-
PYHÄJOENKUULUMISET
l a u a n t a i n a 2 3 . 5 . 2 0 0 9 – v i i k k o 2 1
20vPYHÄJoEn lukion tuottaMa JoukkoJulkaiSu
PYHÄJOEN LUKION YLIOPPILAS-JUHLA 30. TOUKOKUUTA 2009 KLO 12.00
monitoimitalollaalkuSoittoF. Chopin: Etydi op. posth. nro. 3; Ella
keski-Panula, pianoYlivieskan seudun musiikkiopisto.
RunoJaaulikki oksasen kootut muistelmat (5-7), Pablo nerudan
lippu, langs-ton Hughesin Miten käy tukahdetun unelman ja Ryókanin
Mikä eilen oli oikein.Esittäjät tuukka kivimäki, Piia laitinen,
Maija Martinmäki ja Jani Rautio
MuSiikkiaP. tsaikovski: Ruokopillien tanssi; jousikvartetti
(Maria keski-Panula ja Elina Sarkkinen, viulu; kalle tornberg,
alttoviulu; noora tornberg, sello)Ylivieskan seudun
musiikkiopisto.
JuHlaPuHEYläasteen rehtori arvo Helanti
MuSiikkial. Searle: Evening Shadows; jousikvartetti (Maria
keski-Panula ja Elina Sarkkinen, viulu; kalle tornberg, alttoviulu;
noora tornberg, sello)Ylivieskan seudun musiikkiopisto
YlioPPilaStoDiStuStEn Jako Ja YlioPPilaakSi JuliStaMinEnRehtori
Pekka viitanen ja ryhmänohjaaja tiina lukkarinen
GauDEaMuS iGituRYlioppilaat, juhlakansa, esilaulajat
(seisten)säestys Ella keski-Panula, piano
YlioPPilaan PuHEYlioppilas lotta Pahkala
StiPEnDiEn JakoÄidinkielen ja kirjallisuuden lehtori Sari
Rintamäki ja lahjoittajat
SuviviRSiYlioppilaat, juhlakansa ja esilaulajatsäestys Ella
keski-Panula
MuSiikkiaS. Palmgren: toukokuun yö; tiina-Riitta ahonen,
pianoYlivieskan seudun musiikkiopistoYlioPPilaiDEn kukituS Ja
valokuvauS
YlioPPilaiDEn kÄYnti SankaRiHauDoillaYlioppilas toni Halusen
tervehdys
Ylioppilaiden harjoitukset monitoimitalolla perjantaina 29.
toukokuuta klo 18.00. Ylioppilaslakki mukaan.
Pyhäjoen lukionylioppilaatanttila Sonja
Grekula Mikko
Haapakoski Mikko
Halunen toni
Heinula niko
Helaakoski Maija
isopahkala ville
kangasniemi kati
keskitalo Hanna
kupulisoja Eetu
luoto Mika
Martinmäki Piia
Muurinen tytti
Pahkala Henriikka
Pahkala lotta
Rautio Heli
Saario Jenna
Salminen Saaramaria
Salmu Juho-Matti
Salmu Riikka
Sarpola Samu
Silvola Joonas
Simonen Pasi
Solinen toni
tuikkala Emma
vetoniemi laura
vuoti Jenni
vuoti Maaria
-
P y h ä j o e n K u u l u m i s e t – 2 3 . 5 . 2 0 0 9sivu 3 P
y h ä j o e n K u u l u m i s e t – 2 3 . 5 . 2 0 0 9sivu 3
53. Kalevan Rastiviestit PyhäjoellaLauantaina 27.6. klo 11
pamahtaa pyssy Rautiperän hiihtomajalla. Täl-löin käynnistyy yksi
Pyhäjoen kesä-kauden suurimmista tapahtumista: Ensimmäiset
joukkueet starttaavat Kalevan rastiviestien avausosuu-delle.Kisojen
valmistelut ovat hyvässä vauhdissa, sillä varsinaiseen kisapäi-vään
on aikaa enää reilu kuukausi. Ratamestarit ossi lakkala, Jukka
laine ja kati lotvonen ovat piir-relleet kartalle omat
suunnitelman-sa ja karttaan tehdään vielä viimei-set
viilaukset.Rastiviestien pääpaikkana tulee toimimaan Rautiperän
hiihtomaja. Hiihtomaja luo hyvät edellytykset kilpailukeskukselle
ja hiihtoma-jan maasto on tunnetusti vaativaa suunnistusmaastoa.
Pienipiirteinen, osittain nopeakulkuinen kalliopohja sekä
jokseenkin yhtenäinen metsä-alue tarjoavat suunnistajille vaati-van
tehtävän. On pidettävä kovaa vauhtia ja samalla luettava karttaa
tarkasti.Sunnuntaina lähes samoissa maas-toissa on vuorossa
Pohjois-Suomen suunnistusmestaruuksien ratkomi-nen pitkällä
matkalla.Pyhäjokiset ovat ottaneet tiedon
kilpailuista hienosti vastaan. Niin Pyhäjoen kunta kuin alueen
maan-omistajatkin ovat tuellaan mahdol-listaneet kilpailun
järjestämisen pe-rusteet. Kilpailun johtajana toimiva Soili
Miilukangas voi siis turvalli-sella mielellä valmistautua kisojen
H-hetkeen.Juhannuksen jälkeisellä viikolla ei tarvitse ihmetellä,
jos kuulee hiih-tomajan tienoilta vasaran kalketta. Saloisten
Reippaan talkoolaiset ovat työssä kenttäpäällikkö kaler-vo Grekulan
johdolla. Torstaina ja perjantaina tehdään tarvittavat rakennelmat,
jotta kaikki on lauan-taiaamuna valmista.Lauantaina Rautiperälle
sitten suuntaakin väkimäärä, jollaista siel-lä ei ole aikaisemmin
nähty. Kuuti-sensataa suunnistajaa, toistasataa toimihenkilöä,
runsaasti huoltajia ja varmasti myös reilu määrä katsojia saapuu
seuraamaan ensimmäisiä Pyhäjoen kunnan alueella suunnis-tettavia
Kalevan Rastiviestejä.Pyhäjoella on järjestetty kansallisen tason
suunnistuskilpailuja jo neljän-kymmenen vuoden aikana. Salois-ten
Reipas ja Pyhäjoen Pyry-Veikot sopivat yhteistoiminnasta
suunnis-tuksen edustusurheiluin osalta v.
1966. Ja heti samana vuonna juos-tiin Yppärissä ensimmäiset
kansalli-set kisat. Ensimmäiset arvokilpailut suunnistettiin
puolestaan Parhalah-den ja Kirkonkylän välimaastossa.
Valtakunnallinen tarkkailukilpailu kokosi kuutisensataa
suunnistajaa RPT:n (nykyisin Parmacon) halleil-le.Kesäkuun
viimeinen lauantai näyt-tää, rikkoutuuko tuo Pyhäjoen
suunnistuskisojen tähänastinen osanottoennätys. Ainakin järjes-
täjät uskovat osanottajamäärässä kahdensadan joukkueen
ylitykseen tämän vuoden rastiviesteissä.Niin sanomalehti Kaleva
kuin myös Saloisten Reipas toivovat myös yleisön ottavan tapahtuman
osak-seen. Kaikilla pyhäjokisilla on mai-nio mahdollisuus seurata
jännittä-vää huipputason viestisuunnistusta aitiopaikalla, kun
Suomen toiseksi vanhin viestisuunnistus starttaa Rautiperällä
kesäkuun viimeisenä lauantaina.
PYHÄJOEN KUNTA
Sarpatti ma-pe 10-13 Kielosaari ma-pe 13-16 Keskuskoulu ma-pe
10-13 Pirttikoski ma-pe 11-15 Parhalahti ma-pe 11-15 Yppäri ma-pe
11-15
Ohjattu leikkikenttätoiminta on tarkoitettu 3-10-vuotiaille
lapsille. Kenttien kunnosta vastaava henkilö on Kari Sarja p. 044
7390 398, häneen voi ottaa yhteyttä mikäli esim. leikki-kenttien
välineissä on jotain vikaa. Ohjatun toiminnan vastuuhenkilö on Anu
Haapakoski p. 044 5454 416
LEIKKIKENTTÄTOIMINTA 1.6 – 26.6.2009
Lukio tiedottaaYlioppilaiden harjoitukset monitoimitalolla
perjantaina
29. toukokuuta klo 18.00. Ylioppilaslakki mukaan.
Ylioppilasjuhla monitoimitalolla lauantaina 30. touko-kuuta klo
12.00.
Raahen seutukunnan luki-oiden opettajat Pyhäjoella
Lukioiden välinen seutukunnallinen yhteistyö on alkanut.
Yhteisiä projekteja ja kursseja oltiin virittelemässä Pyhäjoen
lukiolla maanantaina, jol-loin pyhäjokisten vieraaksi tuli
opettajia Raahen, Ruukin, Siikajoen ja Vihannin lukioista. Pyhäjoen
sivistystoimenjohtaja Antero Tervonen kehotti tarttumaan
toimeen.
ala-aste tiedottaa
Kirkonkylän koulun kevätjuhla ”Hölynpölyä” tiistaina 26.5 klo 19
monitoimitalolla.
Tervetuloa!
-
P y h ä j o e n K u u l u m i s e t – 2 3 . 5 . 2 0 0 9sivu
4
4H tiedottaa
Ruohonleikkuukoneiden huoltokurssi 27.5 klo 17 alkaen yli 16
vuotiaille 4H toimistolla. Kaikki jot-ka haluavat leikata kesän
aikana ruohoa niin tulkaa paikalle, työt jaetaan niiden kesken.
Jos kaipaat apua pihansiivouksiin, ikkunanpesuun tai vaikkapa
ulkovarastoiden siivouksiin apu löytyy 4H:lta 4H on kouluttanut 16
uutta nuorta entisten lisäksi työpalvelutöihin, töitä vain
uupuu.Laskutam-me 10 euroa/tunti, 4H hoitaa kaikki
työnantajavel-voitteet ja se on kotitalousvähennyskelpoista ota
yhteyttä 044-3390220.
PJK tiedottaaPyhäjoen Joki-Kiekko Ry:n sääntömääräinen
kevätko-kous pidetään torstaina 28.05.2009 kello 18 Pyhäjo-en
jäähallin kahviossa.
