovat samaan aikaan nähtävillä ja
esitellään samassa yleisötilaisuudessa. Arviointiselostuksesta annettu perusteltu päätelmä otetaan
huomioon kaavaehdotuksen valmistelussa kaavasta saadun palautteen ohella.
33
Osayleiskaavoituksessa hyödynnetään YVA:n yhteydessä tehtyjä selvityksiä ja ympäristövaikutusten
arviointeja.
10.3 Osallistaminen
Osallistumismenettelyllä luodaan edellytykset sille, että kaavan vaikutuksista ja sisällöstä
keskustellaan ja tiedotetaan hankkeen eri vaiheissa.
Kaavan vireille tulosta sekä valmisteluaineiston ja kaavaehdotuksen nähtävillä olosta kuulutetaan
kuntien ilmoitustaululla, kuntien internet-sivuilla sekä kuntien virallisissa kuulutuslehdissä.
10.3.1 Kaavan vireille tulosta ilmoittaminen sekä osallistumis- ja arviointisuunnitelman
asettaminen nähtäville
Osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta on mahdollisuus antaa kirjallista tai suullisia mielipiteitä
siihen asti, kunnes osayleiskaavaehdotus asetetaan julkisesti nähtäville. Osallistumis- ja
arviointisuunnitelmaa esitellään molemmissa kunnissa järjestettävässä yleisötilaisuudessa yhdessä
YVA-ohjelman kanssa.
10.3.2 Kaavaluonnoksen laadinta
Valmisteluvaiheen kuulemisessa kaavaluonnos asetetaan julkisesti nähtäville Isojoen ja Karijoen
kunnantalolle ja kuntien www-sivuille. Nähtävillä olosta ilmoitetaan lehtikuulutuksella kuntien
virallisessa kuulutuslehdissä, kuntien ilmoitustaululla ja kuntien www-sivuilla. Nähtävillä oloaikana
osallisella on mahdollisuus antaa mielipide kaavaluonnoksesta.
Kaavaluonnoksen nähtävillä oloaikana järjestetään yleisötilaisuudet, joissa esitellään
osayleiskaavaluonnos ja kaavan toteuttamisen arvioidut vaikutukset. Kaavaluonnoksesta pyydetään
lausunnot viranomaisilta.
10.3.3 Kaavaehdotuksen laadinta
Kaava tarkistetaan saatujen mielipiteiden ja lausuntojen pohjalta osayleiskaavaehdotukseksi.
Kaavaehdotus asetetaan julkisesti nähtäville vähintään 30 vuorokaudeksi. Tänä aikana osallisilla on
mahdollisuus antaa kaavaehdotuksesta kirjallinen muistutus. Nähtävillä olosta ilmoitetaan
lehtikuulutuksella ja kirjeellä maanomistajille.
Kaavaehdotuksen nähtävillä oloaikana järjestetään yleisötilaisuus, jossa esitellään
osayleiskaavaehdotus ja kaavan toteuttamisen arvioidut vaikutukset. Kaavaehdotuksesta pyydetään
lausunnot viranomaisilta.
Kaavaehdotuksen nähtävillä olon jälkeen pidetään tarvittaessa viranomaisten niin edellyttäessä
viranomaisneuvottelu ennen kaavan viemistä hyväksymiskäsittelyyn.
10.3.4 Kaavan hyväksyminen ja muutoksenhaku
Osayleiskaavan hyväksyy Karijoen kunnan alueen osalta Karijoen kunnanvaltuusto ja Isojoen kunnan
alueen osalta Isojoen kunnanvaltuusto. Kaavan hyväksymisestä ilmoitetaan MRL 67 § ja MRA 94 §:n
mukaisesti.
Kaavaehdotuksesta muistutuksen jättäneille ja siinä yhteydessä osoitteensa ilmoittaneille lähetetään
vastine. Valtuuston hyväksymispäätös lähetetään heille, jotka ovat sitä pyytäneet.
Kaavasta on mahdollista valittaa hallinto-oikeuteen ja edelleen valitusluvalla Korkeimpaan hallinto-
oikeuteen. Mikäli valituksia kunnanvaltuuston hyväksymispäätöksestä ei jätetä, kaava saa lainvoiman
30 vuorokauden kuluttua kunnanvaltuuston päätöksestä.
