Mitä syömme 2030 -seminaari, Messukeskus, Helsinki, 25.1.2017 Marjo Keskitalo, erikoistutkija, Luke [email protected]Raaka-aineet – millaisia, mistä ja miten saamme tulevaisuudessa proteiineja? Työryhmä: Tapio Keskinen, Pertti Marnila, Maria Tuiskula-Haavisto, Henri Vanhanen, Jouni Vielma
26
Embed
Raaka-aineet – millaisia, mistä ja miten saamme tulevaisuudessa proteiineja?
This document is posted to help you gain knowledge. Please leave a comment to let me know what you think about it! Share it to your friends and learn new things together.
Transcript
Mitä syömme 2030 -seminaari, Messukeskus, Helsinki, 25.1.2017
Hyönteisproteiinin mahdollisuudetPertti Marnila, Maria Tuiskula-Haavisto, Luke
• Muun muassa alla olevat lajit soveltuvat teolliseen tuotantoon, käynnissä mm. Hollannissa
• Arvion mukaan n. 20% maailman proteiinitarpeesta voidaan kattaa hyönteisten kasvatuksen avulla (Fao raportti 171)
6 Keskitalo, M. ym, 2017 Helsinki 25.1.2017
Kotisirkka
Jauhopukin toukka eli jauhomato
Mustasotilaskärpäsen toukka
Hyönteisproteiinin mahdollisuudet
• Hyönteisproteiinin käyttö kalan rehuna sallittu EU:ssa 1.7.2017 lähtien.
• Ihmisten ravinnoksi hyönteisten käyttö ei ole sallittua EU:ssa. Tämä mahdollistamiseksi tarvitaan uuselintarvikelupa ja siihen liittyvä riskinarviointi.
• Uuselintarvikelupahakemuksia on jätetty EU:n käsiteltäväksi ja myönteisiä päätöksiä odotetaan vuoden 2018 aikana.
• Laajat mahdollisuudet ruokaketjun kasviperäisten sivuvirtojen hyödyntämiseen hyönteisten rehuna.
Keskitalo, M. ym, 2017 Helsinki 25.1.2017
8
Kuva 1. Rehunkäytön hyötysuhde eri eläinlajeilla
Keskitalo, M. ym, 2017 Helsinki 25.1.2017
Lähde: Wolkers H. 2010. Wageningen gets the bug – Insects as a source of protein. Wageningen World. Magazine of Wageningen ur and klv about contributing to the quality of life. Issue 3: 18-23.
Kalankasvatuksen lisääminenJouni Vielma, Luke
• Suomalaiset kuluttavat vuodessa kalaa henkeä kohti noin 14,9 kg, josta tuontikalaa on 70 %.
• Noin neljännes syödystä kotimaisesta kalasta on luonnonkalaa. Kirjolohta, siikaa ja muita lajeja tuotetaan nyt noin 15 milj. kg/vuosi.
• Lisäämällä käyttöä elintarvikkeeksi ja kalarehun raaka-aineeksi, voitaisiin tuontia korvata ja lisätä proteiiniomavaraisuutta.
• Tuotannon on arvioitu nousevan 2030 mennessä 25 milj. kiloon (Vesiviljelystrategia 2022).
• Mm lohen, muikun, särkikalojen ja silakan hyödyntämistä on mahdollista lisätä.
9Keskitalo, M. ym, 2017 Helsinki 25.1.2017
10
Kuva 2. Kalamarkkinoiden kehitys vuoteen 2013 saakka. Vaikka kalan käyttö on lisääntynyt, on kotimaisen kalan tuotantomäärät vähentyneet.
Keskitalo, M. ym, 2017 Helsinki 25.1.2017
Lähde: Jari Setälä, Luke
11
Kuva 3. Rehun käytön hyötysuhde eri eläinlajeilla. Kalat ovat tehokkaita rehun hyödyntäjiä, koska rehun energiaa ei kulu lämmittämiseen eikä pystyssä pysymiseen. Kirjolohen kasvatuksessa rehukerroin on tyypillisesti 1.1.Rehun koostumuksen muutos - yhä suurempi osa raaka-aineista on kasviperäisiä.
Proteiinipitoisten kasvien tuotantopotentiaali -kohteen ScenoProt hankkeessaKuvat Marjo keskitalo, Luke
1403.05.2023
Kuva. 4. Viljanviljelyn yksipuolisuus ja muutokset (1995-1999 ja 2007 – 2011) eri ELY-keskusten alueilla. Punainen väri indikoi kevätviljan yksipuolista viljelyä. PUNAINEN – 37 % k-vilja-alasta viljelty pelkästään viljaa 5 vuoden ajan. VIHREÄ – 20 % k-vilja-alasta viljelty pelkästään viljaa 5 vuoden ajan.