Asioista, joita seuran jäsenet haluavat kokouksessa
kä-siteltäviksi, on tehtävä kirjallinen esitys puheenjohta-jalle
tai sihteerille viimeistään 2 päivää ennen kokous-ta.
Kokous on tarkoitettu kaikille Pyhäjoen Joki-Kiekko Ry:n
jäsenille, mutta myös muut toiminnasta kiinnos-tuneet voivat
ulkopuolisina osallistujina osallistua.
tERvEtuloa!
Säänarvauskilpailu on ratkennutJOUNI ANTTILA
Lions Club Pyhäjoki-Merijärven järjestämä säänarvauskilpailu on
ratkennut. Mitattu lämpötila oli 30.4. kello 22 Virastotalon
Pat-sasaukiolla +4.1 astetta. Voittaja löytyi arpomalla, koska
löytyi kaksi
oikeaa arvausta. Myös muut palkin-not arvottiin lähimmäs
arvanneiden kesken.Palkintojen arvonta suoritettiin 4.5 Raahen
Poliisilaitoksella. Phi-lips 32” taulutelevision voitti Erk-ki
Rautio, Merijärvi. Electronisen keittiövaa án voitti Jarno
Rautio,
Säänarvauskilpailun voittaja Erkki Rautio, Merijärveltä
vastaanottamassa voittaamaansa taulutelevisiota. Palkinnon
luovuttivat klubin presidentti Juhani Korpela ja sihteeri Jouni
Anttila.
Kalajoki. Raitisilmatuulettimet voit-tivat kaisu Bäckman,
Yppäristä ja liisa aittamaa Pyhäjoelta.Onnea voittajille!
Aihetta kiitokseen
Kiitokset pontevalle naisporukalle, joka vapaa-aikaansa uhraten
perkasi lukion istutukset!
Nyt on tilaa kasvaa, ja näyttää kauniilta!
-
P y h ä j o e n K u u l u m i s e t – 2 3 . 5 . 2 0 0 9sivu 5 P
y h ä j o e n K u u l u m i s e t – 2 3 . 5 . 2 0 0 9sivu 5
Luokkahuone siirtyi Roomaan
Forum Romanumin pylväiden, pylväskäytävien ja kaariholvien
keskellä voi kuvitella mielessään suuren keisarillisen kaupungin
keskuksen, Euroopan ensimmäisen, jossa oli miljoona asukasta.
Pyhäjoen lukion opintomatka 15. – 22. huhtikuuta vuonna
2009Pyhäjoen lukio Roomassa
Oppiaineet:historiakuvataideäidinkieli ja kirjallisuus
Tänä keväänä 17 Pyhäjo-en lukiossa opiskelevaa nuorta matkusti
Italiaan. Luokkahuone siirtyi Roo-maan: opiskeltiin, kysyt-tiin ja
saatiin vastauksia, tutkittiin ja kirjoitettiin lehtijuttuja.
”Rooman jokainen päivä on kuin lasimaalaus, kir-java,
merkillinen, seison sen hämyssä kuin sateen-kaaressa ja pelkään,
etten mitään sen loistosta ky-kene viemään mukanani poistuttuani
sen valoläi-kästä.”
- Helvi Hämäläinen, 1955
Opiskelijat:Anssi-Pekka AlataloVeli-Matti KananenAntti
KarjalainenElla Keski-PanulaNoora KopistoVille Korpela
Piia LaitinenTeemu LindeläLauri LouhimaaReeta-Mari LoukusaPetri
LukkarinenMaija Martinmäki
Janne OllilaSanttu OllonenPäivi PahkamaaPaula SuniNoora
Tornberg
Ohjaajat:Paul Keski-Panula Sari Rintamäki
Lehden taittaja:Ville Korpela
-
P y h ä j o e n K u u l u m i s e t – 2 3 . 5 . 2 0 0 9sivu
6
Pikakatsaus italialaisiin ihmisiin- ihania nuo italialaiset
ELLA KESKI-PANULA
Kun parilta leirikoululaiselta kyseli ennen reissuun lähtöä
heidän ennakkokäsityksistään italialaisista, vastaukset olivat
luokkaa ”komeita, flirttailevia, jalkapalloilevia naistenmiehiä”.
Aika oikeaanhan tuo ennakko-käsitys osui.
Kun on tottunut melankolisiin pyhäjokisiin, jotka tuijottavat
kävellessä maata ja tervehtivät vain, jos toinen tervehtii ensin,
tuntuu ihan järisyttävältä siir-tyä Rooman kaduille. Italiaanot,
miehet varsinkin, huomioivat kyllä täysin tuntemattomatkin
ohikulkijat. Hymyjä ja italiankie-lisiä kommentteja irtoaa.
Huo-mion määrä tosin on kääntäen verrannollinen hameenhelman
pituuden kanssa, joten stereo-tyyppinen käsitys flirttailevis-ta ja
lipevistä italialaismiehistä vahvistui opintomatkan aikana
Kyllä elävyyttä löytyy Pyhäjoenkin tytöistä. Tässä nautitaan
elämästä meren rannalla Ostiassa, Elenan kotiseudulla. Vasemmalta
Reeta-Mari Loukusa, Ella Keski-Panula, Päivi Pahkamaa, Noora
Tornberg, Paula Suni ja Noora Kopisto.
entisestään. Tyttöporukkamme keräsi huo-
miota myös naisväeltä, tosin naiset eivät suhtautuneet mei-hin
ihan yhtä lämpimästi kuin miehet. Vislauksien ja silmänis-kujen
lisäksi saimme viikon ai-kana osaksemme myös suuren määrän
murhaavia katseita ja halveksuntaa. Elenan mukaan naisten käytös on
aina tuollais-ta toisia naisia kohtaan Italiassa, kilpailu
miehekkeistä on vähän vakavampaa kuin Suomessa.
Parhaiten eron italialaisten ja suomalaisten välillä huomasi
koulussa. Kun pistäydyimme muutamaksi tunniksi Elenan koululle,
saimme hyvän käsityk-sen siitä, miksi ulkomaalaiset pitävät meitä
suomalaisia hiljai-sina ja sisäänpäin kääntyneinä.
Italialaiset huutavat. Jatkuvas-ti, paikasta riippumatta, yhteen
ääneen. Tai kai se on heille nor-
maali puhetapa, sillä puheen voimakkuutta ei viitsitty vähen-tää
edes oppituntien ajaksi. Ma-tematiikan tunti vaikutti hiukan
sekasortoiselta, kun puoli luok-kaa keskittyi pitämään luokan
desibelitasoa riittävän korkeis-sa lukemissa. Elämääkin tuntui
olevan huomattavasti enemmän kuin Suomessa. Käsillä elehtimi-nen
on ilmeisesti yksi tapa lisä-tä viestin perille menemistä. Ja
nyrkin hakkaaminen pöytään.
Tunsipahan kerrankin itsensä hiljaiseksi ja rauhalliseksi
ihmi-seksi.
Italiassa sanalla ”palvelu” on täysin eri merkitys kuin
Suo-messa. Italialaiset osaavat olla aivan häkellyttävän
kohteliaita ja hyväkäytöksisiä. Hymyilevää ja kohteliasta palvelua
irtosi, vaikka kielimuuri välillä haitta-sikin ymmärrettävyyttä.
Italia-laisten englannin osaaminen on säälittävän huonoa. Suurin
osa italialaisista puhuu pelkkää ita-liaa, ja vaikka turisti
kertookin, ettei ymmärrä italiaa [vieläpä italiaksi] niin kieli ei
vaihdu eikä juttu lopu.
Vaikka italialaiset ihmiset val-loittivatkin elävyydellään
mo-nen sydämen, ei kukaan löytä-nyt sitä elämänsä miestä/naista
kotiin tuotavaksi. Vielä.
Koulunkäynti Italian malliinANTTI KARJALAINEN
Leirikoulun aikana Pyhäjoen lukion kakkoset kävivät
tutus-tumassa Elena D’addarion kouluun. Elenahan oli Pyhäjoen
lukiossa vaihto-oppilaana luku-vuonna 2007 - 2008. Vierailu
osoittautui mielenkiintoiseksi.
Labriola Antonion lukio sijait-see noin 20 minuutin junamat-kan
päässä Italian pääkaupungin Rooman keskustasta. Koulu on saanut
nimensä italialaisen an-tonio labriolan (1843 -1904) mukaan.
Labriola oli yksi Italian ensimmäisiä marxilaisia ja tun-nettu myös
kirjailijana ja filo-sofina. Vuonna 1874 hänet ni-mitettiin
professoriksi. Labriola toimi opettajana Roomassa aina kuolemaansa
asti.
Italian koulutusjärjestelmä on jakautunut kolmeen seu-raavasti:
alakoulu 6-11v, keski-koulu 11-14v, ja ylempi toisen asteen koulu
14-19v. Toisen asteen koulutuksessa oppilaal-la on mahdollisuus
suuntautua joko tieteelliseen, taiteelliseen, klassiseen tai
tekniseen alaan. Labriola Antonion koulu on ylemmän toisen asteen
koulu eli scuola secondaria superiore, ja se on suuntautunut
tieteellisiin
Nuoret tutustuivat nopeasti; oikealla jutun kirjoittaja Antti
Karjalainen.
Matematiikan tunnilla vauhdikkaissa tunnelmissa. Opettaja ohjaa
Ele-naa ja Lauri Louhimaata; takana vasemmalla naureskelee
Veli-Matti Kananen. Petri Lukkarinen kuvaa.
aloihin. ”Meitä on täällä noin tuhatviisisataa”, Elena sanoo.
Oppilaita ohjaa noin 60 opet-tajaa. Koulun uutena rehtorina toimii
professori Daniela Be-nincasa.
Ei kouluruokailua
Italian luokassa saimme heti huomata, että tunnelma oli hieman
toisenlainen verrattuna oppitunteihimme Pyhäjoen lu-kiossa.
Luokassa oli kova mete-li, osa oppilaista istui pöydillä.
”Tällaista tämä on lähes aina”, kertoo vieressäni istuva poika.
Koska kouluun pyrkijöiltä ei vaadita tiettyä keskiarvoa, ta-soerot
olivat selvästi näkyvissä. ”Oppilaiden joukossa oli sekä
todella lahjakkaita, että sellaisia oppilaita, jotka ottavat
koulun käynnin huolettomammin”, Ele-na sanoo.