34
Kaavatyötä ohjaavat kuntien toimielimet sekä kunnan viranhaltijat.
Taulukko 2. Osallistaminen, vuorovaikutus ja päätöksentekovaiheet.
Suunnitte-
luvaihe
Työvaiheen
sisältö
Kunnan ja
viranomaisten
käsittely
Osallistaminen
Tiedottaminen
Kaavoituksen
käynnistyminen
Kaavoitusaloitteen
hyväksyntä kun-
nanhallituksessa.
Kaavan
valmisteluvaihe
OAS
Kaavaluonnos
Osallistumis- ja
arviointisuunnitel-
man laatiminen.
Selvitysten
laatiminen.
Kaavaluonnoksen
laatiminen.
Viranomaisneuvottelu.
OAS asetetaan
nähtäville mielipiteen
kuulemista varten
(kunnanhallituksen
päätöksellä)
Kaavaluonnos asetetaan
nähtäville 30 päivän (kunnanhallituksen
päätöksellä)
Pyydetään
viranomaisilta lausunnot
Yleisötilaisuus
molemmissa
kunnissa OAS:n
nähtävilläoloaikana.
Yleisötilaisuus kaavaluonnoksen
nähtävilläoloaikana
Osallisilla on
mahdollisuus jättää
mielipide
kaavaluonnoksesta.
Kuulutukset OAS:n ja
kaavaluonnoksen
nähtävilläolosta
virallisella
ilmoitustaululla,
paikallislehdessä ja
kunnan internet-sivulla.
Kaavan
ehdotusvaihe
Kaavaehdotuksen
laatiminen.
Kaavaehdotus asetetaan
nähtäville 30 päivän
ajaksi
(kunnanhallituksen
päätöksellä)
Pyydetään
viranomaisilta lausunnot
Yleisötilaisuudet
kaavaehdotusten
nähtävilläoloaikana.
Osallisilla on
mahdollisuus jättää
muistutus
kaavaehdotuksesta.
Kuulutukset
kaavaehdotuksen
nähtävilläolosta
virallisella
ilmoitustaululla,
paikallislehdessä ja
kunnan internet-sivulla.
Kirjeitse tiedottaminen
kaava-alueen
maanomistajille.
Kaavan
hyväksymisvaihe
Kaava-
asiakirjojen
viimeistely.
(mahdollinen
viranomaisneuvottelu)
Kaavan
hyväksymiskäsittely
kunnassa
(kunnanhallitus ja
kunnanvaltuusto).
Hyväksymisestä
koskevasta päätöksestä
tiedottaminen
viranomaisille, kunnan
jäsenille ja
muistutuksen tehneille,
jos ovat jättäneet
yhteystietonsa.
Kaavan voimaantulosta kuuluttaminen
paikallislehdessä,
ilmoitustaululla ja
35
10.4 Viestintä
Tietoa kaavoituksen etenemisestä saa kuntien verkkosivuilta www.isojoki.fi tai www.karijoki.fi.
Ympäristövaikutusten arviointimenettelyyn liittyvään aineistoon voi tutustua Etelä-Pohjanmaan
verkkosivuilta (www.ely-keskus.fi).
kunnan internet-
sivuilla.
Kaava toimitetaan
tiedoksi viranomaisille.
36
11 HANKKEEN ALUSTAVA AIKATAULU
Alustava suunnitelma hankkeen osayleiskaavojen laadinnan ja YVA-menettelyn aikataulusta on
esitetty alla.
37
12 YHTEYSTIEDOT
ISOJOEN KUNTA
Juha Herrala
Kunnanjohtaja
p. 040 764 7870
etunimi.sukunimi(a)isojoki.fi
KARIJOEN KUNTA
Marko Keski-Sikkilä
Kunnanjohtaja
p. 050 449 7969
etunimi.sukunimi(a)karijoki.fi
OX2
Juha Parviainen
Luvituksen projektipäällikkö
Lapinlahdenkatu 1 C,
00180 Helsinki
p. 040 776 2755
etunimi.sukunimi(a)ox2.com
KAAVAA LAATIVA KONSULTTI/
PÖYRY FINLAND OY
Miia Nurminen-Piirainen
Johtava asiantuntija, YKS-513
Pöyry Finland Oy
Hatanpäänkatu 1
33900 Tampere
p. 050 576 3580
etunimi.sukunimi(a)poyry.com