ELY-borders C National land survey Finland 2015
Tarkastelu-jakso1995 - 1999
Tarkastelujakso 2007 - 2011
Viljelykasvivalikoiman laajeneminen parantaa viljelykiertoja
Puoliviljeltyjen sienien mahdollisuudetHenri Vanhanen, Luke
• Ruokasienten ja nk. erikoissienten markkinat ovat merkittävät• Kiina on suurin yksittäinen sienituotteiden kuluttaja (40%
tuotannosta) ja myös tuottaja (50% tuotannosta). Kiina lisää myös omaa tuotantoaan
• Euroopan markkinat ovat maailman toiseksi suurimmat kuten myös kulutus, molemmat ovat maailman tasolla 30% tuotannosta.
• Suomessa sienten viljely on keskittynyt intensiiviseen ja suuria investointeja vaativaan hallikasvatukseen
• Kiinnostus sienten puoliviljelyyn/kevytviljelyyn on lisääntynyt. Siinä tavoitteena on tuottaa sieniä matalan teknologian menetelmin, esimerkiksi uudistusvaiheessa olevissa metsissä puun kaadon jälkeen.
17Keskitalo, M. ym, 2017 Helsinki 25.1.2017
Lähteet: Vorne & Karppinen 2017 ; Puutarhatilastot, Luke
Kuva 5. Viljeltyjen sienien tuotanto Suomessa 2000 - 2015. Sieniä viljellään yhteensä 1,2 miljoonaa kiloa vuodessa, pääasiassa herkkusientä ja siitakesientä. Jonkin verran viljellään myös osterivinokasta.
Keskitalo, M. ym, 2017 Helsinki 25.1.2017
19
Raaka-aine Eläin- tai kasvilaji Valkuaista % kuiva-aineesta
Viljan tavoin käytettävät (kvinoa, tattari) 12-19Nurmet Heinävaltainen 10 -15 Apilavaltainen 20 ->Sienet Viljellyt sienet, keskimäärin 21-27
Keskitalo, M. ym, 2017 Helsinki 25.1.2017
20
Tulevaisuudessa proteiineja tuotetaan ….
…Kuluttajaa lähellä. Sieniä, hyönteisiä ja kasviksia voidaan kasvattaa kotona tai yhteisöllisesti kaupunkiviljelynä
Keskitalo, M. ym, 2017 Helsinki 25.1.2017
Mushroom growing kit
21
Tulevaisuudessa proteiineja tuotetaan ….
…Suljetuissa järjestelmissä, jolloin olosuhteet voidaan optimoida ja päästöt minimoida.
Keskitalo, M. ym, 2017 Helsinki 25.1.2017
Kalankasvatuksen kiertovesilaitos
Kuva Erkki Oksanen, Luke Kuva Markus Kankainen, Luke
22
Tulevaisuudessa proteiineja tuotetaan …
Keskitalo, M. ym, 2017 Helsinki 25.1.2017
….pellolla robottien avustamina. Entistä täsmällisempää tuotantoa varten hyödynnetään eri tavoin kerättyä nk. suurta dataa.
Kuva Ulla Jauhiainen Luken arkisto
23
Tulevaisuudessa proteiineja tuotetaan …
….Ekstensiivisesti esimerkiksi agro-metsätaloudessa, jossa metsäpohjaa hyödynnetään hakkuiden jälkeen sienten tuotantoon.
Keskitalo, M. ym, 2017 Helsinki 25.1.2017
Yhteenveto 1
• Monien proteiinilähteiden tuotantoa voidaan lisätä.• Kalankasvatusta nousee 15 milj. kg - > 25 milj. kiloon• Proteiinikasvien viljely lisääntyy 100 000 -> 200 000 hehtaariin.• Jatkojalostukseen soveltuvia nurmia on runsaasti (600 000 ha). • Hyönteisten tuotanto lisääntyy.• Viljeltyjen sienien tuotanto kasvaa.• Myös entisiä proteiinilähteitä kuten viljaa, lihaa, maitoa ja
kananmunia tuotetaan.
• => Proteiiniomavaraisuuden saavuttaminen toteutuneekin uusia lähteitä kehittäen entisten rinnalle ja ruokailutottumuksia muuttamalla.
•
24Keskitalo, M. ym, 2017 Helsinki 25.1.2017
Yhteenveto 2
• =>Nykyiset proteiinilähteet ja niiden rinnalle tulevat uudet vaihtoehdot monipuolistavat tarjontaa, vaikuttaa myös kuluttajien hyvinvointiin.
• =>Huoltovarmuus paranee, kun proteiineja tuotetaan erityyppisissä tuotantojärjestelmissä. Kriisit ym. koettelevat niitä yleensä eri tavoin.
• =>Kestävyys paranee, kun sivuvirtojen ja ylimääräenergian hyödyntämiseen on useampia vaihtoehtoja. Proteiinien tuotanto tehostuu.
• =>Uudet raaka-aineet synnyttävät uutta liiketoimintaa alkutuotannossa, jatkojalostuksessa, laitevalmistuksessa, ym.