Koulun lukuvuosimaksu on 35 euroa, ja lisäksi oppilaat maksa-vat
itse mahdolliset koulukyyti-maksut. Kouluruokaa ei koulus-sa ole
tarjolla. Pientä syötävää voi ostaa pienistä baareista ja
kioskeista. Tarjolla on esimer-kiksi sämpylöitä, hedelmiä ja muuta
pientä purtavaa. ”Suuri osa ottaa omat eväät kotoa”, Elena sanoo.
Kun vertaa suo-malaista ja italialaista opetusta, Elena näkee ne
aika samanlaisi-na. ”Tehtävät ovat suurin piir-tein yhtä hankalia,
mutta kovin erilaisia.”
Vierailu tässä italialaisessa
koulussa sai ymmärtämään, kuinka erilaisessa asemassa olemme
saadessamme käydä koulua Suomessa, Pyhäjoella. Pieni lukio on
omiaan antamaan hyvää ja yksilöllistä opetusta. Suomen koulujen
tasoahan on kehuttu maailmalla, ja suoma-laisten koulumenestys on
yksi Euroopan maiden parhaita. Ilmainen opetus ja jopa
koulu-ruokailu ovat nykyään harvinai-suuksia maailmalla.
Olkaamme siis tyytyväisiä.
Kaksi maata, kaksi kotiaPÄIvI PAHKAmAA
Kun saavuimme Ostiaan Liceo Labriolaan, oli ilmassa odot-tava
tunnelma. Vierailemme Pyhäjoella viime vuonna opis-kelleen
vaihto-oppilas Elena D’Addarion koulussa. Jännittää, viimeksi olen
nähnyt Elenaa vuo-si sitten kesällä. Kun tyttö tulee luokasta,
haihtuvat kuitenkin viimeisetkin jännityksen rip-peet. Tutut
iloiset kasvot sekä kiharaakin kiharampi hiuspehko muistuttavat,
että kyseessä on yhä se sama tyttö, johon viime vuonna
tutustuin.
kansainvälisyys kiinnostaa Kun vaihdamme kuulumisia
Elenan kanssa, paljastuu hassu asia: tyttö on jännittänyt
ta-paamistamme yhtä paljon, jos ei enemmänkin kuin me. Nyt
unohdamme jännittämiset ja nautimme vierailusta täydellä
sydämellä.
Vuodessa on ehtinyt tapahtua paljon. Syksyllä Suomen perhe kävi
Elenan luona vierailulla, ja tammikuussa 19 vuotta täyttä-nyt Elena
hankki ajokortin ke-vään aikana.
Päivi Pahkamaa ja Elena D Áddario kertovat pyhäjokisten
matkaohjelmasta; Italian opettajat tarkkaavaisina.
Tällä hetkellä Elena luokka-tovereineen jännittää kesällä
alkavia ylioppilaskirjoitusten tapaisia loppukokeita.
Loppu-kokeiden jälkeen tulee opiske-lijoiden päättää, mitä
tulevai-suudessa lähteä opiskelemaan. Elena ei tätä ole vielä
päättänyt, vaan etsii vielä omalta tuntuvaa opiskelualaa.
Matkailualan työt kiinnostaisivat eniten, ja jatko-opinnoissa
tärkeintä olisi kan-sainvälisyys.
Suomi kehitti kuuntelijana
Paluu Italian arkeen ei ollut helppoa. Suomen lämpötilaa
useamman asteen lämpimämpi ilmasto tuntui liian kuumalta, ja
ihmismäärän vuoksi kaikki tun-tui kovin sekavalta. Oli vaikeaa
palata entiseen elämänryt-miin. “Tuntui hullulta tulla
mil-joonakaupunkiin, jossa bussit myöhästelivät, kun Suomessa taksi
tuli aina minuutilleen ha-kemaan”, tyttö huomauttaa ja nauraa
raikuvasti.
Vaikka Elena ei päällisin puolin ole muuttunut, kertoo hän
Suo-men vaikuttaneen asenteisiinsa ja luonteeseensa paljon.
“Nyt
osaan viettää aikaa myös yksin. Suomessa opin myös kuuntele-maan
ystäviäni ja muita ihmisiä paremmin. Myös tietyt italialai-set
maneerit pistävät tänä päi-vänä silmään enemmän.”
kuumuuden keskellä saunaa tulee ikävä
Puhelias Elena kaipaa suo-malaisille ominaista hiljaisuut-ta.
Äänekkäiden italialaisten opiskelijoiden keskellä tämä on helppo
uskoa. Ilma on hiostavan kuuma, ja silti tyttö kertoo kai-paavansa
saunaa. Kun pyhäjoki-set paistattelevat auringon va-lossa ja
lämmössä kesävaatteet yllä, katsovat italialaiset meitä kuin
hulluja, villavaatteet päällä. “Vasta kesäkuussa täällä on
oi-keasti kuuma”, kertoo Elena.
Mitä Elena sitten ei kaipaa Suomesta? “Kylmää ja pimeää!”, tyttö
vastaa ja nauraa. Perhet-tään ja ystäviään Suomessa tytöllä on kova
ikävä, ja yhteyt-tä onkin pidetty puhelimen ja sähköpostin
välityksellä paljon. “On hyvä olla kotona, mutta nyt minulla on
kaksi kotia; toinen täällä, ja toinen Suomessa.”
-
P y h ä j o e n K u u l u m i s e t – 2 3 . 5 . 2 0 0 9sivu
7
muutakin kuin pizzaa ja pastaaREETA-mARI LOUKUSA
Italiaa pidetään tunnetusti tu-ristien luvattuna maana. Etelän
aurinkorannat on kuin luotu au-ringonpalvojille, kun taas
poh-joisen lumikentät tyydyttävät pahimpienkin hiihtoholistien
menohalut.
Historialliset nähtävyydet koskettavat jokaista vauvasta
vaariin.
Italia ei liiemmin esittelyjä kai-paa. Pizza ja pasta ovat
tuttuja kaikille, mutta pintaa syvemmäl-tä löytyy paljon. Rooman ja
Ve-netsian kulttuuri, historialliset nähtävyydet ja arkkitehtuuri
houkuttelevat turisteja. Luonto on kaikessa monimuotoisuu-dessaan
upea aina jylhistä vuo-ristoista kauniisiin rannikoihin ja
järviin.
Muotitietoiset suuntaavat Mi-lanoon shoppailemaan. Hinta-taso on
suunnilleen sama kuin Suomessa, mutta ruoka voi olla
paikoin kalliimpaa. Jos haluaa päästä halvemmalla, täyteen
ahdettuja turistirysiä kannattaa välttää.
Tärkein matkailukohde on Rooma. Tunnetut nähtävyydet, kuten
Colosseum ja loistokkaan Rooman keisarikunnan rauni-ot vetävät
ihmisiä puoleensa. Rooma sopii niin parin päivän piknikkireissulle
kuin kahden viikon kaupunkilomalle. Se on matkakohde, jossa
jokainen käy elämänsä aikana.
Roomassa on niin paljon näh-tävää, koettavaa ja opittavaa, että
se saattaa jopa ahdistaa.
italiassa eläväinen ilmapiiri
Ella keski-Panulaa, koulum-me Italian asiantuntijaa, viehät-tää
Italiassa kulttuuri, hyvä ruo-ka, lämpö ja eläväinen ilmapiiri.
Hyvän jäätelön lisäksi hän kan-nattaa italialaista jalkapalloa.
Ella Keski-Panula ja takana hää-möttää Colosseum. Colosseum -
jota Byron nimitti ”gladiaat-torien veriseksi sirkukseksi” - on
kaupungin ikuisuuden symboli.
Ella on käynyt Italiassa olisiko yhdeksän kertaa: ”Kaupungeis-ta
on nähty Rooma, Venetsia, Milano, Napoli, Torino... Firen-zessä en
ole vieraillut, mutta jospa sitä lähtisi lukion jälkeen kiertämään
maailmaa!”
Gardajärvi Pohjois-Italiassa on ensi vuoden abiturientin
mie-lestä kaunista seutua: ”Se ei ole hillitön turistirysä, vaan
sopivan tyylikäs ja perinteisen italialai-nen alue. Pidän myös
Milanos-ta. Se on hieno kaupunki, johon karkaan vielä joku
päivä.”
lukion opintomatkat
Italia on keväällä kauneimmil-laan. ”Hienoa, että lukiossa on
mahdollisuus päästä näkemään maailmaa. Opintomatka oli ai-nakin
oman lukiourani hienoin kokemus. Sikstuksen kappelissa en ollut
ennen käynyt, joten se painui mieleeni”, Ella miettii.
Roomassa on Ellan mielestä helppo liikkua. Metrolinjat ovat
selkeitä ja bussilinjojakin oppii käyttämään hetkessä.
Parhaiten
oppii liikkumaan, kun uskaltau-tuu vain kokeilemaan ja
kysele-mään paikallisilta neuvoa.
Italiassa ärsyttää sotkuisuus.
Esimerkiksi yleiset vessat ovat yleensä järkyttävässä kunnos-sa.
Vähäinen englannin osaami-nen on myös tympeää.
tÄRkEÄÄ:onko Pizza parempaa
italiassa vai Suomessa?italiassa!
Jalkapallo - italialaisten tunteiden tulkkivILLE KORPELA
Joukko ihmisiä huutaa, rum-muttaa, sekä polttaa soihtuja. Olemme
saapuneet siviilielä-mässä normaaleiden ihmisten eläintarhaan –
italialaiselle jal-kapallostadionille. On tavalli-nen
sunnuntaipäivä, tavallinen ottelu, mutta tunteiden palo on jotakin
aivan käsittämätöntä. Ei ehkä tavalliselle italialaiselle, mutta
meille hiljaisille suomalai-sille kyllä.
Jalkapallon suosio ei ole mi-kään nykyhetken trendi Italias-sa,
vaan sitä on pelattu siellä iät ja ajat. Jalkapalloliiton
perusta-
minen vuonna 1898 muutti toi-mintaa ammattimaisemmaksi.
Maajoukkueen ja sikäläisen lii-gan perustamisen jälkeen Italia
onkin ollut yksi johtavia jalka-pallomahteja koko maailmassa.
Suurvoittoja on ropissut tilille niin seura- kuin
maajoukkueil-lekin; Italia on tälläkin hetkellä hallitseva
maailmanmestari. Maan jalkapallokoneisto suoltaa jatkuvasti uusia
huippupelaa-jia – kukapa jalkapallon ystävä ei tuntisi nimiä Rossi,
Maldini, Baggio, Del Piero, Cannavaro, Totti… lista on tolkuttoman
pitkä.
Mikään muu asia Italiassa ei voi
sekä yhdistää, että hajauttaa väkeä niin paljon kuin jalkapallo.
Maajoukkueen pelatessa koko kansa yhdistyy kannustamaan omiaan.
MM-kisojen aikana leh-tien pääotsikoita ei revitä Ber-lusconin
naisseikkailuista, vaan siitä, miten ”Azzurri”, siniset, pelaavat.
Maa ei joudu kriisiti-laan hallituksen hajoamisesta –
tähtihyökkääjä Tottin varpaan-kynnen katkeaminen sen sijaan
saattaisi kansalaiset epätoivon partaalle. Yhtä nopeaa kuin kansa
ennen arvoturnauksia yh-distyy, se niiden jälkeen myös hajoaa.
Normaaliin päivärytmiin palatessa jokaisella on vain yksi joukkue,
jota kannattaa. Fanit
seuraavat joukkuetta sinne, missä ikinä se pelaakin, ja usko ei
horju. Muut joukkueet ovat vihollisia, samoin kuin niiden fanit.
Fanien väliset yhteenotot eivät ole harvinaisia, koska tun-teet
ovat niin pinnassa.
Myös katukuvassa voi nähdä, kuinka iso asia jalkapallo
Itali-assa on; ympärillä pyörii ihmi-siä kannattamansa joukkueen
väreissä. Monilla kaduilla näkyy jalkapalloaiheisia kauppoja –
piraattituotteita pilvin pimein.
Roomassa politiikka ja jalka-palloilu ovat vahvasti kytketty-nä
toisiinsa; kaupunki jakautuu kahteen leiriin – vasemmiston AS Roma,
sekä oikeiston SS Lazio. Joukkueiden välit ovat erittäin riitaisat,
kuten arvata saattaa. Joukkueiden keskinäi-nen kohtaaminen on
hetki, jota odotetaan kuin kuuta nouse-vaa. Stadio Olimpico, johon
mahtuu 82000 ihmistä, on Ro-man ja Lazion kohdatessa aina ääriään
myöten täynnä. Silloin koko Rooman elämä pysähtyy hetkeksi. Ottelun
jälkeen puoli Roomaa on taivaissa, ja toinen puoli kuin maansa
myyneitä.
Kannattaa myös olla tarkka-na, jos liikkuu väärän joukkueen
väreissä väärässä osassa kau-punkia – jos erehtyy AS Roman
kamppeissa Lazion kannattaji-en alueelle tai päinvastoin, voi
seurauksena olla ilmainen kas-vojenkohotus.
Allekirjoittanut sai myös huo-mata erilaiset suhtautumiset
liikkuessaan AS Roman paidas-sa kaupungilla; sain osakseni vihaisia
katseita, mutta myös iloisia huudahduksia ja terveh-dyksiä.
Turpasaunalta onneksi vältyttiin.
Ryhmämme pääsi seuraamaan paikan päällä ottelua AS Roma – Lecce.
Edessämme istui noin 100 hengen joukko Roman fa-neja. Hieman
takaviistoon oli eristetty Leccen faneille oma
katsomo, jota vartioi monta kymmentä järjestyksenvalvojaa.
Ensimmäisen kerran tärykal-vot olivat koetuksella kahden
minuutin pelin jälkeen, kun AS Roma-fanien jumala Francesco Totti
teki ottelun avausmaalin. Edessämme istuneet ”Roma-nistat”
näyttivät menettävän jo ennestään vähäiseltä näyttä-neen järkensä
ja Lecce-fanit hil-jenivät salamannopeasti. Lisää vettä lyödään
kiukaalle hieman ennen kuin peliä on pelattu vartti – Totti
keskittää oikealta laidalta, ja Matteo Brighi pus-kee pallon
maaliin. Meteli on sanoinkuvaamaton. Jo seuraa-vassa tilanteessa
roomalaisten ilo muuttuu suuttumukseksi; Lecce-pelaaja taklaa
Tottia, ja mies jää maahan kieriskelemaan, tavoitteenaan
Oscar-palkinto parhaasta miespääosasta. Ro-ma-fanien mielestä
tilanne oli kuitenkin rumin koskaan ikinä missään, ja taklaajalle
vaaditaan hirttotuomiota. Myös Leccen fanit saavat oman osansa
vi-hasta – ”Lecce, Lecce vaffan-culo” –huuto kaikuu stadionil-la.
Suomeksi käännettynä se tarkoittaa, että Lecce on sieltä, mihin
aurinko ei paista. Tunteet näyttävät jo laantuvan, mutta
puolen tunnin kohdalla vieras-joukkuekin onnistuu maalinte-ossa,
ja satapäinen fanijoukko riemastuu. Ensimmäisen jakson päättyessä
tuhatpäinen kansa siirtyy ostoskojujen maailmaan; puoliajalla
täytyy tankata, että jaksaa huutaa vielä toiset kolme varttia.
Toinen jakso ei ala rooma-laisten kannalta hyvin, vaan
vierasjoukkue tasoittaa pelin. Maalin jälkeen aiemmin niin
eri-laisilta vaikuttaneet faniryhmät löytävät yhteisen kielen –
kuin yhteisestä sopimuksesta mon-ta sataa keskisormea nousee
pystyyn. Kauan ei saa Lecce nauttia tilanteesta, sillä Roma saa
rangaistuspotkun, jonka kuningas Totti upottaa sisään. Hiljaisten
suomalaisten korvat hajoavat viimeistään ottelun lopussa, kun Totti
otetaan vaih-toon. Katsomo nousee seiso-maan ja huutaa suoraa
huutoa omalle suosikilleen. Roman voittaessa ottelun väki ei heti
poistu, vaan jää laulamaan vielä voitonhymnin ”Grazie Roma”,
”Kiitos Rooma.”
Poistun stadionilta ja mietin; jalkapallo Italiassa – ei
tosiaan-kaan ”vain” jalkapalloa.
Jalkapallo-ottelussa oli tunnelmaa. Vesisade ei hidastanut
tahtia, silläaina pystyi ostamaan sateensuojan. Ja jos kylmä tuli,
niin I love Rome -paita pelasti. Vasemmalta Paula Suni, Ella
Keski-Panula, Noora Ko-pisto, Reeta-Mari Loukusa ja Noora
Tornberg.
Jotta pääsi jalkapallostadionille, piti läpäistä tiukat
turvatarkastukset. Jokaisella oli omalla nimellä varus-tettu
pääsylippu. Jalkapallo-ottelussa oli jännä seurata, miten
italialaiset fanit kannustivat.
-
P y h ä j o e n K u u l u m i s e t – 2 3 . 5 . 2 0 0 9sivu
8
Una vista sull’arte della Roma - Silmäys Rooman taiteeseenmAIJA
mARTINmÄKI
Kun ensimmäisen kerran astuu ulos Rooman metroasemalta suoraan
Colosseumin juureen, on pakostakin puulla päähän lyödyn näköinen.
Colosseum todellakin on nimensä mukai-sesti valtava, kolossaalinen
ra-kennus. Sitä on vaikea pukea sanoiksi, kuinka henkeäsalpaa-valta
se näytti. Colosseum ei suinkaan ole ainoa näyte entis-aikojen
roomalaisten kädentai-doista, vaan se on vain yksi pala Rooman
vaikuttavasta, monia vuosisatoja sisältävästä
taide-palapelistä.
Vaikka jo Colosseum itsessään on mieltä hivelevä näky,
maus-tetta tilanteeseen lisäävät niin ympärillä pyörivät turistit
kuin elantoaan ansaitsevat katu-kauppiaat ja ”gladiaattorit”.
Ka-tukauppiaat tulevat myymään
meille koruja sekä postikortteja ja juuri samat tuotteet saisi
kes-kustan liikkeistä puolta halvem-malla. Gladiaattorit puolestaan
verottavat kaksi euroa siitä, että saamme ottaa kuvan itses-tämme
heidän kanssaan. Vaikka on huhtikuu, aurinko porottaa
suomalaisittain heinäkuun ve-roisesti ja pitkähihaiset paidat ovat
turhia ja farkut kääritään äkkiä shortseiksi.
antiikki renessanssi-suodattimen läpi
Antiikki on muinaisten kreikka-laisten ja roomalaisten
kulttuu-rin kukoistuskausi vuosien 480 eKr ja 300 jKr välillä.
Antiikin Kreikan taidetta ja kulttuuria pidetään koko
eurooppalaisen taiteen alkuna. Kreikkalaiset tunnetaan edelleen
muun mu-assa temppeleistään ja niiden
pylväiköistä. Roomalaiset taas rakensivat ensimmäiset
kerros-talot ja keksivät muun muassa valetun muurin. Kreikan ja
Roo-man taide on vaikuttanut paljon myös myöhemmin tehtyihin
ra-kennuksiin ja taideteoksiin.
”Antiikin Kreikan taide näkyy Roomassa siten, että Rooman
antiikki otti paljon vaikutteita Kreikan antiikista. Esimerkiksi
monet Kreikan antiikin veistok-set ovat säilyneet jälkipolville
vain sen ansiosta, että rooma-laiset tekivät niistä paljon
kopi-oita. Rakennustaiteessakin on yhtäläisyyksiä, tosin
rakennus-tekniikan kehityttyä roomalai-set temppelit ovat kevyemmän
ja ilmavamman oloisia - rooma-laiset keksivät betonin, mikä
mahdollisti holvien käytön”, kuvaamataidon opettaja Elisa kukko
selvittää.
Paras esimerkki antiikinaikai-sista rakennuksista Roomassa on
henkeäsalpaava, lähes va-hingoittumattomana säilynyt Pantheon
-temppeli.
Antiikin ajan taiteessa on pal-jon samaa mitä nykyajan
tai-de-elämässäkin. Siitä voidaan erottaa selkeitä tyylisuuntia ja
painotuksia; taiteen tekijöinä on siihen nimenomaan erikois-tuneita
henkilöitä ja erilaisia taideteoksia tehdään paitsi omin, myös
taiteentukijoiden ja valtion varoin. Antiikin taitees-sa kauneus,
jalous ja harmonia olivat tärkeitä asioita ja juuri niitä siinä
pyrittiinkin kuvaa-maan. Taiteen tarkoituksena oli herättää ja
kuvata tunteita sekä viihdyttää. Taideteoksilla kun-nioitettiin
henkilöitä ja jumalia - toisaalta oli myös tapana ottaa kantaa
yhteisiin asioihin taiteen keinoin.
Renessanssin aikaan antiikin Kreikan ja Rooman ihailu ja
ihan-teet tulivat uudelleen pintaan; siltä ajalta on syntynyt
jättiläis-mäinen kokoelma taidetta. Paa-vit ovat nimittäin olleet
kautta aikojen innokkaita taiteen ke-räilijöitä eikä kovin moni
taitei-lija uskaltanut uhmata paavin käskyä luoda taideteos.
Renessanssinaikaisia luo-muksia ovat muun muassa Pie-
Anssi-Pekka Alatalon ja Lauri Louhimaan työssä on kuvattuna
Profeetta Jeremia. Jeremia istuu pää kumarassa mietteisiin
vaipuneena. Michelan-gelo kuvasi profeettojen ja naispuolisten
ennustajien eli sibyllojen avulla ennustamisen ja profetoinnin eri
vaiheita.
Noora Kopiston ja Paula Sunin työ on ehkä tunnetuin Sikstuksen
kappelin Michelangelo: Aatamin luominen. Aatami, jonka jykevä
vartalo on tasapainoisessa lepotilassa, huokuu ylvästä kauneutta.
Hänestä huokuusopusointu. Kuvan rakenne on yksinkertainen mutta
nerokas. Elämän kipinä räiskähtää voimallisesti, kun sormet
koskettavat toisiinsa.
Maija Martinmäen työ on myös osa Michelangelon Viimeistä
tuomiota. Sitä pidettiin aikanaa moraalitto-mana ja sitä
nimiteltiin muun muassa ”alastomien vartaloiden muhennokseksi”.
tarinkirkko, Piazza Navonan suihkulähteet sekä
Sikstiiniläis-kappelin freskot. Capitolium-kukkulalla sijaitseva
Piazza del Campidoglion aukio sekä sitä ympäröivät palatsit ovat
myös renessanssinaikaisia.
”Renessanssiin antiikin taide ei kuitenkaan siirtynyt suoraan
kopiointina, vaan ”renessanssi-suodattimen” läpi, jolloin siihen
tuli uudelle ajalle tyypillisiä piir-teitä mukaan”, Kukko
selventää.
Sikstiiniläiskappelin freskot - renessanssinajan upein
taidonnäyte
Opintomatkallamme kävimme Sikstiiniläiskappelissa tutustu-massa
Michelangelon tekemään maailman suurimpaan katto-maalaukseen sekä
alttarisei-nällä olevaan jättiläismäiseen freskoon Viimeinen
tuomio.
Sikstiiniläiskappeli kuhisi vä-keä, sen sali oli viimeistä
neliö-senttiä myöten täynnä poruk-kaa ja sen seinustoilla olevat
istuimetkin olivat kaikki varat-tuja. Katossa olevat maalaukset
olivat niin elävän näköisiä, että näytti siltä, niin kuin ne
työn-tyisivät suoraan kohti. Tuntui uskomattomalta, että yksi
ai-noa ihminen on suunnitellut ja toteuttanut nämä valtavat
maa-laukset! Pelkästään fyysisenä suorituksena näiden
jättiläis-mäisten freskojen maalaaminen kappelin kattoon ja
seiniin, nii-den yksityiskohtainen luonnos-teleminen ja
kattopintaan siir-täminen on käsittämätön työ. Michelangelon
ideoiden runsa-us ja näkemyksen suuruus ovat antaneet jälkipolville
käsityksen hänen neroudestaan.
Paavi Julius II tilasi Michelan-gelolta kattoholvin maalauksen
vuonna 1508, ja hän lopetti työn vuonna 1512. Hän maala-si koko
katon maaten selällään telineiden päällä katonrajassa.
Michelangelon muunnelma paa-vin suunnittelemasta
kattomaa-lauksesta käsitti yli 300 hahmoa ja oli alkuperäistä
suunnitelmaa paljon mittavampi. Paavin suun-nittelemien apostolien
asemes-ta hän maalasi seitsemän pro-feettaa ja viisi sibyllaa.
Näiden rinnalla on kuvaus yh-deksästä Vanhan testamentin
kertomuksesta.
Kappelin kuuluisimmat freskot ovat epäilemättä Michelange-lon
Luomiskertomus ja Viimei-nen tuomio. Viisi katon keskellä olevista
yhdeksästä maalauk-sesta kuvaa luomiskertomusta: Valon ja pimeän
erotus, Aurin-gon ja kuun luominen, Taivaan ja veden erotus ja
kahdessa
erillisessä kuvakentässä Aata-min ja Eevan luominen. Aatamin
luomisen sommittelua pidetään yhtenä taidehistorian suurim-mista
saavutuksista, ja se on eräs tunnetuimmista kuvatai-teen
teoksista.
Viimeinen tuomio sisältää yli 390 ihmishahmoa. Jeesus on
valtaistuimellaan pyhimysten keskellä ratkaisemassa elävien ja
kuolleiden kohtalon. Maria on painautunut häntä vasten. Pelastetut
nousevat alhaalta haudoistaan enkelten tukemi-na taivaaseen.
Alhaalla oikealla näkyvät kadotukseen tuomitut matkalla manalaan,
jossa heitä odottavat pelottavat paholai-set.
Noora Tornbergin ja Reeta-Mari Loukusan työssä on Libyan
sibylla, jonka Michelangelo luonnosteli aikoinaan käyttäen apunaan
alastonta mallia.
-
P y h ä j o e n K u u l u m i s e t – 2 3 . 5 . 2 0 0 9sivu
9
RAUHA PIRKOLA
Torstaina 13.11.08Kylvin eilen porkkanoita. Olen
tehnyt niin ennenkin, kylvänyt juuri ennen talven tuloa. Kun
marjapensaat olivat pieniä ja niiden välit mulloksella, kasvatin
porkkanat pensaiden välissä. Eräänä syksynä kylvin lokakuun alussa.
Silloin oli lämmin syksy ja siemenet itivät jo syksyllä ja talven
aikana paleltuivat. Silloin jouduin tekemään kylvötyöt keväällä
uudelleen. Saa nähdä, miten nyt käy. Tämä tuli nyt vähän
odottamatta. Minulla oli vielä palsternakat maassa ja osa
porkkanoistakin, kun nelisiipi-aura seisahtui porraseteen ja
traktorin kopista kuului, että käännetäänkö maa nyt vai ke-väällä.
Tietysti nyt, kun apua oli tarjolla. Laitimmainen vält-tikiivu
ikään kuin odotti, että sille jotain tehtäisiin. Näin sain taas
aiheen harrastaa n.k. hyö-tyliikuntaa, kykkiä mulloksella.
Liikuntaa voisi toki harrastaa muutenkin. Tarjolla olisi
liikun-taryhmiä tai kalistelua kuntosa-lilla, mutta tänä syksynä en
ole saanut toimeksi lähteä mukaan.
Pyhäjoen kunnan kirjasto- ja kulttuurijaosto valitsi meidät
vuoden 2008 Pauha-pariskun-naksi eli Matin Pauha-Matiksi ja minut
Pauha- Maijaksi. Omalta osaltani koen olevani aivan an-sioton
tällaiseen. Matti kyllä jaksaa mennä riehkasta niin
kulttuuririennoissa kuin muual-lakin. Tuntuu kuin hänellä jalko-jen
tilalla olisi siivet.
Siivistä puheen ollen; paris-kuntana sitä joihinkin juttuihin
pääsee ”siivellä”, joutuu mukaan sellaiseen, josta ei ole osannut
uneksiakaan. Mutta tuleehan ne pikkulinnutkin joskus aivan
Afri-kasta asti isompien siiven alla,
Pauhapariskunnan kuulumisiasellaisesta olen lukenut.
Kiitämme kirjasto- ja kulttuu-rijaostoa valinnasta. Yhdessä
haluamme myöskin onnitella ja-ostoa hyvästä valinnasta. Tästä
takuuna ovat lukuisat ystäväm-me ja monet lehdet, jotka osoit-tivat
mielenkiintonsa tulemalla kotiin asti juttua tekemään.
Tätä Pauha-juttua pohties-samme muistamme kumpikin ol-leemme
ihan oikeastikin merel-lä. Minulla se rajoittuu yhteen ainoaan
kahvinkeittoon noki-pannulla kaukana meren kari-kolla
(Pauha-Maija!). Jokivarren asukkaana sain lapsuudessa lorkkia
rannoilla mielin määrin kaloja narraamassa ja tienata
ravunpyynnillä rahaa.
Matti on lapsena saanut olla isänsä ja veljensä kanssa
kala-rannassa paljonkin. Hän on sis-konsa kanssa kantanut evästä
kalanpyytäjille Sahtelaan, jossa vanha venelato on vieläkin
pai-kallaan. Toisinaan mentiin lä-hellä Elävisluotoa olevalle Lisun
saarelle, jossa pikkuinen mökki ja kalalato olivat kalastajien
majapaikkana ja varastona. Mo-nen kilometrin pituinen matka tehtiin
avojaloin rantoja pitkin eväsreppu selässä. Joskus Matti pääsi
verkonlaskuun kivipojaksi. Ja kun saalista saatiin, se heti rantaan
tultua perattiin syötä-väksi tai suolattiin suuriin tyn-nyreihin.
Kolmen vuorokauden kuluttua silakat otettiin pois suolavedestä.
Vanhaa suolavet-tä ei koskaan käytetty uudel-leen. Se kaadettiin
pois ja uusi saalis suolattiin uusilla suoloilla. Suolavedestä
otetut silakat la-dottiin napeksiin ja nelikoihin. Kaloja latoessa
velipoika piti huolen, että kaloja ei syydetty kahmalokaupalla,
vaan jokainen silakka yksitellen pantiin omaan riviinsä
pohjakerroksesta läh-
tien. Astiat ladottiin täpö täy-teen, vähän kukkuroilleenkin ja
pantiin paino päälle. Kalat pai-nuivat tiukkaan ja liika suolavesi
tirisi pois. Kun kansi napsautet-tiin kiinni, kalat olivat valmiita
käyttöön. Kun kala-astioita kertyi paljon, ne lastattiin ve-neeseen
ja soudettiin Raaheen myytäväksi. Joskus veneessä käytettiin apuna
omatekoista purjetta ja myöhemmin kalave-neeseen hankittiin
moottori.
Pauha-pariskunnan vuosi lähenee loppuaan. ”Hengissä tästäkin
selvittiin”, mielilausah-dukseni on pian ajankohtainen. Mitenkähän
olisi käynyt, jos oli-simme joutuneet Matin kanssa yhdessä
aikoinaan oikeasti pau-halle, yhdessä verkonlaskuun ja kokemaan.
Parempi ettei jou-duttu. Parempi pysyä kuivalla maalla, harrastaa
sikoja eikä siikoja. Soutaja kuulee kunnian-sa jokaisella
kalareissulla, - näin olen kuullut. Sattuessamme yh-dessä
automatkalle sitä autoa ohjaillaan aina auton oikean-puoleiselta
etuistuimelta, olipa auton ratissa kumpi tahansa. Sellaista elämä
on.
Viime kesänä meille on tapah-tunut muutakin hyvää. Pyö-rätuolin
käyttäjälle esteetön ympäristö on elinehto. Vuosia sitten vireille
pantu hanke kun-nollisen luiskan saamiseksi ul-koportaille tuotti
tulosta. Raa-hen seudun Omaishoitajat ja läheiset yhdistyksen
projekti-työntekijä Paula Hyödynmaan avulla jaksoimme toimittaa
lukuisat lausunnot ja selostuk-set hankkeen tarpeellisuudesta ja
osoittaa laskunkin oikeaan osoitteeseen eli
Liikenneva-kuutuskeskukseen. Parhaimmat kiitokset Paulalle! Äsken
satoi lunta. Porkkanansiemenet ovat hyvässä tallessa.
Pyhäjoen kunnan kirjasto- ja kulttuurijaosto valitsi vuonna 2008
Pauhapariskunnan; Pauha-Maijaksi valit-tiin Rauha Pirkola ja
Pauha-Matiksi Matti Pirkola.
Kirkonkylän koulun eka-luokkalaisten kevätrunojatoukokuu
Kevätaurinko sulatti jäitä.Odotamme lämpimiä
säitä.Lumi suli.Kevät tuli.Puhkeaa kukka.Kastuu sukka.Hevonen
niityllä lauk-
kaa.Tytöt ne jätskiä hauk-
kaa.Sormia näpäytän.Silmiä räpäytän.Tapahtuu pieni taika.Koittaa
kesän aika.Kesäretki.Hieno hetki.
Nea ja Saara, 1. lk
toukokuu
Toukokuu maistuu hy-välle.Toukokuu maistuu ruo-
holle.Toukokuu tuoksuu
raikkaalle.Toukokuu tuoksuu iha-
nalle.Toukokuu näyttää kau-
niilta.Toukokuu näyttää su-
lavalta lumelta.Toukokuu kuulostaa
linnun ääniltä.Toukokuu kuulostaa
puitten rapinalta.Toukokuu tuntuu läm-
pimältä.Toukokuu tuntuu iha-
nalta.
Tatu ja Luukas, 1. lk
kevätruno
Lumi suli,kevät tuli.Puhkeaa kukka,kastuu sukka.Sula vesi
lirisee,kevätpuro lorisee.Häipyi valkoinen lumi-
matto.On aurinkoinen taivas-
katto.Nurkkaan joutuu kou-
lureppu.Uimaan lähtee joka
heppu.
Kirkonkylän 1. lk
Pyhäjoen koulujenväliset maastojuoksukilpailut 19.5.2009
Rautiperällä
1.lk tytöt1. Sofia Sipilä PL 4.592. Ida Halunen PK 5.013. Jenna
Pietilä PL 5.214 .Alisa Impola YP 5.255. Anna Tuuttila KK 5.386.
Oona Korpela PK 5.397. Erika Luoto KK 5.428. Milja Raitanen KK
5.439. Ella Heikkilä KK 5.4410. Elina Mattila PK 5.58
1.lk pojat1. Petteri Puhakka KK 4.222. Luukas Kallio KK 4.543.
Joel Impola YP 4.594. Karim Sarpola PL 5.235. Matti Sarpola PK
5.426. Jussi Tuikkala KK 6.427. Niko Kittilä KK 6.558. Jesse
Rinkinen KK 7.039. Elias Ketola KK 7.37
2.lk tytöt1. Milja Kaurala KK 4.592. Vaula Mikkonen KK 5.033.
Julia Oravisjärvi PK 5.074. Emilia Malinen KK 5.075. Sofia Nuorala
PK 5.196. Venla Impola YP 5.327. Tiia Keskitalo KK 5.358. Jenny
Tiikkaja KK 5.399. Hilja Rautio KK 5.4810. Lotta Rödlin PK 6.36
2.lk pojat1. Veeti Tiirola PK 4.152. Kasper Kallio PL 4.283.
Jimi Tuikkala YP 4.394. Tapani Suni YP 4.405. Janne Westerlund KK
4.516. Ville Mustakallio PL 5.017. Lauri Mustakallio PL 5.028.
Ilari Tiikkaja KK 5.039. Anton Muikkula YP 5.0710. Mikko Louhimaa
PK 5.10
3.lk tytöt 1. Anna-Sofia Sarpola PK 4.522. Saga Rahkala PK
5.063. Milja Tuikkala YP 5.134. Henna Möttönen PK 5.165. Pinja
Simonen KK 5.176. Hanna-Sofia Luoto KK 5.187. Tiia Keskinen KK
5.228. Vilma Kunnasmäki KK 5.479. Inka Pisilä YP 5.4810. Sonja
Seppä KK 5.56
3.lk pojat1. Vesa Kittilä PL 4.102. Riku Korpela KK 4.223.
Hannes Halunen PK 4.234. Jarkko Karsikko PL 4.235. Roni Ohvo KK
4.386. Teijo Impola YP 4.457. Vili Salmela KK 4.498. Vesa Tuuttila
KK 4.519. Tomi Helaakoski KK 5.0210. Lassi Peltola KK 5.24
4.lk tytöt1. Sofia Manninen YP 4.522. Anniina Impola YP 4.543.
Anni Impola YP 4.594. Pinja Myllylä PL 5.175. Jasmin Suni KK 5.196.
Raija Piilola KK 5.277. Jenni Haapakoski KK 5.388. Sonja Nikki KK
5.399. Jonna Luoto KK 5.5510. Ronja Uusitalo YP 6.39
4.lk pojat
1. Mikko Mustonen KK 3.562. Samuel Impola YP 4.173. Joona
Airaksinen PK 4.264. Niko Heikkilä KK 4.275. Viljami Haapakoski PK
4.296. Tommi Brusin PK 4.327. Tomi Keskitalo KK 4.378. Antti
Mattila PL 4.489. Eetu Anttila PK 4.4910. Samuli Heinula YP
5.01
5. lk tytöt1. Maija Kaivosoja YP 4.122. Annika Heikkilä KK
4.213. Miia Impola YP 4.264. Roosa Kopisto KK 4.585. Venla
Kunnasmäki KK 5.07 6. Annu Kestilä KK 6.307. Janika Silvola PL
6.458. Josefiina Nuorala KK 6.539. Venla Jylhä KK 6.53
5.lk pojat1. Jyri Tiikkaja KK 4.052. Tuomas Kaurala KK 4.093.
Matias Heikkilä YP 4.124. Aleksi Impola YP 4.135. Vikke Tiirola KK
4.256. Jeremias Malinen KK 4.457. Tommi Kylmälä KK 5.028. Eero
Impola YP 5.209. Kalle Keskitalo YP 5.2010. Lauri Nikki KK 5.44
6.lk tytöt1. Julia Impola YP 4.192. Johanna Hirvikoski KK 5.07
3. Sofia Airio KK 5.134. Anni Mattila PL 5.235. Reetta Kangas PL
5.246. Tiina Nordström KK 5.477. Terhi Piilola KK 5.558. Jonna
Haapakangas KK 5.589. Tiia Martin KK 6.3510. Jenny Niinimaa PL
6.57
6. lk pojat1. Janne Keskitalo KK 3.572. Aleksi Rajaniemi KK
4.163. Eemeli Anttila PK 4.194. Jussi Kaivosoja YP 4.225. Eemeli
Keskitalo YP 4.386. Olavi Haapakoski PK 4.567. Patrik Rahkala KK
4.588. Mikko Simonen KK 6.299. Joel Ketola KK 6.5510. Jarkko Impola
YP 6.58
Pienryhmä
1. Sami Luoto 4.222. Lauri Alatalo 4.503. Emilia Heinola 5.114.
Erika Råman 6.285. Valtteri Impola 7.11
-
P y h ä j o e n K u u l u m i s e t – 2 3 . 5 . 2 0 0 9sivu
10
Lukijoiden pyynnöstä julkaisemme uudelleen oheisen
äitinpäiväkuvan. Kuva on otettu kirkonkylän silloisen koulun
pihalla aivan 1930 -luvun alussa. Äidit juhlivat äitienpäivää, ja
jokainen on saanut kukan rintaansa. Toimitus etsii tietoja, keitä
äitejä tai isoäitejä kuvassa on. Lähetä tietosi sähköpostitse
[email protected]. tai poikkea kertomassa tietosi
lukiolle. Julkaisemme kuvan uudestaan, jahka olemme tunnistaneet
mahdollisimman monta äitiä.
valtuuston kokouksessa
Kunnanvaltuuston puheenjohtaja Markku Kestilä esitteli 9
-luokkalaisille valtuuston toimintaa. Opiskelijat pääsivät samalla
kuuntelemaan valtuuston kokousta.
Roomasta työnäytepäivänä
Lukiolla vietettiin viikko sitten Rooma työnäytepäivää, jolloin
opiskelijat esittelivät osaamistaan. Ensi syksyn abiturientti Maija
Martinmäki kertoi kuvataiteen työstään. Hänen työnsä on osa
Michelangelon Viimeistä tuomiota. Sitä pidettiin aikanaan
moraalittomana ja nimiteltiin muun muassa ”alastomien vartaloiden
mu-hennokseksi”.
Pyhäjoen kesäkioski
Avataan päättäjäislauantaina 30.5 Torimökki
PuhtolassaPäättäjäislauantaina avaamme klo 10
avoinnaMa-la 12-15, 17-21Su 10-15, 17-21
Pallojäätelö
2eTällä kupongilla avajasipäivänä
Pallojäätelöt 1e/pallo
-
P y h ä j o e n K u u l u m i s e t – 2 3 . 5 . 2 0 0 9sivu
11
Painopaikka: Suomalainen Lehtipaino Oy, Kajaanilehden jakelu:
Raahelainen, ilmoitukset jakeluhäiriöistä puh. 010 665 5125
Julkaisija: Pyhäjoki Data OyiSSn 0788-6071
PÄÄtoiMittaJat Sari RintamäkiArvo Helanti
toiMittaJatJuho Takalo
taittaJatSampo Pakkanen
Ville Solinen
ilmoitushinnat (hintoihin lisätään alv 22%)>> 0,35 €/pmm,
toistohinta 0,30 €/pmm, minimikoko 35 pmm>> puoli sivua: 100
€ >> koko sivu: 150 €>> järjestöpalsta: 30 €/vuosi
ilmoitusehdotLehteen tarkoitettu aineisto on toimitettava
vasemmalla olevan aikataulun mukaisesti. Aineiston voi toimittaa
myöhemminkin, mikäli siitä on toimituksen kanssa sovittu. Mikäli
ilmoitusaineisto saapuu myöhässä, eikä siitä ole ennalta sovittu,
perimme kaksinkertaisen hinnan. Myös järjestöpalstalle tulevat
ilmoitukset pitää toimittaa ajoissa, myöhästyneestä aineistosta
perimme 10 € lisämaksun. Emme voi taata myöhässä saapuneen
aineiston ilmestymistä. Emme vastaa puhelimitse tulleiden
ilmoitusten virheistä. Lehden vastuu ilmoituksen poisjäämisestä tai
julkaisemisessa sattuneesta virheestä rajoittuu enintään maksetun
määrän palauttamiseen. Muistutus virheellisestä ilmoituksesta on
tehtävä seitse-män vuorokauden kuluessa julkaisupäivästä.
Seuraava lehti (nro 22) ilmestyy >> lauantaina
30.5.2009
aineisto toimitettava >> tiistaina 26.5.2009 klo 17.00
mennessä
Painosmäärä >> vko 21: 1880kpl >> vko 22: 1780
kpl
Puh. (08) 4390 244 Fax (08) 4390 282
http://kuulumiset.pyhajoki.fi [email protected]
Taittaja: (08) 4390 244 Päätoimittaja: (08) 4390 242
Taloussihteeri: (08) 4390 470
PYHÄJOENKUULUMISET
Järjestöt toimivatEläkeliiton Pyhäjoen Yh-
distys ry. Harmaahapset Pirt-tikoskelle. Toukosiunaus tiis-taina
26.5. klo 12., Annikki ja Risto Haapakosken peltomaalla koulun
lähellä. Nuotit mukaan. Kotiseuturetken to 28.5. aika-taulu: klo
8.25 Yppärin Neste, klo 08.40 Pirttikoski Ylisenojan th, klo 09.00
Shell ja n. 09.05 Parhalahti. Bussi: Kamusen Lii-kenne. Retken
hinta 20 euroa, kerätään matkalla, varaa sopiva raha. Lisätietoja
Anna-Liisa p. 0400 778 026.
Hallituksen kokous ma 1.6. klo 12 Iltaruskossa.
MC-Pirttikoski. 29.5. puh-heenjohtaja ja sihteeri lämmit-tää
vaihtoperäntien valakosen talon ulukosaunan, ottakaapa
makkarapaketti kainaloon, juomat reppuun, ilta kulluu saunoen ja
jutustellen ja mak-karoita mutustellen, saunailta alakaa kuuelta,
kerholaiset ter-vetuloa.
Mll:n perhekahvila maa-nantaisin monitoimitalon kah-viossa,
käytössä myös salin 1. lohko. Ma 25.5 Retki Kielosaa-reen. Kesäloma
alkaa. Vauvojen kanssa rallataan taas Pyhäjoen yrittäjien
järjestämillä kesä-markkinoilla lauantaina 18.7. Kaikki äidit ja
pienokaiset mu-kaan viettämään mukavaa päi-vää ja keräämään rahaa
hyvään tarkoitukseen. Tänä kesänä kerätään rahaa MLL:n Pyhäjo-en
yhdistyksen ”Pahan päivän rahastoon”. Jos kiinnostuit voit soitella
Niina Yrjänä 050-3399465, Pirjo Pehkonen 040-5021069, Pirjo
Virpiran-ta 050-3555523 Tervetuloa!
Pyhäjoen JHl yhd. 315. Lähde kesämatkalle Tallinnaan 24.-26.7.
Lähtö pe 24.7. Pyhä-joen Shell noin klo 4.30, paluu su 26.7.
illalla. Kamusen lii-kenne huolehtii kyydityksestä. Hintaan
sisältyy: bussimatkat, laivamatkat, 2 yön majoitus 2hh
aamiaisineen. Sitovat ilm. 8.6. menn. paikkavarausten takia. Ilm.
ja tied. Hilkka puh. 050 412 5676. Muista ottaa passi tai
henkilökortti mukaan. Yhdistys korvaa osan matkan hinnasta
jäsenille.
Pyhäjoen Metalli ao 351. Osasto tukee jäseniä kesämö-kin
vuokrauksessa Pyhäjoella, puolella vuokrahinnasta. Ete-länkylän
jakokunnan mökki Louekalliolla Pyhäluodon ran-
nassa, mökissä vesi, ei sähköä. Vuokrataan pe klo 13 - ma klo
13, hinta 70 € tai ma klo 13 - pe klo 13, hinta 70 €. Vuok-rausta
hoitaa Juhani Haapakos-ki puh. 433 813. Pohjankylän jakokunnan
mökki Syölätissä, mökissä sähkö, ei vettä. Vuokra 20 € / vrk.
Vuokrausta hoitaa Tilitoimisto A Karppinen puh. 433 950. Jäsen
hoitaa itse vuokrauksen ja maksaa laskun. Sallilta saa maksettua
laskua vastaan puolet pois. Salli Hai-kola puh. 433 655 tai 040
8658 291.
Pyhäjoen Silmu. Kevätkau-den päättäjäiset Lea ja Juhani Koskelan
luona ti 26.05 klo 12. (huom. aika) Arvontaa ja ulkoi-lua.
Kimppakyyti Shelliltä klo 11.45. Tervetuloa.
Pyhäjoen Sotaveteraanit, puolisot, lesket, kannatta-jajäsenet.
Veteraanikonsertti Toppilan Möljällä su 16.8. klo 15. Esitykset:
Oulun Sotavete-raanikuoro, Korsuorkesteri, Iki-vihreät Vieno
Kekkonen, Pirkko Mannola ja Marjatta Leppänen. Ilm. 29.5. menn.
lippuvaraus-ten takia Jukalle puh. 435 501 tai 0400 686 879.
Pyhäjoen Sotainvalidit ja puolisojäsenet. Sosiaalihoi-taja Satu
Similä tavattavissa vi-rastotalolla ma 1.6. klo 13-14.
Pirttikosken Maaseutunai-set/kyläyhdistys. Tienvarret siisteiksi
-kampanja Pirttikos-kella 25-30.5. Kerää roskat muovikassiin tai
jätesäkkiin ja laita tienvarteen, keräämme ne. Säkit ym. tietoa saa
Mailalta 435 540 tai Irjalta 435 414.
SPR Pyhäjoen osasto. Ve-renluovutuksessa 13.5. Ve-ripalvelu sai
49 pussia verta, josta kiitos kaikille luovuttajille.
Luovutustilaisuus oli Pyhäjoella 20 kerta. Veripalvelulla oli
tee-mana Rannikon kierros Raahe, Pyhäjoki, Kalajoki, veripalvelu
lahjoitti Pyhäjoen kunnanjoh-tajalle Pelastusrenkaan
sijoi-tettavaksi johonkin sopivaan kohteeseen, ja jokainen
veren-luovuttaja sai puhallettavan pelastusrenkaan mukaansa.
Yppärin Erämiehet Ry. Hir-vikuvio harjoitusammunnat Py-häjoen
ampumaradalla 7.6 su klo 13., 9.7 to klo 17., 6.8 to klo 17., 6.9
su klo 13., 17.9 to klo 17.
Seurakunta tiedottaaavioliittoon vihitty: Veli-
Matti Mustakallio ja Veronika Lukke
kastettu: Alisa Emilia Musta-kallio
Jumalanpalvelus kirkossa su 24.5. klo 10
toukosiunaus Pirttikoskella Pyyntiellä koulun lähellä Annik-ki
ja Risto Haapakosken pelto-maalla ti 26.5. klo 12.
vanhusten ja päivätoimin-nan kevätkirkko kirkossa to 28.5. klo
13
Päiväkerhojen kevätkirkko ja esikoululaisten koulutielle
siunaaminen kirkossa to klo 18.30. Juhlan jälkeen kahvi- ja
mehutarjoilu seurakuntatalolla.
Päiväkerhot päättyvät tiis-taina 26.5.
koululaisjumalanpalvelus kirkossa pe 29.5. klo 12
Jumalanpalvelus ja HPE kir-kossa su 31.5. klo 10
laPSEt:-Tulossa. alle kouluikäisten
lasten päiväleiri 4.-7.8. Raja-niemen rannassa.
Ilmoittautu-miset 8.-26.6. välisenä aikana p 050-4416095.
vaRHaiSnuoRtEn kER-Hot:
-Sählykerho 4-6lk:laisille mo-nitoimitalolla keskiviikkoisin klo
17.00 – 18.00
- 7-pojat Sarpatissa kes-kiviikkoisin klo 17.30 – 19.00
nuoREt:-Sählyä monitoimitalolla tiis-
taisin klo 19-21.-kristillisiä lehtiä ja kirjalli-
suutta lapsille ja varhaisnuo-rille ja nuorisolle! kysy
tilaus-tietoja.
nuorten ja varhaisnuorten ohjelma: Tiedustelut,
ilmoit-tautumiset Hannulle; p.0500-766031, Sarpatti p.434291,
[email protected]
RY:Kevätjuhla su 24.5. klo 17
ry:llä (Matti Pahkala)Makkara/lauluilta pe 5.6. klo
19 ry:llä (iltahartaus)kirkkoherranvirasto p.
433119 avoinna ma klo 8-12 (huomaa aika), ti ja ke klo 12-16
Tarvittaessa voitte sopia virastoasioista muulloinkin ja ottaa
tarvittaessa yhteyttä pa-pistoon: Jukka Malinen p. 040-5050016 /
434414 tai Niko Rantanen 050-3288107
P y h ä j o e n K u u l u m i s e t – 2 3 . 5 . 2 0 0 9 sivu
11
osmo Pietarila
Hyvin imeytyvät nestemäiset ravintolisät.100% suomalainen aito
Karin Havupuu-uutejuoma, luonnon oma antioksidentti!Ota nyt
tehokuuri! 4 pulloa 20e tai 6,25/pullo
Mivitotal plus ylivoimaisen monipuolinen ja hyvin imey-tyvä
monivitamiini- ja hivenainevalmiste.Sisältää yli 100 keholle
tärkeää ravintoainettaHuipputarjous! 19,90e/500ml tai 29,-/1l
Tarjoukset voimassa vain ma 18.5-la 23.5 välisen ajan! Ps.
Suolavalaisimia taas saatavilla!
Tervetuloa! K atruusa, vanhatie 33
Puhtia Kevääseen!
Yläaste tiedottaaKokeet:
ma 25.5. 7a, 7b, 7c englanti, 8a, 8c ruotsi
Tapahtumia:
ti 26.5. West Side Story Oulun teatterissake 27.5. 9. lk gaalato
28.5. Salibandyn loppuottelutpe 29.5. pesäpallo-ottelu,
koululaisjumalanpalvelusla 30.5. Yläasteen kevätjuhla
Kalenteri* kirjastossa yläasteen ku-
vaamataidon näyttely to 28.5. saakka. Avoinna: ma, to 11-16, ti,
ke, pe 13-20. Kesäkuussa on esillä Jenni Heikkilän taidetta
”Tussinestettä ja grafiikkaa”.
* la 23.5. klo 12-24 Haukiku-ningaskilpailu Tervossa.
Osallis-tumismaksu: 20 € yleinen, 10 € nuoret. Tiedustelut:
0400-589494 / Petteri Leppälä
* lisää tapahtumia: www.pyhajoki.fi
-
P y h ä j o e n K u u l u m i s e t – 2 3 . 5 . 2 0 0 9sivu 12 P
y h ä j o e n K u u l u m i s e t – 2 3 . 5 . 2 0 0 9sivu 12
HINNAT VOIMASSA
1.4.-1.5.2009
ELLEI TOISIN MAINITA
EVÄSKONTTI
Vanhatie 44, 86100 Pyhäjoki
Puh. 433 [email protected]
Palvelemme:
ma–pe 7–21, la 8–18, su 12–21
3 49pss(0, 00 kg)
VALMISTAJA
TUOTENIMILorem ipsum
Ilman Plussa-korttia 0,00 pss (0,00 kg)
VALMISTAJA
TUOTENIMISuomi, 1 kg3 49pss(0,00 kg)
VALMISTAJA
TUOTENIMISuomi, 1 kg3 49pss(0,00 kg)
ETUSI9 999 99
1 / TALOUS!
TÄMÄ ON TOSI HALPA!
ETUSI0 000 00VALMISTAJA
TUOTENIMISuomi, 1 kg
3 49pss
3 49pss(
VALMISTAJA
TUOTENIMILorem ipsum
8 säkkiä
TÄMÄ ON TOSI HALPA!
0 99pkt2 pkt / talous
0 99pss2/talousFAZER
RUISPUIKULA9kpl/pss
EVÄSKONTTI
Vanhatie 44, 86100 Pyhäjoki
(08) 433 186, [email protected]
NOVITA
7-VELJESTÄLANGAT
PIRKKA
BROILERIN
FILEEPIHVIT500-520 g3 99pktIlman Plussa-korttia 22,95 /
24-pack
Plussa-kortilla 19,95 / 24-packsis. pantit 3,60
5 29
ETUSI0 700 70
VIENNETTA
JÄÄTELÖKAKUT650ml0 99
3 002 pkt
Ilman Plussa-korttia hinta yksittäin 2,25 pkt
HK
SININEN LENKKI500-580g
kpl
SAARIOINENPIZZAT200g0 99Ilman Plussa-korttia 1,39/kpl
2pkt
4 kpl
2 pkt
ETUSI0 260 26
ETUSI? ??? ??
ETUSI4 204 20
2 pkt
ETUSI1 461 46
KINDER SURPRISE
YLLÄTYSMUNAT20 g3 00
5 kpl
PIRKKA
KIRSIKKATOMAATTI250g0 99 rsIlman Plussa-korttia 1,49 rs
ETUSI0 870 87
VALIO POLAR JUUSTOT5 85pkt
3 prk
Ilman Plussa-korttia 7,39
VOIMASSA TI-LA 17.-21.3.
VOIMASSA TO-LA 2-4.4.
Ilman Plussa-korttia 1,99
VOIMASSA 23.-28.3.
VOIMASSA 23.3.-12.4.
VOIMASSA 2-9.4.
TULPPAANIKIMPPU7 kpl
VAIN TI 31.3.
VAIN. MA 30.3.
PIRKKASOKERI1 kg
1 502 pkt
JUHLA MOKKAKAHVI500 g sj/pj
PIRKKA NAUDAN
PAISTIJAUHELIHA400 g5 002 rs1 erä / talous
5 kpl 3 00
TARJOUS VOIMASSA VAIN HUOMENNA!
hinta yksittäin
3 kpl
2 kpl/talous
700g 15% ja 600g 5%
Ilman Plussa-korttia 2,39/pkt
ERÄ1 erä/talous
hinta yksittäin 0,99 pkt
VOIMASSA2-9. 4.
Ilman Plussa-korttia 1,39/kpl
KOKONAINEN
SAVUSTETTUKIRJOLOHISuomi
8 95kg
4 502 pkt
hinta yksittäin 3,12 pkt
ERÄ1 erä/talous
HINNAT VOIMASSA4.-31.5.2009
ELLEI TOISIN MAINITA
EVÄSKONTTIVanhatie 44, 86100 PyhäjokiPuh. 433
[email protected]
Palvelemme:ma–pe 7–21, la 8–18, su 12–21
349pss(0, 00 kg)VALMISTAJA TUOTENIMI
Lorem ipsum
Ilman Plussa-korttia 0,00 pss (0,00 kg)
VALMISTAJA TUOTENIMI
Suomi, 1 kg
349pss(0,00 kg)
VALMISTAJA TUOTENIMI
Suomi, 1 kg
349pss(0,00 kg)
ETUSI
999999
1 / TALOUS! TÄMÄ ON
TOSI HA
LPA!
ETUSI
000000
VALMISTAJA TUOTENIMI
Suomi, 1 kg
349pss
349pss
(
VALMISTAJA TUOTENIMI
Lorem ipsum
8 säkkiä
TÄMÄ ON
TOSI HA
LPA!
099pkt2 pkt / talous
099pss2/talousFAZER
RUISPUIKULA9kpl/pss
EVÄSKONTTIVanhatie 44, 86100 Pyhäjoki(08) 433 186,
[email protected]
PIRKKA BROILERIN
FILEEPIHVIT500-520 g
399pktIlman Plussa-korttia 22,95 / 24-pack
Plussa-kortilla 19,95 / 24-pack
sis. pantit 3,60
ETUSI
070070
3002 pkt
CARLSBERG III -OLUT
0,33l 24-pack
pss
FAZER KLASSIKKOPUSSIT
Marianne, Omar,Pihlaja ja Fazerin parhain
220 g
189
4 kpl
2 pkt
ETUSI
026026
ETUSI
??????
2 pkt
SUNNUNTAI ERIKOISVEHNÄJAUHO
099pss
ETUSI
087087
3 prk
VOIMASSA TI-LA 17.-21.3.
VOIMASS
A
23.-28.3.
TULPPAANIKIMPPU
7 kpl
19
hinta
yksittäin
3 kpl
ETUSI
178178
ETUSI
040040
VOIMASSA TO-KE 2.-9.4.
ETUSI
154154
ERÄ
ATRIA HIILLOS GRILLIMAKKARAT JA
PIHVIT Makkarat 400g ja pihvi 320g
2502 pkt
Ilman Plussa-korttia 24,24 eur Ilman Plussa-korttia 2,19/pss
Ilman korttia 1,99 eur/pkt
Ilman Plussa-korttia 1,39/pssERÄ 2/talous
95
VOIMASS
A
4.5.-4.7.
(sis pnt 3,60 eur)
FLORAMARGARIINI
400g
2002 rsIlman Plussa-korttia yksittäin 1,39 eur
MARLI JUISSIT1l
2003 tlkIlman Plussa-korttia 0,80 eur/tlk
KEVYTOLO KIVENNÄISVEDET JA
VICHY0,95l4003 plo
Ilman Plussa-korttia 1,55 eur/plo (sis pnt 0,20 eur)(sis pnt
0,60 eur)
ETUSI
040040
PRESIDENTTI KAHVI
500g, ei gold label
229pkt
24-pack
ETUSI
148148
ETUSI
429429ETUSI
030030
ETUSI
039039ETUSI
040040 ETUSI065065
Ilman Plussa-korttia 3,39 e
COCA-COLA LIGHT JA ZERO
1.5L
169(sis pnt 0,40 eur)
ÁLA MEIRA SALAATTIKASTIKKEET
300g
179 ploploÁLA MEIRA
KESÄMAUSTEPUSSIT300g
3005 psshinta yksittäin 0,79 eur
PALVELUSTA!
1395kg
NAUDANSISÄPAISTI
Suomi
KEKKILÄ PUUTARHAMULTA
45L
15905 säkkiäPIRKKA REILUN KAUPAN
ISOKUKKAINEN RUUSU Yksittäin pakattu
sis. vesisäiliö
390kplHinta yksittäin 3,75 eur
INGMAN MEIJERIVOI
500g
159pktETUSI070070 Ilman Plussa-korttia 2,29 eur Max 2
pkt/talous
VOIMASS
A
28.5.-31.
5.VOIM
ASSA
25.5.-30.
5.
VOIMASS
A
2.5.-30.6
.
VOIMASS
A
28.5.-30.
5.
VOIMASS
A
31.7. ast
iVOIM
ASSA
31.5. ast
i
ETUSI
110110 Raj. 2 pkt/ talous
Kaupan
päälle m
eira
salaattik
astike p
ullo
Kaupan
päälle
Meira ke
vyt chili
salaattik
astikepu
llo!
ERÄ
VOIMASS
A
31.7. ast
i
ERÄ